JAKELUN MOBIILILAITEKATSAUS 2008

JAKELUN MOBIILILAITEKATSAUS 2008 Janne Pajukanta, Olli Kuusisto VERSIOHISTORIA Versio Dokumentin tila Päiväys Selite 2.1 Vaiheessa 18.11.2008 Laitteet vuonna 2008 3.0 Päivitetty 7.1.2009 Laitteet vuonna 2008 3.1 Valmis 12.1.2009 Laitteet vuonna 2008 3.2 Päivitetty mm. JAKE kommentit 6.2.2009 Laitteet vuonna 2008

1 SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 JOHDANTO... 2 2 VIIVAKOODIN JA RFID LUKULAITTEET... 2 3 ÄLYPUHELIMET... 5 4 MUUT LAITTEET... 7 5 LAITTEIDEN SOVELTUVUUS JAKOTYÖHÖN... 9 6 LISÄOMINAISUUDET... 10 7 JAKELUSSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT TAI PILOTOIDUT SÄHKÖISET LAITTEET JA KOKEMUKSET NIIDEN KÄYTÖSTÄ... 11 7.1 JALAN projektin pilotit 2002 2003... 11 7.2 Distribution Innovation (DI)... 13 7.3 Telenor & MWM & Wantech... 16 7.4 Giant Leap Technologies... 17 7.5 Arizona Republic... 18 8 KUSTANNUSANALYYSI JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 19 8.1 Kustannusanalyysi... 19 8.2 Ympäristövaikutusten arviointi... 20 9 YHTEENVETO... 22 10 LÄHDELUETTELO... 22 11 LINKKEJÄ... 22

2 1 JOHDANTO Tämä dokumentti on päivitetty versio vuosina 2001 ja 2003 tehdyistä laitekatsauksista, joissa kuvattiin joidenkin Jakelun logistiikkaketjun langaton ohjaus ja seuranta projektiin soveltuvien laitteiden ominaisuuksia sekä arvioitiin laitteiden soveltuvuutta sanomalehtien kuljetustyöhön ja varhaisjakelun tilausluettelon eli jakokirjan esittämiseen. Päivitettyyn laitekatsaukseen on kerätty tietoja laitteista vuonna 2008. Laitteet on valittu sillä perusteella, että niillä voidaan siirtää dataa mobiiliyhteydellä ja niissä voi suorittaa kolmannen osapuolen tekemiä sovelluksia. Useiden laitteiden datasiirto voidaan toteuttaa myös langallisen tai langattoman (WLAN) lähiverkon kautta. Laitteet on jaettu seuraaviin kategorioihin: viivakoodin lukulaitteet, älypuhelimet sekä muut laitteet. Yleisesti ottaen laitteet eivät sinänsä ole paljoakaan muuttuneet vuodesta 2003. Niihin on tullut lisää tehoa, näytöt ovat parantuneet ja niiden käytettävyyttä on parannettu. Valitettavasti virtalähteet eivät ole kehittyneet aivan odotetulla tavalla. Tiedonsiirrossa on vihdoin yleistynyt UMTS eli 3G mobiiliverkkoyhteys, joskin myös GPRS on edelleen toimiva ja verkon laajuus kattavampi. Taulukoihin kerätyt ominaisuudet ovat valmistajien ilmoittamia tietyille laitteille. On huomattava, että esimerkiksi akkujen kesto käytännössä saattaa erota paljonkin ilmoitetusta. Pöly ja kosteussuojaus on ilmoitettu sähkölaitteiden kansainvälisen IPkotelointiluokituksen mukaan, jossa ensimmäinen numero (0 6) kertoo suojauksesta vieraita esineitä ja pölyä vastaan. Toinen numero (0 8) kertoo suojauksesta veden haitallista sisään tunkeutumista vastaan. (SFS EN 60529 standardi) 2 VIIVAKOODIN JA RFID LUKULAITTEET Viivakoodinlukijat ovat laitteita, joita käytetään tiedon keruuseen, siirtoon ja käsittelyyn logistiikkaketjun useissa eri vaiheissa, kuten varastoinnissa ja kuljetuksissa. Ne ovat vahvasti iskuilta, pölyltä ja kosteudelta suojattuja taskutietokoneita, joita käytetään pääasiassa yhdellä kädellä. Niissä on informatiiviset näytöt ja useimmissa erilaisia vaihtoehtoisia näppäimistöjä. Nykyään tuotteissa viivakoodien sijasta käytetään jo melko paljon RFID tageja, jotka voivat olla esimerkiksi pakkauksiin liimattuja radiotaajuuksilla etäluettavia tunnistetarroja. Tiedonsiirto laitteen ja palvelimen välillä voidaan toteuttaa langallista tai langatonta lähiverkkoa tai GPRS/UMTS datayhteyttä käyttäen. Laitteet on määritelty toimimaan myös kylmissä olosuhteissa. Akkujen kesto on suunniteltu tyypillisesti riittämään normaalikäytössä vähintään työpäivän ajaksi eli 8 10 tuntia. Viivakoodin lukulaitteille tyypillinen käyttötapaus on esimerkiksi sellainen, että yrityksen varastossa laitteeseen haetaan palvelimelta tiettyyn kuljetukseen menevien tuotteiden tiedot. Tuotteiden lastauksessa viivakoodit skannataan ja tiedot lähetetään palvelimelle, joka seuraa varasto ja kuljetusten tilannetta. Kuljetuksessa asiakkaalle jätettävien tuotteiden tiedot kerätään ja tiedot lähetetään palvelimelle, johon myös tallennetaan seurantaa varten aikaleimoja tietyistä tapahtumista. Tiedonsiirtoon käytetään joko langallista tai langatonta lähiverkkoa tai varsinkin kuljetuksissa GPRS datayhteyttä, jolla saadaan toteutettua reaaliaikainen seuranta.

3 Taulukko 1. Viivakoodin ja RFID lukulaitteiden ominaisuuksia. LAITE OMINAISUUS Psion Teklogix Gotive Motorola Intermec M3 Mobile Ikon H42 MC35 700 Series Color SKY Käyttöjärjestelmä Windows CE tai MS PocketPC MS PocketPC, Windows Mobile Windows CE 5.0 Windows Mobile 6 2003 Windows Mobile 5.0 Muisti 128 Mt RAM, 128 Mt RAM, 64 Mt RAM, 64 Mt RAM, 128 Mt RAM, 128 Mt ROM 256 Mt ROM 64 Mt ROM 32 Mt ROM 128 Mt ROM Kestävyys, pudotuskorkeus 1,5 m 1,2 m 0.9 m 1,8 m 1,5 m Pöly ja kosteussuojaus IP65 IP54 IP64 IP64 Toiminta lämpötila 20 C +50 C 10 C +60 C 0 C +40 C 20 C +60 C 20 C +60 C GPS paikannus Integroitu Integroitu Integroitu CF kortilla Integroitu Datayhteys GPRS, GPRS, GPRS, GPRS, GPRS, UMTS, UMTS, UMTS, WLAN WLAN WLAN WLAN WLAN Viivakoodin lukulaite Integroitu Integroitu Integroitu Integroitu Integroitu myös RFID mahd myös RFID mahd Infrapuna Lisälaite On On On On PC synkronointi RS 232, USB RS 232, USB RS 232, USB RS 232, USB RS 232, USB LCD värinäyttö LCD värinäyttö LCD värinäyttö Näyttö, LCD värinäyttö LCD värinäyttö 480 x 640, 240 x 320, 240 x 320, koko pikseleinä 640 x 240 240 x 320 3,7 tuumaa 2,8 tuumaa 3,5 tuumaa Virtalähde, toiminta aika Lisälaitteet Li Ion akku 5000 mah Ajoneuvo, pöytäteline, vaihdettava akku, Li Ion akku 4800 mah Ajoneuvo, pöytäteline, vaihdettava akku Li Ion akku 1350 mah, 2740 mah Ajoneuvo, pöytäteline, vaihdettava akku Li Ion akku 4600 mah Ajoneuvo, pöytäteline, vaihdettava akku Li Ion akku 2200 mah Ajoneuvo, pöytäteline, vaihdettava akku Paino 450 g 575 630 g 206 g 483 568 g 320 g Mitat, mm 160 x 81 x 45 230 x 94 x 34 127 x 66 x 21 191 x 90 x 50 164 x 79 x 25 Hinta, noin 1400 2600 400 500 puntaa (UK) 1100 1700 Hand Held Systems Intermec HHCS Handheld Motorola UK, Maahantuoja, Oy Technologies AB, Finland Oy Puh: + 44 1256 myyntitsto Puh: Puh: +46 8 622 06 Puh: 790998 (05) 811700 60 010 470 7770

4 Kuva 1 Psion Teklogix Ikon Kuva 2 Intermec 700 Series Kuva 3 Motorola MC35 Kuva 4 M3 Mobile SKY Kuva 5 Gotive H42

5 3 ÄLYPUHELIMET Tässä luvussa esitellään älypuhelimia, joiden tyypillinen käyttötarkoitus on samankaltainen kuin PDA laitteilla. Älypuhelimien suunnittelun lähtökohtana on ollut matkapuhelin, johon on lisätty PDA tyyppisiä ominaisuuksia. Toisin kuin PDA laitteet, useimmat älypuhelimet on suunniteltu käytettäväksi yhdellä kädellä. Niillä voidaan myös siirtää dataa ja ajaa kolmannen osapuolen sovelluksia. Älypuhelimissa on pääsääntöisesti sisäänrakennettu digitaalikamera. Ulkoisia lisälaitteita voidaan muistikorttipaikan lisäksi kytkeä mahdollisella Bluetooth yhteydellä. Taulukossa 3 on listattu älypuhelimien ominaisuuksia. Tämän hetken markkinoiden valtavasta mallimäärästä on valittu kultakin merkiltä sopivimpia. On huomattava, että valmistajilla on usein monia rinnakkais tai ominaisuusiltaan karsittuja malleja, jotka saattavat olla hinnaltaan paljonkin halvempia, mutta soveltuisivat joiltain osin jakelutyöhön. Lisäksi puhelinmallit uusiutuvat nopeasti ja uusia malleja julkaistaan vuosikvartaaleittain. Nykypäivänä puhelinkauppaa tehdään paljon ns. kytkykauppana, jolloin operaattorin kanssa voi neuvotella laite ja liittymähinnat yrityskohtaisesti. Taulukko 2. Matkapuhelinten ominaisuuksia. LAITE OMINAISUUS Muisti Kestävyys, pudotuskorkeus Pöly ja kosteussuojaus Käyttöjärjestelmä Toimintalämpötila Symbian, Series 60 Nokia Palm BlackBerry HP HTC Samsung E71 Treo 750 Curve 8300 ipaq 614 TyTN SGH i780 110 Mt, laajennettavissa microsd Windows Mobile 5 128 Mt, laajennettavissa minisd GPS paikannus Integroitu Lisälaite Datayhteys Viivakoodin lukulaite Yhdistettävyys Näyttö, koko pikseleinä Toiminta aika UMTS, GPRS, WLAN USB, Bluetooth, infrapuna 320 x 240 24 bit väri 2,4 tuumaa 10,5 h puhe, 17 d valmius UMTS, GPRS USB, Bluetooth, infrapuna 240 x 240 16 bit väri 4 h puhe, 10 d valmius BlackBerry 64 Mt, laajennettavissa microsd (mallissa 8310 integroitu) GPRS, (mallissa 8320 WLAN) USB, Bluetooth, infrapuna väri 4 h puhe, 17 d valmius Windows Mobile 6 128 Mt RAM, 256 Mt ROM, laajennettavissa microsd Windows Mobile 5 64 Mt RAM, 128 Mt ROM, laajennettavissa Windows Mobile 6 150 Mt, laajennettavissa microsd Integroitu Lisälaite Integroitu UMTS, GPRS, WLAN USB, Bluetooth kosketus 320 x 320 16 bit väri, 2,8 tuumaa 4 h puhe, 10 d valmius UMTS, GPRS, WLAN USB, Bluetooth kosketus 320 x 240 16 bit väri, 2,8 tuumaa 2 5 h puhe, 8 10 d valmius, UMTS, GPRS, WLAN USB, Bluetooth kosketus 320 x 320 16 bit väri, 2,55 tuumaa 7 h puhe, 16 d valmius Näppäimet QWERTY QWERTY QWERTY numero QWERTY QWERTY Paino 127 g 154 g 111 g 145 g 176 g 120 g Mitat, mm 114 x 57 x 10 111 x 58 x 22 107 x 60 x 16 117 x 60 x 18 113 x 58 x 22 115 x 61 x 13 Hinta, noin 500 500 500 400 450 Maahantuoja, Myyntitsto Nokia, Puh: 07180 08000 Deal Comp Oy, Puh: (09) 4788 7777 Ei myydä Suomessa M Technology Puh.: (08) 533 9639

6 Kuva 6. Nokia E71 Kuva 7. Palm Treo 750 Kuva 8. Blackberry Curve 8300 Kuva 9. HP ipaq 614 Business Navigator Kuva 10. HTC TyTN Kuva 11. Samsung SGH i780

7 4 MUUT LAITTEET Edellisessä laitekatsauksessa vielä mukana olleiden PDA laitteiden varsinaiset kämmentietokoneominaisuudet ovat integroituneet varsinaisessa käyttötarkoituksessaan älypuhelimiin. Windows Mobile pohjalta on kehitetty GPS autonavigaattoreita, joissa on myös PDA laitteiden ominaisuuksia. Alla esimerkkinä HP ipaq 310 Travel Companion, jossa on 4.3 tuuman ja 800 x 480 pikselin näyttö ja Bluetooth yhteys esimerkiksi matkapuhelimeen. Kuva 12 HP ipaq navigaattori Ajoneuvoihin asennettavia tietokoneita valmistaa esimerkiksi suomalainen Sunit, jonka c sarjan laitteita on kuvassa 13. Tietokoneet ovat täysiverisiä PC tietokoneita, jotka voidaan räätälöidä ominaisuuksiltaan sopiviksi. Ajoneuvotietokoneita voidaan käyttää mobiilin tietojärjestelmäkäytön lisäksi automatisoidussa ajoneuvon paikannus ja telematiikkajärjestelmässä, jossa esimerkiksi kuljetuskalustoa voidaan seurata ja ohjata. Kuva 13 Sunit c sarjan ajoneuvotietokoneita

8 Ajoneuvoihin voidaan asentaa myös sieltä mukaan otettavia laitteita, kuten jokin seuraavan kuvan Itronix laitteista. Ne ovat erittäin hyvin suojattuja kannettavia PCtietokoneita, jotka voidaan varustella GPS ja langattomilla verkkolaitteilla sekä Windows ohjelmistoilla. Duo Touch II on kosketusnäytöllinen tablet PC ja GoBook MR 1 on vajaan kilogramman painoinen ultramobiilikannettava. Kuva 14 General Dynamics Itronix tuoteperhe Sähköpaperiin (e paper) perustuvia laitteita ovat esimerkiksi kuvan 15 Amazon Kindle, irex iliad ja Sony Reader. Niiden näytöt ovat vähän virtaa kuluttavia ja erittäin tarkkoja, tosin harmaasävyisiä ja vaativat ulkoisen valonlähteen. Laitteet ovat myös melko kevyitä, 250 400 grammaa. irex on julkistanut myös DR1000 malliston, jossa on valinnaisvarusteena kosketusnäyttö sekä WLAN ja Bluetooth yhteydet. Kuva 15 Amazon Kindle lukulaite Kuva 16 irex Digital Reader

9 5 LAITTEIDEN SOVELTUVUUS JAKOTYÖHÖN Päätelaitteelle, joka soveltuisi varhaisjakelutyökäyttöön, asetetaan suuret vaatimukset etenkin jalkaisin tai polkupyörällä liikkuvan jakajan osalta. Monet vaatimukset ovat jakotyöhön soveltuvuuden kannalta ristiriidassa keskenään ja näiden osalta joudutaan käytännössä tekemään kompromisseja. Laitteelta vaadittavien ominaisuuksien teknologiat, kuten tiedonsiirto, näyttö, paikannus ja karttasovellusteknologiat sekä laitteiden yleinen käytettävyys, ovat kuitenkin voimakkaan kehitystyön kohteena. Seuraavassa on listattu vaatimuksia jakotyöhön soveltuvan laitteen ominaisuuksilta: langaton kaksisuuntainen tiedonsiirto mahdollisuus ajaa kolmannen osapuolen tekemiä sovelluksia pieni ja kevyt suuri näyttö, joka on luettavissa myös pimeässä normaalikäytön lisäksi kolhujen ja putoamisien kesto kestävyys sateessa ja pakkasessa sekä äkillisten lämpötilan muutoksien sieto helppokäyttöisyys, yhdellä kädellä käytettävä selkeä ja tarkoituksenmukainen käyttöliittymä toimintavarma; käyttöjärjestelmä ei saa kaatuilla, tieto ei saa hävitä, sähkön riitettävä pienet hankinta ja käyttökustannukset Autolla tapahtuvassa jakelussa ja lehtien kuljetuksissa eli laitetta ajoneuvossa käytettäessä eivät vaatimukset laitteen keveyden ja kestävyyden osalta ole niin keskeisiä. Ajoneuvoon saa myös helposti asennettua suurenkin näytön. Seuraavassa on arvioitu laitteiden soveltuvuutta jakotyöhön laiteryhmäkohtaisesti. Viivakoodin ja RFID lukijat Laitteet on suunniteltu tieto ja materiaalivirran seurantaan esimerkiksi varasto ja kuljetusliiketoiminnassa, ja ne sopinevat hyvin esimerkiksi lehtinippujen seurantaan ja langattomaan tiedonsiirtoon kuljetuksissa. Ne ovat kevyitä, pienehköjä, kestäviä ja helppokäyttöisiä. Lehdenjakajan käyttöön hyvää on kestävyys ja yhdellä kädellä käytettävyys. Pienten näyttöjen vuoksi nykymuotoisen jakolistan esittäminen ja lukeminen on hankalaa, joten erityisesti sähköisen jakolistan käyttöliittymän suunnitteluun on panostettava. Niiden ohjelmoitavuus on hyvä, sillä niissä käytetään tunnettuja tai niiden kaltaisia käyttöjärjestelmiä, joihin valmistajat tarjoavat ohjelmointia varten kehitysympäristöt sekä valmiit ohjelmakirjastot viivakoodiskannerin ja tiedonsiirtolaitteiden hallintaan. Älypuhelimet Älypuhelimet ovat lähtökohtaisesti matkapuhelimia, joten ne ovat pieniä ja niissä on esimerkiksi jakokirjakäyttöön melko pienet näytöt. Puhelimien kestävyys sääolosuhteita sekä kolhuja vastaan on huono. Pientä kokoa voidaan pitää myös hyvänä ominaisuutena, koska laitteet ovat kevyitä, helppo kantaa mukana ja niitä voidaan käyttää yhdellä kädellä. Puhelimiin on integroitu ominaisuuksia riittävästi esimerkiksi navigaatiosovellusta varten, niissä on pätevät selaimet ja tehokkaat verkkoyhteydet. Puhelimia valmistetaan valtavia määriä ja kilpailu on kovaa, mikä painaa hintoja alas.

10 Muut laitteet Muiden laitteiden osalta soveltuvuus rajoittuu lähinnä ajoneuvokäyttöön joko huonon kannettavuuden tai kestävyyden vuoksi. Erikoissuojatut PC:t ovat sopivia vaativassa kenttätyössä, esimerkiksi viranomais ja armeijakäytössä. Ne ovat kalliita ja ehkä liiankin monipuolisia ja tehokkaita vain jakelukäyttöä ajatellen. Sähköpaperilaitteissa on isot ja tarkat näytöt, mutta ne tarvitsevat valonlähteen kuten paperikin. Ne ovat ehkä turhankin isoja ja heikkotekoisia kannettavaksi mukana. 6 LISÄOMINAISUUDET Mobiililaitteiden lisäominaisuuksina tarjotaan RFID lukijoita ja uusimpiin laitteisiin on tullut RFID tekniikkaan perustuva NFC. NFC (Near Field Communication) on standardipohjainen, alle neljän senttimetrin kantaman langaton liitettävyystekniikka, joka perustuu RFID tunnistamiseen. Suurin ero RFID:hen on se, että NFC laite voi toimia sekä lukijalaitteena että tunnisteena, toisin kuin perinteiset RFID laitteet. Sen avulla voidaan toteuttaa kaksisuuntaisia yhteyksiä sähköisten laitteiden välillä. Näin kuluttajat voivat hoitaa langattomasti esimerkiksi maksuja, päästä digitaalisiin sisältöihin ja yhdistää sähköisiä laitteita yhdellä pyyhkäisyllä. Teknologiaa on kutsuttu merkittävimmäksi mobiilialan innovaatioksi sitten tekstiviestin, koska se tuo puhelimeen aivan uuden käyttöliittymäulottuvuuden eli mahdollisuuden kommunikoida koskettamalla. Muutaman vuoden päästä NFC tuki löytynee lähes jokaisesta puhelimesta. Mm. VTT:llä on tutkittu ja kehitetty NFC pohjaisia tuotteita eri hankkeissa, mm. SmartTouch hankkeessa. Avainkoodien tai avaimien asemesta on mahdollista käyttää mm. RFID tai NFC teknologiaan perustuvaa kulunvalvonnan käyttäjätunnistusta samoin kuin nykyisin toimitaan kulkukorttien kanssa. Taustajärjestelmien kautta voidaan myös lisätä toiminnan automaatioastetta, ja helpottaa käyttäjän toimintaa. Seuraavassa pari esimerkkiä. Tamperelaisella TopTunnisteella on Trikker Service 2.0 Liikkuvan työn raportointityökalu reaaliaikaiseen liikkuvan työn raportointiin, joka voidaan toteuttaa ASP palveluna. Työkalu mahdollistaa työtehtävien ja muiden tapahtumien raportoinnin yksinkertaisesti koskettamalla kännykällä NFC/RFID tunnistetta. Trikker Service raportointityökalua voidaan käyttää monilla eri liiketoiminta alueilla, kuten esimerkiksi vartioinnissa, kotihoidossa ja terveydenhuollossa, siivouksessa, kunnossapidossa ja korjauspalveluissa. Sitä ei vielä ole yhdistetty lukitusjärjestelmiin, mutta teknisesti se on mahdollista. Espoolainen Mohinet Oy on mobiiliratkaisuja turva alalle tuottava yritys, jonka vahvinta osaamista ovat Java ja Bluetooth teknologiat. Se kertoo kehittämänsä SecLoc järjestelmän tarjoavan alan parhaan ratkaisun matkapuhelimen käyttämiseksi virtuaaliavaimena. Puhelin ohjaa sähkölukkoa SecLoc taustajärjestelmän alaisuudessa Bluetooth yhteyttä käyttäen. SecLoc ratkaisun avulla huoltomiehet, asentajat, jakelijat ja siivoojat pääsevät työkohteeseen ilman fyysisiä avaimia. Matkapuhelin toimii avaimena, kun kulkureitillä olevissa ovissa on tavalliset sähkölukot ja niiden rinnalle asennettuna edullinen SecLoc moduuli. Muuta ei tarvita. Kulkuoikeuksia myönnetään ja poistetaan taustajärjestelmässä tarpeen mukaan, kalliita lukkojen asetuksia tai sarjoituksia ei tarvitse tehdä paikan päällä enää koskaan. Jos puhelin hukkuu, kulkuoikeus voidaan poistaa heti. Uuden toimintatavan ansiosta sekä henkilöstön että kiinteistön turvallisuus paranee. Itella on pilotoinut järjestelmän käyttöä perusjakelussa.

11 7 JAKELUSSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT TAI PILOTOIDUT SÄH KÖISET LAITTEET JA KOKEMUKSET NIIDEN KÄYTÖSTÄ Tiedossa olevia jakelussa käytössä tai pilotoituja laitteita ja käyttäjiä/valmistajia ovat seuraavat (suluissa pilotointivuosi, jos kyse pilotista): 1. JALAN projektin pilotit 2002 2003 / HP ipaq, HP Jornada, Fujitsu Siemens Pocket Loox, Siemens SX45 2. Distribution Innovation a. Norjassa käytössä laajasti / HTC Touch PDA b. Leijonajakelu, Distribution Innovation / Qtec (2004) c. Fyens Distribution / HTC Touch PDA (2008) 3. Telenor/MWM/Wantech a. UNT Distribution / BlackBerry 4. Giant Leap Technologies a. Bergens Tidende / PDA tai kännykkä (2003) 5. Arizona Republic / Gemstar SoftBook, ebook Technologies ET 1 & ET 2 (autojakelussa), HP ipaq (viimemainittu irtonumerojakelussa) 7.1 JALAN projektin pilotit 2002 2003 Jakelun logistiikkaketjun langaton ohjaus ja seuranta (JALAN) projektin suoritettujen pilotointien tarkka sisältö ja kokemukset on kuvattu JALAN projektin laajassa, liitteineen 123 sivua käsittävässä raportissa, sekä tiiviisti julkisessa loppuraportissa (http://www.vtt.fi/yjs/jalan tiivistelmaraportti.pdf). Jo projektin alkuvaiheessa oli päätetty panostaa käytännön pilotointeihin kenttäolosuhteissa siten, että piloteissa testattiin tietty osakokonaisuus, eikä yritetty kattaa kaikkea yhdellä kertaa. Nämä osakokonaisuudet olivat jakelun osapuolten välinen reaaliaikainen langaton viestinvälitys sekä jakelu ja reittiopastustietojen esittäminen (sähköinen jakokirja). Reaaliaikaisen langattoman viestinvälityksen selainpohjaisissa piloteissa testattiin kenttäolosuhteissa normaalin jakotyön ohessa työn etenemiseen, ohjaukseen, tiedonkeruuseen ja ongelmatilanteiden ratkaisuun liittyvää lähinnä jakajien ja jakeluorganisaatioiden välistä viestintää sekä kerättiin palautetta pilottien hyödyllisyydestä. Yhteensä neljästä viestinvälitykseen liittyvästä pilotista, joista laajimmassa oli mukana viiden eri toiminnon edustajia, saatiin hyödyllisiä kokemuksia älykkään interaktiivisen jakokirjan vaatimusmäärittelyä varten. Jakelu ja reittiopastustietojen testeissä ja piloteissa testattiin sekä kämmentietokoneella olevan jakokirjan sisältöä että vaihtoehtoisia esitystapoja ja tekniikoita mm. sähköisten karttojen ja GPS paikannuksen osalta. Karttapohjainen lähestymistapa tarjoaa hyviä mahdollisuuksia reitinopastukseen. Jakelua varten kehitetyllä kartalla voidaan tuoda esille juuri jakelun kannalta tärkeitä asioita helpottaen kokonaisuuden hahmottamista. Jotta sähköinen jakokirja voidaan tuottaa automaattisesti, kaikkien tarvittavien tietojen tulee löytyä tietojärjestelmistä ja tilaukset on osattava sijoittaa automaattisesti oikeaan kohtaan. Jakajien ja kuljettajien käytössä oli seuraavat suojapussein tai koteloin varustetut mobiililaitteet: Siemens SX45 PDA puhelin HP Jornada 568 PDA laite varustettuna Bluetooth kortilla ja Ericsson T39m matkapuhelin HP Jornada 568 PDA laite varustettuna Bluetooth kortilla ja Nokia 6310 matkapuhelin Compaq ipaq 3870 PDA laite ja Nokia 7650 matkapuhelin Compaq ipaq 3850 PDA laite varustettuna Nokia D211 GPRS kortilla Fujitsu Siemens PocketLOOX PDA laite ja Nokia 6310 matkapuhelin.

12 JALAN projektissa tehtyjen pilottien perusteella voidaan todeta, että testatut PDAlaitteet soveltuvat teknisesti sekä jakelun osapuolten väliseen langattomaan viestintään että tilaus ja reittitietojen esittämiseen. Laitteiden käytön todettiin myös helpottavan jakotyön suorittamista. Sähköisen jakokirjan vaikutusta jakeluvauhtiin ei pystytty lyhyiden pilottijaksojen vuoksi luotettavasti arvioimaan. Laitteiden akkujen kesto ei kaikilla testatuilla laitteilla ollut syystä tai toisesta riittävä, ja viestinvälityksessä käytetty GPRS yhteys ei pysynyt aina koko jakotyön aikaa päällä. PDA laitteen näytön pieni koko asettaa myös omat haasteensa sopivien kokonaisuuksien esittämiseen. Pilotit osoittivat, että langattomia laitteita voidaan hyödyntää sanomalehtien jakelussa, ja näin ollen myös muussakin liikkuvassa työssä, koska jakelun vaatimukset laitteen kestävyydelle ovat erityisen suuret. Piloteissa nousi myös esiin paljon laitteisiin, järjestelmiin ja toimintamalleihin liittyviä kehitystarpeita. JALAN projektissa käytetty termi "älykäs interaktiivinen jakokirja" sisältää sekä varsinaisen jakokirjan että langattoman viestinnän. Kuvassa 17 on esitetty vaatimukset sekä näille sovelluksille että itse laitteelle. Sähköinen jakokirja tilaustiedot jakojärjestyksessä osoitekohtaiset lehtitilaukset lisäohjeet luukun/laatikon sijainti avainkoodit kulkureitin opastus kartta, paikannus, ääniohjaus muunneltavuus mm. jakajatyypin ja/tai jakopiirin mukaan Kuva 17 Älykkään interaktiivisen jakokirjan vaatimusmäärittely. Langaton viestinvälitys osapuolet: jakaja, jakeluorganisaatio, kuljetusten ohjaus, kuljettaja, päivystysauton kuljettaja, paino jakeluorganisaation tiedotteet jakajalle osapuolten väliset viestit (vastaanotto ja lähetys) palautteen välittäminen jakokirjatietojen korjaukset jakajalta tietojärjestelmään työn aloituksen ja lopetuksen kuittaaminen myöhästymisilmoitus tarvittaessa ilmoitus muista poikkeamista Laitevaatimukset toimintavarma; käyttöjärjestelmä ei saa kaatuilla, tieto ei saa hävitä, sähkön riitettävä kestävyys sateessa ja pakkasessa sekä äkillisten lämpötilan muutoksien sieto normaalikäytön lisäksi kolhujen ja putoamisien kesto pieni ja kevyt suuri näyttö, joka on luettavissa myös pimeässä helppokäyttöisyys, yhdellä kädellä käytettävä selkeä ja tarkoituksenmukainen käyttöliittymä langaton kaksisuuntainen tiedonsiirto pienet hankinta ja käyttökustannukset mahdollisuus suorittaa kolmannen osapuolen tekemiä sovelluksia Jakelun osapuolten välinen langaton reaaliaikainen viestinvälitys on toteutettavissa erillisratkaisuna, mutta sähköinen jakokirja edellyttää jakeluorganisaation tietojärjestelmien kuntoonlaittamista siten, että osoitteet pystytään tulostamaan jakojärjestyksessä. Organisaatioiden välisen tiedonsiirron ehdotetut toimintamallit edesauttavat jakelutietoja koskevien rekisterien ajan tasalla pysymistä, mikä parantaa jakelun laatua. Organisaatioiden välisen tiedonsiirron osalta projektissa listattiin kustannus ja hyötytekijät sekä arvioitiin viimeksimainittujen suuruutta. Kustannustekijät riippuvat niin paljon jakelualueen laajuudesta ja organisaation käytössä olevien järjestelmien nykytasosta, että kustannuksia ei voi yleisellä tasolla arvioida. Tietojärjestelmien uusimista koskeviin päätöksiin vaikuttavat myös hyvin monet muut seikat kuin osoitteiden oikeellisuus ja jakelun tarpeet. Langattoman viestinvälityksen ja sähköisen jakokirjan investoinnit maksavat itsensä takaisin 3 6 vuoden sisällä arvioiduilla säästöpotentiaaleilla ja kustannuksilla. Takaisinmaksuaika riippuu sekä toteutettavasta vaihtoehdosta että siitä, kuinka nopeasti laitteet joudutaan uusimaan. Suurimmat hyödyt saadaan, kun edetään kaikilla edellämainituilla osa alueilla.

13 7.2 Distribution Innovation (DI) Norjalainen Distribution Innovation (www.di.no) on norjalaisten media alan yritysten (Aftenposten AS, A Pressen Lokale Medier AS ja Edda Media AS) omistama jakeluratkaisuja kehittävä yritys. Se lanseerasi ensimmäisen logistiikkaratkaisunsa vuonna 2002. Tällä hetkellä yrityksen kehittämää sähköistä jakokirjaa käyttää Norjassa 3 400 jakajaa 22 jakeluorganisaatiossa, joiden toiminta alue kattaa 70 % Norjan väestöstä. Yritys hoitaa 130 sanoma ja aikakauslehden jakelun ohjausta (so. sähköistä jakokirjaa varten tarvittavia tietoja). Distribution Innovation on yrittänyt laajentua muualle Pohjoismaihin, muttei toistaiseksi ole siinä onnistunut. Toisaalta kilpaileviakaan järjestelmiä ei juuri ole käytössä. 7.2.1 Leijonajakelun pilotti 2004 Leijonajakelussa pilotoitiin vuonna 2004 DI:n järjestelmää jakelutietojen tiedonsiirron ja sähköisen jakolistan osalta. Kahden kuukauden pilotoinnissa oli mukana viisi jakajaa ja noin 20 piiriä, lisäksi lyhemmissä testeissä laitteita kokeili muitakin. Kokeilussa testilaitteena oli HTC XDA (Qtek 1010). Kokeilun tavoitteeksi asetettiin seuraavien ominaisuuksien arviointi: norjalaisen sovelluksen soveltuvuus Suomen olosuhteisiin, mahdollisten räätälöintitarpeiden laajuuden arviointi sähköisen jakolistan käyttökokemukset ja vertailu nykytyövälineisiin o sään kestävyys (kosteus, kylmyys, iskunkestävyys) o itse laitteiden käyttö jakelutyössä o jakajien mielipiteiden kerääminen tiedonsiirtoprosessin toimivuus ja automaattisuus o osoiterekisteri, tilaajatiedot, muutokset, huomautukset ja muu viestintä jakajareklamaatiot, muut reklamaatiot, myöhästymistiedot aikaikkunoiden riittävyys ajankäyttö sähköisellä listalle verrattuna nykyisiin työvälineisiin hyödyt/haitat erilaisissa piireissä ja erilaisilla jakajilla kustannushyötyanalyysiaineiston kerääminen kehitystarpeiden analysointi kokeilu erilaisilla jakajille (vakituiset, vuorottajat, varajakajat) käytettävyys varajakotilanteessa opastusaineiston hyödynnettävyys sähköisen jakolistan muunneltavuus osoite id:n hyödyntäminen tunnistamisessa Vaikka kaikkia sähköisestä jakokirjasta saatavia hyötyjä ei voikaan muuttaa suoraan euroiksi, nähtiin sähköisen jakokirjan käyttö tuolloin vielä liian kalliiksi siitä saataviin hyötyihin verrattuna. Esille tuli kuitenkin niin paljon positiivia seikkoja, että kehitystyön jatkamista yhteistyössä alan toimijoiden kesken huomioiden sekä lehtikustantajien, että jakeluoperaattoreiden tarpeet tulisi kokeilun perusteella jatkaa. Johtopäätökset pilotoinnista kirjattiin seuraavasti: Tiedonsiirto Oli oletettavaa jo ennen kokeilua, että Norjan kautta tuleva tiedonsiirto aiheuttaa ongelmia. Kokeilun voitiin todeta sujuneen tiedonsiirron osalta välttävästi, koska joissakin tapauksissa jouduttiin jopa HS:n toimesta tekemään manuaalitoimia siirron onnistumiseksi.

14 Laitteet Palaute laitteista ja niiden käytöstä oli rohkaisevaa ja laitteiden voitiin todeta toimineen vähintäänkin tyydyttävästi ja käyttökokemusten olleen pääosin positiivisia Tietosisältö Tietosisällössä ja tiedon esittämistavassa laitteen näytöllä oli jonkinverran toivomisen varaa. Osin tämä johtuu norjalaisesta osoitekulttuurista, jossa esim huoneistonumero on tuntematon käsite. Parannusehdotukset olivat kuitenkin pääosin sellaisia, että ne olisi mahdollista jatkokehityksen yhteydessä toteuttaa. Kustannukset Lyhyen kokeiluajan ja kokeilulaitteiden hankinnan ja yhteydenpidon käynnistyskustannusten näkökulmasta kokeilukustannus ei ole verrannollinen tuotantokäyttöön, josta syystä ei pilotoinnin yhteydessä saatu realistista yksikkökustannusarviota. Pilotissa vahvistui JALAN hankkeen yhteydessä syntynyt arvio siitä, että käyttökustannukset silloisilla hinnoilla jäävät alle 20 euroon kuukaudessa, mikäli ei käytetä reaaliaikaista viestinvälitystä. Mikäli käytetään reaaliaikaista viestinvälitystä (GPRSyhteys) ja otetaan mukaan huoltokustannukset, päästään silloinkin yhteensä alle 35 euroon kuukaudessa. Tämä vastasi myös norjalaisten käsitystä käyttökustannuksista. Jakajien kokemukset pilotoinnista olivat seuraavat: Hyvää: nopea käyttöönotto, helppo oppia, tutustuminen ja perusasioiden opettelu sujui ongelmitta (mm. jakaja, joka ei ollut aiemmin käyttänyt tietokonetta, piti käyttöä oppimista ja helppona) mahdollisuus ryhmitellä osoitteet moduuleihin valinnaisuus, esim. nimillä/ ilman vain päiväkohtaiset tuotteet värien ja kirjasinkokojen valinnaisuus autotukilaite laitteen valo akun kesto (ei minkäänlaisia ongelmia akun kestävyydessä missään sääoloissa) ei muitakaan kosteus eikä kylmäongelmia Parannettavaa: joka piiri erikseen jakajakohtaiset piirit päivitys nopeammaksi (yhden piirin lataus kesti pahimmillaan jopa 40 minuuttia) jakajan piirit kerralla nopeammin eri piirien samanaikainen käsittely piirin jakojärjestyksen muuttaminen eri jakojärjestyksiä eri kulkuvälineille sekä erikseen varajakajalle ja varsinaiselle päivityshäiriöitä automaattisuus näytelehdet ja viikonpäivätuotteet vaativat tarkkaa muutospäivitystä muutoksilla päivitys joka päivä uusi pohjatilanne piiristä kuin piiristä tyhjät luukut näkyviin

15 kerroksittain/ rapuittain vaihto uudelle näkymälle/sivulle eri tuotteiden tulostusjärjestys, aina sama lehti ensimmäiseksi saman osoitteen tuotteet samalle riville lehtimäärät tummennettuna moduulijaossa jakajan oltava mukana tekemässä sitä hiukan pieni näyttö as. = floor hämäsi ohjeet heti muistista (laitteen ohjeistus, sekä reittiohjeistus) laitteen kestävyydessä toivomisen varaa (mm. näppäilytikku katkennut kahdelta jakajalta) navinäppäimen koko voisi olla suurempi jonkinlainen teline auton ulkopuoliseen käyttöön tarvitaan asiakkaan nimi näyttöön valinnaiseksi 7.2.2 Fyens Distributionin pilotti 2008 Tanskalaisen Fyens Distributionin johto oli käynyt tutustumassa norjalaisten järjestelmään vuonna 2007 ja sen perusteella päätti testata löytyykö sen käytön myötä prosessin rationalisointihyötyjä nykyiseen printtilistaan verrattuna. Pilotointiin osallistui 4 jakajaa, joista kahdella oli pitkä kokemus ja kahdella lyhyt. Kaksi käytti jakovälineenä autoa, yksi pyörää ja yksi skootteria. Testijakson pituus oli yksi viikko toukokuussa 2008. Kokemukset listattiin seuraavasti: Laitteet Laitteiden käyttö oli yksinkertaista ja helppoa. Ohjeistukseen käytettiin aikaa tunti, eli samaa luokkaa kuin JALAN projektin piloteissa vuonna 2002. Laitteiden ostohinta Tanskassa oli pilotin aikaan 2.400 kruunua. Jakopiiri oli etukäteen listattu kulkujärjestykseen. Jakajien kokemukset laitteiden käytöstä olivat seuraavat: o laitteet helppokäyttöisiä, o mutta hieman epäkäytännöllisiä pyörällä tai skootterilla liikuttaessa, o vesitiivis muovisuojus epäkäytännöllinen o akun kesto OK o hyvä valaistu näyttö o liian pitkä uudelleenkäynnistysaika, mikäli sammui piirin varrella (avasi kaikki ohjelmat) o piirin tunteva jakaja käyttää mieluummin paperilistaa o turvallisuusnäkökulma nopea yhteys ohjauskeskukseen Jakajien kokemukset sähköisestä jakokirjasta olivat seuraavat: o käyttäjäystävällinen, o piirin oppii tuntemaan nopeasti, o (sähköinen) jakokirja hyödyllisin, kun piiriä ei vielä tunne o hyvä aloitus ja lopetusilmoitustoiminto o piirin kulkujärjestyksen voi muokata itse Pilottikokemukset: o ongelmia testidatan lataamisessa PDA:lle o ei täydellistä osoiterekisteriä taustalla o ei GPS toiminnallisuutta pilotoinnin aikana

16 o hankaluuksia tietorakenteiden kanssa o päivittäinen tiedonvaihto toimi hyvin Yhteenveto testistä Päätavoitteena oli testata taloudellista ja laadullista tehostamispotentiaalia, mutta testiajanjakso oli siihen liian lyhyt, mukana oli liian vähän jakajia ja piirejä, ja testaus tapahtui vain kaupunkimiljöössä. Edellämainittu ei mahdollistanut taloudellisen vaikutuksen arviointia. Laajempi toteutus arvioitiin resursseja vaativaksi sekä taloudellisesti että ajallisesti. Monilla jakajilla on nykyisin vain yksi piiri ja autojakajien osuus nykyisin vain 15 %, joten potentiaalisin kohderyhmä toistaiseksi melko pieni. PDA laitteilla ei havaittu sen suurempaa status arvoa jakajien keskuudessa. Sähköisellä jakokirjalla havaittiin selkeä positiivinen laatuvaikutus poislähtevien jakajien yhteydessä. Jatkossa pohditaan uuden pilotoinnin suorittamista, missä testiaika olisi minimissään 3 kuukautta, mukana olisi useampia jakajia ja muitakin kuin kaupunkipiirejä. Tulevaisuudessa autojakajien ja useampaa kuin yhtä piiriä jakavien jakajien sekä vieraskielisten jakajien osuuden kasvanevan; sähköisessä jakokirjassa on helppo toteuttaa ohjeet muillakin kielillä. Edelleen, PDA laitteiden hintojen odotetaan laskevan. 7.3 Telenor & MWM & Wantech Alunperin UNT Distributionin jakajana aloittaneen nykyisen kehitysjohtajan Kim Hindartin kehittämä järjestelmä otettiin yrityksessä laajempaan käyttöön huhtikuussa 2007. Sittemmin järjestelmän oikeudet on myyty yllämainitulle kolmen yrityksen muodostamalle yhteenliittymälle, jossa Telenor tarjoaa asiakkaalle koko paketin. UNT Distribution jakaa sanoma ja paikallislehtien lisäksi lukuisia aikakauslehtiä ja muita julkaisuja. Sillä on 330 jakajaa, jotka jakavat keskimäärin 80.000 lehteä päivässä. Suurin osa jakajista työskentelee jalan tai pyörällä, osa autolla. Heidän käyttämässään järjestelmässä tiedot ovat verkossa ladattavissa mille tahansa laitteelle, ja linkit päivitettyihin tietoihin lähetetään jakajille sähköpostilla. Tässäkin järjestelmässä kuitataan työn aloitus ja lopetus sekä välitetään mahdolliset ongelmat. Jakajien lisäksi laitteita käytetään kuljetuksessa ja jälkitoimitusautoissa, jolloin sähköposti on oiva väline nopeaan ja tiiviiseen tiedonvälitykseen. Sähköistä jakokirjaa varten jakajille järjestettiin noin kahden tunnin koulutus, jossa käytiin enimmäkseen läpi BlackBerryn toimintoja; kuinka päästä nettiin ja sähköpostiin, miten sillä soitetaan sekä kuinka viimeistellään päivittäinen jakeluraportti. Järjestelmän pystyttäminen maksoi yrityksen toimitusjohtaja Hans Lindbergin mukaan aikanaan noin 160.000 euroa sisältäen BlackBerry laitteet, palvelimen ja jakelun seurantajärjestelmän. Hänen mukaansa järjestelmän takaisinmaksuaika on melko lyhyt, sillä heidän laskelmiensa mukaan vanhan järjestelmän vuosikustannukset olivat noin 106.000 euron luokkaa. Ensimmäisenä kesänä saatiin Lindbergin mukaan laatua parannettua aiempaan verrattuna yli 25 %. Lisäksi järjestelmä sisältää kommunikointialustan, raportoinnin sekä mahdollisuuden reagoida välittömästi ongelmien ilmetessä sen sijaan, että korjaavat toimenpiteet tehdään vasta asiakkaan ilmoituksen jälkeen.

17 Lindbergin mukaan sähköiseen jakokirjaan siirtymisen syitä olivat: muuttuneet ja lisääntyneet tilauslajit tilausmuutosten määrän kasvu liikkuvuuden kasvu tuotteiden määrän kasvu luotettavuusvaatimusten kasvu jakelun ohjauksen ja jakajien välisten viestintävaatimusten kasvu turvallisuusaspekti tiedonvälityksen paraneminen johtaa parempaan asiakaspalveluun (sekä tilaajaettä kustantaja asiakkaat) valmiudet joustavaan jakelunhallintaan (fleet management) aloitus ja lopetustiedot sekä niiden dokumentointi mm. asiakaspalvelua varten taloudelliset ja ympäristönäkökohdat; lyhyt takaisinmaksuaika ja pienentynyt paperinkäyttö yrityksen ja jakajien aikasäästöt tarkistuskierrosten tarpeen väheneminen (ovatko kaikki hakeneet lehtensä) UNT Distributionin järjestelmä käyttää mailissa olevaa linkkiä jakotietoihin, jotka muodostetaan miehitysohjelman perusteella. Jakaja lataa www sivun mobiiliversion, jonka BlackBerry Enterprise palvelin on hakenut lähiverkosta. UNT:n kokemusten mukaan BlackBerry Enterprise palvelimineen antaa korkean tietoturvan häiritsemättä muuta tietoturvaa/palomuureja. Kryptattu ja tiivistetty tiedonsiirto on nopeaa ja halpaa. Kevyt hallinto/ohjaus oli myös ratkaisevaa, kun yksiköt toimivat hajautetusti maantieteellisesti isolla alueella etätyönohjaus on tärkeää. Teknisesti UNT Distributionin järjestelmä toimii kaikilla selaimella ja sähköpostilla varustetuilla kännyköillä. Yrityksen mukaan se ei ole löytänyt muita yhtä tietoturvallista, edullista ja käyttäjäystävällistä laitetta markkinoiden suurilta toimijoilta (Nokia, SonyEricsson yms.). Laitteet ovat olleet yrityksessä käytössä kohta kaksi vuotta, ja kokemukset ovat Lindbergin mukaan pelkästään positiivisia. Kylmyys, tuuli, pakkanen ja kosteus eivät ole aiheuttaneet ongelmia, myöskään sade ei haittaa mainitsemisen arvoisesti. Muutama vesilätäkköön pudonnut laite on jouduttu vaihtamaan. Ensimmäisten testien aikana he olivat mm. laittaneet yhden laitteen pakkaseen, eikä se ollut siitä moksiskaan. Yleisintä on ollut näytön rikkoutuminen laitteen pudotessa, mitä pyritään estämään erilaisilla apuvälineillä, mm. laiterannekkeella, suojuksella ja/tai kaulanauhalla yms. 7.4 Giant Leap Technologies Trondheimista lähtöisin oleva Oslossa päämajaansa pitävä Giant Leap Technologies (www.giantleap.no) on toimittanut Bergens Tidendelle ja Stavanger Aftonbladille järjestelmän, joka sisältää neljä osiota: lehtikuljetusten hallinta, sähköinen jakokirja, jälkitoimitusten hallinta sekä hallinnointi, joka pitää sisällään seurannan ja muutosten tekemisen taustajärjestelmään. Myös Västsvensk Tidningsdistribution (VTD) on käyttää yrityksen jälkitoimitusten hallintaa positiivisin kokemuksin. Uusimpana referenssinä heidän järjestelmäänsä käyttää Hamarin lähellä toimiva Mjøs Distribution. Viime vuosina kehitystyötä on tehty lähinnä mobiililaitteiden käyttöä tukevien keskitettyjen nettipohjaisten ratkaisujen puolella. Giant Leap tekee yhteistyötä levikkijärjestelmätoimittaja InfoSoftin kanssa Jakajan sovellukseen kuuluu piirin aloituksen ja lopetuksen kuittaus, tilaukset jakajan haluamassa muodossa (vain muutokset, kaikki tilaukset jakojärjestyksessä, kaikki

18 tilaukset aakkosjärjestyksessä jne.), huomautukset, ilmoitukset ja mahdolliset reittiongelmat. Jälkitoimitukset voidaan lähettää niiden hoitajan laitteeseen tiedoksi toimitusjärjestyksessä. Jakajan laitteeseen on alussa ladattu jakopiirin tiedot, ja päivittäin siihen lähetetään vain muutostiedot. Laitteen kautta onnistuu myös kaksisuuntainen kommunikointi jakelun ohjaukseen. Ainakin vuonna 2004 jakajien piti itse hankkia käytössään olevat laitteet, tosin yritys (Bergens Tidende) tuki niiden hankintaa. Eritasoisia laitteita varten sovelluksesta on tehty myös kevyt versio. Bergens Tidende käyttää pääosin HTC:n laitteita (P6500, TYTN II jne.). Muut Giant Leapin teollisuusasiakkaat käyttävät pääosin hyvin suojattuja käsipäätteitä, kuten edellä esiteltyjä viivakoodin ja RFID lukijoita (Symbol, Intermec ja Opticon). Järjestelmää on suunniteltu kehitettävän mm. puheviesti ja SMS järjestelmiin integroinneilla. 7.5 Arizona Republic Amerikkalainen Arizona Republic hankki jo vuonna 1999 Gemstarin SoftBook lukulaitteen kaikille 1 700:lle jakajalleen (, jotka ovat itsenäisiä yrittäjiä), jotka eri lehtinimikkeiden lisäksi jakavat myös osoitteellisia mainoksia. Sähköinen jakokirja opastaa reitin, jako osoitteet, jaettavat tuotteet sekä jakajan omat merkinnät esimerkiksi siitä, mihin lehti halutaan jätettävän. Sähköisen jakokirjan käyttö on mahdollistanut myös muiden kuin omien tuotteiden jakelun, ja pitänyt toiminnan kannattavana huolimatta järjestelmän korkeasta hinnasta. Gemstar SoftBook pistetään illalla tavalliseen puhelinliittimeen, ja aamulla siinä on ladattuna päivitetyt tiedot. Laitteen näytön koko on 25*35 cm, ja sitä käytetään ainakin autossa. Tällä hetkellä laitetta ei enää ole saatavilla, ja yrityksessä ollaan siirtymässä ebook Technologiesin ET 1 tia ET 2 malleihin. Vuonna 2008 on aloitettu HP ipaq laitteiden käyttö irtonumerojakelussa. Sähköisen jakokirjan käyttö soveltuu erittäin hyvin mainosjakeluun, jossa halutun kohderyhmän tiedot voidaan siirtää suoraan laitteeseen. Tämä olikin eräs tärkeimmistä syistä sähköisen jakokirjan käyttöön siirtymiseen. Järjestelmä tuottaa sähköisen jakokirjan tiedot PDF tai html tiedostomaisesti samassa vaiheessa kuin paperiversiotkin tehtäisiin. Näin mihin tahansa laitteeseen voidaan välittää minkä tahansa jakopiirin tiedot. Laitteen käyttö on helppoa, käytännössä noin tunnin opastuksella jakaja osaa käyttää sitä ja ladata siihen jakelutiedot netin kautta. Yrityksen tietohallintojohtaja Gasper Genovese näkee IFRA Magazinen artikkelissa järjestelmän hyötyinä mm.: tulostettujen listojen poistumisen (paperikustannus, toimitus oikealle jakajalle, hävitys), useiden tuotteiden jakelun helpottuminen (helppous, joustavuus), sekä reittiopastusominaisuudet ajo ja jakeluohjeineen

19 8 KUSTANNUSANALYYSI JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1 Kustannusanalyysi Seuraavassa on arvioitu vain jakajan päätelaitteiden hankinta ja käyttökustannuksia. Tämän lisäksi toimivaan yhdistelmään tarvitaan tietojärjestelmä eri käyttäjien käyttöliittymineen (TAI halutuilla ominaisuuksilla), sekä järjestelmän pyörittämiseen tarvittavat laitteet (palvelimet yms.). Laitteita varten saatetaan tarvita kantovälinetta, kuten kaulahihnaa tai rannepidikettä tms. Kappaleissa 2 ja 3 esitettyjen taulukoiden laitehinnat ovat listahintoja kappaleittain. Suurempia eriä hankittaessa neuvotteluvaraa yleensä löytyy. Huomionarvoista on myös moninkertainen hintaero samanlaisilla toiminnallisuuksilla varustettujen ammattikäyttöön tarkoitettujen suojattujen laitteiden ja älypuhelimien välillä. Laitetyyppien kokonaisylläpitokustannukset esimerkiksi kolmen vuoden takaisinmaksuajalla saattavat kasvaa, jos laitteet eivät kestä käytössä tarpeeksi hyvin. Tiedonsiirtokustannusten osalta on seuraavaan taulukkoon kerätty perusdataliittymän hintoja teleoperaattoreiden yrityshinnastosta. Myös liittymien massahankinnassa voidaan operaattorin kanssa neuvotella listahintoja edullisempi hinnoittelusopimus, johon sisällytetään myös muita puhelin ja mahdollisia tiedonsiirtokuluja. Taulukko 3. Suomalaisten teleoperaattoreiden yrityshinnastojen tietoja 30.12.2008. Hinnat Sonera Elisa DNA Minun Sonera Pro alv 0 % Yritysliittymä Yritys Corporate Liittymän avaus 1,56 2,38 2,377 Liittymän kk maksu 1,63 5 6,5 Datapaketin avaus 6,48 6,47 6,475 Datapaketin kk maksu 512 Mb/s 12,21 12,21 12,1311 Kytkentämaksut yhteensä 8,04 8,85 8,852 Kuukausimaksut yhteensä 13,84 17,21 18,6311 Seuraavassa taulukossa on arvioitu edellä esitetyn pohjalta 200 laitteen hankinta ja käyttökustannuksia. Ylläpitokustannuksina on käytetty JALAN projektissa käytettyä arviota. JALAN projektin aikaiseen tilanteeseen verrattuna sekä laitteiden että tiedonsiirtokustannusten hintataso on laskenut reilun kolmanneksen. Taulukko 4. Laitteiden ja niiden käytön yhteenlaskettuja arvioituja kustannuksia. Laitteita, kpl 200 Älypuhelin Viivakoodinlukija Laitekustannukset Hinta/laite, 500 1500 Laitteiden hinta yhteensä, 100 000 300 000 Laitteiden ylläpitokustannukset Huolto yms. kustannukset, /laite/v 75 75 Laitteiden ylläpitokustannukset yhteensä, /v 15 000 15 000 Tiedonsiirtokustannukset Tiedonsiirtokustannukset, /laite/v (15 /kk) 180 180 Tiedonsiirtokustannukset, /v 36 000 36 000 Kustannukset yhteensä, /ensimm. vuosi 151 000 351 000