Rakennusvirasto HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2011 Liite 1 Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 2011 Vastauksissa toivotaan tiivistä esitystapaa ja alla olevien teemojen lisäksi pyydetään toimittamaan lyhyitä kuvauksia mahdollisista ympäristöasioiden edistämisen hyvistä käytännöistä nnissa. Näistä vastauksista kootaan kappale kuusi Ympäristönsuojelun hyvät käytännöt nnissa. Lisäksi vastaukset julkaistaan ympäristöraportin ntaliitteenä Internetissä osoitteessa www.hel.fi/ymparistoraportti, josta löytyvät myös aikaisemmat ympäristöraportit. 1. Ympäristöjohtaminen Vastuuta hot Miten ympäristöasioiden hallinta on toteutettu nnassanne ja kenelle ympäristöasiat ovat vastuutettu? Mitä ympäristöjohtamisen osaalueita (esim. ympäristökatselmus, -politiikka, -strategia, -ohjelma, - tavoitteet, -auditoinnit) nnassanne on toteutettu/sovellettu? Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Rakennusvirastolla on hallinto-osastolla ympäristöjohtamisen koordinoinnista ja kehittämisestä vastaava ympäristöasiantuntija. Lisäksi työn tukena on ollut viraston sisäinen asiantuntijaverkosto viraston toimialueesta. Viraston ekotukihenkilöiden tilannetta selvitettiin vuonna 2011 ja rekrytointiin kolme uutta ekotukihenkilöä. Koulutuksissa kävi yhteensä 4 henkilöä. Virastossa on yhteensä seitsemän ekotukihenkilöä. Rakennusvirasto toteuttaa Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Rakennusvirastolla on yleisten töiden lautakunnan hyväksymä ympäristöohjelma vuosille 2008 2012. Ympäristöohjelman keskeiset aihealueet ovat: ympäristöjohtamisen kehittäminen ja ympäristöosaamisen parantaminen ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautuminen ekologisesti kestävä rakentaminen ja energiansäästö ilmanlaatu ja katupöly meluntorjunta roskaantumisen ja jätteen synnyn ehkäisy sekä jätteen hyötykäyttö tulvat, pienvedet ja Itämeri luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Uusi ohjelma vuosille 2013 2016 tullaan laatimaan vuonna 2012. Ympäristöohjelmasta nostetaan vuosittain toimenpiteitä viraston toimintasuunnitelmaan ympäristötavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuotuisessa ympäristöraportissa. Raportin tulokset esitellään johtoryhmälle keväisin ja julkaistaan viraston nettisivuilla:
Onko nnassa käytössä tai suunnitteilla ympäristöjärjestelmä (esim. ISO 14001, Ekokompassi) tai ympäristöohjelma? Onko ympäristöasiat kytketty henkilöstön palkitsemisjärjestelmiin ja jos on, miten (esim. onko tulospalkkiossa ympäristöasioita ja jos on, mitä?) Miten henkilöstö on sitoutettu ympäristöjohtamisen kehittämiseen ja onko ympäristöasioissa järjestetty koulutusta henkilöstölle? http://www.hel.fi/hki/hkr/fi/esitteet+ja+julkaisut/vuosijulkaisut Vuonna 2011 tehtiin viraston toimialasta alustava ympäristöasioiden hallinnan katselmus. Sen yhteydessä katselmoitiin myös katu- ja puisto-osaston toimintajärjestelmä sekä HRK-Rakennuttajan laatujärjestelmä. Alkukatselmus toimii ympäristöasioiden hallinnan kehittämisen työvälineenä ja antaa hyvän kuvan ympäristöjärjestelmän tilanteesta rakennusvirastossa. Alkukatselmus toimi joulukuussa pidetyn ympäristöasioiden johdonkatselmuksen aineistona, jonka perusteella nostettiin keskeisimmät asiat ympäristötyön kehittämisen kohteeksi vuodelle 2012. Niitä ovat viraston sisäisen ympäristöryhmän perustaminen sekä ympäristöohjelman päivittäminen vuosille 2013 2016. Ympäristöjohtamisen kehittämisen tukena toimivat myös aikaisemmin tehdyt, mutta edelleen relevantit selvitykset kuten: Rakennusviraston ympäristönäkökohdat Rakennusviraston vaikutukset ilmastonmuutokseen sekä arvio yleisten alueiden rakentamisen ja ylläpidon sopeutumistoimista Rakennusvirastolla on käytössä ns. kevennetty ympäristöjärjestelmä, joka pohjautuu ISO 14001 järjestelmään. Järjestelmää kehitetään ISO 14001 suuntaiseksi. Vuonna 2011 ei ollut. Henkilöstö on sitoutettu ympäristöohjelman tavoitteiden ja viraston strategian tavoitteiden kautta. Vuonna 2011 ei ollut koulutusta henkilöstölle, mutta ekotukikoulutuksiin osallistumista kannustettiin Helmessä. Koulutusten tarve ohjelmatasoisten tavoitteiden jalkauttamiseksi on tunnistettu, ja se tulee näkymään uudessa ympäristöohjelmassa. Vuoden 2011 sitouttaminen on ollut viestintä- ja kampanjapainotteista. Ympäristöasiat ovat näkyneet viraston Helmessä seuraavasti: Ekotukihenkilö-juttu ja mainos koulutuksiin, juttu pyöräilystä ja virastopyörien lainaamisesta, Energiansäästöviikon juttu ja viikolla suuri näkyvyys Helmen etusivulla sekä viikon kysymys paperin säästöstä, juttu henkilöstökyselystä, joka koski kaupungin ympäristötyötä ja lisäksi sähköpostikutsu kyselyyn vastaamiselle. Myös energiansäästöviikon näkyvä kampanjointi Kevyin askelin -kampanjan kautta sitoutti jopa 49 rakennusvirastolaista antamaan ilmastolupauksen. Miten ekotukitoiminta on Virastossa toimii seitsemän ekotukihenkilöä, joista yksi on yhteyshenkilö. Vuonna 2011 viraston
organisoitu nnassanne? Miten ympäristöasiat on otettu huomioon sidosryhmäyhteistyössä? (esim. ympäristöjärjestöt, media, tutkimuslaitokset, asiakastyytyväisyysselvitykset, jne.) ekotukihenkilötilanne kartoitettiin ja uusia ekotukihenkilöitä rekrytoitiin (3 kpl). Itse toiminnan organisoituminen on kehittymässä. Ekotukihenkilöt ovat olleet mukana energiansäästöviikon organisoinnissa sekä oman kiinnostuksen mukaisesti edistäneet ympäristöasioita, esim. selvittäneet tulostimiin liittyviä energiansäästömahdollisuuksia. Vuonna 2011 Rakennusvirasto vahvisti yhteyksiään Eurocities environmental forumiin ja erityisesti Clean cities ryhmään. Rakennusvirasto toimi kesällä ympäristökeskuksen järjestämän Environmental foorumin konferenssiin osaisäntänä ja osallistui työryhmäkokouksiin. Aluesuunnittelu on moniarvoista suunnittelua, jossa eri intressiryhmien mielipiteitä kuunnellaan ja ne sovitetaan niin katu- kuin viheralueiden suunnittelua ohjaavaksi strategiseksi suunnitelmaksi. Aluesuunnittelussa laadittaessa hoito- ja kehittämissuunnitelmia on hyödynnetty vuorovaikutteisen suunnittelun menetelmää; Kerro kartalla -verkkopalvelua. Esimerkki asukkaiden ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksista selvityksen tekoon: Hulevesitulvien riskialueiden selvityksen teettämisestä ilmoitettiin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoituskatsauksessa 2011. Selvityksen teettämisestä ja vuorovaikutusmahdollisuuksista ilmoitettiin myös sähköpostilla Helsingin kaupunginosa- ja asukasyhdistyksille, luontojärjestöille sekä kaupungin ntien edustajille. Lisäksi selvityksen nähtävillä olosta ja palautteenantomahdollisuuksista ilmoitettiin Helsingin sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Metro -lehdessä. Selvityksen raporttiluonnokseen oli mahdollista tutustua rakennusviraston asiakaspalvelussa sekä rakennusviraston www-sivuilla. Palautetta raporttiluonnoksesta ja kehittämisehdotuksia aiheeseen liittyen sai antaa joko suoraan rakennusviraston asiantuntijalle tai Kerro kartalla -verkkopalvelussa. Esimerkki asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin asukassuunnitelman teossa: Aluesuunnitelmat, joihin luonnonhoitokin sisältyy, on laadittu asukasyhteistyössä. Suunnitelmat ovat olleet nähtävillä rakennusviraston Internet-sivuilla suunnitteluprosessin aikana ja niihin on voinut antaa kommentteja. Suunnittelualueelta on tehty asukaskysely ennen suunnitelman laatimista, jossa mm. luontoasiat ovat esillä. Suunnitelmat on laadittu ajantasaiseen ympäristö- ja luontotietoon tukeutuen. Suunnitelmat on lisäksi läpikäyty Helsingin ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi aluesuunnitelmien luonnonhoidon osuudet on käsitelty kaupunginjohtajan asettamassa ja kaupungininsinöörin johtamassa luonnonhoidon työryhmässä, jossa ovat edustettuina rakennusviraston lisäksi ympäristökeskus, liikuntavirasto, Stara, Helsingin yliopisto, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry ja Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry. Media on tärkeä yhteistyökumppani rakennusviraston viestinnässä. Medialle on järjestetty tiedotustilaisuuksia, annettu tiedotteita (vuosittain noin 250 kpl) ja järjestetty rakennusviraston asiantuntijoiden haastatteluja. Yhteistyö on aktiivista ja jatkuvaa, koska se on yksi tapa tavoittaa asukkaat. Medianäkyvyyttä on ollut mm. lumitalviin liittyen. Vuodesta 2010 alkaen on pilotoitu myös sosiaalisen median käyttöä Minä Helsingin puistot -facebook-sivustolla.
Toistuvia asukastyytyväisyyskyselyitä toteutetaan monessa muodossa. Kysely Helsingin katu- ja viheralueiden käyttäjille toteutetaan joka toinen vuosi. Lisäksi hyödynnetään valtakunnallisten Yhdyskuntatekniset palvelut ja Kaupunki ja kuntapalvelut -kyselyjen tuloksia. Lisäksi asiakaspalvelun osalta on tehty kyselyitä. Hyvä kasvaa Helsingissä -brändin alla tehtävä yhteistyö yritysten ja asukkaiden kanssa lisää vuorovaikutteista kumppanuutta ja yhteisestä ympäristöstä välittämistä. Muun muassa puistokummitoiminta asukkaiden kanssa lisää asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia lähipuistonsa käyttöön Kysymyksissä 2-5 raportoidaan teemoittain mitä tavoitteita (talousarviotavoitteet ja muut ympäristötavoitteet) on asetettu, millä mittareilla niitä on seurattu ja miten ne ovat toteutuneet. 2. Omaan ydintoimintaan liittyvät merkittävät ympäristönsuojelun tavoitteet Oliko nnalla asetettu talousarvioon 2011 sitovia tavoitteita ja mitä ne olivat? Vastuuta hot Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2011: 1. Katujen hoidossa käytettävistä liukkaudentorjuntamateriaaleista (kiviaines ja suola) peräisin olevien pienhiukkasten osuus on määräävänä tekijänä vuorokauden aikana enintään 30 ylitystapauksessa vuoden 2011 aikana. - Seuranta yhteistyössä HSY:n kanssa. - Rakennusvirasto esittää, että tavoite asetetaan myös Ympäristökeskukselle (ennakkovaroitukset ja toimenpidemääräykset) ja HKL:lle (raitiotiekiskoalueiden puhdistaminen ja pölynsidonta) Tavoite toteutui. 2. Helsingin kymmenen keskeisintä aluetta siivotaan arkisin ennen kello 8.00. Rautatientori, Elielin aukio, Asema-aukio, Narinkkatori, Esplanadin puisto, Vaasan puistikko, Vanhakirkkopuisto, Ylä- ja Ala-Malmin torit, Tallinnanaukio (vain Helsingin kaupungin vastuulla olevat alueet). - Seuranta ylläpidon työmaakokouksissa ja tilaajan valvontakierroksilla. - Rakennusvirasto esittää, että tavoite asetetaan myös Staralle, (niiden alueiden osalta, joiden hoito on heiltä tilattu). Tavoite toteutui. 3. Työmatkaliikennettä palvelevat tärkeimmät kadut ja kevyen liikenteen väylät on aurattu ja liukkaudentorjunta tehty ennen klo 7.00. - Seuranta ylläpidon työmaakokouksissa ja tilaajan valvonnalla. - Rakennusvirasto esittää, että tavoite asetetaan myös Staralle (niiden alueiden osalta, joiden hoito on heiltä tilattu) ja Rakennusvalvontavirastolle (yksityisten tontinomistajien valvonta) Tavoitteessa on useita poikkeamia poikkeuksellisen kovan lumitalven takia. 4. Kaivutöiden kestoa ja niistä aiheutuvaa haittaa vähennetään rakennusviraston koordinoimana. - Rakennusvirasto esittää, että kaivutöiden suorittajille, Helsingin Energialle, Liikennelaitokselle,
Onko nnalla muita ympäristönsuojelun tavoitteita ja mihin ne on kirjattu? Staralle ja muille kaivutöitä tekeville asetetaan sitovaksi tavoitteeksi kaivutöihin käytettävän työajan lyhentäminen. Työkohdekohtaisesti kokonaiskestoaikaa verrataan rakennusviraston antamassa kaivuluvassa etukäteen määriteltyyn ohjeelliseen työaikaan. Laitokset raportoivat kaikki ohjeellisen työajan ylitykset sitovan tavoitteen toteutumisen seurantaa varten. - Mittarina laitoskohtaiset tiedot ohjeellisten työaikojen ylityksistä, reklamaatioista ja asiakaspalautteista. Tavoite toteutui. 5. Osana ilmastonmuutoksen hidastamista HKR-Rakennuttaja huolehtii valtion ja kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta. Tavoite toteutui. 6. Luonnon monimuotoisuutta edistetään kaupunginhallituksen hyväksymien Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman tavoitteiden ja luonnonhoidon tavoitteiden mukaisesti. - tavoite on yhteinen Ympäristökeskuksen kanssa - Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukset tarkennetaan hyväksyttyjen tavoitteiden mukaiseksi ja ne otetaan käyttöön - mittarina ovat toteutetut toimenpiteet: vuoden 2011 aikana a) valmistuu niittyjen hoidon työohje ja b) aloitetaan yksi luonnon monimuotoisuutta edistävä puistoalueen kunnostushanke, johon sisältyy sekä puro- että niittyalue Tavoite toteutui. Viimeisen kohdan hanke on kuvattuna aluesuunnitelman hankeohjelmassa, varsinaisen hankkeen toteutumiseen tarvitaan investointirahaa, jota ei ole vielä saatu. Hallintokunnan ympäristönsuojelun tavoitteet on kirjattu ympäristöohjelmaan (ks. ylös). Sen lisäksi kaupungin useat ympäristönsuojelun osa-alueohjelmat liittyvät rakennusviraston toimialaan ja näin asettavat tavoitteita toiminnalle. Tällaisia ovat muun muassa LUMO-ohjelma, hulevesistrategia, tulvastrategia, ilmasuojelun toimintaohjelma, melun torjunnan toimintasuunnitelma. Esimerkkinä luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimista vuonna 2011: Luonnon monimuotoisuuden turvaamista on tehty monin tavoin, muun muassa pidättäytymällä lintujen pesimäaikana 1.4. 31.7. uudistus- ja harvennushakkuista. Lahoavaa puuta on jätetty kaupunkimetsiin harkitusti sellaisiin kohtiin, joissa siitä ei ole haittaa lähiasukkaille tai ulkoilijoille. Rakennusvirasto kunnosti kasvillisuudeltaan arvokkaan niittykohteen Talosaaren ketoniityn (Östersundom). Luonnonsuojelualueella Roosinmäellä on käynnistetty valtakunnallisesti erittäin uhanalaisen ketokatkeron hoitotoimet. Keskuspuiston pohjoisosan korpimetsän ennallistamishanketta esittelevä luontopolku Korpipolku valmistui. Kalastollisesti merkittävillä puroilla, Longinojalla, Haaganpurolla, Mätäjoella, Mellunkylänpurolla ja Viikinojalla tehtiin yhteistyötä vapaaehtoisten talkoojärjestöjen kanssa kalaston elinolosuhteiden parantamiseksi kunnostustalkoilla. Suomen ympäristökeskuksen kanssa jatkettiin kolmevuotista yhteishanketta: Valuma-aluelähtöinen purojen tilan parantaminen (PURO 2). Hankkeen tavoitteena on tehostaa viranomaisten ja muiden purokunnostustoimijoiden välistä yhteistyötä, sekä aktivoida kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä purojen kunnostukseen aiheeseen liittyvää yhteistyötä, viestintää ja vuorovaikutusta lisäämällä.
3. Energiankulutukseen ja ilmastoasioihin liittyvät tavoitteet Miten vuoden 2011 energiansäästösuunnitelman toimenpiteet toteutuivat (sitova 2 % tavoite)? Onko nnassa tehty energiakulutusta vähentäviä toimenpiteitä? Mikä on energiankulutuksessa tapahtunut muutos edellisvuoteen verrattuna? Miten nta on osallistunut ilmastonmuutoksen hillintään ja/tai sopeutumiseen liittyvään Vastuuta ho Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Rakennusviraston oma toimintasuunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa 2011 yleisten töiden lautakunnassa. Toimintasuunnitelma sisältää toimitilojen lisäksi ulkovalaistuksen ja muun yleisillä alueilla olevan tekniikan. Vuodesta 2011 lähtien suunnitelma tullaan tarkistamaan ja tarvittaessa päivittämään vuosittain. Energiansäästösuunnitelmassa asetetut toimenpiteet ovat onnistuneet pääosin suunnitelman mukaisesti. Viraston keittiö katselmoitiin (laitteisto HKR:n omistuksessa) ja energiansäästökohteita löytyi. Virastotalon vanhan puolen patteristot huuhdeltiin ja niihin asetettiin uudet termostaatit. Tietoliikenteen osalta uusittiin lähes 20 palvelinta energiatehokkaampiin. Lisäksi 55 prosenttia viraston koneista oli siirtynyt Windows 7 työasemavakioon, joka mahdollistaa kauko-ohjatun nukahtamisen. Jotkin ohjelmat eivät ole Windows 7 toimivia, jolloin vaihtoa ei ole voitu tehdä kaikkiin koneisiin. Virastossa on siirrytty turvatulostukseen ja henkilökohtaiset tulostimet poistuvat pikkuhiljaa. Toimintasuunnitelmassa kuvatun yleisten alueiden käyttökohteiden sähkö- ja lämpöenergiankulutuksen läpikäynti on aloitettu tarkoituksena parantaa kohteiden energiatehokkuutta. Kyseessä on mittava selvitystyö. Kyseisten sähkönkulutuskohteiden lista on tarkentunut ja lämmitettävien portaiden osalta on tehty katselmuksia sekä kokeillaan GSM-ohjausta. Kaupungin ulkovalaistuksen osalta valaisimien uusiminen energiatehokkaampaan tekniikkaan toteutuu yhteistyössä Helenin kanssa (ks. alas). On, ks. myös muut kohdat. Lisäksi lokakuussa vietettiin energiansäästöviikkoa näkyvästi Kevyin askelin kampanjan kautta. Viraston työntekijät saivat antaa ilmastolupauksia hankkeeseen. Lisäksi virasto täyttyi Kevyin askelin -julisteista ja energiansäästövinkeistä. Ks. lisää alempaa. Rakennusviraston hallinnassa olevien kohteiden sähkönkulutus on vähentynyt tämän hetken tietojen perustella ainakin 2 000 MWh vuoden 2010 kulutusluvuista. Tämä on yli 2 prosentin säästötavoitteen. Muutos johtuu pitkälti Yleisten alueiden kohteiden sähkön ja lämmön kulutuksen vaihtelusta ja ulkovalaistuksen tuomasta säästöstä. Rakennusviraston energiankulutuksen erikoispiirre muihin ntiin verrattuna on kasvavan kaupungin kasvava energiankulutustarve. Mukana on yleisten alueiden kohteiden (liikennevalot, pumppaamot, lämmitetyt portaat, yleisövessat jne.) ja ulkovalaistuksen sähkönkulutus, jotka tulevat väistämättä kasvamaan kun uusia alueita rakennetaan. Tällöin ns. absoluuttiseen energiankulutuksen vähenemiseen ei päästä, vaan pitää katsoa vähennystoimia tai suhteuttaa kulutus kasvuun. Virastotalon energiankulutus on noussut sähkön ominaiskulutuksen ollessa 25,0 kwh/m3. Se on noussut kymmenen vuoden aikana 2001 kulutuksesta 20 prosenttia. Lämmön ominaiskulutus on 33,2 kwh/m3 ja se oli 8 prosenttia suurempi kuin vuonna 2001. Molemmat luvut ovat hieman korkeampi kuin vuonna 2010, tämän johtuu suurelta osin talossa tehtävästä remontoinnista, jotka jatkuvat vielä vuoden 2012 puolellakin. Rakennusvirasto on ollut mukana vuonna 2011 loppuneen BaltCICA-hankkeen Helsingin hankeryhmässä, jonka tuotoksena oli keinovalikoima ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Se toimii tukena kaupungin ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimia asetettaessa.
toimintaan? Viraston asiantuntijat ovat ottaneet ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioon työssään, muun muassa aluesuunnittelussa. Helsingin vieraslajistrategiatyö käynnistyi Helsingin ympäristökeskuksen ja rakennusviraston yhteishankkeena. Rakennusvirasto palkkasi määräaikaisen työntekijän projektiin. Haitallisista vieraslajeista kerättiin aineistoa rakennusviraston omaan tietopankkiin. Tietopankkia hyödynnetään haitallisten vieraslajien torjuntatyön suunnittelussa ja toteutustyössä sekä Helsingin vieraslajistrategian laadinnassa. Rakennusvirasto on jatkanut haitallisten vieraslajien torjuntaa. Villikaneja on saatu pyydettyä Staran toimesta aiempia vuosia vähemmän, mikä johtuu osittain luonnonolosuhteista ja toisaalta tehokkaasta pyynnistä edellisenä pyyntikautena. Villikanien aiheuttamia tuhoja kasvillisuudelle on aiempiin vuosiin verrattuna vähemmän. Haitallisiin vieraslajeihin kuuluvien minkin ja supikoiran pyyntiä on harjoitettu Natura 2000-kohteilla, Viikki - Vanhankaupunginlahdella ja Östersundomin lintulahdilla. Pyynnin tarkoituksena on turvata kosteikkolintujen pesintä. Haitallisten vieraskasvien esiintymiä on poistettu erityisesti luonnonsuojelualueilta muun muassa kurtturuusukasvustoja Harakan, Kallahdenharjun, Kallahden rantaniityn sekä Särkkäniemen luonnonsuojelualueilta. Jättiputkikasvustoja on hävitetty aiempien vuosien tapaan eri puolilla kaupunkia. Torjuntatyöhön ovat osallistuneet Staran väen lisäksi vapaaehtoistyöntekijät. Yhteistyötä on tehty muun muassa ympäristöjärjestöjen kanssa. Vieraslajit ovat kiinnostaneet mediaa ja yhteydenottoja on tullut runsaasti. Ilmaston muutokseen sopeutuminen on myös osana luonnonhoidon linjauksia. Tuore luonnonhoidon linjausten raportti on luettavissa rakennusviraston sivuilta. Virasto edistää sopeutumistoimina muun muassa Helsingin kaupungin hulevesistrategian ja tulvastrategian mukaisia toimenpiteitä. Esimerkiksi Marjaniemen ja Sarvaston pohjoisosan tulvasuojelurakenteet valmistuivat vuonna 2011. Lisäksi 2011 valmistui tulvariskikartoitus, josta lisää kohdassa 7. Ympäristöriskit. Rakennusvirastossa on jatkettu yleisten alueiden hiilijalanjäljen laskentaa ja sen pohjalta tehtävää viraston toimintojen kehittämistä. Tuloksia hyödynnetään mm. viraston uudessa ympäristöohjelmassa ja hankinnoissa. Laskentaa kehitetään kokoajan. Ilmastonmuutoksen hillintätyö on jatkunut myös vuonna 2011 useilla energiansäästöön tähtäävillä hankkeilla: Rakennusviraston aloitteesta käynnistyi vuonna 2010 kansallinen kehityshanke ETSIVÄ, jossa kehitetään kulutus- ja olosuhdeseurantaa hyödyntämällä rakennusautomaatiojärjestelmää ja olemassa olevaa kulutusseurantajärjestelmää. ETSIVÄ-järjestelmän avulla on tarkoitus löytää ne mittaustiedot, jotka poikkeavat annetuista tavoitearvoista. Vuonna 2011 on laadittu raportointimallit eri käyttäjäryhmille, rakennettu järjestelmärajapintoja sekä laadittu mittauspisteitä koskeva koodausjärjestelmä. Pilottihanke kestää vuoden 2012 loppuun asti. EkoTeko -hankkeessa kohteiksi valituissa 21 kiinteistössä suoritetaan energiatalouden ja olosuhteiden
intensiiviseurantaa ja toimenpiteitä. Hanketta tehdään yhteistyössä Tilakeskuksen ja Palmian kanssa. Rakennusten ylläpitoon kehitetään työkaluja ja ylläpitohenkilöstöä koulutetaan tavoitteena parantaa ylläpidon laatua. EkoTeko -projektin toinen vaihe käynnistettiin vuonna 2011 kouluisännille ja muulle henkilöstölle sekä kiinteistönhuollolle. Vuonna 2011 Ekoteko toiminta on laajennettu koskemaan koko Tilakeskuksen ylläpidossa olevaa kiinteistökantaa. HKR-Rakennuttaja toimii asiantuntijana hankkeessa. Energiatehokkuutta edistäviä kokeiluhankkeita on toteutettu erityisesti valaistuksessa. LED-valaisimia on testattu paitsi rakennusviraston virastotalossa myös kouluissa. Rakennusvirasto oli mukana myös elokuussa 2011 päättyneessä Save Energy -hankkeessa yhdessä Tilakeskuksen ja opetusviraston kanssa. Hankkeessa pyrittiin kehittämään julkisten rakennusten energiatehokkuutta yhdistämällä langatonta automaatiota ICT-teknologiaa ja oppimispelejä rakennusten käyttäjien käyttäytymisen muuttamiseen. Mukana olivat Manchester, Lissabon, Luleå ja Leiden sekä tutkimus- ja yrityskumppaneita. Vuonna 2010 käynnistyi kansallinen ENERSIS Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti -hanke. Siinä tavoitteena on luoda rakennusten korjauksille konsepti, jolla varmistetaan, että energiatehokkuusvaatimukset ovat linjassa sisäympäristön laadun parantamisen kanssa eivätkä heikennä rakennusten kosteusteknistä toimivuutta. Hanke päättyy alkuvuodesta 2013. Rakennusvirasto on mukana ENGAGE-hankkeessa, jonka tavoitteena on sitouttaa kaupungin työntekijöitä, kaupunkilaisia ja sidosryhmien edustajia vähentämään CO 2 -päästöjään lupauskampanjalla, jossa lupauksen tehneistä otetaan valokuva ja siitä tehdään juliste. Hanke on EU-rahoitteinen ja käynnistyi vuonna 2010. Mukana on 11 kaupunkia ympäri Eurooppaa sekä Energy Cities. Helsingissä hanke toteutetaan Kevyin askelin -kampanjana, joka käynnistyi viime maaliskuussa valtakunnallisena Earth Hour -päivänä Energiatehdas-tapahtumassa Kaapelitehtaalla. Kampanja on näkynyt useissa yleisötapahtumissa sekä Helsingin katukuvassa. Kesäkuussa avattiin www.energiatehokashelsinki.fi -sivusto, jonne kerättiin kaupunkilaisten kehitysideoita Helsingin energiatehokkuuden edistämiseen. Energiansäästöviikolla vietettiin Energiatehokas Helsinki -päivää Laiturilla, missä esiteltiin kesäkuussa kerätty kaupunkilaispalaute sekä keskusteltiin energiatehokkaasta elämisestä Helsingissä. Vuoden 2011 loppuun mennessä noin 190 helsinkiläistä on tehnyt ilmastolupauksen, ja vuoden 2012 aikana mukaan houkutellaan myös työyhteisöjä sekä yrityksiä. Energiaa tokaluokkalaisille kampanja käynnistyi jo kuudettatoista kertaa. Kampanjan kouluille toimitetaan laaja tietopaketti, jossa on osiot opettajille sekä oppilaille. Paketti sisältää aineistoa energialähteistä, energiankäytöstä ja -säästöstä sekä uusiutuvista energiamuodoista. Koululaisia motivoitiin myös tarkkailemaan omia energiankäyttö- ja energiansäästötottumuksiaan. Vuonna 2011 materiaali jaettiin 1130 oppilaalle ja 60 opettajalle. Kampanjan yhteydessä on korostettu materiaalin uudelleen käyttöä, joten todellinen osallistujien lukumäärä on suurempi. Tähän mennessä materiaali on jaettu 32 000 oppilaalle ja
Onko ilmastoasioihin liittyviä tavoitteita asetettu ja miten ne ovat toteutuneet? heidän opettajilleen. Vuonna 2011 käynnistyi peruskoulujen 3.-4.-luokkalaisille oma energia-aiheinen kampanja. Siinä kouluihin toimitettiin uusiutuvia energialähteitä koskevaa kirjaa Hei, mistä saadaan energiaa?. Kirja käsittelee uusiutuvia energialähteitä ja niiden hankintaa. Kampanja jatkuu vuonna 2012. Rakennusvirasto oli mukana kouluttamassa kaupungin Ekotukihenkilöitä 6 kaksipäiväisessä peruskoulutuksessa vuoden 2011 aikana, joihin osallistui 160 uutta ekotukihenkilöä. Vastuualueena koulutuksissa oli energia-asiat. Viraston vastuulla oli laatia Helsingin ekologisen kestävän rakentamisen ohjelman B-osa, joka koskee infrarakentamista. Ohjelmassa määriteltiin tulevien vuosien tavoitteet ja toimenpiteet ympäristönäkökohdat huomioivalle infrastruktuurin suunnittelulle, rakentamiselle ja ylläpidolle. Ohjelma tehtiin vuonna 2011 HKR- Rakennuttajan johdolla yhteistyössä rakennusviraston muiden osastojen ja kaupungin eri virastojen kanssa. Ohjelma oli vuonna 2011 laajalla lausuntokierroksella, josta saadut kommentit vietiin ohjelmaan vuoden 2011 lopulla, jonka jälkeen ohjelmaa valmisteltiin kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Rakennusviraston ympäristöohjelmassa on asetettu vuodelle 2011 useita tavoitteita ilmastoasioiden osalta, jotka kaikki ovat toteutuneet pääosin. Kaupungin ulkoilu-, virkistysalue- ja suojavyöhykemetsien sekä puistojen tila pidetään hoidettuina ja elinvoimaisina siten, että ne sitovat mahdollisimman tehokkaasti hiilidioksidia. Vuonna 2011 toteutetut metsien hoitotyöt on tehty yleisten töiden lautakunnassa hyväksyttyjen kaupunkialueen aluesuunnitelmien ja muissa kunnissa olevia alueita koskevien luonnonhoitosuunnitelmien mukaisesti. Metsien hoito on noudattanut kaupunginhallituksen 8.2.2010 hyväksymiä luonnonhoidon ja LUMO-ohjelman tavoitteita sekä 18.10.2011 yleisten töiden lautakunnan hyväksymää Helsingin luonnonhoidon linjausta. LUMO-ohjelmassa ja Helsingin luonnonhoidon linjauksissa on toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi kun muun muassa kasvuolot muuttuvat sekä sään äärevöityminen ja tuholaiset lisääntyvät. Helsingissä on vuonna 2011 uusittu noin 9000 ulkovalaisinta rakennusviraston tilaamana ja Helsingin energian toteuttamana. Työn alkaessa 2009 uusittavia valaisimia oli 48000 kappaletta. Energiatehokkuuden paraneminen alentaa ulkovalaistuksen energiamenoja nykyisellä energian hinnalla laskien noin 1 milj. euroa vuodessa, kun koko uusimistyö on tehty vuoteen 2015 mennessä. Ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus alenee toimenpiteiden vaikutuksesta noin 20 %. Euroopan komission asetus N:o 245/2009 määrittelee ulkovalaistuksessa käytettävien valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaatimukset, joka on ulkovalaistuksen uusimisen taustalla. Energiansäästöstä on kampanjoitu tavoitteen mukaisesti: Lokakuussa vietettiin energiansäästöviikko näkyvästi Kevyin askelin kampanjan kautta. Virastolaiset saivat antaa ilmastolupauksensa kampanjaan. Lisäksi virasto täyttyi energiansäästövinkeistä ja viraston Helmen etusivulla oli joka päivä vaihtuva
Miten nta on toteuttanut kaupungin strategiaohjelman ilmastopoliittisia tavoitteita? energiansäästövinkki banderollissa sekä erillinen isompi juttu noin viikkoa ennen energiasäästöviikon alkamista. Kevyin askelin kampanjassa ilmastolupauksia oli keräämässä myös kaupungininsinööri ja antaneiden kesken arvottiin palkinto. Kestävän liikkumisen osalta virasto on tiedottanut lainattavista pyöristä Helmessä ja energiansäästöviikolla sekä osallistunut Kilometrikisaan. Asetettujen tavoitteiden mukaisesti matalaenergiarakennushankkeiden suunnittelua ja toteutusta on jatkettu vuonna 2011. uudet rakennushankkeet toteutetaan pääosin matalaenergiarakentamisena. Peruskorjaushankkeissa matalaenergiaratkaisuja käytetään mahdollisuuksien mukaan. Vuonna 2011 valmistuivat myös passiivienergiataloyleisohjeet. 2011 on käynnistynyt myös selvitystyö koskien lähes nollaenergiatalojen rakentamista. Tavoitteena on, että HKR-Rakennuttajalla olisi käytössään lähes nollaenergiarakentamisohjeet vuoden 2013 alussa. Vuonna 2011 valmistunut Viikin ympäristötalo vastaa kulutustasoltaan passiivitaloa. Ympäristötalossa aurinkosähkö korvaa arviolta 19 % ostosähkönkulutuksesta. Se on myös kalliojäähdytyksen kehittämisen koekohteena. Vanhempien kohteiden Aurinkolahden koulun aurinkopaneelien tuotanto oli vuonna 2011 17,5MWh ja Latokartanon koulujen aurinkopaneelien tuotanto oli 8,6MWh. Aurinkolahden koulussa sähköntuottoa ja kulutusta seurataan yhdessä oppilaiden kanssa koulujen tiloissa olevilla sähköisillä tauluilla. en kohteiden energiantuottoa ja toimintaa tullaan seuraamaan myös tulevina vuosina. Lisäksi rakennusvirastolla on muita tavoitteita ympäristöohjelmassa, jotka liittyvät välillisesti ilmastoasioihin. Rakennusvirasto vastaa Helsingin kaupungin energiansäästöä koordinoivan kaupunginhallituksen asettaman energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK) käytännön toimista. ESNK:n tehtävänä on kehittää ja koordinoida kaupungin energiansäästötoimintaa sekä raportoida energiankäytöstä ja siinä tapahtuneesta kehityksestä vuosittain kaupunginhallitukselle. Vuonna 2011 energiansäästöneuvottelukunnassa perustettiin kuusi eri aihepiireihin keskittyvää alatyöryhmää. Rakennusvirasto vetää julkisten rakennusten työryhmää ja osallistuu lisäksi kahden muun alatyöryhmän työskentelyyn. Helsingin kaupunki sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) allekirjoittaman Energiatehokkuussopimuksen (KETS) tavoitteena on kiinteä yhdeksän prosentin energiansäästö laskettuna vuoden 2005 kulutuksesta vuosien 2008 2016 välisenä aikana. Rakennusvirasto on ollut vastuussa sopimukseen liittyvän toimintasuunnitelman laatimisesta ja toimenpiteiden koordinoinnista. Tarkempien toteuttamisohjelmien toteuttamista on jatkettu vuonna 2011. 2009 Helsingin kaupunki allekirjoitti EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors). Sopimuksessa asetettu päätavoite on pienentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 % vuoden 2020 loppuun mennessä. Sopimus edellytti Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) laatimista Helsingille, joka valmistui rakennusvirastossa vuoden lopussa 2010. Sopimus
velvoittaa voimakkaasti kaupunkilaisten ja kaupunkialueen muiden toimijoiden sitouttamiseen, josta syystä kaupunki järjesti kaupunkilaisille suutuja tapahtumia, käynnisti tiedotuskeskuksen Ilmastoinfon, avasi tiedottamiseen perustuvia www-sivustoja ja käynnisti yritysyhteistyön kehittämiseen suuun ilmastokumppanuusverkoston valmistelutyön. Alla esitellyt Combat-hanke ja PEK-työryhmä liittyvät myös suoraan sopimuksen velvoitteiden toteuttamiseen. SEAP:n tekoon linkitetty COMBAT-projekti (Covenant of Mayors in the Central Baltic Capitals) päättyi vuonna 2011. Hankkeessa Covenant of Mayors:n osallistujakaupungit hyödynsivät toinen toistensa kokemuksia ja asiantuntemusta SEAP:n työstämisessä ja järjestivät kaupunkilaisille suutuja energiapäiviä. Helsingin lisäksi hankkeeseen osallistuvat Tukholma, Riika ja Tallinna. HKR-Rakennuttaja koordinoi hankkeita. Hankkeen lopputuloksena syntyi muille kaupungeille suutu opas kestävän energiankäytön toimenpideohjelman valmisteluun. Kaupunginjohtajan aloitteesta keväällä 2011 käynnistyi useita ntia yhdistävä Parhaat energiatehokkuuden käytännöt työryhmä (PEK), jonka tavoitteena oli selvittää parhaat taloudellisesti katavat keinot hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen Helsingin kaupungissa. Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri olivat rakennusvirastosta. Työryhmän loppuraportti valmistui lokakuussa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2009 2012 todettiin, että kaupungin eri nnille laaditaan sitovat energiansäästötavoitteet. Tavoitteet määriteltiin vuoden 2011 budjetin yhteydessä. Kaupungin nnille asetettiin tavoitteeksi 2 % vuosittainen energiansäästö energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteen mukaisesti. Tämä toteuttaa omalta osaltaan KETSsopimusta ja -toimintasuunnitelmaa. Hallintokuntien on laadittava toimintasuunnitelmat vuosittaiseen energiansäästötavoitteeseen pääsemiseksi. ESNK ja rakennusvirasto toimivat koordinoijana laadittaessa näitä tavoitteita. Rakennusvirasto laati energiansäästösuunnitelmamallin ntien avuksi, avusti ntia oman suunnitelman tekemisessä sekä tiedotti sitovista energiansäästötavoitteista. Hallintokunnille järjestettiin koulutustilaisuus käytännön työtä koskien ja kaupungin johdolle omat tiedotustilaisuudet. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli valmistunut 12 nnan suunnitelmat ja vuodenvaihteessa 2012 oli valmistumassa 13 nnan suunnitelmat. Valmistuneet ja valmistumassa olevat energiansäästösuunnitelmat kattavat merkittävimmän osan kaupungin energiankulutuksesta (koulut, päiväkodit, terveyskeskus, sairaalat). (Rakennusviraston omasta energiansäästön toimintasuunnitelmasta lisää aikaisemmin tekstissä.) Rakennusvirasto on jatkanut Display-merkkien laatimista. Vuoden 2011 loppuun mennessä merkkejä oli laskettu yhteensä 282 kiinteistölle ja todistuksia 1133 kiinteistölle. Tavoitteena on tuottaa kullekin kiinteistölle vähintään kolmen peräkkäisen vuoden merkki, jotta luokituksen seurannassa on verrokkivuosia ja pystytään tarkastelemaan luokituksen kehitystä. Vuonna 2011 oli kohteisiin laskettu pääosin neljä merkkiä kiinteistöä kohden. Tulevaisuudessa Display-merkit tullaan laskemaan ja luovuttamaan kiinteistöihin mm. energiakatselmuksen yhteydessä. Display- merkki havainnollistaa rakennuksen käytössä
4. Jätehuolto ja jätteen synnyn ehkäisy Miten laajasti eri jätelajit lajitellaan nnassa ja mitä on tehty jätteen synnyn vähentämiseksi? Vastuuta ho kuluttaman energian ja tuottamien päästöjen määrän. Display merkit luovutetaan ensimmäisellä kertaa kiinteistölle siten, että luovutuksen yhteydessä järjestetään koulutustilaisuus energiatehokkuuden parantamisesta. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli järjestetty yhteensä 171 luovutusta. Rakennusvirasto on teettänyt ja teettää energiakatselmuksia kaupungin kaikille nnille ja vastaa kaupungin katselmustoiminnasta ja koordinoi sitä. Kiinteistökatselmuksen lisäksi tehdään palvelurakennuksissa seuranta- ja käyttöönottovaiheen energiakatselmuksia. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli katselmuksia tehty 506 kaupungin palvelurakennuksessa, mikä vastaa 81 % julkisista palvelukiinteistöistä. Seurantakatselmuksia on tehty 12 kpl ja käyttöönottokatselmuksia 3 kpl. Keskimääräinen säästöpotentiaali oli lämmityksessä 13 %, sähkössä 9 % ja käyttövedessä 6 %. Nämä vastasivat vuositasolla 2 500 000 euroa. Katselmuksessa ehdotetuista energiansäästötoimenpiteistä suuri osa liittyi rakennusten ylläpitoon tai käyttöön ja niistä noin puolet on toteutettu. Vuonna 2011 käynnistyi 22 kpl kiinteistökatselmuksia, vastaten yhteensä yli 811 000 m 3. Käyttöönottovaiheen katselmuksia ja energiaselvityksiä käynnistyi kolmessa kohteessa, vastaten liki 360 000 m 3. Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2011 loppuun mennessä lähes 90 % kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä. Rakennusviraston vuositason seurannassa ovat kaikki kaupungin suoraan ja välillisesti omistamat rakennukset. Tiedot kaikkien kaupungin kiinteistöjen vuosittaisista sähkön- ja lämmön kulutuksista löytyvät Internetissä e3-portaalipalvelusta. Kulutustietojen ohella portaali sisältää tietoja kuntien rakennuksissa suoritetuista energiakatselmuksista, toteutetuista säästötoimenpiteistä, näiden kustannuksista ja arvioiduista vaikutuksista. Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Virastotalossa lajitellaan paperi, pahvi, arkapaperi, sekajäte, energiajae ja biojäte. Lisäksi viraston Palmian keittiössä lajitellaan lasi ja metalli. Virastosta tulee myös vähäisiä määriä ongelmajätettä. Jätteen synnyn vähentäminen oli yksi osa-alue energiansäästöviikon kampanjassa. Etenkin paperin kulutus ja sen vähentäminen nostettiin esiin. Lisäksi vuonna 2011 rekrytointiin kolme ekotukihenkilöä ja neljä kävi ekotukihenkilö koulutuksen. Siisti Stadi -toiminnan osalta on kerätty kaupungin yleisilta alueilta yhteensä 259 kappaletta erilaista sähköja elektroniikkaromua (SER) sekä lisäksi yhteensä noin 105 tonnia jätettä, joka koostuu pääasiassa sekajätteestä, metallista ja auto- ja sekapellistä. Vuonna 2010 sähkö- ja elektroniikkaromua kerättiin 214 kappaletta ja sen lisäksi yhteensä noin 126 tonnia jätettä. Purkumateriaaleja (asfaltti, betoni- ja tiilijätettä) ja ylijäämämaita sekä louhetta varastoidaan Jätkäsaaren, Hernesaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan välivarastokentillä. Kentillä oli välivarastoituna vuoden 2011 lopussa yhteensä noin 830 000 m3 louhetta, kitkamaita ja haitta-ainepitoisia sedimenttejä. Välivarastojen maksimikapasiteetti on 2 300 000 m3.
Pilaantuneita maa-aineksia kunnostettiin rakennusviraston toimesta vuonna 2011 yhteensä noin 50 000 tonnia. Suurimat työmaat olivat Kalasataman Sörnäistenniemellä ja Töölönlahdella. Maa-alueiden kunnostushankkeet liittyivät maankäytön muutokseen. 2011 pidettiin 198 kevätsiivoustalkoot, joihin osallistui yhteensä 30 536 henkilöä. Talkooaika oli 26.4. 30.5.2011. Myös Kaivopuiston kuohuviinipullotapahtuma järjestettiin jälleen vappuna 2011. Lisäksi rakennusvirasto on jatkanut asukastilaisuuksien järjestämistä puistoissa: Puistokävelyitä järjestettiin 9 kpl ja niissä oli 950 kävijää. Malminkartanon hedelmätarhassa järjestettiin kevättapahtuma 7.5. ja syystapahtuma 3.9.2011 yhdessä muiden järjestäjien kanssa. Roihuvuoren kirsikkapuistossa järjestettiin kirsikankukkajuhla 22.5.2011 yhdessä muiden järjestäjien kanssa. Kaivopuiston syysharavointitalkoot pidettiin 23.10.2011. Jos nnalla on omia jätesopimuksia, miten jätemäärät ovat muuttuneet edellisvuodesta? Jätemäärien arviointi tehdään liitteessä 2. 5. Hanki Vastuuta ho Miten ympäristöasiat on otettu huomioon hankinnoissa? Rakennusvirastoon perustettiin vapaaehtoistyön koordinaattorin toimi lokakuusta 2011 alkaen, jonka työnkuvaan kuuluu puistokummitoiminnan kehittäminen, suunnittelu ja organisointi, toiminnan tunnetuksi tekeminen sekä puistokummien ja tuottajien (Staran ja yksityisten urakoitsijoiden) puistokummiohjaajien kouluttaminen. Sähköinen puistokummirekisteri valmistui vuonna 2011. Urakoitsijan alueiden puistokummiohjaajana toimii toistaiseksi vapaaehtoistyön koordinaattori rakennusvirastosta. Rekisterissä on 355 puistokummia (helmikuussa 2012). Vapaaehtoistyön koordinaattori teki puistokummeille kyselyn syksyllä 2011. Samalla rekisteri myös päivittyi, koska osa kummeista, jotka eivät enää toimi, poistuivat rekisteristä. Puistokummeille järjestettiin vuotuinen joulupuuro tilaisuus Finlandia talolla 7.12.2011 ja mukana oli n. 150 puistokummia. Kokonaisjätemäärä (n.76 tn) on noussut 13,6 tn vuodesta 2010. Arkapaperin, metallin ja pahvin määrät ovat laskeneet, mutta merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet paperin (+34 %), energiajakeen (+ 33 %) ja kaatopaikkajätteen (+28 %) kohdalla. Paperin kulutuksessa kuitenkin indikaattorina käytetään tilattua paperia, joka on ollut laskusuunnassa jo pari vuotta. Laskua vuoteen 2010 nähden on 31 prosenttia. Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Ympäristöasiat otetaan hankinnoissa huomioon vaihtelevalla tavalla. Osassa osastojen hankinnoissa ne ovat osana vakiintunutta toimintaa, kun toisaalla asiaa herätellään. Laajasti ajatellen suurin osa viraston toimintaa on erilaisten hankintojen tekemistä, sillä rakennusvirasto on nykyisin asiantuntoja ja tilaaja organisaatio. Onko nta tehnyt tarjouspyyntöjä, joissa on (ollut) mukana ympäristönäkökohtia/ehdottomia ympäristövaatimuksia? Jos on, mitä uudet rakennushankkeet toteutetaan pääosin matalaenergiarakentamisena ja peruskorjauksessakin mahdollisuuksien mukaan. Rakennuttamisessa suunnittelijoiden vuosisopimusvalinnassa on käytetty ympäristökriteerejä, jolloin ne ovat olleet valintakriteereinä ja niillä on ollut tarjousten vertailussa oma painoarvo.
ympäristönäkökohtia/vaatimuksia on käytetty? Käytetäänkö energiatehokkuutta kriteerinä? Tietoja ostopäätöksistä, joissa ympäristökriteerit ovat mukana. (Hank raportoi tietyn tuoteryhmän/vuosi). Hank / kaikki Työmaiden osalta urakkatarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluvissa urakkaohjelmassa ja urakkarajaliitteessä vaaditaan urakoitsijaa laatimaan työmaan ympäristösuunnitelman, joka hyväksytään rakennuttajalla. Suunnitelmaa seurataan työmaakokouksissa. Lisäksi tarjoajien ympäristöasioiden hallinnasta ko. toimialalla on pyydetty selvityksiä. Osassa tarjouskilpailuja, joissa osana ovat kuljetus- tai työkoneet, on suosittu uudempaa kalustoa, jolloin myös päästöjen voidaan olettaa olevan alhaiset. Päästöjä koskevien hankintakriteerien käyttöönotto etenee. Kuitenkin iso osa urakoista tulee Staran kautta, jolla pakokaasupäästöt ovat olleet pitkään yhtenä vertailuperusteena. Vaikuttavin osa-alue on rakentamisen matalaenergiahankkeet. uudet rakennushankkeet toteutetaan pääosin matalaenergiarakentamisena. Lisäksi HKR-Rakennuttajan laatimat Helsingin kaupungin palvelurakennusten matalaenergiarakentamisen suunnittelualakohtaiset ohjeet uudis- ja peruskorjaushankkeille, ja vuonna 2011 valmistuivat passiivienergiataloyleisohjeet ovat osa energiatehokasta hankintaa. Vuonna 2011 on käynnistynyt myös selvitystyö koskien lähes nollaenergiatalojen rakentamista. Edellä olevien esimerkkien lisäksi rakennusvirastossa on käytetty ympäristökriteerejä kalustehankinnoissa. Rakennusvirastossa kehitettiin vuonna 2008 katu- ja puistokalusteiden hankintaa varten elinkaariarvioon perustuva laskuri, joka arvioi niiden koko elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt aina tuotannosta ja logistiikasta tuotteen käytöstä poistamiseen. Laskuria on käytetty kalusteiden hankinnoissa ja esteetön penkki -sarjan kokonaistaloudellisen arvion perustana. Tarjoajilta vaadittiin myös selvitystä ympäristöasioiden hallinnasta ja ympäristöpolitiikasta. Sopimustuotteet ja palvelut, joissa Hank on ympäristökriteerit mukana. Yhteishanki, joissa on mukana ympäristökriteerejä ( :ssa ja kpl:ssa), mitä ympäristökriteereitä Hank, Stara, Helen on käytetty? 6. Kuljetukset ja liikkuminen Vastuuta ho Miten ympäristöasiat on otettu huomioon kuljetuksissa ja liikkumisessa? Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Rakennusviraston toimintaan liittyvät kuljetukset sisältyvät urakkasopimuksiin. Tarjousten vertailussa on suosittu uudempaa autokalustoa ja tarjoajan esittämästä ympäristönäkökulmien huomioimisesta toiminnassaan on annettu pisteitä. Suoranaisia päästörajoituksia käytettävälle kalustolle ei ole asetettu. Työnantajana rakennusvirasto suosii etätyön tekoa, kun se on työtehtävien osalta mahdollista. Lisäksi se kehottaa työntekijöitään hyödyntämään kaupungin tarjoamat matkasetelit sekä tarjoaa turvallisen pyöräparkin, suihkun ja pukuhuoneet työmatkapyöräilijöille. Virastolla on myös kaksi lainattavaa
Onko nta tehnyt liikkumissuunnitelmaa? virastopyörää työasiamatkoille. Loppuvuodesta 2011 rakennusvirastolle tuli kaksi sähköautoa käyttöön (vuokraus Staralta). Rakennusvirastolle kirjattiin työmatka- ja työasiamatkaliikkumisen ohjauksen periaatteet vuonna 2009. Periaatteiden pohjalla toimi henkilöstölle tehdyn työmatka- ja työasiamatkakyselyn tulokset. Kysely on tarkoitus uusia vuonna 2012. Käyttääkö nta CityCarClubia tai muuta yhteiskäyttöautopalvelua? Polttoaineenkulutus litroissa. Polttoaineverot ilmoitetaan liitteessä 2. HUOM! Hallintoku raportoivat muut kuin Staralta Stara / kaikki ostetut polttoaineet. 7. Ympäristöriskit Vastuuta ho Mitkä ovat nnan merkittävimmät ympäristöriskit ja miten niitä on pyritty vähentämään ja/tai hallitsemaan? Ei. Raportoitavaa ei ole (Stara raportoi). Vuoden 2011 lopussa rakennusvirastoon tuli 2 sähköautoa (Staralta). Kulutus raportoidaan vuoden 2012 raportoinnissa. Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Suuri osa rakennusvirastoa koskevista ympäristöriskeistä liittyvät ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin riskeihin. Ilmastonmuutoksen todelliset vaikutukset ovat epävarmoja, mutta todennäköistä on sään äärevöityminen. Se tuottaa hankaluuksia muun muassa kaupungin ylläpidossa ja sen luontoympäristössä. Rankkasateet yleistymisen myötä hulevesitulvat yleistyvät. Ne aiheuttavat suuria ongelmia pienvesien ekologiassa: syntyy tulvapiikkejä, uomaeroosiota ja puron tulvimista, jolloin puroalueiden hoito ja virkistyskäyttö vaikeutuvat. Pienvesiohjelmassa esitettyjen kunnostushankkeiden toteutus parantaa tulvien aiheuttamia haittoja. Myös rakentamisen aikainen kiintoaineksen huuhtoutuminen, autokannan kasvu ja ympäristön yleinen kemikalisoituminen sekä roskaantuminen pahentavat vesistöihin päätyvät hulevesien laatua. Purotulvien aikana hulevesien tuomat haitta-ainepitoisuudet saattavat olla suuria. Lisäksi kaupunkirakenteen. Lisääntyneiden sateiden lisäksi hulevesitulvia kasvattaa myös kaupunkirakenteen tiivistyminen erityisesti teollisuus- ja satama-alueiden uuteen käyttötarkoitukseen ottamisen sekä täydennysrakentamisen seurauksena. Uudessa rakentamisessa on yleistä laajojen vettä läpäisemättömien pintojen syntyminen, minkä seurauksena sateista syntyvä pintavalunta nopeutuu ja pinnoilta pois valuvan huleveden määrä kasvaa. Täydennys- ja korjausrakentamisessa paikalliset olosuhteet voivat merkittävästi muuttua alkuperäiseen suunnittelutilanteeseen verrattuna, mikä saattaa lisätä paikallisia tulvimisriskejä. Sadannan
johtaminen pois syntypaikaltaan alentaa pohjaveden pinnankorkeutta, jolloin pohjavesivarat vähenevät, puupaaluvaraisille rakennuksille voi aiheutua vaurioita ja pohjaveden laatu voi heiketä. Tiiviin ja eri aikoina toteutuneen rakentamisen seurauksena useasta reitistä ja ojasta muodostunut vedenkulku on hävinnyt. Hulevesi strategia ja hulevesitulvien riskikartoitus (alla) antavat toimenpiteitä ja kehotuksia riskien pienentämiseen. Lisäksi meriveden pinnankorkeuden ennustetaan nousevan, mikä osaltaan vaikeuttaa hulevesien johtamista varsinkin alavien merenranta-alueiden sekaviemäröidyillä alueilla. Meriveden pinnankorkeuden noususta aiheutuviin tulviin Helsingin kaupungilla on erillinen varautumissuunnitelma. Kuivina kausina ilmanlaatu heikkenee, joka haastaa ilmanlaadun varmistamista. Talvisin lunta tulee paljon kerralla, joka on haastavaa viedä ympäristön kannalta kestävästi ja riskittömästi pois katualueilta. Lumirikkaista talvista oppineena rakennusvirasto on tehnyt talveen varautumissuunnitelman talvelle 2011-2012. Lisääntyneet myrskyt ja toisaalta kuivat sateettomat kaudet aiheuttavat haasteita kaupungin metsien ja luonnon ympäristön kestävyyteen. Myös vieraslajien ja tautien lisääntyminen ilmastonmuutoksen myötä aiheuttaa haasteita ja riskejä alkuperäiselle lajistolle. Mm. luonnonhoidon linjaukset huomioivat nämä riskit. Lisäksi rakennusviraston toimialaan kuuluu erilaisia toimia, joissa käsitellään ympäristölle haitallisia aineita. Esimerkiksi kaatopaikkasortumat, pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden päästöriskit ovat mahdollisia. Riskien hallinta perustuu lainsäädännön mukaiseen turvallisuuskoordinaatioon sekä osaavien konsulttien ja urakoitsijoiden hyödyntämiseen. Myös työmaiden kemikaalien käyttö, liiallinen teiden suolaus tai viheralueiden lannoittaminen voi aiheuttaa ympäristön kemikalisoitumista. Riskien hallinta tulee ohjeistuksen ja luvituksen kautta. Seuraavassa tarkempi kuvaus tulvariskialueiden selvittämisestä esimerkinomaisesti: Helsingin kaupunki selvitti merkittävät tulvariskialueet vuoden 2011 joulukuun alkuun mennessä. Selvitystarve perustui kesällä 2010 voimaan tulleeseen lakiin ja asetukseen, joiden mukaan ku vastaavat hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta. Selvitykseen eivät kuuluneet vesistötulva-alueet, kuten esimerkiksi Vantaanjoen tulvat ja meritulva-alueet. Hulevesitulvien riskialueiden selvitystä varten tietoa tapahtuneista hulevesitulvista ja tiedostetuista tulvariskeistä kerättiin Internet-pohjaisella kyselyllä, johon vastasi useita tahoja Helsingin kaupungin eri virastoista ja laitoksista sekä Helsingin seudun ympäristöpalveluista. Toteutuneiden hulevesitulvien selvittämisessä hyödynnettiin myös pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:a sekä Liikenneviraston HÄTI -tietoja liikennehäiriöistä. Näiden lisäksi tarkistettiin Helsingin kaupungin rakennusviraston aiemmista selvityksistään koostamat tiedot hulevesitulvakohteista.
Todettuja hulevesitulvia ilmoitettiin 77 ja potentiaalisia riskikohteita 14 kappaletta. PRONTO- ja HÄTI - tilastoista paikannettiin noin 130 toteutunutta hulevesitulvakohdetta lisää. Yhteensä erilaisia tulvakohteita paikallistettiin eri aineistojen perusteella noin 240 kappaletta, joista noin 170 oli selvästi sijainniltaan erillisiä. Yleisöpalautteen perusteella Helsingin kaupungissa todettiin vielä yli 50 selvästi uutta hulevesitulvakohdetta. Selvityksen perusteella yksikään hulevesitulvakohde ei kuitenkaan ylittänyt tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaista merkittävyyden kynnystä.