MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS HIRVIHARJUN MAA-AINESALUE Leppävirta, Huovilansalmi Savon Kuljetus Oy 3.5.2016

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 2/22 Sisältö 1 Hakija... 3 2 Toiminnan kuvaus, sijainti sekä omistajatiedot... 4 3 Kaavoitustilanne ja pohjavesialueet... 5 4 Luonnonolot ja alueen nykytilanne... 7 5 Suojaetäisyyksien toteutuminen sekä naapurikiinteistöt... 8 6 Toiminta alueella... 9 6.1 Toteutunut ja suunniteltu maa-ainesten otto... 9 6.2 Murskaustoiminta... 10 7 Ympäristövaikutukset sekä ympäristöhaittojen vähentäminen... 13 7.1 Vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan sekä yleiseen viihtyvyyteen... 13 7.2 Vaikutukset pohja- ja pintaveteen sekä maaperään... 13 7.3 Pöly- ja ilmapäästöt... 13 7.4 Melu... 14 7.5 Jätteet... 15 7.6 Liikenne... 15 8 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen sekä ympäristöasioiden hallinta... 16 9 Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen... 17 10 Toiminnan tarkkailu ja raportointi... 18 11 Alueen maisemointi... 19 12 Ehdotus maa-ainesluvan vakuudeksi... 20 Lähteet... 21 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kiinteistörekisteriote Lainhuutotodistukset Naapuritilojen omistajatiedot Ottamissuunnitelmapiirustukset 1 Nykytilannekartta 1:2 000 2 Pituusleikkaus 1:1 000 3 Poikkileikkaukset 1:1 000 4 Maisemointikartta 1:2 000 Liite 5 Maaperän suojaus, periaatepiirustus 1:20 Liite 6 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 7 Toimiminen onnettomuus- ja hätätilanteissa -ohje, Savon Kuljetus Oy Liite 8 Meluselvitys. Hirviharjun maa-ainesalue. Suomen GPS-Mittaus Oy. 2.5.2016

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 3/22 1 Hakija Hakija Toiminnan yhteyshenkilö Postitustiedot Savon Kuljetus Oy Liiketoimintajohtaja Jarmo Luhtapuro 044 7272 635 jarmo.luhtapuro@savonkuljetus.fi Suurahontie 5 70460 Kuopio Savon Kuljetus Oy Aluepäällikkö Esa Nissinen 044 7272 673 esa.nissinen@savonkuljetus.fi Hasinmäentie 12 78870 Varkaus Lupapäätöksen postitus: Suomen GPS-Mittaus Oy Laskutusosoite: Savon Kuljetus Oy Suurahontie 5 70460 Kuopio Kiinteistö Hirviharju (420-406-2-51) Omistaja Kunta ja kylä Savon Kuljetus Oy Hirviharju, Huovilansalmi Kiinteistön pinta-ala Hirviharju (420-406-2-51) 7,775 ha Ottoalueen pinta-ala Otettava maa-aines 7,4 ha Hiekka ja sora Ainesten määrä 300 000 m 3 ktr (noin 600 000 t) Ainesten ottamisaika 10 vuotta lupien lainvoimaiseksi tulemisesta lukien

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 4/22 2 Toiminnan kuvaus, sijainti sekä omistajatiedot Leppävirralla sijaitseva Hirviharjun maa-ainesalue (420-406-2-51) on avattu maa-ainesalue, jossa on suunniteltu jatkettavan maa-ainesten ottoa Savon Kuljetus Oy:n toimesta. Alueella on voimassa oleva maa-aineslupa, joka on voimassa 4.7.2016 saakka. Maa-aineslupa on myönnetty 320 000 m 3 ktr kokonaisottomäärälle. Maa-ainesalueella on vielä hyödyntämiskelpoista maa-ainesta jäljellä, joten Hirviharjun maa-ainesalueelle haetaan nyt Leppävirran kunnalta maa-aineslain (555/1981) mukaista maa-aineslupaa 300 000 m 3 ktr kokonaisottomäärälle. Alueen maa-aines on hyödynnettävissä jalostettuna murskauksen ja seulonnan avulla sekä jalostamattomana sellaisenaan. Aiemmin alueella on murskattu meluilmoituksella. Nyt Hirviharjun maa-ainesalueelle haetaan myös ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa karkean soran murskaukseen. Luvat haetaan 10 vuoden ajalle lupien lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Lisäksi haetaan lupaa aloittaa toiminta ennen lupapäätösten lainvoimaiseksi tuloa (MAL 21, YSL 199 ). Ottoalue on ollut jo pitkään maa-ainestenottokäytössä, joten ottotoiminnan jatkaminen ennen maa-ainesluvan lainvoimaisuutta ei aiheuta merkittävää muutosta alueen nykytilaan. Hakija pyytää kuntaa ehdottamaan vakuuden suuruutta toiminnan aloittamiselle ennen lupien lainvoimaisuutta. Hirviharjun maa-ainesalue sijaitsee Leppävirran kunnan Huovilansalmen kylässä, Leppävirran keskustasta noin 25 kilometriä itään. Maa-ainesalue sijoittuu kokonaisuudessaan Läänin Tilausliikenne Oy:n omistamalle Hirviharjun (420-406-2-51) tilalle (kuva 1) nykytilannekartan (liite 4) osoittamalla tavalla. Tilan kiinteistörekisteriote on esitetty liitteenä 1 ja lainhuutotodistus liitteenä 2. Hirviharjun maaainesalueen länsipuolen naapurikiinteistöillä Rajakangas (420-422-5-111) ja Riihiaho (420-406-2-32) on myös harjoitettu vuosien saatossa maa-ainesten ottotoimintaa. Kuvassa 1 on esitetty tilan Hirviharju (420-406-2-51) sijoittuminen. [1] Kuva 1 Tilan Hirviharju sijoittuminen [1]

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 5/22 3 Kaavoitustilanne ja pohjavesialueet Pohjois-Savon maakuntakaavassa Hirviharjun alue sijoittuu ge 660 -merkityn Harpuneva- Turpeensalmen arvokkaan harjumaisema-alueen läheisyyteen, mutta rajautuu sen ulkopuolelle. Merkintä on Pohjois-Savon maakuntakaavan ge -merkintä, jolla osoitetaan alueet, joilla mahdollisesti on maa-aineslain 3 :n tarkoittamia maisemaan liittyviä arvoja. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen maisemalliset arvot ja harju-, kallio- tai moreenimuodostuman luonteenomaiset piirteet, ympäröivä vesi- tai kulttuurimaisema sekä pohjaveden suojelu. Maakuntakaavassa näkyy myös muinaismuistokohteita (esim. sm 598), joista lähin (tervahauta) sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä ottoalueesta lounaaseen. Alueen läheisyydessä hieman kauempana lounaan ja kaakon suuntaan sijaitsee kaksi muinaista asuinpaikkaa. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta on kuvassa 2. [2, 3, 4] Hirviharjun maaainesalue Kuva 2 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta ja Hirviharju maa-ainesalueen sijoittuminen [2] Hirviharjun maa-ainesalue sijoittuu Suvasveden ja Paljakkaveden rantaosayleiskaava-alueen laidalle. Hirviharjun alueella ei ole kaavamerkintöjä. Kiinteistön länsipuolella sijaitsevien rajanaapureiden tilat on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisen alueen kaavamerkinnällä M. Ote Suvasveden ja Paljakkaveden rantaosayleiskaava-alueesta on esitetty kuvassa 3. [5] Maa-ainesalue sijoittuu Turpeensalmen vedenhankintaan soveltuvalle II-luokan pohjavesialueelle nro 0842013. Pohjavesialueelle on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vuonna 2003 tekemä pohjavesiselvitys sekä Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:n vuonna 2012 tekemä riskikartoitus. Alueen sijainti on esitetty maakuntakaavan otteessa kuvassa 2 sekä nykytilannekartassa liitteessä 4. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,22 km 2, josta veden muodostumisalueen pinta-ala on 0,66 km 2. Alueen antoisuudeksi arvioidaan 325 m 3 /d, kun pohjavedeksi imeytyy 30 % sadannasta. Pohjavesialueen harjumuodostuman kerrospaksuudet vaihtelevat 7.5 15 m ja materiaali on pääasiassa karkeaa hiekkaa ja paikoin kivistä. Vedenjohtavuudet ovat siis varsin hyvät. Pohjavesialueen itäosassa on reilusti pohjavesipinnan yläpuolelle kohoava kalliopinta, joka ohjaa pohjavedet länteen päin.

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 6/22 Pohjavesialueen keskivaiheille sijoittuu kalliokynnys, jonka takia pääosa pohjavesistä purkautuu etelään Riihilahteen ja loppuosa Konnunsuohon alueen pohjoispuolelle. [6] Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on kohtalaisen hyvä. Pohjavesialueen maankäytöstä 6,6 ha eli 5,4 % on maa-ainesten ottoa. Turpeensalmen pohjavesialueella riskin pohjaveden laadulle muodostavat maa-ainesten oton lisäksi myös viemäröimättömät kiinteistöt, joita on 23 kpl (v. 2012). [8] Hirviharjun maaainesalue Kuva 3 Ote Suvasveden ja Paljakkaveden rantaosayleiskaavasta [5] Turpeensalmen pohjavesialueella, Hirviharjun maa-ainesalueen läheisyydessä on 7 pohjaveden havaintoputkea. Putkien sijainnit on esitetty nykytilakartassa liitteessä 4. Mitatut pohjaveden pinnan korkeustasot on esitetty taulukossa 5 kappaleessa 6.1. Veden laatua on tarkkailtu havaintoputkesta P14 vuosina 2010, 2012 ja 2015 otetuista näytteistä. Veden laadun analyysitulokset on esitetty taulukoissa 1. Taulukko 1 Pohjaveden analyysitulokset, pohjaveden havaintoputki P14 Päivämäärä Lämpötila Happi ph Asidit. CO2 Sähkönjohtavuus Sameus Väri Kovuus Kovuus COD-Mn TOC Mineraaliöljy NO2-N NO3-N Liuk. Fe Liuk. Mn Kloridi Sulfaatti [mg/l] [ C] [mg/l] [mmol/l] [mg/l] [ms/m] [FNU] Pt [mmol/l] [dh] [mg/l] [mg/l] [mg/l] [mg/l] [µg/l] [µg/l] [mg/l] [mg/l] [mg/l] 18.5.2010-11,9 9 0,21 9,4 4,5 9,6 <5 0,13 0,75 <1 <1,0 <0,005 0,21 <30 <10 2 5,8 <0,05 19.12.2012 5,0 10,8 17 0,39 17 6 0,19 <5 0,19 1 <1 <1,0 <0,005 0,72 <5 <1 1,6 6,9 <0,05 15.9.2015 9,0 10,2 13 0,3 13 6,4 0,23 <5 0,18 1 <0,5 - <0,005 0,52 1,1 <0,5 1,5 8,4 <0,05 Viimeisimmän havaintoputkesta P14 otetun näytteen tulosten perusteella pohjaveden ph on neutraalin happaman puolella ja sen happipitoisuus on hyvä. Veden sähkönjohtavuus on matala. Raudan se-

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 7/22 kä mangaanin pitoisuudet ovat alhaiset ja kovuudeltaan vesi on erittäin pehmeää. Nitraatin, kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat alle pohjavedelle asetettujen ympäristölaatunormien (VNa 341/2009). Vedessä ei myöskään havaittu mineraaliöljyjä. 4 Luonnonolot ja alueen nykytilanne Hirviharjun maa-ainesalue sijaitsee Heinävedentien (seututie 534) eteläpuolella. Maa-ainesalueen lähin vesistö, Riihijärvi, sijoittuu noin 140 m etäisyydelle maa-ainesalueesta itään. Maa-ainesalueen läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelualueita. Olemassa oleva ottoalue on yleisilmeeltään avointa soranottoaluetta. Suunnitellun ottoalueen puusto ja pintamaat on osin poistettu. Ottoalueen pohjoispuolen metsää ei ole vielä kaadettu. Hirviharjun maa-ainesalueen ympärysmetsät ovat pääosin kuivahkon kangasmetsän mäntyvaltaisia metsiköitä. Kuvassa 4 on esitetty ilmakuva (v. 2013) Hirviharjun maa-ainesalueesta. Kuvassa 4 näkyy myös Hirviharjun alueen länsipuolelle sijoittuvat Riihiahon (420-422-5-111) ja Rajakankaan (420-406-2-32) maa-ainesalueet. Kuva 4 Hirviharjun (420-406-2-51) maa-ainesalue. [kuvakaappaus paikkatietoikkuna.fi palvelusta] Hirviharju on osa Riihilahden harjumuodostumaa. Ainekseltaan Hirviharju on pääasiassa karkeaa hiekkaa ja pinnalla on myös kiviä ja lohkareita. Maa-aines soveltuu tehtyjen testien perusteella maaja vesirakentamisessa sekä tierakentamisessa käytettäväksi sitomattomana kiviaineksena kantavissa kerroksissa. Pääkivilaji maa-ainesalueella on graniitti, joka on peräisin alla olevasta kallioperästä. [8 ja 9].

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 8/22 5 Suojaetäisyyksien toteutuminen sekä naapurikiinteistöt Maa-ainesten ottoalueen ympärille tarvitaan suojaetäisyys häiriintyviin kohteisiin. Suojaetäisyyden suuruuteen vaikuttaa ottoalueen ympäristön herkkyys sekä ottamistoiminnan laatu ja laajuus. Taulukossa 3 on esitetty maa-ainesten oton suositellut suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin sekä näiden etäisyyksien toteutuminen Hirviharjun maa-ainesalueella. Länsireunan rajanaapurin (Riihiaho, 420-406-2-32) kanssa on tehty luiskanvaihtosopimus. Tästä syystä ottoalue on rajattu kyseisellä kohdalla tilan rajaan saakka. Suojaetäisyyksien lähteenä on käytetty Maa-ainesten kestävä käyttö -julkaisun esittämiä etäisyyksiä [11]. Taulukossa esitetyt etäisyydet on ilmoitettu etäisyytenä Hirviharjun maa-ainesalueen ottoalueen reunoilta häiriintyvään kohteeseen. Ottoalueen rajauksena on nykyisessä suunnitelmassa käytetty voimassaolevan maa-ainesluvan mukaista ottoalueen rajaa. Taulukko 2 Suositellut ja toteutuvat suojaetäisyydet soran ottamisalueilla [1, 9] Kohde Suositeltu suojaetäisyys (m) Toteutuva suojaetäisyys (m) Kohteen nimi Asuttu rakennus 100 60 HIRVIKANGAS (420-406-2-52) Järven, joen tai meren (50) - 200 140 Riihijärvi ranta Naapuritilan raja 10 5 5 5 0 (luiskanvaihto) 5 5 HIRVIKANGAS (420-406-2-52) HIRVIRANTA (420-406-2-34) LAHDENPOHJA (420-406-2-46) RIIHIAHO (420-406-2-32) RAJAKANGAS (420-422-5-111) KOIVURANTA (420-422-5-173) Maantie 50 etäisyys tien Heinävedentie (seututie 534) keskilinjaan 75 m Suojelualue tapauskohtainen n. 7,5 km Natura 2000 verkostoon kuuluva suojelualue (Suvasveden saaristot) Hirviharjun (420-406-2-51) maa-ainesalueen rajanaapurit ovat koillisessa Hirvikangas (420-406-2-52), kaakossa Hirviranta (420-406-2-34), lounaassa Lahdenpohja (420-406-2-46), lännessä Riihiaho (420-406-2-32), luoteessa Rajakangas (420-422-5-111) ja pohjoisessa Koivuranta (420-422-5-173). Kaikkien rajanaapuritilojen omistajien yhteystiedot on esitetty liitteessä 3 [1]. Lähin asuinkiinteistö on Hirvikangas (420-406-2-52) -tilalle sijoittuva asuinkiinteistö, jonne matkaa kertyy ottoalueen reunalta noin 60 m. Lähimpien häiriintyvien kohteiden sijainnit Hirviharjun maa-ainesalueeseen nähden on esitetty nykytilakartassa liitteessä 4.

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 9/22 6 Toiminta alueella 6.1 Toteutunut ja suunniteltu maa-ainesten otto Hirviharjun maa-ainesalueelle haetaan maa-aineslupaa 300 000 m 3 ktr (noin 600 000 t) soran ja hiekan kokonaisottomäärälle. Tasaisella ottotahdilla vuosittainen ottomäärä olisi enintään 30 000 m 3 ktr, (60 000 t), mutta ottomäärään vaikuttaa ennen kaikkea ympäröivien talousalueiden maa-aineksen kysyntä. Ottotoiminnassa voi olla vuosia, jolloin maa-ainesalueelta otetaan keskimääräistä enemmän maa-aineksia ja vuosia, jolloin ottotoiminta on vähäisempää. Vuosien 2006 2015 välisenä aikana Hirviharjun maa-ainesalueelta on otettu maa-aineksia yhteensä noin 32 480 m 3 ktr. Hirviharjun maaainesalueen ottomäärät vuosina 2006 2015 on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3 Hirviharjun maa-ainesalueen ottomäärät vuosina 2006 2015 Vuosi Ottomäärä (m 3 ktr) 2006 2008 Ei ottoa 2009 1 648,25 2010 Ei ottoa 2011 673,25 2012 2 872,6 2013 2 892,6 2014 22 298,05 2015 2 093,11 Yht. 32 477,76 Alueelta saatavaksi hyödyntämiskelpoisen maa-aineksen määräksi on arvioitu 300 000 m 3 ktr. Maaaines on hyödynnettävissä joko jalostamattomana sellaisenaan tai jalostettuna murskauksen ja seulonnan avulla. Ottamisalueen maanpinta vaihtelee nykytilanteessa noin tasoilla +90.50 +108.00 (N60 korkeusjärjestelmä) ollen korkeimmillaan ottoalueen eteläosassa. Suunniteltu alin ottotaso on +87.00. Näin ollen muodostuva ottorintaus tulee olemaan enintään noin 21 metriä korkea. Maaainesten ottotoimintaa on suunniteltu jatkettavan nykyiseltä ottoalueelta nykytilannekartan (liite 4) mukaisesti. Otettavaa maa-ainesta on merkittäviä määriä vielä ottoalueen pohjalla lähes joka puolella aluetta, joten nykytilannekartan esittämien ottosuuntanuolien lisäksi ottotoimintaa harjoitetaan myös alueen keskellä. Alueella nousee kallio. Ottotoiminta on suunniteltu toteutettavan tasolle +87, mutta alueen pohjalta nousevaa kalliota ei ole tarkoitus hyödyntää. Kalliopinnan korkotasoja on varmistettu vuonna 2003 tehdyn Turpeensalmen pohjavesialueen pohjavesiselvityksen yhteydessä. Hirviharjun alueelle ja alueen läheisyyteen sijoittuvat kalliopinnan pisteet ja kalliopinnan korkeudet on esitetty liitteen 4 nykytilannekartassa. Korkeimmillaan kallio on alueen koillislaidalla, jossa kalliopinnan korkeus on +94.70. Voimassa olevan ottamissuunnitelman mukaisesti alue on jaettu kahteen ottamisvaiheeseen. Luvan mukaan II-vaiheelle haetaan lupa, kun ottaminen on saatu I-vaiheen osalta päätökseen ja alueen pohja sekä etelä- ja pohjoisreunat viimeisteltyä. Nyt halutaan hakea ottamislupaa ilman vaiheistuksia, koska I-vaiheen ottoa ei ole vielä saatu päätökseen ja on huomattu, että I-vaiheen alueelta saadaan pääasiassa eristehiekaksi soveltuvaa maa-ainesta ja II-vaiheen alueelta karkeaa soraa. Näin ollen voitaisiin hyödyntää koko ottoalueen maa-aines kysynnän ja eri käyttötarkoitusten mukaisesti. Hirviharjun maa-ainesalueen läheisyydessä on 7 pohjaveden havaintoputkea (TL1, P12, P14, P15, P17, P20 ja P7). Havaintoputkesta P7 ei ole havaintotietoja. Taulukossa 5 on esitetty pohjavesiputkista mitatut pohjaveden pinnan korkeudet vuosina 2003 2015. Pohjaveden pinnankorkeushavaintotietojen mukaan ylin pohjaveden pinnan korkotaso ottoaluetta lähinnä olevassa putkessa P15 on ollut +83.92 (N60) ja keskimääräinen pinnankorkeus +83.14 (N60). Ottotason ollessa +87.00 (N60), alimman ottotason ja keskimääräisen pohjaveden pinnantason väliin jää 3,86 metriä. Alimman ottotason ja ylimmän P15 putkesta mitatun pinnankorkeuden väliin jää 3,1 metrin paksuinen suojakerros.

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 10/22 Hirviharjun alue ei sijoitu vedenottamon lähi- tai kaukosuojavyöhykkeelle. Maa-ainesten kestävä käyttö -julkaisun [11] mukaan riittävä suojakerrospaksuus pohjaveteen pohjavesialueiden vedenottamoiden suoja-alueiden ulkopuolisilla alueilla on vähintään 3 4 m. Taulukko 4 Pohjaveden pinnankorkeudet Turpeensalmen pohjavesialueella vuosina 2003 2015 Mittauspäivämäärä Pohjaveden pinnan korkotaso (N60 korkeusjärjestelmä) TL1 P12 P14 P15 P17 P20 1.10.2003 + 82,50 + 82,49 + 82,28 + 82,99 + 85,95 + 82,23 3.6.2009 + 82,74 + 83,25 + 86,13 14.9.209 + 82,35 + 82,07 + 82,81 11.11.2010 + 82,28 + 82,06 + 82,68 3.11.2011 + 82,25 + 83,18 12.10.2012 + 83,19 + 82,93 + 83,92 19.12.2012 + 82,85 11.3.2014 + 82,59 16.9.2015 + 82,47 6.2 Murskaustoiminta Hirviharjun maa-ainesalueen kiviaines on hyödynnettävissä sellaisenaan tai jalostettuna murskaamalla ja seulomalla tarvittavan raekoon kivilajikkeiksi. Karkeata soraa murskataan lupakauden aikana arviolta 120 000 t valmiiksi tuotteiksi. Mursketuotantomäärät määräytyvät ympäröivien talousalueiden kiviaineksen kysynnän mukaan. Alueelle ei sijoiteta pysyvää murskauslaitosta, vaan tuotteiden murskauksessa käytettävä murskainlaitteisto tuodaan alueelle jokaista murskausta varten ja viedään murskauksen jälkeen pois alueelta. Hirviharjun maa-ainesalueella käytetään Savon Kuljetus Oy:n aliurakoitsijoiden murskainlaitteistoja; esimerkiksi 2 3 -vaiheista liikkuvaa, Lokotrack -tyyppisistä telaalustaisista murskaimista koostuvaa murskauslaitosta. Telamurskain mahdollistaa murskaimen liikkumisen ottorintauksen mukana murskattavien massojen liikuttelun sijaan. Esimerkki tällaisesta telaalustaisesta Lokotrack -tyyppisestä esimurskaimesta on kuvassa 5. Mikäli Lokotrack -tyyppisiä telaalustaisia murskauslaitteistoja ei ole saatavissa, käytetään perinteisiä siirrettäviä murskaimia, jotka ovat aggregaattikäyttöisiä. Esimurskaimelle syöttö voidaan tehdä kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Esimurskainta seuraavat yksi tai useampi jälkimurskain sekä mahdollisesti seulavaunu. Valmiit tuotteet lastataan varastokasoihin varastoalueelle tavallisesti pyöräkuormaajalla. Varastoalueen sijainti vaihtelee kulloisenkin ottotilanteen ja varastokasojen tilantarpeen mukaan.

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 11/22 Pölynerotinlaitteisto Kumitettu syötin Kuljettimen pölykate Kuva 5 Soraliike Ikola Oy:n Lokotrack -tyyppinen esimurskain (Sandvik UJ440i vm. 2008) kalliokiven murskauksessa [12] Hirviharjun maa-ainesalueella soran murskaukselle on tarvetta vuosittain noin kuukauden kerrallaan. Toiminnassa voi olla vuosia, jolloin murskaustoimintaa ei alueella ole ja vuosia, jolloin alueella murskataan yhdellä murskauskerralla suurempi määrä tai useaan kertaan lyhyemmissä jaksoissa pienempiä määriä. Tavallisesti pienin kerralla murskattava määrä on 10 000 t. Murskain tuottaa erilaisia murskeita parhaimmillaan noin 3 000 t vuorokaudessa. Koska etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on alle 500 metriä, Hirviharjun maa-ainesalueella tapahtuvassa murskauksessa noudatetaan valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaisia toiminta-aikoja: Murskausta tehdään arkipäivisin (maanantai perjantai) klo 7.00 22.00 välisenä aikana. Valmiiden murskeiden lastaus sekä kuljetukset tapahtuvat arkipäivisin (maanantai - perjantai) klo 6.00 22.00 välisenä aikana. Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaan kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Tästä syystä murskaamo tullaan sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan lähelle ottoalueen länsireunaa, jolloin etäisyys lähimpiin asuin- tai lomaasuinrakennuksiin on yli 300 metriä. Melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi puustovyöhyke säilytetään mahdollisimman pitkään alueen itälaidalla. Lisäksi nykytilanteen mukainen ottorintaus alueen itälaidalla toimii meluvallin tavoin, joka osaltaan vähentää melupäästöjä lähimpien asuinkiinteistöjen suuntaan. Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 mainitaan myös seuraavaa: Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 :ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 :ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen.

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 12/22 Murskauslaitoksen murskaimissa ja seulavaunussa käytetään kevyttä moottoripolttoöljyä. Lokotrack -tyyppinen tela-alustainen esimurskain on tyypillisesti varustettu omalla moottorilla. Murskauksessa käytettävien koneiden kevyt polttoöljy varastoidaan tilapäisesti murskausjakson ajan liitteen 5 periaatteen mukaisella suoja-alueella; vallimaisella kentällä, jonka maaperä on suojattu suojakalvolla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Polttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (yhden säiliön tilavuus on esim. 3 000 l, Finncont DTD- 2990 tai useampi 990 l:n säiliöitä), jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan enimmillään 6 000 litraa (esim. kaksi noin 3 000 l:n säiliötä). Näiden lisäksi myös työkoneissa, murskaimissa ja seulavaunussa on omat polttoainesäiliöt (työkoneiden säiliöt tyypillisesti 300 550 l, murskaimien säiliöt murskaintyypin mukaan 600-900 l ja seulavaunun säiliö 200 l). Myös työkoneasemien kohdat, joissa on mahdollisuus päästä öljyä maaperään, suojataan em. muovitiivistyksellä tai vastaavalla rakenteella. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Aggregaatti- tai huoltovaunu tuodaan alueelle murskausjaksojen ajaksi. Ottoalueella säilytetään myös imeytysturvetta tai muuta imeytysainetta. Taulukossa 5 on esitetty murskauksessa käytettävät raaka-aineet. Polttoaineen ja voiteluöljyn määrät ovat arvioita. Polttoainesäiliöt kuljetetaan murskausjakson jälkeen murskauslaitteistokokoonpanon mukana pois alueelta. Taulukko 5 Murskauksessa käytettävät raaka-aineet Raaka-aine Varastointipaikka Keskimääräinen kulutus (t/a) Arvioitu maksimi kulutus (t/a) Karkea sora 12 000 60 000 Murskaimen ja työkoneiden kaksoisvaippasäiliöt 5,5 28 polttoöljy (2 kpl) Työkoneiden voiteluöljy lukittava kontti tai tila 0,3 3,0 Taulukossa 6 on esitetty Lokotrack -tyyppisen tela-alustaisen mobiilimurskainlaitoksen poltto- ja voiteluainesäiliöiden suuruudet sekä suurin mahdollinen poltto- ja voiteluainemäärä, joka alueella on samanaikaisesti murskausjakson aikana. Taulukossa esitetty laitteisto on Savon Kuljetus Oy:n alihankkijan kalustoa ja kokoonpano, jota tyypillisesti käytetään Savon Kuljetus Oy:n murskauksissa. Poltto- ja voiteluainesäiliöiden koot on kysytty alihankkijalta tai tarkastettu laitteistojen teknisistä tiedoista ja käyttöohjeista. Taulukko 6 Lokotrack -tyyppinen tela-alustainen mobiilimurskainlaitos (lähde: Pasi Ikola, Soraliike Ikola Oy) Merkki, malli Vuosimalli Työkone Polttoainesäiliön koko (l) Kiertovoiteluöljysäiliön koko (l) Sandvik UJ440 2008 esimurskain 600 LT 300 GP 2006 jälkimurskain 700 200 Volvo EC 360 C 2010 kaivinkone 565 Volvo L 180 G 2011 pyöräkone 300 Finncont, 3 kpl 2011 siirrettävä polttoainesäiliö 8 970 (yhden säiliön tilavuus 2990 l) Yhteensä 11 135 200 Hirviharjun maa-ainesalueella ei tulla käyttämään sähköverkosta käyttöenergiaansa ottavaa murskainta, koska kiviaineksen murskaustarve on lyhytaikaista ja ajoittaista maa-ainesalueen elinkaareen nähden. Lokotrack-tyyppinen tela-alustainen mobiilimurskain on teknisestä näkökulmasta soveltuvin kiviaineksen murskauksessa. Mobiilimurskainta on helppo liikuttaa, jolloin säästytään turhilta kiviaineksen siirtomatkoilta ja ylimääräiseltä polttoaineen- ja energiankulutukselta. Lisäksi mobiilimurskainta voidaan liikutella ottorintauksen edetessä ja käyttää rintausta hyödyksi meluntorjuntakeinona, joka on melutilanteen kannalta edullisin vaihtoehto. Murskauslaitos tuodaan alueelle jokaista murskauskertaa varten ja murskausjakson jälkeen se viedään alueelta pois.

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 13/22 7 Ympäristövaikutukset sekä ympäristöhaittojen vähentäminen 7.1 Vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan sekä yleiseen viihtyvyyteen Maa-ainesalueen läheisyyteen ei sijoittu luonnonsuojelualueita. Lähin suojelualue, Natura 2000 verkostoon kuuluva Suvasveden saaristot, sijaitsee ottoalueelta noin 7,5 km pohjoiseen. Alueen maisema on jo muuttunut aikaisemman ottotoiminnan myötä eikä maa-ainesten ottotoiminnan jatkuminen näin ollen heikennä maisemakuvaa entisestään vaan saattaa sen lopulta maisemoinnin päätyttyä maisemoituun ja viimeisteltyyn muotoonsa. Maa-ainesten oton jatkumisella ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin eikä sen arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia lähialueen luonnonoloissa. Em. seikat huomioiden maa-ainesalueen ottotoiminnan jatkumisen ei nähdä aiheuttavan maa-aineslain (555/1981) 3 :ssä mainittuja: 1. kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2. luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai 3. huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Maa-ainesalueen toiminnoista (murskaus, seulonta sekä kiviainesten lastaus ja kuljetus) aiheutuvat lähialueella yleistä viihtyvyyttä vähentävät tekijät (mm. melu ja pöly) arvioidaan vähäisiksi. Pöly- ja meluhaittoja on käsitelty tarkemmin kappaleissa 7.3 ja 7.4. 7.2 Vaikutukset pohja- ja pintaveteen sekä maaperään Maa-ainestenotosta aiheutuu aina peruuttamattomia vaikutuksia maaperään, sillä maa-aines poistetaan pysyvästi. Hirviharjun maa-ainesalue sijoittuu Turpeensalmen vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle nro 0842013. Maa-ainesten ottotoiminnasta ei katsota aiheutuvan vaaraa pohjavesialueen veden laadulle tai antoisuudelle, kun edellä mainittuja alimpia ottotasoja ja suojakerrospaksuuksia sekä pohjaveden ja maaperän suojaustoimenpiteitä noudatetaan. Hirviharjun maaainesalueen toiminnasta ei aiheudu jätevesipäästöjä. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdollista ainoastaan sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan. Maa-ainesalueella säilytetään polttoaineita ainoastaan tilapäisesti toimintajaksojen aikana. Kevyt polttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetussa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimellä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan enimmillään noin 6 000 litraa. Säiliö sijoitetaan toiminta-alueen suoja-alueelle; vallimaiselle kentälle, jonka maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Periaatepiirustus maaperän suojauksesta on esitetty liitteenä 5. Maa-ainesalueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia huoltoja tai pesua. Poltto- ja voiteluaineiden käyttöön liittyviin onnettomuusriskeihin varaudutaan varaamalla alueelle riittävä määrä imeytysmattoa, -turvetta tai muuta öljynimeytysainetta mahdollisen öljyvahingon torjumiseksi. Alueella ei ole vesihuoltoa tai viemäriä, sillä kiviaineksen otossa ei käytetä vettä. Vettä käytetään alueella tarvittaessa alueen pölyämisen estämisessä, jolloin käytetään alueelle mahdollisesti muodostuvia pintavesiä. Käytettävän veden määrä vaihtelee säätilan ja kulloisenkin toiminnan mukaan. Kasteluvedet imeytyvät maaperään. 7.3 Pöly- ja ilmapäästöt Hirviharjun maa-ainesalueella pölyä syntyy pääasiassa karkean soran murskauksessa, seulonnassa sekä lastauksessa. Myös maa-ainesalueen sisäinen työmaaliikenne ja ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä, mutta vähemmässä määrin kuin edellä mainitut toiminnot. Suurin osa maa-ainesalueen hiukkaspäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 µm hiukkasia, jotka laskeutuvat pääasiassa tuotantoalueelle. Pölyleijuman määrään vaikuttavat useat eri tekijät, kuten kiviaineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot ja vuodenaika [13].

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 14/22 Murskauslaitteiston ja seulavaunun sijoittelussa on mahdollista hyödyntää alueen varastokasoja ja ottorintauksia pölyn ja melun leviämisen estämiseksi sekä pienentää kiviaineksen siirtomatkoja sijoittamalla varastokasat murskauslaitoksen tai seulavaunun välittömään läheisyyteen. Maa-ainesalueelta lähiympäristöön kantautuvaa pölyä voidaan ehkäistä tarvittaessa kastelemalla maa-ainesaluetta tai työmaateitä. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) määrälle on annettu Valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) ilmanlaadusta raja-arvot; vuorokauden keskiarvo 50 µg/m 3 ja vuoden keskiarvo 40 µg/m 3 /d. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi puustovyöhyke säilytetään mahdollisimman pitkään alueen itälaidalla. On myös huomattava, että toiminta alueella on jaksottaista, joten pölystä aiheutuvat pitkäaikaiset, jatkuvat vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Maa-ainesalueella työskentelevien keskimääräiset vuotuiset työkoneiden päästöt on arvioitu VTT:n Lipasto (Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä) laskentajärjestelmästä saadun TYKO työkoneiden päästömallin avulla taulukossa 7 [14]. Päästöt on arvioitu keskimääräisen vuosittaisen käyttömäärän mukaisesti vuoden 2016 päästöarvoja käyttäen. Taulukon 7 arvoja tarkasteltaessa on huomattava, että TYKO -työkoneiden päästömallin tiedot kuvaavat Suomessa keskimäärin käytössä olevien työkoneiden tietoja. Valtioneuvoston asetuksen polttomoottoreiden pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta muutos asetuksen (398/2005) mukaisesti asteittain kiristyvät tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevat päästöjen raja-arvot eivät laskelmissa välttämättä vielä näy. Näin ollen urakoitsijoilla käytössä olevan kaluston uusiutuessa, myös tiukentuneet raja-arvot vaikuttavat vuosittaisiin ilmapäästöihin pienentävästi, erityisesti typenoksidien (NO x ) osalta. Taulukko 7 Hirviharjun maa-ainesalueen työkoneiden keskimääräiset vuotuiset ilmapäästöt [14] Työkoneen käyttöaika CO HC NOx Part. CH 4 N 2O SO 2 CO 2 päästöt (h/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) (t/a) Kaivinkone 120 0,05 0,009 0,05 0,002 0,0006 0,0001 0,00 10,25 Pyöräkone 370 0,14 0,031 0,19 0,010 0,0017 0,0003 0,00 28,52 Dieselkäyttöiset murskaimet (3 kpl) 360 0,51 0,119 0,65 0,043 0,0053 0,0011 0,00 89,64 Seulavaunu 130 0,05 0,011 0,06 0,004 0,0005 0,0001 0,00 8,02 YHTEENSÄ (t/a) 980 0,75 0,169 0,95 0,060 0,0081 0,0016 0,00 136,43 CO = hiilimonoksidi, häkä NO x = typenoksidit=257 CH 4 = metaani SO 2 = rikkidioksidi NMHC = metaanittomat hiilivedyt part = hiukkaset N 2O = typpioksiduuli, dityppioksidi CO 2 = hiilidioksidi 7.4 Melu Hirviharjun maa-ainesalueella melua syntyy karkean soran murskauksesta, seulonnasta sekä lastauksesta. Myös maa-ainesalueen liikenne aiheuttaa melua, mutta vähäisemmässä määrin kuin edellä mainitut toiminnot. Melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä vähennetään laitteiston kunnossapidolla ja huollolla. Jo syntyneen melun etenemistä voidaan vähentää toimintojen (mm. murskauslaitoksen ja seulavaunun) ja varastokasojen sijoittamisella siten, että melun leviäminen ympäristöön ja kohti lähimpiä häiriintyviä kohteita on mahdollisimman vähäistä. Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista antaa asumiseen käytettäville alueille päiväajan (7-22) ohjearvoksi 55 db (melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)) ja lomaasumiseen käytettäville alueille 45 db (A). Suomen GPS-Mittaus Oy on selvittänyt laskennallisesti Hirviharjun maa-ainesalueen toiminnasta aiheutuvan melun leviämisen. Meluselvityksen raportti on esitetty liitteenä 8.

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 15/22 7.5 Jätteet Hirviharjun maa-ainesalueella syntyy pieniä määriä yhdyskuntajätettä toimintajaksojen aikana. Alueella työskenteleviä työkoneita ei huolleta tai pestä alueella. Öljynvaihto- sekä korjaus- ja huoltotoimenpiteet suoritetaan läheisillä huoltamoilla ja korjaamoilla. Vaarallisia jätteitä voi kuitenkin syntyä mahdollisissa koneiden yllättävissä pienissä korjauksissa, jotka on lisävahinkojen estämiseksi tehtävä välittömästi vian ilmettyä (esim. pyöräkoneen hydrauliikkaletkun vuoto). Kaikki alueella mahdollisesti syntyvät vaaralliset jätteet varastoidaan lukittavissa konteissa ja toimitetaan logistisesti järkevimpään vaarallisten jätteiden vastaanottokeskukseen, josta ne ohjautuvat edelleen käsittelyyn. Alueella mahdollisesti syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelypisteeseen. Alueelle laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on esitetty liitteenä 6. Alueelta on muodostunut ja muodostuu kaivannaisjätteeksi luokiteltavista jätteistä pintamaita sekä hakkuutähteitä. Alueen raivaamisessa syntyvät pintamaat varastoidaan maa-ainesalueen reunoille; kaivannaisjätteiden jätealueen ohjeellinen sijainti on esitetty nykytilannekartassa (liite 4). Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, eikä siten ole tarvetta toteuttaa kaivannaisjätteiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toimenpiteitä. Maa-ainesalueelta kuorittavia pintamaita on keskimäärin noin 30 cm:n kerros maa-aineksen pinnalla. Tähän perustuen Hirviharjun maa-ainesalueen ottamisalueella on kuorittuja ja kuorittavia pintamaita yhteensä noin 22 200 m 3. 7.6 Liikenne Hirviharjun maa-ainesalue sijaitsee Heinävedentie (seututie 534) eteläpuolella. Heinävedentien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) vuonna 2014 oli 527. Raskaan liikenteen keskimääräinen vuorokausiliikenteen määrä (KVL) oli samana vuonna 36.[16] Liikennöinti Hirviharjun maa-ainesalueelle tapahtuu pääsääntöisesti arkisin (maanantai-perjantai). Tarvittaessa kiviaineksen kuljetuksia tehdään myös viikonloppuisin. Alueen liikennöinti on riippuvainen vuodenajasta ja kiviaineksen kysynnästä. Talvella alueella on liikennöintiä huomattavasti vähemmän kuin kesällä. Hirviharjun maa-ainesalueen vuosittainen ottomäärä olisi tasaisella ottotahdilla noin 30 000 m 3 ktr. Ko. määrän poiskuljettamiseen tarvittaisiin noin 1 670 kasettikuorma-autoa. Käytännössä kuljetukset eivät ole säännöllisiä, vaan keskittyvät lyhyille ajanjaksoille, jolloin alueelta kuljetetaan kiviainesta pois suurempia määriä. Alueelle liikennöi ko. ajanjaksolla keskimäärin noin 30 raskasta ajoneuvoa päivässä.

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 16/22 8 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen sekä ympäristöasioiden hallinta Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu alan tausta- ja vertailutietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) [13]. Hirviharjun maa-ainesalueen toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Työkoneissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää toiminnan mahdollisesti aiheuttamia melu- ja pölypäästöjä. Työkoneissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää syntyviä ilmapäästöjä, sillä VNa 398/2005 mukaisesti tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevat päästöjen raja-arvot kiristyvät asteittain lähivuosien aikana. Savon Kuljetus Oy:llä on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka pitää sisällään ISO 9001 laatujärjestelmän ja ISO 14 001 ympäristöjärjestelmän. Tulevaisuudessa Savon Kuljetus Oy tullee sertifioimaan myös OHSAS 18 001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän.

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 17/22 9 Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Mahdollisen onnettomuusriskin ympäristölle sekä alueen työntekijöille aiheuttavat työkoneiden, murskauslaitoksen tai seulavaunun polttoainetankkien vuotaminen ja polttoaineiden varastointi, työkoneiden mahdolliset tulipalot sekä alueen liikenne. Toiminnasta aiheutuvia riskejä estetään asianmukaisella tuotannon suunnittelulla ja tekniikalla. Tavanomaisen maa-ainesten oton aikana alueella ei varastoida polttoaineita, vaan polttoaineita varastoidaan vain murskaus- ja seulontajaksojen aikana. Polttoaineiden varastoinnin aikaisia vuotoja pyritään ehkäisemään edellä kuvatuin rakenteellisin ratkaisuin; polttoainesäiliöt ja tankkauspistoolit on varustettu lukituksella sekä ylitäytönestimellä. Polttoaineita varastoidaan alueella vain toimintajaksojen aikana suoja-alueella, jonka maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Suoja-alueen periaatepiirustus on esitetty liitteessä 5. Työkoneiden toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla ja tarkkailulla. Poikkeustilanteissa työkoneet pysäytetään välittömästi vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on jonkin nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa lähimmälle pilaantuneiden maiden vahinkokentälle käsiteltäväksi. Savon Kuljetus Oy:n henkilökunta on koulutettu (esim. työturvallisuuskortti) toimimaan erilaisissa poikkeus- ja onnettomuustilanteissa. Onnettomuus- ja hätätilanteissa toimimisesta on ohje koko Savon Kuljetus Oy:n henkilökunnalle. Ohjeen tavoitteena on varmistaa oikea toiminta erilaisissa onnettomuus- ja hätätilanteissa. Toimiminen onnettomuus- ja hätätilanteissa -ohje on esitetty liitteenä 7. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Pohjois-Savon pelastuslaitokselle, Leppävirran kunnan ympäristöviranomaiselle sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Koska alue on vartioimaton, alueella on ilkivallan riski. Mahdollista ilkivaltaa tai väärinkäyttöä voivat olla mm. koneiden rikkominen, alueen roskaaminen sekä alueen käyttäminen moottoriajoneuvoilla (mm. mönkijät ja mopot) harjoitteluun, jotka osaltaan lisäävät alueen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskiä. Tahaton joutuminen alueelle estetään tulotielle jo asennetulla lukittavalla puomilla ja merkitsemällä ottoalue maastoon. Mahdollisesti myös ottamisalueen reunoille läjitetyt pintamaat estävät osaltaan alueelle tahattoman joutumisen.

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 18/22 10 Toiminnan tarkkailu ja raportointi Hirviharjun maa-ainesalueen ottomääristä pidetään Savon Kuljetus Oy:n sisäistä kirjanpitoa. Lupaviranomaisille raportoidaan toiminnasta säännöllisesti. Maa-aineslain (555/1981) 23a :n mukaisesti maa-ainesten vuosittainen ottomäärä raportoidaan lupaviranomaiselle NOTTO -rekisteriin sähköisellä lomakkeella [17]. Tarvittaessa viranomaisille voidaan raportoida NOTTO -palvelun kautta myös muusta toiminnasta alueella esim. polttoaineiden kulutuksesta, muodostuneista jätteistä sekä mahdollisista poikkeustilanteista. Toiminnan ympäristövaikutuksia (mm. melu, pöly, pohjavesi) tullaan tarkkailemaan lupaviranomaisen määrittämässä laajuudessa. Hirviharjun pohjaveden laadun ja pinnan tarkkailua on toteutettu Rajakankaan (420-422-5-111) kiinteistöllä sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta P14. Vuosina 2010-2015 suoritettujen veden laadun määritykset on esitetty kappaleessa 3. Hirviharjun maa-ainesalueelle tullaan asentamaan oma näytteenottoon soveltuva pohjavesiputki, josta pohjaveden pinnantarkkailua ja laadun seurantaa ehdotetaan suoritettavan kerran vuodessa, mikäli alueella on ollut ottotoimintaa.

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 19/22 11 Alueen maisemointi Maa-ainesten oton myötä jälkihoitotoimenpiteet tullaan tekemään siten, että alue sopeutetaan ympäröivään luontoon sekä maisemaan. Maa-ainesalue maisemoidaan mahdollisimman luontevaa maisemaan soveltumista silmällä pitäen. Maa-ainesalueen jälkihoitoon kuuluu alueen maisemointi, jolla korjataan maa-ainesten otosta aiheutuneet vahingot alueen maisemalle. Hirviharjun maa-ainesalueen ottorintaukset luiskataan liitteessä 4 esitettyjen ottamissuunnitelmapiirustusten mukaisesti. Maa-ainesalueen luiskien muotoilussa pyritään mukailemaan luonnon omia muotoja, välttäen yksitoikkoisia pintoja. Luiskat muotoillaan maisemaan sopiviksi luiskiksi n. 1:3 kaltevuuteen tai sitä loivemmiksi. Luiskien ylä- ja alaosat pyöristetään siten, että alueella on miellyttävä liikkua. Kaiken kaikkiaan maastonmuotoilussa pyritään luonnollisuuteen, joten maisemoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että avarat, laakeat ja allasmaiset näkymät estetään ja maaston topografiasta saadaan pienialaisemmin vaihtelevaa. Maa-ainesalueen tiivistynyt pintamaa (esim. ajoreitit ja varastokasa-alueiden tiivistyneet maakerrokset) rikotaan ja möyhennetään ilmavaksi, jotta kasvualustan muodostaminen on mahdollista. Muotoiltujen luiskien ja pohjatason päälle muodostetaan kasvualusta noin 5 cm:n orgaanista ainesta sisältävällä pintamaalla biologisesti aktiivisen ja pohjavettä suojaavan pintakerroksen luomiseksi. Mikäli riittävää pintakerrosta ei saada muodostettua alueelle läjitetyistä pintamaista, tuodaan orgaanista pintamateriaalia tarvittaessa muualta. Tällöin varmistetaan, että materiaali on puhdasta ja soveltuu kasvualustaksi. Pintamateriaali pyritään sekoittamaan pohjamaahan, sillä sekoittamaton pintamaa on altis eroosiolle. Pintamateriaalin valinnassa huomioidaan, ettei maalaji ole liian hienorakeista, sillä hienorakeinen maalaji soveltuu huonosti kasvualustaksi ja vähentää pintaveden imeytymistä ja pohjaveden muodostumista, aiheuttaen pahimmillaan pintaveden lammikoitumista maisemoidulle alueelle. Alueen metsityksessä käytetään ohjeena Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuosituksia. [18, 19] Maa-ainestenoton päätyttyä maa-ainesalueesta muodostuu maisemoinnin jälkeen lähes viereisten alueiden kaltaista metsämaata, joten lähi- ja kaukomaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi. Maa-ainesalueen maisemointi on kuitenkin ajankohtaista vasta yli 10 vuoden kuluttua maa-ainesluvan päätyttyä. Maa-ainesalueen elinkaaren loppupuolella alueen maisemoinnin toteutus tarkistetaan Leppävirran kunnan maa-aineslupaviranomaisen kanssa esimerkiksi maastokatselmuksessa.

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 20/22 12 Ehdotus maa-ainesluvan vakuudeksi Maa-ainesluvan saaja on maa-aineslain 12 :n perusteella velvollinen maksamaan vaadittaessa hyväksyttävän vakuuden ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden tarkoituksena on varmistaa maaaineslain 11 :n mukaisten maisemointi-, jälkihoito- ja muiden velvoitteiden toteuttamista. Hakija ehdottaa lupamääräysten noudattamiseksi ennen toimenpiteiden aloittamista Leppävirran kunnalle annettavaksi vakuudeksi Leppävirran teknisen lautakunnan 25.11.2014 hyväksymän maaainestaksan mukaisesti 18 500,00. Kuopiossa 3.5.2016 Suomen GPS-Mittaus Oy Henri Rytkönen Ympäristöinsinööri (AMK) Jari Turunen Geologi (FM)

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 21/22 Lähteet 1. KTJ Kiinteistötietojärjestelmä, tietopalvelu. Saatavissa (maksullinen palvelu): http://www.ktj.fi/ [Viitattu 10.3.2016] 2. Pohjois-Savon liitto 2011. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030. (Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksynyt 8.11.2010, ympäristöministeriö vahvistanut 7.12.2011). Kaavakartta. Saatavissa PDF-tiedostona: http://www.pohjois-savo.fi/media/liitetiedostot/aluesuunnittelu/kaavat/psmk-2030- maakuntakaavakartta.pdf [Viitattu 10.3.2016] 3. Pohjois-Savon liitto 2011. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030. (Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksynyt 8.11.2010, ympäristöministeriö vahvistanut 7.12.2011). Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset. Saatavissa PDF-tiedostona: http://www.pohjoissavo.fi/media/liitetiedostot/aluesuunnittelu/kaavat/psmk-2030-kaavamaaraykset.pdf [Viitattu 10.3.2016] 4. Pohjois-Savon liitto 2011. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030. (Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksynyt 8.11.2010, ympäristöministeriö vahvistanut 7.12.2011). Aluevarausluettelo. Saatavissa PDF-tiedostona: http://www.pohjois-savo.fi/media/liitetiedostot/aluesuunnittelu/kaavat/psmk-2030-selostus-liitteet.pdf [Viitattu 10.3.2016] 5. Leppävirran kunta. Saatavissa: http://www.leppavirta.fi/365_upload/filestorage/riihilahti.pdf [Viitattu 10.3.2016] 6. Pohjois-Savon ympäristökeskus 2003. Turpeensalmen pohjavesiselvitys Leppävirran kunta. 7. Avoimien ympäristöjärjestelmien -palvelu. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Saatavissa (palvelu vaatii rekisteröitymisen): http://www.syke.fi/fi-fi/avoin_tieto/ymparistotietojarjestelmat [Viitattu 10.3.2016] 8. Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry. 6.6.2012. Pohjois-Savon pohjavesien suojelusuunnitelma -hanke. II osa, RISKIKARTOITUS, 0842013 Turpeensalmi. 9. Savon Kuljetus Oy, Suoritustasoilmoitus Nro 2008-6814-001 Leppävirta, Hirviharju saatavissa PDFtiedostona: https://drive.google.com/folderview?id=0b3p97r4_kdobb1bzutn5bw9vewm&usp=sharing&tid=0b3p97r4_ KDoBUmdEekJNTURiak0 10. Tiljander, M. (toim.). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Pohjois-Savon loppuraportti. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 4 2007. 11. Ympäristöhallinnon ohjeita OH1 2009. Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita Prima Oy 2009. 135 s. ISBN 978-952-11-3436- 4, ISSN 1796-1645. 12. Suomen GPS-Mittaus Oy:n kuva-arkisto. 13. Suomen ympäristö 25/2010, Ympäristönsuojelu, Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristökeskus. Helsinki: Edita Prima Oy 2010. 87 s. ISBN 978-952-11-3809-6, ISSN 1238-7312. 14. Lipasto, liikenteen päästöt. Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. TYKO, Työkoneiden päästömalli. VTT. Saatavissa: http://lipasto.vtt.fi/tyko/index.htm [Viitattu 14.3.2016] 15. Ekokem Oy. Toimipaikkojen yhteystiedot. Saatavissa: http://www.ekokem.com/fi/tietoja-meista/tietojatoiminnastamme/toimipaikat/ [Viitattu 14.3.2016] 16. Liikenneviraston www-sivu. Aineistot. Tilastot. Tieliikenne. Liikennemääräkartat 2012 2014. Saatavissa: www.liikennevirasto.fi [Viitattu 14.3.2016] 17. Julkishallinnon verkkopalvelut. Suomi.fi. Asiointi ja lomakkeet. Luonnonvarat. Sähköinen lomake. Saatavissa: http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym012/index.html [viitattu 14.3.2016]

Suomen GPS-Mittaus Oy 3.5.2016 22/22 18. Alapassi, M., Rintala, J. & Sipilä, P. Ympäristöopas 85. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöministeriö. Helsinki 2001. ISBN 951-37-3473-0. 19. Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Saatavissa PDF-tiedostona: http://tapio.fi/wpcontent/uploads/2015/06/metsanhoidon_suositukset_ver3_netti_1709141.pdf [viitattu 14.3.2016]