Marjatta Vanhalakka-Ruoho Perhe koulutussiirtymässä: Elämänhistorioita, osallistumista ja odotuksia Perhe nuoren koulutussiirtymässä? Toimijuuden tuki-hankkeen käytäntö-tutkimustapaaminen pe 11.4.2014
ECT- KOSI-tutkimusryhmä: Leena Koski, Mira Salminen, Jussi Silvonen, Merja Tamminen & Marjatta Vanhalakka-Ruoho Tutkimusprojektin tarkoituksena on tutkia, kuinka erilaisissa sosiaalisissa asemissa olevissa perheissä keskustellaan ja neuvotellaan peruskoulun päättöluokkalaisen kanssa tulevasta koulutussiirtymästä Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 2
Pro gradu-tutkielmia Ruuskanen, Anna-Loviisa 2013. Vanhempien osallistuminen peruskoulunsa päättävän nuoren koulutusreittivalintaan Laasonen, Riina 2013. PERHEEN JÄLJILLÄ Yhdeksäsluokkalaisten nuorten vanhempien kantama koulutus- ja työperintö. Alanen, Teija 2013. KOULUTUSTASON PERIYTYMINEN: Tapaustutkimus kainuulaisen suvun neljästä sukupolvesta. Snellman, Karoliina 2013. MULLE EI OIS TULLUT AMMATTIKOULU NIINKUN KUULOONKAAN. IHAN SELVÄ Nuorten ja vanhempien tuottama puhe ammatillisesta koulutuksesta diskurssianalyysin kohteena. Salminen, Mira 2012. "Mie oon aina tienny, et meen lukioon" - Lukiokoulutusvalintojen rakentuminen peruskoulun päättöluokalla. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 3
Elämänhistoria -osatutkimuksen tarkoituksena tarkastella peruskoulua päättävän nuoren koulutusreittivalintaa ja sitä koskevia keskusteluja perheen elämänhistorian kehyksessä tunnistaa, minkälaisia koulutukseen ja työhön liittyviä horisontteja ja merkityksenantoja nuori ja vanhemmat luovat tässä siirtymätilassa Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 4
Peruskoulun päättöluokkalaisten perheitä mukana 16 perhettä on haastateltu 9 tyttöä, 7 poikaa molemmat vanhemmat olivat läsnä 10 perheessä ja kuudessa joko äiti tai isä (4 yksinhuoltajaperhettä) perheiden koulutustaso: näyte pääosin ammatillisesti opistokorkea-asteen ja yliopistokoulutuksen hankkineita 27.5.2014 5
Haastattelut tiedonhankintamenetelminä Perheen yhteishaastattelu; keskusteluhaastattelu ( teemoina asuinpaikka, perhe, yhteishakuvalinnat ja merkityksenannot niille, nuoren tulevaisuus ) Nuoren teemahaastattelu (elämänkenttä, valintatilanne ja havaitut mahdollisuudet, siirtymä tilanteena ja tulevaisuusodotukset ja - suunnitelmat) Vanhempien elämänhistoriahaastattelu (oma elämänpolku, aikaisemmat sukupolvet, hyvä elämä) Tiedonhankinta-ajankohta yhteisvalinnan aikaan Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 6
Taustoituksia Elämänhistoriallinen lähestymistapa Perhe osallistumisena doings, discussions, negotiations Relationaalinen näkökulma: toimijuus ja suunnanotto suhteissa Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 7
tulevaisuuden odotukset ja suunnitelmat nykyinen elämänkenttä (Guichard & al. 2010) perhehistoria Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 8
Case-analyysi Perheen tausta Perheen mennyt nuoren sosiaalisena roolina Vanhempien koulutus- ja työhistoriat Isovanhemmat Sisarukset tai muut merkitykselliset henkilöt Nuoren elämänkenttä Koulu Vapaa-aika ja harrastukset Suhteet ikätovereihin Vanhempien käsitykset nuoren ominaisuuksista ja koulutettavuudesta Perheen vuorovaikutus ja toiminta siirtymävaiheessa 27.5.2014 Esityksen nimi / Tekijä 9
Case-analyysi Tulevaisuus Nuoren koulutussuunnitelmat Nuoren urasuunnitelmat Tulevaisuutta koskevat odotukset (vanhempien ja nuoren) Havaintoja perheen dynamiikasta Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 10
Tapaus Kaisa Nuori on nelihenkisen perheen nuorempi tytär. Molemmilla vanhemmilla on opistotason koulutus ja he ovat työelämässä. Äiti on työvoimaneuvojana ja isä metsäkoneenkuljettaja. Kohta 18- vuotias isosisko opiskelee lukiossa 2. vuotta. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 11
Perhehistoria: Vanhempien perhetausta Äiti: Äidinisällä ei ole ollut ammatillista koulutusta. Hän on ollut itseoppinut radio- ja tvasentaja. Aiemmin kertoja sanoi myös, että isä olisi ajanut taksia. Äidinäidillä ei myöskään ole ollut ammatillista koulutusta. Hän on tehnyt työuransa siivoustehtävissä; niiku siihen aikaan oli, että naiset siivoomaan ja miehet raksalle. Äidinisän puoleiset isovanhemmat ovat olleet pienviljelijöitä ja äidinäidin puoleiset myös ensin pienviljelijöitä mutta pitäneet myöhemmin kyläkauppaa. Isä: Isänisä ollut maanviljelijä ja ollut mukana rajaseudun kerhoyhistys hommassa ja kaikessa tämmösessä kouluttajana kulkenu ympäri Pohjois-Karjalaa. Hän on käynyt kansakorkeakoulun. Äidinäiti ollut kotiäitinä ja hoitanut maatilalla karjaa. Isänisän puoleiset isovanhemmat olleet pienviljelijöitä. Samoin isänäidin puoleiset isovanhemmat, jotka ovat myös tehneet isommissa taloissa aputöitä. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 12
Perhehistoria:Vanhempien koulutus- ja työhistoriat Äiti: Peruskoulun jälkeen kävi vuoden lukiota, mutta jätti sen kesken. Kertoo, että isälle olisi ollut tärkeää että tytär olisi käynyt lukion loppuun ja isä oli pettynyt kun hän vaihtoikin lukion kauppaoppilaitokseen. tota isähän oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että tota, että kouluja pittää käyä Oli kunnalla töissä vuoden, pankissa ja sitten riistantutkimuslaitoksella noin 6 vuotta. Sen jälkeen pääsi työhallintoon töihin, jossa on ollut viimeiset 23 vuotta töissä. sit kun sain sen viran, niin pittää sannoo, että mie oon tykänny työstäni ja tykkään edelleenkin ja se, se on niiku se minun juttu. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 13
Perhehistoria: Vanhempien koulutus- ja työhistoriat Ja kaiken kaikkiaan mie koen koulutuksen hyvin myönteisenä ja se että mikkään koulutus ei mee hukkaan, että kaikilla niillä, kaikki tukkee tavalla tai toisella, vaikka. - - Että vaikka niiku et sijottuskaa siihen ammattiin, mihin oot koulun käyny, niin kyllä se niiku jollain sitten tavalla palkitsee ja antaa valmiuksia niin siirtyy vaikka uuteen koulutukseen. Et kyllä mie oon niiku hyvin, hyvin myönteisesti suhtaudun koulutukseen. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 14
Perhehistoria:Vanhempien koulutus- ja työhistoriat Isä: On käynyt keskikoulun ja sen jälkeen markkinointipuolen merkonomikoulutuksen. Armeijan jälkeen ollut 15 vuotta myyntityössä kodinkonealalla. 90-luvun alussa lähti kouluttautumaan uudelleen metsäalalle. Kävi ensin metsäalan peruskoulutusta ja puunjatkojalostuskoulutusta, ennen kuin kouluttautui metsäkoneenkuljettajaksi. Nyt on tehnyt metsäkoneenkuljettajan töitä viimeiset 15 vuotta. 2000-luvun puolella on käynyt ulkomailla tekemässä töitä. Ulkomaan kokemusten jälkeen on kannustanut tyttöjä opiskelemaan kieliä ja kannattaa myös oppilasvaihtoon lähtemistä. Korostaa valmiutta vaihtaa alaa ja reagoida muutoksiin. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 15
Perhehistoria: Vanhempien koulutus- ja työhistoriat : minä sanon kaikille, että olkaa avoimin mielin, olkaa valmiit reagoimaan, jos jotakin yhteiskunnassa muuttuu niin paljon, että on syytä koulutusta lähtee vaihtammaan, niin aina pitäs pyrkiä siihen alkuvaiheeseen menemään, koska se on aina se etusija niillä, jotka on alottamassa jotakin uutta ja se on minun mielestä se tietä. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 16
Nykypäivä: Kaisan elämänkenttä Kaisa kuvailee itseään piirustustehtävässä iloiseksi, pirteäksi, sosiaaliseksi, ystävälliseksi ja tunteelliseksi. KOULU: Hän ysiluokan aikana tosissaan alkanut petraamaan koulunkäyntiä ja se on hänelle tärkeää: oon yrittäny panostaa tosi paljon, kun tiiän, että sinne hiusalallekkin on tosi kovat vaatimukset. Niin oon yrittäny tosissaan petrata, et miulla viime vuos meni vähän silleen ei kiinnosta tyylillä, niin nyt oon tosissaan parantanu Lempiaineita ovat kuvaamataito, josta on jäänyt kymppi todistukseen. Liikunta, englanti ja matematiikka ovat myös lempiaineita. Matematiikassa saanut ysin aikana nostettua arvosanaa kolmella numerolla. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 17
Nykypäivä: Kaisan elämänkenttä VAPAA-AIKA: Varsinaisia harrastuksia ei ole: Harrastuksia ei ennää sinällään oo, mutta mie oon tosi paljon niiku kavereitten kanssa tuolla kylillä, ihan vaan olemassa muuten vaan. Kaverit ovat hänellä tosi tärkeitä ja Kaisalla on myös poikaystävä, jonka kanssa viettää aikaa. Aikaa vietetään ala-asteen pihalla. Aateltiin, että mennään sitten semmoseen paikkaan olemaan missä on valvontakamerat tai sille pihalle, että näkkeepähän ihmiset, että mitä myö siellä tehhään, jos tarvis on Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 18
Nykypäivä: Kaisan elämänkenttä Ysin loppumisessa pelkoa aiheuttaa se, saako uudesta koulusta kavereita ja miten käy nykyisille kaverisuhteille: soppeunko mie sinne uuteen kouluun ja saanko mie siellä uusia kavereita ja sitten eniten se pelottaa justiinsa, että näkkeekö näitä nykysiä kavereita ennää niin paljon. Kaisa on miettinyt koulutusvalintasuunnitelmia kavereitten kanssa erityisen paljon, koska osalla on niin vaikeeta tämä, että ei tiiä yhtään, että minne mennä tai mitä tehä, niin on tosi paljon keskusteltu ihan porukassakin siitä. että yritetty vaan kaikilla mahollisilla tavoilla auttaa toisia. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 19
Nykypäivä: Vanhempien toiminta/käsitykset siirtymätilanteessa Vanhemmat korostavat nuoren ominaisuuksia ja koulutettavuutta arvioidessaan sosiaalisuutta, käden taitoja, keskittymiskykyä ja päämäärätietoisuutta ja äiti myös taiteellisuutta Nuoresta tulevan koulutusvalinnan miettiminen on tuntunut melko hankalalta. Kotona on vanhempien kanssa puhuttu asiasta ja mietitty vaihtoehtoja: Äidistä taas tytön valinta on tuntunut helpolta, koska tytölle selkeni yksi selkeä alavaihtoehto, joka olisi kaikista mieluisin. Kotona asiasta on haasteltu ja vanhemmat ovat yrittäneet olla apuna. Ilmeisesti äiti on jutellut myös nuoren kavereiden kanssa porukalla. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 20
Nykypäivä: Vanhempien toiminta/käsitykset siirtymätilanteessa Vanhemmista sekä äiti että isä tuovat puheissaan esille, että nuoren pitää saada tehdä koulutusvalinta itsenäisesti sen pohjalta mikä kiinnostaa: Ä: Ja, ja kyllä minusta niiku se, että ihtesä se pittää se valinta tehä, se mikä eniten miellyttää ja mikä omimmalta tuntuu, niin siihen, jotta ei sitä niiku vanhempia varten. I: Niin kyllä, kyllä ja hälle kyllä annettu niiku ite, ite on sen lopullisen saanu päättää, että myö ei olla missään, sen enempää häntä kuin vanhempaakaan tyttöä painostettu siihen, että mihin hän, mihin on mentävä, koska se on se valinta nyt tehtävä ja sitä pittää ite. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 21
Tulevaisuus: suunnitelmat ja tulevaisuusodotukset Kaisa on hakenut 1. vaihtoehtona ammatilliseen koulutukseen hiusalan perustutkintoon. Hiusala vaikuttaa nuoresta kiinnostavalta ja TET on vahvistanut mielikuvaa. Kakkosvaihtoehtona on kauneudenhoitoala. Siitä sanoo sinne on kyllä tänä vuonna ihan hirmu paljon hakijoita ja sinne otetaan niin vähän, niin tuntuu jotenkin siltä, että sen voi jo tiputtaa suosiolta pois sieltä. Mutta itteni tosissaan näen kyllä eniten siinä parturi-kampaajan hommissa. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 22
Tulevaisuus: suunnitelmat ja tulevaisuusodotukset Nuori toivoo, että saa valmistumisen jälkeen omalta alalta työpaikan. Toivoo, että työpaikka ja työympäristö olisivat miellyttäviä. Joskus voisi kokeilla yrittäjyyttäkin, palkkakin vaikuttaa: No ite ainakkin toivon sitä, että tosissaan saapi sen työpaikan, että kun valmistuu tuolta alalta justiinsa mihin nyt on hakemassa. Tosissaan hyvä työpaikka ja sitten joskus ehkä sitä yrittäjyyttäkin, kun se on tuolla alalla niin vahvaa ja kyllä se palkkakin jollakkin tavalla vähän vaikuttaa ja se työympäristö on semmonen mukava ja näin. Nuori odottaa tulevaisuudelta muuttoa omaan asuntoon ja itsenäistä elämää ja näkee itsensä aikuisena töissä ja perheellisenä. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 23
Tulevaisuus: suunnitelmat ja tulevaisuusodotukset Äiti kertoo, että vanhemmat ovat esittäneet tytölle vaihtoehdoksi myös lukiota tai kaksoistutkintoa, koska koulumenestys olisi näihinkin vaihtoehtoihin riittävän hyvä. Isä komppaa, että eiväthän nämä vaihtoehdot ole vieläkään aivan poissuljettuja. Ä: Kyllähän Kaisalle vaihtoehtona tätä niiku lukioo esitettiin, että kun on koulumenestys hyvä, että varmasti ei ois eppäillystäkkään ollunna, että ei ois pärjänny lukiossa. Tai sitten jottain kaksostutkintoo, mutta toisaalta niin tota kaksoistutkinto niin siinä suattaa vähän liian tiukille joutuu sitten, tietysti mihin ite sen riman asettaa Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 24
Tulevaisuus: suunnitelmat ja tulevaisuusodotukset Myös äiti on sitä mieltä, että ala olisi tytölle sopiva Vanhemmat toistavat pariin otteeseen, että jos käykin niin, ettei valittu ala olekaan mieluinen, niin aina voi kouluttautua uudelleen: I: Ainahan pystyy jatkokoulutuksella korjaamaan tilannetta, jos se tuntuu, että ei, ei sitten niiku Kaisa, natsaa itellä, niin tänä päivänä on mahollisuus kuitenkin kouluttautua sen verran hyvin, että se parantaa, parantaa paljon sitä tilannetta mitä ennen oli, että se oli hankalampi, hankalampi toin.. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 25
Tulevaisuus: odotukset ja suunnitelmat Vanhemmat uskovat, että tyttö tulee pärjäämään palvelualalla asiakaspalvelutyössä. Äiti uskoo vahvasti, että nuori saa haluamansa koulutuspaikan. Uskovat myös, että nuori löytää hyvin paikkansa työelämässä Pitkän tähtäimen koulutustavoitteeksi on kyselyssä laitettu ammattikorkeakoulututkinto. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 26
Kuinka koulutussiirtymässä kävi? Uusintakyselystä käy ilmi, että nuori on päätynyt ammatilliseen koulutukseen, juuri haluamalleen alalle. Eli nuori päässyt opiskelemaan hiusalaa ammatilliseen koulutukseen. Nuori on koulutukseen erittäin tyytyväinen ja pitää koulutuksen loppuun suorittamista erittäin varmana. Lukuaineiden ja kaikkien aineiden keskiarvo on ollut välillä 8,1-9,0. Vanhemmat pitävät nuoren koulutusvalintaa hänelle juuri sopivana. Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 27
Vanhempien elämänhistoria ja osallistuminen Perheen elämänhistoria: suuntaa ja mahdollistaa (ei pakota, ei ota itsestään selvyytenä) Vanhempien osallistuminen: tukeva, tulevaan uskova, muutosvalmiutta ja -mahdollisuuksia korostava Esityksen nimi / Tekijä 27.5.2014 28
Mietteitä -perheen koulutus- ja työhistoria osana ohjausta -sukupuu ohjaus/perhekeskustelun työvälineenä? www.uef.fi