YRITTÄJÄ. Myynnissä ratkaisee lopputulos. Pohjois-Pohjanmaan. Niin myös myynti- ja asiakaspalveluhenkilöstön rekrytoinneissa.

Pohjois-Pohjanmaan YRITTÄJÄ TALOUSELÄMÄN JA YRITTÄMISEN ERIKOISLEHTI nro 1/2011 73. vuosikerta sivu 3 Uusille asiakkaille tarjotaan 10% alennus ensimmäisestä rekrytoinnista. Mainitse tunnus Yrittäjä-lehti. Myynnissä ratkaisee lopputulos. Tarpeet kohtaavat omistajanvaihdoshankkeessa sivu 4 Niin myös myynti- ja asiakaspalveluhenkilöstön rekrytoinneissa. Verkostoituminen avaa ovia suurhankkeisiin sivu 9 Yli Ii www.empore.fi 020 7940 170 myynti@empore.fi Helsinki Tampere Turku Oulu Myynti- ja asiakaspalvelutyön erikoisosaamista. Työnhaku Rekrytointi Valmennus to ainen Reisjärvi Haukipudas Oulunsal o Kempele Lumijok ki Siikajoki Vihanti Liminka Kiiminki Tyrnävä Muhos Siikalatva Pyhäjärvi Oulu Haapa avesoulun i Pyh äntä ympäristökuntien Nivala Kärsämäki yrityspalveluiden Haapajär vi tila

2 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 Yhtä luukkua ei ole olemassakaan ilman asiakaspalvelua PÄÄKIRJOITUS YVÄÄN ASIAKASPALVELUUN kuuluu, että asiakas saisi mahdollisimman vaivattomasti tarvitsemansa avun. Kuitenkin näyttää siltä, että yrityskentässä ollaan kohtuullisen epätietoisia siitä, mistä paikasta hänen asiaansa voitaisiin edesauttaa. Tämä ei ole ihme. Organisaatiomuutoksiin on viime vuosina liittynyt myös valtava organisaatioiden nimihässäkkä nykyisestä nimestä lempinimen kautta viralliseen uuteen nimeen. Te-Keskus, Ellu, Ely, Te-toimisto, lääninhallitus, Allu, Avi, YPK, Ella, Oulun elinkeinoliikelaitos, Oulu Business, Yritys-Suomi, seudullinen yhteystyö kehittämisyhtiöineen, seutukunnat jne. Omat kuvionsa ja roolinsa on myös erilaisilla EU-hankkeilla. Näillä kaikilla on yleensä myös oma logonsa, ilmeensä, nettisivut ja taustaorganisaatio. Kovin sekavaa voi olla löytää oikea organisaatio. Jos nyt kuitenkin ajatellaan, että tämän päivän informaatioyhteiskunnasta yritys löytää jonkun organisaation, johon ottaa yhteyttä, niin hyvällä asiakaspalvelulla ollaan paljon lähempänä yhden luukun periaatetta kuin luulisikaan. Toisin sanoen, vaikka kaikki eri elinkeinojen kehittämisorganisaatiot yhdistettäisiin ja saataisiin 200 henkilön jättimäinen yrityskehitysyhtiö, on yhden luukun sijaan edelleen 200 eri luukkua, ellei ymmärretä asiakaspalvelun merkitystä. Valitettavasti yrityskentästä on kuulunut palautetta, että yrityksiä hyppyytetään paikasta toiseen. Miksi? Kun hyvän asiakaspalvelun merkitys tunnustetaan ja osaaminen on kunnossa, niin edes yksittäisiä huonoja kokemuksia ei pitäisi tulla. Tässä murrosvaiheessa ainoaa oikeaa asiakaspalvelua on auttaa aina yrittäjä alkuun vaikka yhteydenotto olisi tullut väärään paikkaan. Yhden luukun periaate lähtee yrittäjän ensimmäisestä yhteydenotosta ja hänen siinä tilanteessa saamastaan palvelusta. Hän on aina juuri sinun asiakas ja yritystä tulee auttaa niin pitkälle kun oma osaaminen riittää. Marjo Kolehmainen Rohkeaa puhetta vai tuhinaa PUHEENJOHTAJAN PALSTA UOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA yrittäjäjärjestö on noussut viimeisten vuosien aikana erittäin merkittävään asemaan, kun puhutaan maakuntien puolestapuhujista ja tasapuolisista asioiden eteenpäin viejistä. Kovaakin keskustelua aiheittaneisiin jätelainuudistukseen, väestönsuojelulakiin tai viimeisimpänä ja ehkä myös tulevaisuuden kannalta tärkeimpänä verouudistukseen, on järjestön rooli asiantuntijana tunnustettu myös ministeriöiden taholta. Me yrittäjien luottamushenkilöt olemme tuoneet esiin useita asiakohtia, millä elinkeinoelämän ja maakuntamme elinvoimaisuus pystytään turvaamaan tulevaisuudessakin. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuoden 2011 järjestöteemaksi olemme valinneet Kasvua Yrittäjyydestä myös tästä syystä. Haasteita mihin itsekin olen vahvasti ottanut kantaa on vaikkapa paikallinen sopiminen, josta on esitetty että se rapauttaa suomalaisen hyvän sopimusjärjestelmän. Onko hyvä sopimusjärjestelmä sellainen, jossa yritys paikallisesti sopien saa työn valmiiksi aikataulussa ja työntekijä yleensä isomman tilin? Ilmeisesti ei, tai epävarmoissa tilainteissa kun palkataan vaikkapa uutta työntekijää olisi koeaika pidempi, että saadaan varmuus hyvästä tekijästä ja varmistetaan yrityksen toimintakunto myös tulevaisuudessa. Kuitenkin kummassakin tapauksessa elinkeinoelämä ja yhteiskunta kehittyisivät sekä saisimme niitä kaivattuja uusia työpaikkoja sekä Kasvua Yrittäjyyteen. Ihmettelen sangen suuresti edellisien esimerkkien tueksi kuulemiani kommentteja eräiden ammattiliitojen edustajilta, jotka ovat todenneet paikallisen sopimisen olevan tulevaisuudessa ehkä hyväkin asia. SDP:n puoluesihteeri Mikael Junglerin Suomen Yrittäjien pj-risteillylläkin esittämää koeajan pidennystä pidän hyvänä esimerkkinä uudesta tavasta ajatella. Viimeksi mainitun uuden ajattelutavan SAK kiirehti tyrmäämään Suomen Yrittäjien ehdotuksena. Ovatko nämä vastaantulot tai neuvottelupöytien ääressä esitetyt asiat toiselta puolelta vain vaalien alla heitettyä tuhinaa vaan löytyykö näille puheille tulevaisuudessa myös katetta. Tiedän, että kaikki jotka teemme työtä niin paikallisyhdistyksissä, aluejärjestössä, tai SY:n toimijoina kannamme vastuun puheistamme ja juuri tällä yhteisellä vastuunkannolla olemme kasvaneet merkittäväksi ja halutuksi kumppaniksi myös poliittisille päättäjille ja valtion hallinnolle. Suomi rakennetaan yhdessä eikä vastakkainasettelua tarvita, vaan yhdessä tekemisestä hyötyvät kaikki osapuolet. Jorma Kortesoja POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT -LEHTI JULKAISIJA: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry PÄÄTOIMITTAJA: Marjo Kolehmainen KUSTANTAJA: Teksti- ja kuvapalvelu Aakkoset Oy TAITTO: Ajatus Oy PAINO: I-Print Oy Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät ja yli 20.000 yrityselämästä kiinnostunutta lukijaa! Ii Yli-Ii Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo TUORE TUTKIMUS KERTOO: alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä. Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy. VARAA ILMOITUS SEURAAVAAN LEHTEEN! Anu Valkonen 045 120 2701 anu@aakkoset.fi Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulu Oulunsalo Kempele Muhos Lumijoki Liminka Tyrnävä Raahe Siikajoki Pyhäjoki Merijärvi Oulainen Vihanti Haapavesi Siikalatva Kärsämäki Pyhäjärvi Pyhäntä Utajärvi Vaala ppy@yrittajat.fi www.yrittajat.fi

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 3 Omistajanvaihdoshanke tuo Pohjois-Pohjanmaan toimijat yhteen PPY:SSA ON tammikuun lopussa alkanut pääasiassa ESR:n ja Pohjois-Pohjanmaan seutukuntien rahoittama omistajanvaihdoshanke, joka kattaa koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnan. Hankkeen tarkoituksena on tuoda yhteen yrityksensä myyntiä suunnittelevia yrittäjiä sekä kiinnostuneita ostajia ja siten edistää omistajanvaihdoksia. Lisäksi tavoitteena on luoda Pohjois-Pohjanmaan alueelle entistä parempia asiantuntijaverkostoja, joilta vaihdon osapuolet saisivat kohdennetummin tietoa käytännön asioista. tietoa käytännön asioista. Projektipäällikkö Tommi Sirviön ja projektiassistentti Marita Kiviniemen viikko on alkanut kiireisesti. Samaan aikaan kun Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät on muuttanut Oulun keskustassa uusiin tiloihin, ovat Tommi ja Marita, molemmat uusia kasvoja PPY:ssa, tavanneet hankkeen yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Olemme vasta aloittaneet projektin, mutta nyt on jo muodostunut selkeä kuva nykytilanteesta. Omistajanvaihdoksia on Pohjois-Pohjanmaan alueella kyllä tehty tähänkin saakka, mutta myyjien ja ostajien näkökulmasta prosessi on kaivannut selkeyttämistä. Haluammekin nyt muodostaa vaihdoksia tekevien tahojen, kuten ELY-keskuksen, Business Oulun, Uusiyrityskeskuksen, Suomen Omistajanvaihdosseuran, eri oppilaitosten sekä Oulun yliopiston kanssa yhteistyöverkoston ja koordinoida toimintaa paremmin. Keskusteluita on jo käyty ja hankkeemme on otettu vastaan innostuneesti Tommi Sirviö kertoo. Pohjois-Pohjanmaan alueella teetetyn kyselyn mukaan alueen 14 000 yrittäjästä noin neljännes on suunnitellut luopuvansa yrityksestään seuraavan viiden vuoden aikana. Omistajanvaihdos on yrittäjien ja ostajien keskuudessa kuitenkin koettu haasteellisena prosessina. Vaihdos saattaa kestää ajallisesti kauan ja sen lisäksi yrittäjiä ovat mietityttäneet verotukselliset tekijät ja yrityksen arvon määritys. Suuri haaste on ollut myös siinä, ettei yrittäjille ja potentiaalisilla ostajilla ole ollut keinoja löytää toisiaan. Haluamme tarjota yritystään myyville yrittäjille ja ostosta kiinnostuneille yhteisen foorumin, jossa he entistä helpommin voisivat löytää toisensa. Toiveenamme on perustaa kauppapaikka, konkreettinen tila, jossa vaihdoksesta kiinnostuneet ostajat ja myyjät voisivat kohdata Marita Kiviniemi kuvailee. Kauppapaikasta on suunnitteilla myös sähköinen versio, sillä olemme mukana kehittämässä Business Oulun ideoimaa omistajanvaihdon webportaalia, jossa olisi sähköisen kauppapaikan lisäksi tarjolla käytännön tietopaketti vaihdon eri askelista Sirviö jatkaa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen tarkoituksena on käyttää jo olemassa olevaa tietoa ja ottaa oppia muiden alueiden vastaavista yhteistyömalleista. Omistajanvaihdoshankkeen aikana tullaan Pohjois-Pohjanmaan alueen asiantuntijoista luomaan verkosto, jota vaihdon osapuolet voivat hyödyntää esimerkiksi verotuksellisia tai juridisia neuvoja tarvitessaan. Lisäksi on seminaareja, täsmävalmennusta, koulutuksia ja yrittäjä/ostaja-tapaamisia. Kevään ja kesän aikana tullaan järjestämään myös tapahtumia, joissa myyjät ja ostajat voivat tutustua tarjolla oleviin asiantuntijapalveluihin. Jos omistajanvaihdosta suunnittelee, niin kannattaa ehdottomasti tulla käymään näissä tapahtumissa. Siellä voidaan sitten sopia tapaamista ja miettiä yhdessä miten kannattaisi edetä. Tapahtumat ovat myös hyvä paikka verkostoitua ja löytää potentiaalisia ostajaehdokkaita. Tiedotamme niistä PPY:n nettisivuilla heti kun päivät on saatu lyötyä lukkoon Sirviö ja Kiviniemi kertovat. Myyjiä ja ostajia kehotan lähtemään riittävän ajoissa liikkeelle vaihdoksen kanssa, jotta se päästään tekemään ilman kiirettä. Jos kysymyksiä tulee, niin meihin voi aina olla yhteydessä, autamme mielellämme Sirviö vielä muistuttaa. TEKSTI: Laura Hyle KUVAT: Harri Tarvainen KOULUTTAVAT YRITTÄJÄAAMIAINEN 1.3.2011 Tule mukaan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Rokua health span tarjoamalle YRITTÄJÄAAMIAISELLE tiistaina 1.3. Aiheena: SYDÄMESI KERTOO HYVINVOINNISTASI HYVINVOINTIANALYYSI YRTTÄJILLE Aika: 1.3. 2011 kello 8.00 10.00 Paikka:, Hallituskatu 21, 3. krs, Oulu Ilmoittautuminen: 23.2 mennessä: ppy@yrittajat.fi, p. 010 3221 980. Huom! Paikkoja rajoitetusti! Ohjelma: Aamiainen katettuna klo 8.00 Asiantuntijaosuudet: Rokuan Kuntoutus Oy, hyvinvointipalveluiden tuotepäällikkö Matti Tossavainen kuntoutuksen palvelupäällikkö Eija Väänänen Hallituskatu 21 3 krs. 90100 Oulu 08-3114 677, 08-371 227, www.ppy.fi

4 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 LUE ILMAINEN OPAS TALOUSPALVELUN OSTAJALLE taloushallintoliitto.fi HAAPAVESI Tilitoimisto Rousu Oy 0207 550000 HAUKIPUDAS Kellon Tilitytöt Ky 08 5632500 KELLO Kellon Laskenta Oy 08 5617200 KEMPELE Tilitoimisto A. Karppinen Oy 08 515558 KUUSAMO Talenom Kuusamo 0207 525320 KÄRSÄMÄKI Tilitoimisto Rousu Oy 0207 550021 MUHOS M & R Tikkanen Oy 08 5332369 Tilitoimisto A. Karppinen Oy 08 5333897 OULAINEN Oulaisten Tilitoimisto Oy 0207 550041 OPJ Yrityspalvelu Oy 08 472115 Taloushallinto Merilehto Oy 08 442183 Tilipalvelu Heikkilä Oy 0440 520430 Tilitoimisto Raetsaari Oy 08 4796200 OULU Aktiima Oy 08 3113636 Esmo Economia Oy 0207 879400 Head Balance Oy 0201 432305 Oulun Tiliasema Oy 08 5344301 Oulun Tilitieto Oy 08 3119955 Oulun Tilitoimi Oy 08 372318 Pretax Oulu Oy 020 7447500 Talenom Oulu 0207 525000 TietoAkseli Oy 010 3472880 Tilipalvelu M Lahti Ky 08 3117142 Tilipalvelu Paulamäki Oy 08 336123 Tilipalvelu Pieti Ky 08 3113770 Tilipussi Ky 050 5420486 Tilitoimisto A. Karppinen Oy 08 8809500 Tilitoimisto Ilkka Alakärppä ay 08 5341400 Tilitoimisto J.A. Castrén Oy 08 5716650 Tilitoimisto K Ollila Oy 08 371188 Tilitoimisto Lapinmies Oy 040 5754578 Tilitoimisto Maila Vallström Oy 08 5344800 Tilitoimisto Simo Salonen Oy, Technopolis Accounting Office 010 7788600 Visma Services Teemuaho Oy 029 0030319 Y-Tili Oy 08 5341000 OULUNSALO Tilitoimisto Arto Marttila Oy 040 3100200 PUDASJÄRVI Tili- ja veroasiaintoimisto A. Repola Ky 08 822330 PULKKILA Tilitoimisto Rousu Oy 0207 550031 RAAHE Raahen Tili- ja ATK-palvelu Ky 08 221666 Tilitoimisto Raahen Tase Oy 08 2239455 RUUKKI Tilitoimisto A. Karppinen Oy 08 271789 TAIVALKOSKI Etappina Oy 020 7780450 VAALA Tilitoimisto A. Karppinen Oy 08 5361968 Suomen Taloushallintoliitto ry Puh. 09 6850 570 liitto@taloushallintoliitto.fi www.taloushallintoliitto.fi Miksi Pölkky Oy haluaa tukea yliopistoa? Mikä on yliopiston merkitys MCon Partners Oy:lle? Lue lisää: www.oulu.fi/varainhankinta/yritykset

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 5 Yritystukien päällekkäisyydet ja vaikutukset selvitettävä JULKISUUDESSA on esitetty, että jopa kahden miljardin arvoiset yritystukijärjestelmät ovat hajanaisia ja vaikeaselkoisia ja niiden vaikuttavuudesta on vain vähän tietoa. On myös esitetty, että eräiltä osin ne jähmettävät yritysrakenteita ja hidastavat tuottavuuskehitystä. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen myöntää kritiikin olevan oikeutettua. "Olisi ehdottaman tärkeää, että yritystukijärjestelmän eri muotojen ja palvelujen päällekkäisyyksiä ja yhteisvaikutusten selvittämisen tarve tunnustettaisiin mahdollisimman laajasti". Tutkittua tietoa mielikuvien tilalle Malisen mukaan ei ole yhteiskunnan eikä yritystenkään etu, jos yritystukijärjestelmä on kokonaisuudessaan niin moniulotteinen ja pirstaleinen, ettei se toimi tehokkaasti sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti, Vielä pahempaa on, jos se toimii tavoitteiden vastaisesti. Selvittämällä asia voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisen keskustelun tasoon ja saada se perustumaan tutkitulle tiedolla mielikuvien sijaan. Erityisen tärkeäksi tämän tekee se, että valtiotalouden tila vaatii menoja vähentäviä toimenpiteitä tulevalla hallituskaudella". Huonosti toimivista tuista pitäisi luopua välittömästi Vähennykset harkitusti Sen jälkeen kun yritystukikenttä on selvitetty ja tiedetään eri tukimuotojen ja palvelujen toimivuus, voidaan Malisen mukaan yritystukikokonaisuuteen mahdollisesti kohdistuvat varojen vähennykset kohdentaa hyödyttämiin osiin, Jos selvitykset osoittavat tavoitteiden vastaisia tai yhteiskunnan edun kannalta huonoja tukia, mielestäni niistä tulee luopua ehdottomasti". Se, mitä näin mahdollisesti säästyville varoille tulisi tehdä, riippuu Malisen mukaan valtiontaloudellisesta tilanteesta. "Mikäli yritystukijärjestelmän varoja joudutaan kuitenkin vähentämään, tulee julkisen vallan entistä pontevammin pyrkiä muulla tavoin elinkeinoelämän ja kansantalouden yleisten toimintaedellytysten parantamiseen". TEKSTI: Antti Niskanen KUVA: SY Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ymmärtää yritystukiin suunnattua kritiikkiä Tuilla rahoitetaan yritysten ponnisteluja MAAKUNTAJOHTA- JA Pauli Harjun mukaan yritysten tuet muodostuvat monista eri lähteistä ja on paikallaan aikaajoin tarkastella niiden tarkoituksenmukaisuutta. Nykyisen kaltaisessa yhteiskunnassa ei pystytä elämään ilman kannustimia. Kannusteet on myös yritysten osalta kohdennettava tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Kannustimien tarkoituksena on kiihdyttää taloutta, työllisyyttä ja haluttua muutosta. Lisäksi toiminnallisten tukien osalta kuljetustuen merkitys etäisyyksien tasaajana alueellamme on merkittävää. ELY:n kautta enemmän kuin viime vuosina Harjun mukaan ELY-keskuksen kautta tänä vuonna on valmistauduttu rahoittamaan yrityksiä noin 20 miljoonalla Yritysten kannustimina toimivat yhteiskunnan tuet pitäisi kohdentaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, maakuntajohtaja Pauli Harju sanoo eurolla. Se on hieman enemmän kuin viime vuosina, jolloin rahaa on ollut käytettävissä noin 17 miljoonaa. Pääasiassa nämä EU:n rakennerahastosta peräisin olevat tuet ovat pienten ja keskisuurten yritysten investointi- ja kehittämistukea. Merkittävin kansallinen rahoitusväline on TEKES:n teknologian ja liiketoiminnan kehittämiseen suunnatut avustukset. Rahat kylläkin jakaantuvat koko maan kattavan kilpailun kautta. Viiime vuosien noin 10 prosentin markkinaosuus Pohjois-Pohjanmaalla ei siten ole itsestäänselvyys. Osa näistäkin rahoista menee tutkimuslaitoksille, Harju sanoo. TEKSTI JA KUVA: Antti Niskanen KÄYTÄ EDUT HYVÄKSESI www.ppy.fi Nykyisen kaltaisessa yhteiskunnassa ei pystytä elämään ilman kannustimia. Forum24 tarjoaa 20 %:N ALENNUKSEN HINNASTOHINNASTA jäsenyrittäjille. Kysy lisää myyntijohtaja Timo Mehtälä puh. 0400 688 566. Kuvittelisin, että karsinta kohdentuu valtion taloudellisten syiden vuoksi taloudellisesti tehottomiin tukiin. Harju ei halua lähteä osoittamaan karsittavia tukia, vaan tähdentää yritysten kehittämiseen käytettävien tukien merkitystä. Niiden periaate on osaltaan rahoittaa yritysten ponnistelua kasvun aikaan saamiseksi. Jäsenenä säästät ELISAN MAKSUPÄÄTEPALVELUSTA JOPA 125 EUROA. KAIKKI PUHELINNEUVONTA- PALVELUT OVAT JÄSENILLE MAKSUTTOMIA

6 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 Seniorivaliokunta haluaisi täyttää Oulun mustan aukon Seniorivaliokunta kokouksessaan: vasemmalta Tauno Bräysy, Sirkka Arola, Eija Luukkonen, Paavo Erkkilä. vieraat Tapani Vieri ja Minna Järvinen, Gunnar Göransson, Aarno Perätalo, Heikki Luukkonen ja Risto Lukkinen. POHJOIS-POHJANMAAN Yrittäjien seniorivaliokunta toivoo, että myös Oulussa viriää yrityskummitoiminta, jota täällä ei ole. Valiokunta tarttui asiaan kuultuaan vieraanaan olleelta yrityskummiasiamies Minna Järviseltä, että Oulun kohdalla yrityskummitoiminnassa on musta aukko. Oulun kaupunki ei ole jäsenenä Suomen Yrityskum- mit-yhdistyksessä, eikä sillä ole yrityskummitoimintaa, Järvinen kertoi. Vettä myllyyn lisäsivät seniorivaliokunnan jäsen Eija Luukkonen sekä vaasalainen Tapani Vieri, jotka kertoivat myönteisistä kokemuksistaan yrityskummeina. Luukkosella on toiminnasta kolmen vuoden kokemus Raahessa, Vieri on ollut kehittämässä kummitoimintaa Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjissä 1990-luvulta asti. "Kokeneilla yrittäjillä on nuoremmille paljon annettavaa, ja yrittäjien auttaminen on tosi palkitsevaa puuhaa", Luukkonen vakuutti. PPY:n asia esittää Seniorivaliokunta kysyikin oitis jäseneltään Risto Lukkiselta, olisiko hänellä kiinnostusta ryhtyä yrityskummiksi. Syksyllä eläkkeelle siirtyvä Lukkinen lupasi harkita asiaa pidettyään ensin kunnon loman pitkän yrittäjäuran jälkeen. Valiokunnan puheenjohtaja Gunnar Göransson totesi, että seniorivaliokunnalla on asiassa ainoastaan aloitteentekijän rooli. "Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tehtävä on esittää asia Oulun kaupungille". Rooli hakusessa Seniorijäsenyys on Suomen Yrittäjissä tuore asia. Tavoitteena on antaa aktiiviyritystoiminnasta luopuneelle jäsenyrittäjälle mahdollisuus säilyttää kontakti yrittäjäjärjestöön. Tämä antaa myös mahdollisuuden kokeneelle yrittäjälle pysyä mukana järjestön toiminnassa. Kokeneella yrittäjällä on paljon annettavaa nuoremmille Tuore on myös PPY:n seniorivaliokunta; se aloitti toimintansa viime vuoden marraskuussa, joten sen rooli on vasta parin tapaamisen jälkeen vielä hakusessa. Gunnar Göransson sanoo toivovansa, että valiokunta saisi laadituksii jonkinlaisen suunnitelman, joka toisi sisältöä ja tavoittelisuutta toimintaan. Utajärveläisen Göranssonin lisäksi PPY:n seniorivaliokuntaan kuuluvat Sirkka Arola, Esko Kurvinen, Risto Luttinen ja Aarno Perätalo Oulun Yrittäjistä, Tauno Yrityskummi on yrittäjän tai yrittäjäksi aikovan luottamuksellinen keskustelukumppani ideoiden kehittelyssä. Hän on yrittäjän sparraaja, valmentaja, joka tarkastelee asioita ulkopuolelta. Yrityskummi tekee kysymyksiä, verkostoituu ja tarjoaa välineet ratkaisujen löytämiseen. Suomen Yrityskummit ry:n verkostossa on yli 800 yrityskummia eri puolilla maata. Yrityskummit ovat kokeneita yritysjohtajia ja elinkeinoelämän asiantuntijoita, jotka ovat lupautuneet antamaan aikaansa ja osaamistaan yri- Bräysy Tyrnävän Yrittäjistä, Aune Ekdahl Pudasjärven Yrittäjistä, Paavo Erkkilä Oulaisten Yrittäjistä, Heikki ja Eija Luukkonen Raahen Seudun Yrittäjistä sekä Viljo Långström Siikalatvan Yrittäjistä. TEKSTI JA KUVA: Antti Niskanen Yrityskummi on yrittäjän sparraaja tysten ja kuntien elinkeinotoiminnan kehittämiseen, yrityskummiasiamies Minna Järvinen kertoo. Yrityskummitoiminta on yrittäjälle maksutonta. Suomen Yrityskummit ry toimintaa tukevat kunnat, järjestöt, seudulliset elinkeinoyhtiöt, yhdistykset ja yritykset. Yrityskummille tärkein palkinto kummitoiminnasta on yrittäjän onnistuminen, kolme vuotta yrityskummina Raahessa toiminut seniorivaliokunnan jäsen Eija Luukkonen kertoi. TEKSTI: Antti Niskanen TOIMITUS - JOHTAJA - KOULU ALKAA! Toimitusjohtajakoulu on valmentanut yli 20 vuotta ihmisiä, jotka vastaavat suomalaisten pk-yritysten menestymisestä. Opiskeleminen on oman yrityksen kehittämistä ja johtajana kasvamista. Tulevia aloituksia: - huhtikuu 2011 Toimitusjohtajaohjelma, Nivala - huhtikuu 2011 BtoB myynnin valmennus, Oulu - toukokuu 2011 Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Oulu Ota yhteyttä, jutellaan lisää yrityksesi tilanteesta! Hannu Peltomäki / p. 040 8308 288 / hannu.peltomaki@tjkoulu.fi Pekka Pirnes / p. 040 8308 286 / pekka.pirnes@tjkoulu.fi www.tjkoulu.fi

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 7 TEKSTI: Päivi Kyllönen VUODEN YRITTÄJÄT 2010 Osa 2 KUVA: Pekka J. Väisänen/Pohjoinen Fantasia Huoltoasema Oili ja Ilpo Tuukkanen huomioitiin Hailuodossa Huoltoasemaa pitävät Oili ja Ilpo Tuukkanen ovat olleet alalla jo pitkään. Hailuodon yrittäjiä 80-luvulla perustamassa ollut, yrittäjähenkisestä suvusta tuleva Ilpo Tuukkanen kertoo yrittäjyyden parhaaksi puoleksi ihmisten tapaamisen: Tykkään olla asiakkaiden kanssa. Kaupan alalla tapaa erilaisia ihmisiä. KUVA: Heli Härönoja Verenperintönä tullut yrittäjähenkisyys huomioitiin Taivalkoskella Yrittäjävanhemmiltaan innostuksensa saanut Kuljetus Lohilahti Oy:n Kalle Lohilahti aloitti jo nuorena: hän rakenteli harrastusmielessä pikkuautoja ja erilaisia puutuotteita, joille löytyi ostajiakin. Yrittäjyys kiinnostaa Lohilahtea edelleen. Yrittäjänä saa olla vapaa oman itsensä herra, vaikka työssä onkin kiinni 24 tuntia vuorokaudessa viikonloput mukaan lukien. Kovalle puurtamiselle tunnustusta Muhoksella Taina ja Arto Härönojan Artac Ky tarjoaa muun muassa juhla- ja pitopalveluita niin Turkansaaressa kuin lähialueillakin. Toimialavalinta oli luonteva kokiksi, lihanleikkaajaksi ja leipuriksi kouluttautuneelle miehelle: Järjestelimme suvun juhlia vai- mon kanssa, ja 90-luvulla päätimme alkaa yrittäjiksi. Yrityksellä on välillä ollut vaikeitakin aikoja, mutta vapaus työskennellä oman tahtonsa mukaan viehättää edelleen yrittäjäpariskuntaa. Pudasjärvellä palkittiin Niemitalon Juustola KUVA: Heimo Turunen Käsityötaituruudelle arvostusta Pyhäjärvellä Pekka Niemitalon omistama Niemitalon Juustola tunnetaan leipäjuustoistaan, mutta perinteikäs, sukupolvelta toiselle siirtynyt yritys tarjoaa myös kahvila- ja ravintolapal- veluja. Yrittäjän arki on vapaudestaan huolimatta usein raskasta, ja töitä saakin tehdä kellon ympäri. Kalevi ja Jenny Kekäläisen puutuotteisiin erikoistunut Pyhäjärven Puu-Nikkari perustettiin jo 80-luvulla, kun yrityksen perustaminen alkoi pyöriä koko ikänsä puutyömiehiä olleen Kalevin mielessä. Pienkäsityöyrittäjät saavat harvemmin kii- tosta, joten Kekäläiset arvostavat palkinnon korkealle. Pyhäjärven yrittäjien sihteeri Irja Lehtinen (vas.), puheenjohtaja Raija Leppäharju ja sekä hallituksen jäsen Esko Kekkonen luovuttivat palkinnon Jenny ja Kalevi Kekäläiselle. KUVA: Heimo Turunen KUVA: Heimo Turunen Utajärvellä kunnia meni Kuljetusliike Markku Juntunen Oy:lle Asiakkaat ovat ehtineet tulla tutuiksi yrittäjänä kymmenen vuotta toimineelle, yhteensä kohta peräti kolmekymmentä vuotta maidonkuljetustöitä tehneelle miehelle, ja mukavien työkaverien lisäksi yrittäjyydessä tuntuukin parhaalta juuri tuttujen näkeminen ajoreittejä kiertäessä. Elintarvikealalla lamakaan ei iske niin ankarasti, sillä ainahan ihmisten täytyy saada ruokaa. Juntusen itsensä lisäksi yritys työllistää kolme henkeä, ja hänen tyttärensäkin on tehnyt kuljettajien lomatuurauksia jo viimeiset neljä vuotta. Markku Juntunen juhlisti palkintoa vaimonsa Maaritin kanssa. Tyrnävällä arvostettiin lähikauppa M-Toria M-Torin kauppiaille Pia ja Jari Moisalalle vuoden yrittäjäksi palkitseminen merkitsee paljon, onhan kyseessä ensimmäinen neljän vuoden työn jälkeen saatu tunnustus. Pia Moisala kertoo työvuosia kertyneen kaupassa jo kymmenen, ja edellinen kauppias kouluttikin Moisalan työhönsä. Yrittäjyydessä parasta on vapaus. Vapaata ei paljon ole, mutta töitä tehdään itselle.

8 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 Palvelusetelillä hyötyä asiakkaille, kunnille ja yrittäjille PALVELUSETELILLÄ voi hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkaille. Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon edustaja arvioi palvelun tarpeen. Kunnat valitsevat yritykset, jotka voivat toimia palveluseteliyrittäjinä. Järjestelmä on ollut käytössä muutaman vuoden. Paljon positiivisia vaikutuksia Kuusamon perusturvajohtaja Vesa Isoviita näkee palvelusetelillä paljon positiivisia puolia. Asiakas saa palvelun nopeammin, ja hänen valinnanvapautensa lisääntyy. Hoitojonot lyhenevät. Kunnalle on usein edullisempaa, jos erikoissairaanhoidossa tai sosiaali- ja terveystoimen palveluissa käytetään palveluseteliä. Kuusamossa palvelusetelijärjestelmä laajentui ensimmäisenä Suomessa myös erikoissairaanhoitoon keväällä 2010. -Vaikutus yrityselämään on piristävä. Palvelusetelituottajina toimivat yritykset saavat lisää näkyvyyttä. Pienyrittäjien kannalta palvelusetelillä on hyvin merkittävä rooli näitä yrityksiä ei olisi yhtä paljon kuin nyt ilman palvelusetelimahdollisuutta. Kuntapalvelujohtaja Liisa Cajan-Suokas ODL Terveys Oy:stä on samoilla linjoilla Isoviidan kanssa. Pidän hyvin tärkeänä asiakkaan valinnanvapautta. Palveluseteli on konkreettinen asia jonka avulla voi keskustella palvelun sisällöstä mitä ja millaista laatua rahalla saa. Yritysten kannalta palveluseteli on hyvä asia. Mielestäni palvelusetelijärjestelmä on Kuusamossa toiminut hyvin. Asiakaskeskeisyyttä painottaa myös kuusamolainen palveluseteliyrittäjä. On tärkeää, ettei omaishoitaja- tai kotipalveluasiakas joudu odottelemaan byrokratian vuoksi, vaan että hänen tarpeisiinsa voidaan vastata nopeasti ja yksilöllisesti. Palveluseteli on asiakkaalle helppo ja joustava tapa saada tarvitsemansa palvelu. Yhteistyö viranomaisten ja yrittäjien välillä on toiminut todella hyvin. Ongelmia Isoviita näkee lähinnä asian tunnettuudessa. Asiasta on kerrottu lehdissä, netissä, radiossa ja televisiossa. Aiheesta on järjestetty seminaareja ja yleisötilaisuuksia, mutta silti tieto ei ole tavoittanut kaikkia. Vielä on tehtävää, toteaa Isoviita. Saman haasteen tunnistaa myös Cajan-Suokas. On tärkeää, että palvelun tuottaja osaa Vesa Isoviita kertoa ymmärrettävästi asiakkaalle, mitä tämä mahdollisuus tarkoittaa. Palveluseteli on uusi asia erikoissairaanhoidossa. Tulevaisuuden näkymiä Palvelusetelin käyttö on lisääntynyt viime vuosina, ja sekä Isoviita että Cajan-Suokas uskovat kasvun jatkuvan tulevaisuudessa. Tämän vuoden huhtikuussa Kuusamo lähtee toteuttamaan sähköistä palvelusetelijärjestelmää. Asiakkaan kannalta vaikutusta ei ole, mutta kunnan paperityö vähenee, kertoo Isoviita. Tulevaisuudelta Isoviita toivoo, että saataisiin aikaan valtakunnallisesti yhteinen sähköinen palveluntuottajarekisteri. Silloin tuottajan ei tarvitsisi kuin kerran ilmoittautua rekisteriin. Nyt jokainen kunta hoitaa asian itse. Yhteinen rekisteri tekisi toiminnasta sujuvampaa ja läpinäkyvämpää. Asiasta on käyty keskusteluja ministeriötasoa myöten, ja ideaan on suhtauduttu positiivisesti. Viimeiset askeleet ovat vielä ottamatta. TEKSTI: Hannele Karhu KUVA: Vesa Isoviita Valoisin odotuksin vuoteen 2011 OULUN AIKUISKOULUTUSKESKUS MONIPUOLINEN TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖKUMPPANI Palvelumme yrityksille: OAKK, Kotkantie 3, 90250 Oulu, www.oakk.fi puh. (08) 558 47711, fax (08) 558 47707, etunimi.sukunimi@oakk.fi LAKIMIESPÄIVYSTYS on joka toinen keskiviikko syyskuusta toukokuuhun PPY:n toimistolla. Maksuton jäsenetu. Ajanvaraus puh. (08) 311 4677. POHJOIS-POHJAN- MAAN YRITTÄJÄT RY on tammikuussa 2011 selvittänyt alueen pk-yritysten tulevaisuuden talousnäkymiä. Vastauksia jäsenyrityksiltä tuli 545 kappaletta. Määrä on ilahduttavan suuri, sanoo PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Kyselyä on tehty vuodesta 2008 lähtien ja on havaittu, että yritykset osaavat varsin hyvin nähdä, mitä seuraava vuosi tuo tullessaan. Näin ollen myös ky- LIIKEVAIHTO NYT VERRATTUNA EDELLISEEN 12 KK TAKAISEEN TILANTEESEEN, KAIKKI TOIMIALAT Lähde: Tammikuu talousnäkymät 2011, Sari Reinikainen-Laine Tammi 11 Loka 10 Touko 10 selyn ennustearvo on hyvä. Kyselyssä on seurattu sitä kuinka liikevaihto ja henkilöstön määrä kehittyvät. Viimeisen vuoden aikana puolella yrityksistä liikevaihto on parantunut, joten näkymät ovat positiivisia. Yli puolet, 54,6 % kaikista vastaajayrityksistä odottaa liikevaihdon myös kasvavan tulevaisuudessa. Henkilöstömäärän osalta kehitys on ollut hitaampaa. Kahdella kolmasosalla henkilöstömäärä on pysynyt samana, mutta kasvuakin on ollut kuitenkin 22 % vastaajista. Pienentynyt Pysynyt ennallaan Kasvanut 13,6 16,5 21 33,1 33,3 35,3 Henkilöstömäärän odotetaan myös kasvavan tulevaisuudessa suunnilleen saman verran. Lisäksi muistuttaisin siitä, että taantuman iskiessä pk-yritykset lähtivät irtisanomisiin ja muihin sopeuttamistoimiin huomattavasti maltillisemmin kuin isot yritykset, sanoo Kolehmainen. Työllistämisellä on toki myös aina yhteiskunnallista merkitystä. Toimialakohtaisia eroja on. Rajuimmin taantuma tuntui teollisuudessa sekä rakennusja kuljetusalalla. Teollisuudessa pudotus oli ankarimmillaan 48,8 50,4 51,1 30-40 % luokkaa, kun tilauskirjat tyhjenivät. Muutos oli enemmän kuin 1990-luvun lamassa, Kolehmainen sanoo. Kaupan ja palveluiden alalla näkymät ovat olleet varovaisen myönteisiä lähes koko ajan, sillä näillä aloilla ei ole koettu yhtä suuria mullistuksia. Ulkopuolisen rahoituksen tarve ei ole yrityksillä lisääntynyt, mikä kertoo siitä ettei investointeja ole tehty odotetusti. Rahoituksen saannissa on taantuman aikaan ollut myös vaikeuksia, luototusta on ollut hankalaa saada. Jopa 30 % yrityksistä on ollut se tilanne, ettei rahoitusta ole järjestynyt. Nyt tilanne on kuitenkin normalisoitumassa. Rahoitusjärjestelyjen tarvetta edelleen on, mutta isoimmat piikit ovat tasoittuneet, kertoo Kolehmainen. - Lähinnä kyse on ollut käyttöpääoman lisäämisestä. Kaiken kaikkiaan pidän näkymiä nyt hyvin rohkaisevina ja valoisina, kun muistetaan kuinka syvästä pudotuksesta on vaikeimmilla toimialoilla, teollisuudessa, rakentamisessa ja kuljetusalalla, lähdetty. Emme vieläkään ole kaikilta osin taantumaa edeltävän vuoden 2007 tasolla, mutta suunta on voimakkaasti positiivinen. TEKSTI: Hannele Karhu 0 10 20 30 40 50 60

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 9 Oulun ympäristökuntien yrityspalvelut hankitaan ostopalveluina TEKSTI: Antti Niskanen OULUN SEUDUN yrityspalvelukeskuksen lopetettua toimintansa vuoden vaihteessa kuntaliitoksen ulkopuolelle jääneet Oulun naapurikunnat joutuvat järjestelemään yrityspalvelunsa uudelleen. Siinä ne tukeutuvat olemassa oleviin organisaatioihin, kuten Oulun Seudun Uusyrityskeskukseen. Resursseista yritysten auttaminen ei tule olemaan kiinni, kunnista vakuutetaan. Ellei palveluja löydy omasta kunnasta, ne ostetaan muualta. Kempeleessä yrityspalvelujen järjestelyt ovat tosin muilta kuin yritysten perustamisavun osalta kesken; ne ostetaan Oulun Seudun Uusurityskeskukselta. "Elinvoimavaliokunnan kokouksessa 9.helmikuuta on tarkoitus asiantuntijan ja kunnanjohtajan läsnäollessa pohtia jatkotoimia muiden yrityspalvelujen osalta", kehitysjohtaja Pekka Salmela kertoo. Palvelusetelillä konsulttiapua Myös Lumijoella alkuneuvonta ostetaan Oulun Seudun Uusyrityskeskukselta, kunnanjohtaja Jouko Joensuu kertoo. "Toimivien yritysten vaativampia palveluja varten olemme suunnitelleet palveluseteliä, joka korvaa osan konsulttipalveluista, jotka yritys voi ostaa haluamaltaan taholta. Konsultteja kyllä löytyy, muun muassa ELY-keskuksella on valmiita paketteja". Joensuun mukaan Lumijoki järjestää yrittäjille pienimuotoista koulutusta, ja yrityskummi Matti Päivärinta jatkaa toimintaansa. "Neuvotteluissa ollaan mukana, mikäli Lakeuden kuntien mahdollinen yhteinen organisaatio tai Oulun elnkeinoliikelaitos tarjoaa kunnalle palveluja". Kunnanjohtaja Joensuu on Lumijoella yrittäjien ja yritystoimintaa suunnittelevien yhdyshenkilö. Pekka Rajala Palvelut hankitaan tapauskohtaisesti Hailuodon kunta hankkii yritysten perustamispalvelut ostopalveluna Oulun Seudun Uusyrityskeskukselta. Jo olemassaolevien yritysten palveluista ei kunnanjohtaja Ari Nurkkalan mukaan ole sopimusta, mutta palvelu hankitaan tapauskohtaisesti BusinessOulua ja muita tahoja hyväksikäyttäen. Resursseja ei ole riittävästi, ja niitä on täydennettävä ensi sijassa yritysten neuvontapalveluiden ostopalvelulla. TE-keskuksen yritysohjelmia Limingassa yritykset saavat kaikki ne palvelut, joita ne tarvitsevat, kunnanjohtaja Pekka Rajala vakuuttaa. Yritysasiakas ohjataan käyttämään TE-keskuksen valmiita tuotteita, kuten muun muassa Design-, Tuotto-, Kuntoohjelmia. Ja mikäli ne eivät riitä, yritysten tarpeisiin hankitaan palveluja sieltä, missä osaamista on, sijainnista riippumatta, Rajala lupaa. Esimerkkinä hän mainitsee Oulu Busineksen, jos se tuotteistaa palvelujaan. Yritysten perustamispalvelut Liminka ostaa Oulun Seudun Uusyrityskeskukselta vuoden 2012 loppuun saakka. Yritysten palvejen koordinoinnista vastaa yrityspalvelukoordinaattori Miia Marjanen. Ari Nurkkala Tuomas Lohi Työ-ja elinkeinosuunnittelija yhdyshenkilöksi Tyrnävällä pyritään vastaamaan yritysten tarpeisiin ja löytämään ratkaisut niiden palvelemiseen eri sidosryhmien osaamista joustavasti hyödyntäen. Kunnanjohtaja Tuomas Lohi kertoo, että kuntaan nimitetään työ- ja elinkeinosuunnittelija, joka toimii yhdyshenkilönä kunnan, yrittäjien, alueen yrityspalvelutuottajien ja muiden sidosryhmien välilä. Kuntaan ollaan juuri nimeämässä myös erillinen elinkeinotoimikunta yrityselämän mahdollisuuksien tukemiseksi ja edellytysten kehittämiseksi.. Perustamisvaiheen yritysneuvonnasta Tyrnävällä huolehtii Oulun Seudun Uusyrityskeskus. Yrityspalvelut yhdeltä luukulta Valtuuston hyväksymän strategiasuunnitelman mukaan yrityspalvelut säilyvät Muhoksella vähintään entisellä tasolla. Yritysten asiantuntijapalvelut järjestetään ns.yhden luukun periaatteella. Kunnanjohtaja Jukka Syvävirta kertoo, että helmikuun aikana nimitetään henkilö, joka ohjaa ja opastaa yrittäjiä heidän asioissaan. Yritysten perustamis- ja kehittämispalvelut järjestetään mahdollisimman kattavasti ostopalveluina. Jukka Syvävirta

10 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 Voittajan luonnetta VARMUUTTA, LUOVUUTTA JA TIETENKIN OIKEITA VÄLINEITÄ. Xerox on maailman johtava asiakirjahallintaan erikoistunut teknologia- ja palveluyritys, joka tarjoaa kattavan valikoiman toimistolaitteita pienistä pöytätulostimista kopioiviin, tulostaviin, skannaaviin, faksaaviin ja sähköpostia lähettäviin monitoimilaitteisiin sekä ammattimaisia digitaalisia painojärjestelmiä. Tukena alan parhaat ohjelmistot ja palvelut. Xerox Oy, PL 5, 02601 Espoo, puh. 0204 68 511, www.xerox.fi ROVANIEMI Lapinkävijäntie 37 96200 Rovaniemi Puh 030 600 2600 KEMI Lapintie 11-13 94100 Kemi Puh 030 600 2620 OULU Kaarnatie 40, 3. kerros 90530 Oulu Puh 030 600 2630 YLIVIESKA Valtakatu 11 84100 Ylivieska Puh 030 600 2650 KAJAANI Timperintie 13 A 87400 Kajaani Puh 030 600 2630

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 11 Irlannin valtio käsittää suurimman osan Irlannin saaresta. Pohjois- Irlanti, johon kuuluu suurin osa perinteisestä Ulsterin maakunnasta, on kuitenkin osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Maan kokonaispinta-ala on 70 285 km² ja sen väkiluku runsaat 4,2 miljoonaa. Irlannin pääkaupunki on itärannikolla sijaitseva Dublin. Tarunhohtoinen Irlanti IRLANTI ON KIEHTOVA MAA, jonka historiallinen tunnelma tempaa mukaansa. Se on täynnä kelttitaruja ja vihreitä menninkäisiä, joilta ei voi välttyä liikkuipa sitten maaseudulla tai pääkaupunki Dublinin ihmisvilinässä. Lähde mukaan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenmatkalle Irlantiin toukokuussa ja koe omin silmin kaunis ja vieraanvarainen Irlanti. TEKSTI: Laura Hyle KUVAT: Irlannin saari sijaitsee aivan Euroopan laitamilla, Atlantin ja Irlannin meren välissä. Sen historia on pitkä, sillä ensimmäiset irlantilaiset saapuivat saarelle jo 10 000 vuotta sitten. Kelttitarut ja menninkäiset ovat edelleen läsnä joka puolella Irlantia, niihin törmää väkisinkin liikuitpa maaseudulla tai Dublinin ihmisvilinässä. Irlantilaiset ovat vieraanvaraista kansaa, jotka suhtautuvat vilpittömän ystävällisesti matkailijoihin. Parhaan maistiaisen irlantilaisesta elämänmenosta saa vierailemalla pubissa, jotka ovat irlantilaisten olohuoneita. Pubiin mennään tapaamaan tuttuja, katsomaan urheilua, kisaamaan tietovisakuninkuudesta tai syömään sunnuntailounasta perheen kesken. Nauru raikaa ja usein laulukin, sillä myös trubaduurit ja kansanmusiikkia soittavat yhtyeet kiertelevät pubeissa musisoimassa. Viime aikoina Irlanti on ollut esillä talouskriisinsä vuoksi, mutta ainakaan toistaiseksi matkailijalle talousongelmat eivät näy. Turismi onkin säilynyt yhtenä Irlannin suurimmista tulonlähteistä kriisistä huolimatta. Irlanti ja talous Irlannin talouskriisi juontaa juurensa 90-luvulla, jolloin alkanut liberaali talouspolitiikka saivat aikaan länsimaiden kovimman talouskasvun ja 2000-luvulle tultaessa Irlanti oli nousemassa yhdeksi Euroopan varakkaimmista maista. Tämän vuosien 1995 2007 talouskasvun vuoksi maalle annettiin lempinimi Kelttiläinen tiikeri. Monet suuryritykset, kuten Google joka avasi sinne Euroopan pääkonttorinsa, tulivat Irlantiin matalan verotuksen houkuttelemina. Talouspolitiikka kuitenkin aloitti syöksykierteen ja sen aiheuttama asuntokupla yhdessä pankkikriisin kanssa johti siihen, että 18. marraskuuta 2010, Irlannin viranomaiset ilmoittivat maan tarvitseman kymmenien miljardien eurojen tukirahoitusta maan pankkien ja valtion pitämiseksi pystyssä. Muilta EU-mailta saadun tukipaketin myötä Irlannissa on käynnistetty mittavat säästötoimet. Irlannin hallitus on ilmoittanut monista sosiaaliturvan leikkauksista, kuten minimipalkan, viranhaltijojen palkkojen ja työpaikkojen sekä työttömyyskorvausten leikkauksista ja investointien supistamisesta. Säästötoimet tulevat vaikuttaman tavallisen irlantilaisen elämään vielä pitkään ja maassa onkin käyty kiivasta keskustelua siitä, miksi tavalliset irlantilaiset joutuvat nyt maksamaan hallintonsa tekemistä virheistä. Suomalaisena yrittäjänä Irlannissa Suomalaislähtöinen Kira Mäkelä on toiminut yrittäjänä Irlannissa viitisen vuotta. Kiran business to business- yritys, Tourwise Ireland, tarjoaa matkanjärjestäjäpalveluita pohjoismaalaisille matkatoimistoille ja hoitaa esimerkiksi majoitus- ja ohjelmapalveluvaraukset matkatoimistojen puolesta. Irlannissa kannustetaan yrittäjyyteen ja yrittäjälle on tarjolla paljon erilaisia palveluita, kuten neuvontaa ja koulutusta. Yrityksen perustaminenkin on Irlannissa suhteellisen helppoa ja verot, joita irlantilaisilta yrittäjiltä kerätään eurooppalaisia kollegoitaan huomattavasti vähemmän, voi maksaa internetin kautta. Kira kertoo. Irlannin taloustilanne on vaikuttanut rankalla kädellä myös irlantilaisiin yrityksiin. Monet ovat joutuneet lopettamaan toimintansa, vähentämään työntekijöitä tai lyhentämään työntekijöiden työaikaa. Kiran asiakkaat ovat pääasiassa pohjoismaissa, joten hänen yrityksensä toimintaan ei ole vaikuttanut yhtä suurella voimalla. Kaupanteko on nihkeämpää kuin ennen lamaa ja se kyllä näkyy jokaisen irlantilaisen yrittäjän arjessa. Lamalla on kuitenkin ollut positiivisiakin vaikutuksia, esimerkiksi hinnat ovat laskeneet jonkin verran ja juoksevat kulut, kuten palkat ja liiketilojen vuokrat ovat tulleet alaspäin. Kira arvioi. Kira ei ole toiminut yrittäjänä Suomessa, joten hän ei osaa sanoa onko yrittäjyydessä eroja kahden maan välillä. Suomalaista tehokkuutta Kira kehuu, Irlannissa kun puhelin- ja internetliittymää saattaa joutua odottamaan viikkoja.. Irlantilaiset ovat monessa asiassa vähän hitaasti hyvä tulee - kansaa Kira naurahtaa. Vientiä Irlantiin Teemu Saloranta, Irlannin Finnish Business Clubin puheenjohtaja kertoo, että Irlannissa on vilkas yrittäjäjärjestökenttä, jotka tarjoavat yrittäjille monenlaista tukea. Pienempiä yrityksiä palvelee ISME, eli Irish Small and Medium Enterprises Association sekä maakuntien omat Enterprise Board-aluejärjestöt. Suurempia järjestöjä ovat mm. IBEC sekä Enterprise Ireland. Irlantiin haluavia ulkomaisia yrityksiä varten on myös oma järjestönsä IDA. Irlannin markkinoille onkin ehtinyt jo useita suomalaisia yrittäjiä. Suomalaiset ovat usein organisoituneet Englannissa ja sitä kautta vievät tuotteitaan myös Irlantiin, joka yhteisen kielen vuoksi mielletään samaksi markkina-alueeksi. Kaupankäyntimahdollisuutta olisi tarjolla kuitenkin jo pelkästään Irlannissa, sillä talousalueella asuu yli 4 miljoonaa kuluttajaa, Salorantaa pohtii. Jos vienti tai yritystoiminta Irlannissa kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti tulla itse paikan päälle käymään ja tavata myös yrittäjäjärjestöjen edustajia. Reissu maksaa varmasti itsensä monin verroin takaisin. hän vakuuttaa. POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENMATKA IRLANTIIN Matka-aika: tiistai 10.5. lauantai 14.5.2011 Tiistai 10.5. Matkustuspäivä Kokoonnumme Oulunsalon lentoasemalle, josta lennämme ensin Helsinkiin ja sieltä Dubliniin. Bussimme ja oppaamme ovat meitä vastassa, josta suuntamme yhteiselle lounaalle ja Dublinin kaupunkikierrokselle. Kaupunkikierroksen päätämme Jamesonin viskitislaamolle. Bussimme vie meidät vierailun päätteeksi ***- tason hotelliimme. Nautimme illan päätteeksi yhteisen illallisen paikallisen yrittäjäjärjestön edustajan kanssa. Keskiviikko 11.5. Guinness ja Suomen suurlähetystö Irlantilaisen aamiaisen jälkeen teemme yritysvierailun paikalliseen matkailu/tuotanto/palvelualan yritykseen. Vierailemme myös Guinness Storehouse keskuksessa, jossa tutustumme 250-vuotiaan Guinnessin oluen historiaan ja valmistukseen. Kierros päättyy näköalabaariin, josta aukeavat mahtavat näköalat Dublinin ylle. Näiden vierailujen päätteeksi nautimme yhteisen lounaan. Iltapäivälle on varattu vierailu Suomen suurlähetystöön ja illalla on aikaa tutustua Dubliniin omatoimisesti Torstai 12.5. Wicklown maakunta, Glendalough ja Powerscourt House & Gardens Irlantilainen aamiaisen jälkeen teemme yritysvierailun paikalliseen matkailu/tuotanto/palvelualan yritykseen. Sen jälkeen teemme kokopäiväretken Wicklown maakuntaan, jota sanotaan myös Irlannin puutarhaksi. Tutustumme Glendaloughin luostarirauniolaaksoon, joka sijaitsee Wicklown vuorten sylissä, kahden järven välissä. Vierailemme myös upealla Powerscourt House & Gardens tilalla. Kartanon puutarhasta löytyy mielenkiintoisia osia, mm. italialainen puutarha, amerikkalainen puutarha, japanilainen puutarha ja yrttitarha. Nautimme lounaan Wicklowssa ja ennen paluuta Dubliniin tutustumme vielä yhteen yritykseen Wicklowssa. Perjantai 13.5. Dublin ja Irlantilainen ilta Irlantilainen aamiainen hotellilla. Tämä päivä on varattu vapaaseen tutustumiseen ja ostosten tekoon Dublinissa. Illalla lähdemme viettämään iltaa ja nauttimaan yhteistä illallista The Merry Ploughboy s pubiin, perinteiseen Irlantilaiseen tapaan. Lauantai 14.5. Malahide Castle ja Kotimatka Hotellin aamiaisen jälkeen luovutamme huoneemme ja siirrymme bussiin. Vierailemme vielä Malahiden linnassa, missä on upeita, eri aikakausilta olevia huoneita. Linnavierailun jälkeen nautimme lounaan Abbey Tavern pubissa ennen kuljetusta lentokentälle. Paluulentomme saapuu Helsinkiin klo 21:45 josta jatkamme vielä kohti Oulua klo 23:59. Matkan hinta: Jaetussa kahden hengen huoneessa on 1492 euroa/henkilö (sis. lennot: Oulu-Helsinki-Dublin, majoitus *** -tason hotellissa, ruokailut (ei.sis. ruokajuomia), suomenkielisen oppaan palvelut, matkanjohtajan mukana olo, matkaohjelmassa mainitut retket kuljetuksineen ja sisäänpääsyineen). Yhden hengen huoneen lisämaksu on 158 euroa/henkilö. Matkan hinta ei sisällä Trio Travels Oy:n palvelumaksua (15 /hlö) eikä matkavakuutusta. Ryhmäkoko on 20-30 matkustajaa Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset ja tiedustelut vastuulliselta matkanjärjestäjältä 28.2.2011 mennessä: Trio Travels Ltd Oy, Niina Haataja P. 020-7568614, niina.haataja@triotravels.fi

12 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 Järjestöväki päivitti tietojaan Koulutukseen osallistui sekä tuoreita että kokeneita luottamushenkilöitä. Pauli Harju KOULUTUSTAPAHTU- MAT ovat merkittävä jäsenetu Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille. Mitä monipuolisimpia oppimistilaisuuksia onkin pyörähtänyt jälleen uuden toimintavuoden myötä käyntiin. Paikallisyhdistysten järjestöväki päivitti tietojaan omien ja vierailevien asiantuntijoiden avulla luottamushenkilöseminaarissaan tammikuun lopulla. Päivän ohjelmaan kuului myös kehittämispajoja; ryhmissä mietittiin keinoja viestinnän, edunvalvonnan ja paikallisyhdistyksen toiminnan tehostamiseen. Niitä ennen toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen kertoi muun muassa PPY:n alueellisista painopisteistä tänä vuonna. Yritystoimintaa pyritään edistämään helpottamalla omistajanvaihdoksia, edistämällä kansainvälistymistä, koulutusta ja osaamista yrityksissä sekä edistämällä liiketoimintoja ja yritysten investointeja. Toimintaympäristöön vaikutetaan muun muassa tukemalla maakuntaohjelman toteuttamista ja yritysvaikutusten arviointia kuntapäätösten teossa. Haasteista ei ole pulaa Maakuntajohtaja Pauli Harju herätteli seminaariväkeä Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuudennäkymillä, jotka tarjoavat aivan riittävästi haasteita niin virkamiehille kuin elinkeinoelämällekin. Keskeiseksi teemaksi nousi ikuisuusasialta tuntuva kysymys, miten yritysten tarpeet ja työvoiman koulutus saadaan kohtaamaan paremmin. Harjun esittelemien kalvo- Näin käy, jos emme tee mitään jen joukossa oli muun muassa mielenkiintoinen ennuste siitä, miten Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT arvioi työllisten määrän jakautuvan toimialoittain Pohjois-Pohjanmaalla 2025. Eniten suhteellista kasvua ennustetaan vuodesta 2008 vuoteen 2025 majoitus- ja ravitsemustoiminnan (+20 prosenttia), koulutuksen (+17 prosenttia) sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen (+13 prosenttia) työpaikkoihin. Eniten työpaikkoja menettävät VATT:n arvion mukaan suhteessa vuoden 2008 tilanteeseen kalatalous (-37 prosenttia) ja mineraalien kaivu sekä elintarvikkeiden, tupakan ja juomien valmistus (-32 prosenttia). Näin siis käy, jos kehitys jatkuu nykyisellään, emmekä tee täällä mitään sen muuttamiseksi, Harju painotti. Pienet yritykset työllistävät Johtaja Rauno Vanhanen esitteli Suomen Yrittäjien tavoitteita seuraavalla hallituskaudella. 144 toimenpide-ehdotusta TALOUDEN VAURASTUMINEN LÄHTEE YRITYKSISTÄ Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit Työpaikkojen määrä ja palkkataso Kulutusmenot, säästöt ja sijoitukset sisältävässä tavoiteohjelmassa vaaditaan muun muassa uutta yrittäjyysnäkökulmaa päätöksentekoon, yrittämistä kannustavaa verotusta, työllistämisen helpottamista sekä yksinyrittäjän aseman parentamista. Pienten yritysten merkitys korostuu niiden roolissa Talouden vauraus, omaisuus ja sen tuotto työllistäjänä; 2001-2008 henkilöstömäärissä tapahtuneista 136 000 työntekijän lisäyksistä pk-yritysten osuus oli lähes 95 000. Alle 20-henkilön yrityksissä henkilöstö lisääntyi 58 000 työntekijällä. TEKSTI JA KUVAT: Antti Niskanen yhteisövero, osinkovero, arvonlisävero, tel-maksu ansiotulovero, kunnallisvero, tel-maksut arvonlisävero muut välilliset verot pääomavero, lähdevero, myyntivoittovero, perintövero Yksi Suomen Yrittäjien onnistuneimmista kalvoista havainnollistaa yrittämisen vaikutuksia yhteiskunnan taloudessa. Positiivisin mielin euroaikaan POHJOIS-POHJANMAAN Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jorma Kortesoja osallistui Viron yrittäjien EVEA:n juhliin Tallinnassa 14.1.2011. Juhlissa tarkasteltiin sitä, missä Viro menee tällä hetkellä ja millaiset ovat tulevaisuudennäkymät. Virossa ollaan positiivisella mielellä tulevaisuuden suhteen, kertoo Kortesoja. Yrityselämän kannalta kaksi merkittävintä ministeriä, talous- ja viestintäministeri Juhan Parts ja valtiovarainministeri Jürgen Ligi, olivat myös juhlassa mukana. Nämä kaksi ministeriä ovat voimak- kaasti ajaneet euroon siirtymistä Virossa. -Oli nähtävissä, että Virossa on ollut pelkoa siitä, kuinka euron käyttöönotto tämän vuoden alussa tulee vaikuttamaan hintatasoon ja kilpailukykyyn, kertoo Kortesoja. Tätä samaa asiaahan mietittiin Suomessa 2000-luvun alussa. Omassa puheenvuorossani kerroin, että pienet hinnat nousivat Suomessa välittömästi euroon siirtymisen jälkeen, sitten kasvu tasoittui. Kerroin myös sen, että itse vastustin euroa tuolloin jyrkästi, isänmaallisista syistä. Mutta nykyään, kun matkustan paljon eri maissa järjestötyössä ja elinkeinoelämän edustajana, niin en enää vaihtaisi euroa pois. Kyllä henki tuolla juhlassakin oli, että euro on Viron yrityselämälle hyvä asia. -Mielenkiintoista on se, että Virossa on satoja suomalaisia yrityksiä. Sama yritys voi toimia sekä Suomessa että Virossa, mutta rahaliikenne kulkee Viron kautta, koska se on edullisempaa. Toki tämä tulee muuttumaan EU:n myötä, mutta Suomen tasoon Virossa ei kuitenkaan mennä, uskoo Kortesoja. TEKSTI: Hannele Karhu KUVAT: Pirjo Kortesoja Kuvassa oikealta vasemmalle: Viron yrittäjien puheenjohtaja Marina Kaas, Viron valtiovarainministeri Jürgen Ligi, Pohjois -Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Jorma Kortesoja ja Viron talous- ja viestintäministeri Juhan Parts

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 13

14 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 Pienikin yritys voi päästä suurhankkeisiin mukaan POHJOIS-SUOMESSA on vireillä kansainvälisiä suurhankkeita, jotka asettavat monet suomalaiset yritykset uusien haasteiden eteen. Jos hankkeisiin mielii mukaan, pitää olla riittävän kokoinen tai yhteistyössä muiden yritysten kanssa hallita riittävästi asioita. Toimitusvakuuksien pitää olla kunnossa. Ja niin edelleen. Pienenkään yrityksen ei silti kannata heittää kirvestä kaivoon; sille voi verkostoitumisen avulla avautua mahdollisuus päästä ydinvoima-, kaivos- ja muihin suurhankkeisiin. Verkostojen löytymisessä ja kutomisessa yrityksiä voi auttaa Oulun ja Raahen seutujen yhteinen "Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana"-hanke. "Avainsanana on koulutus, jonka avulla pyrimme valmentamaan ja varmistamaan alueemme yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan niin kansallisiin kuin kansainvälisiinkin suurhankkeisiin", projektipäällikkö Pekka Peltomäki kertoo. Koulutukset yritysten toiveiden pohjalta Koulutuksessa pääpaino asetetaan Peltomäen mukaan yrityksiltä saatuun palautteeseen. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät on lähettänyt jäsenyrityksilleen kyselyn, jolla kartoitetaan näiden koulutustarpeita ja toiveita. Alustavan suunnitelman mukaan koulutusta järjestetään muun muassa verkostoitumisessa, yritysten välisissä sopimuksissa, vakuusjärjestelyissä, toimitussopimusten laadinnassa ulkomaisten yritysten kanssa; tarjouspyynnöt, tekninen spesifikaatio, sopimusoikeus. Toimitusketjut ja yrityksen asemointi toimittajana opetellaan, samoin ydinvoimalarakentamisen vaatimukset; luvitukset, sovellet- Yritysverkosto: Pekka Peltomäki (vasemmalla) keskustelemassa BusinessOulun yhdyshenkilöiden Markku Uimosen, Esa Riipan ja Jouni Kähkösen kanssa. tavat viranomaismääräykset, laadunvalvonta, toimitukseen sisältyvät laatuasiakirjat, dokumentaation kustannusvaikutukset. Mukana myös Kokkola ja Ylivieska Vielä ensi vuoden kestävän verkostoitumishankkeen hallinnoijana toimii Raahen seudun yrityspalvelut. Projekti on myös linkitetty Kokkolanseudun Kehitys Oy:n sekä Ylivieskan seutukunnan hankkeisiin. BusinessOulussa projektin yhteyshenkilöinä toimivat suurhankkeiden yhteyspäällikkö Jouni Kähkönen, toimialajohtaja Esa Riippa ja yrityskehitysasiantuntija Markku Uimonen. Koulutuksissa käytetään organisaation omia asiantuntijoita sekä ostettuja koulutuspalveluja. Ydinvoimalahankkeen valmistelussa projekti tekee yhteistyötä Fennovoiman ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. TEKSTI JA KUVA: Antti Niskanen Aktiivinen yrittäjä - Kiinnostaako menestys IVT-lämpöpumppujen jälleenmyyjänä Pohjois-Suomen alueella? Tarjoamme: Toimi mielellään heti! Odotamme yhteydenottoasi viimeistään 31.3.2011 mennessä.

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 15 Valtion talouden kunnossapitämiseksi Kiviniemellä oli keinoina julkisen talouden menojen kasvuvauhdin pysäyttäminen, maltilliset palkkaratkaisut, Suomen velkaantumisen pysäyttäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kuntaliitoksiakin on vielä Kiviniemen mukaan tulossa. Myönteistä palautetta edunvalvonnasta Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kertoi kolme kuukautta puheenjohtajana kiertäessään saaneensa myönteistä palautetta yrittäjäjärjestön toteuttamasta edunvalvontatyöstä. Monilla pienyrittäjillä on ollut huoli alv:n korotuksesta, joka työvoimavaltaisille yrityksille olisi vaikea pala niellä. Simolinna lupasi, että asia tutkitaan ja lasketaan tarkasti eri mallit. -Aktiivinen toiminta tuo yrittäjät yhteen, totesi Simolinna ja mainitsi esimerkkinä Keski- Suomen yrittäjäjuhlan, jossa oli 1300 osallistujaa. Hän myös sanoi havainneensa, että tilaisuuksien osallistujissa on ollut paljon nuoria yrittäjiä. Pohjois-Pohjanmaalta oli neuvottelupäivillä mukana parikymmentä osallistujaa. Aluepalaverissa esittäytynyt Fennian aluejohtaja Kimmo Hyvärinen istumassa vasemmalla. Puheenjohtajat neuvottelupäivillä: Yrittäjyys kantaa Suomea aktiivisuus tuo yrittäjät yhteen TYÖURIEN PITUUDEN lisääminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen, yrittäjien edunvalvonta, yrittäjäjärjestön panostaminen jäsenpysyvyyteen, nuorien yrittäjien huomioiminen sekä kuntien ja yrittäjien väliset asiat nousivat keskeisenä esille Suomen Yrittäjien puheenjohtajien laivaseminaarissa 6.-8.2. Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Tapahtumaan osallistui reilut 450 henkilöä paikallisyhdistyksistä, alue- ja toimialajärjestöistä, Suomen Yrittäjistä ja yhteistyökumppani Fenniasta. Pohjois-Pohjanmaalta oli mukana parikymmentä osallistujaa. Aluejärjestön oman tilaisuuden veti puheenjohtaja Jorma Kortesoja. Tilaisuudessa esittäytyi muun muassa Fennian uusi aluejohtaja Kimmo Hyvärinen sekä yrittäjien omistusvaihdos hankkeen projektipäällikkö Tommi Sirviö Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä. Hän toivoi, että kaikki paikallisyhdistykset olisivat hänen edustamassaan hankkeessa mukana omalla panoksellaan. Keskustelussa nousi esille kunnissa yhteistyö paikallisten elinkeinojohtajien kanssa. Keskustelussa oli myös esillä paikallisyhdistysten välinen yhteistyö ja suuremmissa tapahtumissa voitaisiin käydä puolin ja toisin auttamassa työpanoksella ja ainakin osallistumalla tapahtumiin. Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemen juontamassa Yrittäjyys kantaa Suomea -puoluevaikuttajien paneelissa olivat mukana pääministeri Mari Kiviniemi, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner. Yrittäjiä kiinnosti yritys- ja osinkoverotus, jossa Katainen piti hyvänä laajaa veropohjaa. Hän kertoi Kokoomuksen tavoittelevan 29.1 julkistetun kannanoton mukaan yhtiöverotushyvitysjärjestelmän palauttamista, jonka Kiviniemi tyrmäsi. Panelistit kertoivat, että Keskustan ja Kokoomuksen verolinjausten avaukset julkistetaan lähiviikkojen aikana. Yleisön joukosta esitetyssä kysymyksessä toivottiin verottajalta jotain palkkiota tai hyvitystä niille, jotka hoitavat verot ajallaan. Kun se ei ollut panelistien mukaan mahdollista, kysyjä toivoi verottajan lähettävän edes joulukortin kiitokseksi yrittäjien suuresta työstä verojen kerääjinä. Jungner sanoi kannattavansa Suomen Yrittäjien ehdotusta siitä, että uuden työntekijän koeaikaa nostettaisiin nykyisestä neljästä kuukaudesta. Hän oli huolissaan valtion suuresta velasta, joka pitäisi hoitaa talouden kasvulla, valtion säästöillä ja verojen korotuksilla. Eväitä kansantulon ja työllisyyden nostamiseen Ruotsin valtiovarainministeriön suhdanneinstituutin tutkija Juhana Vartiainen evästi suomalaisia yrittäjävaikuttajia teemoilla, mikä lisää pysyvästi työllisyyttä ja kansantuloa. -Työn verotusta tulee alentaa ja työhön liittymättömiä veroja sekä kiinteistöveroa kiristää. Eläkeiän nostaminen on tärkeää, työttömyysturvan tasoa ja kestoa on tarkasteltava kriittisesti, ammatillista ja alueellista liikkuvuutta on lisättävä, työnvälitystä tehostettava ja työperäistä maahanmuuttoa edistettävä. Monet näistä päätöksistä ovat ikäviä ja vaikeita toteuttaa ja koskaan niillä ei tunnu olevan oikea aika. Edellä mainitut asiat tulisikin ottaa poliittisiksi ohjelmiksi, työhulluksikin kutsuttu Vartiainen opasti luennossaan. Osallistujat kokoontuivat myös aluejärjestöjen omiin palavereihin, joissa pohdittiin kunkin alueen ajankohtaisia asioita. Uusille puheenjohtajille, joita mukana yli 50, annettiin ohjeita tehtävän hoitamiseen ja innostettiin osallistumaan POMO-koulutukseen. Uutena ohjelmassa oli usean eri paikallisyhdistyksen puheenjohtajien puheenvuorot omien paikallisyhdistysten toiminnasta, josta osallistujat saivat hyviä eväitä kotiin viemisiksi. KUVAT JA TEKSTI: Heimo Turunen Puoluevaikuttajien paneelissa valtiovarainministeri Jyrki Katainen, pääministeri Mari Kiviniemi, SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner ja paneelin vetäjä, Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna, toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja elinkeinopoliittinen asiamies Heikki Autto vaihtamassa mielipiteitä Ruotsin valtiovarainministeriön suhdanneinstituutin tutkija Juhana Vartiaisen kanssa, jolla oli hyviä evästyksiä Suomen työllisyyden ja kansantalouden pa-rantamiseksi.

16 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 Linnanmaan kampusalue on Oulun Yliopiston sydän. Kuva: Studio Ilpo Okkonen oy HAASTEKAMPPANJA YRITYKSILLE Yhteisen yliopiston puolesta OULUN YLIOPISTO haastaa helmikuusta lähtien erityisesti pk-yrityksiä mukaan tukemaan alueen merkittävimmän toimijan tutkimus- ja kehitystyötä. Yliopiston ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen ansiosta syntyy sekä innovaatiota että korkeatasoista osaamista. Varainhankintakampanja on tuottanut vuoden loppuun mennessä yli 9 miljoonaa euroa. Painopistettä ulkopuoliseen rahoitukseen Viime vuoden alusta voimaan tulleen yliopistolain mukaan yliopistojen rahoituksen painopiste on siirtynyt yhä enemmän ulkopuoliseen rahoitukseen, vaikka valtio rahoittaa yhä yliopistoille asetetut perustehtävät. Tähän mennessä Yliopistorahastoa on tuettu 9,2 miljoonalla eurolla, johon lisätään valtion lupaama 2,5 kertainen vastinraha. Nyt alkavan haastekampanjan myötä haluamme erityisesti mukaan pk-yrityksiä, koska heidän sidoksensa yliopistoon on ollut selvästi suuryrityksiä heikompi, toteaa varainhankintapäällikkö Seppo Heikkilä Oulun yliopistosta. Kampanjan päänavaajina toimii muutama yritys, jotka lähtevät haastamaan muita mukaan. Luonnollisesti kuka tahansa voi kuitenkin osallistua ja haastaa esimerkiksi tuttuja yrittäjiä tukemaan yliopistoa. Halutessaan mukaan lähtevät yritykset saavat kunniakirjan ja nimensä pääaulan lahjoittajalistaan. Yli 850 euron lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Yliopistosta hyötyy koko alue Ainakin välillisesti osallistumisesta hyötyvät sekä yrittäjät että yksityiset asukkaat. Yliopisto tuo alueelle ostovoimaa ja osaajia sekä elinkeinoelämään, tutkimukseen että kunnalliselle sektorille. Lisäksi se tuottaa henkilökuntaa esimerkiksi opetukseen ja terveydenhuoltoon, ja sitä kautta Puusta pitkälle kehitystyön avulla luo hyvinvointia. Noin 76 % asiantuntemuksesta jää lähiseudulle, Heikkilä sanoo. Oulun Yliopiston ja seudun elinkeinoelämän kumppanuus on tunnetusti tiivistä, ja tästä kumppanuussiteestä puhutaan maailmallakin Oulun mallina. Oululaistaustaisia innovaatioita ovat esimerkiksi matkapuhelimet, matkaviestinjärjestelmät, sykemittarit, älykortit, erilaiset tietoturvaratkaisut ja sidekudostutkimuksesta syntyneet terveydenhuollon sovellukset. Merkittäviä tutkimusalueita ovat olleet esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien tutkimus, sekä pohjoisen luonnon ja ilmakehän tutkimus, jonka avulla on saatu uutta tietoa ilmastonmuutoksesta. Innovaatioiden kärkikastissa Yhteistyön ansiosta Oulun alue on innovaatioasteella ja tutkimuksen määrällä mitattuna Euroopan kärkikastissa. On tärkeää ymmärtää kuinka suuri merkitys yliopistolla on. Ilman sitä Oulussa olisi arviolta 70 000 asukasta, eikä meillä todennäköisesti olisi Nokian ja Outokummun kaltaisia toimijoita, Heikkilä muistuttaa. Vahva yhteistyö onkin elinehto, jotta pysytään toimintakykyisenä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. TEKSTI: POHJOIS-SUOMEN suurin yksityinen puunjalostaja Pölkky 0y on yksi haastekampanjaan osallistuneista tahoista. Yrityksellä on saha ja jatkojalostuslaitos sekä Kuusamossa että Taivalkoskella, ja painekyllästyslaitos Oulussa. Pölkky Oy on perheyritys, jolla on neljänkymmenen vuoden kokemus puunjalostuksesta. Tällä hetkellä yritys työllistää noin kaksi sataa henkilöä. Kannustimena Oulun Yliopiston tukemiselle toimii halu turvata oman alan kehitys jatkossakin. Halusimme olla mukana, koska puusta rakentaminen ja sen kehittäminen ovat alueita joilla Oulun Yliopisto on vahva tekijä. Tämä tutkimus- ja kehitystyö vaikuttaa koko toimialaan, linjaa toimitusjohtaja Jouko Virranniemi. Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi toivoo että sekä pk-yritykset että yksityiset henkilöt lähtisivät kampanjaan yhtenä rintamana. Yritysten suhtautuminen pääosin myönteistä Kampanjaan lähtemistä Virranniemi suosittelee lämpimästi muillekin yrittäjille. Jotkut toki ajattelevat, ettei yliopistojen toiminnan kustantaminen yritysten toimesta ole oikein, koska rahoitus on aiemmin tullut valtiolta. Tiedän että monet yritykset ainakin harkitsevat osallistumista, eli vastaanotto varainkeruukampanjaa kohtaan on ollut pääosin myönteistä. TEKSTI: Lääketieteellistä tutkimusta tehdään esimerkiksi Biocenterissä. KUVA: Kati Leinonen

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 17 Osa 1 Uudet Puheenjohtajat esittelyssä PPY:N ALUEJÄRJESTÖISSÄ aloitti vuoden alusta 10 uutta puheenjohtajaa. Osa on kokonaan uusia kasvoja ja osa on palannut puheenjohtajaksi tauon jälkeen. Pyysimme heitä vastaamaan muutamaan kysymykseen näin puheenjohtajuuskautensa alussa. 1. 2. 3. 4. TEKSTI: Laura Hyle Mitkä ovat yhdistyksesi toiminnan suurimpia haasteita tänä vuonna? Mitkä teemat yrittäjyydessä ovat itsellesi lähinnä sydäntä? Minkälaisia terveisin haluat lähettää yhdistyksen jäsenille? Entä aluejärjestölle? Heikki Parkkila- Pudasjärven Yrittäjät ry 1. Pudasjärvellä on ollut viimeisten vuosikymmenien ajan aleneva väestönkehitys. Viime vuonnakin asukasluku aleni yli sadalla hengellä ja suurin osa muuttajista on nuoria ja työikäisiä henkilöitä. Tämä tulisi saada pysähtymään yhteistyössä yrittäjien ja kaupungin sekä kaikkien pudasjärveläistahojen kanssa. 2. Toivoisin, että nuoria pu- dasjärveläisiä uskaltautuisi lähtemään yrittäjäksi. Itse en kadu päivääkään yli 40-vuotista osuutta elämästäni yrittäjänä. Lopettaminen ei ole tullut mieleen kertaakaan. Minulta on kysytty, koska jään eläkkeelle? Olen sanonut, enhän minäkään ole puuttunut teidän harrastuksiin eli yrittäminen on minulle myös harrastus. 3. Yrittäjäillat kaupungin päättäjien kanssa ovat olleet useiden vuosien ajan yksi osa säännöllistä toimintaa. Illat jatkuvat kevätkaudella ja ensimmäinen on torstaina 24.2. Pudasjärven yrittäjien järjestämät markkinat heinäkuun alussa ovat vuosittain pitäjän suurin tapahtuma. Järjestelytehtäviin tarvitaan jälleen talkoolaisia ja vapaaehtoista työvoimaa. 4. Kuljetusalan nykyisiin ongelmiin tulee ottaa kantaa ja saattaa ne päättäjien tietoon. Uusia EU-direktiivejä tulee alalle toinen toisensa perään. Yrittäjällä on täysi työ pysyä niissä mukana. Jos niitä noudattaisi kirjaimellisesti, ei yrittäjä viikonloppunakaan saisi huoltaa omaa kuljetuskalustoaan. Tuntuu, että Suomen EU-asioista päättäjät eivät ota huomioon kuljetusyrittäjien ongelmia, vaan EU-säännösten nojalla pyritään vain pitämään kuljetusyrittäjät nuhteessa ja kurissa. Satu Aikio Kempeleen Yrittäjät ry 1. Haasteena on saada Kempeleen yrittäjät aktiivisemmin mukaan tapahtumiin ja 1. Kuten yleensäkin yhdistystoiminnassa, jäsenten aktivoiminen on haasteellista. Hallitusvetoinen toiminta ei ole koskaan hyvä vaihtoehto. Pa- Katriina Rekinen Oulunsalon Yrittäjät ry toimintaan, sillä osallistujia on ollut viime aikoina vähän. Tälle vuodelle yritämme saada rahoitusta myös kuntoutukseen,koska yrittäjien oma hyvinvointi vaikuttaa koko yritykseen. 2. Uuden oppiminen ja uudistuminen, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Ja tasapainon löytäminen työn ja vapaa ajan kanssa. 3. Olen uusi puheenjohtaja ja yritän keksiä jotain vaihtelua tapahtumiimme. Toivottavasti tulette tapahtumiin ja koulutuksiin mukaan! Jos teillä on uusia ideoita toimintaamme, niin otan niitä mielelläni vastaan. Parhaiten tavoitatte minut sähköpostilla. 4. Alue järjestö järjestää jo tällä hetkellä aktiivisesti koulutusta ja luentoja ja mielestäni toiminta on monipuolista. Yhteistyötä muiden alueen puheenjohtajien kanssa voisi lisätä. rastahan olisi, että jäsenistöltä tulisi ideat ja hallitus toteuttaisi ne. Pyrimme tänä vuonna lisäämään tiedottamista ja keräämään näitä ideoita jäsenistöltämme. 2. Mielestäni varsinkin PK-yrityksillä verkostoituminen on erittäin tärkeää. Hyvien yhteistyökumppaneiden löytäminen vapauttaa työajan ydinosaamiselle. Itse ei ole järkevää tehdä kaikkea, vaikka osaisikin. Lisäksi toisista yrittäjistä saa tarpeellista vertaistukea. 3. Paikallisyhdistyksen kautta pääset vaikuttamaan oman alueesi yrittäjäilmapiiriin. Ota yhteyttä hallituksen jäseniin ja viedään yhdessä asioita eteenpäin. Esimerkiksi kuntaliitoksen myllerryksessä on moni yrittäjä yksinään hukassa. 4. Kiitokset alkuvuoden uskomattoman vuolaasta tietotulvasta. Uuteen luottamustoimeen on saatavilla helposti työvälineitä ja taustatukea. Koulutus- ja tapahtumakalenteri näyttää varsin monipuoliselta, yritetään yhdessä saada jäsenet mukaan toimintaan! Janne Korkala Yli-Iin Yrittäjät ry 1. Tavoitteena on jäsenten aktivoiminen 2. Minua lähellä on kasvun ja kannattavuuden lisääminen sekä perheyrittäjyys. 3. Erityisesti kuntaliitosten aikaan tarvitsemme yhteistyötä ja järjestäytymistä. Sillä saamme asiamme ja ideamme paremmin kuuluville. 4. Ei erityisiä terveisiä aluejärjestölle. Markku Halonen Vaalan yrittäjät ry 1. Suurimpia haasteita on uusien jäsenien hankkiminen ja toimiminen niin, että entiset jäsenet säilyvät mukana toiminnassa. 2. Kierrätys on minulle tärkeä teema, melkeinpä kaikille tuotannosta tulevalle jätteelle on löytynyt jatkojalostaja. 3. Yhdessä olemme vahvempia! 4. Te olette tärkeä osa organisaatiossa.

18 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 YRITTÄJÄ HYÖDYNNÄ ALUEELLISET JÄSENEDUT Nordea vahvistaa yrityspalvelujaan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti jäsenille 6 kertaa vuodessa Viikkotiedote jäsenille kerran viikossa Yrittäjä Info ladattavissa netistä 6 kertaa vuodessa Aina ajankohtainen e-kirje jäsenille 6 kertaa vuodessa Asiantuntijat käytössänne, kysy lisää 08 311 4677 tai ppy@yrittajat.fi tai www.ppy.fi KOULUTTAVAT INTERNETMARKKINOINNIN SEMINAARI 16.3.2011 Internet-sivut ovat lähes kaikille yrityksille pakollinen lisä toimintaan ja sosiaalisen median rooli yritystoiminnassa on kasvamassa. Sanotaan, että ilman niitä fi rmaa ei ole olemassa. Näin saattaa olla, mutta täytyy muistaa, että ne ovat vain osa yritys-toimintaa. Jos internet-sivujen ja sosiaalisen median roolia ja merkitystä yritystoimin-nalle ei ole mietitty kokonaisuuden kannalta, niin ne eivät toimi toivotulla tavalla. Niistä voi tulla enemmänkin rasite. Aika: 16.3. 2011 kello 17.00 19.00 Paikka: Nordea, Kirkkokatu 6, 5. krs, Oulu Ilmoittautuminen: ppy@yrittajat.fi, p. 010 3221 980 Ohjelma: Tilaisuuden avaus Marjo Kolehmainen, Internetsivut mainos vai rasite? Mikä ero on siinä, hankintaanko fi rmalle pelkästään internetsivut vai liitetäänkö ne osaksi fi rman jatkuvaa toimintaa? Timo Simell, Tieke Tavoitteellisuus verkossa ja kävijäseurannan käyttö Millaiset ovat hyvät kotisivut ja miten sinne houkutellaan oikeat kävijät? Miten sivujen mittaaminen auttaa asiaa? Henna Turunen, Snoobi Oy Sähköpostimarkkinoinnin tehokas hyödyntäminen yritystoiminnassa Samuli Tursas, Koodiviidakko Oy Nordean sähköiset palvelut Sami Heikkilä, Nordea Pankki Suomi Oyj Rahoituskriisi on helpottunut ja rahoituskysyntä elpymässä, toteavat Nordean pankinjohtajat tyytyväisinä: vasemmalta Oulun yrityspankin johtaja Sami Heikkilä. aluejohtaja Pekka Koskela ja Pohjois-Suomen yrityspankin johtaja Jarmo Rankinen. NORDEA VAHVISTAA yrityspalvelujaan perustamalla seitsemän yrityspankkia ja 38 yrityskonttoria eri puolille Suomea. Samalla se vahvistaa myös aluejohtojaan. Tavoitteena on entistä parempi asiakaspalvelu. Oman yhteyshenkilön avulla yrittäjä voi hoitaa helposti kaikki yrityksensä ja kotitaloutensa rahoitus-, maksu- ja kortti-, sijoitus- sekä vakuutuspalvelut, pohjoisen alueen johtaja Pekka Koskela tiivistää. Yrityspankeista pohjoisimmalla, Pohjois-Suomen yrityspankilla, on toimipisteet Oulussa ja Rovaniemellä. Pohjois-Suomen yrityspankki keskittyy johtajansa Jarmo Rankisen johdolla Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa toimivien suurten ja keskisuurten yritysasiakkaiden ja yhteisöjen palveluun. Koskelan mukaan yrityspankki jatkaa Nordeassa jo pitkään käytössä ollutta toimintamallia, jossa yritysasiakkaiden kasvaneisiin palvelutarpeisiin ja kansainvälistymiseen on vastattu tarjoamalla näihin tarpeisiin erikoistuneen asiantuntijajoukon palveluita. Nyt tapahtuvalla muutoksella syntyy aikaisempaa suurempi yritysasiakaspalveluiden osaamiskeskus. "Pohjois-Suomen yrityspankki palvelee noin 250 yritysasiakasta. Henkilökunnan perusta muodostuu aiemmista Lähemmäksi asiakkaita Oulun ja Lapin yrityspalveluyksiköistä". Uudistettavan yrityskonttoriverkoston tehtävänä on Koskelan mukaan palvella Nordean asiakkaita entistä laadukkaammin sekä tuoda palvelut ja ratkaisut aiempaa lähemmäs asiakkaita. Oulun yrityskonttori keskittyy palvelemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläisissä osissa. Yritysasiakkuuksia on noin 5000. Oulun yrityskonttorin johtajaksi on nimitetty Sami Heikkilä. Konttorin henkilökunnan määrä tulee olemaan lähes 30 henkilöä. Osa heistä työskentelee Oulun ulkopuolella sijaitsevissa Nordean konttoreissa lähellä asiakasta. Kajaaniin perustettava Kainuu-Koillismaan yrityskonttori palvelee pieniä ja keskisuuria yritysasiakkaita Kainuussa ja Koillismaalla. Konttorin johtajaksi on nimitetty Ahti Tuunainen.10 hengen henkilöstöstä osa työskentelee Nordean muissa Kainuun konttoreissa ja Kuusamon konttorissa. Pohjois- Suomen suurin yritysrahoittaja Nordea on Pohjois-Suomen suurin yritysrahoittaja, jonka yritysasiakkailla on käytössään pankin laaja asiantuntemus ja Pohjoismaiden parhaat pankkitoiminnan osaajat. ankki myönsi viime vuonna uusia yritysluottoja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella 527 miljoonaa euroa, ja Nordean luototusten kokonaismäärä yrityksissä nousi 1,3 miljardiin. "Asiantuntijaorganisaatioitamme vahvistamalla ja valmentavaan johtamiseen panostamalla pystymme entistä paremmin palvelemaan alueen yritysasiakkaita ja edistämään siten alueen yritysten ja samalla talouden kehitystä ja kasvua. Muutosten tavoitteena on entistä parempi asiakaspalvelu", Koskela kertoo. Entistä vahvemmat aluejohdot Johtamista kehittämällä ja aluejohtoa varmistamalla Nordeassa varmistetaan Koskelan mukaan, että uusi asiakaslähtöisempi toimintatapa ulottuu koko verkostoon. "Organisaatiomme madaltuu ja tiimit erikoistuvat. Samalla tuomme johtamisen lähemmäs asiakastyötä. Panostamme yhä vahvemmin valmentavaan johtamiseen, jolla lisäämme henkilöstömme motivaatiota ja sitoutumista". Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella varajohtajiksi on nimetty Matti Hautala ja Anna-Leena Kukkonen sijaintipaikkanaan Oulu sekä Ahti Tuunainen sijaintipaikkanaan Kajaani. Tuunainen vastaa samalla Kainuu- Koillismaan yrityskonttorin johtamisesta. Varajohtajat kuuluvat samalla jatkossa alueen johtoryhmään. TEKSTI JA KUVA: Antti Niskanen Hallituskatu 21 3 krs. 90100 Oulu 08-3114 677, 08-371 227, www.ppy.fi LIITTYMÄLLÄ JÄSENEKSI kuulut isoon joukkoon yrittäjiä, jotka pitävät tärkeänä, että yrittäjät vaikuttavat myös omalla alueellaan. www.ppy.fi

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 19 Minun OULUNI AC OULUN TOIMITUS- JOHTAJAN Kimmo Piispasen visiossa Oulu on nostanut merellisyytensä sekä Oulujoen arvoonsa vuonna 2020. "Kaupunki on siirtynyt lähemmäs rantaa, ja meri on oululaisten ahkerassa virkistyskäytössä. Oulujoen lohesta on toimivien kalateiden rakentamisen ansiosta kehittynyt virkistyskalastajien tavoittelema saalis". "Rantareitit, luontomatkailu ja yritteliäisyys joen varrella ovat myös nousseet kukoistukseensa". Oulu on lentoliikenteen keskus, mikä on vauhdittanut Oulun kansainvälistymistä. "Kaupungista on kehittynyt se avarakatseinen pohjoisen keskus, jollaiseksi se kuvitteli itseään jo vuosituhannen vaihteessa ". Katetulla Rotuaarilla riittää nähtävää Kaupungin sydän Rotuaari on katettu ja on ympärivuotisessa käytössä, sen varrella on Toimitusjohtaja Kimmo Piispanen jatkaa haastatteluperiaatteella etenevää juttusarjaamme, jossa visioidaan miltä Oulu voisi näyttää 10 vuoden kuluttua. Seuraavaksi visionääriksi hän haastaa Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtajan Kaisu Laurila-Seluskan. Jalkapallomiehen visio Oulusta 2020: Merellisyys ja joki kukoistavat Meri on oululaisten ahkerassa käytössä suihkulähteitä ja akvaarioita. Franzenin aukiolla on talvitori ja muita tapahtumia, ja siellä on myös kaupungin virallinen joulukuusi. Oulun keskikaupunki on rakentunut tiiviiksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi; kerroskorkeudet ovat nouseet, mutta uutta on rakennettu vanhaa ja arvokasta säilyttäen, "Kallioparkin yhteydessä louhitut alikulkutunnelit yhdistävät katuja ja kaupunginosia toisiinsa. Sisäpihat ovat hyötykäytössä, ja monien talojen ylätiloissa talvipuutarhat luovat viihtyisyyttä". Oulua ympäröi kehätie, jolta liikenne soljuu joustavasti kaupungin keskustaan. Kulttuuri houkuttelee Ouluun Kuusisaaressa vietetään joka kesä massiivista kulttuuritapahtumaa. Porin jazzin ja Kuhmon kamarimusiikin tavoin se kokoaa väkeä eri puolilta maata ja maailmaa. "Monitoimiareenalla esiintyy myös talvisin kansainvälisiä tähtiä, ja Nykytaiteen museo esittelee pohjois-suomalaisten taiteilijoiden töitä suurelle yleisölle". Paluumuuttajista ei ole puutetta Oulu menestyy urheilussa paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Oululaisen urheiluvalmennuksen, tekniikan ja lääketieteen yhteistyö on tuottanut monia lahjakkaita urheilijoita ja urheiluvalmentajia, jotka saavuttavat kansainvälistä mainetta. Oulun vetovoima urheilussa on kasvanut niin, että entisiä oululaisia palaa tänne takaisin. Paluumuuttajista ei ole puutetta. Seuraavaksi Oulun visioijaksi Kimmo Piispanen haastaa Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtajan Kaisu Laurila-Seluskan. TEKSTI JA KUVA: Antti Niskanen Oulun vetovoima urheilussa on kasvanut 2020 niin, että paluumuuttajista ei ole puutetta, Kimmo Piispanen uskoo. PARHAAT PALVELUT Taloushallinto & koulutus Palkanlaskentapalvelut Koulutusta ja neuvontaa työsuhdeasioista Henkilöstötieto Oy 040 5065483 Kirkkokatu 19 A, Oulu Laatujärjestelmät Siivouspalveluita Valomainoksia YRITTÄJÄ KYSYY Selkäkivun hoito Olen 51-vuotias LVI-alan yrittäjä. Selkäkipu haittaa työni tekemistä, mutta sairauslomalle en voi jäädä. Nukun huonosti jalkaa repivän kivun vuoksi. Työmaalla huomaan unohtelevani asioita ja päivät venyvät pitkiksi. Olen käynyt selkäkivun vuoksi fysioterapeutilla, josta sain avun vähäksi aikaa. Mitä voin tehdä, jotta jaksaisin työssäni eläkeikään saakka? Suosittelen, että varaat ajan omalle työterveys- tai terveyskeskuslääkärillesi kuntoutustarpeen arvioimiseksi. KELA:n kautta on mahdollista anoa laitoskuntoutusta, kun sairaus olennaisesti alentaa työkykyä. TYK-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä pitkäaikaisesti. Kurssin aikana työstetään sekä työhön että terveyteen liittyviä teemoja. Yrittäjille suunnatuissa TYK kuntoutuksissa on sekä sisällöissä että kurssijaksojen rytmityksessä huomioitu nimenomaan yrittäjien tarpeet. Toisena vaihtoehtona ovat tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutuskurssit, joissa pääpaino on löytää keinoja sairauden kanssa selviämiseen, näillä kursseilla ammatillisten asioiden käsittely on vähäisempää. Katja Ryynänen, Työterveyshuollon ja fysiatrian erikoislääkäri, Rokua Health Salassapitosopimus Mitä pitää ottaa huomioon, kun teemme salassapitosopimuksen ulkomaankaupassa (myymme tuotteita)? Salassapitosopimus eli NDA (non-disclosure agreement) on ainoastaan keino varmistaa jo luovutetun tiedon salassapito. Miettikää etukäteen, mitä tietoa annatte sopimuskumppanille. Neuvottelujen alkuvaiheessa ei kannata paljastaa liikaa luottamuksellista tietoa. Suosittelen varmistamaan myös sen, että myös neuvotteluihin osallistuva oma hen- kilöstö ymmärtää salassapidon merkityksen. Kaikki luottamuksellinen tieto on merkittävä luottamukselliseksi, mikäli salassapitosopimus niin edellyttää tämä tuntuu usein käytännössä unohtuvan. Tärkeintä sopimuksessa on se, että se on riittävän kattava teidän kannaltanne. Yrittäkää saada mukaan riittävän suuri sopimussakkoehto, se helpottaa korvausten perimistä, jos sopimusta rikotaan. Varmistakaa, että riitaisuudet ratkotaan Suomessa ja Suomen lain mukaan. Salassapitovelvollisuus kannattaa nostaa uudelleen tarkempaan keskusteluun, kun laaditte aiesopimuksen tai kauppasopimuksen. Juha Ryynänen, Asianajaja, Kauppatieteiden lisensiaatti Omistajanvaihdos Olen lähestymässä eläkeikää ja yksi lapsistani on tulossa jatkamaan yritystoimintaani. Mitä asioita minun pitäisi huomioida omistajanvaihdoksen suunnittelussa? Omistajanvaihdoksen suunnittelu alkaa aina luopujan tavoitetilan kartoituksesta ja toteutuksen aikataulutuksesta. On hyvä miettiä, kuinka kauan aion/on tarpeellista jatkaa työskentelyä yrityksen hyväksi ja miten vastuun siirto saadaan onnistuneesti hoidettua? Luopujan kertyneestä eläketurvasta ja omaisuudesta yleensä riippuu, käytetäänkö luopumistapana lahjoitusta vai kauppaa tai jotain siltä väliltä. Yhtiön arvo tulee määrittää, jotta verovaikutukset luopujalle ja vastaanottajalle voidaan luotettavasti selvittää. Suunnitteluvaiheessa on myös hyvä huomioida lasten tasapuolinen kohtelu ja kuinka esim. mahdollinen yritysvarallisuuden lahjoitus voidaan kompensoida muille lapsille. Nykyinen verosäännöstö tarjoaa sukupolvenvaihdokseen monia verosuunnittelumahdollisuuksia, joita hyödyntämällä maksettavien verojen määrä voi jäädä hyvinkin vähäiseksi. Jaakko Lampela, johtaja,ktm, HHJ Talenom, konsultointipalvelut Oy Kirjapainopalveluita Kassapalveluita Asianajotoimistoja

20 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 1/2011 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Palvely Oy KOULUTTA A TYÖSOPIMUKSET KUNTOON Aika: Ti 15.3.2011 klo 16.00 19.00 Paikka:, Hallituskatu 21, 3.krs Ilmoittautuminen: Sitovasti 4.3 mennessä, ppy@yrittajat.fi tai p. 010 322 1980 Maksu: 45 /PPY:n jäsen, muutoin 65 /hlö. Hinnat sisältään alv. 23 %. Ohjelma: Työsopimuksen tekeminen: sopimusvapaus, suullinen työsopimus, kirjallinen työ-sopimus, sähköinen työsopimus ja selvitys työsuhteen ehdoista. Työsopimuksen kestoaika: määräaikainen työsopimus (mitä tarkoitetaan, perusteet ja mahdollinen ketjuttaminen), toistaiseksi voimassa oleva työsopimus (mitä tarkoitetaan, määräaikaisen muuttuminen toistaiseksi voimassa olevaksi). Sekamuotoiset työsopimukset: määräaikainen työsopimus joka voidaan irtisa-noa, toistaiseksi tehty työsopimus, joka päättyy sovitun määräajan jälkeen. Työsopimuksen sisältö: erilaiset sopimukset erilaisiin tilanteisiin, joitain tärkeitä sopimusehtoja, sopimisen rajat. Työsopimukset kuntoon työsopimuksen muuttaminen ja muuttuminen Kouluttaja: Asianajaja Toni Isoluoma, Asianajotoimisto Isoluoma Hallituskatu 21 3 krs. 90100 Oulu 08-3114 677, 08-371 227, www.ppy.fi KOULUTTAVAT YRITTÄJÄAAMIAINEN 29.3.2011 Tule mukaan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja OSAO/ Aikuisja työpaikkakoulutusyksikön tarjoamalle YRITTÄJÄAAMIAISEL- LE tiistaina 29.3, aiheena pk-yrityksen kansainvälistyminen. Aika: 29.3. 2011 kello 8.00 10.00 TEKSTI: Hannele Karhu Kuvat: Pirjo Kortesoja Yhteishankkeella estämään harmaata taloutta POHJOIS-POHJANMAAN Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jorma Kortesoja haluaa estää harmaan talouden laajamittaisen leviämisen Pohjois-Pohjanmaalle. Ydinvoimala on lähivuosina tulossa tälle alueelle, emmekä halua tämän suurhankkeen ympärille samanlaista harmaan talouden pesäkettä kuin Olkiluodossa nyt on käynyt. Ydinvoimalahanke on niin suuri, että työvoimaa tarvitaan ulkomailta. Tämä ei ole ongelma niin kauan kuin lakipykäliä työsuojelun, palkanmaksun ja kaiken muun osalta noudatetaan. Harmaassa taloudessa ei noudateta työaika- eikä muita säädöksiä, palkat maksetaan pimeästi jne. Miljardiluokan verotulot jäävät valtiolta saamatta, ja rehellisesti toimivat suomalaiset pk-yritykset joutuvat epäedulliseen asemaan halpoja urakkatarjouksia tekevien harmaan talouden yritysten rinnalla. Kansantaloudellinen vaikutus on merkittävä. Rakennusliitto ja yrittäjäjärjestöt yhteisrintamassa Kortesoja onkin kehittämässä hanketta, jolla voitaisiin estää harmaan talouden tulo jo ennen Suomen rajaa. Olen käynyt aiheesta keskusteluja Marina Kaasin, EVEA:n eli Viron yrittäjien puheenjohtajan kanssa. Keskustelut ovat edenneet hyvässä hengessä, vain viimeiset viilaukset ovat jäljellä. Kaas on tulossa kevättalvella PPYn vieraaksi, ja silloin käymme neuvottelut loppuun. Tavoitteena on, että kun hanke alkaa, on sopimuksen oltava valmiina. Tarkoitus on yhdistää suomalaisia ja virolaisia menettelytapoja. Ongelma on yhteinen, sillä samat yritykset ja samat työntekijät harjoittavat harmaata taloutta sekä Suomessa että Virossa. -Pidän tärkeänä, että sanktiot kohdistuvat kaikkiin osapuoliin. Yrityksiä usein syyllistetään, mutta harmaassa taloudessa on aina mukana sekä työntekijä että työnantaja, muistuttaa Kortesoja. Keskustelua on käyty myös Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen kanssa, ja Rakennusliitto on vahvasti mukana. He ovat esimerkiksi valmiita kouluttamaan virolaisia työntekijöitä. EU-tasolla merkittävä yhteishanke Viron ja Suomen yhteistyö harmaan talouden kitkemiseksi on merkittävä päänavaus työvoiman liikkuvuudessa myös EU:n sisällä, vastaavaa hanketta ei aiemmin ole ollut. Hankkeen tavoitteena on saada aikaan pysyvä järjestelmä, jota voi soveltaa kaikkiin rakennushankkeisiin joissa harmaan talouden uhka on olemassa. Kortesoja haluaisi yhteiskunnan järjestelmien tukevan paremmin työhalukkuutta. Nyt ilta- ja viikonlopputöistä rangaistaan suurella veroprosentilla. Tällaisen työn tekijöitä on kuitenkin Suomessa paljon. Kun järjestelmät saataisiin kannustavammiksi, se poistaisi osaltaan harmaata taloutta. Yrittäjien neuvontapalvelut laajenevat Paikka: OSAO/ Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö, Torikatu 23, 3. krs, Oulu Ilmoittautumiset: 24.3 mennessä: ppy@yrittajat.fi, p. 010 3221 980 Ohjelma: Aamiainen katettuna klo 8.00 Tervetuloa OSAO / Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö Asiantuntijaluento Erkki Pasonen, ELP Business Connections GmbH Hallituskatu 21 3 krs. 90100 Oulu 08-3114 677, 08-371 227, www.ppy.fi POHJOIS-POHJAN- MAAN Yrittäjien jäsenille on jatkossa käytössään entistä laajempi tarjonta asiantuntemusta, kun Vaara Consulting ja MCon Partners liittyvät mukaan neuvontapalveluiden rinkiin. Vaara Consulting on tuore yritys, jonka taustalla on vankka kokemus kansainvälistymisestä ja siitä, mistä globaaleille markkinoille pyrkivän kannattaa aloittaa. Minuun kannattaa olla yhteydessä kun mietitään esimerkiksi sitä, mitä yrityksen kannattaa kansainvälistymisprosessissa tehdä itse, mistä löytää ostajat tai kontaktit, kertoo perustaja Elina Vammavaara. MCon Partners Oy puolestaan antaa ohjausta ja neuvontaa kaikissa pk-yritysten elinkaaren vaiheissa. Yrityksen palveluissa korostuu liikejohdon näkemys, mutta liiketoiminnallisen sparrauksen lisäksi henkilökuntamme joukosta löytyy esimerkiksi lainopilliseen puoleen liittyvää erikoisosaamista, toimitusjohtaja Pertti Pekkala sanoo. TEKSTI JA KUVAT: Kristiina Leino MCon Partenersin toimipiste sijaitsee lähellä Oulun toria.