Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen, liikuntapalvelujen sekä kolmannen sektorin yhteistyönä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista niin, että he pystyvät asumaan itsenäisesti tai tuettuina mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Poistaa ikäihmisten liikunnan esteitä esimerkiksi ikäihmisten maskuttomien liikuntavuorojen avulla. Miten päämäärän saavuttamista arvioidaan ja mistä lähteistä arviointitieto kerätään? Arvioidaan ikäihmisten koti- ja laitoshoidon tarvetta ja siinä esiintyviä muutoksia, hoitojaksojen pituuksia ja toistuvuutta sekä muutoksia ikäihmisten toimintakyvyssä, sekä tehtyjä päätöksiä. 1. Tavoite: Yhteistyön parantuminen iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi Millaista yhteistyö iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi on kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Tavoitteet, toimintatavat ja työnjako on sovittu eri toimijoiden kesken. Ymmärrys liikunnan merkityksestä iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitämisessä on lisääntynyt kunnan eri toimijoiden keskuudessa. Vastaa tähän, kun olet täyttänyt kohdan 1 muut osiot. Yhteistyöryhmän ja projektiryhmän kokoontumiskerrat, osallistuminen niihin sekä yhteistyön sisällöt. Tiedot saadaan muistioista. 1.1 Yhteistyöryhmän toiminta Kirjaa yhteistyöryhmän kokoaminen ja järjestäytyminen (ydinryhmä, laajennettu ryhmä, kutsutut asiantuntijat), tehtävät, työnjako ja työskentelytapa. Yhteistyöryhmä on perustettu 8.2.2011. Yhteistyöryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa ja sen tehtävänä on yleiset linjaukset ja toiminnan suunnittelu projektiryhmän esitysten pohjalta. Yhteistyöryhmään kokoonpano: Alajoki Hilkka, Eläkeliitto Mouhijärven yhdistys Erkkilä Sirkku, Sastamalan kaupunki, liikuntapalvelut Harinen Osmo, Eläkeliitto Suodenniemen yhdistys, Sastamalan vanhusneuvosto Harinen Outi, Eläkeliitto Suodenniemen yhdistys Heikkilä Senja, kotihoidon ohjaaja, Saspe Isokoski Sirpa, Vammalan Naisvoimistelijat ry Järvinen Timo, Sastamalan kaupunki, liikuntapalvelut Kukkula Riitta, kotihoidon ohjaaja, Sastamalan perusturvakuntayhtymä Kuusela Eija, Sastamalan perusturvakuntayhtymä, kotihoito Lindholm Tuija, Sastamalan perusturvakuntayhtymä, fysioterapiayksikkö Mattila Paula, Vammalan Eläkkeensaajat ry Nieminen Lilja, Vammalan Eläkkeensaajat ry Pesola Seppo, Vammalan Retkeilijät ry Suuniitty Tiina, Sastamalan perusturvakuntayhtymä Tapio Veli-Matti, Sastamalan kaupunki, liikuntapalvelut, Sydänyhdistys, yhteistyöryhmän puheenjohtaja Pitkänen Marita, Sastamalan perusturvakuntayhtymä Mäkelä Pauli, Eläkeliitto, Mouhijärven yhdistys, Sastamalan vanhusneuvosto Vainiomäki Kauko, Sastamalan kaupunki, yhdyskuntatekniikka Projektiryhmä valmistelee ja suunnittelee käytännön toimintaa ja tekee esityksiä yhteistyöryhmälle. Projektiryhmä vastaa suunnitelmien täytäntöönpanosta. Projektiryhmä kokoontuu tarvittaessa.projektiryhmän kokoonpano: Isokoski Sirpa, Vammalan Naisvoimistelijat ry Erkkilä Sirkku, Sastamalan kaupunki, liikuntapalvelut Pitkänen Marita, Sastamalan perusturvakuntayhtymä
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 2 Suuniitty Tiina, Sastamalan perusturvakuntayhtymä Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyöryhmän toimintaa arvioidaan? Yhteistyöryhmän kokoonpano, kokousten lukumäärä, osallistumisaktiivisuus, käsitellyt asiat, päätöket. Tieto kerätään kokousmuistioista. 1.2 Yhteistyö kunnan eri sektoreiden, järjestöjen, yksityisten ja muiden toimijoiden välillä Kirjaa keskeiset yhteistyömuodot ja niistä seuraavat toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Yhteistyöryhmä ja vanhusneuvosto tekevät aloitteita ja esityksiä ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä tukevien palvelujen ja toiminnan kehittämiseksi. Yhteistyötä tehdään tiedottamisessa, koulutuksessa, ikäihmisten liikunnnan alueellisessa koordinoimisessa, ikäihmisten liikunnan esteiden poistamisessa sekä ikäihmisille suunnattujen liikuntatapahtumien järjestämisessä. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyötä arvioidaan? Yhteistyöryhmän ja vanhusneuvoston päätökset ja esitykset. Käytännön toimenpiteet, joita on saatu aikaan. Tieto saadaan muistioista, tilastoista ja raporteista. 1.3 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa keskeiset konkreettiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosessissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyön vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Ikäihmisten liikunnan koordinoiminen sisällytetään työntekijöiden työnkuviin sekä liikunta- että sosiaali- ja terveyspalveluissa. Voimaa vanhuuteen projektiryhmä vakiintuu toimintaa koordinoivaksi ydinryhmäksi, joka kokoontuu sovitusti. Vanhusneuvosto vastaa seurannasta jatkossa. 2. Tavoite: Tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta Miten tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta näkyy kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen otetaan huomioon koko palvelurakenteen suunittelussa ja eri hallintokuntien päätöksissä. Päättäjillä on tietoa liikunta- ja toimintakyvyn merkityksestä palvelujen tarpeeseen sekä ikäihmisten elämänlaatuun. Terveysliikuntasuunnitelma sisältää iäkkäiden terveysliikunnan viestinnän ja koulutuksen. Ikäihmisten ja heidän omaistensa ymmärrys liikunnan merkityksestä on lisääntynyt. Omaiset ja iäkkäät ottavat enemmän vastuuta toimintakyvyn säilymisestä. Vastaa tähän, kun olet täyttänyt kohdan 2 muut osiot. Yleisötilaisuudet, kampanjat, haastetempaukset, koulutukset ja lehtijutut määrää ja sisältöä, osallistujapalautteita. Arvioidaan kaupungin eri prosessien strategoita sekä terveysliikuntasuunnitelmaa ja tehtyjä päätöksiä. Ikäihmisten ja omaisten tietämyksen lisääntymistä arvioidaan osallistumisen kautta.
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 3 2.1 Viestintä Kirjaa, millä viestintätavoilla tietämystä lisätään sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Yhteistyö paikallislehtien kanssa, tavoitteena juttusarja ikäihmisten terveysliikunnasta. www-sivujen kautta tietoa terveysliikunnasta yleisesti sekä erityisesti paikkakunnan omasta tarjonnasta ja tapahtumista. Tiedottaminen vanhusneuvostossa, eläkeläisjärjestöissä, liikuntajärjestöissä, ikäpisteissä sekä päättäjille kuntayhtymän hallitukselle, vanhus- ja terveyspalvelujen yhteistyöryhmälle sekä valtuustolle. Ammattilaisten osaamisen ja ymmärryksen lisääminen koulutuksilla sekä osastopalavereiden kautta. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten valituilla viestintätavoilla on onnistuttu tavoittamaan iäkkäitä ja eri toimijoita? Miten viestintää arvioidaan? Tiedotustilaisuuksien, lehtijuttujen, ilmoitusten määrä ja sisältö. Tiedotuksen perillemenoa arvioidaan tehtyjen päätösten pohjalta, toimintatapojen muutosten perusteella. 2.2 Tietämyksen ja osaamisen vahvistaminen koulutuksella Millaista yleistä koulutusta aiotaan järjestää? Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Projektiryhmä laatii puolivuosittain tiedotus- ja koulutussuunnitelman, joka sisältää yleisötilaisuudet, tiedotustilaisuudet, lehtijutut. Kuntakoordinaattorit esittelevät Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa eläkeläisjärjestöjen kokouksissa, seurakuntien eläkeläiskerhoissa, ikäpisteissä, vanhusneuvostossa, erilaisssa työryhmissä ja kokouksissa. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yleisellä koulutuksella on onnistuttu vahvistamaan tietämystä ja osaamista iäkkäiden terveysliikunnasta? Koulutusten ja tiedotustilaisuuksien määrä ja osallistujat sekä sisällöt. Ymmärryksen lisääntyminen näkyy toiminnassa ikäihmisten liikunnan lisääntymisenä. Arvioidaan mahdollisilla kyselyillä. 2.3 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessin keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten otetaan huomioon, että tietämys iäkkäiden terveysliikunnasta lisääntyy myös jatkossa? Kenen vastuulla viestintä ja yleiset koulutukset ovat kehittämistyön jälkeen? Projektiryhmä jatkaa toimintaansa ikäihmisten liikuntaa koordinoivana työryhmänä. Vanhusneuvosto toimii ohjausryhmänä. 3. Tavoite: Iäkkäiden liikuntaneuvonnan lisääntyminen Mitä iäkkäiden liikuntaneuvontaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät käyvät liikuntaneuvonnassa? Miten liikuntaneuvonnasta ohjaudutaan liikuntatoimintaan? Liikuntaneuvonta kuuluu kaikkien iäkkäiden parissa toimivien työnkuvaan. Kotihoidon työntekijät ohjaavat ikäihmisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä, terveyskeskuksessa otetaan käyttöön liikuntaresepti, järjestöissä ja liikuntaryhmissä kannustetaan ikäihmisiä terveysliikuntaan. Kunnan neljässä ikäpisteessä annetaan liikuntaneuvontaa ja niissä on saatavilla esitteitä, ammattilaiset ohjaavat henkilökohtaisesti.
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 4 Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 3 muut osiot. Arvioidaan mitä liikuntaneuvontaa on tarjolla; ikäpisteiden esitykset, ikäihmisten ryhmille pidetyt neuvontatilaisuudet. Neuvontapisteiden asiakaskäynnit. 3.1 Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus Mitä liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta aiotaan järjestää ja kenelle? Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja VoiTas -kouluttajakoulutuksen saaneet kouluttavat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia että vertaisohjaajia liikuntaneuvontaan. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta arvioidaan? Koulutusten ja koulutuksiin osallistuneiden määrä. Tieto saadaan koulutustilastoista ja osallistujaluetteloista. 3.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Kohderyhmä tavoitetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, liikuntapalvelujen sekä järjestöjen kautta. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteudessä keskustellaan liikunnan merkityksestä. Terveydenhenoitajien vastaanotolla, päivätoiminnassa ja ikäpisteissä ohjataan asiakkaita henkilökohtaisesti liikuntaneuvontaan. Kohderyhmää tavoitetaan eläkeläisjärjestöjen ja seurakuntien tilaisuuksissa, yleisötilaisuuksissa sekä lehtijuttujen ja esitteiden kautta. Sekä julkisen että yksityisen sektorin liikuntapaikkoissa on esillä esitteitä ja niissä annetaan ikäihmisille henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Arvioidaan miten eri tahot ovat tavoittaneet kohderyhmää, mitkä ovat olleet toimivia väyliä.tehdään otantakysely. 3.3 Liikuntaneuvonnan järjestäminen Millaista liikuntaneuvontaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Sastamalassa toimivien neljän ikäpisteen ohjelmistossa on säännöllinen liikuntaneuvonta ja siellä saa myös henkilökohtaista ohjausta. Liikuntaneuvontaa annetaan hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä, tereydenhoitajan vastaantotoilla, päivätoiminnassa. Ikäihmisten voima- ja tasapainoryhmissä ym liikuntaryhmissä annetaan liikuntaneuvontaa. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten liikuntaneuvonnan järjestämistä arvioidaan? Arvioidaan liikuntaneuvonnan määrää ja laatua, osallistujia, sisältöjä. Tiedot saadaan eri toimintojen tilastoinnista ja kirjauksista. Osallistujille tehdään otantakysely. 3.4 Tiedotus liikuntaneuvonnasta Miten liikuntaneuvonnasta tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain. Tiedotetaan sekä ammattilaisia, omaisia että ikäihmisiä. Ammattilaisille tiedotetaan intran kautta, osastopalavereissa ja koulutuksissa. Iäkkäille tiedotetaan www-sivuilla, esitteillä sekä vanhusneuvoston, eläkeläisjärjestöjen ja seurakunnan kautta, käytetään kauppojen, kirjastojen ym. ilmoitustauluja. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten tiedotusta arvioidaan? Tiedotuksen määrä ja laatu. Juttujen, ilmoitusten, tiedotustilaisuuksien määrä.
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 5 3.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessin keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Millaista seurantatietoa toimenpiteistä kerätään? Miten iäkkäiden liikuntaneuvonnan vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Liikuntaneuvonta sisällyetään kaikkien ammattilaisten työnkuvaan. 4. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät osallistuvat liikuntatoimintaan? Millaisia vaikutuksia iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntymisellä on? Toimintakyvyltään heikentyneitä on vähemmän ja iäkkäiden liikunta on lisääntynyt. Voima - ja tasapainoharjoituksia sisältävät ikäihmisten liikuntaryhmät ovat lisääntyneet eri puolilla kuntaa. Kotiavun ja laitospalveluiden tarve on vähentynyt. Liikuntaryhmiin osallistuvia ikäihmisiä enemmän. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 4 muut osiot. Ohjattujen ryhmien ja kotiharjottelun määrä ja ryhmiin osallistuneiden lukumäärä. Toimitakyvyn paranaminen pitäisi näkyä palvelujen tarvitsijoiden määrässä. Avuntarvitsijoiden iän seuraaminen. 4.1 Voima- ja tasapainoharjoittelun kouluttaja- ja ohjaajakoulutus Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Ketkä osallistuvat kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilla? Mitä voima- ja tasapainoharjoittelun ohjaajakoulutusta aiotaan järjestää ja kenelle (VanhusValmentaja, VertaisVeturi, Kunnon Hoitaja, Senioritanssi, muut aihepiirin koulutukset)? VoiTas -kouluttajakoulutukseen on osallistunut ensimmäisessä vaiheessa neljä edustajaa keväällä 2011. Kaupungin liikuntapalveluista Sirkku Erkkilä, järjestöjen edustajana Petri Suuniittu, Sastamalan perusturvakunayhtymästä Olli Lehtiniemi ja Tiina Suuniitty. Kunnon hoitaja -koulutukset kotihoidon työntekijöille käynnistyvät kahdella ryhmällä syyskuussa 2011. Vertaisveturikoulutukset sastamalalaisille vapaaehtoisille eläkeikäisille alkavat yhdellä ryhmällä elokuussa 2011. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten voima- ja tasapainoharjoittelun koulutuksia arvioidaan? Koulutuksiin osallistuneiden lukumäärä, suoritetut tutkinnot. 4.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Ammattilaiset tavoitetaan esimiesten ja intran ja osastokokousten kautta. Vertaisveturikoulutuksiin tulevat tavoitetaan yhdistyksille lähetettyjen kirjeiden, lehti-ilmoitusten ja paikallisradion kautta. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan?
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 6 Arvioidaan kiinnostuksensa osoittaneiden määrää sekä osallistuneiden lukumäärää. 4.3. Voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan järjestäminen Millaista voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Kuntosaliryhmiä sekä vanhainkodilla että kaupungin kuntosaleissa, kokoontuvat viikottain liikuntasalissa toimivia voima- ja tasapainoryhmiä kaupungin ja yksityisten liikuntakeskusten tiloissa viikoittain ikäihmisiä ohjataan kotiharjoitteluun lokakuusta 2011 lähtien. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten liikuntatoiminnan järjestämistä arvioidaan? Erilaisten liikuntaryhmien lukumäärä, ohjatuttujen kotiharjoittelujen lukumäärä, asiakkaiden määrä. Tieto saadaa tilastoista ja kirjaamisesta. 4.4 Tiedotus voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta Miten voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Lehtijutut ja -ilmoitukset, ilmoitustaulut, www-sivut, paikallisradion juttu, oppaat ja esitteet. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten tiedotusta arvioidaan? juttujen ja ilmoitusten lukumäärä. Mahdolliset asiakaskyselyt. 4.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessin keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Liikuntapalvelujen liikuntakoordinaattorin työnkuvaan sisällytetään syksystä alkaen vertaisveturiohjaajien koulutus ja tämän verkoston koordinointi. Kunnon hoitajakoulutukset otetaan pysyväksi käytännöksi perusterveydenhuollossa. Liikuntaneuvonta sisältyy kaikkien ammattilaisten työnkuvaan. 5. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilutoimintaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät osallistuvat ulkoilutoimintaan? Millaisia vaikutuksia iäkkäiden ulkoilun lisääntymisellä on? Mahdollisimman moni ikäihminen pääsee säännöllisesti ulkoilemaan. Omaiset ottavat vastuuta ikäihmisten liikunnan toteutuksesta. Järjestöt organisoivat ulkoilutusringin, jota liikuntapalvelut tukee. Turvalliset ulkoilureitit ja ympäristö tukevat ikäihmisten ulkona liikkumista. Järjestetään säännöllisesti ulkoilutapahtumia. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 5 muut osiot. Ulkoilutapahtumaan osallistuneiden lukumäärät, näköhavainnot ulkona liikkuvista ikäihmisistä. Otantakyselyt ikäihmisille.
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 7 5.1 Ulkoiluun liittyvä koulutus Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Ketkä osallistuvat Ulkoiluystäväksi iäkkäälle - kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Keitä koulutetaan ulkoiluystäviksi? Millaista muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta aiotaan järjestää? Ulkoiluystävä kouluttajakoulutukseen osallistuu Sastamalasta marraskuussa 2011 kolme edustajaa, liikuntapalvelujen, perusterveydenhuollon ja järjestöjen edustajat. Sen jälkeen aloitetaan ulkoiluystäväkoulutukset vapaaehtoisille ulkoiluttajille. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten ulkoiluun liittyvää koulutusta arvioidaan? Koulutukseen osallistuneet ja koulutuksen sisältö. 5.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja paikallislehdet, ilmoitukset Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? ilmoitusten ja juttujen lukumäärä 5.3 Ulkoilun järjestäminen Miten ulkoilutoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Koulutetut ulkoiluystävät, omaiset ja ystävät ulkoiluttavat ikäihmsiä. Koulutettajakoulutuksen saanut järjestön edustaja toimii koulutettuje ulkoiluystävien yhdyshenkilönä. Viritetään yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten ulkoilutoiminnan järjestämistä arvioidaan? Ulkoiluystävät raportoivat yhdyshenkilölle ulkoilukerrat. 5.4 Tiedotus ulkoilutoiminnasta Miten ulkoilutoiminnasta ja -reiteistä tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Lehtijutut, ilmoitukset ja esitteet Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten tiedotusta arvioidaan? ilmoitusten ja juttujen lukumäärä, esitteet ja missä niitä on ollut saatavilla. 5.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten iäkkäiden ulkoilun vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Kouluttaminen ulkouluystäviksi. Projektiryhmä vastaa säännöllisten ulkoilutapahtumien järjestämisestä. Ulkoilureittien
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 8 kunnossapito kirjataan kunnan strategioihin. Vanhusneuvosto seuraa ulkoilutoiminnan jatkuvuutta.