Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015



Samankaltaiset tiedostot
Jukka Louhija Sosiaali- ja terveyslautakunta

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista (Kv-asia)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Senioreiden toimintatilat ja asuminen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

Ohjelmasuunnitelma. Elinvoimaa ikääntyville

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Espoon kaupunki Pöytäkirja 53. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

KOTONA ASUMINEN VOI OLLA KORTILLA- SPORTTIKORTTI 68+ ESPOO

MUONION KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 1/ Sosiaalitoimi Puthaanrannantie MUONIO

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Ikäinnovaatio hankkeen Varkauden ja Leppävirran alueen seututapaaminen Varkaudessa

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Muistiohjelman eteneminen

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

Loppuraportti: Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman loppuraportti

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Omaishoitajien ensiapukoulutus tukemassa omaishoitoperheiden terveyttä

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

PALOMA- projekti

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija p

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

KJY:n verkostot Verkostojen puheenjohtajat

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI 2015

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

Miten tästä eteenpäin?

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus- ja tukipalvelut

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa alkaen.

Elämänote - ikäihmisten elämänhallinnan tukemisen avustusohjelma

9.30 Aamukahvi Lounas (omakustanteinen)

Ylä-Savon toiminta-alue

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Yhteinen keittiö -hanke

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

ETELÄPOHJALAINEN VST-KONSORTION HANKKEET

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

Viidakkokujan tuetun asumisen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI ( )

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seurantaraportti

Transkriptio:

Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 1 Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma on edennyt ohjausryhmän linjaaman suunnitelman mukaan. Ohjelma on edennyt kokonaisuudessaan hyvin. Ohjelman toimeenpanossa on kehitetty ikääntyvien hyvinvointia edistävää ennaltaehkäisevää toimintaa konkreettisesti useilla pienillä kokeiluilla, joita on toteutettu kumppaneiden kanssa ja kehitetty edelleen malleiksi käyttäjiltä saadun palautteen ja arvioinnin mukaan. Osa näin kehitetyistä malleista on juurtunut pysyviksi käytännöiksi. Vuoden 2015 lopussa ohjelman kuusi toimenpidettä siirtyi pysyviksi toimintamalleiksi. 2 Tilanne hyötytavoitteittain Hyötytavoite: Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Ohjelmassa kokeillut ja kehitetyt kauppakeskuskävelyt ovat vakiintuneet säännöllisiksi tapahtumiksi viikoittain Sellon ja Iso Omenan kauppakeskuksissa. Myös Entressen kauppakeskuksessa on syksyllä kokeiltu onnistuneesti kauppakeskuskävelyä. Toiminta alkaa siellä viikoittain tammikuusta 2016. Vuoden 2015 aikana järjestettiin kaikkiaan noin 70 kauppakeskuskävelyä. Kauppakeskuskävelyt tukevat osallistujien hyvinvointia liikunnan, yhdessäolon ja tiedonsaannin kautta. Kehitysohjelman toimenpiteenä toiminta päättyy vuoden 2015 lopussa ja jatkuu liikuntatoimen ja vanhusten palvelujen yhteistyössä pysyvänä toimintana. Yhden luukun neuvontapalvelujen toimintamallin kehittämisessä yhteispalvelupisteiden ja seniorineuvonnan yhteistyönä on järjestetty yhteispalvelupisteiden työntekijöille tutustumis- ja koulutuskäyntejä vanhusten palvelujen keskeisiin yksiköihin. Toimenpide päättyy kehitysohjelmassa vuoden 2015 lopussa. Toimintaa kehitetään edelleen keväällä 2016 käynnistyvän keskitetyn ikääntyneiden neuvonta-, ohjaus- ja palvelutarpeenarviointiyksikön ja yhteispalvelupisteiden yhteistyönä. Yhteistyö vanhusjärjestöjen kanssa jatkuu alueellisina tapaamisina, jolloin on mahdollista sopia vielä konkreettisemmasta yhteistyöstä kullakin alueella. Seuraava tapaaminen on sovittu Viherlaakson Karakallion alueen vanhusjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on luoda malli alueellisesta vanhusjärjestöyhteistyöstä. Seniorit huomioivaa viestintää on edistetty Elinvoimaa ikääntyville -teemaliitteen julkaisuina Länsiväylä-lehdessä (levikki noin 130 000 kpl). Liitteitä ilmestyi vuoden 2015 aikana suunnitellusti kolme. Liitteistä otetaan myös irtopainoksia, joita on jaossa palvelukeskuksissa, yhteispalvelupisteissä ja kirjastoissa. Kauppakeskuskävelyistä tiedottavat esitteet päivitetään keväisin ja syksyisin. Niitä on jaossa kirjastoissa, palvelukeskuksissa, yhteispalvelupisteissä ja eri tilaisuuksissa. Seniorin infokorttia, jossa on yhteystietoja neuvontaan, ohjaukseen ja osallistumismahdollisuuksiin, jaettiin eri tilaisuuksissa ja postitettiin senioreiden synttärikutsun ja influenssarokotuskutsun kanssa. Tieto lisää senioreiden mahdollisuuksia osallistua ja saada hyvinvointia tukevaa tietoa. Seniori-infoja järjestettiin vuoden 2015 aikana yhteensä 27 eri puolilla Espoota. Osallistavien ryhmien määrässä on saavutettu hyvä tulos: kaikkiaan uusia ryhmiä käynnistyi eri puolilla Espoota yhteensä 18, joista kuusi oli Intoa elämään -hyvinvointiryhmiä. 1

Hyötytavoitteen arvioinnissa on käytetty suunnitelman mukaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaa alueellista terveys- ja hyvinvointitutkimusta (ATH-tutkimus). Viimeisimpään (2013-2015) tutkimukseen osallistui noin 6 300 satunnaisotoksella valittua yli 20-vuotiasta espoolaista. Ohjelmassa seurattavista mittareista suurin muutos oli yli 75-vuotiaiden naisten kohdalla: terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus parantui noin 9 %. Ohjelman todellista vaikuttavuutta on vaikea arvioida ATH-tutkimuksen tulosten perusteella. ATH-tutkimus valikoitui ohjelmaan useiden mittareiden osalta, koska se on ainoa laaja ja käytettävissä oleva toistuva hyvinvointitutkimus. Ohjelmassa on kehitetty ja mallinnettu uusia toimintoja ja näin lisätty kaikille ikääntyneille avointen maksuttomien hyvinvointia kohentavien aktiviteettien tarjontaa ja tietoa niistä. Tapahtumiin osallistuneilta saadun palautteen mukaan he ovat kokeneet hyvinvointinsa kohentuneen. Haasteena on yhä saada vähemmän aktiivisesti osallistuvat ikääntyvät mukaan. Hyötytavoite: Iäkkäänäkin asutaan kotona Esteettömän asumisen info- ja neuvontakampanjaan liittyvää oman asumisen esteettömyyden itsearviointilomaketta jaettiin eri senioritapahtumissa. Seuraavan Elinvoimaa ikääntyville -liitteen teemana on asumisen esteettömyys, jolloin kampanjalla on mahdollisuus tavoittaa yli 130 000 espoolaista taloutta. Toimenpide päättyy ohjelmassa ja jatkuu seniorineuvonnan koordinoimana. Asumisen yksilöllinen palveluohjausmalli AsumisenApu -palvelu helpottaa ikääntyneiden avunsaantia esimerkiksi putkiremontin ajan väliaikaisen asumisen ja asunnon tyhjennyksen järjestelyissä. Palvelua on käyttänyt noin 20 ikääntynyttä asiakasta vuonna 2015. Matinkylän alueella kokeiltiin kaupungin aiemman projektin tuloksista noussutta, projektissa mukana olleiden senioreiden toivomaa senioreiden itsepalvelukeskus - toimintaa kahdessa taloyhtiössä yhteistyössä asukkaiden, huoltoyhtiön ja yhteiskunnallisen yrityksen kesken. Tavoitteena oli kehittää taloyhtiöissä asukkaiden ylläpitämää yhteisöllistä, yksinäisyyttä vähentävää toimintaa. Yrityksistä huolimatta kokeilu ei johtanut sellaisiin tuloksiin, että toimintaa olisi päätetty jatkaa ohjelmassa nykymuodossaan. Toiminnan onnistumisen kannalta oleelliseksi tekijäksi todettiin yksi tai useampi taloyhtiön riittävän innostunut ja aktiivinen asukas, joka olisi ottanut vetovastuun toiminnasta taloyhtiössä. Tällaisia henkilöitä ei pilotissa löydetty. Kotona asuvien espoolaisten 75 vuotta täyttäneiden osuus on noin 92 prosenttia (lähtötaso oli 91 %). Iäkkäiden kotona asuminen toimintakyvyn vajeista ja ulkopuolisen avuntarpeesta huolimatta on useimpien ikääntyneiden oma toive. Se on myös vanhuspalvelulain keskeinen linjaus ja valtakunnallinen tavoite. Ohjelman toimenpiteet tukevat Espoossa omalta osaltaan tavoitetta, johon tähdätään monilla muillakin toimenpiteillä. Kotona asuvien määrä on kasvanut ohjelmakauden aikana, ja arvion mukaan kasvu jatkuu. 2

Hyötytavoite: Sujuva omaishoito Omaishoitajien virkistys- ja kuntoiltapäiviä toteutettiin Omnia ammattiopiston ja Laurea ammattikorkeakoulun tiloissa oppilaitosten, järjestöjen ja kaupungin toimijoiden yhteistyönä. Virkistysiltapäivien malli on muotoutunut omaishoitajilta saadun palautteen ja kokemuksen myötä. Tapahtumat tuovat omaishoitajille vaihtelua, virkistystä, tietoa ja mahdollisuuden tavata samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Omaishoitajilta ja opiskelijoilta saatu palaute on erittäin myönteistä. Vuoden 2015 aikana toteutettiin neljä omaishoitajien virkistysiltapäivää osana opiskelijoiden harjoittelua. Toimenpide päättyy kehitysohjelmassa vuoden 2015 lopussa ja jatkuu pysyvänä toimintana vanhusten palvelujen omaishoidon tuen yksikön koordinoimana (osana NOPSA-yksikköä 1.4.2016 alkaen). Entisille omaishoitajille toteutettiin kevään 2015 aikana Intoa elämään - hyvinvointikurssi, josta saatu palaute oli erittäin myönteistä. Hyvinvointikurssin perusteemojen lisäksi omaishoitajien kurssiin kehitettiin mielen hyvinvointi -teema. Syksyllä 2015 toteutettiin edellä mainitun kurssin kokemusten ja palautteen perusteella hyvinvointikurssi omaishoitajina toimiville ja järjestettiin tarvittaessa heidän omaishoidettaviensa sijaishoito kurssin aikana. Toimenpide päättyy kehitysohjelmassa vuoden 2015 lopussa ja jatkuu pysyvänä toimintana, jota koordinoidaan vanhusten palvelujen ryhmätoiminnoista. Ohjelman toimenpiteillä saadaan lisättyä tukitoiminnan tarjontaa omaishoitajille. Tukitoimia tarjotaan myös omaishoitajille, jotka eivät ole kunnallisen omaishoidon tuen palkkioiden piirissä. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa toteutuu molemminpuolinen etu: opiskelijat saavat harjoitusta asiakaspalvelusta ja sen kehittämisestä ja omaishoitajat erilaista virkistystä, tietoa ja ohjausta. Hyötytavoite tukimuotojen tarjonnan lisäämisestä toteutuu. Omaishoitajien asiakastyytyväisyysmittari ei ole vielä käytössä, joten asiakastyytyväisyyttä voidaan mitata lähinnä toimintoihin osallistuneilta omaishoitajilta kerätyn palautteen perusteella. Saadun palautteen mukaan omaishoitajat ovat olleet tyytyväisiä tarjottuihin tukitoimiin. Hyötytavoite: Yksinäisyys vähenee Vuoden aikana järjestettiin kahdet kaupunginjohtajan senioreiden synttärijuhlat Sellosalissa ja Espoon valtuustotalolla. Juhliin postitettiin kaikille vuonna 1937 syntyneille Suur-Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueen asukkaille kutsu. Tällä tavoiteltiin osaltaan yksinäisyydestä kärsivien tavoittamista ja mukaantuloa. Juhlatilaisuudessa osallistujilla oli mahdollisuus keskustella seniorineuvojan kanssa tai jättää yhteydenottopyyntö. Juhliin osallistui yhteensä noin 350 senioria. Toimenpide päättyy ohjelmassa ja jatkuu pysyvänä toimintana, johon kytketään aiempaa tiiviimmin oppilaitoksia mukaan. Toimintaa koordinoi jatkossa seniorineuvoja poikkihallinnollisen ELO-ryhmän kanssa. Yhteistyössä vanhusjärjestöjen kanssa on pohdittu keinoja ikääntyvien yksinäisyyden vähentämiseksi. Vakiintunut vanhusjärjestötoiminta tavoittaa asuinalueilla useita ikääntyneitä ja edistää syrjäytymisen ehkäisyä. Tukitoimina vanhusjärjestöille on selvitetty syksyllä 2015 Kalajärven alueiden vanhusjärjestöjen tilakäyttömahdollisuuksia. Etsivän vanhustyön kehittämistä on tehty yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Diakonissalaitoksen käynnistämää ja kehittämää Seniori-Vamos - 3

toimintamallia kotiin vietävästä vapaaehtoistoiminnasta kokeillaan Espoon keskuksen alueella. Ohjelman monet vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia lisäävät toimenpiteet tähtäävät osaltaan myös yksinäisyyden vähentymiseen. Parkinson-tanssikurssi järjestettiin kokeiluna yhteistyössä Glims & Gloms - tanssiteatterin kanssa syksyllä 2015. Tavoitteena oli lisätä Parkinsonin taudin johdosta liikuntarajoitteisten henkilöiden aktiviteetteja, mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä ja tuoda liikunnan iloa heille. Kurssilaisilta saatu palaute oli myönteistä. Toimenpide tässä muodossa päättyy ohjelmassa ja jatkuu mahdollisuuksien mukaan pysyvänä toimintana. Viimeisimmän ATH-tutkimuksen yli 75-vuotiaiden mittarin yksinäiseksi itsensä tuntevien osuus tulos naisten osalta huonontui vuoden 2012 tuloksista noin 17 % ja parani miesten osalta noin 5 %. Yksinäisyyden tilanteet ja syyt ovat hyvin erilaisia. Tästä syystä myös toimenpiteiden, joilla yksinäisyyttä yritetään vähentää, tulee olla monipuolisia, hienovaraisia ja erilaisille ihmisille sopivaa. Ohjelman avulla toteutetut matalan kynnyksen avoimet tapahtumat lisäävät kanssakäymisen mahdollisuuksia ja voivat samalla vaikuttaa yksinäisyyttä vähentävästi. Yksinäisten henkilöiden löytäminen ja tavoittaminen on kuitenkin haasteellista. 3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen Ohjelmassa on tehty uudella tavalla poikkihallinnollista yhteistyötä muun muassa espoolaisten ikääntyneiden, järjestöjen, oppilaitosten, kauppakeskusten, taloyhtiöiden, vapaaehtoisten ja kaupungin sisäisten toimijoiden, kuten liikuntapalvelujen, sivistystoimen ja teknisen toimen kesken. Ohjelma on osallistunut yhteistyösuunnitteluun Iso Omenan palvelutoriin liittyen. Vanhusneuvosto on tärkeä yhteistyökumppani ohjelman suunnittelussa ja yhteistyössä vanhusjärjestöjen kanssa. Ohjelmaa on esitelty useamman kerran vanhusneuvoston kokouksissa. Lisäksi ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat osallistuneet kutsuttuina vanhusneuvoston kokouksiin. Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman Intoa elämään -osaamista on hyödynnetty Osallistuva Espoo -kehitysohjelmassa maahanmuuttajille. Syksyn 2015 aikana käynnistyi yhteistyö vapaaehtoistoimintaan liittyen Osallistuva Espoo, Kestävä kehitys ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmien kanssa. 4 Määrärahan käyttö Vuoden 2015 aikana ohjelman kustannuspaikalta kului noin 98 000 euroa. Tämän lisäksi käytettiin noin 24 000 euroa ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettuja testamenttivaroja lähinnä hyvinvointikursseihin ja omaishoitajien tukitoimiin. Kaupungin sisäisen työn osuus ohjelmassa oli noin 106 000 euroa. Ohjelmassa käytettiin aiempaa enemmän määrärahaa ikääntyville kohdennettuun viestintään, johon käytettiin ohjelman kustannuspaikalta kuluneesta määrärahasta lähes kolmannes. 4

Vuoden 2016 projektit ja toimenpiteet Edelliseltä vuodelta jatkuvat toimenpiteet 1. Yhteistyö vanhusjärjestöjen kanssa painottuu yhteistyön alueellisiin kehittämiskohteisiin. Selvitetään, miten järjestöt voivat edistää alueen ikäihmisten hyvinvointia ja miten tätä toimintaa kehitetään yhdessä kaupungin kanssa. 2. Seniorit huomioiva viestintä jatkuu muun muassa Länsiväylä-lehden kolmesti vuodessa ilmestyvänä Elinvoimaa ikääntyville -liitteenä, ajankohtaisina ilmoituksina ja sähköisen viestinnän keinoin. 3. Asumisen yksilöllinen palveluohjausmalli AsumisenApu auttaa yksilöllisesti ikääntyneitä asumisen erityistilanteissa. Palveluja ovat esimerkiksi muuttoapu ja putkiremontin aikaisen asunnon järjestäminen. 4. Muistisairaiden kotona asumisen tuki ja muistisairaiden vertaistuki - toimenpiteessä järjestetään vuonna 2016 muistisairaiden ja omaisten vertaistukiryhmiä Uudenmaan Muistiluotsi ry:n kanssa. 5. Koulujen tilojen käyttö senioreiden liikuntaan ja mahdollisesti ruokailuun oppilaiden lounasaikana -toimenpide käynnistyi liikunnan osalta yhdessä koulussa vuonna 2015. Vuonna 2016 mallinnetaan toimintaa ja selvitetään ruokailun mahdollisuuksia. 6. 68+ -kortin vaikuttavuuden tutkiminen toteutui pitkälti vuoden 2015 aikana, mutta tulokset saadaan käyttöön vuodenvaihteen jälkeen. Uudet, vuonna 2016 alkavat projektit ja toimenpiteet 1. Seniori-Vamos-projekti yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa käynnistyy alkuvuodesta 2016. Projektissa kehitetään kotiin vietävää vapaaehtoistoimintaa yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähenemiseksi. 2. Aivojumppa-kampanja käynnistyy alkuvuodesta. Kampanjassa tehdään tunnetuksi ikääntyville aivoterveyden edistämiseen liittyviä asioita. 3. Vapaaehtoistoiminnan edistäminen Espoossa yhdessä muiden kehitysohjelmien kanssa. 4. Lisäksi arvioidaan koulumummo- ja -pappatoiminnan kehittämistä, mahdollisuutta saada vanhusjärjestöille Länsiväylään maksuton ilmoituspalsta ja kaikenikäisten toimintapuistojen kehittämistä. 5