Homepöly. Maidontuotantoa. Euro konsulttina. Torju. ei naurata s. 6. amerikkalaisittain s.11 13. s. 18. puutarhan tuholaiset s. 22

ProAgria Etelä-Pohjanmaa jäsenasiakaslehti 4 2008 Homepöly ei naurata s. 6 Maidontuotantoa amerikkalaisittain s.11 13 Euro konsulttina s. 18 Torju puutarhan tuholaiset s. 22 Etelä-Pohjanmaa

PÄÄKIRJOITUS Olavi Kuja-Lipasti, hallituksen puheenjohtaja PARI SANAA KANNESTA Talouskriisistä uuteen nousuun ProAgria Etelä-Pohjanmaa jäsenasiakaslehti 4 2008 Maailmanlaajuinen talouskriisi on hallinnut uutisia. Rahoitusala on lähes sekasortoisessa myllerryksessä ympäri maailmaa. Nopeita pikavoittoja hakeva sijoitustoiminta on jälleen osoittautumassa kuplaksi. Ihmisten on taas palattava ankeiden tosiasioiden eteen: leipä on edelleenkin tienattava työllä ja vaivannäöllä. Suomi on selvinnyt rahamaailman kriisistä ainakin vielä vähin vaurioin. Maataloudessa on eletty omaa talouskriisiä jo jonkin aikaa. Toiveita herättänyt ruuan hinnan nousu ei kunnolla ulottunutkaan viljelijän tilipussiin saakka. Jäljelle ovat jääneet vain reippaasti kohonneet tuotantokustannukset. Vaikein tilanne on lihantuotantotiloilla. Kallistunut rehu yhdessä kohonneiden lannoite- ja energiakustannusten kanssa on leikannut reilusti kolmanneksen käteen jäävästä tulosta, kun kustannuksia ei ole saatu siirrettyä tuottajahintoihin. Erityisen raskaan tukalasta tilanteesta tekee sen pitkittyminen. Kriisissä on kuitenkin aina uuden alku. Alamäkeä luisuva talous kääntyy aikanaan nousuun. Moni asia on silloin toisin. Parhaiten pärjäävät ne, jotka ovat ajoissa varautuneet uusiin tilanteisiin. Maailma - ja maaseutu sen tärkeänä osana - on mahdollisuuksia täynnä. Kannattaa muistaa, että yhteiskunnan toiminta tarvitsee aina työteliäitä käsiä. Samoin tarvitaan aina niitä, jotka tuottavat ruokaa maapallon alati kasvavalle väestölle. Tosiasia näyttää olevan myös, että rakennekehitys kaikessa tuotantotoiminnassa jatkuu. Niin myös maataloudessa. Joudumme kaiken aikaa miettimään miten pystymme tuottamaan enemmän, mutta tekemään sen aikaisempaa pienemmin kustannuksin. Kaikesta huolimatta maatalous on tulevaisuuden ala. Myös maaseutu voi vastaisuudessakin säilyttää elinvoimaisuutensa. Tämän hetken talouskriisistä huolimatta katseet on syytä kääntää tulevaisuuteen. Nyt on se hetki, jolloin itse kukin luo pohjaa omalle tulevaisuudelleen. Jokaisella on oma unelma tulevaisuudestaan. Se voi olla vaikkapa itselle mielekäs tapa hankkia toimeentulo. Jos unelmaan suhtautuu vakavasti, tarvitsee suunnitelman sen toteuttamiseksi. Unelma on lopulta saavutettu, kun on löytänyt menetelmän, jolla suunnitelma toteutetaan. Unelma on jokaiselle henkilökohtainen. Sitä ei voida kenellekään ulkoapäin syöttää, vaan jokaisen on se itse löydettävä. Suunnitelman laadinnassa ja menetelmän etsimisessä ProAgrian kokeneet neuvojat voivat sen sijaan olla hyvänä apuna. Homepöly ei naurata s. 6 Maidontuotantoa amerikkalaisittain s. 11 1 3 Euro konsulttina s. 18 To r j u puutarhan tuholaiset s. 22 Lihavat lehmät antavat maitoa, mutta kun lehmällä on vatsa kipeä, se antaa juustoa, toteaa kymmenvuotias ruotsalaispoika netissä kiertävässä äidinkielen aineessaan Tietoa lehmästä. Täällä kotona Etelä- Pohjanmaallakin meillä on lukuisia lapsia, joiden kosketuspinta maatalouteen ja ennen kaikkea siihen, miten ja missä olosuhteissa ruoka valmistuu, on vähäinen. Lasten Maatalousnäyttelyssä Kauhavan Pernaan kyläkoululla lapsilla vanhempineen oli syyskuussa ainutlaatuinen mahdollisuus ihmetellä eläinkarsinoiden asukkaita. Järjestäjien ihmetykseksi väkeä saapui kökkätyöllä rakennettuun tapahtumaan tuhatkunta. Eikä tapahtumaan tultu vain käymään, vaan viettämään aikaa maaseudun ihmeiden, kuten maatalouskoneiden äärellä. Kannessa kaksi onnellista näyttelyvierasta, Jani ja Jonna Tyynismaa. Tällaisia tapahtumia lisää, kiitos! Toivoo kaksivuotiaan maitotytön ja possufanin äiti. HYVÄ HAVAINTO Etelä-Pohjanmaa Traktorin huolto maksaa, samoin uudet saappaat, niin miksei viljelijähuoltokin. Maaseudun tulevaisuus tilojen työterveyshuollon kustannuksista 29.lokakuuta 2008. Etelä-Pohjanmaa itua 4 2008 Lehden julkaisija Pro Agria Etelä-Pohjanmaa Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki puh. (06) 416 3111, fax (06) 416 3448 www.proagria.fi/ep Päätoimittaja Toimitusjohtaja Antti Siljamäki puh. (06) 416 3401, 0400 365 997 antti.siljamaki@proagria.fi itua -lehti on ProAgria Etelä-Pohjanmaan jäsenasikaslehti. Sen painos 10.000. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Valmis aineisto toimitetaan ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen itua@proagria.fi. Lisätietoja voitte kysellä toimitussihteeriltä. Toimitussihteeri Tiedottaja Miia Lenkkeri puh. 0400 159 118 miia.lenkkeri@proagria.fi Ilmoitusmyyjä Juha Kiukkonen puh. (02) 538 9585, 040 514 78888 kiukkonenjuha@hotmail.com Valokuvaaja Jarmo Vainionpää, puh. 040 569 5404, jarmo.vain@netikka.fi 2 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

AJANKOHTAISTA Eläinkuljettajakoulutusta MITÄ KUULUU? Oletko vailla eläinkuljettajakoulutusta? Järjestämme eläinkuljettajakoulutuksen lampaiden, vuohien, nautojen, sikojen sekä hevosten kuljettamiseen liittyen marraskuun lopussa. Kurssin käyneet ovat oikeutettuja osallistumaan eläinkuljetusasetuksen mukaiseen pätevyyskokeeseen. Evira järjestää pätevyyskokeita joka toinen kuukausi. Lisätietoa kokeeseen ilmoittautumisesta osoitteessa www.evira.fi ProAgria Etelä-Pohjanmaan Eläinkuljettajakoulutus 27. marraskuuta 2008 kello 10.00 15.00 Elinkeinotalolla, Huhtalantie 2, Seinäjoki. Koulutuksen hinta on 50 euroa (+ alv 22 %). Kouluttajana lammastilaneuvoja Milla Alanco. Ilmoittaudu mukaan 20.11.2008 mennessä (06) 416 3400 tai koulutus.ep@proagria.fi Aika tehdä viljelysuunnitelma 2009 Kun sato on saatu korjattua ja syystyöt ovat loppusuoralla, niin on aika kääntää ajatukset seuraavaan kasvukauteen. Viljelysuunnitelma on lakisääteinen, mutta siitä on viljelijälle myös suurta apua. Kuten sanonta kuuluu: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Teettämällä viljelysuunnitelmasi ProAgria Etelä-Pohjanmaan neuvojalla saat samalla Lehmät antavat merkkejä terveydestään Rehun arvo näkyy maitotilissä oivan tilaisuuden keskustella tuotantosi kehittämisestä sekä lajike- ja kasvinsuojelukysymyksistä. Saat lohkoillesi taatusti sopivat lannoitteet ja lannoitusmäärät kirjallisina. Viljelysuunnitelman lisäksi teemme kasvinsuojelusuunnitelman. Viljelysuunnitelman ohessa tulostamme lohkokortit, joihin on helppo kirjata kasvukaudella tehdyt viljelytoimenpiteet. Halutessasi teemme myös lohkokirjanpidon puolestasi. Saat itsellesi myös kauppalistat, jotka auttavat sinua siemeniä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita hankkiessasi. Viljelysuunnittelupalvelua voit kysyä lähimmältä ProAgria Etelä-Pohjanmaan neuvojalta tai numerosta (06) 4163 400. Lehmät antavat jatkuvasti merkkejä terveydestään, hyvinvoinnistaan, ravitsemustilastaan ja tuotoksestaan. Näiden merkkien huomaaminen vaatii tuottajalta aktiivista lehmien havainnointia. Karjaa havainnoidaan sekä kokonaisuutena että yksilötasolla. Havainnoille etsitään syy ja mietitään mistä ne kertovat. Tällaisia merkkejä tunnistamalla tuottaja voi selvittää mahdollisia ongelmakohtia tuotantoolosuhteissa ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Esimerkiksi lehmien makaaminen vinosti parressa kertoo parren mitoituksen tai parsirakenteiden puutteista. Parsien olosuhteita parantamalla lehmien makuuaika lisääntyy ja sillä on suora vaikutus maidontuotannon nousuun. Hyödyntämällä eläinten antamia merkkejä voidaan parantaa eläinten hyvinvointia, ehkäistä tauteja ja optimoida tuotantoa. Kaikilla näillä on vaikutusta tilan kannattavuuteen. Lehmähavaintoja koulutuksia järjestetään ProAgria Etelä- Pohjanmaan Maitohankkeessa eläinlääkäri Mervi Yli-Hynnilän johdolla: 18.11 Kauhavalla, 27.11 Peräseinäjoella ja 2.12 Kuusiokuntien alueella. Ilmoittaudu mukaan Lehmähavaintoihin Sari Perälälle 040 353 6634 tai sari.perala@proagria.fi Ruokinnassa oleellista on, että eläin muuttaa rehun taloudellisesti kannattavasti maidoksi. Kannattavin rehun käyttö elää jatkuvasti rehun ja maidon hintasuhteiden ja rehujen laadun mukana. Hyvän taloudellisen tuloksen aikaansaamiseksi ruokinnassa tarvitaan suunnittelua, rehujen laadun tutkimista, rehumäärien tietämistä, rehun käytön suunnittelua ja eläinten rehun saannin ja syönnin havainnointia. Rehunkäytön suunnittelua ja taloudellisen lopputuloksen tarkempaa ennustamista on suomalainen ruokintatutkimus viime vuosina kehittänyt ja luonut siihen uusia työvälineitä. Järjestämme nyt Maitohankkeessa pienryhmäkoulutuksia, joissa me voimme nyt käyttää näitä uusia laskentavälineitä ja soveltaa uusinta tietoa tilatasolle karjan rehujen käyttöön. Pienryhmissä ohjaajan johdolla arvioidaan erilaisten ruokintojen taloudellista lopputulosta konkreettisesti osallistujien tiloille. Pienryhmissä voidaan jakaa omia ammatillisia kokemuksiasi ja ideoida yhdessä. Nyt järjestetään pienryhmäkoulutusta aiheista Ruokinnan tehostaminen seosrehutilalla, lypsyrobottitilalla ja parsinavetassa ja Investoivan tilan ruokinnan vaihtoehdot Kysy lisää: Arja Kujala 040 759 8618 arja.kujala@proagria.fi Hannu Putula 040 510 5965 hannu.putula@proagria.fi Lea Puumala 044 714 3677 lea.puumala@valio.fi Mitä kuuluu, rouva maaseutuverkostoyksikkö? Maaseutu ja maatalous on vihdoinkin päässyt samaan pakettiin, iloitsee Päivi Kujala, Seinäjoella sijaitsevan maaseutuverkostoyksikön päällikkö. Ja mistä hän oikein puhuu, no tietenkin nykyisestä EU-kaudesta ja siitä, että maaseutu ja maatalous ovatkin totta tosiaan ensi kerran samassa ohjelmapaketissa. Näitä molempia voidaan siis oikein luvan kanssa kehittää yhdessä, sillä toimivat maatilat tarvitsevat toimivan maaseudun kumppanikseen. Eli kunnon tiet, palveluja, verkkoyhteydet ja paljon muuta. Kunhan hankerahahanat maaseudulle kunnolla taas avautuvat suomalaisen byrokratian rattaista, kehittämisrahoilla eri toimijat, isommat ja pienemmät yh- Kuka? Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja, agronomi, maatalon tyttö. Mistä? Syntynyt Vimpelin Sääksjärven kylässä, asuu Alavudella. dessä ja erikseen, tekevät maaseudusta taas hitusen paremman paikan elää. Kuinka tämä Kujalan Päivi sitten oikein liittyy tähän ketjuun? Hän tekee uraauurtavaa työtä Suomen maaseutuverkostoyksikön johdossa. Yksikkö on Suomen sisäinen myyntitykki Manner-Suomen maaseutuohjelman, johon on kirjoitettu kuinka tätä maata kehitetään, markkinoinnissa. Toisin sanoen Päivi yksikön johdossa pitää huolen siitä, että maaseutuun liittyvät toimijatahot ovat tietoisia kehittämisvaroista, erilaisista kehittämistahoista ja verkostoituvat keskenään. Vuoden vanhalla yksiköllä onkin tavoitetta kerrakseen. Seinäjoella Framissa sijaitseva maaseutuverkostoyksikkö on harvinaisuus sen puolesta, että se on Maa- ja metsätalousministeriön yksikkö kaukana ruuhka-suomesta. Tällä EU-kaudella jokainen EU-jäsenmaa perustaa maaseutuverkoston. itua 4 2008 3

AJANKOHTAISTA 5 VINKKIÄ: Miksi tilaneuvonta kannattaa? Tilaneuvontapalvelun avulla varmistat tuen ehtona olevien lainsäädännön vaatimusten täyttyminen. Vaatimukset liittyvät eläinten hyvinvointiin, kasvinsuojeluun, ympäristösäädöksiin, elintarvike- ja rehuhygieniaan sekä hyvän maatalouden vaatimuksiin. Neuvontaan on mahdollista saada valtion tukea, jolloin palvelu on viljelijälle edullinen. 1. Saat neuvojan tilalle Lainsäädännön ehdot käydään tilalla lävitse yhdessä viljelijän kanssa. Säädösten soveltamista käytäntöön voidaan pohtia tilan omista lähtökohdista lähtien. Tarvittaessa voidaan jopa varmistaa tietyn asian osalta ehtojen täyttyminen paikan päällä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi torjunta-aineiden varastointi ja eläintilojen mitoitusvaatimukset. 2. Varmistut tukien ehtona olevista lainsäädännön vaatimuksista Palvelussa käydään lainsäädännön vaatimukset läpi ja pohditaan mitä ne tilalla tarkoittavat. Yksityiskohtien läpikäynnissä paljastuu usein vaatimuksia, joita ei muutoin tule huomattua. Asia tulee helpommaksi ymmärtää, kun pystytään selventämään mitä se tarkoittaa omalla tilalla. Neuvontakäynnin jälkeen viljelijä voi olla varma, että lainsäädännön vaatimukset on huomioitu tilalla. 3. Saat suosituksia jatkotoimenpiteiksi Tilaneuvonta ei ole valvontaa, joten havaituista puutteista ei mene tietoa eteenpäin valvontaan ja niistä ei siten aiheudu seuraamuksia. Neuvonnan tuloksena viljelijä saa listauksen asioista, joissa on korjattavaa. Nämä asiat kuntoon laittamalla voi varmistua siitä, että myöhemmin mahdollisen valvonnan yhteydessä asiat ovat kunnossa. 4. Kuulet vinkkejä toiminnan kehittämiseen Samalla kun käydään läpi lainsäädännön vaatimuksia antaa se mahdollisuuden laajemmalle keskustelulle. Neuvojalla on kokemusta useilta tiloilta ja hän voi siten tuoda uusia ajatuksia tilan toimintaan ja asioiden hallintaan. 5. Voit hyödyntää tilaneuvonnan tuen Tilaneuvontaan on mahdollista saada vuoden aikana kaksi kertaa 150 tuki. Tuki on mahdollista saada vain ostettuun palveluun. Jos tila jättää palvelun käyttämättä, jää myös tuki saamatta ja tukijärjestelmän tarjoama hyöty hyödyntämättä. Verosuunnittelu avuksi tilan talousasioihin Sanna Höykinpuro ProAgria tilipalvelut Ole ajoissa liikkeellä. Mitä suurempi tilakoko, sitä tärkeämpää on suunnitella tilan verotukseen liittyviä asioita jo hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta. Välitilinpäätöksen avulla saadaan suuntaa-antava kuva tilan taloustilanteesta verotukeen liittyen ja voidaan suunnitella tulevia hankintoja. Pitkällä aikavälillä verotuksellisesti järkevintä on, että vuodesta toiseen maatalouden verotettava tulo pysyy suunnilleen samalla tasolla, eikä suuria vuosivaihteluita pääse syntymään. Tämä voidaan osittain mahdollistaa verosuunnittelulla, johon kuuluu olennaisena osana välitilinpäätös loppuvuodesta. Lopullinen verosuunnittelu tehdään vasta alkuvuoden tilinpäätöksen aikaan. Ajoita tuloja Varsinkin tiloilla, joilla tuotteiden myynnistä kertyy tuloja epätasaisesti vuoden mittaan, on hyvä miettiä tulojen ajoituksen verotusvaikutusta. Verotukseen liittyvissä asioissa on aina hyvä muistaa se, että maa- ja metsätaloudessa tulot ja menot kirjataan maksuperusteella (poikkeuksena investoinnit, joissa poistojen tekemisen edellytyksenä on investoinnin käyttöönotto. Maksupäivällä ei tällöin ole merkitystä). Esimerkiksi suurilla kotieläintiloilla verotusvaikutusta on jo sillä, jos kotieläimiin liittyviä tuloja kohdistuu paljon samalle vuodelle ja menot (esimerkiksi kotieläinten hankintamenot) keskittyvät vasta seuraavalle vuodelle. Eräpäivistä voi neuvotella Verosuunnittelu ei suinkaan tarkoita sitä, että joitain välttämättömiä hankintoja pitäisi jättää tekemättä ja yrittää esimerkiksi selviytyä vuodenvaihteen yli riittämättömällä määrällä rehua. Tavarantoimittajan kanssa voi hyvin yrittää neuvotella hieman pidemmästä maksuajasta, jos menon ajoittaisi mieluummin seuraavalle verovuodelle. Vastaavasti laskun voi maksaa ennen Hankintojen tekeminen vain verojen alentamisen takia ei ole järkevää. eräpäivää, tai pyytää ennakkolaskun, jos menon haluaa kuluksi jo kuluvalle verovuodelle. Konehankintojen ajankohdan kanssa on syytä olla tarkkana, kun miettii poistojen tekemistä. Joulukuussa ostettu puimuri ei auta yhtään, jos haluaa tehdä poistot koneesta jo koneen ostovuonna. Tulojen ajoittamista viljelijä ei välttämättä voi ohjailla yhtä paljon kuin menojen ajoittamista. Toki aina voi yrittää. Tulon jakaminen Verotukseen pystyy vaikuttamaan myös verotettavan tulon jakamisen suunnittelulla. Jos tilan tuloa jaetaan molemmille puolisoille, kannattaa ottaa VÄHENNYSVINKKEJÄ huomioon, jos toinen puolisoista käy palkkatöissä. Ansiotuloissa verojen maksuissa optimitilanne koko tilan kannalta saavutetaan, kun molemmat puolisot tienaavat suunnilleen yhtä paljon. Pääomatulojen jakamisella ei sinänsä tilan maksamien kokonaisverojen kannalta ole merkitystä, koska veroprosentti on aina sama 28 %, oli pääomatulo sitten pelkästään toisella puolisolla tai jaettu puolisoiden kesken. Puolisoiden ansiotulojen jaossa käytetään perusteena työskentelyosuutta maataloudessa. Vaatimukset kiristyvät Tulevaisuudessa tilan talousseuranta pitkin vuotta tulee olemaan yhä tärkeämmässä roolissa erityisesti uusilla SPV-tiloilla, kun vaatimukset jatkajan taloudesta kiristyvät. Jos jatkajalla on perinteisen maatalouden lisäksi vuoden mittaan muitakin tuloja, täytyy pitää huoli, että maataloustulon on oltava kuitenkin vähintään 25 % viljelijän kaikista tuloista (mukaan lukien esimerkiksi metsätaloustulo ja tavallinen palkkatulo). Suunnittelemattomuudella voidaan pahimmassa tapauksessa ajautua tilanteeseen, jossa nuoren viljelijän aloitustuen ehdot eivät täyty ja tukea aletaan periä takaisin. Ota yhteyttä ja sovi aika välitilinpäätökselle: ProAgria tilipalvelut, 040 5542 669, tilipalvelut.ep@proagria.fi Pienistä puroista voi kasvaa iso virta. Maatalousverotuksessa on tavallisten kuittimenojen lisäksi useita kuluja, joita voi vähentää, vaikka asiaan liittyen mitään ei ole suoranaisesti maksettu. Päivärahat ja kilometrikorvaukset saa vähentää ajopäiväkirjan muistiinpanojen perusteella. Neuvojien, lomittajien, talkoolaisten ynnä muiden tilaan liittyvien ihmisten ruokailuista on hyvä pitää kirjaa vuoden mittaan, koska niistä saa vähentää kuluna 5 /hlö/syömäkerta (vuoden 2007 verotuksessa). Työhuonevähennys kannattaa muistaa myös. Näiden vähennysten hyväksyminen edellyttää kuitenkin viitseliäisyyttä pitää asioista kirjaa. Tarpeen vaatiessa asiat on pystyttävä näyttämään verottajalle toteen. Muita sallittuja vähennyksiä vuosittain ovat muun muassa tasausvaraus ja menovaraus (metsäpuolella). 4 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

MAATALOUSNÄYTTELY Lasten Maatalousnäyttely oli menestys Minna Mäkipernaa Alakylän kyläyhdistyksen jäsen Lasten Maatalousnäyttelystä tuli elämysten päivä koko perheelle. Maatalousnäyttely järjestettiin Kauhavalla Pernaan kyläkoululla syyskuun lopussa. Haasteellisesta säästä huolimatta näyttely houkutteli paikalle yli 1000 näyttelyvierasta. Voidaan todistetusti sanoa, että sivukylillä on elämää. Näyttelyn eläinosastolla oli mahdollisuus tutustua lukuisiin kotieläimiin. Järjestäjät totesivatkin, että kotieläintilojen harventuessa on iso joukko maanviljelijöiden lapsia, joilla ei välttämättä ole kokemusta kotieläimistä. Lasten ihmettelevät ilmeet eläinkarsinoiden äärellä osoittivat tällaiselle tapahtumalle olleen tilausta myös maaseudulla. Eläimiä ei tarvinnut ainoastaan katsella aitojen takaa, vaan lapset saivat kokeilla ihan oikeasti muun muassa poniratsastusta. Retkikohde antoi perspektiiviä Yhteispotretti. Näin komea porukka oli Lasten Maatalousnäyttelyn takana. Erityisesti vanhemman väen mieleen oli näyttelyn retkikohteena oleva Irma ja Esko Ristaniemen tila. Maatalouden toiminnan päätyttyä Esko ja Irma ovat koonneet mittavan kokoelman vanhoja työkaluja ja 1900-luvun alusta olevia hevosvetoisia maataloustyökoneita. Vanhasta rehusiilosta he ovat rakentaneet ihastuttavan kesäkammarin ja siilon katolle näköalatasanteen. Retkikohde antoi mielenkiintoisen perspektiivin maatalouden hurjaan muutokseen, kun itse näyttelyssä tutustuttiin puolestaan maatalouden uuteen konekantaan. Sian kanssa kotiin Tapahtuma huipentui huutokauppaan, jossa kaupattiin mm. moottorisahanäytösten eläinpatsaat, polkutraktoreita ja eläinosaston possut ja broilerit. Järjestäjien huoli siitä, että eläimet jäisivät myymättä oli turha. Putte, Nasu ja Monsteri-broilerit löysivät kaikki uudet kodit. Rikasta elämää sivukylillä Kaikki sivukylät ja niiden koulut eivät siis ole kuolemaisillaan. Kaikkiaan tapahtuman järjestelyissä oli mukana noin 70 talkootyöläistä. Kyseessä oli nimenomaan lasten tapahtuma myös siinä suhteessa, että lapset ja nuoret antoivat oman vahvan panoksensa tapahtuman kaikissa vaiheissa, aina valmisteluista toteutukseen ja loppusiivoukseen asti. Tapahtumalle asetetut tavoitteet toteutuivat, mutta se antoi samalla järjestäjille kaikessa yhteisöllisyydessään jotain mittaamattoman arvokasta. Tapahtuman paisuessa yhä suuremmaksi kylästä löytyi vahva yhdessä tekemisen meininki, laaja-alaista osaamista ja mittava verkosto. Koulut ovat merkittävä osa kaiken ikäisten kyläläisten elämää kerhojen ja iltatoiminnan kautta sekä erilaisten tilaisuuksien sydämenä. Pernaan koulu on tästä erinomainen esimerkki. Koulun toiminnan monimuotoisuutta voidaan merkittävästi tukea ja edistää aktiivisella ja elävällä kyläyhteisön toiminnalla. Sanonta Elävä koulu elävä kylä toimii molempiin suuntiin. Tapahtuman tavoitteena oli kerätä varoja lasten ja nuorten toimintaan ja samalla tarjota elämysten päivä maaseudun ihmeiden äärellä. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Alakylän Kyläyhdistys ja Nuorisokuoro Diskantti. Maatalouden investointitukien haku on avautunut MAATALOUSALAN KOULUTUSTA Perustutkinto aikuisille työn ohessa monimuoto-opiskeluna. Maatalousoppilaitos PL 105, 61801 KAUHAJOKI Puh: (06) 2318660 s-posti: mol@saiedu.fi Valtioneuvosto on avannut maatalouden investointitukien laajan haun 31.10.2008. Haku päättyy 9.1.2009. Tämän ensimmäisen hakukierroksen osalta tukipäätökset on tarkoitus tehdä TEkeskuksissa maaliskuun loppuun mennessä. Tukea myönnetään mm. tilan pidon aloittamiseen, kotieläintuotantorakennuksiin, viljantuotannon investointeihin, maan hankintaa, salaojituksiin sekä uusiutuvaa energiaa käyttäviin lämpökeskuksiin ja biokaasulaitoksiin. Tukea myönnetään erityisesti maito- ja nautasektorin uudisrakennuksiin, laajennuksiin ja peruskorjauksiin sekä sikaja siipikarjatalouden peruskorjausinvestointeihin. Viljantuotannossa tuetaan viljankuivaamoita sekä yhteiskäyttöön tulevia puimureita. Investointitukea kohdennetaan myös kohteisiin, joilla voidaan parantaa viljelijöiden työoloja ja eläinten hyvinvointia. Investoinnin saa aloittaa vasta, kun hakija on saanut TE-keskuksen päätöksen. Investointitukea ei voida enää myöntää toimenpiteeseen, joka on jo aloitettu. Seuraava haku järjestetään 15.2. 15.4.2009. Huom! On todennäköistä, että tammikuun alkuun ehditään suunnitella ja tehdä vain vähän suurien investointien hakemuksia. Siksi juuri SINÄ voit saada paremmin hakemuksesi läpi tällä ensimmäisellä uuden lain mukaisella hakukierroksella. Ota yhteyttä: Erkki Riihikangas 0400 160 041 Kaija Ala-Luukko 040 832 3521 Mika Mäenpää 040 528 7922 Marjo Latva-Kyyny 040 584 7559 Kari Kallioniemi 0400 267 384 Timo Pajula 040 503 2650 itua 42 2008 5

TYÖTERVEYSHYOLTO TYÖTERVEYSKÄYNTI on perusteellinen vierailu Marja-Leena Perälä Piiriagrologi Vehkaojan tila Nurmon Kourassa on mukana työterveyshuollossa. Nurmon Kourassa asuva maanviljelijä Heikki Vehkaoja täytti keväällä ilmoittautumiskaavakkeen, jolla haki työterveyshuollon palveluja Seinäjoen Seudun terveyskeskuksesta. Lokakuun lopulla työterveyshoitaja Terttu Palokangas terveyskeskuksen työterveyshuollosta ja minä kävimme tutustumassa Vehkaojan tilaan ja työolosuhteisiin. Koska kyseessä oli tilan ensimmäinen tilakäynti aloitettiin käynti haastattelemalla isäntää tilan perusasioista, kuten eläinmääristä, pinta-aloista ja koneista. Keittiön pöydän ääressä puhuttiin niin eläinten siirroista kuin rehunteosta. Kyseltiin työtavoista, mahdollisista työtapaturmista ja keskusteltiin lasten turvallisuudesta. Työterveyshoitaja kirjasi tarkasti työtavoista itselleen selvitystä, jota saatetaan tarvita jäljitettäessä terveystarkastuksen yhteydessä mahdollisesti huomatun vaivan alkuperää, esimerkiksi rasitusvammaa. Tiedot jäävät vain työterveyshuollon tiedoksi ja molempaa tilavierailijaa koskee automaattisesti salassapitovelvollisuus tilan asioista. Ajatusten vaihtoa. Työterveyshoitaja Terttu Salokangas keskustelee Heikki Vehkaojan tilan työoloista. Tilakatselmus TIESITKÖ? Työterveyshuoltoon kuuluva saa ostamistaan ensiaputarvikkeista, jotka tilakäynnillä on todettu puuttuvan, Kelalta takaisin 60% kustannuksista. Lisäksi Mela myöntää tilalle 20 % alennuksen tapaturmavakuutuksestaan, mikäli tila on mukana työterveyshuollossa. Tilakäynti on aina tilalle maksuton. Kun paperiasiat oli saatettu kuntoon, puettiin haalarit ja kumisaappaat päälle ja lähdettiin varsinaiseen tilakatselmukseen. Kierrettiin karjaja rakennuksia ja tutustuttiin tilan koneisiin, keskusteltiin eläintenhoidosta ja tarkennettiin työtapojen tekemistä lisäkysymyksillä. Mietittiin pihavalojen riittävyyttä ja tiedusteltiin pihan hiekoituksesta, tarkasteltiin viljasiilon tikkaiden turvallisuutta ja kaiteita. Tehtiin huomioita sähköturvallisuudesta, koneiden kunnosta, alkusammutusvälineistä ja suojaimista sekä niiden käytöstä tai käyttämättömyydestä. Yhdessä isännän kanssa mitattiin traktoreiden melua ja valojen riittävyyttä kotieläinsuojissa. Naiset olivat suureksi osaksi kysyjän roolissa ja isäntä vastasi. Turvallisuus omissa käsissä Viljelijällä on myös mahdollisuus lääkärin sairaanhoitopalveluihin sekä kuntoutukseen työterveyshuollon kautta. Työterveyshuoltoon voi liittyä ottamalla yhteyttä omaan terveyskeskukseen, Mela-asiamieheen, myös ProAgrian väki osaa auttaa asiassa. Työterveyshoitaja tietenkin tarkastelee tilan olosuhteita terveyden ammattilaisen silmin ja maatalouden asiantuntija taas pyrkii katsomaan työnteon kokonaisuutta. Yhdessä arvioimme työn kuormittavuutta ja pyrimme huomaamaan mahdolliset vaaranpaikat ja korjattavat toimet. Samalla käymme läpi, miten viljelijä itse voi vaikuttaa työnsä terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Monesti on todettu, että toinen huomaa toisia asioita, toinen jotain muuta. Tilakäynnin lopuksi keskusteltiin vielä asioista, jotka olivat jääneet epäselviksi tai muuten vaivaamaan. Terttu ja isäntä sopivat terveystarkastusajasta, jolla onkin tärkeä osa työterveyshuollossa. Miksi työterveyshuolto? Kysymykseen, miksi Heikki oli lähtenyt työterveyshuoltoon mukaan, hän vastasi oman terveydentilan kiinnostavan ja koska terveys on viljelijän suurin voimavara, ei ole samantekevää miten sitä hoitaa. Lisäksi, koska heillä käytetään myös kunnallista lomittajaa ja tilapäisiä työntekijöitä, on tärkeää, että koneet ja paikat olisivat kaikille turvallisia. Myös ensiapuvälineitä on tullut hankittua lähinnä muita varten, mutta onpa apu lähellä, jos jotain sattuu itsellekin. Hyvästeltyämme isäntä jatkoi omia töitään ja me naiset lähdimme kotimatkalle. Autossa keskustelemme vielä tilalla tehdyistä havainnoista ja mietimme palautteeseen merkittäviä seikkoja. Eija-emännän sairaskertomus VARO HOMEPÖLYÄ Viime talvena Eija-emäntä alkoi yskiä ja yskä vain jatkui jatkumistaan. Juhannuksen jälkeen Eija huomasi kuntonsa laskeneen. Lehmien haku navettaan läheiseltä laitumelta pieneen vastamaahan alkoi olla työläs ponnistus, pakko oli välillä pysähtyä hengähtämään. Öisin vaivasivat lihaskivut ja vilunväristykset. Eija-emäntä hakeutui työterveyslääkärille vasta loppukesästä, kun voimat eivät enää riittäneet työntekoon. Oireet kuultuaan työterveyslääkäri alkoi epäillä homepölykeuhkoa. Eijalta otettiin useita verikokeita ja keuhkokuva ja määrättiin eteenpäin Seinäjoen keskussairaalan keuhkotautienpoliklinikalle. Ehdoton kielto navettaan menosta tuli voimaan ja tilalla alkoi kulkea lomittaja. Emännän homepölykeuhkotautiepäily vahvistui. Seurantakäynnit Seinäjoella alkoivat. Hoitajan avustuksella etsittiin ja kokeiltiin eri raitisilmakypärämalleja. Sairasloma jatkui. Missä mennään tänään Nyt Eija-emännän raitisilmakypärä on saapunut ja hän opettelee elämään sen kanssa. Sairaslomakin jatkuu vielä viikkoja, vaikka kunto onkin kohentunut huomattavasti. Eijan hapenottokyky oli aluksi 45% nyt jo 80% normaalista. Kypärä mahdollistaa työskentelyn navetalla, mutta hankaloittaa sitä. Pieniä kävelylenkkejä hän tekee päivittäin kuntonsa kohentamiseksi. Sairastuttuaan hän alkoi käyttää kevytsuojainta pakollisilla navettakäynneillä ja huomasi, että sen läpi pystyikin hengittämään vaivatta. Aiemmista kokeiluista hänellä oli käsitys tukehduttavasta olosta suojainta käytettäessä. Nyt hänen on syytä käyttää Melan kuntoutuksesta saamaansa puolinaamaria ja raitisilmakypärää. Edellisestä viisastuneena Eija suosittelee todellakin kiinnittämään huomiota rehujen ja kuivikkeiden laatuun ja suosittelee suojautumaan kevytsuojaimella. Lisäksi hän painottaa lääkäriin hakeutumista ajoissa. Sateisen kesän jäljiltä kannattaa olla varovainen pölyjen suhteen ja varsinkin välttää hankalan homepölykeuhkon puhkeamista. Kaikki pöly ei ole homepölyä, mutta hienojakoiselta pölyltä kannattaa aina suojautua. Kertakäyttöinen pölynsuojain, kevytsuojain, on kelpo apuväline hengityksen suojaukseen. Kannattaa valita uloshengitysventtiilillä varustettu suojain, sillä silloin on kevyempi hengittää ja suojain ei kostu niin nopeasti. Jos epäilet homepölyaltistusta ei kannata arvailla, vaan hakeutua heti lääkäriin ja tutkimuksiin. Sateiset ja kosteat korjuu ja säilytysilmat altistavat homeen muodostumiseen. Jos mahdollista, estä homepölyn pääsy rakennuksiin. Homepölyä ei saa pois tuulettamalla. Homepölyhiukkanen on niin pieni, että se liikkuu ilmassa hitaasti. Se laskeutuu 1 m:n matkaa noin 11 tuntia, joten ilmanvaihdolla on vaikea vaikuttaa asiaan. Tehokas suojautuminen on ainut turvatae. P3-luokan kevytsuojan on riittävä. Moottoroitu hengityssuojain annetaan Matasta kuntoutuksena jo sairastuneille, mutta ennaltaehkäisy kuuluu viljelijän omaan työturvallisuuteen. Siis suojaa itsesi! 6 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

JAKSAMINEN Tekemisen MEININGILLÄ kohti tulevaa Ei maatalousyrittäjän työ mahdotonta ole, toteaa Anja Norja, Haluaisin kannustaa nuoria tähän. Miia Lenkkeri Alavus Omasta näkövinkkelistään katsottuna Anja Norja kehaisee Alavudella olevan nyt tekemisen meininkiä. Jos 2000-luvun alkupuolella maataloussektorilla oli hiljaiseloa, nyt sika- ja lihakarjapuolella on alkanut tapahtua. Toki alueella on iso ryhmä eläköityviä tiloja, joilla ei ole työn jatkajia. Siitä huolimatta Anja Norja uskoo oman elinpiirinsä maatalouteen. Kylällä kolme hiljattain investoinutta tilaa. Näiden kanssa tehdään paljon yhteistyötä. Meillä on sellainen rinki keskenään, jossa voidaan tuntoja vaihtaa. Minkälaista yrittäjää tarvitaan tulevaisuuden maitotilalla? Aina menestyvän yrittäjän ominaisuudet ovat olleet samanlaisia. Yrittämisessä tarvitaan tietoa, taitoa ja tunnetta, Anja Norja sanoo ja pohtii menestyvän yrittäjän osaavan löytää ratkaisuja ja välitavoitteita eri tilanteisiin. Olen peräänkuuluttanut sitä, että maalaisjärki on pidettävä tallella. Suurien linjojen näkemisestä on myös apua. Lajitoverien tapaaminen helpottaa. Kun Anja Norjalta kysyy jaksamisesta, hän toteaa ettei koneellistuminen ole vienyt työn Uskoa löytyy. Anja Norja kehaisee Alavuden Seinäjärven kylässä olevan tekemisen meininkiä. paineita pois. Aika vähän tilat keskenään puhuvat jaksamisesta. Sitä vain tuskaillaan yksin, eikä uskalleta naapurille sanoa vaikeista asioista. Minua helpottaa se kun näen eri yhteyksissä lajitovereita eli muita viljelijöitä. On todella tervettä kuulla, ettei ole yksin asioiden kanssa. Esimerkiksi tänä syksynä kaikilla muillakin pellot ovat olleet märkinä, eikä vain me yksin olla kamppailtu sen asian kanssa, Anja naurahtaa. Anja Norja asuu ja yrittää Alavuden Seinäjärvellä maitotilalla. Vaatimusten keskellä: Jaksaminen on kinkkinen juttu Miia Lenkkeri Kuinka usein muistamme kysyä toisiltamme vointia? Kuinka usein muistamme kysyä sitä itseltämme? Jaksamisessa toisesta välittämisellä ja itsetuntemuksella on merkitystä. Tämän tietää psykologi Piia Tulisalo, jolle myös viljelijäasiakkaat ovat tuttuja. Viljelijän jaksaminen on koetuksella työn vaatimusten lisääntyessä. Kun siihen vielä lisätään se, että rajaa työn ja kotiasioiden välille on toisinaan vaikeaa vetää, taakka kuormittuu entisestään. Takaiskut, kuten huonot satokaudet, ovat myös nekin taakan lisääjiä. Piia Tulisalo sanoo hämmästyneensä siitä, kuinka paljon viljelijäkuntaa kohtaan kohdistuu edelleen kritiikkiä. Kritiikin määrä ja laatu tuntuu kohtuuttomalta, kun vertaa sitä siihen, mitä muut ammattiryhmät yleensä saavat osakseen. Viljelijöillä on vähän ymmärtäjiä. Yhteiskunnan kontrolli yhdistettynä kritiikkiin vaativat Piia Tulisalon mukaan pohdintaa, jotta niiden kanssa pystyisi sulassa sovussa elämään. Viljelijä elää sellaisten asioiden keskellä, joita ei voi itse tarkkaan kontrolloida. Asioiden ennakointi vaatii kuitenkin ajan ja asioiden seuraamista, jotta yllätykset eivät Meissä asuu epäonnistumisen pelko. muodostuisi mahdottomiksi. Jos ei jotakin asiaa tiedä, se ei ole osaamattomuutta. Kaikissa ammateissa osaamistaan pitää päivittää, se tuo varmuutta työhön. Kritiikkiin Piia Tulisalo kehottaa suhtautumaan avoimin mielin. Vaikka kritiikki voi tuntua kohtuuttomalta, tapauskohtaisesti kannattaa pohtia, onko siihen syytä. Esimerkiksi mielipidekirjoituksista erottaa amatöörin ja asiantuntijan kirjoituksen helposti toisistaan, mikä helpottaa omaa asioiden käsittelyä. Ammattiylpeä kannattaa olla realistisella tavalla. Epäonnistumisen pelko Viljelijöiden jaksaminen on monen tekijän summa. Toiset jaksavat huonot ajat hyvin oman turvaverkostonsa ansiosta. Kaikilla ei kuitenkaan ole sellaista naapuria, elämänkumppania tai sukulaista, jonka kanssa asioita voisi puida. Märehtimisen ja murehtimisen sijasta hyvä turvaverkko toimii palautteen antajana. Jos myönteistä palautetta ei saa, sitä voi opetella itse itselleen antamaan. Nykypäivänä julkisuudessa puhutaan avoimesti jaksamisesta, epäonnistumisista elämän takaiskuista. Piia Tulisalon mukaan todellisuus kylillä voi olla kuitenkin toinen, eli negatiivisista asioista ei aina kehdata puhua. Meissä suomalaisissa asuu yhä syvässä epäonnistumisen pelko! Vaikeissa elämäntilanteissa viljelijät voivat kääntyä muun muassa työterveyshuollon, perheneuvolan, mielenterveystoimiston tai yksityisen sektorin avun puoleen. Apua jaksamiseen on saatavilla, muistuttaa Piia Tulisalo. Psykologi. Piia Tulisalo tietää jaksamisesta. Jaksamisen eväitä kotieläintiloilla Tervetuloa etsimään jaksamisen avaimia ti 9.12.2008 Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23, Seinäjoki OHJELMA 10.00 Avaus: ProAgria Etelä-Pohjanmaa 10.15 Tukea työssä jaksamiseen Piia Tulisalo psykologi Prover Oy 11.45 Lounas (omakustanteinen) 12.30 Ajankäytön hallinta, Työnsuorittajasta työnjohtajaksi Eerikki Kaila TTS Tutkimus 14.00 Mela viljelijän rinnalla Heikki Mäkirintala MELA 14.30 Miten meidän tilalla työt järjestetään Viljelijäpuheenvuorot maitotila, nautatila ja sikatila ILMOITTAUTUMISET: ti 2.12. mennessä, Tuula Perälä (06) 4163 400, koulutus.ep@proagria.fi, www.proagria.fi/ep. Koulutuspäivän hinta on 20e/hlö +alv.koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maito- ja SikaNauta -hankkeita. ALUEEN KUNNAT itua 41 2008 7

JOHTAMINEN Eteenpäin yhteistyöllä! Miia Lenkkeri Jalasjärvi Jotta homma sujuisi, tilan johtamisen pitää olla tietoista. Luopajärveläisellä Vuorelan lypsykarjatilalla tilaa hoidetaan hyvällä yhteistyöllä niin oman perheen kuin yhteistyötilojen isäntien kesken. Tämä on osa tilan johtamisstrategiaa, sillä yksin harva menestyy. Yhteistyö ei ole aina itsestäänselvyys, vaan vaatii Juha Vuorelan mukaan luottamusta muihin ja luopumista siitä, että oman tilan pitäisi olla aina ensimmäisenä hyötyjien joukossa. Meidän yhteistyöringissä homma toimii siten, että kun yhdessä tehdään peltohommia, vaatimustaso on samanlainen omalle ja kaverin pellolle, Juha Vuorela kiittelee. Vuorelan tilalla työt on organisoitu siten, että sitä riittää omalle ja vieraalle työvoimalle. Emännän Liisa Vuorelan vastuulla ovat kiiman seurannat, siemennykset ja eläinliikenne. Apuna eläintenhoidossa tilalla on virolainen työntekijä. Isäntä Juha Vuorelan hanskassa ovat puolestaan peltohommat, jossa tasaväkisenä työparina on Jari Pentinmäki. Pitkäaikaisena yhteistyökumppani hän hoitaa myös ruokinnan ja vasikkapuolen. Työssä mukana Kuinka tällaista kokonaisuutta johdetaan? Juha pohtii asian vaativan toisinaan useita puheluja eli paljon organisoitavaa, koneiden ja ajankohtien ynnäämistä yhteistyökumppaneiden kanssa. Edellisenä päivänä suunnitellaan seuravan työpäivän ohjelmaa, niin kylvö-, rehuntekokuin puintiaikoinakin. Esimerkiksi rehuntekoaikaan koneet ovat pellolla ja neljän tilan kesken tehdään peltotöitä, Juha on menossa mukana, oli kyseessä sitten kuinka tympeä tai mukava työvaihe tahansa. Peltotyöt näkyvät myös emännän yhdellä vastuualueella, keittiön puolella. Organisoitavaa siinä riittää, kun rehutekoaikaan pöytään katetaan parikymmentä lautasta ja ruoka-aika saattaa siirtyä oikukkaan sään vuoksi. Laatu-aikaa Mitä laatu Vuorelan tilalla tarkoittaa? Laatua on ennen kaikkea se yhteistyö, joka meidän tilan ja yhteistyötilojen välillä toimii, Juha toteaa. Yhteistyö takaa sen, ettei tule niin sanottua sadan hehtaarin yksinäisyyttä. On tärkeää tietää, miten muilla menee. Se antaa näkökulmaa omaan tekemiseen, Liisa jatkaa kertoen, että tilalla on tulevaisuuden uskoa. Sitä luovat omalta osaltaan perheen lapset, jotka nuoresta iästään huolimatta ovat innolla mukana tilan töissä omien lelukoneidensa kera. Investointipäivä maitotiloille Tervetuloa koulutukseen ke 19.11.2008 Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo Huhtalantie 2, Seinäjoki OHJELMA 10.00 Avaus: ProAgria Etelä-Pohjanmaa 10.15 Rakennuttaminen ja valvonta: Timo Korpela ISS Proko 11.45 Lounas (omakustanteinen) 12.30 Kilpailuttaminen: Tapani Kaipio Etelä-Pohjanmaan TE-keskus 13.00 Tilan talouden hallinta investoinnin yhteydessä: Heikki Ojala ProAgria Keski-Pohjanmaa 14.00 Investointituet: Laila Luoma Etelä-Pohjanmaan TE-keskus 14.30 Investointiprosessin johtaminen Investoineen tilan puheenvuoro ILMOITTAUTUMISET heti: koulutus.ep@proagria.fi tai Tuula Perälä, (06) 4163 400 tai osoitteessa www.proagria.fi/ep. Koulutuspäivän hinta on 20e/hlö + alv. Koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maitohanketta. ALUEEN KUNNAT, EVIJÄRVEN, HIRVIJÄRVEN JA HÄRMÄNSEUDUN OSUUSMEIJERIT Kotitilalla. Jalasjärven Luopajärvellä omaa kotitilaansa johtaa Juha Vuorela. Liisa Vuorela jätti vuosituhannen alussa työnsä opettajana ja siirtyi tilalle töihin. OTA VINKISTÄ KIINNI! Investoivan tilan navettateknologiavalinnat Tervetuloa koulutukseen, ma 1.12.2008 Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, Seinäjoki OHJELMA 9.30 Avaus 9.45 Toimiva lypsytekniikka ja lypsytekniikan valinta navettaan: Kaj Nyman, MTT Maitokoneet yksikkö 11.00 Rehunjako ja rakentaminen rehunjaon toiminnallisuus ja kokemuksia: Lea Puumala, TTS 11.45 Lounas (omakustanteinen) 12.15 Luonnollinen vai koneellinen ilmanvaihto Kokemuksia Kanadasta Ontarion navetoiden ilman vaihdoista: Elina Tiinanen, ProAgria Etelä-Pohjanmaa 13.00 Toimiva navetta parsikalusteiden valinta, parsien ja karsinoiden mitoitus sekä kuivitus Mervi Yli-Hynnilä, ProAgria Etelä-Pohjanmaa 13.45 Kahvi (omakustanteinen) 13.55 Lannankäsittelyvaihtoehdot 14.40 Yhteenveto ILMOITTAUTUMISET: ma 24.11. mennessä, (06) 4163 400, koulutus.ep@proagria.fi. Koulutuspäivän hinta on 20e/hlö+ alv. Koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maito-hanketta. ALUEEN KUNNAT, EVIJÄRVEN, HIRVIJÄRVEN JA HÄRMÄN- SEUDUN OSUUSMEIJERIT Maatalouden verovuosi kääntyy loppua kohden! Muistathan että maatalouden verotuksessa saa tehdä lisävähennyksen tilapäisestä työmatkasta aiheutuneista lisääntyneistä elantokustannuksista ja yksityistalouden auton käytöstä maataloudessa. Vähennyksen saaminen edellyttää ajopäiväkirjan pitoa tai muuta selvitystä menojen ollessa vähäisiä. Kokopäivärahan (32 ) edellytyksenä on yli 10 tuntia ja osapäivärahan (14 ) yli kuusi tuntia kestävä matka. Ateriakorvaus (8 ) edellyttää yli 4 tunnin matkaa. Matkan on suuntauduttava yli 15km:n etäisyydelle tilasta. Yksityisiin varoihin kuuluvan auton käyttö maataloudessa. Jos ette asu maatilalla, kodin ja tilan välisestä maataloudesta johtuvista matkoista saa tehdä 22cent/ km suuruisen vähennyksen, vähennys tehdään esitäytetyllä veroilmoituksella asunnon ja työpaikan välisinä matkakustannuksina (omavastuu v.2007 500 ), myös tilan sisällä tapahtuvista ajoista vähennys on 22cent/km. Tilan ulkopuolelle suuntautuneista matkoista vähennys on 0,44cent/km. Metsätaloudessa vähennyksen määrä on aina 22cent/km. (Huom! 22cent/km vuoden 2007 arvo, kirjoitushetkellä vuoden 2008 arvoa ei ole vahvistettu) Yhtymä. Maataloutta harjoittava yhtymä voi maksaa yhtymän osakkaalle kulukorvauksia. Yhtymän osakkaat laskuttavat korvaukset yhtymältä. Kun yhtymän osakkaat laskuttavat ajokilometrinsä yhtymältä korvaus on 0,44cent/km, jos yhtymää ei ole laskutettu, ajoista aiheutuneet kustannukset vähennetään todellisen suuruisina yhtymän maatalouteen kohdistuvina menoina. Muun selvityksen puuttuessa vähennyksen määrä on 0,22cent/km. Vuosi-ilmoitus. Yhtymän osakkaille maksettuja korvauksia käsitellään palkkamenoina ja niistä on annettava verottajalle vuosi-ilmoitus. Muista että myös muista maatalouden palkoista ja kulukorvauksista on tehtävä vuosi-ilmoitus tammikuun loppuun mennessä. 8 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

KOULUTUS www.proagria.fi/ep Koulutustarjontaa Maitotiloille: ELÄINTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: Lehmähavaintoja - Näetkö navettasi lehmän silmin? Ja mikä vielä tärkeämpää, osaatko siirtää näkemäsi ja havaintosi kehittämistoimenpiteiksi? Haasteena on arvioida omaa karjanhoitoa lehmien ja vasikoiden tietoisen havainnoin perusteella sekä oppia tunnistamaan sairaudet ja epämukavuus jo varhaisella asteella. 18.11.2008 Järviseutu, Kauhava 27.11.2008 Seinänaapurit, Peräseinäjoki 2.12.2008 Kuusiokunnat, Alavus Utareterveys ja maidon laatu päivät - mm. eläinlääkärin luento utareterveyteen vaikuttavista tekijöistä ja hoitokäytännöistä. 9.12.2008 Lappajärvi 10.12.2008 Ilmajoki 11.12.2008 Kauhajoki 12.12.2008 Lapua Vasikasta kestäväksi lehmäksi keväällä 2009 Eläinten hyvinvointipäivä keväällä 2009 MAITOMARKKINAT JA TILAN JOHTAMINEN: Maitomarkkinoiden tulevaisuuden näkymät - MTT:n, MTK:n, Valion, Te-keskuksen ja ProAgrian asiantuntijat. 25.11.2008 Seinäjoki Jaksamisen eväitä kotieläintilalla - Tuntuuko siltä ettei aikasi riitä kaikkiin töihin ja onko jaksaminen muutenkin koetuksella? Päivässä aiheena mm. TTS:n luento töiden järjestämisestä sekä psykologin luento työssä jaksamisesta. Lisäksi viljelijäpuheenvuoroja kotieläintiloilta aiheesta Miten meidän tilalla työt järjestetään. 9.12.2008 Seinäjoki Riskien hallinta kotieläintilalla tammikuu 2009, Seinäjoki Top Management Maitotilan talouskoulutus tammi-huhtikuu 2009, Järviseutu, Kauhava RUOKINTA JA REHUNTUOTANTO:: Palkokasviseminaari Pienryhmäkoulutusta, toteutuvat kun vähintään 3 tilaa ilmoittautuu 21.1.2008 Seinäjoki Pienryhmäkoulutuksia, toteutuvat kun vähintään 3 tilaa ilmoittautuu Ruokinnan tehostaminen seosrehutilalla, lypsyrobottitilalla ja parsinavetassa arvioidaan erilaisten ruokintojen soveltuvuutta osallistujatilojen karjoissa sekä teoriassa että käytännössä navetassa mietitään tilakohtaisesti kannattavinta ruokintaa, säilörehun tehokasta hyödyntämistä ja maitotuotoksen lisäämistä eläinten terveys huomioon ottaen Lehmävasikoiden ja hiehojen ruokinta mietitään eri-ikäisten eläinryhmien ruokintaa, arvioidaan kasvutavoitteiden toteutumista ja rehujen soveltuvuutta nuorkarjalle sekä teoriassa että käytännössä navetassa tammikuussa 2009 Rehuntuotanto pohditaan ohjaajan johdolla eri rehukasvien soveltuvuutta kunkin tilaolosuhteisiin, vertaillaan viljelykustannuksia, perustamis- ja lannoitustapoja, erilaisia korjuu- ja varastointiratkaisuja ja niiden toimivuutta, vaihdetaan kokemuksia järjestetään pellonpiennartapahtumia, tilavierailuja ja opintomatkoja tammikuussa 2009 alkaa pienryhmät palkokasvien viljelystä INVESTOIVAT MAITOTILAT: Investointipäivä maitotiloille - aiheina mm. rakennuttaminen ja valvonta, kilpailuttaminen ja talouden hallinta investoinnin yhteydessä. 19.11.2008 Seinäjoki Lypsyrobotti tuottamaan 20.11.2008 Seinäjoki Investoivan tilan teknologiavalinnat 1.12.2008 Seinäjoki Vasikka ja nuorkarjatilat tammikuulla, Seinäjoki Pienryhmäkoulutuksia, toteutuvat kun vähintään 3 tilaa ilmoittautuu Investoivan tilan ruokinnan vaihtoehdot suunnitellaan laajennuksen jälkeinen ruokinta, rehuvarastojen tarve ja rehuntuotantotarve Ruokintatekniikan valinta vertaillaan eri rehunkäsittely- ja rehunjakotekniikan vaihtoehtoja, rehunkäsittely- ja jakomenetelmien työmenekkiä, kustannuksia ja soveltuvuutta navettainvestointien yhteydessä arvioidaan ruokintatekniikan toiminnallisuutta tutustumiskäyntejä Sikatiloille: Sikojen ruokinta ja terveys - hollantilainen näkökulma - luennoitsijana Hollantilainen sikatalouden asiantuntija ja eläinlääkäri Jan Togtema. 26.11.2008 Seinäjoki Tuottava eläinaines - tuotannollisten ja taloudellisten asioiden tehostaminen eläinaineksen kautta. Mukana eläinlääkäri, Finnpig:n ja Faba Jalostuksen edustajat. 3.12.2008 Seinäjoki Jaksamisen eväitä kotieläintiloille - Tuntuuko siltä ettei aikasi riitä kaikkiin töihin ja onko jaksaminen muutenkin koetuksella? Päivässä aiheena mm. TTS:n luento töiden järjestämisestä sekä psykologin luento työssä jaksamisesta. Lisäksi viljelijäpuheenvuoroja kotieläintiloilta aiheesta Miten meidän tilalla työt järjestetään. 9.12.2008 Seinäjoki Riskien hallinta kotieläintiloilla tammikuu 2009, Seinäjoki Emolehmä- ja lihanautatiloille: Emolehmäkarjan ruokinta 26.11.2008 Seinäjoki Emobisneksen kulmakivet 3.12. 2008 Seinäjoki Jaksamisen eväitä kotieläintiloilla - Tuntuuko siltä ettei aikasi riitä kaikkiin töihin ja onko jaksaminen muutenkin koetuksella? Päivässä aiheena mm. TTS:n luento töiden järjestämisestä sekä psykologin luento työssä jaksamisesta. Lisäksi viljelijäpuheenvuoroja kotieläintiloilta aiheesta Miten meidän tilalla työt järjestetään. 9.12. 2008 Seinäjoki tammi- ja helmikuu 2009: Investoinnit emolehmätilalla, Seinäjoki Riskien hallinta kotieläintiloilla, Seinäjoki Eläinaineksen kehittäminen, terveys ja hyvinvointi, Seinäjoki Rakentaminen, Seinäjoki Viljatiloille: Vilja 5000 päivä - Päivän aikana käsitellään havaintolohkojen viljasato ja laatu sekä viljelyn kannattavuus. Lisäksi viljamarkkinapaneeli: Pohjalaisen vilja mahdollisuudet ja uhat 9.12.2008 Seinäjoki Valkuaiskasvit viljelyssä - Valkuaiskasvit korvaavat soijan valkuaisen lähteenä ja niille on suurta kysyntää kotimaassa. Valkuais-kasveilla on lukuisia hyviä ominaisuuksia välikasveina tilan viljelykierrossa. Päivän aikana käsitellään niksit valkuaiskasvien viljelyssä onnistumiseen. 4.12.2008 Seinäjoki Pohjanmaan vehnäpäivä alkuvuosi 2009 Viljanviljelijöiden opintomatka Yhdysvaltoihin 10. 19.2.2009 Järjestäjä ProAgria Etelä-Pohjanmaa LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET: (06) 4163 400, koulutus.ep@proagria.fi, www.proagria.fi/ep-->tapahtumat. Koulutukset ovat osa Maito-, SikaNauta- ja Vilja 5000 hankkeita. Alueen kunnat, Evijärven, Hirvijärven ja Härmänseudun Osuusmeijerit itua 4 2008 9

SIKATILAT Ruokintasuunnitelmat kuntoon Juha Peltokangas Sikatilaneuvoja On ruokintasuunnittelun aika. Viljasadot on saatu laariin ja niitä ruvetaan käyttämään pikkuhiljaa sikojen ruokinnassa. Ruokintasuunnitelma kannattaa aina optimoida, kun ruokinnassa käytettyjen viljojen satovuosi ja erä muuttuu. Rehuviljojen ravintoarvot muuttuvat eri satovuosien mukaan, aina pellolta saatu rehuvilja ei välttämättä ole hyvää kaikilta ominaisuuksiltaan, vaikka hehtolitrapaino olisikin hyvä. Huonot valkuaiset Viljojen valkuaiseen vaikuttavat kasvukauden sääolot sekä kasvin käytössä oleva typpiravinne. Mikäli kasvilla ei ole käytössä typpeä, kun se muodostaa jyvän sisältöä, jää valkuainen alhaiseksi. Viileä kasvukausi vaikuttaa valkuaisen muodostumiseen alentavasti. Kulunut kasvukausi olikin normaalia viileämpi, jonka seurauksena rehuohran valkuaisarvo jäi normaalia huonommaksi. Normaalisti raakavalkuainen on rehuohrassa noin 12,5 % kuiva-aineesta, nyt keskiarvolukuna on 10,7 % kuiva-aineesta. Proteiinin tarve Esimerkki: Rehukustannuksen muutos Tilalla tuotetaan porsaita. Vuodessa tilalla menee 10 000 kiloa porsasrehua. Porsasrehuille ei ole koskaan tullut hankittua siiloa, vaan se on ostettu säkkitavarana. Porsasrehun hinta on tilalle tuotuna ollut 505 euroa / tonni. Neuvontakäynnin yhteydessä neuvoja syöttää tilan porsasrehun hinnan Rehukunto-verkkopalveluun. Huomataan, että pienen rehuerän ja suuremman rehuerän välillä on merkittävä ero. Tilan isäntä kilpailuttaa Päivän luennoitsija on hollantilainen Dr. Jan Togtema, eläinlääkäri ja sikatalouden asiantuntija. Hän on erikoistunut porsastuotantoon ja keskittynyt isojen sikaloiden terveydenhuoltoon ja suunnitteluun. Sian valkuaisen eli proteiinien tarpeeseen vaikuttavat eläimen ikä, sukupuoli ja tärkeimpänä tuotosvaihe. Valkuaista tarvitaan sikojen elimistössä hyvin moneen tarkoitukseen, kuten lihan ja maidon tuotantoon, veren ja entsyymien muodostamiseen, sekä immuunijärjestelmään. Valkuainen on aina korvaamatonta elimistössä, koska mikään muu ravintoaine ei pysty hoitamaan valkuaisen tehtäviä. Siksi valkuaisen puute voi aiheuttaa isoja ongelmia tuotannossa. Ota yhteyttä sikatilasi ruokinnan suunnitteluun liittyvissä asioissa 0400 264 448, juha.peltokangas@proagria.fi porsasrehun hinnan ja kysyy samalla eräkoon merkitystä rehun hintaan. Hankkimalla porsasrehulle siilon, ja ostamalla porsasrehu 3000 kilon erissä siiloon, saadaan sama rehu 353 euron tonnihintaan. Vuodessa porsasrehun hankinta on maksanut tilalle 5050 euroa. Nyt kun rehu hankitaan suoraan siiloon, saadaan samat rehut 3532 eurolla. Vuodessa rehukustannus alenee noin 1500 euroa. Siilon hankinta maksaa 900 euroa, joten ensimmäisen vuoden säästöksi saadaan 600 euroa. Esimerkissä käytetyt rehujen hinnat perustuvat Pro- Agrian Rehukunto-verkkopalveluun. Verkkopalvelussa halvimman ja kalleimman saman valmistajan porsasrehun hintavaihtelu on esimerkissä käytetyn eron mukainen. Rehukustannuksen vaikutukseen rehustuksen suunnittelulla on haluttu kuvata yksinkertaisen esimerkin avulla, joten laskelma on pelkistetty. SIKOJEN RUOKINTA JA TERVEYS -Hollantilainen näkökulma ke 26.11.2008 kello 9.30-15.30 Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki, B-osa, auditorio 1. OHJELMA - Ruokinta: Onnistumisen perusteet: Yleiskatsaus ruokinnan vaikutuksesta eläinten terveyteen. - Ruokinta ja hedelmällisyys: Ruokinnan vaikutukset hedelmällisyyteen - taloudellinen näkökulma huomioiden. - Porsaiden ruokinnan erityispiirteet vieroituksessa: Ruokinta ja sen vaikutukset porsaiden terveyteen ja kasvuun vieroituksessa. - Sikalan terveydenhuolto ja tilasokeuden välttäminen workshop-työpaja Yleisöllä mahdollisuus keskustella ja esittää kysymyksiä päivän aiheista ILMOITTAUTUMISET ke 19.11 mennessä: Tuula Perälä (06) 4163 400 koulutus.ep@proagria.fi. Koulutuspäivän hinta on Etelä-Pohjanmaan alueen sikatiloille 30e/hlö +alv., muille 60e/hlö + alv. Ruokailu ja päiväkahvi omakustanteiset. Koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan SikaNauta-hanketta. Sikatilaneuvoja. Juha Peltokangas muistuttaa kilpailuttamisen vaikutuksesta rehukustannuksiin. Porsasrehut siiloon Juha Peltokangas Sikatilaneuvoja Rehukastannukset alas. Rehukustannuksia voidaan pienentää kilpailuttamisella, tarpeenmukaisella ruokinnalla sekä rehujen varastoinnin suunnittelemisella. Tilalla voidaan Esimerkki: Kun ohran valkuaisarvo muuttuu esimerkiksi miettiä, ostetaanko porsasrehu säkkitavarana, vai hankitaanko rehu suoraan siiloon. Yleisesti ottaen rehun hinta laskee, mitä suurimmassa erissä rehu tilalle tuodaan. Hintaan vaikuttaa myös se, tuodaanko rehu säkkitavarana vai irtotavarana. Suurin osa sikojen rehuseoksista on ohraa. Jos esimerkiksi tilalla on imettäviä emakoita, joiden ruokinnassa käytetään ohraa, kauraa, ohravalkuaisrehua, ohravalkuaisen täydennysrehua, kasviöljyä sekä puolitiivistettä, ohra on analysoitu edellisvuoden satokauden päätteeksi. Tilalla on tällöin ollut hyvää ohraa, missä raakavalkuaista on ollut 13,3 % kuiva-aineesta. Ruokintasuunnitelma on tehty tämän ohran mukaan eläimen tarpeita vastaavaksi. Rehuseoksen sulavan raakavalkuaisen arvoksi on tällöin saatu 140 grammaa rehuyksiköstä. Nyt tilalla otetaan käyttöön uuden satovuoden rehuohra. Ohraa ei ole analysoitu ja ajatellaan, että ei se ole siitä mihinkään muuttunut. Todellisuudessa valkuainen on pudonnut 10,6 prosenttiin kuiva-aineesta laskettuna. Ruokintasuunnitelman sulavan raakavalkuaisen arvo on tällöin muuttunut 133 grammaan rehuyksiköstä, minimitasoa 140 grammaa rehuyksiköstä ei enää saavuteta. Imettävän emakon syödessä seitsemän rehuyksikköä päivässä jää sulavasta raakavalkuaisesta vajetta 42 grammaa päivässä. Mikäli tilan ohraa ei analysoida ja ruokintaa ei optimoida eläimen tarpeen mukaiseksi, tulee varmasti ongelmia tulevaisuudessa esimerkiksi imettävän emakon maidontuotannossa. Ruokinnan suunnittelu sian tarpeen mukaiseksi on perusta hyvän tuotostason sekä lihasikalan päiväkasvun ja kierron saavuttamiseksi. Ruokintasuunnitelma kannattaa teettää puolueettomalla suunnittelijalla. Tällöin saadaan tarpeenmukainen suunnitelma mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla. 10 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

MAIDONTUOTANTO Maitotilaseikkailulla lätäkön tuolla puolen Yhdysvaltalaisilla tiloilla ulkopuolinen työvoima on arkipäivää. Kuvassa työtä laulellen tekee, matkalla tuntemattomaksi jäänyt, meksikolainen lypsäjä. Arja Talvilahti Kotieläinagronomi Minulla oli mahdollisuus olla mukana maidontuottajille järjestetyllä opintomatkalla Yhdysvalloissa lokakuun alussa. Kaikkia matkalaisia yhdisti kiinnostus maidontuotannon kehittämiseen. Useimmilla tuottajista oli haaveena oman tuotantoyksikön laajentaminen ja tähän haettiin oppia lätäkön tuolta puolen. Matkalla tutustuimme yhteensä 14 maitotilaan Pennsylvaniassa ja Wisconsinissa. Lisäksi kävimme kahtena päivänä ainoastaan maidontuotantoon keskittyvässä World Dairy Expo maatalousnäyttelyssä Wisconsinissa. Pennsylvanian ilmastoon lämpimänpää kuin meillä, mutta Wisconsinissa tammikuun keskilämpötila oli noin -10 astetta eli vastasi kutakuinkin meidän talvea. Matkustimme kahdella pikkubussilla, kuljettajinamme rutinoituneet suomalaiset matkanjärjestäjät Veikko ja Sampsa Husu. Oppaamme matkalla oli Garminin navigaattori, joka parhaansa mukaan opasti meitä tilalta toiselle. Yllättävän hyvin löysimme tilakohteisiin ja matkamme onnistui suunnitelmien mukaan. Tiloilla otettiin meidät ystävällisesti vastaan, kun meitä pidettiin kaukaa tulleina kollegoina. Saimme vastauksia tuotantoon ja talouteen liittyviin kysymyksiin. Meitä kiinnosti rakennusratkaisujen lisäksi työvoiman käyttö, lannan käsittely, teknologiset ratkaisut, eläinten hoito, tuotostasot, satotasot, talousasiat, markkinat. Käännä sivua ja hyppää matkaan mukaan. itua 4 2008 11

MAIDONTUOTANTO Verhoseinä. Amerikassa verhoseinänavetta on yleinen ratkaisu. MAIDONTUOTANTOA amerikkalaisittain Arja Talvilahti Kotieläinagronomi Maidontuotanto on USA:ssa tehokasta ja toimii vapaan kilpailun ehdoilla. Määräyksiä ja säädöksiä on huomattavasti vähemmän kuin meillä EU:ssa. Maidontuotannossa käytetään kasvuhormonia maidontuotannon lisäämiseen. Kiimojen synkronointi on yleistä, samoin rutiininomaisesti lehmäryhmille tehtävät toimenpiteet esimerkiksi umpeutuksen yhteydessä. Työketjut on maassa mietitty tehokkaiksi ja toimiviksi. Rehumaissin tuotannossa käytetään siirtogeenisiä lajikkeita; lajikkeesta riippuen siirtogeenejä on yksi-kolme, yleisimpänä ominaisuutena glyfosaatin kestävyys. Myös rehuvalkuaiseksi viljelty soija on geenimuunneltua. Tehokkuutta haetaan ennakkoluulottomasti uusista innovaatioista ja tilat seuraavat yliopistojen tuottamaa tietoa. Tosin jotkut meijerit eivät enää ota vastaan maitoa, jos maidontuotantoon on käytetty kasvuhormonia (BST) tai BST-maidosta maksetaan alempi hinta. Luomutuotantoa on noin 5 % maidontuotannosta. Luomumaitotilojen keskikoko Wisconsinissa oli 60 lehmää/tila kun kaikkien tilojen keskikoko on Wisconsinissa 100 lehmää. Pennsylvaniassa karjojen keskikoko on 120-150 lehmää. Karjanhoito ja jalostus BST-hormonin käyttö maidontuotannon lisäämiseen oli meille suomalaisille aluksi ihmetyksen aihe, mutta totesimme pian että sen käyttö oli hyvin yleistä (14 karjasta 12 käytti). BST- hormoni lisää maitomäärää 2-4 kg/pv. BST:tä käytetään yleensä lehmän siemennyksen jälkeen, jotta maitomäärä ei laske. Hormonia pistetään lehmään 10 vrk - 14 vrk:n välein. Hormonikäsittelyn takia eläimet täytyy saada kiinni päästään esimerkiksi suljetulla etuaidalla. Yleensä lehmillä oli tunnistimet kaulassa. Kaikilla eläimillä oli korvamerkit, joillakin oli käytössä elektroniset korvamerkit, joita voitiin lukea lukulaitteella. Kiiman synkronointi on yleisesti käytössä eli lehmä laitetaan piikillä kiimaan ja annetaan siemennyksen jälkeen katkaisupiikki. Jersey-karjalle käytettiin sukupuolilajiteltua eli seksattua siementä, koska Jerseyn sonnivasikoilla ei ole markkinoita. Alkionsiirtoa käytettiin jalostuskarjoissa, hyvien jalostuseläinten arvo korkea, kuulimme jopa 80 000-100000 dollarin hinnoista. Eläinten kloonaus on sallittua, mutta kallista. Näyttelyssä kuulin kloonausta tarjoavalta yritykseltä, että noin 600 kloonausta on tehty ja hinta kloonaukselle 20 000 dollaria. Sorkkahoito on systemaattista ja kuparisulffaattia sisältävät sorkkakylpyaltaat ovat käytössä yleensä lypsyasemalta poistuttaessa. Sorkkahoito tehtiin yleensä umpeenlaiton yhteydessä. Umpituubien käyttö on yleistä. Lypsy Tiloilla on käytössä tehokkaat lypsyasemat. Yleisin näkemämme oli takaalypsyasema, jossa oli nopea poistuminen (fast exit) ylösnousevalla etuaidalla. Lypsäjinä on yleensä ulkomaalaisia, yleensä Keski-Amerikasta tulleita espanjankielisiä. Yleensä tiloilla lypsetään kolme kertaa päivässä. Lypsyn tehokkuus vaihteli yli ja alle 100 lehmää/ tunnissa. Tuotostasoon noin 10000 kg holstain karjoissa, parhaassa lähes 13000 kg. Tilakohteissa ei ollut yhtään robottitilaa. Eräällä tilalla oltiin siirtymässä otsonointiin desinfioinnissa kuuman veden sijaan. Tilatankit olivat suuria. Joillakin tiloilla oli maitorekkoja. Maito johdettiin lypsyn jälkeen jäähdyttimen läpi rekan perävaunuun. 12 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

MAIDONTUOTANTO Maitorekka. Rekka kuljettaa tilan maitosäiliöt. Lantalaguuni. Lantalammet ovat amerikkalaisilla tiloilla yleisiä ratkaisuja. Jonoa. Lehmät jonottavat lypsyasemalle. Lantalaguuneita Lanta oli monen laajentavan tilan ongelma. Yleensä tiloilla oli maahan kaivettuja lantalampia eli lantalaguuneita, joihin lanta ohjattiin. Jos maalaji ei ollut riittävän tiivis, tarvittiin joskus kumi- tai betonipohja. Varastoinnin tarvetta vähennetään separoinnilla, jolloin nestettä levitetään kasvustoon ja kuivattua kuiva-ainetta käytetään kuivikkeena. Separoidulla vedellä myös huuhdottiin lantakäytäviä. Yhdellä tilalla oltiin siirtymässä biokaasun käyttöön. Hiekkaparsien yleisyys aiheutti myös ongelmia lannan käsittelyssä ja hiekan erotukseen on kehitetty erilaisia ratkaisuja. Wiskonsinissa lantaa saa levittää talvella, jos ka-pitoisuus on yli 60 %. Yleensä tiloilla oli kiinteät lattiat ja lannanpoisto traktorilla tai vastaavalla. Yhdellä tilalla oli ritiläpalkit ja lietesäiliö navetan alla. Huuhtelulannanpoisto, jossa lietteestä erotetulla vedellä huudellaan kaltevat lantakäytävät, yleistyy. Parsissa yleisin kuivike on hiekka. Yleisesti käytetään kuivituksessa separoitua lannan kuiva-ainetta, johon on lisätty kalkkia ja vaikkapa kutteria. Maissisäilörehua Kaikilla tiloilla on käytössä maissisäilörehu. Joillakin tiloilla käytettään lisäksi sinimailasta yleensä viljelyteknisistä syistä (rinnepelloilla eroosion torjunta). Ummessaoleville ja hiehoille käytettiin olkea. Väkirehuna oli maissin lisäksi vehnää ja ohraa ja valkuaislisänä soijaa. Yleensä ostettiin mikseri, jossa oli mukana kivennäiset, vitamiinit. Seosrehussa käytettiin tilakohtaisesti lisänä suojattua rasvaa, myös elintarviketeollisuuden sivutuotteita jopa verijauhoa, lihaluurehujauhoa. Yleistä rakentamisesta Navetoissa verhoseinä on yleinen ratkaisu. Suuremmissa yksiköissä on niin sanottu cross ventilation eli poistoimurit vaihtavat ilmaa, jolloin voidaan tehdä entistä leveämpiä navetoita. Verhoseinänavetoissa parsirivien määrä vaihteli tutustumiskohteissamme kahdesta kuuteen riviin. Leveimmässä cross ventilation navetassa oli 10 parsiriviä. Navetoissa on tehokas lypsyasema, jonka ympärille tehdään 100-300 lehmän yksikköjä, joista on kulkuyhteys lypsyasemalle. Tiloilla on yleensä käytössä rehukeskukset, joissa siilot seosrehukomponenteille ja laakasiilot säilörehulle. Lisävarastoja saatiin muovituubeihin säilönnällä. Jollakin tilalla muovituubit ovat ainoa rehuvarasto. Rehupötköt. Tällä tilalla kaikki rehut on säilötty muovisiin pötköihin. itua 4 2008 13

JÄTEVEDET Jätevesiasiat kuntoon Nyt pelto puhuu: Hyvin hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi sekä alan erikoisliikkeistä. Lisätietoja www.ruukki.com/maatalous Lunta vai vettä? Katso sää www.proagria.fi/ep Heimo Pirttimäki Salaojateknikko Tämän hetken puheenaiheena on jätevesien käsittely haja-asutusalueella. Uusien kiinteistöjen rakentamisen ja korjausrakentamisen yhteydessä on ratkaisu edessä heti, eikä toimenpidettä voi siirtää vuoden 2013 loppuun asti. Järkevin tapa käsitellä jätevesiä on talouskohtainen. Asiaan vaikuttaa muun muassa se, onko pohjavesi-alueella tai vesistön rannalla mahdollisuus maaperäkäsittelyyn, kiinteistön käyttötarkoitus tai mahdollisuudet liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon. Kotitalouksien jätevedet jaetaan niiden muodostumistavan mukaan kahteen osaan: ulosteita sisältävät mustat vedet ja muut eli harmaat vedet (suihku- ja pesuvedet). Jätevesien kannalta mustat vedet ovat ongelmallisimpia. PARAS JA HALVIN jätevesien käsittelyratkaisu on liittyminen kunnalliseen viemäriverkostoon aina, kun se on mahdollista. Lähes kaikilla kiinteistöillä toimenpideratkaisuissa on tehtävä sakokaivojen tyhjennys puhdistamon toiminnan varmistamiseksi. Tähän on tullut yhtenä ratkaisuna sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja levittäminen omalle pellolle silloin, kun se on mahdollista. Jos kalustoa on toimenpiteeseen saatavana ja peltoa mihin lietteen levittää. Näin voidaan pienentää vuotuisia sakokaivojen tyhjennyskustannuksia. Sakokaivoon sekoitetaan 5-12 kiloa sammutettua kalkkia likavesikuutiota kohden ja annetaan vaikuttaa noin 2 tuntia, niin että likavesien ph-lukemaksi saadaan 12. Maasuodattamo tai maahanimeyttämö vaatii hyvin läpäisevän maalajin, eikä sovellu pohjavesi- tai vesistöalueen lähelle. Se myös vaatii tontilta tilaa. Rakentamiskustannukset ovat 2500-4000 euroa, ylläpitokustannukset vuosittain sakokaivojen tyhjennykset. Pienpuhdistamot ovat eri valmistajilla valmiita niin sanottuja talopaketteja erilaisille kiinteistöille, ne vaativat pienen tilan ja sähköliittymä mahdollisuuden. Rakentamiskustannukset ovat 4000 8000 euroa, ylläpitokuluja vuosittain noin 200 500 euroa, sisältäen sakokaivojen tyhjennykset, lisäksi kemikaalien, sähkö- ja huoltokulut vuosittain. Mustat vedet ovat harmaita ongelmallisempia. PUMPPAAMOLLA voidaan siirtää jätevedet vaikkapa kunnalliseen verkostoon pumppauksella. Se soveltuu hyvin esimerkiksi useamman talouden likavesien siirtämiseen. Vapaalla virtauksella yhdistetään likavedet samaan kokoomakaivoon, josta ne pumpataan yhteiseen puhdistamoon tai kunnalliseen viemäriverkostoon. Yhdellä pumppaamolla on hintaa noin 3000 euroa, jolla voidaan siirtää likavesiä jopa yli kilonmetrin matkan. Edullinen ratkaisu yhdistää jätevesien käsittelyt useamman talouden osalta samaan puhdistamon toimintaan. UMPISÄILIÖ kokoaa kaikki likavedet tai erottelee mustat ja harmaat vedet erilleen. Mustat vedet siirtyvät umpisäiliöön ja harmaat vedet maaperäkäsittelyyn. Yleensä umpisäiliöratkaisu on mahdollinen rakentaa uudisrakentamisen yhteydessä. Se vaatii säännöllisen tyhjennyksen. EKOVESSAT ovat kompostoivia, erotinyksiköllä toimivia (nesteet kiinteät aineet), sähköisesti polttavia, ulkona olevia kuivakäymäliä ( puucee). LISÄTIETOJA: heimo.pirttimaki@proagria.fi, 0400 367 212 14 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

SIKATALOUS Koko perheelle: Virkistystä ja virikkeitä Kuortaneelta Lähde koko perheen voimin ilmaiseen Virkistyspäivään Kuortaneelle 29.11.2008. Ohjelmassa on lajikokeiluja ja opastusta muun muassa seinäkiipeilystä, sauvakävelystä, vesijuoksusta, golfista ja keilailusta. Kun vanhemmat etsivät tarjonnasta oma lajiaan, lapset viihtyvät tapahtuman lapsiparkissa muun muassa sumopainin parissa. Kuortaneen Urheiluopiston tilat antavat mahdollisuuden koko per- heelle käydä uimassa, osallistua vesijuoksuun ja nauttia porealtaista. Liikuntasuorituksien välillä voi käydä tutustumassa Urheiluhallin terveystorilla, jossa voi mitata terveyttä monin eri testein. Luentosalissa on mahdollisuus istahtaa hetkeksi kuuntelemaan ammattilaisten tietoiskuja työhyvinvoinnista. Päivä on loppuhuipentuma Työ ja hyvinvointi maaseudulla 2008 teema- vuodelle. Teemavuoden tarkoituksena on saada maanviljelijöitä liittymään työterveyshuollon piiriin enemmän ja ennen kaikkea kiinnittämään huomiota omaan terveyteen. Maatilan tärkein voimavara on maanviljelijä itse. Juuremme ovat syvällä mullassa Lähivakuutus on johtava maa- ja metsätalouden vakuuttaja Suomessa. Syykin on selvä. Kun on juuret maaseudulla, ymmärtää jo puolesta sanasta, mistä maa- ja metsätalousyrittämisessä on kyse. Ota yhteyttä, juodaan kuppi kahvia ja rupatellaan. Tapahtumaan on suositeltavaa ilmoittautua ennakkoon 21.11.2008 mennessä osoitteessa www.kuortane. com/kurssit www.lahivakuutus.fi Lypsyrobotti tuottamaan Tervetuloa koulutukseen to 20.11.2008 Työ- ja hyvinvointi maaseudulla 2008 -teemavuoden loppuhuipentuma Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, Seinäjoki OHJELMA Koko perheen VIRKISTYSPÄIVÄ 29.11.2008 klo 10.30-15.00 Kuortaneen Urheiluopistolla Lähde viihtymään Kuortaneelle koko perheen voimin nauttien iloisesta virkistyspäivästä! Päivän ohjelmassa on mistä valita: Sauvakävelykoulu, kävelytesti, spinning, kuntosali, kuntonyrkkeily, gymstick (lihaskuntojumppa), chi-pilates, venyttelyt, chiball (liikkuvuutta lisäävä voimistelu), seinäkiipeily, golf sekä keilailu. Mahdollisuus käydä uimassa, osallistua vesijuoksuun ja nauttia porealtaiden vesihieronnoista. 9.30 9.45 10.15 11.00 11.30 12.15 13.45 14.05 14.35 15.20 Avaus, päivän pj. Arja Talvilahti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Ensimmäinen vuosi robottilypsyä kannattiko investointi? Kai Kytölä ja Marjo Muhonen, maidontuottajat Jalasjärvi Ruokinnalla maitoa ja terveyttä Lea Puumala, TTS Robottitilalta laatumaitoa Anne Ylinen, Osuuskunta Maitosuomi Lounas (omakustanteinen) Automaattilypsyjärjestelmä: tuloksia kannattavuuskirjanpito tiloilta, tuloksia huoltokustannuskyselystä, ongelmien ennaltaehkäisy ja selvittäminen. Esa Manninen, MTT Maitokoneet -yksikkö Kahvi (omakustanteinen) Millä konsteilla saatiin lypsyrobotti tuottamaan? Kirsi Vuoriluoma, maidontuottaja Alavus Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitälypsyrobotin vajaan kapasiteetin hinta Erkki Riihikangas, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Yhteenveto ILMOITTAUTUMISET heti: (06) 4163 400, koulutus.ep@proagria.fi Koulutuspäivän hinta on 20e/hlö +alv. Koulutus on osa ProAgria EteläPohjanmaan Maito -hanketta. ALUEEN KUNNAT, EVIJÄRVEN, HIRVIJÄRVEN JA HÄRMÄNSEUDUN OSUUSMEIJERIT Lapsille tarjolla lapsiparkki, jossa temppurata ja sumopainia! Terveystorilla voit mitata kuntoasi monilla eri testeillä ja istahtaa hetkeksi kuuntelemaan ammattilaisten tietoiskuja työhyvinvoinnista. Maitomarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Mukana menossa Paula Risikko ja Juha Mieto. Tilaisuudessa arvotaan osallistujien kesken erinomaisia palkintoja. Tilaisuus on maksuton, ruokailu omakustanteinen (9 /aik., 4,50 /4-14v.) Mahdollisuus varata myös niska-hartiaseudun hieronta 10 /hlö Varaukset Kuortaneen Urheiluopistolta, p. 06 5166 111 OHJELMA 10.00 10.15 11.00 Ilmoittautumiset 21.11. mennessä: www.kuortane.com/kurssit Paikan päällä voi ilmoittautua myös, mutta varmistaaksesi paikan haluamaasi liikuntaosioon, kannattaa varaus tehdä ennakkoon. Lisätiedot: p. 06 416 3340 tai gsm 040 352 5115 Tervetuloa mukaan! 12.00 12.45 14.00 14.30 Tervetuloa koulutukseen ti 25.11.2008 Seinäjoki Areena, Kirkokatu 23, Seinäjoki Avaus Arja Talvilahti ProAgria Etelä-Pohjanmaa Maitopolitiikka Sami Kilpeläinen MTK Maitomarkkinat ja EU-politiikka Riitta Brandt, edunvalvontajohtaja, Valio Lounas (omakustanteinen) Maidontuotannon kannattavuuden ja rakennekehityksen edellytykset Heikki Lehtonen MTT Taloustutkimus Ajankohtaiset tukiasiat Veikko Tuominen Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Investointituet ja Etelä-Pohjanmaan tilanne Laila Luoma Etelä-Pohjanmaan TE-keskus ILMOITTAUTUMISET: ti 18.11. mennessä, (06) 4163 400, koulutus.ep@proagria.fi, tai www.proagria.fi/ep. Koulutuspäivän hinta on 20e/hlö +alv.koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan Maitohanketta. ALUEEN KUNNAT, EVIJÄRVEN, HIRVIJÄRVEN JA HÄRMÄNSEUDUN OSUUSMEIJERIT itua 4 2008 15

HAVAINTOLOHKOT Haastattelussa havaintolohkojen viljelijät Henri Honkala Vilja-agronomi Kysyimme: 1. Missä onnistuit ja mitä tekisit nyt toisin? 2. Onko paikkakunnallasi mahdollista päästä tulevaisuudessa 5000 kg/ ha keskisatoihin ja millä toimenpiteillä? 3. Mitä palautetta haluat antaa viljaketjussa toimiville eri osapuolille? Perttu Keski-Mattila, Kauhajoki 1. Korrensäädettä olisi voinut käyttää aavistuksen enemmän. Muuten kaikki toimenpiteet onnistuivat hyvin. 2. Suurimmalla osalla lohkoista kyllä onnistuisi, mutta ei aivan kaikilla. Perusparannusten, kuten ph, ojitus ja viljavuus, täytyisi olla kunnossa. 3. Viljelijä joutuu karsimaan kuluja rankalla kädellä, koska teollisuus ja kauppa nostavat hintoja kovasti. Kilpailu on tervetullutta panosmarkkinoilla. Timo Erkkilä, Lapua 1. Kylvön olisi voinut tehdä hieman aikaisemmin, jolloin sato olisi ollut korjattavissa aikaisemmin. 2. Luomussa onnistuisi vain parhailta lohkoilta. Keskisatona 4000 kg/ha olisi yleisesti mahdollista hyvillä mailla. 3. Uusien lajikkeiden saatavuus on ongelmallista. Siemenkauppiaiden tulisi kiinnittää siihen huomiota. Mika Asunmaa, Alavus 1. Kiinnittäisin huomiota lajikevalintaan. Nyt valitsisin monitahoisen lajikkeen. Myös toinen kasvitautiruiskutus olisi tarpeen näin sateisena vuonna. 2. Perusasioista huolehtimalla parhailla alueilla se olisi mahdollista. 3. Kustannusten nousu on kovaa suhteessa tuottoihin. Jari Mäkinen, Lapua 1. Vähän aikaisempi kylvö olisi toiminut. Muuten kaikki meni nappiin. 2. Jos perusasiat ovat kunnossa, niin se olisi mahdollista. 3. Kustannukset ovat nousseet huimasti. Panosteollisuus ja viljanostajat pelaavat sikaa viljelijän kustannuksella. Sadon maksimoinnissa kaupan ja neuvonnan ohjeet olivat yhdensuuntaisia. Jari Marttila, Ylistaro 1. Kokeilisin uudempaa lajiketta. Niissä voisi olla parempi satovaste. Muuten kaikki onnistui. 2. Kyllä, kunhan viljavuus, ojitus ja kalkitus olisivat kunnossa. 3. Viljelijätilaisuudet hyviä - opastusta saa, jos itse haluaa. Talouslaskelmat viljelystä ovat tärkeitä. Ne kertovat viljelijälle onko tuotanto kannattavaa. Heikki Tuomela, Lappajärvi 1. Viljelytoimenpiteiden ajoitus onnistui. Ainoastaan puisin lohkon viikkoa myöhemmin, koska kumminkin oli poutaa. 2. Se ei ole mahdollista, mutta 4000 kg/ha keskisatoihin voitaisiin päästä. 3. Kustannukset ja tuotot ovat lähteneet aivan vikasuuntiin. Timo Latva-Koivisto, Ilmajoki 1. Muokkaus hieman tehokkaammin, jotta mururakenne olisi ollut hieman pienempi kooltaan ja kylvö syvempään, että kevätkosteus olisi tullut paremmin hyödynnettyä. Kasvinsuojelutoimet onnistuivat hyvin. 2. Tehokkaassa viljelyssä se on mahdollista. 3. On hyvä, että satoisien lajikkeiden kehitykseen on panostettu. Yhteistyö toimijoiden kesken on toimivaa ja se on viljelijän parhaaksi. 16 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

HAVAINTOLOHKOT KOETULOKSET KÄYTÄNNÖKSI Havaintolohkot seutukunnissa Henri Honkala Vilja-agronomi Syksyn edetessä kaikkien seutukuntien havaintolohkot saatiin puitua ja sadot punnittua. Parhaillaan sadosta määritetään laatua, jonka jälkeen voimme vetää tarkempia johtopäätöksiä havaintolohkojen tuloksista. Satotuloksia katsellessa täytyy muistaa, että koko lohkon sato punnittiin. Tämä on uutta, sillä tavallisesti vastaavilta lohkoilta on punnittu vain tietyn alueen sato. Sehän ei enää kerro koko totuutta viljelytoimien onnistumisesta lohkolla. Keskisato kertoo Kaikkien tavanomaisten havaintolohkojen keskisadoksi muodostui 5 732 kg/ha. Se oli viime kesän vaikeissa olosuhteissa loistava saavutus talousviljelmiltä. Jo se kertoo, että viljelytoimenpiteet onnistuivat. Ilmajoen havaintolohko paikkasi paljon kasvukauden aikana, sillä ankaran kevätkuivuuden jälkeen sato-odotukset romahtivat. Oheisessa taulukossa on koottuna havaintolohkojen oleellisimmat tiedot ja jo tiedossa olevat tulokset. Satotaso on siis määritetty punnitsemalla koko lohkolta puitu vilja. Siksi tulos on luotettava. Lakoisuuden ja kasvitautien esiintymisen havaintolohkoilta määritti MTT Ylistaro. Määrityksessä käytettiin samaa asteikkoa kuin MTT:n virallisissa lajikekokeissa. Tulokset ovat vertailukelpoisia lajikekokeiden kanssa ja kasvinsuojelun onnistumisen voi päätellä huomattavasti pienemmistä lako- ja tautiluvuista. Vilja 5000 päivä Tarkemmin havaintolohkoilta saatuja kokemuksia käsitellään ProAgria Etelä-Pohjanmaan järjestämässä Vilja 5000 päivässä. Päivän aikana käydään lävitse myös viljelyn kannattavuutta havaintolohkoilla. Lisäksi tilaisuudessa käsitellään tulevia viljantuotannon näkymiä sekä annetaan neuvoja ensi vuoden lajike- ja lannoitevalintaan. Emolehmäkarjan ruokinta Tervetuloa koulutukseen ke 26.11.2008 Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, Seinäjoki OHJELMA 9.30 Avaus 9.40 Nurmirehu ratkaisee tuloksen - rehuanalyysin tulkinta emolehmätilalla, Lea Puumala TTS 10.20 Näin meillä ruokitaan - viljelijäpuheenvuoro Eija Rinta-Piirto, viljelijä, Kauhajoki 11.05 Lounas (omakustanteinen) 11.45 Emolehmäkarjan ruokinta talvikaudella - imettävän lehmän ruokinta syksyllä ja keväällä - syksyllä syntyneen vasikan ruokinta - uudistushiehojen ruokinta Maarit Kärki, MTT Ruukki 13.30 Kahvi (omakustanteinen) 13.45 Emolehmäkarjan ruokinta talvikaudella - käytännön havainnot ruokinnan tukena Maarit Kärki, MTT Ruukki 14.10 Näin meillä ruokitaan - viljelijäpuheenvuoro Arto Isomäki, viljelijä, Ähtäri 15.05 Yhteenveto ILMOITTAUTUMISET: ke 19.11. mennessä, (06) 4163 400, koulutus.ep@ proagria.fi tai www.proagria.fi/ep. Koulutuspäivän hinta on 20e/hlö +alv. Koulutus on osa ProAgria Etelä-Pohjanmaan SikaNauta -hanketta. ALUEEN KUNNAT Lohko Lohko ha Kasvi Lako-% Tautisuus* Sato kg/ ha Alavus, Asunmaa Mika 5,85 Annabell-ohra 1 3,5 5 200 Ilmajoki, Latva-Koivisto Timo 3,36 Maaren-ohra 0 2 4 500 Kauhajoki, Keski-Mattila Perttu 5,35 NFC Tipple-ohra 0,5 1,5 6 400 Lappajärvi, Tuomela Heikki 2,24 Edel-ohra 1,5 2,5 6 100 Lapua, Erkkilä Timo (luomu) 2,94 Karita-herne, Fiia-kaura 0 1 2 400 Lapua, Mäkinen Jari 1,79 Vilde-ohra 0 1,5 5 800 Ylistaro, Marttila Jari 4,10 Mahti-vehnä 0 3 6 400 * 1= terve kasvusto, 2= lehtilaikkuja vähän alalehdissä, 3= alalehdissä kohtalaisen paljon laikkuja, ylälehdet pääsääntöisesti terveet, 4= tautilaikkuja paljon myös ylälehdillä, alalehdistä suurin osa kuollutta, 5= myös lippulehti suurimmaksi osaksi kuollut Lähde viljamatkalle Yhdysvaltoihin ProAgria Etelä-Pohjanmaa järjestää opintomatkan Yhdysvaltoihin helmikuussa 2009. Alustava matkustusajankohta on 10. 19.2.2009. Matka suuntautuu maailman suurimpaan maatalousnäyttelyyn World Ag Expoon (www.worldagexpo. com) Tularessa Californiassa. Vietäm me myös maaseutupäivän maailmaan viljavimpiin alueisiin kuuluvassa San Yoaquinin laaksossa. Paluumatkalla poikkeamme Chicagon viljapörssissä. Lisäksi suunnitelmissa on tilavierailuita. Alustava hinta noin 2 250 /hlö. Tarkempi matkaohjelma ja hinta selviävät myöhemmin. Tiedot välitetään ennakkoilmoittautuneille. Ohjelma ja matkatoimistotiedot tulevat myöhemmin myös kotisivuillemme www. proagria.fi/ep. Ennakkoilmoittautumiset (ei sitova): Tuula Perälä, (06) 4163 400 tai www.proagria.fi/ep tapahtumat LISÄTIETOJA: Jouko Uola, 0400 361 402 tai Henri Honkala 040 827 7100 LANNOITEKUSTANNUS ON TUPLAANTUNUT! Kalkituksesta huolehtiminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Hyödynnä lannoitteiden teho entistä paremmin. Huolehdi kalkituksesta nyt. Pyydä kalkkitarjous maatalouskaupasta! Lue lisää: www.farmit.net/kalkitus itua 4 2008 17

LUOMU Euro oli merkittävä konsultti Miia Lenkkeri Kauhava Jari Erkkilä. Erkkilän tilalla pellot ovat jatkossa luomupeltoja. Erkkilän tilalla pellot ovat jatkossa luomupeltoja. Eläimet pysyvät ainakin toistaiseksi luomun ulkopuolella, sillä muuten nykyinen parsinavetta pitäisi muuttaa pihatoksi, eikä Jari Erkkilä halua siihen vielä sitoutua. Päätös luomuun siirtymisestä kävi Erkkilöillä helposti, sillä tilalla konsulttina toimi raha. Saadakseen luomusopimuksen, Jari Erkkilä haki luomuoppia luomuperuskurssilta. Suurin syy luomukurssille menoon, oli lannoitteiden hurja hinnannousu. Työstä pitäisi saada leipääkin pöytään, joten kustannuksia on pakko saada alas, Jari toteaa ja kertoo nähneensä läheltä, kuinka tutulla tilalla luomutuotanto on ollut onnistunut valinta. Luomuun siirtymistä tilalla odotetaan avoimin mielin ja uudella innolla. Jari naurahtaa, että kun luomuviljelyn valitsee, pitää opetella viljelijäksi uudelleen, jotta omaksuisi uudenlaisen tavan viljellä. Suurimpana peikkona Jari pitää luomuviljelyn alkuvaiheessa sitä, riittääkö lehmille ruokaa. - eli kuinka Nuorempi Konstaapeli ryhtyi pitämään huolta huomisestaan. Taloudellinen ja mielekäs vaihtoehto Konttori Konttori Konttori Konttori Konttori Konttori Konttori Konttori Sitä pitää huolta kunnostaan, anopistaan, lapsestaan, siitä että ruokaa on jääkaapissa, bensaa tankissa ja takki ei olisi niin tyhjä. Mutta entä tulevaisuus? Pitäisikö omasta tulevaisuudesta pitää huolta? Jaksaisiko? Entä jos sen tekisi puolestasi asiaan vihkiytynyt ammattilainen. Sillä tavalla helposti, huolettomasti, mutta kuitenkin turvallisesti ja tuottoisasti. Se vasta olisi jotakin se. Tule meille ja kuulet, kuinka Säästöpankin Helpompi Eläkevakuutus ja Varainhoitajan Parhaat -palvelut tekevät eläkevakuutusratkaisustasi helpomman. Varaa Ikioma Aika helposti osoitteessa www.helpompi.fi tai lähetä maksuton tekstiviesti SP ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE numeroon 18252 niin otamme yhteyttä. Säästöpankin Helpomman Eläkevakuutuksen myöntää Henkivakuutusosakeyhtiö Duo, jonka asiamiehenä Säästöpankki toimii. Henkivakuutusosakeyhtiö Duo on 35 Säästöpankin ja Lähivakuutus-ryhmän omistuksessa. Säästöpankki on merkitty Vakuutusvalvontaviraston vakuutusedustajarekisteriin (www.vakuutusvalvonta.fi). Virasto valvoo asiamiestoimintaamme. Vakuutusyhtiö ei vastaa sijoituskohteeksi valitun sijoitusrahaston tai muun sijoituskohteen mahdollisen arvon alenemisen vaikutuksesta vakuutussäästöön. Vakuutuksen todellinen tuotto saattaa olla suurempi tai pienempi ja sijoituksen pääoma äoma voi alentua. Samuli Lampinen Agronomi Luonnonmukaisen viljelyn muuttuvien kustannusten nousu on jäänyt vähäiseksi. Väkilannoitteitahan ei luomuviljelyssä käytetä. Erityisesti voimakkaassa nurmiviljelyssä lannoitteiden kustannusnousu on repäissyt kannattavuuseroa luonnonmukaisen ja tavanomaisen nurmiviljelyn välille. Luomuviljely on ollut ja on huolellisesti suoritettuna osaajalleen varsin palkitsevaa ja kannattavaa. Suin päin ei luomuviljelyyn kuitenkaan kannata lähteä. Yksittäisellä luomutilalla ei niksejä kuitenkaan tarvitse kovin montaa osata. Alussa kuitenkin joutuu esimerkiksi rikkakasvien torjuntaan ja peltojen peruskuntoon kiinnittämään erityistä huomiota. Luomukurssituksen kautta saa useimmiten jo riittävät tiedot viljelyn aloittamiseen. Tyypillisesti vasta ensimmäiset luomuviljelyvuodet antavat varmuuden menetelmän toimivuudesta. Luomunurmiviljely on ja on ollut alueellamme varsin kannattava ja yksinkertainen vaihtoehto. Luomuun kannattaa lähteä peltojen osalta. Karjaa ruokitaan kuten ennenkin. Karkearehu tuotetaan omalle karjalle ja luomuviljat myydään korkeammalla hinnalla ulos ja eläinten rehuvilja ostetaan tavanomaisena sisään. Jos kiinnostus lisääntyy mietitään myöhemmin karjan kanssa luomuu lähtöä ja sen kannattavuutta tilalla. Luomun ja tavanomaisen kannattavuutta ei tällä hetkellä edellistä esimerkkiä kummemmin ole syytä tarkastella. Tämän hetkinen valtava kannattavuusero luomun ja tavanomaisen välillä ei johdu niinkään luomun erityisestä kannattavuuden noususta vaan siitä että tavanomaisen viljelyn kannattavuus on romahtanut ja toimiminen tällä kustannustasolla on varsin vaikeaa. Käy lukemassa Maitosuomen Olavi Koskimäen vinkit apilan viljelyn perusteista kotisivuiltamme www.proagria.fi/ep. 18 ProAgria Etelä-Pohjanmaa

VEIKON TERVEISET Vuoden 2008 tukitaulukot Vuoden 2008 päivitetyt tukitaulukot löytyvät TE-keskuksen internetsivulta www.tekeskus.fi/etela-pohjanmaa. Vuoden 2009 tuet Vuoden 2009 tilatuen, luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen tukitasoihin ei ole tulossa muutoksia eikä myöskään EU-eläinpalkkioihin. Pohjoisen tuen osalta hallitus on tehnyt muutosesityksen komissiolle ja neuvottelut ovat vielä kesken. Esityksessä maidon pohjoinen tuki maksettaisiin myös kiintiön ylittäville litroille ja sika- ja siipikarjatalouden tuki irrotettaisiin suurimmaksi osaksi tuotannosta. Noin. 30 % tuesta maksettaisiin vuosittaisten tuotantomäärien perusteella ja loput n. 70 % maksettaisiin tilakohtaisen viitemäärän eli vuoden 2007 tuotantomäärän perustella. Vuoden 2007 tuotantomäärään saisi korotuksen uudisrakennuksen tai laajennuksen perusteella jos se on aloitettu ennen 2.7.2007. Tukioikeuden verotuksesta ja siirroista Veikko Tuominen Ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Peltokaupoissa ja vuokrauksissa eroteltava tukioikeus Peltokaupoissa ja maan vuokrauksissa pitää verottajan mukaan erotella kauppahinta tai vuokrahinta tukioikeuksille ja pellolle, jos kaupassa tai vuokrauksessa luovutetaan myös tukioikeuksia. Tästä syksystä alkaen verottaja tulee jakamaan kauppahinnan sekä pellolle että tilatuelle, jos tukioikeuden arvoa ei ole esitetty kauppakirjassa. Vuokrauksissa verottaja ei ole vielä lähtenyt jakamaan vuokraa pellon ja tukioikeuden osalle. Tukioikeuden hinta on myyjälle verotettavaa vuosituloa ja ostajalle vähennettävää vuosimenoa. Spv-luovutuksissa tukioikeuden hinta on myyjälle verovapaa, mutta luovutuksen saajalle vähennyskelpoinen. Jos tukioikeuden arvo on kauppakirjassa, verottaja tutkii sen suuruutta suhteessa kauppahintaan. Verottajan tulkinta on tällä hetkellä, että maksimissaan tukioikeuden arvo voi olla 1/3 pellon + tukioikeuden yhteenlasketusta arvosta. Jos tukioikeuden arvo on yli 1/3, silloin verottaja puuttuu siihen. Jos muuta arvoa ei ole tilatukioikeudelle esitetty, verottaja käyttää yhdelle vuodelle diskontattua tasatuen arvoa. Tukioikeuden arvoa on kaupoissa perusteltu mm. tilatuen osuudella pellon tuotosta ( n. 20 %) tai hyvin pientä hintaa (tai 0-hintaa) sillä, että myyjälle jäävä tukioikeus ilman peltoa olisi myyjälle arvoton. Tukioikeuden hintaan lisättävä arvonlisävero Tukioikeuden luovutuksissa sen hintaan on lisättävä arvonlisävero (22%), jos luovuttaja on alv-velvollinen (ja useimmiten on vähintään metsän osalta). Jos tukioikeuden hinta on eritelty, mutta arvonlisäveroa ei ole erikseen mainittu, verottaja olettaa alv:n sisältyvän tukioikeuden hintaan. Pelkän tukioikeuden myynti Kun tukioikeus myydään yksinään ilman peltoa, hintaan on lisättävä arvonlisävero (jos myyjä on alv-velvollinen). Jos arvonlisäveroa ei ole eritelty, verottaja olettaa alv:n sisältyvän tukioikeuden hintaan. Pelkkä tukioikeus voidaan myydä vain saman tukialueen sisällä. Tukialueita on kolme, A, B-C1 ja C2-C4). Ostaja voi olla vain viljelijä (=omistaa/ hallitsee peltoa). Tukioikeuden siirto vuokralaiselta maanomistajalle Seinäjoen verotoimiston tulkinta tilatukilain 10 :n verovapaudesta tukioikeuksien 1. luovutuksessa vastikkeetta maanomistajalle on, että se koskee myös jatkettuja vuokrasopimuksia. Eli verotuksen pelossa ei olisi tarvetta tukioikeuksia siirtää välillä maanomistajalle, jos vanhaa vuokrasopimusta jatketaan. Lisäosan korvauksen verotus Jos maanomistajalle luovutetuissa tukioikeuksissa on lisäosia ja maanomistaja (tai uusi vuokralainen) korvaa sen vuosittain alkuperäiselle vuokralaiselle, Seinäjoen verotoimisto katsoo, että lisäosan vuosittainen siirto alkuperäiselle vuokralaiselle on maataloustuen siirtoa, johon ei tarvitse lisätä arvonlisäveroa. Lisäosan siirtäjä (= maanomistaja tai uusi vuokralainen) ilmoittaa maksetun tilatuen mukana saadun lisäosan verotuksessa tulopuolella maataloustukena ja vähentää sen sitten menopuolella. Lisäosan korvauksen vastaanottaja eli alkuperäinen vuokralainen ilmoittaa lisäosan saatuna tulona (maataloustukena). Jos lisäosa maksetaan kertakorvauksena, Seinäjoen verotoimisto katsoo sen olevan edelleen siirrettyä maataloustukea, johon ei tarvitse laskea arvonlisäveroa. Joissakin verotoimistoissa voi olla eri tulkinta ja tähän voi tulla vielä verohallinnon yhtenäistämisohje. Tukioikeuksien siirrot vuodelle 2009 tehtävä 15.6.2009 mennessä Kun maakauppojen ja vuokrausten yhteydessä on sovittu siirrettäväksi myös tukioikeudet, niin siirrot on tehtävä 15.6.2009 mennessä, jotta pellon uusi haltija voi saada niillä tilatuen vuonna 2009. Siirtoja varten valmistuu alkuvuodesta 2009 uudet lomakkeet, mutta myös tämän vuoden lomakkeita voi käyttää, jos siirron osapuolet haluavat allekirjoittaa ja jättää lomakkeet kuntaan heti. Kesannointioikeudet muuttuvat tavallisiksi lisäosattomiksi tukioikeuksiksi v. 2009 Kesannointioikeudet muuttuvat tavallisiksi lisäosattomiksi tukioikeuksiksi v. 2009. Tämä voidaan huomioida jo nyt siirrettäessä tukioikeuksia vuokralaiselta maanomistajalle. Maanomistajalle voidaan siirtää kesannointioikeuksia, jotka ensi vuonna sitten muuttuvat tavallisiksi tukioikeuksiksi. Koska kesannointioikeuksissa ei ole lisäosia, ei maanomistajan tarvitse silloin korvata lisäosia vuokralaiselle. itua 4 2008 19

KOTITALOUS SOKERIHERKUT, KUVAT DANSUKKER Purupihkasta sokeriherkkuihin Anna-Liisa Saari Kotitalousneuvoja Markkinakaramellit. Nämä maistuvat ennen ja jälkeen aterian. Itse tehdyt joulumakeiset maistuvat herkullisilta ja ne ovat myös kauniisti pakattuna tervetullut lahja. Jouluna niillä voikin vapaammin herkutella. Vanhin tunnettu makeannälän tyydyttäjä oli purupihka, mutta myös eri kasvien juuret ja kuivatut metsän marjat ovat olleet todellisia lasten herkkuja. Sokerin tultua tutuksi myös makeiset yleistyivät. Makeiskääreissä kuvattiin ajankohtaisia tapahtumia. Myös Paavo Nurmi, Seitsemän veljestä ja jopa uudet kansallispuvut olivat kääreiden aiheina. Makeisista vanhimpiin kuuluvat lääkemakeiset, käytettiinhän sekä hunajaa, että sokeria ensin lääkkeeksi. Ne liotettiin kuumaan veteen tai mehuun ja juotiin kuuma makeisneste. Rintaröhinää Rintasokeri oli hyvä lääke niin vauvan rintaröhinään kuin äidin omiinkin vaivoihin. Yskään tehosi seuraavanlainen yskänlääke: Iso nauris kaiverrettiin tyhjäksi, siihen vettä, kermaa ja toppasokeria. Sokeri sulatettiin palavalla päreellä. Mausteena käytettiin anistippoja. Seos juotiin kuumana. Mikä makunautinto! Pitokonvehteja Makeiset liittyivät erityisesti juhlapyhien tarjoiluun. Riks raks. Rapeat riisimuronamut. Suurten juhlien pitotarjoiluun kuuluivat myös konvehdit. Hautajaisissa tarjottiin hillittyihin kääreisiin pakattuja ja häissä iloisempiin kääreisiin sonnustettuja konvehteja. Pitokonvehdit piti säästää kotiin viemiseksi. Kauppiailla oli myös oma tapansa: hyvän kaupan päälle ostajalle annettiin tötteröllinen makeisia lapsille vietäväksi ja kaupanpäälliseksi. Myös markkinoilta vanhemmat toivat lapsilleen lakritsapiippuja, linnun munia tuutissa ja minttukaramelleja. Suklaasuukot 4 dl pölysokeria 1 dl vettä ½ tl etikkaa 3-4 tippaa piparminttuöljyä 50 g tummaa suklaata Keitä sokeria, vettä ja etikkaa pienessä kattilassa, kunnes pisara hieman jäähtynyttä lientä tuntuu venyvän lankamaisina rihmoina sormien välissä. Kaada Rapeat riisimuronamut 100 g voita 1.5 dl siirappia tai hunajaa 1.5 dl maitojauhetta 1.5 dl kookoshiutaleita 1 tl vanilliinisokeria 1 l riisimuroja Sulata kattilassa voi sekä siirappi tai hunaja( voit Nekut 1.5 rkl voita 2 dl sokeria 2 dl siirappia 1.5 dl kuohukermaa 50 g mantelia Sekoita kaikki muut ainekset paitsi mantelit paksu liemi kulhoon, lisää piparminttuöljy ja sekoita haarukalla sakeaksi. Levitä massa nokareiksi leivinpaperille. Jos se kovettuu kesken työn, saat sen notkeaksi kuumassa vesihauteessa. Anna nokareiden kovettua. Sulata suklaa vesihauteessa ja pane pisara sulaa suklaata jokaisen minttunapin pinnalle. Pakkaa kovettuneet makeiset tiiviiseen tölkkiin. käyttää myös näiden seosta). Lisää hieman jäähtyneeseen seokseen maitojauhe, kookoshiutaleet, vanilliinisokeri sekä lopuksi riisimurot. Sekoita seos tasaiseksi. Nostele kahdella teelusikalla kokkareita leivinpaperille tai pieniin paperivuokiin. Jäähdytä ja tarjoa, kun makeiset ovat kovettuneet. pohjaisessa kattilassa. Keitä ilman kantta kuumalla liedellä. Kun pisara kylmässä vedessä kovettuu on valmista. Sekoita siihen mantelit ja kaada seos pieniin makeisvuokiin tai tee nekuista tikkareita. Nekut. Nekuilla saat näyttävyyttä vaikkapa kahvipöytään. Markkinakaramellit noin 60 kpl 3 dl tomusokeria 3/4 dl kaakaojauhetta 3 dl vehnäjauhoja 1 tl vaniljasokeria 1 dl maitoa 2 dl kidesokeria 200 g sulatettua kookosrasvaa 50 g mantelilastuja Sekoita tomusokeri, kaakaojauhe, vehnäjauhot ja vaniljasokeri. Keitä maitoa ja kidesokeria 3 minuuttia. Kaada kuuma neste jauhoseoksen päälle voimakkaasti sekoittaen. Sekoita mukaan rasva vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Lisää mantelilastut. Levitä seos öljytylle voipaperille. Laita kylmään. Leikkaa ruuduiksi. (Ohje, Dan Sukker) 20 ProAgria Etelä-Pohjanmaa