Biolinja Oy Uudenkaupungin biokaasulaitoksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, Uusikaupunki.

Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2011/2 Dnro ESAVI/309/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.1.2011 ASIA Biolinja Oy Uudenkaupungin biokaasulaitoksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, Uusikaupunki. LUVAN HAKIJA Biolinja Oy Uusikaupunki Välttitie 3 23500 Uusikaupunki Y-tunnus: 2270346-0 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Biokaasulaitos sijoitetaan Uudenkaupungin kaupungin Munaistenmetsän kaatopaikka-alueelle kiinteistöille 895-453-1-190-V3 ja 895-406-1-V2. Kiinteistöt omistaa Uudenkaupungin kaupunki. Vuokra-alueen pinta-ala on 3,9 ha. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 24.6.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentti kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohta 13 g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, päätökset ja sopimukset Kaavoitus Laitosalueen omistaa Uudenkaupungin kaupunki. Hakemuksen liitteenä on 9.10.2009 allekirjoitettu Uudenkaupungin kaupungin ja Biolinja Oy:n välinen vuokrasopimus. Biolinja Oy:llä ja Uudenkaupungin Vedellä on 24.6.2010 allekirjoitettu aiesopimus teollisuusjätevesien johtamisesta Uudenkaupungin Veden viemäriverkkoon. Uudenkaupungin kaupungilla on Munaistenmetsän kaatopaikkaa koskeva Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 26.4.2005 myöntämä ympäristölupa (29 YLO, LOS-2004-Y-769-121). Alue on seutukaavassa yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ER:1). Merkinnällä osoitetaan mm. voimaloita, suurmuuntoalueita, vesi- ja jätehuoltolaitoksia sekä kaatopaikka-alueita. Alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) ja sen pohjoispuoli teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Kaatopaikka-alueella ei ole asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Aluekuvaus Toiminta sijoittuu Uudenkaupungin kaatopaikan alueelle. Munaistenmetsän kaatopaikka sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä Uudenkaupungin keskustasta itään Peteksentien varrella. Kaatopaikan lähiympäristö on havupuuvaltaista metsää.

Kaatopaikkaa ympäröivät alueet on yleiskaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaatopaikka-alueen pohjoispuolella Huhtatien varrella. Lähimpään asuinrakennukseen on matkaa noin 300 metriä. Huhtatien varrella on voimassa asemakaava. Huhtatien eteläpuolella oleva rakennettu alue, jossa lähimmät naapurit asuvat, on varattu asemakaavassa erillispientalojen korttelialueeksi (AO-14). Laitoksen suunnitellun sijoituspaikan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita eikä muita luontokohteita. Laitosalue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella 3 BIOKAASULAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitteistot ja rakenteet Lupaa haetaan biokaasulaitokselle, jossa käsitellään enintään 18000 tonnia jätettä vuodessa. Biokaasulaitoksella käsitellään kunnallista puhdistamolietettä, erilliskerättyä biojätettä, kalankäsittelyn ja muun elintarviketeollisuuden luokan 3 mukaisia sivutuotteita, vihanneskäsittelyn sivutuotteita, kuolleita kaloja ja muun elintarviketeollisuuden luokan 2 mukaisia sivutuotteita, järviruokoa, levämassaa, eläinlantaa sekä muuta vastaavaa orgaanista biojätettä. Vastaanotettava materiaali käsitellään anaerobisessa prosessissa. Biokaasulaitos koostuu kahdesta reaktorilinjastosta. Kummassakin linjastossa on sekä oma hygienisointilinjasto että mädätysreaktori. Vastaanotettava puhdistamoliete tullaan käsittelemään pienemmässä reaktorissa (reaktori 2) ja kaikki muu vastaanotettava biomassa isommassa reaktorissa (reaktori 1). Tämän lisäksi rakennetaan erilliseksi osaksi sterilointiyksikkö eläinperäisten luokan 2 mukaisten sivutuotteiden käsittelyyn. Laitoksen lämmöntuotantoon rakennetaan kattilalaitos, joka hyödyntää kerättyä kaatopaikkakaasua sekä tarpeen tullen kevyttä polttoöljyä. Laitoksen kaasuvarojärjestelmänä toimii kaatopaikkakaasun soihtu, jonka liittämisestä biokaasulaitoksen kaasuputkistoon Biolinja Oy Uusikaupunki on tehnyt sopimuksen kaupungin kanssa.

4 Biokaasulaitoksen keskeiset rakenteet ovat: Mädätysreaktorilinja 1 - vastaanottolinja kiinteälle jätteelle (vihannesjäte ja muu vastaava) - vastaanottolinja kaupan biojätteelle - vastaanottolinja biodiesellaitoksen kalajätteelle - syöttösäiliö 1 - hygienisointilinja 1 (kuumavesilämmitteinen) - esireaktori (optio) - mädätysreaktori 1 (3000 m 3 ) - jälkikäymissäiliö ja kaasuvarasto (800 + 1500 m 3 ) - kiintoaineen erotusyksikkö - laimennusvesisäiliö (LVS) - biokaasun rikinpoisto ja kaasukontti - rejektivarasto Mädätysreaktorilinja 2 - puhdistamolietteen vastaanottosäiliö - hygienisointilinja 2 (kuumavesilämmitteinen) - mädätysreaktori (1500 m 3 ) - kiintoaineen erotusyksikkö - suodossäiliö - rejektiveden suodatusyksikkö Sterilointiyksikkö päälaitteet - vastaanottolinja kuolleille kaloille - välivarastosäiliö - sterilointiautoklaavi (kuumaöljy lämmitys) Laitoksen hajukaasujen käsittely - kaasuimuri - kaasupesuri - konttirakenteiset biosuotimet Kattilalaitos - 2 x 350 kw kuumaöljykattila, biokaasu + kevyt polttoöljy - lämmönvaihdin - lämpöakku kuumalle vedelle Jäähdytysvesijärjestelmä - suljetulla glykolivedellä toimiva jäähdytysvesijärjestelmä - glykoliveden jäähdytin 300 kw - paisunta-astia - glykoliveden kiertopumppu Generaattori rakennetaan noin 500 metrin päässä olevalle teollisuustontille. Biokaasu johdetaan kaasuputkessa generaattoriin.

Biolinja Oy Uudenkaupungin vuokra-alueella biokaasulaitoksen sijoituspaikan länsi-puolella sijaitsee kompostointikenttä. Kenttä toimii biokaasulaitoksen rakentamisen aikana laitteiston välivarastointikenttänä ja edelleen biokaasulaitoksen toimiessa kiinteän mädätysjäännöksen välivarastointi- ja kompostointikenttänä. Biokaasulaitoksen maaperää korotetaan nykyisestä siten, että laitos on kompostointikentän tasolla tai kenttää hieman ylemmällä tasolla. Kompostointikenttä on noin 0,8 hehtaarin kokoinen asfaltilla päällystetty kenttä. Biolinja Oy Uusikaupunki vastaa jatkossa kentän toiminnasta. Jätteiden vastaanotto ja esikäsittely Biokaasulaitoksessa vastaanotetaan seuraavia jätteitä: Vastaanotettavat jätteet t/a TS Kunnallinen puhdistamoliete 6 000 18 24 Erilliskerätty biojäte 5 500 20 40 Kalankäsittelyn sivutuote (sivutuoteasetus luokka 3.) ja muut elintarviketeollisuuden 3. luokan sivujakeet 3 000 ~25 Vihanneskäsittelyn sivutuote 1 000 10 20 Kuolleet kalat (sivutuoteasetus luokka 2.) ja muut elintarviketeollisuuden 2. luokan sivujakeet 500 25 30 Järviruoko tai muu vastaava 1 000 15 30 Eläinlanta 1 000 5 30 Yhteensä (t/a) 18 000 Mädätysreaktorilinja 1 Biokaasulaitoksella on erilliset vastaanottolinjat vihannesjätteelle ja muulle vastaavalle kiinteälle jätteelle, kaupan biojätteelle, biodiesellaitokselta vastaanotettavalle kalajätteelle sekä kuolleille kaloille. Vihannesjäte ja muu vastaava jäte otetaan vastaan noin 20 m 3 :n ruostumattomasta teräksestä valmistettuun vastaanottoaltaaseen. Jäte hienonnetaan ja laimennetaan ja pumpataan 200 m 3 :n ruostumattomaan syöttö/sekoitussäiliöön. Kaupan biojäte otetaan vastaan noin 20 m 3 :n ruostumattomasta teräksestä valmistettuun vastaanottoaltaaseen. Biojäte esimurskataan pakkausten aukaisua varten ja biojätteestä erotellaan pakkausmateriaali esierottimella ja poistetaan metallit. Loput pakkausmateriaalit erotetaan biojätteestä jätteen puristimella. Eroteltu biojäte pumpataan syöttösäiliöön. Laitoksella on jätelavat pakkausmateriaalin keräystä ja poiskuljetusta varten. Biodiesellaitoksen kalajäte otetaan vastaan maanalaiseen 70 100 m 3 :n betonisäiliöön, johon kalajäte pumpataan suljetussa tilassa. Ulkosäiliöstä on liitäntä laitoksen kaasunkäsittelyjärjestelmään. Syöte pumpataan syöttösäiliöön. Tarvittaessa siihen lisätään laimennusvettä. 5

Biokaasulaitos voi ottaa vastaan sekä lietemäistä että kuivaa eläinlantaa. Kuivalantajae (TS 15 30 %) voidaan ottaa vastaan laitoksen sisätiloissa vastaanottoaltaaseen. Lietemäistä (pumpattavaa TS 5 15 %) lantaa voidaan ottaa vastaan suoraan linja 1:n sekoitussäiliöön. Kummassakin tapauksessa tuote jatkaa edelleen linja 1:n hygienisointiprosessin kautta mädätysprosessiin, minkä jälkeen mädätysjäännös on laajalti hyödynnettävissä. Sekoitussäiliöstä syöteseos pumpataan kuumavesilämmitteiseen 3-säiliöiseen (3 x 15 m 3 ) hygienisointilinjaan, josta se johdetaan metallirakenteiseen 3000 m 3 :n mädätysreaktoriin. Kuolleet kalat otetaan erikseen vastaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuun 15 m 3 :n vastaanottoaltaaseen. Jäte hienonnetaan ja laimennetaan ja pumpataan erilliseen osin maanalaiseen betonirakenteiseen 50 m 3 :n vastaanottosäiliöön. Vastaanottosäiliöstä jätettä pumpataan 2 m 3 :n sterilointiautoklaaviin. Massa steriloidaan 20 minuutin ajan 133 C:n lämpötilassa 3 barin paineessa. Tämän jälkeen massa jäähdytetään ja pumpataan syöttösäiliöön. Mädätysreaktorilinja 2 Puhdistamoliete otetaan erikseen vastaan 80 100 m 3 :n betonirakenteiseen suljettuun säiliöön. Lietettä sekoitetaan keskisekoittimella ja siihen lisätään laimennusvettä. Liete pumpataan kuumavesilämmitteiseen 3-säiliöiseen (3 x 8 m 3 ) hygienisointilinjaan, josta se johdetaan metallirakenteiseen 1500 m 3 :n mädätysreaktoriin. Hygienisointi tehdään panoksittain. Panos pidetään vähintään 70 C:n lämpötilassa 60 minuutin ajan. Mädätys ja biokaasun talteenotto Hygienisoitu puhdistamoliete johdetaan erilliseen 1500 m 3 :n mädätysreaktoriin. Muut esikäsitellyt ja steriloidut jätteet johdetaan sekoitussäiliöön ja hygienisoinnin jälkeen 3000 m 3 :n mädätysreaktoriin. Laitoksella on optiona lisäksi metallirakenteisen 500 m 3 :n pystyreaktorin rakentaminen. Reaktorit on varustettu lämpötilan ja paineen mittauksella sekä varolaitteella. Laitoksen mädätysprosessit tapahtuvat yksivaiheisessa reaktorissa mesofiilisella lämpötila-alueella (n. 38 C). Mädätteen viipymäaika on 35 40 vrk reaktorissa 1 ja 45 55 vrk reaktorissa 2. Mädätettä sekoitetaan jatkuvasti hiljaisilla kierroksilla. Sekoitus tapahtuu pystyakselisella sekoittimella. Biokaasua muodostuu reaktorien bakteerien hajottaessa mädätteen orgaanista ainetta. Laitokselle rakennetaan 800 m 3 :n betonirakenteinen jälkikäymis- /sekoitussäiliö ja säiliön päälle asennetaan kaksoiskalvorakenteinen 1500 m 3 :n kaasun välivarasto. Säiliöön johdetaan kummastakin mädätysreaktorista tulevat biokaasu. 6

7 Käsittelyjäännöksen käsittely Mädätysreaktorilinjan 1 käsittelyjäännöksestä erotetaan kiintoaine hydraulikäyttöisessä dekantterissa, jonka kapasiteetti on noin 15 m 3 /h. Erotettu kiintoaines siirretään kuljettimella komposti-/vaihtolavalle. Kiintoaineksen kuiva-ainepitoisuus (TS) on noin 23 %. Mädätysjäännös ja nestemäinen typpiravinne toimitetaan lannoitevalmisteena maanviljelyyn tai puutarhoille. Mädätysreaktiolinjan 2 puhdistamolietteen käsittelyjäännöksestä erotetaan kiintoaine hydraulikäyttöisessä dekantterissa, jonka kapasiteetti on noin 8 m 3 /h. Erotettu kiintoaines siirretään kuljettimella komposti-/vaihtolavalle. Kiintoaineksen kuiva-ainepitoisuus (TS) on noin 20 30 % ja se hyödynnetään viherrakentamisessa tai kaatopaikan maisemoinnissa. Mädätysjäännöksen kuiva-ainepitoisuus (TS) on noin 8,5 % ja se toimitetaan lannoitteeksi vilja- ja energiakasveille. Jäteveden kierrättämistä varten puhdistamolietteen mädätyslinjaan rakennetaan 50 m 3 :n puskurisäiliö. Rejektivesi suodatetaan hiekkasuotimessa kiintoaineiden poistamiseksi ennen suodoksen johtamista kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Laitokselle rakennetaan kolme tilavuudeltaan noin 2500 m 3 :n betonirakenteista säiliötä ravinnepitoisten nestemäisten mädätysjäännösten varastointiin. Kaksi säiliöistä on tarkoitettu typpipitoisen rejektiveden varastointiin ja yksi säiliö puhdistamolietteen mädätysjäännöksen varastointiin. Laitoksella on varauduttu myös neljännen varastosäiliön rakentamiseen. Säiliöissä on muovikalvorakenteinen kate. Rejektivesi pumpataan autolastaukseen. Noin 20 30 % rejektivedestä kierrätetään laimennusvesisäiliön kautta takaisin prosessiin. Laimennusvesisäiliö on tilavuudeltaan 250 300 m 3 :n lämpöeristetty metallirakenteinen pystysäiliö. Laimennusveden annostelupumppu asennetaan vastaanottohalliin. Kompostointikentällä välivarastoidaan ensisijaisesti reaktorilinjan 1 kuivattua mädätysjäännöstä noin 6000 8000 t/a. Myös reaktorilinjan 2 kuivattua mädätysjäännöstä välivarastoidaan kompostointikentällä aikoina, jolloin muu hyödyntäminen ei ole mahdollista. Reaktorilinjan 2 kuivatun mädätysjäännöksen välivarastoitava määrä on noin 1000 2000 t/a. Molempien kuivajakeiden kuiva-ainepitoisuus on noin 23 %. Kompostointikentälle sijoitettava kuivajae on hygienisoitua materiaalia. Vaikka mädätysjäännöksessä on olemassa tyypillisesti pienempi hajuriski kuin kompostoitavassa biojätteessä, on hajuriski olemassa. Jotta hajujen muodostuminen ja toisaalta sadevesien mahdollisesti aiheuttamat suotovedet pysyvät hallinnassa, välivarastoitava kiinteä mädätysjäännös peitetään suojapeiterakenteella.

Kuivajakeita välivarastoidaan kentällä noin vuoden ajan, jonka jälkeen niitä hyödynnetään joko maanviljelyn maanparannusaineena, puutarhan hoidossa, viherrakentamisessa tai kaatopaikan maisemoinnissa. Biokaasun käyttö ja tuotanto Biokaasu on ilman happea orgaanisesta materiaalista hajottamalla syntyvää kaasua, jossa on 60 65 % metaania (CH 4 ) ja 35 40 % hiilidioksidia (CO 2 ). Biokaasun lämpöarvo on näillä lähtöarvoilla 6 6,5 kwh/m 3. Biomassan kaasutuskokeiden ja kirjallisen lähdemateriaalin vertailun avulla biokaasulaitoksen tulevaksi maksimibiokaasuntuotoksi on arvioitu noin 2 000 000 Nm 3 vuodessa. Taulukossa 1 on esitetty kaasutuskoetulokset puhdistamolietteen, ravinnepitoisen veden ja seoksen (kalamassa, puhdistamoliete, vihannesmassa ja ravinnevesi) osalta. Taulukko 1. Metaanintuottopotentiaali orgaanista ainesta (VS), kuivaainetta (TS) ja tuorepainoa (FM) kohden 37 päivän inkubointiajalla. (T.Paavola, MTT, 8.4.2010) Näyte m 3 CH 4 /t (VS) m 3 CH 4 /t (TS) m 3 CH 4 /t (FM) Puhdistamoliete 193 135 31 Ravinnepitoinen vesi 162 150 2,5 Seos 255 198 29 Laitoksen biokaasun varastointi toteutetaan joko jälkimädätysreaktorin päälle asetettavalla kaksoismembraanikattorakenteella tai erillisellä kaasuvarastolla (kaasupallo). Biokaasun maksimi varastointitilavuus, mukaan lukien reaktoreiden kaasutilat ja kaasuvarasto on 2000 m 3. Biokaasulaitoksesta 500 metrin päähän teollisuustontille rakennetaan teollisuushalli, johon sijoitetaan Sybimar Oy:n biodiesellaitos ja laitos, joka valmistaa mm. biopolttoaineiden valmistuksessa tarvittavia laitteistoja. Tälle tontille vedetään biokaasulaitokselta kaasuputki ja rakennetaan biokaasulla toimiva generaattori, joka tuottaa sähköä oman tarpeen lisäksi myös valtakunnan verkkoon. Generaattorin tuottamasta lämpöenergiasta osa käytetään Sybimar Oy:n biodieselin valmistusprosessissa. Polttoaineet ja kemikaalit Laitoksella varastoidaan kevyttä polttoöljyä 1500 litran valuma-altaalla varustetussa säiliössä. Laitoksella tullaan käyttämään myös vaahdonestoainetta, pesuainetta ja lipeää. Kemikaaleja varastoidaan pienastioissa maksimissaan 100 litraa kutakin kemikaalia. 8

9 Vedenhankinta ja viemäröinti Käyttövesi hankitaan Uudenkaupungin vesilaitokselta. Veden kokonaiskäyttö on arviolta 500 1000 m 3 /a. Putkistojen huuhtomiseen, sekä koneiden ja laitteiden pesuun tarvitaan vettä lisäksi satunnaisesti noin 50 m 3 /a. Laitokselle tulee kunnallinen viemäröinti. Hakemuksen täydennyksen yhteydessä hakija on ilmoittanut, että biokaasulaitoksessa tullaan käyttämään raakavettä prosessivetenä veden kierrätysmäärästä riippuen noin 7900 9400 t/a. Sybimar Oy ja Biolinja Oy Uusikaupunki pyrkivät hyödyntämään toistensa vesijakeita. Liikenne ja liikennemäärät Kuljetukset tulevat tapahtumaan arkisin pääsääntöisesti päiväaikaan. Arkisin on noin 5 10 autokuljetusta, jonka ei katsota lisäävän ratkaisevasti alueen liikennekuormitusta. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta ja energiatehokkuus Hakemuksessa on arvioitu parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista vertaamalla biokaasulaitoksen suunnittelua ja prosessiteknisiä ratkaisuja suhteessa Suomen ympäristökeskuksen julkaisuun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) - Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä (M. Latvala, 2009) mm. seuraavasti: Yleiset käyttö- ja suunnitteluperiaatteet Laitoksen sijainti kaatopaikka-alueella on jätteiden käsittelyyn paras mahdollinen sijaintipaikka. Laitoksen sijoittaminen alueelle on valittu siten, että laitoksen toimintaedellytykset ovat parhaat mahdolliset. Kaikki syötteet on valittu siten, että ne mahdollistavat biokaasun tuotannon ja prosessin toimivuuden. Kahdella reaktorilinjastolla mahdollistetaan käsittelyjäännöksien monipuolinen hyödyntäminen. Laitos tulee olemaan keskeytymättömässä ympärivuotisessa käytössä, joka varmistetaan valvonnalla ja prosessiratkaisuilla. Prosessisuunnittelussa pyritään huomioimaan tiettyjen laitteiden kuluminen ja edelleen näiden laitteiden huolto ja ylläpito. Syötteen ominaisuudet Laitoksen kaksi reaktorilinjaa sekä riittävä reaktori- ja käsittelyjäännöksen varastokapasiteetti sallivat laitokselle monipuoliset biohajoavan jätteen käsittelymahdollisuudet. Laitoksen vuosittainen kapasiteetti ja vastaanottolinjaston koko asettavat rajoituksen käsiteltävän jätteen määrälle. Syötteiden toimittaminen perustuu sopimuksiin, joissa sovitaan syötteiden laatukritee-

rit. Biohajoavan jätteen käsittelyä suoritetaan suunnitelmallisesti ja seurannan mukaisesti. Jätteet voidaan hyödyntää prosessissa sellaisenaan tai tarvittavan esikäsittelyn jälkeen. Esikäsittelytekniikan valinta Vastaanottoaltaiden ja varastosäiliöiden lukumäärä mahdollistaa syötteelle tarkoituksenmukaisen esikäsittelymenetelmän kohdistamisen. Eri biojätejakeet voidaan ottaa vastaan omiin vastaanottoaltaisiin tai säiliöihin, jolloin esikäsittelymenetelmät voidaan suunnitella tapauskohtaisesti erilaisten esikäsittelytarpeiden mukaisesti. Kiinteät syötteet otetaan vastaan sisätiloissa ja pumpattavat syötteet otetaan vastaan suljettuun varastosäiliöön. Sekä sisätiloista että varastosäiliöistä hajukaasuja sisältävät ilmavirrat johdetaan hajukaasujen käsittelyyn. Syötteiden varastointi Laitoksen käsittelykapasiteetti ei pääsääntöisesti vaadi pitkiä varastointiaikoja syötteelle. Nestemäiset syötteet varastoidaan suljetussa varastosäiliössä. Kaikki sisätiloihin vastaanotettavat tai nopeasti hajoavat syötteet lähtevät mahdollisimman nopeasti suljetulle sekoitussäiliölle. Hajukaasuja sisältävät ilmavirrat johdetaan hajukaasujen käsittelyyn. Prosessin hallinta ja huolto Laitoksella käsitellään biohajoavia jätteitä suunnitelmallisesti. Sekä vastaanotettavia jätteitä että prosessin tilaa tullaan seuraamaan seurantapäiväkirjan avulla. Laitosta huolletaan säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa. Laitoksen käyttäjät tullaan kouluttamaan laitoksen käyttöön. Energiatehokkuus Laitos suunnitellaan ja laitosta käytetään siten, että erityisesti eri yksikköprosessinosien erilaiset lämpöenergiantarpeet tukevat toisiaan. Laitoksen lämpöenergia pyritään tuottamaan mahdollisimman pitkälle kaatopaikkakaasun avulla. Biokaasun käsittely, varastointi ja hyödyntäminen Kaasun rikkivetyä poistetaan biologisen rikinpoiston avulla. Biokaasulle suoritetaan riittävä vedenerotus ennen voimalaitoshyödyntämistä. Biokaasun laatua ja energiapitoisuutta tullaan seuraamaan ja kaasua välivarastoidaan noin 1500 m 3 :n kaasuvarastossa. Laitoksen käyttöön tulee varojärjestelmäksi soihtupoltto. 10

11 Käsittelyjäännöksen jatkokäsittely loppusijoittamista varten Laitoksen kaksi erillistä reaktorilinjaa sekä riittävä käsittelyjäännöksen varastokapasiteetti mahdollistavat monipuolisen käsittelyjäännöksen hyödyntämisen ja käsittelyjäännöksiä tullaan tuotteistamaan lannoitevalmistelainsäädännön asetusten mahdollistamalla tavalla. Vesiä kierrätetään prosessissa prosessin mahdollistama määrä, minkä jälkeen vesi joko varastoidaan lannoitekäyttöä varten tai esikäsitellään ennen vedenpuhdistamolle saattamista. Nestemäiset (pumpattavat) käsittelyjäännökset varastoidaan suljetuissa varastoissa ja kiinteät käsittelyjäännökset välivarastoidaan peitettynä kaatopaikka-alueen kompostointikentällä. Päästöt ilmaan Jätteiden vastaanotto keskitetään vastaanottorakennukseen ja viereisiin varastosäiliöihin, joista edelleen hajukaasuja sisältävät ilmavirrat johdetaan hajukaasujen käsittelyyn. Tällä tavoin ilmavirtoja käsitellään keskitetysti ja ilmavirrat jäävät kohtuullisiksi. Hajukaasut käsitellään lähtötilanteessa vesipesurin ja biosuotimen avulla. Laitoksen normaalin toiminnan ei katsota lisäävän merkittävästi kaatopaikka-alueen hajupäästöjä. Laitos saattaa kuitenkin aiheuttaa satunnaisia hajupiikkejä prosessin satunnaisten häiriöiden seurauksena. Päästöt vesiin Kahdella käsittelylinjalla toimittaessa, vesikierrot voidaan erottaa toisistaan, jolloin käsittelylinjojen vesiä voidaan hyödyntää eri tavoin, jolloin jätevesien määrä pysyy hallinnassa. Linja 1:n vesiä voidaan hyödyntää lannoitekäytössä, prosessin laimennusvetenä molempien linjojen osalta, sekä kaluston ja laitteiston huuhteluvetenä. Linja 2:n vesiä voidaan hyödyntää oman linjaston prosessin laimennusvetenä sekä oman linjan kaluston ja laitteiston huuhteluvetenä. Jäteveden minimoimiseksi mädätysjäännöksiä lingotaan ainoastaan tarpeen mukaan. Hyödyntämätön vesijae esikäsitellään laitoksella, minkä jälkeen se saatetaan kunnalliselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Laitokselta ei tule valumavesiä. Jätevedet esikäsitellään ja toimitetaan kunnalliselle puhdistamolle. Piha-alueen sadevedet johdetaan kaatopaikka-alueen sadevesijärjestelmään. Kompostointikentän suotovedet menevät kaatopaikka-alueen suotovesijärjestelmään. Tarkkailu ja poikkeamat Laitoksen toiminnan alkaessa, laitokselle laaditaan noudatettava omavalvontasuunnitelma sekä pelastussuunnitelma. Samassa yhteydessä arvioidaan myös metaanin aiheuttamia vaara- ja häiriötilanteiden vaikutuksia. Biokaasulaitoksella toteutetaan jatkuvilla mittauksilla ja hälytyksillä pelkistyneiden rikkikaasujen, metaanin ja hiilidioksidin tason seurantaa.

12 Energiankäyttö Laitoksen yhteyteen rakennetaan kattilalaitos, jossa on kaksi teholtaan 350 kw:n kuumaöljykattilaa, joista toinen toimii biokaasulla ja toinen kevyellä polttoöljyllä. Kattilalaitoksen yhteydessä on lämmönvaihdin hygienisointiin tarvittavan kuuman veden valmistusta varten sekä noin 15 m 3 :n lämpöakku kuumalle vedelle. Laitoksen sähkönkulutus on hakijan arvion mukaan noin 1200 1500 MWh/a. Lämmitykseen käytetään kevyttä polttoöljyä noin 1000 2000 l/a. Laitokselle tulee suljetulla glykolivedellä toimiva jäähdytysvesijärjestelmä, jonka jäähdytysteho on noin 300 kw. YMPÄRISTÖKUORMITUS, -VAIKUTUKSET JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin Biokaasulaitoksella pyritään kierrättämään vettä prosessi- ja laimennusvetenä mahdollisimman suurelta osin. Kahdella reaktorilinjastolla toimittaessa kyetään erottamaan puhdistamolietteestä erotettu vesi ja muun biomassan vesi toisistaan, jolloin reaktorilinjaston 1 vesi kyetään hyödyntämään pääsääntöisesti joko prosessin laimennusvetenä tai lannoitevalmisteena. Muodostuva vesijae, joka ei sovellu lannoitevalmisteeksi (puhdistamolietteestä erotettu vesi) on tarkoitus toimittaa Uudenkaupungin Veden (vesihuoltolaitos) jäteveden käsittelyyn. Hakemuksen liitteenä on aiesopimus Biolinja Oy:n ja Uudenkaupungin Veden välillä. Laitoksen laimennus- ja prosessivesi perustuu jo muiden prosessien kertaalleen hyödyntämään veteen, jolloin laitoksen raakaveden tarve pysyy pienempänä. Vesi toimitetaan laitokselle säiliöauto- ja putkilinjatoimituksena. Mikäli vettä kierrätetään prosessissa 20 %, syntyy kunnalliselle puhdistamolle johdettavaa puhdistettavaa rejektivettä 2148 t/a. Mikäli vettä kierrätetään prosessissa 30 %, syntyy kunnalliselle puhdistamolle johdettavaa puhdistettavaa rejektivettä 1880 t/a. Rejektiveden kokonaisfosforimäärä on 0,1 t/a ja pitoisuus 41 mg/kg. Kokonaistyppimäärä on 10,4 t/a (20 % kierrätys) tai 9,1 t/a (20 % kierrätys) ja pitoisuus 4862 mg/kg. Veden kierrätyksestä riippuen on jätevedenpuhdistamolle johdettava rejektivesimäärä tällöin noin 5,9 m 3 /d tai 5,2 m 3 /d ja puhdistamolle johdettava typpimäärä on noin 28,5 kg/d tai 24,9 kg/d.

Uudenkaupungin veden ja Biolinja Oy:n välisessä sopimuksessa on seuraavat maksimi kuormitusarvot viemäriverkostoon: 13 Kuormitus Vuosikeskiarvo Max/d Hydraulinen kuorma 450 m 3 /d 900 m 3 /d BOD 7ATU 180 kg/d 270 kg/d Kiintoaine 240 kg/d 360 kg/d kok P 7 kg/d 10 kg/d kok N 30 kg/d 45 kg/d ph-arvo 6 10 Rejektivesi suodatetaan hiekkasuotimessa kiintoaineiden poistamiseksi ennen suodoksen johtamista kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Biokaasulaitoksen käsittelyprosessista ei tule ojaan johdettavia vesiä, vaan ensisijaisesti nestejakeita pyritään kierrättämään prosessissa ja toissijaisesti niitä hyödynnetään maanviljelyn kasvuravinteena. Hyödyntämättömät nestejakeet toimitetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Autosäiliöiden pesussa hyödynnetään kaatopaikka-alueen olemassa olevaa pesupaikkaa. Kompostointikentän pinta- ja suotovedet johdetaan kaatopaikka-alueen viemärijärjestelmään ja sitä kautta Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kaatopaikka-alueella on olemassa valmiit suotovesien keräyskaivot ja biokaasulaitoksen piha-alueen valumavedet tullaan ohjaamaan näihin samoihin kaivoihin. Hakemuksen mukaan ojien kuormitus ei tule lisääntymään nykyisestään biokaasulaitoksen toiminnan seurauksena. Päästöt ilmaan ja päästöjen vähentäminen Orgaanisen aineksen hajotessa biokaasulaitoksen mädätysprosessissa myös hajua aiheuttavien yhdisteiden määrä pienenee. Biokaasulaitoksella voi syntyä hajukaasupäästöjä häiriötilanteessa. Hajuhaitat aiheutuvat pääosin prosessihäiriöiden, kuljetusten, varastoinnin, syötön, loppuvarastoinnin ja peltolevitysten yhteydessä. Toimitettavat biojätteet ovat pääosin joko pumpattavassa muodossa tai ne toimitetaan muuten suljetussa tilassa. Siltä osin kun toimintaan liittyy selkeä hajuhaittariski, raaka-ainekuljetukset toteutetaan suljetuissa astioissa. Elintarvikeperäinen raaka-aine kuljetetaan tankkiautossa, josta se saadaan pumpattua laitokselle ilman suuria hajuhaittoja. Vastaanotettava materiaali otetaan joko lietemäisenä pumpattavana materiaalina suoraan vastaanottosäiliöön tai kiinteänä massana vastaanottorakennuksen sisällä vastaanottoaltaaseen. Vastaanottoaltaat tulevat olemaan suljettuja lietemäisen materiaalin osalta tai kannellisia vastaanottoaltaita. Raaka-aineiden purku toteutetaan suljetussa hallissa. Vastaanotettu massa varastoidaan suljetuissa säiliöissä, joista ilma johdetaan putkistossa hajukaasujen käsittelyyn.

Vastaanottorakennuksesta on säiliöiden tapaan ilmanpoisto hajukaasujen käsittelyyn. Hajukaasut johdetaan vastaanottoaltailta- ja säiliöiltä putkistossa hajukaasupesurille ja edelleen konttirakenteisille biosuotimille, joissa hajutaso putoaa merkittävästi alkuperäisestä. Vastaanoton jälkeen massa siirtyy suljetuissa säiliöissä ja putkistoissa prosessissa eteenpäin. Biosuotimen toiminta perustuu hajukaasujen adsorptioon kiinteän aineen pintaan. Biosuotimen kiinteä aine tulee olemaan haketettu puulastu. Haketettujen puulastujen toimintaa tehostetaan säännöllisellä kastelulla, jolloin niiden adsorptiokyky pysyy parempana. Typpipitoinen vesi varastoidaan suljettuun säiliöön ja kiinteä maanparannusaine varastoidaan peitettynä kaatopaikka-alueella. Biokaasulle tehdään rikinpoistokäsittely ennen sen polttoa. Laitoksen käynnistyminen tulee vähentämään päästöjä ilmaan, sillä nykyinen kaatopaikkakaasun poltto loppuu. Laitoksen toiminta on hiilidioksidineutraalia. Hakemuksessa on arvioitu, että laitoksen toiminnasta syntyvät päästöt ilmaan eivät heikennä alueen ilmanlaatua. 14 Melu Laitoksen melulähteet ovat kuljetukset, jätteen purkutoimet, laitoksen mahdolliset huoltotoimet sekä kaatopaikka-alueen normaalit maansiirtotoimet. Kuljetukset tulevat tapahtumaan arkisin pääsääntöisesti päiväaikaan. Noin 5 10 autokuljetuksen ei katsota lisäävän ratkaisevasti alueen melua. Purku tulee tapahtumaan sisätiloissa, joten melutason pitäisi olla hyvin rajallinen. Säännölliset huoltotoimet eivät ole erityisen äänekkäitä, mutta erityisesti laitoksen käynnistämisen yhteydessä voi olla vielä tarvittavia huoltotöitä, jotka voivat aiheuttaa pientä häiriötä. Suurimmat melulähteet ajoittuvat laitoksen rakentamisen ajaksi, jolloin sekä kuljetus että rakentamistoimet ovat huipussaan. Hakemuksen mukaan biokaasulaitoksessa ei ole laitteita, joista aiheutuisi merkittävää melua tai tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kaupan biojätteen esikäsittelystä syntyy pakkausmateriaali- ja metallijätettä. Laitoksella on jätelavat pakkausmateriaalin keräystä ja poiskuljetusta varten.

15 Toiminnan muut vaikutukset ympäristöön Hakijan arvion mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin. Hakijan arvion mukaan toiminnalla ei ole myöskään vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Laitoksen piha-alueen sade- ja valumavedet johdetaan kaatopaikan suotovesien keräyskaivoihin. Jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi Hajupäästöjä seurataan luvan hakijan ja laitoksen käyttäjien toimesta. Hakija on esittänyt, että hajupäästöjä seurataan myös lähinaapureiden toimesta aistinvaraisena tarkkailuna hajupaneelin avulla. Mahdolliset valitukset kirjataan seurantaraporttiin. Biojätteen luovutuksesta ja luovuttajista pidetään kirjaa. Biojätteen määrä punnitaan tai todetaan muulla luotettavalla tavalla. Biokaasulaitoksen päivittäistä toimintaa seurataan kattavien mittausten, etäseurannan ja hälytysten avulla. Päivittäin kirjataan jätteiden vastaanottoilmoitukset: määrät kuutioina (m 3 ) tai tonneina (t). Kuukausiraportit sisältävät seuraavat tiedot: - vastaanotettavat jätemäärät (m 3, t) - reaktoriin syötetty määrä, laskennallinen (m 3 ) - kaasun tuotantomäärä, laskennallinen (m 3 ) - biokaasuprosessiin käytetty lämpö, mitattu (kwh) - mädätetyn lietteen poisajomäärä, laskettu (m 3 ) - viipymäaika reaktorissa (vrk) Kausiraportit pitävät sisällään tiedot vastaanotetun jätteen, syötteen sekä mädätetyn lietteen kuiva-ainepitoisuuksista. Vuosiraportit laaditaan kuukausi- ja kausiraporttien yhteenvetoina. Lisäksi raportoidaan mahdolliset huomautukset ja valitukset toiminnasta, viranomaiskäynnit ja lausunnot sekä muut merkittävät asiat. Biokaasulaitoksen päivittäiseen tarkkailuun tullaan palkkaamaan kaksi työntekijää, minkä lisäksi yrityksen toimitusjohtajalla on päävastuu laitoksen toiminnasta.

16 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi ja toimet onnettomuuksien ja häiriötilanteiden estämiseksi Vakuus Toiminnassa esiintyviä riskejä ovat metaanin karkaaminen ilmaan, metaanin räjähdysvaara ja laitoksen pysähtyminen. Hajupäästöjä voi syntyä reaktorialtaan ylipainesuojan lauetessa, kun biokaasua vapautuu ilmaan. Suunnitelmallisella toiminnalla ja varojärjestelmillä voidaan vähentää häiriöiden esiintymistiheyttä ja häiriöiden kerrannaisvaikutuksia. Liian suuren ylipaineen syntyminen estetään ylipainesuojalla. Jos kaasun paine laskee liian alas, aggregaatin toiminta pysähtyy automaattisesti ja tietokone lähettää siitä hälytyksen. Myös aggregaatin huoltokatkojen tai toimintahäiriöiden aikana kaasu poltetaan soihdussa. Soihtupolttimen toimintaa testataan säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa. Metaani on räjähtävä kaasu tietyissä pitoisuuksissa (20 100 %). Konekontissa on kaasuvuototunnistin, joka sulkee tuloventtiilin 20 100 %:n pitoisuudessa. Mikäli lämpötila nousee konehuoneessa yli 90 C, aggregaatin toiminta pysähtyy ja sähkö katkaistaan konehuoneesta automaattisesti ja siitä lähtee hälytys tietokoneella. Mikäli konehuoneen lämpötila laskee alle säädetyn, menevät säätölämmitykset putkistoissa päälle. Kunnostustöiden aikana huolehditaan riittävästä ilmanvaihdosta happivajeen estämiseksi. Metaaniputkiston korjaustöissä on myös olemassa räjähdysvaara. Laitoksen käyttöhenkilökunta koulutetaan tehtäviinsä. Käyttöohjeet asetetaan myös laitoksen seinälle. Riskiarviota päivitetään hankkeen edetessä. Laitoksen viikonloppu-, loma- ja työajan muuhun ulkopuoliseen seurantaan omistajat järjestävät keskenään kiertävän päivystysjärjestelmän tai muulla tavoin järjestävät laitokselle riittävän seurannan ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Biolinja Oy Uusikaupunki tekee 20 000 suuruisen pankkitalletuksen, jolle otetaan pankilta kuittaamattomuussitoumus. Talletuksen avulla katetaan Biolinja Oy Uudenkaupungin jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan kustannuksia, jos yrityksen toiminta taloudellisesta tai muusta syystä äkilli-

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY sesti loppuu. Pankkitalletuksella katetaan kuljetus- ja käsittelykustannuksia seuraavasti: Vastaanottosäiliöiden biomassan käsittely - logistiikka ja porttimaksut alueen muille biokaasulaitoksille Maanparannusaineen hyödyntäminen kasvuravinteena - logistiikkakustannukset maanviljelykäyttöön Jäännösrejektivesien käsittely - jätevesikustannukset kunnallisessa jätevedenpuhdistuksessa Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty ja täsmennetty 13.10.2009, 31.8.2010, 22.10.2010, 23.11.2010, 3.12.2010, 7.12.2010, 10.12.2010 ja 30.12.2010. Hakemuksen tietoja on täydennetty myös annetuissa vastineissa. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 20.10. 19.11.2009 ja Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaululla 23.10. 23.11.2009. Kuulutuksesta on ilmoitettu Uudenkaupungin Sanomissa 24.10.2009. Hakemuksesta on annettu 20.10.2009 erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Hakemuksen 30.8.2010 päivätyn täydennyksen yhteydessä laitosrakenteiden sijoituspaikkaa on muutettu siten, että rakenteet sijoittuvat noin 100 metriä lähemmäs laitoksen pohjoispuolella asuvia lähimpiä naapureita. Asianosaisille ja muistutuksen tehneille on varattu erikseen kirjeellä tilaisuus täydentää muistutusta tai tehdä muistutus täydennetystä ja muutetusta hakemuksesta. Lisäksi valvontaviranomaisille on varattu mahdollisuus lausunnon antamiseen täydennetystä hakemuksesta ja Uudenkaupungin vesihuoltopäällikölle on varattu mahdollisuus esittää kannanottonsa täydennettyyn hakemukseen. Neuvottelut ja tarkastukset Lausunnot Lupahakemuksesta on neuvoteltu 4.6.2010 ja 23.11.2010. Sijoituspaikalle on tehty maastokäynti 23.11.2010. Muistiot on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunnalta, ympäristöterveydenhuollon lautakunnalta, Uudenkaupungin kaupungin kaupunginhallitukselta, Uudenkaupungin Jätehuollolta ja 17

Uudenkaupungin Vedeltä sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. 1) Varsinais-Suomen Pelastuslaitos toteaa 24.11.2009 antamassa lausunnossaan mm. seuraavaa: Biokaasu sisältää metaania 65 70 % ja hiilidioksidia 30 45 %. Teknisesti biokaasu vastaa maakaasua. Pelastusviranomainen toteaa lausuntonaan Biolinja Oy:n biokaasun valmistusta koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käytöstä ja varastoinnista 1999/59 perusteella on ko. toiminnasta tehtävä ilmoitus pelastusviranomaiselle, jos varastoitavan kaasun määrä on yli 0,2 tonnia, ja haettava lupaa Turvatekniikan keskukselta, jos määrä on yli 5 tonnia. Tässä tapauksessa biokaasuun sovelletaan samoja ilmoitus- ja luparajoja kuin nestekaasulla ja maakaasulla. Biolinja Oy ei ole hakemuksessaan ilmoittanut, kuinka suuren määrän biokaasua laitos tuottaa ja mikä on varastoitavan biokaasun suurin määrä ja siinä olevan metaanin osuus, jonka perusteella mahdollinen ilmoitusvelvollisuus muodostuu. Mikäli ilmoitusraja ylittyy, on toiminnasta tehtävä asetuksen 1999/59 mukainen ilmoitus liitteineen pelastusviranomaiselle. Vaikka toiminta ei edellyttäisikään ns. kemikaali-ilmoitusta, on toiminnasta laadittava pelastussuunnitelma, jossa huomioidaan ja varaudutaan mahdollisiin onnettomuus-, vaara- ja häiriötilanteisiin. Hakemuksen kohdassa 13) Vedenhankinta ja viemäröinti, ei ole mainittuna kohteeseen tulevan vesijohdon kapasiteettia. Vedenhankinnassa on huomioitava myös riittävän sammutusveden saatavuus mahdollisessa tulipalotilanteessa. Kohdassa 14) mainitaan, että laitoksessa ei käsitellä vaarallisia aineita. Laitos kuitenkin tuottaa biokaasua, joka sisältää vaaralliseksi luokiteltavaa ainetta, metaania. Tämän takia on arvioitava metaaniin ja sen valmistukseen liittyvät onnettomuus-, vaara- ja häiriötilanteet, niiden vaikutukset ja toiminta em. tapauksissa. Tuotantolaitoksen rakennuksiin sekä niihin liittyvät säiliöihin ja muihin mahdollisiin rakennelmiin, niiden rakenteellisiin palomääräyksiin ja pelastusteihin pelastusviranomainen antaa erikseen lausuntonsa rakennuslupaa niille haettaessa. 2) Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta (24.11.2009 53) toteaa lausuntonaan, että biokaasulaitos tukee kestävää kehitystä ja tulee pienentämään kaupungin CO 2 -päästöjä. Biokaasulaitos on kannatettava hanke, kunhan luvan hakija huolehtii siitä, ettei toiminnasta aiheudu haju tai muuta 18

haittaa ympäristölle tai jätehuollon toiminnalle. Laitoksen käyttöön tuleva alue pitää selkeästi erottaa kaatopaikan muusta toiminnasta. 3) Liikelaitos Vakka-Suomen Vesi, joka vastaa Häpönniemen puhdistamon toiminnasta, on antanut 24.11.2009 seuraavan lausunnon Biolinja Oy:n toiminnan ympäristölupahakemuksesta: Vakka-Suomen Veden kannalta biokaasulaitos tarjoaa mahdollisuuden käsitellä jätevedenpuhdistamon lietteet ympäristön kannalta järkevällä tavalla paikallisesti. Paikallisella käsittelyllä eliminoituu noin 6000 lietetonnin vuotuinen kuljetus muualle käsiteltäväksi. Toisaalta biokaasulaitoksen prosessissa syntyvä rejektivesi on yleensä erittäin väkevää jätevettä, josta saattaa jätevedenpuhdistamolle sellaisenaan johdettuna aiheutua huomattava lisäkuormitus. Yleisellä tasolla Vakka-Suomen Vesi katsoo hankkeen tukevan Uudenkaupungin kaupungin omaksumaa strategiaa, jonka mukaan kaikessa toiminnassa pyritään huomioimaan kasvihuonekaasujen päästöjen ja fossiilisten polttoaineiden käytön minimointi. Tämänhetkinen puhdistamolietteen käsittelymenetelmä on aumakompostointi. Vuoden 2010 alusta tullaan lietteen vastaanottopalvelut hankkimaan Köyliöstä Satakierto Oy:n biokaasulaitoksesta. Pitkä kuljetusmatka, noin 70 km (ympäristövaikutukset sekä kustannukset) on tuskin kuitenkaan pitemmällä tähtäimellä kestävä ratkaisu. Vakka-Suomen Vesi näkeekin Biolinja Oy:n hankkeen mahdollisuutena hankkia lietteenkäsittelypalvelut paikallisesti. Lupahakemuksessa mainitaan, että jätevesi toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Mikäli tässä tarkoitetaan Vakka-Suomen Veden Häpönniemen puhdistamoa haluaa Vakka-Suomen Vesi lausua seuraavaa: Hakemuksen mukaan prosessissa syntyvän jäteveden määrää ja laatua ei ole voitu arvioida. Vakka-Suomen Vedellä ei ole kokemuksia vastaavanlaisista rejektivesistä, mutta on oletettavissa, että nämä poikkeavat huomattavasti keskimääräisistä Häpönniemen puhdistamolla käsiteltävistä jätevesistä. On mahdollista, että biokaasulaitoksessa syntyvät jätevedet ovat laadultaan ja määrältään sellaisia, että Häpönniemen puhdistamo ei niitä sellaisenaan pysty vastaanottamaan. Biolinja Oy:n tuleekin varautua joko esikäsittelemään rejektivedet ennen viemäriin johtamista tai kokonaiskäsittelemään rejektivedet ennen vesistöön johtamista. Joka tapauksessa, mikäli rejektivedet johdetaan esikäsiteltynä tai käsittelemättöminä puhdistamolle, tulee Biolinja Oy:n ja vesihuoltolaitoksen tehdä keskinäinen teollisuusjätevesisopimus. 3) Uudenkaupungin kaupunginhallitus (30.11.2009 9) ilmoitti lausuntonaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, että se yhtyy Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunnan ja Vakka-Suomen Veden antamiin lausun- 19

toihin, jotka annetaan myös Uudenkaupungin kaupunginhallituksen lausuntona Biolinja Oy:n ympäristölupahakemuksesta. 4) Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta (9.12.2009 7) toteaa lausunnossaan seuraavaa: - Laitoksella saa käsitellä vain sellaisia raaka-aineita, joista ei aiheudu haittaa mädätysprosessin toimivuudelle. - Laitos tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että hajunpoistolaitteisto on mahdollista asentaa tarvittaessa. - Hakemuksesta ei käy ilmi, missä jäljelle jäävä massa kompostoidaan. - Laitoksen toiminta sekä raaka-aineiden ja tuotteiden käsittely, varastointi ja kuljetus tulee järjestää siten, ettei ympäristölle aiheudu kohtuuttomia haju- tai muita haittoja. - Rejektivesien koostumusta tulee tutkia ja seurata ja sopia Uudenkaupungin veden kanssa niiden mahdollisesta esikäsittelystä ennen jäteveden puhdistamolle johtamista. - Biokaasulaitoksen hoidosta, käytöstä ja tarkkailusta vastaavan henkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, kun laitos on otettu käyttöön. - Häiriötilanteissa syy tulee selvittää ja korjata mahdollisimman pian. - Häiriötilanteista, joista voi aiheutua merkittävää haittaa ympäristölle, tulee välittömästi ilmoittaa Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta (16.11.2010 131) toteaa täydennetystä hakemuksesta antamassaan lausunnossa lisäksi seuraavaa: Koska täydennyksessä on muutettu laitoksen sijoituspaikkaa noin 100 metriä pohjoisemmaksi ja lähemmäksi asutusta, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei laitoksen toiminta sekä raaka-aineiden ja tuotteiden käsittely, varastointi ja kuljetus aiheuta kohtuuttomia haju- tai meluhaittoja. Rejektivesien korkean typpipitoisuuden vuoksi jätevedet tulee esikäsitellä laitoksella ennen viemäriin johtamista. 5) Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on todennut 22.12.2009 antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Eviran lannoitevalmistevalvonnan tehtävänä on valvoa lannoitevalmisteiden ja soveltuvin osin niiden raaka-aineiden valmistusta, markkinointia, maahantuontia ja maastavientiä lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen perusteella annettujen MMM:n asetusten mukaisesti sekä vastata eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelystä annetun asetuksen (EY) n:o 1774/2002 täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta siltä osin kuin se koskee lannoitevalmisteita. 20

Lannoitevalmistelakia sovelletaan lain 2 :n mukaisesti mm. lannoitevalmisteen valmistukseen markkinoille saattamista varten sekä soveltuvin osin myös lannoitevalmisteiden valmistukseen omaan käyttöön. Lannoitevalmistelain 6 ja 8 :t edellyttävät, että markkinoille saatettavien lannoitevalmisteiden tulee olla lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa ja niiden tulee täyttää tyyppinimikohtaisesti asetetut vaatimukset. Lannoitevalmistelaissa edellytetään myös, että toiminnanharjoittajan tulee tehdä Eviraan lannoitevalmistelain mukainen elinkeinoilmoitus toiminnastaan, hakea Eviralta laitoshyväksyntää toiminnalle sekä laatia toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma ja toteuttaa sitä. Sivutuoteasetuksen (EY) 1774/2002 15 artiklan mukaan eläinperäisiä sivutuotteita käsittelevällä biokaasulaitoksella on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä. Hyväksynnän saadakseen laitoksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen tarkastama, laadittava ja toteutettava kriittisten valvontapisteiden seuranta- ja tarkastusmenetelmiä sekä järjestettävä toiminta liitteen VI 2. luvun vaatimusten mukaisesti. Ympäristölupahakemuksessa ei ole ilmoitettu käsiteltävien eläinperäisten sivutuotteiden luokkia. Kun laitos vastaanottaa luokan 3 sivutuotteita ja mädätysjäännöstä aiotaan saattaa markkinoille lannoitevalmisteena, tulee kaikki mädätettävä aines käsitellä sivutuoteasetuksen vaatimalla tavalla 70 C lämpötilassa ja alle 12 mm palakoossa vähintään 60 minuutin ajan. Luokan 2 sivutuotteita voidaan vastaanottaa biokaasulaitokseen ainoastaan, jos ne on käsitelty painesteriloimalla sivutuoteasetuksen vaatimusten mukaisesti. Mikäli laitoksella aiotaan käsitellä ja markkinoille saattaa erikseen pelkästään ei-eläinperäistä ainetta, tulee prosessia ja laitosta suunniteltaessa huomioida, että nämä raaka-aineet tulee kaikissa vaiheissa pitää erillään eläinperäisestä aineksesta. Mikäli laitoksella on yhteisiä prosessivaiheita, katsotaan kaikki aines eläinperäiseksi ja ne tulee käsitellä sivutuoteasetuksen vaatimusten mukaisesti. Ympäristölupaa käsiteltäessä tulisi huomioida, että sivutuoteasetuksen edellyttämässä aineksen murskauksessa alle 12 mm palakokoon saattaa muodostua mädätykseen soveltumatonta jätettä, jonka käsittely tai hävittäminen tulee huomioida laitoksella. Evira haluaa korostaa, että lannoitevalmisteena käytettävien tuotteiden on täytettävä lannoitevalmistelain 539/2006 ja sen perusteella annettujen MMM:n asetusten sekä sivutuoteasetuksen (EY) 1774/2002 ja sitä täydentävien määräysten mukaiset vaatimukset. Laitoksen teknisestä toteutuksesta ja toiminnan järjestämisestä toiminnanharjoittajan tulee olla yhteydessä Eviran lannoitevalmistevalvontaan suunnitteluvaiheen aikana. Ympäristölupahakemuksessa kuvattua toimintaa koskevat mm. seuraavat lannoitevalmisteen tuotantoon ja käyttöön liittyvät vaatimukset, jotka tulisi huomioida ympäristölupahakemuksen käsittelyssä: 21

22 1. Markkinoille saa saattaa tai valmistaa markkinoille saattamista varten vain sellaisia lannoitevalmisteita, jotka kuuluvat MMM:n asetuksen 12/07 liitteen I tyyppinimiluetteloon. Asetusta on muutettu MMM:n asetuksella 19/09. Tyyppinimellä mädätysjäännös (ID5/2) voidaan markkinoille saattaa meso- tai termofiilisen biokaasuprosessin hygienisoitua mädätysjäännöstä sellaisenaan tai mekaanisesti kuivattuna. Tuote soveltuu sellaisenaan käytettäväksi maanparannusaineena peltokäyttöön. Mikäli raaka-ainetta on yhdyskuntajätevedenpuhdistamolietteitä, ei tuote sovellu käytettäväksi tuoreille vihanneksille, yrtti- ja juurimausteille, kotipuutarhoihin eikä taimituotantoon. Varoaika on 5 vuotta. Mädätysjäännös voidaan edelleen käsitellä esimerkiksi kompostoimalla, jolloin tuotteelle soveltuu käsittelystä riippuen tyyppinimet tuorekomposti (ID2/3) tai maanparannuskomposti (ID2/1). 2. Raaka-ainevarastot ja valmiiden tuotteiden varastot on mitoitettava siten, että ne vastaavat käsittelykapasiteettia. 3. Laitoksen kulkureitit on suunniteltava siten, että kulku likaisella raakaaineiden vastaanotto- ja käsittelyalueella sekä puhtaalla valmiiden tuotteiden puolella on riittävästi eriytetty. 4. Laitokselle on järjestettävä sivutuoteasetuksen edellyttämä paikka ja välineet kuljetuskaluston pesua ja desinfiointia varten. 5. Luovutettavien lannoitevalmisteiden on täytettävä lannoitelainsäädännön laatuvaatimukset. MMM:n asetuksen 12/07 liitteessä IV on ilmoitettu lannoitevalmisteiden haitallisten metallien ja muiden haitallisten aineiden sallitut enimmäismäärät sekä haitallisia eliöitä koskevat rajoitukset. Lisäksi markkinoille saattamisen yhteydessä on otettava huomioon lannoitevalmisteita koskevat tyyppinimikohtaiset vaatimukset ja käytönrajoitukset sekä ravinteille ja muille ominaisuuksille annetut vaatimukset. 6. Ympäristöluvassa tulisi arvioida laitoksella valmistettavien lannoitevalmisteiden soveltuvuutta lannoitevalmistekäyttöön myös ympäristönäkökohtien osalta. Lisäksi tulee huomioida lannoitevalmisteeksi soveltumattomien erien käsittely- ja loppusijoitusmahdollisuudet. 6) Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon lautakunta ei ole antanut lausuntoa hakemuksesta. 7) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon koko täydennetystä hakemuksesta 22.11.2010.

23 Lausunnossa todetaan seuraavaa: Käsiteltävä jätemäärä 18 000 t/a jää alle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen hankeluettelossa mainitun määrän (20 000 tonnia vuodessa). Toiminnasta ei myöskään ennalta arvioiden aiheudu sen sijainti, ominaisuudet ja vaikutukset huomioon ottaen hankeluettelon hankkeisiin verrattavia vaikutuksia. Hakemuksen mukaan laitokselle tulee kaksi reaktoria eri jätejakeille. Tämä on kannatettavaa, koska näin prosessin hallinta helpottuu ja mädäte voidaan ohjata laatunsa mukaiseen jatkokäsittelyyn. Hakemuksen täydennyksessä on esitetty, että maanparannuskäyttöön kelpaamaton mädäte käytetään kaatopaikan hoidossa ja rejektivesi, jota ei voida käyttää prosessivetenä tai peltolevitykseen, johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Lupapäätöksessä tulee määrätä typpipitoisen nesteen ja fosforipitoisen humusjakeen käsittelystä ja säilytyksestä, jos niitä ei voida käsitellä hakemuksessa esitetyllä tavalla laiterikkojen, liiallisen hajun muodostuksen tai muun syyn takia tai levittää pelloille lannoite- tai maanparannustarkoituksessa esimerkiksi liiallisen ravinnepitoisuuden kohoamisen, vuodenajan tai peltojen kantavuuden vuoksi. Laitoksella tulee varautua jäteveden esikäsittelyyn, jos ravinnepitoisuus nousee niin korkeaksi, että jätevedenpuhdistamo ei voi ottaa sitä vastaan. Biokaasulaitos sijoittuu toiminnassa olevan kaatopaikan yhteyteen. Laitos lisää ympäristökuormitusta lähialueilla, vaikka aumakompostointi loppuisi laitoksen käynnistyttyä. Laitoksen tarkkailu tulee suunnitella siten, että sen vaikutukset voidaan erottaa alueen muiden toimintojen ympäristökuormituksesta. Laitokselle tulee määrätä käyttö-, vaikutus- ja päästötarkkailu lupapäätöksessä. Alueen ympäristön vesientarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna. Tarkkailusuunnitelma on valvojan apuväline, joten sitä tulee voida muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Hakemuksessa on esitetty että biokaasulaitoksella toteutetaan jatkuvilla mittauksilla ja hälytyksillä pelkistyneiden rikkikaasujen, metaanin ja hiilidioksidin tason seurantaa. Toiminnan hajukaasujen käsittelykapasiteetti tulee olla suhteessa toiminnan laatuun ja kapasiteettiin. Käsiteltävät poistoilmat ja prosessikaasut on puhdistettava siten, että laitoksen toiminta yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa ei aiheuta merkittävää haittaa lähialueen asutukselle. Hakemuksessa on esitetty hajukaasu-pesuri ja biosuodin. Talviaika asettaa haasteita biosuotimen toiminnalle, koska biosuotimen massan tulee olla kosteaa toimiakseen. Tämän vuoksi laitoksella tulee olla valmiudet asentaa aktiivihiilisuodatin ennen hajukaasujen poistoa ulkoilmaan.