KIRJALLINEN KYSYMYS 995/2009 vp Virolaisen rakennustyövoiman asema Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Viron työttömyys erityisesti rakennusalalla on räjähtänyt käsiin finanssikriisin levittyä taloudeltaan voimakkaasti vapautuneeseen naapurimaahamme. Virolaisia työntekijöitä värvätään niin sanottuihin vuokratyöfirmoihin kotimaassaan ja lähetetään töihin suomalaisille rakennustyömaille. Virolaisella vuokratyöllä ajetaan markkinoilta suomalainen rakentaminen, ja erityisesti hyvät työnantajat maksavat rehellisesti verot ja sosiaaliturvamaksut. Suomalaisia työehtoja tai työsopimuksia ei näissä vuokrafirmoissa noudateta ja palkat ovat riistotasolla. Pahimmillaan Suomeen lähetettyä siirtotyöläistä huijataan ja maksettujakin palkkoja kiskotaan takaisin, eivätkä hankitut rahat aina riitä edes paluulipun ostamiseen samaan aikaan, kun Virossa Suomen töistä hankittavia tuloja odottaa mahdollisesti myös rakennusammattilaisen perhe. Suomalaiselle työntekijälle ja rehelliselle yrittäjälle tilanne on tukala, sillä virolaisilla teetetään työt polkupalkoilla suomalaisia työehtosopimuksia rikkomalla. Myöskään valtiolle kuuluvia veroja tai työnantajan sosiaaliturvamaksuja ei hoideta. Näin tilanteesta hyötyvät ainoastaan moraalittomuudessa järjestäytyneeseen rikollisuuteen verrattavat firmat, joiden taustalla toimii myös Suomessa rikoksista tuomittuja hämärämiehiä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus puuttua suomalaisten rehellisten yrittäjien ja työntekijöiden kustannuksella tapahtuvaan virolaisen rakennustyövoiman riistoon suomalaisilla rakennustyömailla, ja jos aikoo, niin mitä hallitus asialle tekee? Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2009 Matti Kangas /vas Matti Kauppila /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 995/2009 vp: Aikooko hallitus puuttua suomalaisten rehellisten yrittäjien ja työntekijöiden kustannuksella tapahtuvaan virolaisen rakennustyövoiman riistoon suomalaisilla rakennustyömailla, ja jos aikoo, niin mitä hallitus asialle tekee? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työvoiman ja palvelujen liikkuminen yhteisön alueella on vapaata. Palvelujen tarjoamisen vapaus yli rajojen ja palvelujen tarjoamisen yhteydessä myös työntekijöiden lähettäminen on turvattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 56 artiklassa. Näin ollen Suomi ei voi estää työntekijöiden lähettämistä Suomeen, mutta ulkomailta Suomeen lähetettyä vuokratyövoimaa käytettäessä on noudatettava Suomen työlainsäädännön vähimmäistyöehtoja siten kuin lähetetyistä työntekijöistä annetussa laissa säädetään. Lain mukaan lähetetyille työntekijöille maksetaan Suomessa työskentelyn ajalta alan yleissitovan työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka. Jos alalla ei sellaista ole, maksetaan työntekijälle Suomessa tavanomainen ja kohtuullinen palkka, vaikka ulkomainen työnantaja ja lähetetty työntekijä olisivat sopineet olennaisesti pienemmästä palkasta. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 4 luvun 8 :n mukaan yksityisillä työvoimapalveluilla tarkoitetaan työvoimaviranomaisista riippumattomia yksityisen tai oikeushenkilön tarjoamia työnvälityspalveluja ja työvoiman vuokrausta sekä muita työnhakuun liittyviä palveluita. Yksityisistä työvoimapalveluista ei saa periä maksua henkilöasiakkailta. Rikoslain (39/1889) 47 luvun 6 :n mukaan se, joka perii maksun työllistymiseen suoranaisesti tähtäävistä työnvälityspalveluista henkilöasiakkailta, on tuomittava työnvälitysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Säännöstä sovelletaan Suomessa tehtyihin rikoksiin. Säännöksen rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos. Yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä sovelletaan neuvoston asetusta N:o 1408/71 (sosiaaliturva-asetus). Sosiaaliturva-asetuksen mukaan lähetettyyn työntekijään sovelletaan lähetettynä olon aikana edelleen lähettävän maan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Lähettävän maan sosiaaliturvan piirissä säilyminen edellyttää, että työkomennus on tilapäistä, mikä pääsääntöisesti tarkoittaa 12 kuukauden komennusjaksoa. Lähettävän maan viranomainen ratkaisee, onko kysymyksessä lähetetty työntekijä ja täyttyvätkö asetuksessa säädetyt muut lähettämisen edellytykset. Tänä aikana ulkomainen työnantaja ei ole velvollinen maksamaan sosiaaliturvamaksuja Suomeen, vaan maksut maksetaan siihen valtioon, jonka sosiaaliturvaan lähetetty työntekijä kuuluu. Tutkimusten mukaan tilaajavastuulailla on positiivista vaikutusta verojen maksuun. Sen mukaan, vaikka alihankkijat eivät usko lain lisänneen työehtosopimusten vähimmäisehtojen noudattamista, ne arvioivat lain vaikuttaneen myönteisesti verojen tilittämisen ja eläkevakuutusten ottamiseen ja maksamiseen. Työnantajat uskovat 2
Ministerin vastaus KK 995/2009 vp Matti Kangas /vas ym. lain parantavan yritysten toimintatapoja, edistävän tervettä kilpailua ja torjuvan harmaata taloutta. Tilaajavastuulain mukaisista laiminlyöntimaksuista noin 20 % määrättiin ulkomaisten yritysten kanssa tehtyjen sopimusten perusteella vuonna 2008. Lähetettyjen työntekijöiden asemaan on kiinnitetty viime vuosina lainsäädännössä huomiota siten, että valvontaviranomaisen edellytykset valvoa lähetettyjen työntekijöiden työehtoja ovat parantuneet ja myös valvontaresursseja on lisätty. Työsuojelupiirit saivat vuonna 2005 yhteensä yhdeksän ulkomaalaistarkastajaa. Myös tietoisuutta ja tiedonsaantimahdollisuuksia suomalaisista työehdoista on pyritty edistämään sekä viranomaisten että työmarkkinajärjestöjen toimin. Järjestöillä on tärkeä rooli ulkomaalaisille tiedon jakamisessa Suomen työelämän pelisäännöissä. SAK:n Tallinnan infopiste osoittautui hyväksi tavaksi jakaa tietoa Suomen työelämästä. Nyt infopisteen sulkemisen jälkeen Rakennusliitto on avannut oman toimipisteen Tallinnaan, mikä edistänee virolaisten työnantajien ja työntekijöiden tietoisuutta suomalaisista pelisäännöistä. Hallitus myös tehostaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Valtioneuvosto hyväksyi 17.12. periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 2010 2011. Käänteisellä arvonlisäverolla on kansainvälisten esimerkkien valossa merkittävä vaikutus harmaan talouden hillintään rakennusalalla. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2009 Työministeri Anni Sinnemäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 995/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst m.fl.: Ämnar regeringen ingripa mot den exploatering av estnisk byggarbetskraft som sker vid byggarbetsplatserna på bekostnad av finländska ärliga företagare och arbetstagare, och om svaret är ja, vad ämnar regeringen göra åt saken? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Inom Europeiska gemenskapen råder det fri rörlighet för arbetskraft och tjänster. Friheten att tillhandahålla tjänster över gränserna och också utstationeringen av arbetstagare i samband med tillhandahållandet av tjänster har tryggats i artikel 56 i fördraget om Europeiska unionen. Således kan Finland inte hindra utstationering av utländska arbetstagare i Finland, men när uthyrd utländsk arbetskraft som utstationerats i Finland anlitas, ska minimiarbetsvillkoren enligt den finska arbetslagstiftningen iakttas i enlighet med vad som föreskrivs i lagen om utstationerade arbetstagare. Enligt lag betalas till utstationerade arbetstagare en minimilön i enlighet med det allmänbindande kollektivavtalet för branschen för den tid de arbetar i Finland. Om det inte finns något sådant för branschen i fråga, ska till arbetstagaren betalas en enligt finländska mått mätt sedvanlig och skälig lön även om den utländska arbetsgivaren och den utstationerade arbetstagaren skulle ha kommit överens om en väsentligt lägre lön. Enligt 4 kap. 8 i lagen om offentlig arbetskraftsservice (1295/2002) avses med privat arbetskraftsservice arbetsförmedlingstjänster och uthyrning av arbetskraft som är oberoende av arbetskraftsmyndigheterna och som tillhandahålls av fysiska eller juridiska personer samt annan service i anslutning till sökande av arbete. För privat arbetskraftsservice får inte någon avgift tas ut hos enskilda kunder. Enligt 47 kap. 6 i strafflagen (39/1889) ska den som hos en enskild kund bär upp avgift för arbetsförmedlingsservice som har direkt sysselsättande verkan för arbetsförmedlingsbrott dömas till böter eller fängelse i högst ett år. Bestämmelsen tillämpas på de brott som begås i Finland. Överträdelse av bestämmelsen är ett brott som hör under allmänt åtal. På anställda, egenföretagare och deras familjer som flyttar inom gemenskapen tillämpas rådets förordning (EEG) nr 1408/71 om tillämpningen av systemen för social trygghet (förordningen om social trygghet). Enligt förordningen om social trygghet tillämpas på utstationerade arbetstagare under utstationeringstiden fortfarande det utstationerande landets lagstiftning om social trygghet. En förutsättning för att en arbetstagare fortsättningsvis ska omfattas av det utstationerande landets system för social trygghet är att utstationeringen är tillfällig vilket i regel betyder att utstationeringsperioden är 12 månader. Myndigheterna i det utstationerande landet bestämmer om det är fråga om en utstationerad arbetstagare och huruvida förordningens övriga kriterier för utstationering uppfylls. Under denna tid är en utländsk arbetsgivare inte skyldig att betala socialskyddsavgifterna till Finland utan avgifterna betalas till den stat vars socialskyddssystem den utstationerade arbetstagaren omfattas av. 4
Ministerns svar KK 995/2009 vp Matti Kangas /vas ym. Enligt undersökningarna har lagen om beställarens ansvar en positiv effekt på betalningen av skatter. Även om underleverantörerna inte anser att lagen bidragit till ökat iakttagande av minimivillkoren i kollektivavtalen, bedömer de enligt undersökningen att lagen haft en positiv effekt när det gäller redovisningen av skatter och tecknandet av pensionsförsäkringar och betalningen av pensionsförsäkringspremier. Arbetsgivarna tror att lagen förbättrar praxisen vid företag, främjar en sund konkurrens och förebygger grå ekonomi. År 2008 påfördes ca 20 procent av försummelseavgifterna enligt lagen om beställarens ansvar på basis av avtal som ingåtts med utländska företag. Under de senaste åren har man i lagstiftningen beaktat de utstationerade arbetstagarnas ställning så att tillsynsmyndigheternas förutsättningar att övervaka de utstationerade arbetstagarnas anställningsvillkor har förbättrats och också tillsynsresurserna har utökats. År 2005 fick arbetarskyddsdistrikten sammanlagt nio inspektörer för utländsk arbetskraft. Man har även eftersträvat att öka kännedomen om och möjligheterna att få information om arbetsvillkoren i Finland genom både myndigheternas och arbetsmarknadsorganisationernas åtgärder. Organisationerna har en viktig roll i spridningen av information om spelreglerna för det finländska arbetslivet till utlänningar. FFC:s infopunkt i Tallinn visade sig vara ett bra sätt att sprida information om arbetslivet i Finland. Nu efter det att infopunkten stängts har Byggnadsförbundet öppnat ett eget kontor i Tallinn vilket torde öka de estländska arbetsgivarnas och arbetstagarnas kännedom om spelreglerna i Finland. Regeringen effektiviserar också kampen mot svart ekonomi och ekonomisk brottslighet. Statsrådet antog den 17 december ett principbeslut om regeringens handlingsprogram för minskande av ekonomisk brottslighet och svart ekonomi 2010 2011. I ljuset av internationella exempel verkar införandet av en s.k. omvänd mervärdesskatt ha en betydande stävjande effekt på den svarta ekonomin i byggbranschen. Helsingfors den 21 december 2009 Arbetsminister Anni Sinnemäki 5