Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Transkriptio

1 Ympäristöraportti 2010 RAKENNUSVIRASTO Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Rakennusviraston tavoitteena on luoda ISO vaatimuksien mukainen ympäristöjärjestelmä. Rakennusvirastolla on yleisten töiden lautakunnan hyväksymä ympäristöohjelma vuosille , joka hyväksyttiin lautakunnassa Viraston ympäristöohjelma on linjassa kaupunginvaltuuston vuosille hyväksymän strategiaohjelman kanssa, sillä ohjelmassa on tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi sekä erilaisia ympäristönsuojeluun, kaupunkiympäristön ekologisuuteen ja hankintoihin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Ympäristöohjelmassa määritellään viraston ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet sekä niiden vastuutahot, mittarit, aikataulut ja resurssit. Aiemman käytännön mukaisesti ympäristöohjelmasta nostetaan vuosittain toimenpiteitä viraston toimintasuunnitelmaan ympäristötavoitteiksi sekä tavoitteiden toteutumista seurataan muun muassa vuotuisessa ympäristöraportissa. Lisäksi rakennusviraston johto seuraa tavoitteiden toteutusta johdon katselmuksessa. Johdon katselmus ympäristöasioihin järjestettiin ensimmäisen kerran virastossa vuonna Vuonna 2010 johdon katselmusta ei toteutettu. Rakennusvirasto toteuttaa Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Virastolle on vuotuisesti nimetty myös sitovia toiminnallisia tavoitteita, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti erilaisiin viraston ympäristönäkökohtiin. Rakennusvirastolla on hallinto-osastolla ympäristöjohtamisen koordinoinnista ja kehittämisestä vastaava ympäristöasiantuntija. Lisäksi kullakin osastolla on oma ympäristövastaava, joka huolehtii muun muassa osastojen ympäristötavoitteiden toteutumisen seurannasta. Osastoilla on myös muutamia ekotukihenkilöitä. Ekotukihenkilötoimintaan vuonna 2010 liittyi viraston henkilöstölle suunnattu energiansäästöviikon kampanja. Lisäksi HKR-Rakennuttaja on ollut mukana kouluttamassa kaupungin ekotukihenkilöitä energia-asioista. Rakennusviraston merkittävimmät ympäristönäkökohdat kartoitettiin yhteistyössä osastojen asiantuntijoiden kanssa vuonna Viraston toiminnan ympäristövaikutuksia ja niiden merkittävyyttä on viimeksi puntaroitu vuonna Selvittämällä merkittävimmät ympäristönäkökohdat voidaan resursseja kohdistaa vaikuttavuudeltaan tärkeimpiin asioihin. Vuoden 2010 Ympäristön hyväksi -palkinto annettiin HKR-Rakennuttajan kehityspäällikkö Ulla Soitinaholle. Palkinto on Suomen messusäätiön palkinto, jonka se jakaa yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen messujen, Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön kanssa. Tunnustus myönnetään kestävään korjausrakentamiseen, energia- ja materiaalitehokkuuteen vaikuttaneesta toiminnasta. Ulla Soitinaho on aktiivisesti edistänyt kestävän kehityksen mukaista rakentamista Helsingissä. Hän on edelläkävijä kuntien energiatehokkuussopimusjärjestelmissä ja on

2 ollut kehittämissä energiatehostamistoimenpiteitä ja katselmointia Helsingin kaupungin kiinteistöihin, palkintoperusteissa mainitaan. Lisäksi Jukka Forsman palkittiin viraston Vuoden saavutus kunniakirjalla Suomen ensimmäisten matalarakentamista koskevien suunnitteluohjeiden laadinnasta. 2. Omaan ydintoimintaan liittyvät merkittävät ympäristönsuojelun tavoitteet Rakennusviraston merkittävimmät ympäristönsuojelun tavoitteet on kirjattu viraston ympäristöohjelmaan vuosille Ympäristöohjelman keskeiset aihealueet ovat: ympäristöjohtamisen kehittäminen ja ympäristöosaamisen parantaminen ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautuminen ekologisesti kestävä rakentaminen ja energiansäästö ilmanlaatu ja katupöly meluntorjunta roskaantumisen ja jätteen synnyn ehkäisy sekä jätteen hyötykäyttö tulvat, pienvedet ja Itämeri luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Tämän lisäksi virastolle on vuosittain kirjattu toimintasuunnitelmaan ympäristöohjelmassa mainitut ympäristötavoitteet sekä sitovia toiminnallisia tavoitteita. Vuonna 2010 Toimintasuunnitelman sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat: 1. Katujen hoidossa käytettävistä liukkaudentorjuntamateriaaleista (kivi-aines ja suola) peräisin olevien pienhiukkasten osuus on määräävänä tekijänä vuorokauden aikana enintään 30 ylitystapauksessa vuoden 2010 aikana. 2. Helsingin kymmenen keskeisintä aluetta siivotaan arkisin ennen klo Työmatkaliikennettä palvelevat tärkeimmät kadut ja kevyen liikenteen väylät on aurattu ja liukkaudentorjunta tehty ennen klo Kaivutöiden kestoa ja niistä aiheutuvaa haittaa vähennetään rakennusviraston koordinoimana. 5. Osana ilmastonmuutoksen hidastamista HKR-Rakennuttaja huolehtii valtion ja kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta. Sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat lukuun ottamatta tavoitetta 3., jossa oli useita poikkeamia poikkeuksellisen kovien lumitalvien vuoksi. Erilaisten ympäristösuojelun tavoitteiden toteutumista raportoidaan viraston ympäristöraportissa, joka löytyy myöhemmin keväällä osoitteesta: 3. Energiankulutukseen ja ilmastoasioihin liittyvät tavoitteet Rakennusvirasto vastaa kaupungin energiansäästöneuvottelukunnan puheenjohtajan ja sihteeritehtävistä sekä KTM:n (nykyinen TEM) kanssa solmitun energiatehokkuussopimuksen (KETS) toimenpiteiden edistämisestä. Viraston vastuulla on myös energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden täytäntöönpano.

3 Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosille todettiin, että kaupungin eri hallintokunnille laaditaan sitovat energiansäästötavoitteet. Tavoitteet määriteltiin vuoden 2011 budjetin yhteydessä. Tavoitteeksi tuli 2 prosentin säästö vuonna Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) ja HKR-Rakennuttaja toimivat koordinoijana laadittaessa näitä tavoitteita. HKR-Rakennuttaja on laatinut energiansäästösuunnitelmamallin hallintokuntien avuksi, avustanut hallintokuntia oman suunnitelman tekemisessä sekä tiedottanut sitovista energiansäästötavoitteista. Vuonna 2010 valmistuivat 9 hallintokunnan suunnitelmat. Valmistuneet ja valmistumassa olevat energiansäästösuunnitelmat kattavat merkittävimmän osan kaupungin energiankulutuksesta (koulut, päiväkodit, terveyskeskus, sairaalat) Rakennusvirastossa työstettiin myös omaa ensimmäistä energiansäästösuunnitelmaa, joka sisältää toimitilojen lisäksi ulkovalaistuksen ja muun yleisillä alueilla olevan tekniikan. Vuodesta 2011 lähtien suunnitelma tullaan laatimaan vuosittain. Suunnitelmassa konkretisoidaan viraston säästötavoitteet ja tavat jolla tavoitteet tullaan saavuttamaan. Viraston vastuulla on Helsingin ekologisen kestävän rakentamisen ohjelman A-osan maastouttaminen sekä B-osan laadinta. Helsingin ekologisesti kestävän infrarakentamisen ohjelmaa (EkoRak B-osa) on valmisteltu yhdessä rakennusviraston osastojen ja kaupungin eri virastojen kanssa. Ohjelmassa määritellään tulevien vuosien tavoitteet ja toimenpiteet ympäristönäkökohdat huomioivalle infrastruktuurin suunnittelulle, rakentamiselle ja ylläpidolle. Rakennusvirastolla on myös keskeinen rooli EU-tason kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) käytännön toimenpiteiden toteuttajana. Sopimus edellytti kattavan toimenpideohjelman laatimista Helsingille. Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (SEAP) valmistui joulukuussa 2010 ja sen laatimisesta vastasi HKR- Rakennuttaja. Tämän sopimuksen toimet kohdistuvat myös kaupunkikonsernin ulkopuolelle kun taas KETS keskittyy nimenomaan Helsingin kaupungin toimintaan. Helsingin kaupungin palvelurakennusten matalaenergiarakentamisen suunnittelualakohtaiset ohjeet valmistuivat Ohjeet ovat uraa uurtavat Suomessa ja ovat herättäneet paljon mielenkiintoa. Ne koskevat sekä uudis- että peruskorjaushankkeita. Kaikki käynnistyvät uudisrakentamiskohteet tullaan toteuttamaan matalaenergiarakentamisena. Korjausrakennushankkeissa ohjetta noudatetaan soveltuvin osin ottaen huomioon kunkin rakennuksen erityispiirteet. Matalaenergiahankkeita oli käynnissä vuonna kappaletta. Valmistuneita kohteita on yksi; Oulunkylän perhetukikeskus. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämishankkeita on käynnissä Aurinkolahden peruskoululla (aurinkosähkön tuotto vastaa 6,5 % sähkönkulutuksesta) ja Latokartanon peruskoululla (3 % sähkönkulutuksesta). Lisäksi rakenteilla on ympäristökeskuksen tilat Viikkiin, jossa aurinkosähkö vastaa 20 prosenttia sähkönkulutuksesta. Energiakatselmuksia on tehty vuoden 2010 loppuun mennessä 500 kaupungin palvelurakennuksessa, mikä vastaa 80 prosenttia julkisista palvelukiinteistöistä. Keskimääräinen säästöpotentiaali oli lämmityksessä 13 prosenttia, sähkössä 9 prosenttia ja käyttövedessä 6 prosenttia. Nämä vastasivat vuositasolla euroa. Katselmuksessa ehdotetuista energiansäästötoimenpiteistä suuri osa liittyi rakennusten

4 ylläpitoon tai käyttöön ja niistä noin puolet on toteutettu. Tavoitteena on tehdä katselmus kiinteistössä noin 10 vuoden välein. Virasto on laatinut edelleen Display todistuksia (energia- ja päästömerkki) siten, että vuoden 2010 loppuun mennessä merkkejä oli noin 200 kohteessa. Merkin luovutustilaisuudessa paneudutaan kyseisen kohteen energiaasioihin ja annetaan ehdotuksia energian säästökeinoihin. Merkki päivitetään vuosittain. HKR on myös mukana Helsingin kaupungin kuukausitason ja vuositason energiankulutusseurannan ja E3-portaalin ylläpidossa. HKR-Rakennuttaja seuraa vuositason kulutusten kehittymistä ja ottaa yhteyttä tilan käyttäjään ja ylläpitoon kulutusmuutostilanteissa. Internet-pohjaisessa kuukausitason seurannassa on 90 prosenttia kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä. Vuositason seurannassa ovat kaikki kaupungin suoraan ja välillisesti omistamat rakennukset. Rakennusvirasto on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillintään muun muassa edellä esitettyjen energiatehokkuuteen liittyvien toimenpiteiden myötä. Vuonna 2009 selvitettiin rakennusviraston toiminnan hiilidioksidipäästöjä sekä tapoja sopeutua ilmastonmuutokseen yleisten alueiden rakentamisessa ja hoidossa. Tämän jälkeen työ ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen eteen on jatkunut muun muassa viraston CO 2 -laskurin kehittelytyönä. Tulevaisuudessa laskennan tulokset on tarkoitus saada käytäntöä ohjaavaksi työkaluksi. Lisäksi sopeutumistoimina virasto edistää muun muassa Helsingin kaupungin hulevesistrategian ja tulvastrategian mukaisia toimenpiteitä. Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä tavoitteita on kirjattu myös viraston ympäristöohjelmaan. HKR-Rakennuttaja on ollut mukana perustamassa Ilmastoinfoa. Lisäksi HKR on mukana ETSIVÄ ja EkoTeko-hankkeissa, joissa etsitään energiankulutuksen ja olosuhteiden kehittymistä kestävään suuntaan. Käynnissä olevia EU-hankkeita ovat CYBER, COMBAT, Save Energy ja ENGAGE, jotka tukevat energian säästöä ja/tai ilmastonmuutoksen torjuntaa. Vuonna 2010 virastossa on edelleen tehty toimia ympäristökasvatuksen edistämiseksi energiansäästön tiimoilta: Energiaa Tokaluokkalaisille -kampanjaa koordinoitiin jo viidettätoista kertaa. Koulujen kakkosluokille (800 oppilaalle) ja opettajalle (50 hlöä) jaettiin opetusmateriaalia koskien uusiutuvia energialähteitä, energiankäyttöä ja -säästöä. Aikaisemmin mainittujen ekotukikoulutusten lisäksi koulutustilaisuuksia on järjestetty myös kaupungin huolto- ja ylläpitohenkilöstölle. Euroopan komission asetus N:o 245/2009 määrittelee ulkovalaistuksessa käytettävien valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaatimukset. Sen johdosta Helsingissä on vuonna 2010 uusittu noin 4500 ulkovalaisinta Rakennusviraston tilaamana ja Helsingin energian toteuttamana. Vuonna 2009 laaditun suunnitelman mukaan vuosina on määrä uusia noin 9000 valaisinta vuodessa. Vuoden 2010 uusimisprojekti ajoitettiin työteknisistä syistä talvikauteen, jolloin syksyllä 2010 vaihdettiin puolet suunnitellusta 9000 valaisimesta, toisen puolen ajoittuessa vuoden 2011 puolelle. Vastaava siirto on tarkoitus tehdä myös tulevina vuosina, vuosittain uusittavien valaisimien määrän säilyessä 9000:na. Työn alkaessa 2009 uusittavia valaisimia oli kappaletta, joista noin 7500 on vaihdettu 2010 loppuun mennessä. Energiatehokkuuden paraneminen alentaa ulkovalaistuksen energiamenoja nykyisellä energian hinnalla laskien noin 1 miljoonaa euroa vuodessa, kun koko uusimistyö on tehty. Ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus alenee toimenpiteiden vaikutuksesta noin 20 prosenttia.

5 Virastotalon sähkön- tai lämmönkulutuksessa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Sähkön ominaiskulutus oli vuonna ,4 kwh/m 3, kun vuonna 2009 vastaavaluku oli 24,2 kwh/m 3. Sääkorjattu lämmönkulutus oli virastotalossa vuonna ,0 kwh/m 3, kun vastaavaluku vuonna 2009 oli 31,7 kwh/m 3. Lämmönkulutuksen lukema on aikaisempia vuosia ( ) korkeampi, mutta lukemat ovat keskimääräisesti pysyneet melko samoina. Viraston autojen polttoaineenkulutusta ei enää raportoida HKR:n ympäristöraportoinnissa, koska Stara on ympäristötilinpäätöksessään ilmoittanut kaikkien Staran ajoneuvojen ja työkoneiden polttoainekulutukset. Lisäys (Heidi Huvila): HKR:n polttoaineen kulutus (sisältyy Staran ilmoittamiin) bensiini l diesel l 4. Jätehuolto ja jätteen synnyn ehkäisy Virastotalossa muodostuvat jätteet lajitellaan bio-, energia-, paperi-, seka- ja ongelmajätteeseen. Lisäksi erikseen kerätään pahvi ja viraston keittiöstä metalli. Virastotalon kokonaisjätemäärä (kaikki jätejakeet) oli vuonna 2010 noin tonnia. Jätemäärät on laskettu keskimääräisten säiliöiden painojen mukaan ja ovat viitteellisiä. Kokonaisjätemäärä on edelliseen vuoteen nähden kasvanut tonnia kokonaisjätemäärän ollessa vuonna tonnia. Vuoden 2010 kokonaisjätemäärä on palautunut vuoden 2006 lukemiin (61 tn). Jätemäärän kasvu koostuu lisääntyneestä paperin kulutuksesta. Neljän tonnin vaihteluväli arviossa johtuu paperi- ja pahvisäiliöiden tyhjentämispalvelun toimittajan vaihtumisesta. Toimittajat käyttävät eri arviota keskimääräisen säiliöllisen painosta paperin ja pahvin osalta. Vuoden 2010 paperinkulutus vuoden 2009 kertoimilla laskettuna on 24tn, kun vuoden 2010 kertoimilla se on 28 tonnia. Vuonna 2009 paperinkulutus oli 16,5 tonnia. Siisti Stadi -toiminnan osalta on kerätty kaupungin yleisilta alueilta yhteensä 214 kappaletta erilaista sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) sekä lisäksi yhteensä noin 126 tonnia jätettä, joka koostuu pääasiassa sekajätteestä, metallista ja auto- ja sekapellistä. Vuonna 2009 sähkö- ja elektroniikkaromua kerättiin 308 kappaletta ja sen lisäksi yhteensä noin 125 tonnia jätettä. Vuonna 2010 purkumateriaaleja (asfaltti, betoni- ja tiilijäte) ja ylijäämämaita sekä louhetta on varastoitu Jätkäsaaren, Hernesaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan välivarastokentillä. Materiaalia on tarkoitus käyttää maan pinnan kohotuskohteissa. Purkuasfalttia on hyödynnetty Jätkäsaaren Hyväntoivonpuiston hyötykäyttöalueen reunarakenteessa. Vuonna 2009 toteutetun nuorille suunnatun nettivideokampanjan sivuston Roskavideo.fi ylläpitoa ja siitä tiedottamista jatkettiin vuonna Kampanjassa nuoret laativat lyhytfilmejä roskaantumisen vähentämisestä sekä samalla osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Roskaamisen vähentymistä ja yhteisteisistä alueista huolehtimista edistää myös puistokummitoiminta, joka on rakennusviraston vapaaehtoistyön toimintamalli. Rakennusviraston puistokummirekisterissä on tällä hetkellä 321 henkilöä. Vapaaehtoistyön toimintamallin kehittämiseksi tehtiin 2010 selvitys, joka sisälsi

6 tähänastisen kehittämistyön ja ensimmäisen ehdotuksen siitä, miten vapaaehtoistyö voitaisiin järjestää Helsingin viheralueilla. Virasto on järjestänyt perinteeksi muodostuneita kampanjoita kaupunkilaisille liittyen jätehuoltoon ja jätteiden synnyn ehkäisyyn. Kevätsiivoustalkoita järjestettiin yhteisöjen toimesta 198 kappaletta ja talkoisiin osallistui noin henkilöä. Virasto on ollut yhtenä järjestäjänä myös vapun kuohuviinipullojen keräyskampanjassa, kirsikankukkienkatselujuhla Hanamissa Roihuvuoren kirsikkapuistossa ja syksyisissä haravointitalkoissa Kaivopuistossa. 5. Hankinnat ja kuljetukset Rakennusviraston hankinnoissa on käytetty vaihtelevasti erilaisia ympäristöön liittyviä hankintakriteerejä, kuten esimerkiksi kriteerejä palveluiden ja tuotteiden tuottajien ympäristöasioiden hallinnasta. Lisäksi virastossa kehitettyä katu- ja puistokalusteiden hankintaa varten tehtyä elinkaariarvioon perustuva laskuria on käytetty useana vuonna hankintaprosesseissa. 6. Ympäristöriskit Rakennusviraston merkittävimmät terveys- ja ympäristöriskit liittyvät kaatopaikkoihin, pilaantuneisiin maihin sekä vaarallisten aineiden ja ongelmajätteiden käsittelyyn. Riskit pyritään minimoimaan työturvallisuuskoordinoinnilla, valvonnalla, asiantuntemuksen lisäämisellä sekä sidosryhmäyhteistyöllä. Rakennusvirasto on osallistunut myös kaupungin tulvatorjunnan työryhmään sekä tehnyt tulvatorjuntaan liittyviä investointeja. 7. Hyvät käytännöt Ympäristönäkökohtien määritys virastossa: Organisaatioiden ympäristöasioiden hallinnan tavoitteena on pyrkimys jatkuvaan parantamiseen ympäristösuojelun tasossa. Yksi osa ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista on tunnistaa organisaation toimintojen, tuotteiden ja palveluiden ympäristönäkökohdat, joilla on vaikutuksia ympäristöön. Rakennusvirastossa selvitystyön myötä ympäristönäkökohdat toimivat jatkossa viraston ympäristöohjelmatyön ja muiden toiminnan ohjauksen (esimerkiksi viraston strategiatyö) ympäristöasioiden painopisteitä ohjaavana materiaalina. Lisäksi selvitys toimii dokumenttina viraston kevennetyssä ympäristöjärjestelmässä. Selvitystyön tarpeellisuus tuli esiin myös viraston ympäristöasioiden johdon katselmuksessa edeltävänä vuonna. Ympäristönäkökohdat määriteltiin rakennusviraston keskeisimmille palveluille: yleisten alueiden rakentaminen ja ylläpito sekä alueiden käyttö ja talonrakentaminen. Lisäksi arvioitiin toimistotyön ympäristönäkökohdat. Prosessin aluksi ympäristöasiantuntija määritteli viraston keskeisille palveluille ympäristönäkökohdat alustavasti. Sitten kunkin palvelun tilaamiseen erikoistuneen arviointiryhmän kanssa kokouksessa käsiteltiin alustava ympäristönäkökohtien listaus ja arvioitiin näkökohtien merkittävyydet. Ryhmät muodostuivat henkilöistä, jotka liittyivät keskeisesti kunkin palvelun toteuttamiseen, sekä ympäristöasiantuntijasta. Merkittävyyden arvioinnissa huomioitiin ympäristövaikutusten

7 laajuus/vakavuus ja määrällinen merkittävyys sekä viraston vaikutusmahdollisuudet. Merkittävyydet arvotettiin pisteillä 1-5. Lopullinen merkittävyys arvioitiin laskemalla edellä esitetyn kolmen muuttujan arvojen tulo ja vertaamalla tulosta merkittävyyttä kuvaavaan pistetaulukkoon. Kokouksen jälkeen arviointiryhmälle toimitettiin sähköpostitse tulokset tarkasteltavaksi ja kommentoitavaksi. Tulosten pohjalta tehtiin raporttiluonnos, joka toimitettiin työhön osallistuneille kommenteille. Tämän jälkeen ympäristöasiantuntija kävi esittelemässä tuloksia kaikille halukkaille ryhmille virastossa. Lopuksi työn tulokset käsiteltiin viraston johtoryhmässä ja lopullinen raportti julkaistiin viraston intranetissä. Tarkastelussa ei huomioitu budjetin tuomia rahallisia rajauksia, koska ne eivät kuulu ympäristönäkökohtien tarkasteluun. Rahalliset rajaavuudet nousevat harkintaan vasta, kun tarkastellaan ympäristövaikutusten vähentämisen mahdollisuuksia ja keinoja. Vapaaehtoistyön toimintamallin kehittäminen: Puistokummit Rakennusvirasto jatkoi vuonna 2010 vapaaehtoistyön toimintamallin kehittämistä tekemällä selvityksen vapaaehtoistyön tuote- ja palvelulinjauksen laatimisen pohjaksi. Vapaaehtoistoiminta on puistokummitoimintaa ja niin ikään vapaaehtoisia kutsutaan puistokummeiksi. Selvityksessä käydään läpi tähänastinen kehittämistyö ja se sisältää ensimmäisen ehdotuksen siitä, miten vapaaehtoistyö voitaisiin järjestää Helsingin viheralueilla. Vuonna 2011 aiotaan jatkaa toimintamallin kehittämistä tavoitteena tarjota enemmän tukea ja ohjausta vapaaehtoisille. Puistokummitoiminta mahdollistaa vapaaehtoisten työskentelyn yleisillä viheralueilla. Puistokummeilla on yhteyshenkilö ja heille mm. lainataan työkaluja. Toimintaidea on saanut paljon positiivista palautetta. Vapaaehtoisia rakennusviraston puistokummirekisterissä on tällä hetkellä 321 henkilöä. Lisäksi rakennusvirasto auttoi Punavuoriseuraa perustamaan oman puistokummi ryhmän, Koffin puiston kummit. Ryhmän perustamisen idea lähti asukkaiden halusta puutua häiriöihin, joita Koffin puistossa ilmeni, kuten jatkuva roskaaminen. Puistokummitoiminta on osa Hyvä kasvaa Helsingissä toimintaa.