KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2005 vp Mellanaavan jätevedenpuhdistamon vesien laskeminen Eduskunnan puhemiehelle Ivalossa on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä Lapin ympäristökeskuksen suunnitelma ohjata Mellanaavan jätevedenpuhdistamosta vedet Ivalojokeen Koppelon kylän yläpuolelle. Jätevesien määrä on huomattava, kerätäänhän jätevedenpuhdistamoon likavedet Saariselän matkailukeskusta myöten. Koska on olemassa huoli vaikeidenkin tilanteiden syntymisestä, kylien väki pitää parhaana ratkaisuna johtaa vedet jätevesipuhdistamoilta pitkää putkea myöten Inariin. Vaihtoehtona tälle esitetään vesien ohjaamista Akujoen kautta, jolloin mahdolliset haitat asukkaille saadaan minimoitua. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin ympäristöministeriö ryhtyy tarkistaakseen Lapin ympäristökeskuksen suunnitelmia Ivalon lähellä olevan Mellanaavan jätevedenpuhdistamon vesien laskemisesta siten, että haitat paikalliselle väestölle minimoidaan? Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2005 Esko-Juhani Tennilä /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 603/2005 vp: Mihin toimiin ympäristöministeriö ryhtyy tarkistaakseen Lapin ympäristökeskuksen suunnitelmia Ivalon lähellä olevan Mellanaavan jätevedenpuhdistamon vesien laskemisesta siten, että haitat paikalliselle väestölle minimoidaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Inarin kunta on Mellanaavan jätevedenpuhdistamon omistaja ja haltija. Kyseessä ei siis ole Lapin ympäristökeskuksen vaan Inarin kunnan jätevesihanke, jossa yhteistä etua valvoo asemansa puolesta Lapin ympäristökeskus. Luvanhakijana on Inarin kunta, joka myös vastaa hankkeen suunnittelusta. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1992 Ivalon taajaman jätevesien käsittelemiseksi. Puhdistetut jätevedet on johdettu Akujoen vanhaan uomaan, joka purkaa vetensä Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Ivalojoen suistoon. Akujoen alaosan virtaamasta on nykyisin pahimmillaan noin puolet puhdistettua jätevettä. Pohjois-Suomen vesioikeuden vuonna 1991 myöntämässä jätevesien johtamisluvassa hakija velvoitettiin tekemään selvitykset ja suunnitelmat vaihtoehtoisista purkupaikoista uuteen vuonna 2000 tehtäväksi vaadittuun lupahakemukseen. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 13.2.2002 antamassa toistaiseksi voimassa olevassa Mellanaavan puhdistamon ympäristölupapäätöksessä selvitys puhdistamon vaihtoehtoisista purkupaikoista määrättiin tehtäväksi vuoden 2005 loppuun mennessä. Tähän mennessä hakijan on myös jätettävä puhdistamon lupamääräysten tarkistamista koskeva uusi hakemus. Akujoessa todettiin tapahtuneen haitallisia muutoksia, minkä vuoksi ympäristöluvassa määrättiin tehtäväksi selvitys haitankärsijöiden vahingonkorvauksista. Selvitysmiehen 26.6.2002 päivättyyn lausuntoon perustuen Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto antoi 27.12.2002 päätöksen, josta tehdystä kahdesta valituksesta Vaasan hallinto-oikeus jätti toisen tutkimatta ja hylkäsi toisen 16.1.2003 antamallaan päätöksellä. Saariselän yleiskaavoitukseen liittyen Inarin ja Sodankylän kunnat teettivät yhdessä vuonna 1991 vesi- ja jätehuollon suunnitelman, jonka yhteydessä selvitettiin mahdolliset vaihtoehtoiset jätevesien purkuvesistöt. Tähän ja vuonna 1994 tehtyyn purkuvesistöselvitykseen perustuen Inarin ja Sodankylän kunnat päätyivät ratkaisuun, jossa Saariselän jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Mellanaavan jätevedenpuhdistamolle. Perusteluina ratkaisulle esitettiin muun muassa seuraavia syitä: keskitetyn jätevesijärjestelmän hoidon helppous ja edullisuus, puhdistettujen jätevesien kuormitukseen nähden riittävä purkuvesistön koko ja parantuvat viemäröintimahdollisuudet välillä Saariselkä Ivalo oleville kiinteistöille. Siirtoviemärijärjestelyllä jätevesistä aiheutuva kuormitus Kaunispääojaan, Laanilanojaan ja Tolosjokeen loppuu, ja tehostettavalla Mellanaavan puhdistamolla voidaan käsitellä laajennetun viemäröintialueen jätevedet tehokkaammin kuin pienissä yksiköissä sekä johtaa jätevedet mahdollisimman suureen virtaan haittojen minimoimiseksi purkualueella. Kuntien hyväksymällä jätevesijärjestelmällä edistetään täten tehokkaasti alueellista ympäristönsuojelua. 2
Ministerin vastaus KK 603/2005 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Laadittujen suunnitelmien toteuttamiseksi Inarin kunta haki 22.1.2003 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta uutta ympäristölupaa laajennettavalle Mellanaavan biologis-kemialliselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamossa käsiteltäisiin Ivalon taajaman asumajätevesien lisäksi myös Saariselän Laanilan, Kiilopään Kakslauttasen ja Alajärven Törmäsen alueiden viemäröidyt jätevedet. Hakemuksessa oli esitetty myös selvitys aiemmin vuoden 2005 loppuun mennessä edellytettävästä puhdistettujen jätevesien vaihtoehtoisista purkupaikoista, jotka olivat nykyinen Akujoen purkupaikka, puhdistamon kohta Ivalojoessa, kanava Akujärvestä Ivalojokeen ja Ivalojoen Koppelon kylän alapuolinen kohta. Hakemuksessa Inarin kunta esitti jätevesien purkupaikaksi nykyistä Akujoen purkupaikkaa. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto antoi 8.12.2003 lupapäätöksen 09/03/1, jossa puhdistusvaatimusten lisäksi edellytettiin muun ohella puhdistettujen jätevesien johtamista suoraan Ivalojokeen puhdistamon kohdalle viimeistään 1.1.2007 alkaen. Puhdistamon lupapäätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken. Ympäristölupavirasto tiedotti ympäristönsuojelulain mukaisesti lupahakemuksesta, jotta asianosaisilla oli mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen. Lupaa valmisteltaessa pyydetyt lausunnot sekä hakemuksesta tehdyt muistutukset ja mielipiteet ovat olleet lupaviranomaisen käytössä. Lapin ympäristökeskus esitti hankkeesta Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle antamassaan lausunnossa muun ohella purkupaikan siirtämistä Akujoesta Ivalojokeen puhdistamon kohdalle, jossa tehokas sekoittuminen ja laimentuminen minimoisi puhdistettujen jätevesien haitallista vaikutusta ympäristöön. Mellanaavan puhdistamohankkeen ja sen laajennuksen eri vaiheet osoittavat pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua, jonka eri vaiheissa asianosaisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa hankkeen sisältöön kokonaisuuden kannalta parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Oikeusasteet viime kädessä ratkaisevat voimassa olevan lainsäädännön puitteissa ristiriidat, joita ei ole saatu sovituksi hanketta suunniteltaessa. On toivottavaa, että jätevesijärjestelmä voidaan viivyttelemättä toteuttaa ympäristönsuojelulain periaatteiden mukaisesti ja hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Ympäristöministeriö on vakuuttunut, että ympäristölupaprosessin tuloksena jätevedet tullaan käsittelemään ja johtamaan siten, että niistä aiheutuva haitta ympäristöön on mahdollisimman vähäinen. Ministeriöllä ei ole tarvetta eikä mahdollisuuksia vaikuttaa oikeudessa vireillä olevaan asiaan. Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2005 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 603/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko-Juhani Tennilä /vänst: Vilka åtgärder tänker miljöministeriet vidta för att se över Lapplands miljöcentrals planer för att avleda vattnet från Mellanaava avloppsreningsverk nära Ivalo för att minimera olägenheterna för den lokala befolkningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enare kommun är ägare och innehavare till Mellanaava avloppsreningsverk. Det är alltså inte fråga om Lapplans miljöcentrals utan Enare kommuns avloppsprojekt, där Lapplans miljöcentral på grund av sin ställning bevakar ett allmänt intresse. Tillstånd söks av Enare kommun, som också svarar för projektplaneringen. Reningsverket togs i drift 1992 för att behandla avloppsvattnet från Ivalo tätort. Det renade avloppsvattnet har letts ut till Akujoki gamla bädd som rinner ut i Ivalo älvs utlopp, som i sin tur ingår i nätverket Natura 2000. Omkring hälften av vattenföringen från Akujoki nedre lopp består för tillfället i värsta fall av renat avloppsvatten. Norra Finlands vattendomstol beviljade 1991 tillstånd att avleda avloppsvatten och förpliktade sökanden att lägga fram utredningar och planer för alternativa utloppsplatser i sin nya tillståndansökan som förväntades vara klar 2000. Norra Finlands miljötillståndsverk bestämde den 13 februari 2002 i sitt tills vidare gällande beslut om miljötillstånd för Mellanaava avloppsreningsverk att sökanden ska lämna en utredning om alternativa utloppsplatser före utgången av 2005. Till dess ska sökanden också lämna in en ny ansökan om justering av tillståndet för reningsverket. I Akujoki konstaterades skadliga förändringar och därför krävde myndigheten i miljötillståndet att det ska göras en utredning om skadestånd till de skadelidande. Utifrån utredningsmannens utlåtande den 26 juni 2002 meddelade Norra Finlands miljötillståndsverk den 27 december 2002 ett beslut som det anfördes två klagomål mot. Vasa förvaltningsdomstol lämnade det ena utan prövning och förkastade det andra i sitt beslut den 16 januari 2003. I samband med generalplaneringen av Saariselkä lät Enare och Sodankylä kommuner tillsammans utarbeta en vatten- och avfallshanteringsplan 1991. I det sammanhanget utreddes alternativa utloppsområden för avloppsvatten. Utifrån denna utredning och en utredning av utloppsområdena 1994 stannade Enare och Sodankylä kommuner för att avloppsvattnet från Saariselkä ska ledas via en överföringsledning till Mellanaava avloppsreningsverk. För beslutet anfördes bl.a. följande argument: det var lättare och förmånligare att ha ett centraliserat avloppsvattensystem, utloppsområdet var tillräckligt stort med beaktande av belastningen från renat avloppsvatten och bättre möjligheter till avloppshantering för fastigheterna mellan Saariselkä och Ivalo. Tack vare överföringsledningen upphör avloppsbelastningen i Kaunispääoja, Laanilanjoki och Tolosjoki och avloppsreningsverket i Mellanaava kan effektivare ta hand om avloppsvattnet från det utvidgade avloppshanteringsområdet än små enheter och avleda avloppsvattnet ut i största möjliga flöde för att minimera skadorna i utloppsområdet. Det avloppsvattensystem som kommunerna gått in för främjar därmed effektivt det regionala miljöskyddet. 4
Ministerns svar KK 603/2005 vp Esko-Juhani Tennilä /vas För att kunna genomföra planerna ansökte Enare kommun den 22 januari 2003 hos Norra Finlands miljötillståndsverk om ett nytt miljötillstånd för en utvidgning av det biologisk-kemiska reningsverket i Mellanaava. Planen var att reningsverket tar hand om samhällsavloppsvattnet från Ivalo tätort och därtill om avloppsvattnet från Saariselkä Laanila, Kiilopää Kakslauttanen och Alajärvi Törmänen. I ansökan fanns också den utredning om alternativa utloppsplatser för renat avfallsvatten som förväntades vara klar före utgången av 2005. Utloppsplatserna var den nuvarande platsen i Akujoki, platsen för reningsverket i Ivalo, kanalen från Akujärvi till Ivalo älv och platsen nedan om Koppelo by i Ivalo älv. I sin ansökan föreslog Enare kommun den nuvarande utloppsplatsen i Akujoki till utloppsplats för avloppsvatten. Norra Finlands miljötillståndsverk meddelade den 8 december 2003 sitt tillståndsbeslut 09/03/1, där det ställde vissa reningskrav och dessutom krav på att det renade avloppsvattnet ska ledas direkt till platsen för Ivalo älvs reningsverk senast från den 1 januari 2007. Tillståndsbeslutet för reningsverket har överklagats hos Vasa förvaltningsdomstol, där det är under behandling. Miljötillståndsverket gick i enlighet med miljöskyddslagen ut med information om tillståndsansökan för att parterna skulle ha möjlighet att påverka projektet. Under beredningen har tillståndsmyndigheten haft tillgång till inbegärda utlåtanden samt anmärkningar mot och kommentarer om ansökan. Lapplands miljöcentral framställde i sitt utlåtande om projektet till Norra Finlands miljötillståndsverk bl.a. att utloppsplatsen bör flyttas från Akujoki till platsen för reningsverket i Ivalo älv, där en effektiv uppblandning och upplösning skulle minimera skadeverkningarna från det renade avloppsvattnet för miljön. Mellanaava reningsverksprojekt och de olika utbyggnadsetapperna är ett bevis på långsiktig planering som gett parterna tillfälle att påverka projektet i dess olika faser för att uppnå det bästa möjliga slutresultatet. I sista hand avgör rättsinstanserna inom ramen för lagstiftningen de konflikter som man inte har kunnat enas om under planeringen. Det är önskvärt att avloppsvattensplanen kan genomföras utan dröjsmål i enlighet med principerna i miljöskyddslagen och med gott slutresultat. Miljöministeriet är övertygat om att miljötillståndsprocessen resulterar i att avloppsvattnet behandlas och avleds på ett sådant sätt som medför minsta möjliga skada för miljön. Ministeriet har varken behov eller möjligheter att påverka saken under pågående domstolsbehandling. Helsingfors den 7 juli 2005 Miljöminister Jan-Erik Enestam 5