Yhteiskunnallinen murroksen piirteitä tapahtumien reaaliaikaisuus taloudellisten arvojen korostuminen ekologisten rajojen koettelu monikulttuurisuuden vaikutuksen läsnäolo vuorovaikutusjärjestelmien moninaistuminen alueellisten rajojen merkityksen madaltuminen informaatioteknologian välitön hyödyntäminen kaikkialla arvo ja normimaailmojen pluralistisuus ja polarisuus
Mediaani iät vuonna 2025 Mediaani = keskimmäinen havainto Kunnat 2007 Koko maa 44 vuotta Koko maa 44,0 27 29 (2) 30 34 (4) 35 39 (22) 40 44 (86) 45 49 (118) 50 54 (90) 55 64 (94) Alimmat: Liminka Tyrnävä Luoto Lumijoki Perho Sievi 27 29 31 33 34 34 Ylimmät: Luhanka Savonranta Puumala Tervo Kuhmoinen 64 64 63 63 62 15.8.2007/RK Lähde: Tilastokeskus, asukasluvut Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07
Kunnat, joissa yli tuhat ulkomaalaista (vuodenvaihde 2007 2008) Kunnat 2008 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Lahti Oulu Vaasa Jyväskylä Kotka Lappeenranta Salo Porvoo Kuopio Joensuu Hyvinkää Rovaniemi 36 283 12 755 9 690 7 786 6 673 2 866 2 570 2 433 2 357 1 811 1 726 1 396 1 264 1 239 1 140 1 008 1 003 Lähde: Väestörekisterikeskus 26.3.2007/RK Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07
Yhden henkilön asuntokunnat 31.12.2004 Koko maa 39,3 % % asuntokunnista 19,9 (2) 20,0 29,9 (73) 30,0 39,9 (283) 40,0 (74) Korkeimmat: Turku Helsinki Kouvola Kökar Lahti 49,4 48,9 46,6 46,6 46,5 Matalimmat: Rusko Luoto Vahto Pedersören kunta Kiiminki 16,5 18,5 20,5 20,6 20,8 Lähde: TK, Altika 10.6.2005/RK Karttapohja Genimap Oy
PAHOINVOINTIA JA TUKEA HYVINVOINTIA JA TUKEA Mahdollisuudet tukea huono hyvä 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 maassamuuttaja yli 74 v. vaikeavammainen uusperhe 30 49 v. vakaa työura 65 74 v. yksinhuoltaja ydinperhe alle 13 v. pitkäaik.sairas liev. vammainen 50 64 v. epävakaa työura yhdenh. talous 18 29 v. 13 17 v. lapseton pari lastens. avohuo opiskelija mielent.ongelma muu maahanm pitkäaik.työtön pakolainen huostaanotettu alkoholiongelma työkyvytön useita ongelmia huumeongelma asunnoton vank.vapautuva ylivelkainen prostituoitu PAHOINVOINTIA JA TUEN PUUTETTA HYVINVOINTIA JA TUEN PUUTETTA 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 Hyvinvointi huono hyvä
Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 T E R VE Y D EN Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma Terveydenedistämisen p.o. KASTE ohjelma Mieli 2009 hanke Palveluinnovaatiohanke Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. S O SI A A LI H U O L T O L A K I HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 potilaslaki ja asiakaslaki vammaispalvelulaki palveluseteli Lakihankkeita: PARAS hanke: Puitelaki voimassa 31.12.2012 asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE kysely: maaliskuu 2009 yksityinen th ja sh päivähoitolaki th.ammattihenkilölaki VOS uudistus HE: kevät 2009 Voimaan: 2010 STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta H U O L L O N L A IT ALKU hanke 2010 THL 2009 Valvira 2009
Sosiaali ja terveydenhuollon uudistus tutkimuksen haaste 1. Yhteiskunnallinen murros 2. Sosiaali ja terveyslainsäädännön muutos ja julkilausutut periaatteet 3. Asiakkuuden luonteen muutos 4. Tutkimustodellisuus Petri Kinnunen 21.05.2010
Julkituotuja periaatteita 1. Sosiaalinen vastuu yksilö perhe yhteisö kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa 2. Kokonaisvaltaisuus palvelutarpeet ja elämäntilanteet 3. Tarveperiaate jokaiselle riittävät palvelut 4. Asiakaslähtöisyys ja osallisuus
5. Ennaltaehkäisy turvallisuuden, toimintakyvyn ja suoriutumisen edistäminen riskien ja ongelmien torjuminen 6. Yhdenvertaisuus oikeudet turvattava samantasoisesti alueellinen saatavuus ns. positiivinen erityiskohtelu 7. Valinnanvapaus julkinen vs. markkinat alueellinen 8. Julkisen vastuun rajat lähtökohtaisesti vastuu ihmisellä itsellään julkisella vallalla velvoite turvta yksilölliset edellytykset toimia ei ole varaa, kykyä tai kuntoa huolehtia asioistaan
Yhteenkuuluvuus Symbolinen yhteisyys Yhdyskunta Normiyhteisö Toiminnallinen päivittäisalue Alue Paikallisyhteisö Sosiaalinen vuorovaikutus (Lähde: Lehtonen 1990 ym.)
Johtopäätöksiä Yksilön ja yhteisön näkökulmasta eettistä pohdintaa on vähän. Yksilöt ja omaiset jäävät yksin vaikeidenkin ongelmatilanteiden kanssa. Tukea ratkaisuihin on vaikea saada. Palveluoikeudet ratkaistaan lähinnä jälkikäteisinä erilaisina valitusprosesseina, joilla harvoin on itse asiantilaa korjaavaa vaikutusta. Poikkeuksena ehkä sosiaali ja potilasasiamiestoiminta. Kyetäänkö luomaan sellainen yhteisöllinen eettinen pohdinta areena, joka kykenisi esimerkiksi palvelutarpeita ja tilanteita ratkomaan yleisellä tasolla ennakoidusti?
Organisointitapojen kriittisiä pisteitä Toimintojen vastakkaisuus vapaaehtoisuus tahdonvastaisuus ainutkertaisuus toistuvuus universaalius toissijaisuus vastikkeettomia vastikkeellisia Ilmaisia subventoituja markkinahintaisia Julkisia yksityisiä järjestöllisiä vertaisia omaislähtöisiä Käsitteellistämisen tapa: terveys ja hyvinvointi
Palvelut muuttuvat Ehkäisevä Tukeva Korjaava Palveluohjaus portaittainen Palvelusuunnitelma Asiakkuuden muutos itse tuotettu palvelu, mm. it teknologia etäohjaus face to face palvelu: a) lähiohjaaja/erit.työntekijä b) vain erit.työntekijä c) tiimi ja verkosto Asiakkuus ja palveluprosessi asiakkaalle avoimeksi tietokannaksi
Tutkimuksen haaste Reaaliaikaisuus Moniaineistollisuus ja monimetodisuus: kokemustieto prosessitieto tilastotieto tuottajatieto paikkatieto Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Syy ja seuraussuhteiden problemaattisuus esim. sosiaalityön opinnäytetöiden analyysi