ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila



Samankaltaiset tiedostot
Riskien hallintaa tarhauksessa

POROTALOUS SUUNNITELMA

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa. Porutaku hanke, Rovaniemi Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Tietoja arvioinnin laatijoista 2.1 Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eli koko hanke toteutetaan Soklissa. Rakenteiden vaihtoehdot.

Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta

A7-0277/129/REV

Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina Jouko Kumpula Luke

Porotalouden ruokintateknologiat. Janne Mustonen

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Viherkatot pykälissä

YVA-lain mukainen vaikutusten arviointitarve kalankasvatushankkeissa. Ylitarkastaja Seija Savo

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

YMPÄRISTÖOPAS POROJEN MAASTO- JA AITARUOKINTAAN

Ympäristölainsäädäntö ajankohtaiset asiat ja tulevaisuuden näkymät

TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Kestävät hankinnat: Pororouhe

Ympäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle. ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari , Helsinki

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET. Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Tallien toimintaympäristöt Jalostuspäivät 2009 Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry

Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Ilmastolounas-esittely

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

TOISSIJAISEN YMPÄRISTÖVASTUUN RAHOITTAMINEN. Viranomaiskäytännön näkökulma

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Kaivoslain ja ympäristölainsäädännön yhteensovittamisesta

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

ELY-keskuksen rooli rakentamisessa

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Hallituskatu 20 B PL Rovaniemi info@lapinliitto.fi Dnro 65/2015

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa


HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA

Lisätietoja antaa: Kjell Kurtén, puh

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Hevostilan ympäristömääräykset

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

J u k k a S i m i l ä Kunnan rooli päätöksentekijänä kaivosprosessissa

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi

Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Riskienhallinta taloyhtiössä

1/2018 Lupajaosto Loimijoentie 74. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon toiminnalle

Vesienhoito ja maatalous

Vaikutusten ennakkoarviointi hyvinvointipalveluissa

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Hämeenlinna Pirjo Kortesniemi

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN

EEROLAN JA METSÄ-EEROLAN RANTA-ASEMAKAAVA

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki. Ylikylä

Hevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (621/2011) nojalla. kaivospiirin lakkauttamista koskevan kuulemisasiakirjan

Transkriptio:

POROYMPÄRISTÖ

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään luonnonvaran hyödyntämistä, järkevää ja kestävää käyttöä, EI tuhlaamista

POROYMPÄRISTÖ Samalla poroympäristö on ihmisen elinympäristöä Asetamme itsellemme ja kanssakulkijoille tavoitteeksi terveellisen ympäristön ja Vaadimme heiltä luonnon kestävää käyttöä niin että meillä on monipuolinen elinympäristö

YMPÄRISTÖOPAS Tavoitteena on tuottaa tietoa Vaihtoehdoista Hyvistä toimintatavoista Olemassa olevista malleista

MIKSI Vastaamme poronhoitajien sidosryhmien vaatimuksiin elinympäristön huomioivasta, eettisesti tuotetusta elintarvikkeesta, miten ja minkälaisissa olosuhteissa eläin on kasvatettu tai tuote tuotettu Asiakkaillemme on tärkeä porotalouden toiminta ympäristössä Porotalouden rahoituksen painopistealueina ovat eläimen hyvinvointi ja ympäristökysymykset Kestävän poronhoidon tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia, suojata ja pitää huoli oman toimintaympäristön säilymisestä tuleville sukupolville

PERUSTUSLAKI, LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIT Porolle ei ole erillistä sääntelyä tarhaukseen tai ruokintaan sovelletaan muuta sääntelyä Poronhoitolaki antaa suojaa, oikeutuksen ja velvoitteita Perustuslaki vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille Luonnonsuojelu- ja ympäristölainsäädäntö sääntelevät luonnon ja ympäristön käyttöä kestävästi ehkäistä ympäristön pilaantumista ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja, turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö Vesilaki ehdoton pohjavesien pilaamisen kielto

JÄTELAKI Jätelaki tarkoitus ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle Alalla toimija vastaa syntyvästä jätteestä Etusijajärjestys 1. pyrittävä vähentämään jätteen syntymistä 2. valmistettava uudelleen käyttöä varten (sivutuote, sivutuoteasetus) 3. kierrätystä 4. hyödyntää raaka-aineena ja toissijaisesti energiana 5. loppusijoitus Kuntakohtaiset jätehuolto- ja ympäristömääräykset

YHTEISVAIKUTUKSET Mittakaava Yksi poro Porotokat, paliskuntien porot jäljet näkyvät luonnossa Pistekuormitus Kaikkien toiminnan yhteisvaikutukset ovat pitkällä aikavälillä riski ympäristön hyvälle tilalle Porotalous toimijana kantaa omalta osaltaan vastuun ympäristöstä

RISKI Riski tarkoittaa sitä, että johonkin tavoittelemisen arvoiseen liittyy mahdollisuus negatiiviseen lopputulokseen Valintojemme seuraukset Riskin suuruus Uhkan todennäköinen toteutumismahdollisuus

TIETOISUUS 1. Tunne oma toiminta 2. Tunnista vaikutukset ympäristölle (samalla myös elinkeinolle ja poroille) 3. Tunnista uhkat ja yhteisvaikutukset Tietoisuus antaa mahdollisuuden vaikuttaa, pienentää, muuttaa, poistaa riskiä

RISKIEN KOKONAISHALLINTA Riskien ja uhkien kartoittaminen ja analysointi Tietoisuus uhkan toteutumisesta, vaikuttavuus Järjestelmällinen riskien hallinta Ennakkoon tehtävät toimenpiteet, suunnittelu Perusratkaisut kuntoon vaikutus turvallisuuteen Varautuminen toimenpiteet vahingon sattuessa Vahinkojen laajuus ja suuruus, lisävahingot Riskin kantaminen, vakuutukset

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Tarve Poro Ympäristö, alue (omistus /hallinta) Taloudelliset seikat Kaavatilanne, (kaava- / haja-asutusalue, pohjavesialueet, ilmoitukset / luvat) Asema- tai rakennuskaava-alue terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle Kunnan rakennusjärjestys (päähuomio; aita ei ole kiinteä rakennelma) Naapurit

HUOMIOIDAAN Ympäristö aidan sisällä ja vaikutusalueella Huomioidaan alueella olevat erityiset suojeltavat kohteet, muinaismuistot ja pohjavesialueet Maaperä pelto tai muokattava alue, kosteikko Vesistöt, (EI pohjavesialueelle, suojaojat ) Kokonaisuuden suunnittelu (kaikki rakennelmat, rakennukset) Sijainti (sopiva poroille, huomio kulkemiseen) Ruokintapisteiden sijoittaminen (logistiikka)

HUOMIOIDAAN Työn määrä (toimivuus, lannan keräys, siivous) Olemassa oleva infrastruktuuri; tiet, ajourat, huoltoreitit aidan sisäpuolella, rakennukset, sähkö Uusien kulku- ja ruokintareittien ja -pisteiden sopeuttaminen olemassa oleviin teihin ja kulku-uriin, veräjät, sillat Poron hyvinvointi ja terveys Aitarakennelman koko poromäärään nähden sopivaksi suositus enintään 50 poroa /ha

RAMK POROAITAOHJELMAN Aitasuunnitelman piirtäminen digitaaliselle kartalle Karttapohjalle piirretään useita vaihtoehtoja aitarakennelmista ja ruokintapaikoista Maaston tuntemus, maaperän kartoitus, suojeltavat kohteet, riskiä sisältävät alueet, useita vaihtoehtoja Taloudellinen vertailu Ympäristövaikutusten vertailu