6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on ollut XML:ää tukevien ohjelmistojen puute. Vuoden 2002 alussa monet suuret ohjelmistovalmistajat, kuten esimerkiksi Microsoft, Corel ja Oracle ovat ryhtyneet tukemaan XML-kehitystä. Edelleen ongelmana on kuitenkin se, että standardit kehittyvät ohjelmia nopeammin, mikä vaikeuttaa ohjelmistokehitystä ja siksi ohjetmat ovat aina jäljessä uusimmista standardeista. Esimerkiksi Internet Explorer 5.0 ei kykene esittämään XSLT 1.0 -standardin mukaisia muunnoksia (transformations), vaan ohjelma käyttää vanhempaa WD-XSL-määritystä. Kuitenkin monia ilmaisiakin ohjelmia XML:n tuotantoon on. Hyvä kokoelma ohjelmista on osoitteessa http://www.xmlsoftware.com. Siellä on linkki kaikkien tässä luvussa esiteltävien XMLtyökalujen kotisivuille. 6.1 Jäsennin Jäsennin (parser) on ohjelma, joka lukee XML-dokumentin rakennepuun taso kerrallaan ja tarkistaa että dokumentti noudattaa XML:n kielioppia ja rakennemäärittelyä. Tätä prosessia kutsutaan dokumentin jäsentämiseksi. Jos dokumentti ei ole oikein laadittu, jäsennin antaa virheilmoituksen ja usein virheraportin. Yksinkertaiset jäsentimet tarkistavat vain, että XML-dokumentin syntaksi on oikein eli dokumentti on hyvin muodostettu (well-formed). Validoiva jäsennin sen sijaan vertaa dokumenttia siihen liitettyyn rakennemäärittelyyn (DTD tai skeema). DTD:n tai skeeman mukaista XML-dokumenttia sanotaan oikein muodostetuksi (valid formed). Jäsennin lukee rajapinnan kautta XML-dokumentin tietokoneen muistiin ja tekee sen rakenteen ja sisällön sovellusohjelman saatavaksi. Jäsennin ei tällöin välttämättä näy sitä käyttävälle sovellukselle, jolloin se on helppo vaihtaa uudempaan. Useissa XML-sovellusohjelmissa (esimerkiksi editoreissa tai selaimissa) on sisäänrakennettu jäsennin. Microsoft Internet Explorer 5 käyttää MSXML-jäsennintä, jonka uusin versio on vapaasti haettavissa Microsoftin sivuilta. Moniin sovellusohjelmiin on mahdollista vaihtaa jäsennin käyttötarpeen mukaan. Esimerkiksi XML writereditorissa on tällainen toiminto. Muita suosittuja jäsentimiä MSXML:n lisäksi ovat mm. Apachen Xercesia IBM:n XML4J sekä XML4C. Jäsentimet ovat yleensä ilmaisohjelmia, jotka ovat vapaasti ladattavissa verkosta. 6.2 Kääntäjä Kääntäjä (translator) kääntää XML-dokumentin toiseksi XML-dokumentiksi tai selaimen yms. sovellusohjelman ymmärtämään muotoon. Yleisin esimerkki on XSLT-kääntäjä, joka kääntää XML-dokumentin HTML:ksi XSLT-kielisen tiedoston avulla. Kääntäjäsä käytetään usein myös nimitystä prosessori (processor).
2 Rakenteiset dokumentit Kääntäjä ja jäsennin on usein liitetty yhteen. Näin on esimerkiksi Microsoftin MSXML:ssä. Tällaista jäsentimen ja kääntäjän sisältävää ohjelmaa voidaan kutsua myös prosessoriksi. Muita yleisiä XSLT-kääntäjiä ovat mm. Apachen Xalan ja James Clarkin XT. Myös kääntäj'ät ovat enimmäkseen ilmaisohjehnia. 6.3 Muotoilija Muotoilija (formatter) on ohjelma, joka muotoilee XML-dokumentille ulkoasun XSL-F0 - tiedoston avulla. Koska XSL-FO on vielä kehitysvaiheessa oleva standardi, niin muotoilijoita on vielä varsin vähän ja niiden toiminnot ovat rajoitettuja. XMLdokumentille voidaan luoda ulkoasu myös CSS-muotoilijalla. Kaikissa uusimmissa selaimissa on CSS-muotoilija, joka kykenee lukemaan CSS-tiedostoja ja luomaan ulkoasun niiden perusteella. Jotkin editori- ja julkaisuohjelmistot esimerkiksi InDelv ja Epic sisältävät sisäänrakennetun muotoilijan. Muotoilijoita voi hakea myös verkosta. Esimerkiksi Apachen FOP-muotoilija tekee XML-dokumentille ulkoasun XSL-FO:n avulla ja esittää sen Adoben PDF-muodossa. 6.4 XML-editorit XML-editorit eivät ole vielä niin kehittyneitä kuin monipuolisimmat HTML-editorit, joilla voi tehdä WWW-sivua näkemättä sivujen lähdekoodia lainkaan. Silti uusimmissa XMLeditoreissa on monia koodaamista helpottavaa piirteitä ja jopa wysiwyg-ominaisuuksia. XML-editorit on yleensä liitetty yhteen jonkin XML:n esittämiseen kykenevän selaimen kanssa. Seuraavassa tutustutaan kahteen erityyppiseen ja hyväksi havaittuun editoriin. 6.4.1 XMLwriter XMLwriter on australialaisen Wattle Softwaren kehittämä pienikokoinen, helppokäyttöinen ja halpa XML-editori. Ilmainen 30 päivän kokeiluversio 1.21 on ladattavissa osoitteesta http://www.xmlwriter.net. XMLwriter 1.21 ei sisällä jäsennintä, kääntäjää eikä selainta. Ohjelma käyttää oletusarvoisesti MIE5-selaimen (Microsoft Internet Explorer 5) MSXML-prosessonia ja XML:n ulkoasun esitystä. XMLwriter lisää MSXML:ään kuitenkin mahdollisuuden käyttää DTD:tä ja W3C:n XML Schemaa. XWLwriteriin voi liittää MSXML:n sijasta muitakin jäsentimiä ja kääntäjiä. XMLwriterin kotisivuilla on ohje, kuinka Windowsiin vaihdetaan MSXML-prosessorin uusin versio. XMLwriter validoi XML-dokumentit DTD:n tai XML Scheman mukaisesti ja muuntaa XML:n HTML:ksi XSL-tiedoston avulla. Myös CSS:n käyttöä XML:n formatointiin tuetaan. Ohjelma sisältää lisäksi hyvät avustetoiminnot ja XML-oppaan. Seuraavaksi tarkastellaan, kuinka XMLwriter versiolla 1.21 luodaan yksinkertainen XML-sovellus. Sovelluksen luontia aloitetaan yleensä luomalla projekti, mikä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, mutta erilaisten tiedostojen (XML, XSL, DTD jne) hallinta helpottuu jos ne sijaitseva samassa projektissa. XMLwriterin ikkuna on jaettu kahteen pääosaan. Vasemmalla sijaitsee projektipalkki ja oikealla on kirjoitusikkuna (kuva 6.1).
6 XML-työkalut 3 6.4.1.1 XML-sovelluksen luonti 1. XMLwriter 1.21 -ohjelman käynnistyksen yhteydessä voidaan uudelle sovellukselle luoda projekti valinnalla Create new project projekti (kuva 6.1). 2. Näpäyttämällä OK avautuu ruutu, johon kirjoitetaan uuden projektin nimi (kuva 6.2). 3. Näpäyttämällä OK avautuu projekti-ikkuna, jossa on uusi projekti (kuva 6.3). Kuva 6.1. Projekti luonti-ikkuna Kuva 6.2. Projektin nimeäminen
4 Rakenteiset dokumentit Kuva 6.3. Projektin nimeäminen 4. Kun osoitetaan projekti-ikkunassa kuvaketta esim0601.xwp ja näpäytetään hiiren oikeaa painiketta avautuu valikko, josta valitaan toiminto Add New File. 5. Ikkunan New välilehdellä Files valitaan tiedostotyypiksi XML-asiakirja (XML File) ja kirjoitetaan tiedoston nimi esim0601 (kuva 6.4). 6. Näpäyttämällä OK avautuu ikkuna, johon kirjoitetaan xml-asiakirja (kuva 6.5) Kuva 6.4. Projektiin lisättävän XML-asiakirjan nimeäminen
6 XML-työkalut 5 Kuva 6.5. Asiakirjan sisällön kirjoitus 7. Kun asiakirja on valmis (kuva 6.5 oikea puoli), niin painetaan näppäintä F6 tai näpäytetään painiketta Check if Well-Formed (kuva 6.5). Jos asiakirja on hyvin muodostettu (well-formed), niin tilarivillä on teksti Document is well-formed XML. 8. Kun osoitetaan uudelleen kuvaketta esim0601.xwp ja näpäytetään hiiren oikeaa painiketta avautuu valikko, josta valitaan uudelleen toiminto Add New File. 9. Ikkunan New välilehdellä Files valitaan tiedostotyypiksi tyyppimääritys (Document Type Declaration) ja kirjoitetaan tiedoston nimi esim0601 (kuva 6.6). Kuva 6.6. XML-asiakirjaan liitettävän DTD:n nimeäminen
6 Rakenteiset dokumentit Kuva 6.7. Tyyppimääritysdokumentin sisällön kirjoitus 10. Kirjoitetaan asiakirjaan esim0601.xml viite DTD:hen esim0601.dtd ja DTD:n esim0601.dtd alkuun asiakirjan esim0601.xml juurielementin määritys (kuva 6.7). 11. Kun DTD on valmis, niin näpäytetään painiketta Validate XML file (kuva 6.7) tai näppäintä F7. Jos asiakirja on oikein muodostettu (valid formed), niin tilarivillä on teksti Document is well-formed XML and valid according to the Schema/DTD. 12. Kun osoitetaan kolmannen kerran kuvaketta esim0601.xwp ja näpäytetään hiiren oikeaa painiketta avautuu valikko, josta valitaan taas toiminto Add New File. 13. Ikkunan New välilehdellä Files valitaan tiedostotyypiksi tyyliarkki (Cascading Style Sheets) ja kirjoitetaan tiedoston nimi esim0601 (kuva 6.8). 14. Kirjoitetaan asiakirjaan esim0601.xml viite CSS:ään esim0601.css ja CSS:n esim0601.css alkuun asiakirjan esim0601.xml juurielementin määritys (kuva 6.9).
6 XML-työkalut 7 Kuva 6.8. Tyyliarkin esim0601.css nimeäminen Kuva 6.9. Tyyliarkin esim0601.css sisällön kirjoitus
8 Rakenteiset dokumentit Kuva 6.10. Asiakirja esim0601.xml esikatseluikkunassa 15. CSS:n kirjoituksen jälkeen näpäytetään painiketta Preview in window (kuva 6.9) tai näppäintä F4, jolloin voidaan esikatsella asiakirjan ulkoasua näytöllä (kuva 6.10). 16. Osoittamalla edelleen uudestaan kuvaketta esim0601.xwp ja näpäyttämällä hiiren oikeaa painiketta avautuu valikko, josta valitaan taas toiminto Add New File. 17. Ikkunan New välilehdellä Files valitaan tiedostotyypiksi tyylisivu (XSL Stylesheet) ja kirjoitetaan tiedoston nimi esim0601 (kuva 6.11). 18. Muutetaan asiakirjassa esim0601.xml tiedostoon esim0601.css osoittava viite viitteellä tiedostoon esim0601.xsl (kuva 6.12). 19. XSL:n kirjoituksen jälkeen näpäytetään painiketta Convert Using XML (kuva 6.12) tai näppäintä F8 ja valitaan avautuvasta ikkunasta Preview the XSL output in an internal browser window (kuva 6.13), jolloin näkyy asiakirjan ulkoasu (kuva 6.14). Kuva 6.11. Tyylisivun esim0601.xsl nimeäminen
6 XML-työkalut 9 Kuva 6.12. Tyylisivun esim0601.xsl sisältö Kuva 6.13. Esikatselun valintanäyttö
10 Rakenteiset dokumentit Kuva 6.14. Asiakirja esim0601.xml esikatseluikkunassa 20. Osoittamalla vielä kerran kuvaketta esim0601.xwp ja näpäyttämällä hiiren oikeaa painiketta avautuu valikko, josta valitaan taas toiminto Add New File. 21. Ikkunan New välilehdellä Files valitaan tiedostotyypiksi skeema (XML Schema) ja kirjoitetaan tiedoston nimi esim0601 (kuva 6.15). 22. Skeemaa kirjoitettaessa on hyvä muistaa, että XMLwriter 1.21 tukee Microsoftin XML-data skeemaa, joten skeeman testaus jätetään väliin. Kuva 6.15. Skeeman esim0601.xsd nimeäminen
6 XML-työkalut 11 6.4.1.2 Muuta XMLwriter 1.21:stä Internet Explorer 5 -selaimen vakiovarusteena on MSXML-prosessoni, joka tukee vanhaa XSL-WD -määritystä. Näin ollen XSL-tyylitiedostossa esim0601.xsl käytettiin tätä vanhaa versioita. XMLwriter tekee automaattisesti XSL-tiedoston alkuun viitteen tyylimäärityksen nimiavaruuteen. Aina kannattaa tarkistaa onko XSL-tiedosto hyvin muodostettu. XMLwniter esittää XML-dokumenttien ulkoasun IE5:llä, joten kuvien, linkkien ja skriptien lisäys XML:ään onnistuu vain käyttämällä HTML-nimiavaruutta. Toinen vaihtoehto on tietysti muuntaa XML-dokumentin ulkoasu XSL:llä HTML:ksi. 6.4.2 Xmetal Xmetal on SoftQuadin kehittämä sisällöntuotannon ammattilaisille tarkoitettu XMLeditori. Kokeiluversio on ladattavissa osoitteesta http://www.softquad.com. Xmetalilla työskentely muistuttaa jossain määrin tekstinkäsittelyä ja siinä on runsaasti WYSIWYGtoimintoja HTML-editorien tapaan. Se tukee monia W3C:n standardeja kuten XSLTkieltä ja CSS2-määritystä. Xmetalin selaimen perustana on Intemet Explorer 5, mutta Xmetal käyttää ulkoasun esittämisessä myös omia ratkaisujaan. Xmetalilla tehtyä ja sen preview-tilassa katseltavaa ulkoasua ei välttämättä voi katsella ollenkaan IE5:llä, vaan se näyttää pelkän tekstisisällön. Xmetal ei sisällä lainkaan DTD- tai skeemaeditoria, vaan rakennemääritykset on luotava muilla työkaluilla kuten esimerkiksi notepad-ohjelmalla tai Extensibilityn XML- Authorityllä. Jos XML-Authority 1.2 on asennettu, sitä on mahdollista käyttää suoraan Xmetalin kautta. Xmetalin asennuksen yhteydessä kysytään halutaanko asentaa XML- Authority ja mikäli halutaan, niin siirrytään automaattisesti lataamaan sitä verkosta. Xmetal 2.0 -ohjelmaan kannattaa tutustua luomalla yksinkertainen XML-sovellus. Xmetal on suuri ja monipuolinen ohjelma, joten sen kaikkien ominaisuuksien käsittely vaatisi oman kirjan. Seuraavaksi tarkastellaan Xmetal-ohjelmaa vain sen verran, että käyttäjä pääsee mukavasti alkuun (tarkastelu jätetään opiskelijoiden laadittavaksi etätehtävänä).