Lietekuljetusjärjestelmäselvitys. Vaasan seudun jätelautakunta 2015

Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Vaasan seudun jätelautakunta 2015

2 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Nykytila... 4 2.1 Jätteiden kuljetusjärjestelmät... 4 2.1.1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus... 4 2.1.2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus... 4 2.2 Lain lähtökohdat... 5 2.2.1 Jätelaki... 5 2.3 Lietteen vastaanottopaikat ja puhdistamot... 5 2.4 Alueen kuljetusurakoitsijat... 6 2.4.1 Rekisterit ja seuranta... 6 2.5 Alueella syntyvän lietteen määrä... 6 2.5.1 Laskennalliset arviot... 7 2.5.2 Käsittelyyn ohjautuvan lietteen määrä... 7 3. Selvityksen toteutus... 8 4. Tulokset... 9 4.1 Kotitalouksien asema... 9 4.1.1 Tarkastelu kunnittain... 11 4.1.2 Yhteenveto kotitalouksille suunnatun kyselyn tuloksista... 12 4.2 Yritysvaikutusselvitys... 12 4.2.1 Yritysten koko... 12 4.2.2 Toiminta-alue... 12 4.2.3 Tyhjennykset... 12 4.2.4 Nykytilan arviointi... 13 4.2.5 Tulevaisuus... 13 4.2.6 Yritysvaikutusselvityksen yhteenveto... 14 4.3 Puhdistamot ja vastaanottopisteet... 14 4.4. Viranomaiset ja valvonta... 14 4.4.1 Isokyrö... 15 4.4.2 Korsnäs... 15 4.4.3 Mustasaari... 15 4.4.4 Vaasa... 15 4.4.5 Vöyri... 15 4.5 Ympäristövaikutukset... 16 4.5.1 Kuljetuksista aiheutuvat vaikutukset... 16 4.5.2 Käsittelemättömien jätevesien ja lietteiden ympäristövaikutukset... 17

3 5. Yhteenveto... 17 5.1 Nykytila... 17 5.2 Jätelain vaatimusten toteutuminen... 17 6. Lähteet... 19 7. Liitteet... 20 Liite 1.... 20 Kysely, kotitaloudet... 20 Liite 2.... 23 Yritysvaikutusselvitys... 23 Liite 3.... 28 Kysely, puhdistamot... 28 Liite 4.... 29 Kysely, kunnat... 29

4 1. Johdanto Vuonna 2012 voimaan astunut jätelaki (646/2011) edellyttää, että vanhan lain mukaiset sopimusperusteiset jätteenkuljetuspäätökset on arvioitava uudelleen. Laissa on kuvattu tietyt ehdot, joiden tulee täyttyä, jotta jätekuljetuksia voidaan jatkaa sako- ja umpikaivolietteiden osalta kiinteistön haltijan järjestämänä. Jätteenkuljetuksen vaihtoehtoja ovat jätelain mukaan, kunnan järjestämä ja kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kunnan järjestämisvastuulle kuuluu mm. asumisessa syntyvän jätteen (ns. kotitalousjätteen) jätehuolto. Asumisessa syntyvää jätettä on kaikki vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteet 1. Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen kuuluu jätehuoltoviranomaiselle, joka on tässä tapauksessa Vaasan seudun jätelautakunta. Lautakunnan koko toimialueella on voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetus sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Jätelautakunnan toimialueeseen kuuluvat seuraavat kuusi kuntaa: Isokyrö, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri. Jätehuoltoviranomaisen on jätelain mukaan tarkastettava nykyinen jätteiden kuljetusjärjestelmä, mikäli käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kuljetusjärjestelmän tarkastelua ja tehtävää päätöksentekoa varten laadittiin tämä selvitys, jossa tarkastellaan sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän nykytilaa kokonaisuutena. Selvityksessä tarkasteltiin kotitalouksien asemaa, kuntien viranomaisten roolia ja alueen puhdistamoiden sekä lietteen käsittelypaikkojen näkemyksiä nykytilasta. Lisäksi lieteurakoitsijoille toteutettiin yritysvaikutusselvitys ja kuljetusjärjestelmien ympäristövaikutuksia tarkastellaan aikaisempien selvitysten ja tutkimusten perusteella. 2. Nykytila 2.1 Jätteiden kuljetusjärjestelmät 2.1.1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Vaasan seudun jätelautakunnan alueella on tällä hetkellä voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Nykyisessä järjestelmässä kiinteistön haltija on velvollinen tilaamaan sako- ja umpikaivojen tyhjennykset. Kiinteistön haltija päättää itse lietteen tyhjennysurakoitsijan ja voi tarvittaessa kilpailuttaa alueen yrityksiä. Sako- ja umpikaivojen tyhjennykset voidaan sopia tehtäväksi säännöllisesti tietyin väliajoin tai jokainen kaivon tyhjennys tilataan erikseen. Kuljettajat päättävät itse kuljetushinnoistaan. 2.1.2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta järjestää kuljetuksen omana toimintanaan tai hankkimalla palvelut yksityiseltä yrittäjältä julkisia hankintoja koskevan lain mukaisesti. Lietekuljetukset voidaan järjestää hankkimalla palvelut yksityisiltä kuljetusyrityksiltä. Jätekuljetukset kilpailutetaan keskitetysti urakkaalueittain kiinteistöjen haltijoiden puolesta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennykset reititetään automaattisesti jätehuoltomääräysten mukaisesti. 1 Jätelaki 32

5 2.2 Lain lähtökohdat 2.2.1 Jätelaki Uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan 1.5.2012. Jätteenkuljetuksen vaihtoehtoja ovat jätelain mukaan kunnan järjestämä ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jätehuoltoviranomaisen on jätelain mukaan tarkastettava jätteiden kuljetusjärjestelmä, mikäli käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jos jätehuoltolautakunnan päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, on laissa määritelty siirtymäaika kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lopettamiseen. Tämä voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. 2 Jos kunnassa on voimassa vanhan lain mukainen sopimusperusteinen järjestelmä, jätehuoltolautakunta voi harkita kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen jatkamista vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) päätöksen kohteena olevalla alueella on tarjolla jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin 3 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 4 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan 5 2.3 Lietteen vastaanottopaikat ja puhdistamot Vaasan seudun jätelautakunnan alueella toimii viisi lietteen puhdistamoa ja vastaanottopaikkaa, joiden lisäksi alueella toimii kaksi yritystä, jotka käsittelevät lietteen itse. Mustasaaren kunnan alueella toimii Röjdahls Åkeri Ky. Yrityksellä on käytössä lietteen käsittelyjärjestelmä, jossa liete käsitellään turve- ja hiekkasuodattimien avulla ja kompostoidaan (DNr LSSAVI/130/04.08/2010). Yrityksen ympäristöluvassa maksimimääräksi käsitellylle lietteelle on merkitty 8 000 m 3. Lisäksi Maalahdessa toimii Jan-Erik Fodgen yritys, joka käsittelee lietteen kalkkistabiloimalla. Ympäristöluvassa (Nr 3/2003) lietteen käsittelymääräksi vuodessa on merkitty 250-300 m 3. Taulukko 1. Puhdistamoiden ja vastaanottopisteiden käsittelyhinnat * Vaasan seudun jätelautakunnan lieteselvityksen tiedot Käsittelyhinnat (alv 0) Puhdistamo/vastaanottopiste Sakokaivoliete ( /m 3 ) Umpikaivoliete ( /m 3 ) Korsnäs 25,00 5,10 Stormossen 10,15 10,15 Vöyri ja Oravainen 14,00 1,60 Hyyriä 4,00* 4,00* 2 Jätelaki 149 3 Jätelaki 35 4 Jätelaki 37 5 Jätelaki 37

6 2.4 Alueen kuljetusurakoitsijat Jokaisen jätteen ammattimaista kuljettamista suorittavan toimijan on oltava hyväksyttynä jätelain 96 :n mukaisesti jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltorekisteriä ylläpitävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset jätelain 142 :n mukaisesti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylläpitämässä jätehuoltorekisterissä oli 14 alueen sako- ja umpikaivolietteen kuljetusurakoitsijaa (tilanne 4.3.2015). Ohessa päivitetty lista Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen sako- ja umpikaivolietteen kuljetusurakoitsijaa (tilanne 11.5.2015). ELYkeskuksella on parhaillaan menossa tarkastus niille jätteen kuljetusurakoitsijoille, joiden viime tarkastuksesta tai päätöksestä jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä on kulunut kolme vuotta. Tarkastuksen ollessa kesken voidaan olettaa, että jätehuoltorekisterissä saattaa vielä tapahtua muutoksia. Tiedot alueen lietekuljetusurakoitsijoista kerättiin puhdistamoiden asiakastiedoista. Puhdistamoiden asiakasrekistereistä ja ELY-keskuksen jätehuoltorekisteristä saimme koottua yhteensä 23 kuljetusyrityksen tiedot kyselyä varten. Taulukko 2. Sako- ja umpikaivolietteen kuljettajat / Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (tilanne 11.5.2015) ALUE JÄTTEENKULJETTAJA POSTIOSOITE POSTINRO POSTITOIMIPAIKKA ISOKYRÖ KARHU HEIKKI, JÄTEKULJETUS JAURINTIE 520 61500 ISOKYRÖ ISOKYRÖ URAKOINTI M & M KARHU AY, JÄTEKULJETUS SAVIKUJA 61 61500 ISOKYRÖ ISOKYRÖ WAISMAA JUHA, JÄTEKULJETUS RUUSUPURONTIE 214 61500 ISOKYRÖ MAALAHTI FOGDE JAN-ERIK, AVFALLSTRANSPORT SIMONSBACKVÄGEN 69 66140 ÖVERMALAX MAALAHTI HÄGGVIKS TRANSPORT, AVFALLSTRANSPORT BJÖRNEBORGSVÄGEN 1785 66160 LÅNGÅMINNE MAALAHTI STORSVED SOPSERVICE, AVFALLSTRANSPORT NORRVÄGEN 168 66240 PETALAX MUSTASAARI KB EASYWASH S-E HERRGÅRD KY, AVFALLSTRANSPORT LÅNGKÄRRVÄGEN 14 65760 ISKMO MUSTASAARI OY RUNE BERGSTRÖM AB, AVFALLSTRANSPORT BACKSVÄGEN 8 65630 KARPERÖ MUSTASAARI KB RÖJDAHLS ÅKERI KY, AVFALLSTRANSPORT VÄSTERSOLFVÄGEN 84 65450 SOLF VAASA KULJETUSLIIKE ARTO CEDERLÖF, JÄTEKULJETUS HUUTONIEMENTIE 45 65320 VAASA VAASA MT-JÄTEHUOLTO OY, JÄTEKULJETUS VÖYRINTIE 143 66500 VÄHÄKYRÖ VAASA POHJANMAAN VIEMÄRIPALVELU OY, JÄTEKULJETUS KAIRATIE 1 65350 VAASA VAASA SUOMEN YKKÖSVUOKRAUS OY, JÄTEKULJETUS HONKAKATU 28 65230 VAASA VÖYRI AB NORDQVIST-TRANS OY, AVFALLSTRANSPORT KLEIDERSVÄGEN 106 66600 VÖRÅ VÖYRI ÖBBET BOLAG STORLUNDS TRANSPORT, AVFALLSTRANSPORT STJÄRNHJULSVÄGEN 3 66600 VÖRÅ 2.4.1 Rekisterit ja seuranta Jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja sako- ja umpikaivolietteestä, joka siirretään ja luovutetaan 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jos 1 momentissa tarkoitettu jäte noudetaan kotitaloudesta, jätteen kuljettajan on jätteen haltijan sijasta laadittava siirtoasiakirja sekä huolehdittava asiakirjan antamisesta vastaanottajalle ja sen säilyttämisestä (JL 121 ) Jätteenhuoltoammattilaisen on ilmoittauduttava ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Toiminnan harjoittajan velvollisuutena on pitää rekisteriä kuljettamistaan jätteistä. Ilman asianmukaisen rekisterin ylläpitoa on toimivaltaisen valvontaviranomaisen mahdotonta valvoa, toteutuuko lietetyhjennyksissä sitä ohjaavat lait. 2.5 Alueella syntyvän lietteen määrä Vaasan seudun jätelautakunnan toimialueella ei ole tarkkaa tietoa viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen ja kotitalouksien määrästä. Koska tietoja ei ole saatavissa, on mahdotonta arvioida tarkasti kuinka paljon alueella syntyy sako- tai umpikaivolietteitä ja kuinka suuri osa siitä ohjautuu asianmukaiseen käsittelyyn. Lietekuljetusten nykytilaa arvioitaessa ja kotitalouksien asemaa tarkasteltaessa on hyvä esittää jonkinlainen laskennallinen arvio kotitalouksissa syntyvän lietteen määrästä.

7 2.5.1 Laskennalliset arviot Laskelmat syntyvän lietteen määrästä ovat suuntaa antavia. Laskelmissa on käytetty arvioita kiinteistöjen lukumäärästä, jotta pystytään hahmottamaan syntyvän lietteen määrä selvityksen kohdealueella. Vaasan veden rekisteritietojen avulla tavoitettiin Vaasan alueen viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä noin 90 prosenttia. Vaasan veden rekisterin päivitys on vielä kesken, joten tiedot olivat osaksi puutteelliset. Vöyrin, Korsnäsin, Maalahden ja Isokyrön osalta saatiin tiedot viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen osalta. Tietoja verrattiin jäterekisteriin, minkä tuloksena saatiin viemäriverkoston ulkopuolelle jäävät kiinteistöt. Kiinteistötietoja Mustasaaren osalta ei saatu useista yhteydenottopyynnöistä huolimatta, joten tiedot viemäriverkoston ulkopuolisista kiinteistöistä poimittiin Vaasan seudun jätelautakunnan jäterekisteristä postinumerotietojen perusteella. Rekistereistä saatiin poimittua 10 888 kiinteistön tiedot. Alueella syntyvän lietteen määrän laskelmissa arvioimme, että alueella sijaitsee 11 000 vakituista viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä. Vapaa-ajan asunnoista arvioitiin aikaisempien selvitysten perusteella, että noin 30 prosenttia kuuluu lietetyhjennysten piiriin. Eli 70 prosenttia vapaa-ajan asunnoista olisi ns. vähäisten vesien kiinteistöjä. Alueella sijaitsee noin 10 500 vapaa-ajan kiinteistöä, joista siis oletettiin 3 150 kiinteistön kuuluvan lietetyhjennysten piiriin. Vakituisessa asuinkiinteistössä syntyy arvion mukaan lietettä asukasta kohden keskimäärin 850 litraa vuodessa 6. Kotitalouksien keskimääräinen koko on 2,58 henkilöä 7. Vakituisten kiinteistöjen laskennallinen arvio syntyvän lietteen määrästä saadaan laskukaavalla: 850l/hlö/a 2,58 hlö viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt (kpl) 1 000. Tällä laskukaavalla saadaan alueen kotitalouksissa syntyvän lietteen määräksi 24 123 m 3. Vastaavasti vapaa-ajan asuntojen lietemäärät saadaan laskettua kaavalla: 850 l/hlö/a 365vrk 75vrk 8 4 hlö 9 viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevat vapaa-ajan asunnot 1 000. Tällä laskukaavalla saadaan alueen vapaa-ajan asunnoissa syntyvän lietteen määräksi 2 200 m 3. Alueella voidaan siis arvioida lietettä syntyvän kotitalouksista ja vapaa-ajan kiinteistöistä yhteensä noin 26 300 m 3. 2.5.2 Käsittelyyn ohjautuvan lietteen määrä Alueen puhdistamoihin ja vastaanottopaikkoihin vietiin lietettä vuonna 2014 yhteensä noin 28 650 m 3 (taulukko 3). Osa tästä lietteestä on peräisin alueen yrityksistä (5 800 m 3 ). Yrityksissä syntyvän lietteen osuudeksi arvioitiin noin 20 prosenttia 10 puhdistamoihin ja vastaanottopaikkoihin päätyneestä lietteestä. Vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen osuudeksi jää silloin noin 22 900 m 3, eli laskelmien perusteella voidaan arvioida, ettei kaikki alueella syntyvä liete päädy asianmukaiseen käsittelyyn (kuva 1 ja 2). 6 Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009. 7 Tilastokeskus 2009. 8 Kesämökkibarometri 2009. 9 Tilastokeskus 2009. 10 Keskiarvo lieteyritysten kyselyn vastauksista.

8 Taulukko 3. Puhdistamoihin ja vastaanottopisteisiin päätyvä liete Lietteiden määrät Puhdistamo/vastaanottopiste Sakokaivoliete (m 3 ) Umpikaivoliete (m 3 ) Yhteensä (m 3 ) Korsnäs 694,40 753,40 1 447,80 Stormossen 15 110,00 Vöyri ja Oravainen 6 696,00 Hyyriä 600,00* 400,00* 1 000,00 Röjdahls Åkeri** 4 000,00 Jan-Erik Fodge** 400,00 28 653,80 * Vaasan seudun jätelautakunnan selvityksen tiedot **Lietemäärä poimittu kuljetusyrityksille suunnatusta kyselystä Kuva 1. Kaaviot käsittelyyn ohjautuvasta lietteestä Kuva 2. Minne lietteet päätyvät? 3. Selvityksen toteutus Selvitys toteutettiin kevään 2015 aikana. Tiedot kiinteistön haltijan järjestämän lietekuljetusjärjestelmän nykytilasta hankittiin eri sidosryhmille kohdennetuilla kyselyillä. Selvityksen sidosryhmiä olivat kotitaloudet, lietekuljetusurakoitsijat, kuntien ympäristöviranomaiset ja alueen lietteen puhdistamot ja vastaanottopisteet.

9 Kotitalouksien osalta oltiin kiinnostuneita mm. kaivojen tyhjennysfrekvensseistä, tyhjennyspalveluiden hinnoista ja siitä, ovatko kotitaloudet tyytyväisiä alueella tarjottavaan lietteen tyhjennyspalveluihin ja miten nykyistä lietteenkuljetusjärjestelmää tulisi kehittää. Kysely (liite 1) lähetettiin satunnaisotannalla 2 000 alueen kotitaloudelle. Kyselyt lähetettiin postitse ja asukkaille annettiin mahdollisuus vastata paperiseen tai sähköiseen kyselyyn. Kyselyyn vastasi noin 600 kotitaloutta, vastausprosentin ollessa noin 30 prosenttia. Lietekuljetusurakoitsijoille toteutettiin yritysvaikutusselvitys (liite 2). Kyselyllä oli tarkoitus kartoittaa sako- ja umpikaivolietteen kuljetusyritysten nykytilaa. Lietekuljetusurakoitsijoilta kysyttiin yrityksen perustiedoista: henkilöstön määrästä, liikevaihdosta ja kuljetuskalustosta. Lisäksi urakoitsijoita pyydettiin arvioimaan yrityksen nykytilaa ja mahdollisesta kuljetusjärjestelmämuutoksesta aiheutuvia muutoksia. Näiden lähtötietojen ja urakoitsijoiden näkemysten pohjalta arvioitiin, mitä kuljetusjärjestelmämuutos todellisuudessa merkitsisi. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan kaikki alueen lieteurakoitsijat. Lieteurakoitsijoiden yhteystiedot kerättiin ELY:n jätehuoltorekisteristä ja alueen puhdistamoiden ja lietteen vastaanottajien asiakasrekisteritiedoista. Puhdistamoiden ja lietteen vastaanottajien asiakasrekistereitä tarkasteltaessa huomattiin, etteivät kaikki alueen lietekuljetusurakoitsijat ole lain edellyttämässä jätehuoltorekisterissä. Eri rekistereistä koottiin yhteensä 23 lietekuljetusyrityksen yhteystiedot. Kyselyt lähetettiin postitse ja yrityksille annettiin mahdollisuus vastata paperiseen tai sähköiseen kyselyyn. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 12 yritykseltä ja kyselyn vastausprosentti oli 52 %. Yrityksiä pyydettiin lähettämään asiakasrekisterit kyselyn vastausten ohessa. Asiakasrekisteritiedot saatiin kolmelta kyselyyn vastanneelta yritykseltä. Puhdistamoille ja lietteen vastaanottopisteille lähetettiin kysely (liite 3) sähköpostitse. Puhdistamojen osalta oltiin kiinnostuneita mm. käsittelyyn päätyvän lietteen määrästä. Kysely lietekuljetusjärjestelmän nykytilasta lähetettiin jokaiselle jätelautakunnan toimialueen kunnan ympäristöviranomaiselle. Yksi kunta jätti vastaamatta kyselyyn. Kyselyllä (liite 4) pyrittiin selvittämään kuntien lietteiden käsittelyjärjestelmien nykytilannetta ja mahdollisia haasteita. 4. Tulokset 4.1 Kotitalouksien asema Kyselyyn tuli vastauksia jokaisesta Vaasan seudun jätelautakunnan toimialueen kunnasta. Pääsääntöisesti vastaajat asuivat kahden hengen talouksissa ja noin 30 prosenttia vastaajista asui yli kahden hengen talouksissa. Noin 30 prosenttia vastaajista ei tiedä, kuinka monta lietekuljetusurakoitsijaa oman kunnan alueella toimii. Loput 70 prosenttia tietävät ainakin yhden alueella toimivan kuljetusurakoitsijan.

10 Keskimääräinen sakokaivojen tilavuus vastausten perusteella on noin 4 m 3 ja umpikaivojen 6 m 3. Sakokaivojen osuus on noin 80 prosenttia alueen lietekaivoista. Kiinteistöillä on myös muita puhdistusjärjestelmiä, kuten kemiallinen puhdistamo (WehoPuts), maahan imeytys ja suodatus, biologinen hapetus ja fosforin saostus PAC:lla sekä Jita järjestelmän suodatin kasettikenttä. Tällä hetkellä ei ole tietoa, kuinka monta kotitaloutta alueella tyhjentää sako- tai umpikaivonsa määräysten mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Kyselyn vastausten perusteella voidaan arvioida, että noin 25 prosenttia kiinteistöistä ei tyhjennä lietekaivojaan määräysten mukaisesti. Vastauksissa ilmoitettiin, että tyhjennysvälit saattavat olla useammankin vuoden. Epävarmuutta kysymyksen vastauksissa aiheuttaa kotitalouksien jäteveden eri käsittelyjärjestelmät. Vastaajista 85 prosenttia tilaa kaivojen tyhjennyspalvelun aina tarvittaessa. Alle sadassa alueen kiinteistössä on tyhjennysurakoitsijan kanssa sovittu säännöllinen tyhjennysrytmi. Puolet kiinteistöistä tietää, kuinka paljon lietettä tyhjennyskerralla keskimäärin kaivosta tyhjennetään. Kotitaloudet painottavat urakoitsijan valinnassa enemmän palvelun laatua kuin hintaa. Hinnan perusteella urakoitsijan valitsee noin 20 prosenttia vastaajista. Urakoitsijan valintaan vaikuttaa myös paikallisuus ja palvelu halutaankin usein tilata oman kunnan urakoitsijalta. Noin 80 prosenttia vastaajista pitää lietteen tyhjennyspalvelujen hintakehitystä maltillisena. Viimeisenä kysymyksenä asukkailta kysyttiin ideoita ja ajatuksia tyhjennyspalvelun kehittämiseksi. Tässä muutamia pääteemoja, jotka toistuivat vastauksissa: Nykyinen järjestelmä on toimiva, ei tarvitse kehittää Kommunikoinnin kehittäminen asiakkaan ja urakoitsijan välillä (tiedot tyhjennyksistä ja aikatauluista tekstiviestillä ja sähköpostilla) Asukkaille jätettävä päätäntävalta urakoitsijasta Naapuruston kanssa tilattavat yhteiset tyhjennykset, jotta kuljetuskustannuksia saadaan pienemmäksi Säännöllinen tyhjennysrytmi helpottaisi asukkaan asemaa Palvelut halutaan tilata paikalliselta urakoitsijalta Viemäriverkoston laajentaminen

11 4.1.1 Tarkastelu kunnittain Jotta voidaan tarkastella lietteen tyhjennyspalveluiden tasavertaisuutta eri alueilla, on palvelujen laatua ja hintaa sekä tyytyväisyyttä tarkasteltava kunnittain. Toteutuuko lietekuljetuspalvelut alueella syrjimättömin ehdoin? Ensin tarkastellaan kotitalouksien tyytyväisyyttä nykyiseen lietteiden tyhjennyspalveluun (taulukko 4). Tyytyväisimpiä ovat asukkaat Korsnäsissä ja vähiten tyytyväisiä Mustasaaressa. Vastausten keskiarvoissa on todella pienet erot ja pääsääntöisesti voidaankin todeta, että asukkaat ovat kaikissa kunnissa tyytyväisiä saamaansa tyhjennyspalveluun. Taulukko 4. Kuinka tyytyväisiä olette nykyiseen tyhjennyspalveluun? (1 = en lainkaan tyytyväinen, 5 = todella tyytyväinen) 1 2 3 4 5 Keskiarvo Vastaajien määrä Kaikki kunnat 3 4 67 156 299 4,41 529 Isokyrö 0 0 6 16 24 4,39 46 Korsnäs 0 0 2 2 12 4,63 16 Maalahti 0 0 5 12 33 4,56 50 Mustasaari 3 2 36 73 116 4,29 230 Vaasa 0 1 12 38 69 4,46 120 Vöyri 0 1 6 15 45 4,55 67 Toiseksi tarkastellaan onko tyhjennyspalveluiden hinnoissa eroja eri kuntien välillä (Taulukko 5). Kaivojen tyhjennyshintojen keskiarvo laskettiin vastaajien ilmoittamista hinnoista. Keskimääräisesti korkeimmat hinnat ovat Mustasaaren kunnan alueella ja edullisimmat taas Maalahden kunnassa. Keskimääräisen tyhjennyspalvelun hinnan eroksi muodostuu noin 40 (66 %) kalleimman ja edullisimman kunnan välillä. Myös kuntien sisällä on suuria hinnanvaihteluita, joita voidaan osaksi selittää tyhjennettävien kaivojen lukumäärällä ja tyhjennettävän lietteen määrällä. Yritysvaikutusosiossa kuljetusyritykset kertovat hinnan määräytyvän pääasiassa etäisyyden ja tyhjennettävän lietteen määrän perusteella. Mustasaari on pintaalaltaan Vaasan seudun jätelautakunnan suurin kunta, jossa lietteen kuljetusetäisyydet helposti kasvavat pidemmiksi, kuin muissa alueen kunnissa. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin tietoja myös kuljetuksen ja käsittelyn osuuksista hinnan muodostuksessa. Hyvin harva oli vastauksissaan erotellut kuljetuksesta ja käsittelystä muodostuvat hinnat. Tämä voi johtua siitä, että laskulla asiakkaalle ilmoitetaan vain yksi kokonaishinta. Tällöin asiakas ei tiedä, kuinka suuri osuus hinnasta muodostuu kuljetuspalveluista ja kuinka suuri osuus on lietteen käsittelymaksua. Jätelain 85, 3 momentin mukaan kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä kuljettajan on eriteltävä käsittelyn ja kuljetuksen osuus kiinteistön haltijalle tekemässään laskussa. Taulukko 5. Tyhjennyksen keskimääräinen hinta kunnittain Tyhjennyshinnan keskiarvo ) min. - max. hinta ( ) Vastaajien määrä (yht. 386) Isokyrö 81,24 30-162 35 Maalahti 60,06 30-150 41 Mustasaari 104,54 45-235 158 Korsnäs 62,83 45-116 8 Vaasa 87,07 25-150 95 Vöyri 73,05 27-120 49

12 4.1.2 Yhteenveto kotitalouksille suunnatun kyselyn tuloksista Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta alueen asukkaiden olevan tyytyväisiä saamaansa lietetyhjennyspalveluihin ja lisäksi nykyistä kuljetusjärjestelmää pidetään toimivana. Useassa vastauksessa lietteen tyhjennysten hinnoissa voidaan nähdä pieniä eroavaisuuksia, jotka voidaan selittää etäisyyksien vaihtelulla. 4.2 Yritysvaikutusselvitys 4.2.1 Yritysten koko Kyselyyn vastanneista yrityksistä yli puolet (58 %) on yhden tai kahden hengen työllistäviä kuljetusyrityksiä. Suurin kyselyyn vastannut yritys työllisti 40 henkeä. Kaikki yritykset eivät ilmoittaneet liikevaihtoaan. Lietekuljetukset muodostavat keskimäärin 37 prosenttia kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihdosta. Kaksi yritystä ilmoitti, että heidän liikevaihtonsa muodostuu kokonaisuudessaan lietekuljetuksista. 4.2.2 Toiminta-alue Alueen kuljetusyritykset tarjoavat tyhjennys- ja kuljetuspalveluita jokaisessa Vaasan seudun jätelautakunnan kunnassa. Lisäksi alueen kuljetusyrityksistä neljä toimii myös jätelautakunnan toiminta-alueen ulkopuolella. Mustasaaren kunnan alueella tyhjennyspalveluja tarjoaa seitsemän yritystä, kun vastaavasti Korsnäsin kunnan alueella kaksi yritystä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että Vaasan seudun jätelautakunnan toiminta-alueen kaikissa kunnissa on kattavasti tarjolla lietteen tyhjennys- ja kuljetuspalveluita. Muualla, missä? Valtakunnallinen Laihia Vähäkyrö, Ylistaro Uusikaarlepyy, Pedersöre, Pietarsaari Puolet alueella toimivista lietekuljetusyrityksistä toimittaa lietettä Stormossen Oy:lle. Vastauksista voidaan päätellä, että kuljettajat vievät lietteitä useampaan, kuin yhteen puhdistamoon tai lietteen vastaanottopaikkaan. Vastausten perusteella voidaan päätellä, että etäisyydellä on suurin vaikutus puhdistamon valintaan. Myös käsittelyn hinnalla on merkitystä. 4.2.3 Tyhjennykset Kuljetusurakoitsijat tekevät keskimäärin 640 sako- ja umpikaivon tyhjennystä asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöille vuodessa. Urakoitsijoiden arvioiden mukaan yritysten tuottaman lietteen osuus kokonaismäärästä on keskimäärin 20 prosenttia. Korkeimmillaan yritysten tuottaman lietteen osuudeksi arvioitiin 80 prosenttia.

13 Tyhjennysten hinta perustuu kyselyn vastausten perusteella tyhjennettävän lietteen määrään ja maksu on kertaluontoinen. Myös kaivojen etäisyydellä ja lukumäärällä on merkitystä. Yksi kuljetusyritys ilmoittaa veloittavansa tuntitaksalla ja lisäksi pyhäpäivien ja viikonloppujen kerrotaan vaikuttavan hinnoitteluun. 4.2.4 Nykytilan arviointi 75 prosenttia kyselyyn osallistuneista yrityksistä oli valmiita laajentamaan toimintaansa ottamalla lisää kotitalouksia asiakkaiksi. Yrityksillä on pääasiassa käytössä lietteen kuljetukseen säiliö- tai kuorma-autoja. Kahdella kyselyyn vastanneista yrityksistä oli käytössä ainoastaan traktori ja vastaavasti kahdella yrityksellä oli käytössään sekä traktori ja kuorma- tai säiliöauto. Kolmasosa yrityksistä on tehnyt viimeisen kahden vuoden aikana investointeja kuljetuskalustoon. Kaikki kyselyyn vastanneet yritykset olivat sitä mieltä, että nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä on toimiva. Yrityksiltä kysyttiin nykyisen lietekuljetusjärjestelmän kehittämisideoita. Vastauksissa nousi esille kolme pääteemaa: Nykyinen käytäntö on toimiva asiakkaille ja kuljetusyrityksille Viranomaisen valvontaa kuljetuskaluston ja raportoinnin osalta pitäisi tiukentaa Lietekuljetuksia hoidetaan jo nyt säännöllisillä ja optimoiduilla tyhjennysreiteillä, joissa kaivot tyhjennetään vähintään kerran vuodessa 4.2.5 Tulevaisuus Kyselyssä haluttiin tietää yritysten omista näkemyksistä tulevaisuuden suhteen. 11 yritystä oli sitä mieltä, että yrityksen toimintaedellytykset heikkenisivät kuljetusjärjestelmä muutoksen seurauksena. Ainoastaan yksi kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi uusien yritysten syntyyn kuljetusjärjestelmämuutoksen seurauksena. Hieman yli puolet (58 %) yrityksistä ei usko mahdollisuuksiinsa mahdollisessa kunnan järjestämässä kilpailutuksessa. Kyllä, miksi? Jos kilpailutuksessa painotetaan muutakin kuin hintaa, eli painotusta myös laadullisiin tekijöihin: kalusto, raportoinnit, työturvallisuus ja osaaminen Yritys on joustava ja pystyy toimimaan asiakkaan tilauksesta esim. viikonloppuisin ja pyhinä (3 vastausta) Ei, miksi? Suuryritykset valtaavat alaa ja syrjäyttävät pienet joustavat yritykset (6 vastausta) Kovassa hintakilpailussa ei pystytä takaamaan asiakkaalle nykyistä palvelutasoa Yrityksiltä kysyttiin kunnan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän hyötyjä yrityksen liiketoiminnalle. Pääsääntöisesti hyötyjä ei nähty olevan ainuttakaan (11 vastausta). Kunnan järjestämässä lietekuljetuksessa nähdään hyötyjä silloin jos yrityksiltä vaaditaan laadullisia tekijöitä ja jos reitityksissä panostetaan järkevään suunnitteluun (1 vastaus). Kun yrityksiltä kysyttiin kunnan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmästä aiheutuvia haittoja yrityksen liiketoiminnalle, olivat vastaajat samoilla linjoilla. Palvelutason heikkeneminen (5 vastausta) Kustannusten nousu asiakkaille ja yrityksille (3 vastausta) Yrityksen toimintaedellytysten heikkeneminen (7 vastausta)

14 Lopuksi yrityksiä pyydettiin listaamaan ajatuksia mahdollisesta kuljetusjärjestelmämuutoksesta: Tulevaisuudessa on noudatettava erittäin tarkkaa viranomaisvalvontaa Kilpailutuksessa huomioitava muutakin kuin halvin hinta Muutoksessa ei ole mitään järkeä, nykyinen järjestelmä on toimiva ja asiakkaalle edullinen Viemäröintihankkeiden ja uusien jätevesijärjestelmien myötä asiakkaat vähenevät jo nyt Yrittäjiltä tullaan viemään elinkeino uuden järjestelmän myötä (3 vastausta) Palvelutaso laskee ja hinnat nousevat Byrokratia lisääntyy Asiakkaat eivät saa palvelua enää iltaisin tai pyhäpäivinä 4.2.6 Yritysvaikutusselvityksen yhteenveto Yritykset pitivät nykyistä kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusjärjestelmää toimivana. Uhkana mahdollisessa kuljetusjärjestelmämuutoksessa nähtiin palvelutason heikkeneminen ja kustannusten nouseminen asiakkaille ja yrityksille. Yli puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti, että mahdollinen kuljetusjärjestelmämuutos heikentää yrityksen toimintaedellytyksiä. 4.3 Puhdistamot ja vastaanottopisteet Kyselyyn vastanneet puhdistamot ja vastaanottopisteet olivat kaikki sitä mieltä, ettei toiminta-alueen ulkopuolelta kulkeudu lietteitä toiminta-alueelle ja alueen puhdistamoihin. Kuitenkin yhdessä vastauksessa todetaan, ettei voida varmuudella selvittää mistä puhdistamoon päätynyt liete on peräisin, sillä kaikki urakoitsijat eivät suostu antamaan tietoja lietteen noutopaikoista, vaikka jätelaki velvoittaa antamaan tiedot. Puhdistamot ovat sen tiedon varassa, jonka kuljetusurakoitsijat heille ilmoittavat. Lietekuljetukset eivät keskity tietylle ajankohdalle, eikä niistä silloin aiheudu haittaa puhdistamoiden toiminnalle. Korsnäsin puhdistamo on vastaanottanut vuonna 2014 sakokaivolietteitä 694,4 m 3 ja umpikaivolietteitä 753,4 m 3. Yhteensä puhdistamo on siis vuonna 2014 käsitellyt lietettä 1 450 m 3. Puhdistamo ottaa vastaan lietettä vain kuntansa omilta kiinteistöiltä. Yrityksissä syntyvän lietteen määräksi puhdistamo arvioi noin 5 prosenttia. Lähitulevaisuudessa ei ole suunnitteilla suuria muutoksia. Viime vuonna Stormossen Oy otti vastaan noin 15 110 m 3 lietettä. Parhaimmillaan yritys on vastaanottanut lietettä vuositasolla noin 18 000 m 3. Stormossen Oy vastaanottaa, esipuhdistaa ja pumppaa sakokaivolietteen edelleen Påttin puhdistamolle. Stormossen Oy ei osaa antaa arviota yritysten tuottaman lietteen määrästä, koska kuljetusliikkeet eivät suostu antamaan lain vaatimia siirtoasiakirjoja. On käynyt ilmi, että asiakirjoihin on merkitty yksi noutopaikka vaikka kuormassa on ollut lietettä useasta noutopaikasta. Stormossen kuitenkin arvio, että suurin osa lietteestä on peräisin kotitalouksista. Tulevaisuudessa Stormossen Oy tulee todennäköisesti siirtymään eri hintaan sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Påttin puhdistamo suunnittelee lieteputken rakentamista puhdistamonsa ja Stormossen Oy:n välille. Vöyrin ja Oravaisen puhdistamon kapasiteetti 7 800 m 3 lietettä vuodessa. Vuonna 2014 puhdistamoon päätyi käsiteltäväksi lietteitä yhteensä 6 696 m 3. Tästä määrästä noin 1 500 m 3 (22 %) on yritysten tuottamaa lietettä. Puhdistamoihin ei päädy lietteitä alueen ulkopuolelta. Tulevaisuudessa lietteen vastaanottoa tullaan jatkamaan samaan malliin, kuin tähänkin asti. 4.4. Viranomaiset ja valvonta Kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetuksessa jätehuoltoviranomaisen tulisi pystyä valvomaan jätehuoltomääräysten toteutumista. Kuntien vastauksista voidaan päätellä, että valvonta on nykyisessä järjestelmässä haasteellista. Yhdelläkään kunnalla ei ole tietoja tai rekisteriä alueella sijaitsevista viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä. Valvontaa voidaan suorittaa vain jos tiedot nykytilanteesta ovat riittävät ja ajan tasalla. Viranomaisilla tulisi olla tieto alueen kiinteistöistä, joissa syntyy

15 lietettä. Lisäksi tarvitaan kuljetusurakoitsijoiden ajantasainen rekisteri, josta selviää tyhjennetyt lietemäärät ja tyhjennysfrekvenssit ja minne liete viedään käsiteltäväksi. 4.4.1 Isokyrö Kunnan vesi- ja viemärilaitoksella on toimitustiedot toimijoista, jotka toimittavat viemäriverkkoon lietettä. Kunnalla ei ole varsinaista viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen rekisteriä. Kaikki alueella toimivat lieteurakoitsijat on rekisteröity ympäristösuojelulain mukaisesti. Kunnasta löytyy kaksi suurempaa vesiosuuskuntaa Lehmäjoelta ja Jokiperältä. Muut mahdolliset vesiosuuskunnat ovat pieniä. Kunnan alueella ei ole haettu lupaa lietteen itsenäiseen puhdistukseen. Kalkkistabiloinnista on joidenkin kiinteistönomistajien kanssa keskusteltu ja ohjeita sen tekemiseen on jaettu. Kunnan alueella ei ole ilmennyt ongelmia liittyen sako- ja umpikaivon tyhjennyksiin. Tyhjennyspalveluita on kunnassa saatavilla, mutta muutaman kerran on ilmoitettu ongelmista aikataulun venymisen suhteen. Kunnasta todetaankin, että on haastavaa arvioida, kuinka usein alueen kaivot tyhjennetään ja levitetäänkö liete kalkkistabiloituna pellolle. Kunnassa tyhjennyspalvelun maksaa tilaaja tarpeen ja aiheutuneiden kustannusten mukaisesti: Esimerkiksi vesihuoltolaki edellyttää toiminnasta aiheutuvien kustannusten kohdistuvan aiheuttajalle, näin ollen tulee erilaisista ajomatkoista ja erilaisista kuutiomääristä periä erisuuruinen maksu, ja ymmärtääkseni se nykyisellään toteutuu. 4.4.2 Korsnäs Korsnäsin alueella ei toimi omaa lietekuljetusyritystä. Lähimmät yritykset löytyvät naapurikunnista, Närpiöstä ja Maalahdesta. Viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä ei ole olemassa rekisteriä, ja suurin osa kunnan kiinteistöistä on liittynyt kunnan vesi- ja viemäröintiverkkoon. Kunnan alueelta ei löydy vesiosuuskuntia. Alueella pystytään ottamaan vastaan umpikaivolietteitä kunnan viemäriverkostoon, jossa se voidaan myös puhdistaa. Korsnäsin ympäristöviranomainen uskoo, että asukkaat ovat tietoisia kaivojen tyhjennysvelvoitteesta, eikä alueella ole ilmaantunut suuria ongelmia sako- tai umpikaivojen tyhjennyksiin liittyen. 4.4.3 Mustasaari Kunnan alueelta löytyy kolme vesiosuuskuntaa. Alueella lupaa itsenäiseen puhdistukseen on hakenut Röjdahls Åkeri Ky. 4.4.4 Vaasa Vaasan alueella ei ole rekisteriä alueella toimivista lietteenkuljettajista eikä viemäriverkon ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä. Kunnan alueelta löytyy vesiosuuskuntia. Alueella ei ole haettu lupia lietteen itsenäiseen puhdistukseen. Asukkaiden uskotaan olevan tietoisia kiinteistöjen haltijoiden velvoitteesta tyhjentää kaivot vähintään kerran vuodessa. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuspalvelua on saatavilla kunnassa kattavasti ja tasapuolisesti. 4.4.5 Vöyri Vöyrissä ei ole valmiita rekistereitä viemäriverkoston ulkopuolisista kiinteistöistä. Kunnassa on muutamia pieniä vesiosuuskuntia. Vöyrin kunnassa ei ole haettu lupaa itsenäiseen lietteen puhdistukseen. Osa kotitalouksista ei tyhjennä kaivoja määräysten mukaisesti vähintään kerran vuodessa ja lietteen hajuhaittoja esiintyy silloin tällöin. Kunnassa on saatavilla kattavasti ja tasapuolisesti sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuspalvelua mutta on kuitenkin mahdollista, että kaivoja tyhjennetään omatoimisesti maaperään. Alueella tarvitaan ehdottomasti tiedottamista ja neuvontaa, koska kaikki kuntalaiset eivät tiedä nykyisiä jätehuoltomääräyksiä.

16 4.5 Ympäristövaikutukset 4.5.1 Kuljetuksista aiheutuvat vaikutukset Lietekuljetusten ympäristövaikutukset liittyvät ennen kaikkea kuljetusmatkojen pituuteen. Raskaasta tieliikenteestä aiheutuu paikallisesti ja maailmanlaajuisesti merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Päästöjä voidaan luokitella sen mukaan, mihin ympäristöelementtiin ne kohdistuvat. Ympäristöpäästöt voivat olla ilmaan, vesistöihin tai maaperään kohdistuvia. Liikenteen aiheuttama ympäristökuormitus on hajakuormitusta. Tieliikenteen pakokaasupäästöjä ovat mm. hiilidioksidi (CO 2 ), hiilimonoksidi (CO), typen oksidit (NOx), haihtuvat hiilivedyt (VOC) ja hiukkaset. Hiilidioksidi on merkittävä kasvihuonekaasu, joka aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Häkä ja hiukkaset aiheuttavat haitallisia terveysvaikutuksia varsinkin ruuhkaisilla seuduilla. 11 Nykytilanteessa oletuksena on, etteivät kaikki urakoitsijoiden kaivojen tyhjennykset ole valmiiksi reititettyjä, vaan kaivoja käydään tyhjentämässä tarvittaessa asiakkaan tilauksesta. Reittien kokonaiskilometrimäärät saataisiin pieniksi ja kuljetuksista syntyvät ympäristöpäästöt mataliksi, kun reiteillä tyhjennettäisiin mahdollisimman monen kiinteistön kaivot kerralla. Kuva 3. Nykyinen ajojärjestely Nykytilanne on yhdistelmä molempia järjestelyjä (Kuva 3). Sako- ja umpikaivolietteen noutokuljetusten suunnittelu ja optimointi on sen reunaehtojen vuoksi haastavaa. Tyhjennysten suuri volyymi ja vaihtelevuus lietteen määrässä vaikeuttavat reittisuunnittelua. Tietyn suunnitteluperiodin aikana monet kaivot tulee tyhjentää useasti, joka kasvattaa käyntien määrää moninkertaisiksi ja samalla kasvattaa ongelman kokoa. Ympäristökuormitusta syntyy laiminlyödyistä tyhjennyksistä mutta myös suunnittelemattomista kaivojen tyhjennyksistä, joiden kuljetusmatkoista syntyy ympäristöpäästöjä. Savo-Pielisen Jätelautakunnan kuljetusjärjestelmäselvityksessä suunnittelun ja optimoinnin avulla kyettiin kuljetusjärjestelmävertailussa vähentämään lietekuljetuksia 34 prosenttia. Vertailu suoritettiin lietekuljetusjärjestelmien nykytilan ja optimoidun tilan välillä. Nykytila kuvaa nykyistä kiinteistön haltijan järjestämää lietekuljetusta ja optimoitu kuvaa kunnan järjestämää lietekuljetusta, jossa käytetylle kalustolle ja reiteille on suoritettu optimointia. Selvityksessä optimoitu kuljetusjärjestelmä tuotti n. 40 400 kiloa vähemmän hiilidioksidia, kuin nykyinen kuljetusjärjestelmä ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät arviolta 25 11 YTV 2000.

17 prosenttia. Mikäli kaikkien kiinteistöjen kaivot tyhjennettäisiin vuosittain, korostuisi optimoidun eli kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ympäristöhyöty verrattuna kiinteistön haltijan tilaamaan kuljetukseen. (Savo- Pielisen jätelautakunta, kuljetusjärjestelmäselvitys 2013) 4.5.2 Käsittelemättömien jätevesien ja lietteiden ympäristövaikutukset Jäteveden paikalliset vaikutukset liittyvät ennen kaikkea sen sisältämiin ravinteisiin, eloperäisen aineksen määrään ja ulosteperäisten mikrobien määrään. Jätevesien paikallisten ympäristövaikutuksien suuruutta määrittävät useat tekijät: puhdistustehokkuus, jäteveden purkupaikka, maaperä, pohjaveden pinnan läheisyys, ympäröivän alueen herkkyys (pohjavesialueet, vesistöt, luonnonsuojelualueet). Käsittelemättömät tai riittämättömästi puhdistetut jätevedet voivat aiheuttaa terveysriskin saastuttamalla lähialueen talousvesikaivoja. Siksi onkin tärkeää taata riittävät suojaetäisyydet purkupaikan ja kaivojen välillä sekä sijoittaa purkupaikka alarinteen puolelle kaivoihin nähden. Rehevöityminen on vähittäinen prosessi, jonka vaikutukset kasautuvat valuma-alueen alaosissa. Rehevöityminen ilmenee muun muassa veden samentumisena, ranta- ja vesikasvillisuuden lisääntymisenä, leväkukintojen yleistymisenä ja runsastumisena. 5. Yhteenveto 5.1 Nykytila Ilman tarvittavia pohjatietoja on mahdotonta muodostaa tarkkaa kuvaa lietekuljetusten nykytilasta. Vaasan seudun jätelautakunnan alueella on epätietoisuutta järjestelmään kuuluvien kiinteistöjen määristä, kaivojen todellisista tyhjennysväleistä ja -määristä. Selvityksen tulosten perusteella ei voida olla täysin varmoja, että kaikki alueella syntyvä liete päätyy asianmukaiseen käsittelyyn. Lietteiden käsittely- ja keräysjärjestelmien optimaalista kehittämistä varten tulisi järjestää parempi seuranta ainakin seuraavien tietojen osalta: - Kuinka paljon alueella syntyy lietettä? - Tyhjennetäänkö sako- ja umpikaivot määräysten mukaisesti? - Minne lietteet päätyvät? 5.2 Jätelain vaatimusten toteutuminen Selvitykseen saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, etteivät kaikki jätelain edellytykset täyty. Jätelain täyttymistä arvioidaan seuraavien kolmen kohdan perusteella: 1) Päätöksen kohteena olevalla alueella on tarjolla jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Kaikissa kunnissa on saatavilla lietteen kuljetuspalvelua. Kotitalouksille tehdyn kyselyn tulosten perusteella kuntalaiset olivat tyytyväisiä saamaansa tyhjennyspalveluun ja nykyistä kuljetusjärjestelmää pidetään toimivana. Tyhjennyspalvelujen hinnat vaihtelivat kunnittain, halvimman ja kalleimman kuljetuspalvelun kertamaksun hintaero oli noin 40 (66 %). 2) Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Vaikutuksia jätehuollon yleiseen toimivuuteen on vaikea arvioida. Selvitykseen ei ollut saatavissa tietoa nykyisistä lietevirroista, eikä tällöin pystytä selvittämään ohjautuuko lietettä käsittelypaikkojen ulkopuolelle. Ilman asianmukaista käsittelyä lietteet saattavat aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. 3) Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan

18 Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta alueen asukkaiden olevan tyytyväisiä saamaansa lietekuljetuspalveluun, ja lisäksi nykyistä kuljetusjärjestelmää pidetään toimivana. Yritykset pitivät nykyistä kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusjärjestelmää toimivana. Uhkana mahdollisessa kuljetusjärjestelmämuutoksessa nähtiin palvelutason heikkeneminen ja kustannusten nouseminen asiakkaille ja yrityksille. Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti, että mahdollinen kuljetusjärjestelmämuutos heikentäisi yrityksen toimintaedellytyksiä. Kuntien vastauksista voidaan päätellä, että valvonta on nykyisessä järjestelmässä haasteellista. Yhdelläkään kunnalla ei ole tietoja tai rekisteriä alueella sijaitsevista viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä. Kaikki alueella toimivat lietekuljetusyritykset eivät ole Etelä-pohjanmaan ELY:n jätehuoltorekisterissä ja lisäksi kuljetusyritysten asiakasrekistereiden ylläpidossa on ilmennyt epätarkkuutta. Vaasan seudun jätelautakunnan alueen lietevirtoja voidaan tarkastella ja valvoa lietekuljetusyritysten kattavan asiakasrekisterin avulla. Valvontaa voidaan suorittaa vain jos tiedot nykytilanteesta ovat riittävät ja ajan tasalla.

19 6. Lähteet Jätelaki 17.6.2011/646. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646?search[type]=pika&search[pika]=j%c3%a4telaki Kesämökkibarometri (2009). Saatavissa: https://www.tem.fi/files/22175/mokkibaro08_raportti.pdf Länsi-Suomen ympäristökeskus (2009). Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu -Yhdyskunta- ja hajaasutuslietteet. Saatavissa: www.ymparisto.fi/julkaisut Savo-Pielisen jätelautakunta (2013). Kuljetusjärjestelmäselvitys. Saatavissa: http://www.juankoski.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/juankoski/embeds/sako_ja_umpikaivoliette et170913.pdf Tilastokeskus (2009). Saatavissa: http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_03_2013-04- 10_tau_001_fi.html YTV (2000). Liikenteen jäljet. Saatavissa: http://www.motiva.fi/files/2099/liikenteen_jaljet.pdf

20 Liite 1. 7. Liitteet Kysely, kotitaloudet Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Vaasan jätelautakunta 1. Kunta Isokyrö Maalahti Mustasaari Korsnäs Vaasa Vöyri 2. Talouden koko 1 hlö 2 hlö 3 hlö tai enemmän 2.1. Asumismuoto Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto 3. Kiinteistöllä tyhjennettävät kaivot Sakokaivo, tilavuus (m 3 ) Umpikaivo, tilavuus (m 3 ) Muu järjestelmä, mikä?

21 Tyhjennykset 4. Kuinka usein kaivonne tyhjennetään? Kaksi kertaa vuodessa tai useammin Kerran vuodessa Kahden vuoden välein Harvemmin, kuinka usein? 5. Tilaatteko tyhjennyspalvelun aina tarvittaessa? Kyllä Ei, urakoitsijan kanssa on sovittu säännöllinen tyhjennysrytmi 6. Tiedättekö keskimääräisen tyhjennysmäärän (m3)? Kyllä, Ei 7. Kuinka paljon tyhjennys/kerta maksaa (sis. alv)? Tyhjennys/kerta/ ) Mikä on käsittelyn osuus ( )? Mikä on kuljetuksen osuus ( )? Tyhjennyspalvelut 8. Alueellani toimii... Vain yksi urakoitsija Kaksi urakoitsijaa Useampi kuin kaksi urakoitsijaa En tiedä

22 9. Oletteko kilpailuttaneet tyhjennysurakoitsijoita? Kyllä Ei 10. Mitkä kriteerit ovat vaikuttaneet tyhjennysurakoitsijan valintaanne? Hinta Nopea palvelu (saatavuus) Hyvä palvelu Joku muu, mikä? 11. Onko hintojen kehitys ollut mielestänne maltillista? Kyllä Ei 12. Kuinka tyytyväisiä olette nykyiseen tyhjennyspalveluun? 1 2 3 4 5 En ole laisinkaan O O O O O Olen todella tyytyväinen tyytyväinen 13. Miten tyhjennyspalvelua tulisi kehittää? 14. Osallistun ipadin arvontaan. Yhteystiedot: Nimi Osoite Puhelinnumero

23 Liite 2. Yritysvaikutusselvitys Kuljetusjärjestelmäselvitys Vaasan jätelautakunta 1. Vastaajan perustiedot Nimi Yritys Sähköposti Päätoimiala Paikkakunta Yrityksen koko 2. Kuinka monta henkilöä yrityksenne työllistää? hlöä 3. Kuinka moni heistä työskentelee sako- ja umpikaivolietteiden parissa? hlöä 4. Mikä on yrityksenne liikevaihto? 5. Kuinka suuri osuus (%) liikevaihdostanne muodostuu lietekuljetuksista? %

24 Toiminta-alue 6. Minkä kunnan tai kuntien alueella yritys toimii? Isokyrö Korsnäs Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri Muualla, missä? 7. Mihin puhdistamoon tai puhdistamoihin yritys toimittaa lietteen? Hyyriä Korsnäs Oravainen Stormossen Vöyri Muualle, minne? 8. Mitkä tekijät vaikuttavat puhdistamon valintaan? Käsittelyn hinta Etäisyys Muu, mikä?

25 Tyhjennykset 9. Kuinka paljon (m 3 ) lietettä yrityksenne tyhjentää keskimäärin vuoden aikana? m 3 10. Kuinka suuri osuus (%) tästä on alueen yritysten tuottamaa lietettä? % 11. Kuinka monta asuinkiinteistön (ml. vapaa-ajan kiinteistöt) sako- ja umpikaivotyhjennystä yritys tekee vuodessa? lkm 12. Miten tyhjennysten hinta muodostuu asiakkaille? Kertamaksu Tuntimaksu Kuutiomäärään perustuva (m 3 ) Etäisyyteen perustuva (km) Muu, mikä? Kuljetuskalusto 13. Yrityksen käytössä oleva kuljetuskalusto Traktori Kuorma- tai säiliöauto Muu, mikä? 14. Onko kuljetuskalustoon tehty investointeja viimeisen kahden vuoden aikana? Kyllä Ei

26 Nykytilan arviointi 15. Yritys on halukas laajentamaan toimintaa ottamalla uusia asuinkiinteistöasiakkaita Kyllä Ei 16. Nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetusjärjestelmä on toimiva Kyllä Ei 17. Listatkaa nykyisen lietteenkuljetusjärjestelmän kehittämisideoita Tulevaisuus 18. Uskotteko yrityksen mahdollisuuksiin mahdollisessa kunnan järjestämässä kilpailutuksessa? Kyllä, miksi? Ei, miksi? 19. Yrityksen toimintaedellytykset heikkenisivät kuljetusjärjestelmämuutoksen jälkeen Kyllä Ei 20. Uskotteko uusien yritysten syntyyn mahdollisen kuljetusjärjestelmämuutoksen seurauksena?

27 Kyllä Ei 21. Mitkä olisivat kunnan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän hyödyt yrityksen liiketoiminnalle? 22. Mitkä olisivat kunnan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän haitat yrityksen liiketoiminnalle? 23. Ajatuksia mahdollisesta kuljetusjärjestelmämuutoksesta Pyydämme ystävällisesti Teitä lähettämään lietetyhjennysten asiakasrekisterinne tämän kyselyn liitteenä, kiitos! Rekistereitä tullaan käyttämään lietekuljetusjärjestelmän nykytilan kartoitukseen.

28 Liite 3. Kysely, puhdistamot 1. Laitoksen nykyinen sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottomäärä ja -kapasiteetti. 2. Laitokselle lietteitä nykyisin tuovat kuljetusurakoitsijat ja heidän vuonna 2014 laitokselle toimittamiensa sako- ja umpikaivolietteiden määrät. 3. Vuoden 2014 käsittelyhinnat sako- ja umpikaivolietteille (alv 0). 4. Aiheutuuko lietteiden kuljetusten keskittymisestä kevät- ja syyskuukausille haittaa laitoksen toiminnalle? Millaista? 5. Kuinka suuri osuus (%) käsittelyyn tuodusta lietteestä on yritysten tuottamaa (arvio)? 6. Osaatteko arvioida paljonko (m 3 ) käsittelyyn ohjautuu lietettä Vaasan seudun jätelautakunnan toiminta-alueen ulkopuolelta? 7. Mahdolliset laitoksen lietteiden vastaanoton jatkamista, muuttamista tai toiminnan lopettamista koskevat päätökset ja/tai suunnitelmat ja niihin vaikuttavat asiat.

29 Liite 4. Kysely, kunnat 1. Onko kunnalla rekisteriä alueella toimivista lietekuljetusyrityksistä? Entä viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä? 1. Löytyykö kunnasta vesiosuuskuntia? 2. Onko kunnassa haettu lupia lietteen itsenäiseen puhdistukseen? Entä pelloille levittämiseen? Kuinka paljon lupia on myönnetty ja kenelle? 3. Laki velvoittaa sako- ja umpikaivon tyhjennettäväksi vähintään kerran vuodessa. Uskotteko, että kaivojen omistajat ovat tietoisia velvoitteesta? Onko epäilystä siitä, että kunnan alueella olisi kiinteistöjä, jotka tyhjentävät kaivoja itse esim. maastoon laillisen sijoituksen sijaan? 4. Mitkä ovat tyypillisiä kunnassa esiintyviä ongelmia sako- ja umpikaivolieteasioissa? 5. Onko mielestänne kunnassanne kattavasti saatavissa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuspalvelua? 6. Saako mielestänne kunnassanne palvelua syrjimättömin ehdoin ja kohtuuhinnalla sijainnista tai tilaavasta henkilöstä riippumatta? 7. Onko kuntanne alueella mielestänne tiedottamis- tai neuvontatarpeita? Minkälaisia?