Paljon kysyttyä kuntakoulutuksissa esitettyjä kysymyksiä

Lappi earkistoon hanke Sivu 1 / 13 Paljon kysyttyä kuntakoulutuksissa esitettyjä kysymyksiä ARKISTOINTI... 2 AVOHILMO... 2 HÄTÄTILAHAKU... 2 INFORMOINTI, SUOSTUMUKSET, KIELLOT... 2 KANSALLISET OTSIKOT JA RAKENTEINEN KIRJAAMINEN... 3 KESKEISET RAKENTEISET TIEDOT... 5 LISÄNÄKYMÄT... 5 NÄKYMÄT... 6 OMAKANTA... 7 OPISKELIJOIDEN KIRJAAMINEN... 8 PALVELUTAPAHTUMA... 9 POTILASTIEDON ARKISTO... 9 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT... 10 RESEPTIT... 10 SOSIAALIPUOLEN TIEDOT... 11 TIETOSUOJA... 11 TILAPÄINEN HENKILÖTUNNUS... 12 TYÖTERVEYSHUOLTO... 12 VIRHEELLISTEN TIETOJEN KORJAAMINEN... 12 YHTEISREKISTERI... 12 MUUTA... 12

Lappi earkistoon hanke Sivu 2 / 13 Arkistointi AvoHILMO Jos potilas tulostaa tietojaan omakannan kautta, jääkö tulostuksesta mitään merkintää mihinkään? Omakannan tulostuksista ei jää lokimerkintää minnekään. Voidaanko SPAT:it unohtaa rakenteisen kirjaamisen myötä? SPAT:it ovat edelleen käytössä. THL:ltä on tullut tarkennetut ohjeet SPAT:ien käytöstä v.2014 lopulla. Päivitetty AvoHILMO-opas löytyy osoitteesta http://www.julkari.fi/handle/10024/116693 Hätätilahaku Kuka saa avata potilastiedot hätätilanteesta? Hätätilanteessa tiedot saa avata potilasta hoitavan yksikön työntekijä, jolla on hoitosuhde potilaaseen. Informointi, suostumukset, kiellot Onko potilaan informointiin tulossa esitteitä? Kyllä, Kelalla on esitteitä potilaan informointiin. Nähdäänkö potilaan tiedot Potilastiedon arkistosta, mikäli hän on jättänyt antamatta suostumuksen? Suostumuksen antamatta jättäminen tarkoittaa, että potilas ei ole antanut suostumusta eikä kieltoa. Tällöin potilaan tiedot voidaan hakea ainoastaan hätätilahaulla. Tietoja voi käyttää hätätilahaulla, jos tietoja tarvitaan potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi mm. tajuttomuustilanteissa tai esimerkiksi muistivaikeuksista kärsivän potilaan hoidon varmistamiseksi (potilaslain 13 :n 3 momentin 3 kohdan tarkoittamat tilanteet). Pitääkö ulkopaikkakuntalaiset informoida, jos heitä ei ole kotipaikkakunnalla informoitu? Kyllä pitää. Voiko alaikäinen itse päättää suostumuksista ja kielloista? Alaikäinen voi päättää itse suostumuksista ja kielloista silloin, kun ammattihenkilö katsoo nuoren olevan kypsä sen itse tekemään. Ohjenuorana voi pitää sanontaa jos on kykenevä päättämään hoidostaan, on kykenevä päättämään tiedoistaan. Alaikäisen kohdalla tilanne tulee arvioida myös asiakohtaisesti. Alaikäinen voi olla kykenevä päättämään hoidostaan ja tiedoistaan joidenkin hoitotapahtumien kohdalla, kun taas jokin toinen hoitotapahtuma voi olla luonteeltaan sellainen, että ammattilainen voi arvioida alaikäisen olevan kykenemätön yksin päättämään hoidostaan ja siihen liittyvien tietojen näkymisestä esim. vanhemmilleen.

Lappi earkistoon hanke Sivu 3 / 13 Voiko informointeja tehdä työntekijä, jolla on henkilöstökortti? Informoinnin voivat tehdä henkilöt joilla on toimikortti. Työntekijä, jolla on henkilöstökortti voi siis tehdä informoinnin. Mitä tarkoitetaan laillisella edunvalvojalla suostumusten yhteydessä? Päätöksen laillisesta edunvalvojasta antaa maistraatti. Laajennettu edunvalvoja voi tehdä suostumuksen asiakkaan puolesta, koska hänellä on oikeus ottaa kantaa myös terveydenhuoltoa koskeviin asioihin. Taloudellisella edunvalvojalla ei kyseistä oikeutta ole. Kuka voi antaa kiellon toisen puolesta? Kukaan ei voi antaa kieltoja toisen puolesta. Miten kiellon peruminen tehdään ja näkyvätkö kieltojen peruutukset potilastietojärjestelmässä/omakannassa, kun on tehty kiellon tilalle suostumus? Kielto perutaan joko Omakannassa tai terveydenhuollon toimintayksikössä. Omakanta näyttää vain voimassa olevat suostumukset ja kiellot. Voiko potilas kieltää tietojen näkyvyyden omasta potilastietojärjestelmästä esim. psykiatrian tiedot? Psykiatrian tiedot ovat automaattisesti erityissuojattuja eli järjestelmä kysyy ennen tietojen katsomista varmistuksen, että ammattilainen haluaa katsella ko. tietoja. Ammattilaisella on oikeus katsoa potilastietoja perustuen hoitosuhteeseen ja tehtävänsä edellyttämässä laajuudessa. Potilas ei kuitenkaan voi kieltää näiden tietojen näkymistä saman organisaation (saman rekisterin) sisällä. Kansalliset otsikot ja rakenteinen kirjaaminen Tehdäänkö kirjaukset jatkossa vain potilasta varten? Jatkossa kirjausten tulee palvella paitsi potilasta myös ammattilaista. Jos potilas on ulkomaalainen, tehdäänkö kirjaukset englanniksi? Entä resepti? Kirjaukset tehdään organisaation kielellä ja organisaation on käännettävä ne, mikäli potilas sitä pyytää. Onko diagnoosiin mahdollista laittaa varmuusaste? Jatkossa diagnoosit on tarkennettava tyyppiä (pää-/sivudg.), kestoa (määräaikainen/pysyvä) ja varmuutta (epäily, todennäköinen, varma) kuvaavilla koodistoilla. Miksi Päivittäismerkintä-otsikon alle kirjattava tieto ei mene arkistoon? Päivittäismerkintä-otsikon alle tehdyt kirjaukset menevät arkistoon, jos ne on kirjattu kansallisille näkymille, joiden tiedot siirtyvät arkistoon (esim. YLE, HOI). Mitä päivittäismerkintä-otsikon alle kirjataan? Otsikkoa käytetään pääasiassa potilaan osastohoidon aikaisten päivittäismerkintöjen otsikkona. Otsikkoa voidaan käyttää myös avohoidoissa lyhyiden hoidon tai sairauden kulun merkintöjen tekemiseen. Otsikkoa käyttävät pääasiassa lääkärit.

Lappi earkistoon hanke Sivu 4 / 13 Myös muut ammattihenkilöt voivat käyttää otsikkoa silloin, kun merkintöjä ei tehdä rakenteisen hoitokertomuksen päivittäismerkintöinä. Yhteenvetotasoisessa tekstissä käytetään otsikkoa Väliarvio. (Rakenteisen kirjaamisen opas I, versio 2015) Minkä otsikon alle kirjataan potilaan kuntahintaluokka erikoissairaanhoidossa? Kuntahintaluokka on potilashallinnollisia asioita. Se kirjataan esim. PHAL-näkymälle tai muutoin organisaatiossa sovittuun paikkaan, mutta tieto hintaluokista ei kuulu potilasasiakirjoihin. Minkä otsikon alle kirjataan fysioterapian toimenpiteet eli kuntoutuksen toteuttaminen? Toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen liittyvät toimet kirjataan Kuntoutus -otsikon alle. Miksi on luotu Etäkontakti-otsikko, eikö voisi olla puhelinkontakti-otsikko? Etäkontakti-otsikko on luotu, koska nykyään on myös (suojattu)sähköposti- ja videokontakteja (videoneuvotteluja) sekä ilman potilaskontaktia tapahtuvia potilaskertomusmerkintöjä. Nämä kirjataan ko. otsikon alle samoin kuin puhelinkontaktit. Merkinnät ovat lyhyitä, eikä niissä ole yleensä tarpeen käyttää muita otsikoita. (Rakenteisen kirjaamisen opas I, versio 2015) Tulevatko FinLOINC -koodit Fysiologiset mittaukset -otsikon alle kirjattaessa automaattisesti vai täytyykö ne kirjaajan itse hakea jostain? Mikäli potilastietojärjestelmiin on määritelty ko. koodisto, koodit tulevat automaattisesti. FinLOINC koodit ja yleensäkin kaikki koodit ja luokitukset (rakenteiset tiedot) sisällytetään potilastietojärjestelmiin vaiheittain. Mikäli järjestelmässä ei ole sisällytettynä FinLOINC koodeja, ei käyttäjän tarvitse niitä itse alkaa syöttämään. Riittää, kun kirjaa asianmukaisesti mittaustulokset vapaana tekstinä Fysiologiset mittaukset otsikon alle. Tällöin tulee kuitenkin muistaa, että vain FinLOINC-koodien kautta kirjatut fysiologiset mittaukset näkyvät koosteissa. Minne kirjataan osastoilla lääkärinkierron kirjaukset? Koska osastojen päivittäiskirjaukset eivät saa siirtyä arkistoon tässä vaiheessa, on organisaation päätettävä yhteistyössä potilastietojärjestelmätoimittajan kanssa, mille näkymälle lääkärinkierron tiedot kirjataan. Onko THL laatinut lääkäreille omaa kirjaamisohjetta? Ei ole laadittu, kaikkia ammattihenkilöitä koskee samat kirjaamisohjeet. Minne kirjataan erikoissairaanhoidossa psykiatriassa hoidon toteuttaminen? Jotta erityissuojaus toimii, yhteenvetotasoiset tekstit kirjataan PSY-näkymälle (tai paikallinen näkymä, joka mäpätään kansalliseen PSY-näkymään). Jos on kyse päivittäismerkinnöistä, voi käyttää HOKE + PSY tai väliaikaisesti omaa paikallista näkymää, koska näitä ei vielä arkistoida Kantaan. Mihin kirjataan laajassa terveystarkastuksessa esille tulleet vanhempien AUDITtestit? Asia on viety jatkokehitykseen (lasten ja nuorten kertomuksen rakenteistamisryhmään) käsiteltäväksi.

Lappi earkistoon hanke Sivu 5 / 13 Mihin esimerkiksi kotisairaanhoitaja voi tehdä kirjauksen lääkkeet jaettu kahdeksi viikoksi, koska tämähän ei ole yhteenvetotasoista tekstiä eikä saa mennä arkistoon? Tämä on päivittäismerkintä ja kirjataan HOKE-näkymälle, jolta kirjaus ei mene arkistoon. Mihin kirjataan komplikaatio? Toimenpiteessä ilmenevät komplikaatiot kuvataan sanallisesti ja komplikaation diagnoosi kirjataan ICD-10 luokituksella Toimenpiteet- otsikon alle. Myöhemmin havaittavat komplikaatiot tai haittavaikutukset kirjataan kopioimalla vanha tmp-tieto uudeksi merkinnäksi (jolla on sama tmp-yksilöivä tunniste) ja lisäämällä siihen haittavaikutustiedot. (Rakenteisen kirjaamisen opas I, versio 2015) Keskeiset rakenteiset tiedot Kuka saa poistaa/muuttaa riskitietoja? Riskitietoja saa muuttaa/poistaa ammattihenkilöt, jatkossa potilas voi myös Omakannan kautta lisätä hoidossa huomioitavia tietoja. Potilaan mahdollisuus lisätä itse hoidossa huomioitavia tekijöitä ei kuitenkaan ole mahdollista lähitulevaisuudessa. Ilmoittaako potilastietojärjestelmä automaattisesti, jos potilaalla on riskitiedoissa merkintä lääkeaineallergiasta? Mikäli riskitietoihin on lisätty lääkkeen ATC-koodi, potilastietojärjestelmien tulisi ilmoittaa asiasta (Efficassa käyttäjän tulee itse tarkistaa asia i-napin kautta). Mistä löytyvät koodit esim. laboratoriotutkimuksille ja tarvitseeko niitä itse hakea? Koodit ovat koodistopalvelimella. Esimerkiksi laboratoriotutkimuksille on Kuntaliiton koodistot, joita käytetään kuten tähänkin asti. Minkä otsikon alle kirjataan potilaan hoidossa tapahtunut muutos tai tilannearvio, koska decursus-otsikkoa ei ole enää käytössä? Jatkossa ko. tiedot kirjataan Väliarvio-otsikon alle. Voiko polikliinisestä potilaasta tehdä väliarvion (esim. palovammapotilaan hoito)? Kyllä, väliarvion voi tehdä myös polikliinisestä potilaasta. Miten tieto potilaan väkivaltaisuudesta välitetään ammattilaiselta toiselle? Potilaan väkivaltaisuus kirjataan Hoidossa huomioitaviin tietoihin riskitietonäkymälle. Hoidossa huomioitavat näkyvät ammattilaiselle, mutta eivät potilaalle Omakannan kautta. Lisänäkymät Mikä on ERAS-näkymä? ERAS on lisänäkymä, johon kirjataan toisen henkilön itsestään kertomia tietoja. Tiedot kirjataan potilaan palvelutapahtuman yhteyteen ja tarkastusoikeus tietoihin on tiedot antaneella henkilöllä.

Lappi earkistoon hanke Sivu 6 / 13 Näkymät Miten ERAS-näkymän tiedot identifioidaan? ERAS- näkymän tiedot näkyvät potilaan palvelutapahtuman yhteydessä. Tiedot on identifioitu tiedonantajan henkilötunnuksella. Jos lapsi sairastaa anoreksiaa ja äiti on sairastanut anoreksian lapsuudessa, minne tiedot kirjataan (ERAS-näkymä vai esitiedot)? Tiedot kirjataan lapsen palvelutapahtumaan ERAS- näkymälle. Mikäli äiti ei koe asiaa arkaluonteiseksi, tieto voidaan kirjata myös lapsen esitietoihin. Eras-näkymälle kirjataan toisen henkilön itsestään kertomia tietoja (esim. äiti kertoo lastenneuvolassa, että lapsen isä on väkivaltainen). Minne kirjataan kolmannen ihmisen toisesta kertomat asiat (esim. mummo soittaa neuvolaan ja kertoo lapsenlapsensa isän olevan väkivaltainen lapsen äitiä kohtaan)? ERAS-näkymälle kirjataan ainoastaan toisen henkilön itsestään kertomat arkaluonteiset tiedot. Jos kolmas henkilö kertoo neljännestä, kyseessä ei ole tällainen tieto, joten se kirjataan asiakkaan potilaskertomukseen, jos asia on hoitoon vaikuttava. Tällaista tietoa voidaan tarvittaessa viivästää. ERAS-näkymä: Miten jos pirullinen anoppi soittaa ja kertoo asioita, miten toimitaan ja mihin tämä kirjataan? Potilaspapereihin kirjataan vain hoidon kannalta oleelliset tiedot eli ammattilaisen on aina arvioitava ja selvitettävä, onko tieto hoidon kannalta oleellista. Tieto kirjataan potilaan potilaskertomukseen. Myös tiedon lähde tulee kirjata. Mille näkymälle apuvälineteknikko tekee kirjauksensa? Apuvälineteknikko kirjaa KUN näkymälle. KUN- näkymälle kirjataan nyt apuvälinehankintapäätökset, mihin jatkossa? Apuvälinehankintapäätökset voidaan kirjata jatkossakin KUN-näkymälle Apuvälineet ja hoitotarvikkeet otsikon alle. Asiasta ohjeistetaan tarkemmin Rakenteisen kirjaamisen opas II:ssa (Heikki Virkkunen, THL, 25.5.15). Mille näkymälle tallennetaan/ skannataan muiden organisaatioiden epikriisit, jotka eivät saa siirtyä Potilastiedon arkistoon? Asia on päätettävä organisaatiokohtaisesti. Tärkeintä on, ettei toisen organisaation tuottamaa tietoa tallenneta kansallisille näkymille. Alkuperäisen tiedon tuottanut organisaatio vie tiedot arkistoon. Minne näkymälle kirjataan keskusvarastosta luovutetut potilaan hoitoon tarkoitetut hoitovälineet/- tuotteet? Saako ko. tiedot mennä Potilastiedon arkistoon? Tiedot potilaan (pitkäaikaisten) sairauksien hoidon kannalta keskeisimmistä hoitotarvikkeista kirjataan Apuvälineet ja hoitotarvikkeet otsikon alle. Otsikon alle voidaan kirjata myös muuta tarpeelliseksi katsottavaa tietoa apuvälineistä ja hoitotarvikkeista, kuten käyttöön luovutettujen apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden määrä, tuotemerkki ja mallitehdyt modifioinnit ja muutostyöt ja muut itse välineisiin tai tarvikkeisiin liittyvät oleelliset tiedot. (Rakenteisen kirjaamisen opas I, versio 2015).

Lappi earkistoon hanke Sivu 7 / 13 Omakanta Mille näkymälle kirjaa MTT:n sairaanhoitaja, kun tiedot ovat erityissuojattuja? HOI- näkymä näkyy kaikille. MTT:n hoitaja kirjaa PSY+HOI-näkymälle. Näin tiedot säilyttävät erityissuojattavuuden. Jos tk-lääkäri tulkitsee rtg-kuvan, niin mille näkymälle tallennetaan lausunto? Pyyntö tehdään aina RTG -näkymälle, mutta minne lausunto kirjataan, jos vain erikoislääkäri saa kirjata erikoisalanäkymälle? Jatkossakin yleislääkäri kirjaa tulkinnan YLE-näkymälle Tutkimukset -otsikon alle. Kun/jos radiologi lausuu kuvan, niin tämä kirjaus laaditaan lausuntona erikoisalakohtaiselle RTGnäkymälle. Otsikkona tässäkin Tutkimukset. Kirjaako PSY-näkymälle vain erikoissairaanhoidon psykiatrinen sairaanhoitaja? Sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon psykiatriset sairaanhoitajat ja MTT:n hoitajat kirjaavat erikoisalakohtaiselle PSY-näkymälle ja valitsevat lisänäkymäksi HOInäkymän. Erityissuojaus tulee päänäkymän kautta (PSY), mutta valittaessa lisänäkymäksi HOI voidaan nähdä mikä PSY-näkymällä on hoitajan ja mikä psykiatrin tekstiä. Missä on tärkein asia eli terveys- ja hoitosuunnitelma? Terveys- ja hoitosuunnitelman voi laatia jo nyt omaan potilastietojärjestelmään, mutta se siirtyy arkistoon vasta v. 2017 THL:n vaiheistussuunnitelman mukaisesti. Päivystyshoitajat haluavat edelleen kirjata YLE-näkymälle. Voiko näin tehdä? Kansallisten määrittelyiden mukaan hoitaja ei voi kirjata YLE-näkymälle, mutta hän voi kirjata valitsemalla ensin HOI-näkymän ja lisänäkymäksi YLE. Mihin kirjataan äitiysneuvolassa puolisolle tehty AUDIT-testin tulos? Mikäli perheen hyvinvointi huomioon ottaen tuloksen kirjaaminen nähdään tarpeelliseksi, se kirjataan äidin potilaspapereihin tarvittaessa ERAS-näkymälle, ja mikäli puoliso antaa luvan, myös hänen omiin potilaspapereihin. Miten kirjataan potilaan allergiat? Allergiat kirjataan aina Riskitieto-näkymälle. Monen erikoisalan suppeana osa-alueena olevalle allergologialle on myös määritelty oma lisänäkymänsä (ALLERG), jolle erikoislääkäri voi lisäksi tarvittaessa kirjata allergiaan liittyvää tietoa valitsemalla oman erikoisalansa päänäkymäksi ja allergologian näkymän lisänäkymäksi (esim. IHO+ALLERG). (Rakenteisen kirjaamisen opas I, versio 2015). Miten potilas pääsee Omakantaan, jos hänellä ei ole pankkitunnuksia? - Sähköinen henkilökortti: poliisin myöntämä sirullinen henkilökortti. Tätä varten tarvitaan kortinlukija ja -ohjelma - Mobiilivarmenne: tunnistautuminen matkapuhelimella, jonka SIM-kortilla on mobiilivarmenne. Kts. http://www.suomi.fi/vetuma

Lappi earkistoon hanke Sivu 8 / 13 Näkeekö potilas Omankannan kautta riskitietonsa; esimerkiksi, jos riskitiedoissa on merkintä potilaan aggressiivisuudesta? Potilaan aggressiivisuus merkitään riskitiedoissa hoidossa huomioitaviin tekijöihin, jotka eivät näy potilaille Omakannan kautta. Potilas näkee Omakannasta vain kriittiset riskitietonsa. Ammattihenkilöllä on mahdollisuus viivästää tietojen näkymistä potilaalle Omakannassa (A.Kärkkäinen THL). Pegasoksessa on mahdollisuus rajata tietyt riskitiedot siten, ettei potilas näe niitä Omakannan kautta. Onko Omakannassa oleva informaatio kansalaiselle ymmärrettävää? Kyllä, Omakannassa oleva informaatio on selkeää ja ymmärrettävää. Epäselvissä tilanteissa kansalaiset voivat ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Riittääkö jatkossa vakuutusyhtiölle potilaan itse tulostama käynti Omakannasta? Jos E-lausuntoa ei tarvita, potilaan itse tulostama käynti Omakannasta riittää. Jos Omakantaa käytetään julkisella koneella esim. kirjastossa, katkeaako yhteys, jos Omakanta jää auki? Pankkitunnuksilla selain on auki n. 15 min ja Omakanta kirjaa kansalaisen ulos käytön loputtua n. 15 min kuluttua. Mikäli Omakanta jää auki ko. ajaksi voi kuka tahansa katsella kyseisen kansalaisen potilastietoja, joten on hyvin tärkeä kirjautua Omakannasta ulos ja tyhjentää selainhistoria. Miten alaikäinen kirjautuu Omakantaan, jos hänen katsotaan olevan kypsä itse hoitamaan asiansa? Miten vanhempien katseluoikeus päättyy? THL antaa asiasta myöhemmin ohjeet. Opiskelijoiden kirjaaminen Miten ohjaaja konkreettisesti kuittaa opiskelijan kirjaukset? Kuittaus tapahtuu järjestelmäkohtaisesti sovitulla tavalla. Onko opiskelijoille annettava jo tässä vaiheessa omat tunnukset kirjaamista varten? Opiskelijoilla on oltava henkilökohtaiset tunnukset viimeistään siinä vaiheessa, kun liitytään Potilastiedon arkistoon. Hanke on laatinut yhteistyössä toimintamallin Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattiopiston kanssa opiskelijoiden käyttäjätunnusten hallintaan Lapin sairaanhoitopiirin alueen organisaatioissa. Lähes kaikki alueen organisaatiot ovat hyväksyneet mallin osaksi toimintaansa. Opiskelijoiden korttikirjautumisen selvitystyö on vielä kesken. Mitä nimikettä opiskelija käyttää toimiessaan sijaisena? Sitä nimikettä, mitä tehtävää hoitaa.

Lappi earkistoon hanke Sivu 9 / 13 Palvelutapahtuma Mitä tapahtuu niille tiedoille, joita ei liitetä mihinkään palvelutapahtumaan? Potilastietojärjestelmät liittävät tiedot automaattisesti tai ammattihenkilön on itse liitettävä tiedot aina johonkin palvelutapahtumaan. Mikäli esimerkiksi laboratoriotutkimusten tuloksia ei liitetä jo olemassa olevaan palvelutapahtumaan vaan niille luodaan uusi palvelutapahtuma, näkyvät laboratoriotutkimusten tulokset omana irrallisena tapahtumanaan sekä potilastiedon arkistossa että Omakannassa. Jos on samalla käynnillä kaksi tai useampi asia, niin montako palvelutapahtumaa yhdestä käynnistä syntyy? Käynnistä syntyy yksi palvelutapahtuma. Jos potilaan esittämät asiat poikivat uutta, tulee tästä/näistä omia tapahtumiaan. Jos potilaan diagnoosi muuttuu osastojakson aikana pneumoniasta ca:ksi, ovatko nämä eri palvelutapahtumaa (pneumonia liittyy usein keuhkosyöpään)? Eivät ole, tässä tapauksessa on kyse diagnoosin tarkentumisesta ovat siis samaa palvelutapahtumaa. Miksi osastohoitojakso ja siihen liittyvä kontrolli eivät ole samaa palvelutapahtumaa? Kun potilas kirjataan ulos osastolta, katsotaan palvelutapahtuma päättyneeksi. Täten kontrollikäynti on oma, uusi palvelutapahtumansa. Kuka linkittää sarjahoitokäynnit tarvittaessa yhdeksi palvelutapahtumaksi? Sarjahoitokäynnit liittää yhdeksi palvelutapahtumaksi hoidon toteuttaja (oltava hoitosuhde potilaaseen). Potilastiedon arkisto Kuka hyötyy ja miten Potilastiedon arkistosta? Potilastiedon arkistosta hyötyy potilas, terveydenhuollon ammattilainen sekä arkistohenkilöstö. Arkisto on sekä potilastietojen pitkäaikainen säilytyspaikka että aktiivinen tietovaranto, josta ammattihenkilö voi etsiä toisen organisaation tuottamaa tietoa. Potilas pääsee katsomaan ja hallinnoimaan omia tietojaan Omakannan kautta. Terveydenhuollon ammattilaisten välinen tiedon jakaminen helpottuu yhtenäisten kirjaamiskäytänteiden myötä. Vastaanotto- ja arkistohenkilöstön paperi- ja manuaalinen arkistotyö vähenee. Miten Potilastiedon arkistosta haetaan tietoja/ koosteita? - Palvelutapahtumittain - Palvelun tuottajan mukaan - Näkymien mukaan - Koosteina tietoa voi hakea v.2016 alkaen Saako vakuutusyhtiöt jatkossa E-lausunnot suoraan Potilastiedon arkistosta? Ei saa ainakaan vielä, mutta A- ja C-todistukset siirtyy jo sähköisenä Kelalle ja Omakantaan joistakin potilastietojärjestelmistä..

Lappi earkistoon hanke Sivu 10 / 13 Tehdäänkö jatkossa kirjaukset Potilastiedon arkistoon potilasta vai toista ammattilaista esim. lääkäriä varten (kärsiikö tiedonsiirto)? Kirjaukset tehdään niin selkeästi, että sekä potilas että ammattilainen ymmärtävät sisällön. Kirjaukset tukevat potilaan hoitoa, tiedonsiirtoa pyritään kyseisellä palvelulla parantamaan. Lähtökohtaisesti potilaasta kirjatut tiedot ovat potilaan nähtävissä. Näkyvätkö kaikki tiedot Potilastiedon arkistosta kaikille? Mikäli potilas on antanut suostumuksensa tietojensa luovuttamisesta Potilastiedon arkistosta, potilastiedot ovat nähtävissä arkistosta ammattilaiselle, joka on hoitosuhteessa potilaaseen. Siirtyvätkö kaikki kirjaukset sellaisenaan Potilastiedon arkistoon vai suodatetaanko kirjaukset jollain tavalla? Kirjaukset siirtyvät sellaisenaan arkistoon. Mikäli kirjauksissa on tietoa, jota ei haluta näyttää asiakkaalle Omakannan kautta, voidaan merkintää viivästää määräaikaisesti tai pystyvästi (Julkisuuslaki 11-12 ja Potilaslaki 26-28 ). Miten usein Kanta.fi -verkkokoulutusta päivitetään? Päivityksiä tehdään riippuen uusista määrittelyistä ja lakien/asetusten muutoksista. Minkä otsikon alle kuuluvat spirometriatutkimukset? Spirometriatutkimukset kirjataan Fysiologiset mittaukset otsikon alle. Potilastietojärjestelmät Jos potilastietojärjestelmässä (esim.pegasos) on mahdollisuus estää potilasta näkemästä riskitietojaan (hoidossa huomioitavat tiedot, esim. väkivaltaisuus) Omakannan kautta, palauttaako tiedonhallintapalvelu ko. tiedot ammattilaiselle toiseen potilastietojärjestelmään (esim. Effica)? Hoidossa huomioitavat tiedot eivät koskaan näy Omakannassa. Viivästäminen vaikuttaa ainoastaan tietojen näkymiseen Omakannasta. Tietojen näkyminen ammattilaisille ei esty. Tiedonhallintapalvelu palauttaa siis potilastietojärjestelmän kautta riskitiedot näkyville toisesta potilastietojärjestelmästä. Myöskään potilas ei voi kielloillaan estää kriittisten riskitietojen näkymistä ammattilaisille. Reseptit Miten jo lopetetut lääkkeet saadaan pois reseptikeskuksesta? Lopetetut lääkkeet on mahdollista poistaa omasta potilastietojärjestelmästä. ereseptikeskuksessa reseptit säilyvät 16 kk. Miten reseptin voi mitätöidä (esimerkki alkoholin vieroitushoito valikoitunut automaattisesti, vaikka potilas ei ole alkoholisti)? Uuden reseptilain (Laki sähköisestä lääkemääräyksestä 251/2014) myötä kokonaan toimitetunkin reseptin voi jatkossa muuttaa/mitätöidä. Reseptinkirjoitusoikeuden omaava sairaanhoitaja voi mitätöidä reseptin.

Lappi earkistoon hanke Sivu 11 / 13 Voiko potilas uudistaa reseptinsä Omakannan kautta? Lain sähköisestä lääkemääräyksestä (251/2014) mukaan tällainen mahdollisuus tulee Omakantaan, arvioitu toteutumisaikataulu 5/15 9/15. Sosiaalipuolen tiedot Menevätkö sosiaalipuolen asiakastiedot arkistoon? Entä jos sosiaalirekisterin alaisuudessa oleva työntekijä antaa rokotuksen meneekö tieto arkistoon? Sosiaalipuolen tiedot eivät mene arkistoon, sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot on kirjattava omiin rekistereihin. Rokotetiedot kuuluvat terveydenhuollon rekisteriin ja tiedot rokotuksista kirjataan riippumatta siitä, minkä rekisterin alaisuudessa rokotuksen antaja toimii. Rokotetiedot menevät Potilastiedon arkistoon, koska ovat terveydenhuollon rekisteriin kuuluvia tietoja. Mihin kirjataan perheneuvolan kirjaukset, kun perheneuvolan toiminta on sosiaalirekisterin alaista toimintaa? Sosiaalirekisteriin kuuluvat tiedot on kirjaajasta riippumatta (esim. sosionomi, psykologi, psykiatrinen sh) kirjattava näkymille, joista tieto ei siirry Potilastiedon arkistoon. Määrittelyt sosiaalihuollon kirjaamisista on kesken. Mikäli terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa on sama potilastietojärjestelmä, pystytäänkö näkemään sosiaalihuollon tiedot terveydenhuollossa ja päinvastoin? Kyllä voidaan, mikäli asiakas antaa siihen suostumuksensa. Tietosuoja Miten potilastiedot on suojattu tietosuoja? - Suostumukset kiellot - Hoitosuhteen varmistus (asiakirjojen hakeminen arkistosta edellyttää aina hoitosuhdetta tai muuta asiallista yhteyttä potilaaseen.) - Toimikortti (vahvistaa käyttäjän ja oikeudet) - Potilastiedon käyttöä valvovat o Kela o Terveydenhuollon toimintayksikkö o Potilas o AVI Tulostetaanko luovutusilmoituksesta (LILM) myös paperiversio? Luovutusilmoitus tehdään ainoastaan sähköisesti omaan potilastietojärjestelmään. Minne tiedot todellisuudessa tallentuvat? Missä on Kelan arkisto? Ostaako Kela alihankkijoilta arkistoa? Nyt tiedot LapIt:llä missä tämän jälkeen? Tiedot tallennetaan Kelan omille palvelimille.

Lappi earkistoon hanke Sivu 12 / 13 Tilapäinen henkilötunnus Kenellä on tilapäinen henkilötunnus? Tilapäinen henkilötunnus on ulkomaalaisilla henkilöillä. Joissakin tapauksissa myös vastasyntyneillä voi olla tilapäinen henkilötunnus. Työterveyshuolto Menevätkö työterveyshuollossa tehdyt merkinnät Potilastiedon arkistoon tässä vaiheessa? Julkisesta työterveyshuollosta tiedot menevät arkistoon. Yksityinen työterveyshuolto päättää itse tietojen siirtymistä suurimmat yksityisistä työterveyshuolloista ovat liittyneet arkiston käyttäjiksi. Näkyvätkö työterveyshuollon merkinnät muissa saman organisaation toimiyksiköissä? Jos potilasta on informoitu yhteisrekisteristä tai hän on antanut arkistosuostumuksen, niin näkyvät. Potilas voi halutessaan kieltää tth-rekisterin näkymisen. Ainoastaan erikoissairaanhoidon henkilökunnalle yksityisenä toimintana toteutettu työterveyshuolto ei kuulu yhteisrekisteriin. Miten kirjataan tth:n työpaikkakäynnin ajanvaraus? Jos työpaikkakäynti liittyy yksittäisen potilaan hoitoon, kuuluu ajanvarausmerkintä potilaskertomukseen, ja jos on yleisempi työyhteisöä koskeva asia, se kuuluu työnantajakertomukseen. Virheellisten tietojen korjaaminen Kuka korjaa virheelliset potilastiedot? Miten korjaus tehdään? Virheelliset potilastiedot korjaa tekstin tuottanut henkilö tai toimintayksikön terveydenhuollosta vastaava henkilö organisaation ohjeiden mukaisesti (esimerkiksi johtava lääkäri tai hänen sijaisensa). Korjaukset tehdään omaan potilastietojärjestelmään siten, että virheelliset merkinnät eivät poistu vaan jäävät taustalle Yhteisrekisteri Mitä yhteisrekisteri tarkoittaa? Yhteisrekisteri on sairaanhoitopiirin alueen kunnallisen terveydenhuollon rekisterinpitäjien ja julkisen tth:n yhteinen potilastietorekisterien kokonaisuus. Ohje LSHP:n yhteisrekisteristä on saatavilla intrassa osoitteessa: http://intra.lshp.fi/default.aspx?contentid=6090 Muuta Säilyykö lähete-palautejärjestelmä ennallaan? Kyllä, lähete-palautejärjestelmä säilyy ennallaan.

Lappi earkistoon hanke Sivu 13 / 13 Mihin kirjataan DNR-päätökset? DNR-päätökset kirjataan riskitietonäkymälle hoidossa huomioitaviin tekijöihin.