TIETOHALLINNON nykytila, tavoitetila ja TOIMENPIDEOHJELMA 2008-2010

5.6.2008 LIITE 4 Seutuhallitus OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN TIETOHALLINNON nykytila, tavoitetila ja TOIMENPIDEOHJELMA 2008-2010 Käsittelijä Toimielin Päivämäärä Valmiusaste Tietotiimi 9.5.2008 Luonnos

2 Hallintotiimi 13.5.2008 Luonnos Tietotiimi 27.5.2008 Luonnos Johtotiimi 20.5. ja 29.5.2008 Luonnos Seutuhallitus 5.6.2008 Hyväksytty

3

4 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 1 TOIMEKSIANTO 1 2 TOIMEKSIANNON PURKU OSAKOKONAISUUKSIKSI 1 3 OSAKOKONAISUUKSIEN RAJOJEN MÄÄRITTELY 2 3.1 Perustietotekninen palvelukokonaisuus 2 3.1.1 Työasemakanta ja käyttäjähallinta 2 3.1.2 Palvelimet 4 3.1.3 Tietoliikenne 5 3.2 Käyttäjähallinta ja lähitukipalvelu 6 3.3 Yhteiset tuettavat tietojärjestelmät 7 3.4 Henkilöresurssointi 8 3.5 Investoinnit 9 4 KUSTANNUKSET 10 5 VAIHTOEHTOISET ORGANISOINTIMALLIT 11 5.1 Seudullinen tietohallinto 11 5.2 Ulkoistaminen 11 5.3 Osakkuus ja palvelusopimus LapIT Oy:n kanssa 11 1

5 TOIMEKSIANTO Oulunkaaren seutukunnan kunnat ovat tiivistäneet viimeisten vuosien aikana yhteistyötään myös tietohallinnon osalta. Vuosina 2002-2003 rakennutettiin yhtenäinen alueverkko, joka yhdisti alueen 6 kuntaa toisiinsa nopein tietoliikenneyhteyksin. Tietojärjestelmätason konkreettinen yhteistyö aloitettiin mm. käyttämällä samaa arkistoinnin tietojärjestelmää sekä hankkimalla yhteinen taloushallinnon tietojärjestelmä, joiden käyttö mahdollistui nopeiden tietoliikenneyhteyksien myötä. Hankintakustannusten jakamisen myötä saavutettujen kustannussäästöjen ja mm. järjestelmän ylläpidon tason kehittymisen lisäksi käynnistettiin myös taloushallinnon toimintaprosessien kehittäminen. Kunnat ottivat vaiheittain käyttöön sähköisen ostolaskujen kierrätysprosessin ja keskittivät ostolaskujen skannauksen yhteen pisteeseen. Oulunkaaren kuntien palvelustrategiatyön ja edellä kuvattujen konkreettisten operaatioiden jatkumon tavoitteena on ollut keskittää Oulunkaaren kuntien tukipalvelut (talous- ja henkilöstöhallinto sekä atk-palvelut) yhteiseen kuntapalvelutoimistoon. Muutospainetta palvelujen uudelleen järjestämiselle aiheuttavat ensisijaisesti taloudelliset tekijät sekä henkilöstön saatavuus ja osaamisen varmistaminen. Oulunkaaren seutukunta on tehnyt päätöksen aloittaa kuntapalvelutoimiston toiminnan 1.1.2009. Palvelujohtaja aloittaa työnsä 1.1.2008. Kuntapalvelutoimiston toimintamallia on tarkasteltu varsin perusteellisesti sekä palveluprosessien että liiketoiminnan näkökulmista. Palvelutuotanto tulee perustumaan yhteistyömalliin, jossa toimintoja keskitetään useamman kunnan alueelle. Palvelupisteet tulevat sijaitsemaan Iissä, Pudasjärvellä sekä Utajärvi/Vaala alueella. Luotettava tietotekninen infrastruktuuri ja laadukas ja riittävä tekninen tuki tulevat olemaan erittäin merkittäviä edellytyksiä kuntapalvelutoimiston toiminnalle. Kuntapalvelutoimiston toiminnan käynnistäminen varsin heterogeenisiin tietoteknisiin lähtökohtiin perustuen asettaa haasteita tietojärjestelmien integraatioprosessille. Tämän kehittämishankkeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa kuntapalvelutoimistoon liittyvään tietotekniikan integraatioprosessi sekä käynnistää kuntapalvelutoimiston tietotekniikkapalvelutuotanto. Tehtävänä on yhtenäistää kuntapalvelutoimiston palveluiden piiriin kuuluvien kuntien tietohallintostrategiat ja tietohallintoarkkitehtuuri, tietohallinnon tukipalveluiden toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen, tietohallinnon henkilöstösuunnitelman laatiminen ja rekrytointiprosessin toteuttaminen sekä tietohallinnon palveluiden tuotteistaminen. 2 TOIMEKSIANNON PURKU OSAKOKONAISUUKSIKSI

6 Tietotiimin jäseninä ovat Oulunkaaren seutukunnan kuntien atk-vastaavat ja sen tehtävä on luoda yhteinen näkemys tietotekniikan kehittämiselle ja määritellä yhtenäistämisen tavoite. Kehittämisen ja määrittelyn hahmottamiseksi tietotiimi on pilkkonut tietohallinnon asiat palvelukokonaisuuksiin, joita ovat: perustietotekninen palvelukokonaisuus: käyttäjähallintapalvelimet, sovelluspalvelimet, tietoliikenne ja työasemat (= vakiointi, yhteinen työkalupakki). käyttäjähallintaan liittyvä palvelukokonaisuus: käyttäjien perustaminen sekä tukipalvelujen järjestäminen. tavoitteet yhteisille tietojärjestelmäkokonaisuuksille ajalle 1.6.2008-31.3.2010, joita tuetaan keskitetysti ja seudullisen tukiohjelman ulkopuolelle jäävät sovellukset ja niiden tukitoiminta vertailevien organisaatiomallien esittely investointipolitiikka palvelimissa, tietoliikennelaitteissa ja johdoissa sekä työasemien hankinta Osakokonaisuuksiin purkamisen tarkoituksena on etsiä selkeät tietohallinnon vastuurajat kuntien ja Oulunkaaren seutukunnan välisen työnjaon selkeyttämiseksi sekä toissijaisesti uuden organisaatiomallin (oma/ulkoistettu toiminto) valintaprosessin helpottamiseksi. 3 OSAKOKONAISUUKSIEN RAJOJEN MÄÄRITTELY 1 Perustietotekninen palvelukokonaisuus 1 Työasemakanta ja käyttäjähallinta Nykytilanne: Tällä hetkellä Oulunkaaren alueen kunnissa on käytössä 1446 työasemaa, joiden käyttäjähallinnat ovat kuntien omien IT-vastuuhenkilöiden vastuulla. Kokonaiskäyttäjämäärä on 7771 henkilöä, joista koulujen oppilaita 4391. Työasemavakiointi on käytössä kuntakohtaisena, mutta sen dokumentointi on jäänyt tekemättä. Tietoa tämän hetkisestä työasemakannasta: TYÖASEMAT YHTEENSÄ Pudasjärv i Ii Utajärvi Seutukunta Yli-Ii Vaala Yhteensä Kunta 171 116 45 10 56 49 447

7 Terveystoimi 93 87 49 22 41 292 Koulut 304 160 66 58 119 707 yhteensä 568 363 160 10 136 209 1446 Tietoa tämän hetkisestä kuntien palkkalistoilla olevista henkilöistä, luottamushenkilöistä ja oppilaista: KÄYTTÄJÄTUNNUKSET YHTEENSÄ Pudasjärv i Ii Utajärvi Seutukunta Yli-Ii Vaala Yhteensä Henkilöstö 998 685 363 12 254 321 2633 Luottamushenkilöt 160 229 84 53 66 90 682 Oppilaat 1388 1518 515 412 558 4391 yhteensä 2546 2432 962 65 732 969 7706 Koulujen oppilaiden tarkempi taulukko: Oppilasmäärät: 20.9.2007 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Yhteensä Perusopetus 1 259 1 125 409 418 383 3 594 Esiopetus 127 102 30 34 29 322 Lukio 132 161 76 106 0 475 Yhteensä 1 518 1 388 515 558 412 4 391 Lähde: Rahoitusraportit vuosi 2008: Opetus- ja kulttuuritoimi (vos6sl08) Tavoitetilanne: Oulunkaaren seutukuntaan otetaan käyttöön yhteinen vakiointikonsepti työasemiin ja perustetaan yhteinen Windows AD käyttäjähallinta-järjestelmä, jossa kaikki käyttäjät ovat samojen käyttäjähallintapalvelujen alaisuudessa. Tämä tarkoittaa yhteistä metsää kaikkien kuntien käyttäjien kesken. Käyttäjillä tässä tarkoitetaan Oulunkaaren seutukuntaan perustetun kuntapalvelutoimiston henkilöstöä, sosiaali- terveyspalveluiden yhteistoiminta-aluetta, kuntien palkkalistoille jäävien henkilöiden käyttäjähallintaa. Yhteisen käyttäjähallinnan piiriin tulevat myös koulujen oppilaat ja teknisen toimen henkilöstö. Työasemalisenssien osalta koulujen lisenssipolitiikka poikkeaa suuresti hallinnon työasemien lisensseistä, joten tämä tulee huomioida ja laskea erikseen suunniteltaessa palvelin- ja työasemaympäristöä. Videotyöasemat tulee saattaa saman vakioinnin piiriin kuin muutkin työasemat. Toimenpiteet:

8 1. Arvioidaan nykyisten vakiointien taso ulkopuolisella asiantuntijalla ja päätetään sen jälkeen seutukunnallinen vakiointimalli. 2. Päätetään oppilaiden verkkopalveluista. 3. Laaditaan videotyöasemien jatkokehityspolku. 4. Otetaan huomioon alueen video-opetukselle asetettavat vaatimukset. 5. Laaditaan aikataulutus ja toteutus siirtymiselle. 2 Palvelimet Nykytilanne: Käyttäjähallintapalvelimista, sovelluspalvelimista vastaavat kuntien IT-vastuuhenkilöt ja ne sijaitsevat jokaisen kunnan omissa tai hallinnoimissa tiloissa. Palvelimia on Oulunkaaren seutukunnan kunnissa tällä hetkellä käytössä 51. Kunnat omistavat nykyiset palvelimet. Pudasjärvellä palvelimista 15 on virtuaalipalvelimia. Sovelluspalvelimista talous- ja henkilöstöhallinnon palvelimien operointi on ulkoistettu Logica -yhtiöön (ent. WM-Data). Potilashallintojärjestelmä on yhteinen koko seutukunnan alueella, mutta kullakin kunnalla on oma palvelin, joissa potilastiedot sijaitsevat. Ainoastaan Vaalalla ja Utajärvellä on yhteinen palvelin, joka sijaitsee Utajärven konesalissa. Videoneuvottelupalvelussa on käytössä kaksi palvelinta: 1) tavoitettavuuspalvelua ylläpitävä palvelin, joka sijaitsee Micropoliksen konehallissa ja jonka tuki ostetaan Videralta sekä 2) Codian videosiltapalvelin, joka on lunastettu Oulunkaaren seutukunnalle tammikuussa 2008 ja jossa ei tällä hetkellä ole tukipalvelusopimusta ollenkaan. Tavoitetila: Siirtyminen seudulliseen Windows AD -käyttäjähallintaverkkoon tarkoittaa sitä, että käyttäjähallintapalvelinten määrä vähenee huomattavasti. Seudullisesti keskitetään käyttäjien pääpalvelimet, mutta liiallisen tietoliikenteen välttämiseksi kuntiin jää käyttäjähallinnan turvaavat käyttäjähallintapalvelimet, joiden palvelukonseptiin sisällytetään myös levytilapalvelut sekä tulostuspalvelu. Tällä taataan myös toimivuus verkkopalvelujen

9 häiriötilanteissa. Myös sovelluspalvelinten määrä yhtenäistämisen myötä pienenee. Palvelimet keskitetään yhteiseen konehalliin ja sen palvelutaso selvitetään ja määritetään. Investoinnit suoritetaan toimintaa turvaavalla tavalla. Videoneuvottelujärjestelmä vaatii perusteellisen käsittelyn ja kokonaisajattelun, jotta voidaan valita uusittavien laitteiden politiikka ja käytettävyysarviointi. Toimenpiteet: 1. Tehdään yhteisen palvelinpatteriston kokoamiseksi tarkka suunnitelma, jonka tavoitteena on turvata palvelu mutta myös vapauttaa tarpeeton kapasiteetti. Arvion mukaan palvelimien määrä pienenee pitkällä tähtäimellä merkittävästi. Poistuvien palvelimien operointi on huomioita uuden organisaation muodostamisen yhteydessä. Suunnitelma ottaa erikseen kantaa käyttäjähallintapalvelimiin ja sovelluspalvelimiin. 2. Kartoitetaan paras mahdollinen konehallitila alueellamme 3. Laaditaan videojärjestelmän suunnitelma erillisenä. Tässä tutkitaan mahdollisuuksia laajentaa videoyhteyksien käyttöä etälääkäritoiminnan lisäksi myös video-opetukseen ja organisaatioiden väliseen yhteydenpitoon. 4. Selkeytetään kuntiin mahdollisesti jääviä palvelintehtäviä. Oletus: ei saisi jäädä, mutta seudullinen tietohallinto vastaa nykyisten toimivien järjestelmien käytön turvaamisesta. 5. Aikataulutetaan ja suunnitellaan siirtyminen 3 Tietoliikenne Nykytilanne: Oulunkaaren alueen kunnat ovat olleet yhteisen alueverkon piirissä jo usean vuoden. Alueverkkoa on hallinnoinut Nordic Lan&Wan. Vuoden 2007 lopulla palvelu on kilpailutettu uudelleen yhteisesti Kuusamon alueverkon toimijoiden kanssa ja kilpailun voitti edelleenkin Nordic Lan&Wan. Sopimuksen piiriin kuuluvat seutuverkon palomuurit, kuntien välisten yhteyksien johtovuokrat sekä kuntien kytkin- ja reititinlaitteet. Osa laitteista on kuntien omistuksessa. Vaala huolehtii oman paikallisverkon laitteiden hallinnoinnista, mutta muiden osalta hallinta on ulkoistettu kilpailun voittaneelle Nordic Lan&Wanille. Tavoitetila: Tietoliikenteen hallinnoinnin palvelu on toiminut hyvin, eikä suuria muutoksia

10 palvelutilanteeseen ole tarvetta tehdä. Uusissa sopimuksissa huomioidaan alueverkon palvelun muutos yhteiseen palvelukonseptiin siirtymisen johdosta. Erityisesti Vaalan paikallisverkon hallintaa pitäisi laajentaa koskemaan myös paikallisverkon tietoliikennelaitteita. Toimenpiteet: 1. Uudet sopimukset allekirjoitetaan keväällä 2008 ja sopimuksen mukaiset muutokset toteutetaan syksyn 2008 aikana. 2. Selvitetään alueverkon ja paikallisverkkojen välinen kustannusraja. Periaate-ehdotus on, että alueverkko pitää sisällään palomuurilaitteet (reunapalomuurit), johtovuokrat sekä kytkinja keskitinlaitteet (reunalaitteet). Nämä kustannukset laskutetaan seutukunnalta, mutta kaikki muut kunnan sisäiseen verkkoon liittyvät johtovuokrat, kytkimet, keskittimet, rakennusten sisäinen verkotus kuuluvat kunnan kustannettavaksi. 3. Tietoliikennesopimukset siirretään Oulunkaaren seutukunnan tietohallinnon vastuulle heti, kun yhteinen tietohallinto käynnistyy ja se pitää sisällään vastuun kuntien paikallisverkosta. 4. Varmistetaan riittävä kapasiteetti alueverkon eri pisteiden välillä otettaessa uusia yhteisiä järjestelmiä käyttöön. 2 Käyttäjähallinta ja lähitukipalvelu Lähituen järjestäminen on avainkysymys mietittäessä tietotekniikan toimivuuden takaamista kaikille käyttäjille. Tämä on haasteellinen kohta koko tietohallinnon järjestämisessä seudullisesti. Miten pystytään takaamaan hyvä palvelu myös niille toimipaikoille, joissa lähitukea ei olekaan lähellä? Nykytilanne: Kuntien atk-vastaavat henkilöt ovat toimineet kokonaisvaltaisina palvelunantajina kunnan alueen käyttäjille. He ovat perustaneet käyttäjät omiin käyttäjähallintaympäristöihin, operoineet palvelimia ja kantaneet työasemia käyttäjien pöydille sekä käydään korjaamassa koneita, osassa (Pudasjärvellä ja jossain määrin Iissä) käytetään etähallintaa. Tavoitetilanne: Lähituen tehtävät organisoidaan niin, että perustetaan seutukunnan alueen yhteinen helpdesk tukipalvelu, johon kaikki palvelupyynnöt ohjataan. Mikäli työasema on toimiva,

11 helpdesk -henkilö ottaa etäyhteyden työasemaan ja ohjaa käyttäjää ongelman ratkaisussa. Toimivissa helpdesk palveluyrityksissä on todettu, että yli 60-80 % ongelmista pystytään ratkaisemaan tämän etäyhteyden aikana. Ongelmallisimman tapaukset tai jos kone on mennyt toimintakyvyttömäksi, joudutaan ratkaisemaan ammattilaisten toimin. Toimintaperiaatteena näissä tapauksissa on, että vaihdetaan työasema toiseen toimintayksiköissä jo olevaan varalaitteistoon ja rikki mennyt kone toimitetaan tukipalveluun korjaamistoimenpiteitä odottamaan. Käyttäjä opetetaan tallettamaan omat tiedostot verkkolevylle, joten uuden koneen käynnistys tapahtuu niin, että perussovellukset ovat käytettävissä nopeasti ja paikalliset sovellutukset asennetaan keskitetyn tietohallinnon toimesta viipymättä. Käyttäjiä koulutetaan työasemien perusasioissa niin, että he selviävät normaaleista työaseman putsauksista, tulostimien värikasetin vaihdoista yms. tehtävistä ilman tietohallinnon tukea. Käyttäjien koulutukseen on kuntien varattava rahaa. Toimenpiteet: 1. Laaditaan toimintaohjeet ongelmatilanteiden hallitsemiseksi. 2. Koulutetaan toimipisteisiin oto-tukihenkilöitä (vapaaehtoisia, halukkaita toimijoita pyritään aktivoimaan mukaan) tietohallinnon avuksi. Näille henkilöille annetaan vaan rajoitetut käyttöoikeudet verkkoon (ei admin -oikeuksia). 3. Laaditaan heille toimintaohjeet työn hallittuun hoitamiseen eli varakoneiden paikalleenlaittoon, värikasettien vaihtoihin yms. aputöihin, jotka eivät vaadi laajaa tietohallinnon osaamista. 4. Investoidaan toimintakuntoiset varatyöasemat tiloihin, josta ne on helposti siirrettävissä ongelmakoneiden paikalle ja jotka ovat nopeasti vietävissä/haettavissa käyttäjille, mikäli helpdesk tukipalvelu ei pysty asiaa selvittämään. 3 Yhteiset tuettavat tietojärjestelmät Seutukunnan tietohallinto keskittyy palvelemaan yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja ja hankkeita sekä yhteistä käyttäjähallintaa. Käyttäjähallintaan lasketaan kuuluvaksi myös seutukuntatasoinen sähköpostijärjestelmä. Nykytilanne: Kunnilla on omat tietojärjestelmät kuntien omilla palvelimilla. Kuten kappaleessa 3.1.2 Palvelimet kuvataan, on tavoitteena siirtyä voimakkaasti yhteiskäyttöisiin palvelimiin.

12 Olemassa olevia tietojärjestelmiä on käytössä runsaasti eri kunnissa, joten se haastaa tietohallinnon ottamaan vastuulleen myös kaikkien nykyisten järjestelmien ja sovellusten pitämiseksi toimintakuntoisena edelleenkin. Talous- ja henkilöstöhallinnon sovelluspalvelimet, sosiaalitoimen (ei Pudasjärven), väestö- ja paikkatietojärjestelmä (ei Pudasjärven) ovat jo yhteiset ja niiden operointipalvelut ostetaan Logica:lta. Potilashallintojärjestelmä on kaikilla kunnilla sama, mutta sovelluspalvelimet ovat jokaisella kunnalla omat. Ainoastaan Vaalalla ja Utajärvellä yhteinen potilashallintopalvelin ja se sijaitsee Utajärven konesalissa. Tavoitetilanne: Seudullisesti tuettavat järjestelmät luetellaan ja ne resurssoidaan keskitetysti. Kaikki kuntien uudet ohjelmistohankinnat edellyttävät hyvää yhteistyötä tietohallinnon kanssa ja hankintaprojekteihin on resurssointi oltava myös tietohallinnon tarpeita varten kunnossa. Seudullinen tietohallinto vastaa yllä mainituista perustietotekniikan palveluista kokonaisvaltaisesti. Sovelluksilla on pääkäyttäjä ja varapääkäyttäjä ja he kuuluvat kuntien organisaatioon tai jos toiminta on keskitetty seudulliseksi, niin silloin keskitetystä organisaatiosta on löydyttävä nämä sovellusten vastuuhenkilöt. Mikäli toiminta on hajautunut kuntiin, niin silloin valitaan seudullisesti sovellusten pääkäyttäjä kuntien pääkäyttäjien joukosta. Toimenpiteet: 1. Tehdään ohjelmistoluettelo, jotka asennetaan seudullisiin palvelimiin. 2. Sovitaan ohjelmistotoimittajien kanssa ohjelmistotukiasioista. 3. Pääkäyttäjien roolia on korostettava sovellusalueiden asiantuntijana ja hänelle on taattava riittävät resurssit ja oikeudet koulutuksiin. 4 Henkilöresurssointi Jokainen kunta on panostanut omaan tietohallintoon laajalla sektorilla aina palvelimien operoinnista työasemien asentamiseen. Poikkeuksena tästä ovat yhteiset talous- ja henkilöstöhallintopalvelimet, joiden operointipalvelut ostetaan Logicalta. IT-henkilöstö Pudasjärv i Ii Utajärvi Seutukunta Yli-Ii Vaala Yhteensä Vakinaiset 6,0 3,0 1,5 0,0 1,0 1,0 12,5

13 oto-henkilöstö 0,4 0,2236 0,062 0,2 0,2 0,57 1,6556 yhteensä 6,4 3,2236 1,562 0,2 1,2 1,57 14,1556 Oto-henkilöstö: Pudasjärvi, Alakoulut 9,5 t/vko + Rimmikangas 3,5 t/vko = 40% työajasta Ii, Lukio: 7,81 % työajasta Ii, Kuivajoen koulu: 14,28 % työajasta Ii, Valtarin koulu: 3,84 ja 3,57 % työajasta Utajärvi: 6,2 % + maaseutusihteeri 50 % työajasta Vaala: 57 % työajasta Yli-Ii: Tannilan ja Jakun koulun kolme oto-opettajaa (työmäärää ei ilmoitettu) Nykytilanne: Kunnan oma henkilöstö hoitaa tietohallintoa itsenäisesti. Seutukunta ostaa ulkopuolista asiantuntijaa tietohallinnon tukitehtäviin. Huom! Pitää muistaa nykyiset ostopalvelut esimerkiksi tietoliikenteeseen tai talous- ja henkilöstöhallinnon operointiin liittyen. Tavoitetila: Keskitetään palvelinpatteristo, jolloin voidaan vähentää operointiin liittyvien henkilöiden määrää. Samalla henkilöstön osaamista voidaan kasvattaa kunkin henkilökohtaisten taipumusta ja osaamista vastaavaksi. Sijaisuudet voidaan ratkaista tukeutumalla yhteisesti laadittuihin toimintaperiaatteisiin. Vakiointi helpottaa myös tiedon ja tekniikan hallintaa, kuntakohtaiset yksilölliset vähenevät. Sijaisuuksien järjestäminen asettaa suuria haasteita pienen organisaation toiminnalle. Muutosprosessien läpivienti ja uudistushankkeet hoidetaan sitä varten tehdyn erillisen suunnitelman ja lisäresurssien toimesta. Näitä ovat esimerkiksi uudet sovellusten käyttöönottoprojektit tai esimerkiksi perustietotekniikkan liittyvän suuren muutoksen läpivientiin (uusi verkkojärjestelmä). Toimenpiteet: 1. Laaditaan resurssisuunnitelma tehtävien ja toimenkuvien kautta kuitenkin niin, että kokonaisvaltainen ajattelu mahdollistaa tehokkaan ja mielekkään työskentelyn Oulunkaaren

14 tietohallinnossa. 2. Laaditaan vaihtoehtoislaskelmat mahdolliseen ulkoistamiseen liittyen. 5 Investoinnit Nykytila: Palvelin-, tietoliikenne- ja työasemainvestoinneissa jokainen kunta on tehnyt omia ratkaisuja. Laiteinvestoinnit on tehty joko leasing- tai ostosopimuksilla. Tavoitetila: Seudullisesti kilpailutetaan kaikki palvelimiin, tietoliikennelaitteisiin ja työasemiin liittyvät sekä rauta- että lisenssihankinnat. Kilpailutus kuuluu seudullisen tietohallintopäällikön tehtäviin eli toimii tilaajaorganisaationa. Kustannusjako on kuitenkin niin, että palvelimet ja tietoliikenteen runkoverkkoon liittyvät hankinnat hoidetaan seudullisesti ja kuntien suoriin hankintoihin menevät kuntien paikallisverkkoihin liittyvät hankinnat sekä työasemahankinnat (sisältää työasemalisenssit). Toimenpiteet: 1. Laaditaan ohjeet toimintaperiaatteiksi ja kun vakiointi työasemiin saadaan lyötyä lukkoon, voidaan kilpailutus aloittaa. 2. Laaditaan periaatteet työasemien elinkaareksi ja hankintakierroksi. 3. Kuntien on sitouduttava seudullisen vakioinnin edellyttämään laitekantaan. 4. Neuvotellaan yhteistyöstä Pohjois-Suomen eps hankkeen kanssa. 4 KUSTANNUKSET Nykyiset IT-kustannukset vuodelta 2007. Kuntien ilmoittamat ja tarkistamat luvut. Luvut eivät sisällä sovellusohjelmien ylläpito- ja tukimaksuja:

15 5 VAIHTOEHTOISET ORGANISOINTIMALLIT 1 Seudullinen tietohallinto Plussat: + tuntee alueen + tietohallinto ja osaaminen pysyy omissa käsissä + nykyisen it-henkilöstön osaaminen on hyvää tasoa Miinukset: - kysymyksiä: saavutetaanko riittävät laatuvaatimukset? - pystytäänkö vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin - mitoitus ja joustavuus esimerkiksi, jos Sote-tietohallinnossa tehdään iso päätös ulkoistaa tai tehdä yhteistyötä Oulun tietotekniikan kanssa 2 Ulkoistaminen Plussat:

16 + kilpailevia yrityksiä löytyy + perustaa alueellemme yksikön/yksiköitä + osaaminen ja vakioidun ympäristön tuomat edut lisääntyvät + tuotantovastuu ja -velvoitteet siirtyy ulkopuoliselle toimijalle + tuotantopuolella kilpailu pitää hinnat kurissa Miinukset: - miten varmistetaan ulkopuolisen toimijan tehokkuus ja laatuvaatimukset? - vastuiden rajat ja tehtävien määrittelyt haasteellisia - lähituki vs. helpdesk tuki rajanveto sanktioitava - kustannukset nousevat 3 Osakkuus ja palvelusopimus LapIT Oy:n kanssa Plussat: + olemassa oleva palveluformaatti + osaava henkilökunta sovellusosaamiseen sekä käyttöympäristöön + perustaa yksikön alueellemme + palveluformaatti tarkoittaa sitä, että käyttäjähallintapalvelininvestoinnit tekee yhtiö + yhtiöjärjestyksessä lukee, ettei yhtiö tavoittele voittoa osakkuusyhtiöiltä + Oulunkaaren seutukunta voi olla osakkaana Miinukset: - vaikuttaminen yhtiön kehittämiseen - vaikuttaminen yhtiön kilpailukyvyn ylläpitoon - kustannukset