Ympäristölupahakemus 1 (15) Sisällysluettelo 1 Lupahakemus Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaan 7 korottamiselle... 3 2 Hakijan ja laitoksen yhteystiedot... 4 3 Voimassaolevat ympäristölupa, vesilupa tai muut päätökset ja sopimukset... 4 4 Laitosalue ja sen ympäristö... 5 5 Tiedot toiminnan sijaintipaikasta, ympäristöolosuhteista, ympäristön laadusta ja asutuksesta sekä selvitys alueen kaavoitustilanteesta... 5 6 Selvitys toiminnan sijaintipaikan naapureista sekä muista mahdollisista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea... 6 7 Yleiskuvaus toiminnasta... 6 7.1 Rikastushiekka-altaiden nykytilanne... 7 7.2 Altaan 7 korotus... 8 7.3 Pitkän tähtäimen suunnitelma... 9 8 Toiminnan ajankohta... 10 9 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta... 10 10 Vedenhankinta ja viemäröinti... 10 11 Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa... 10 12 Liikenne ja liikennejärjestelyt... 11 13 Selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä... 11 14 Päästöjen laatu ja määrä... 11 14.1 Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin... 11 14.2 Päästölähteet sekä päästöjen määrä ja laatu ilmaan... 11 14.3 Päästölähteet sekä päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen... 12 14.4 Melupäästöt ja tärinä... 12 15 Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta... 12 16 Syntyvät jätteet ja niiden ominaisuudet, määrät, varastointi sekä edelleen toimittaminen 12 17 Selvitys toimista jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteiden hyödyntämisestä omassa toiminnassa... 13 Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 2 (15) 18 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta... 13 19 Arvio toiminnan vaikutuksesta ympäristöön... 14 20 Toiminnan vaikutusten tarkkailu ja raportointi... 14 21 Vahinkoarvio ja vahinkoa estävät toimenpiteet sekä korvaukset... 15 22 Esitys lupamääräyksiksi... 15 Liite 1 Kemin kromiittikaivoksen uuden rikastushiekka-altaan nro 7 ympäristölupa,nro 17/04/1, 6.2.2004 (Dnro PSY-2003-Y-131) Liite 2 Lapin ELY-keskuksen vastaus 3.11.2014 Liite 3 Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaan 7 korotuksen suunnitelmaselostus (Geobotnia 4.5.2015) Liite 4 Kemin kaivoksen patojen patoturvallisuusselvitys (Pöyry 31.3.2014) Liite 5 Kemin kaivoksen rikastushiekka-lataan 7 korotuksen stabiliteettilaskelmat (Geobotnia 2.4.2015) Liite 6 Tarkkailuohjelma 16.5.2014 Liite 7 Velvoitetarkkailun yhteenvetoraportti 2014 (Pöyry 31.3.2015) Liite 8 Pölymittaukset kaivosalueella (Ilmatieteenlaitos 14.2.2011) Liite 9 Maanomistajat 500 m etäisyydellä rikastushiekka-altaasta 7 Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 3 (15) 1 Lupahakemus Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaan 7 korottamiselle hakee Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaan 7 korotukselle lupaa hakemuksen ja sen liitteenä esitetyn yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. hakee ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista toiminnan aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta rikastushiekka-altaan 7 korotusrakentamiseen liittyen. Rikastushiekka-altaan 7 korottamiseen ei liity muutoksia kaivoksen tuotannossa, alueen vesimäärissä tai käytön aikaisissa päästöissä. Myöskään ympäristövaikutukset eivät lisäänny lukuun ottamatta rakentamisen aikaisia vähäisiä vaikutuksia, joita ovat normaaliin maanrakennustyöhön liittyvät ajoneuvoliikenteen päästöt. Altaan korottaminen ei täten aiheuta merkittäviä muutostarpeita olemassa oleviin ympäristölupiin. :lle on vuonna 2004 myönnetty ympäristölupapäätös (nro 17/04/1, 6.2.2004) silloiselta lupaviranomaiselta (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto). Kyseinen lupapäätös koski rikastushiekka-altaan 7 rakentamista ja lupa sisälsi myös korotuksen rakentamisen (liite 1). Myöhemmin myönnetyssä lainvoimaisessa lupapäätöksessä (nro 125/10/1, 27.12.2010) on kuitenkin kumottu altaan rakentamiselle (6.2.2004) annettu lupapäätös sekä todettu, ettei patoasioita käsitellä lupapäätöksessä (27.12.2010). Rikastushiekka-altaan korotuksen lupatilanteesta keskusteltiin Lapin ELY-keskuksen kanssa ja ELY-keskus katsoi, että kyseessä on ympäristönsuojelulain (527/2014) 29 :ssa tarkoitettu toiminnan olennainen muuttaminen ja :n tulee nyt hakea suunnitellulle korotukselle ympäristölupaa, sekä mahdollisesti vesilain (587/2011) 3 luvun 2 :n mukaista lupaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta (Liite 2 Lapin ELY-keskuksen vastaus 3.11.2014). Rikastushiekka-altaan 7 korotus ei ole vesitaloushanke, joka muuttaisi vesistön asemaa, syvyyttä tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, eikä vesilain mukainen lupa (587/2011, luku 3 2 ) ole mielestämme tarpeen. Korotettaessa allasta korotusperiaatteet säilyvät ennallaan verrattaessa rakenteeseen, jolle myönnettiin lupa vuonna 2004. Rikastushiekka-altaan 7 olemassa oleva pato on niin kutsuttu vyöhykepato, jossa padon tukipenger on rakennettu louheesta ja padon tiivisteosa on tehty altaan sisäluiskaan vinona moreenitiivisteellä. Moreenitiiviste on verhoiltu rikastusprosessissa syntyvällä palakivellä. Allas korotetaan vastaavalla periaatteella, eli olemassa olevan padon ulkopuolista louhetukipengertä korotetaan ja vastaavasti moreenitiivistettä sekä sen verhoilua nostetaan louhetukipengertä vasten. Verrattaessa nyt luvitettavaa rakennetta aikaisempaan on periaate vastaava (mm. vastaava korkotaso), mutta uudessa suunnitelmassa patoturvallisuus huomioidaan entistä paremmin, sillä patorakennetta on muutettu loivemmaksi sekä padon suodatinrakennetta (moreenin ja louheen välissä) on muutettu paksummaksi aikaisempaan suunnitelmaan nähden. Myös moreenitiivisteen verhoilua on paksunnettu aikaisempaan suunnitelmaan nähden. Moreenitiivisteen asentoa on myös loivennettu ja altaan päälle tehdystä tukipenkereestä on luovuttu. Näiden suunnitelmamuutosten avulla padon stabiliteetti paranee ja vaurioriskien katsotaan pienentyvän. Altaan 7 padon korottamista koskeva yleissuunnitelma (liite 3) ja stabiliteettitarkastelu on esitetty lupahakemuksen liitteenä (Liite 5). Yleissuunnitelmassa on esitetty padon harjan maksimikorko +35,5. Yleissuunnitelmassa esitetään, että korotus voidaan rakentaa myös vaiheittain. Kaivoksen patojen turvallisuusselvitys on esitetty hakemuksen liitteenä 4. Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 4 (15) 2 Hakijan ja laitoksen yhteystiedot Kromiittimalmin louhinta ja rikastus Osoite:, Kemin kaivos, FI-94101 Kemi Kiinteistötunnus: Elijärvi 241-406-84-0 ja 241-406-88-14 Yhteyshenkilö: Samuli Nikula (040 536 4023 / samuli.nikula@) 3 Voimassaolevat ympäristölupa, vesilupa tai muut päätökset ja sopimukset Voimassaolevat ympäristöluvat Kemin kromiittikaivoksen ja rikastamon ympäristö- ja vesilupa sekä toiminnan aloittamislupa Nro 125/10/1 (Dnro PSAVI/121/04.08/2010, 27.12.2010). Kemin kaivoksen Nuottijärvi-Surmaojan avolouhoksen tyhjentäminen, vesien johtaminen Iso-Ruonaojaan sekä päätöksen täytäntöönpanoa koskeva hakemus Nro 23/2013/1 (Dnro PSAVI/1/04.08/2013, 26.3.2014). Koetoimintailmoitus rikastushiekka-altaiden pintarakennemateriaalien testaamisesta Kemin kaivoksella, Keminmaa. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 96/11/1 (17.10.2011). Muut altaan 7 korottamiseen liittyvät luvat, päätökset ja sopimukset Päätös yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi annettavista määräyksistä, Tukes 24.6.2014 (kaivnro 1388). Kaivoksen laajentamishankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi-menettelystä annetun lain tarkoittama arviointimenettely (Kemin kaivoksen laajennus, Ympäristövaikutusten arviointiselostus 30.6.2009). Lapin ympäristö-keskus on 13.10.2009 antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Lapin ympäristökeskuksen lausunto 1395Y0040-113. 23.11.2000, lausunto Naturamenettelyn tarpeellisuudesta rikastushiekka-allas 7 rakentamisen yhteydessä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös Nro 17/04/1. 6.2.2004, Kemin kromiittikaivoksen uuden rikastushiekka-altaan nro 7 ympäristölupa (hakemuksen liite 1). Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös Nro 29/05/1. 13.4.2005, rikastushiekka- ja selkeytysaltaiden patojen suotovesien vähentämistä koskevan selvityksen ja toimenpiteiden hyväksyminen. Kemin kaivoksen jätehuoltosuunnitelman päivitys on käsiteltävänä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Jätehuoltosuunnitelman päivityksen yhteydessä on käsitelty rikastushiekka-altaiden vahingonvaaran arviointia. Jätehuoltosuunnitelman päivityksen liitteenä on esitetty Kemin kaivoksen patosortuman vahingonvaara-selvitys (Pöyry, 31.3.2014). Vahingonvaara-arvio on esitetty tämän hakemuksen liitteenä 4. Kemin kaivoksen patojen määräaikaistarkastus 2014 pidettiin 19.9.2014. Kainuun ELY-keskus on määräaikaistarkastuksella todennut, että altaan 7 luokitusta tullaan todennäköisesti esittämään Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 5 (15) muutettavaksi patoturvallisuusluokkaan 1, mutta muilta osin altaiden luokitukset säilyy luokassa 2. Luokituksien muutoksista ei ole patoturvallisuusviranomainen vielä toistaiseksi antanut päätöstä. 4 Laitosalue ja sen ympäristö Rikastushiekka- ja selkeytysaltaat sijaitsevat kaivosalueen kaakkoisosassa (Kuva 1). Aluetta on kuvattu yksityiskohtaisemmin mm liitteen 4 patoturvallisuusselvityksessä. Kaivoksen ja rikastamon toiminta on kuvattu voimassaolevissa ympäristöluvissa, eikä toimintaan tule luvitukseen vaikuttavia muutoksia. Kuva 1 Rikastushiekka- ja selkeytysaltaat (Pohjakartta @MML 2014) 5 Tiedot toiminnan sijaintipaikasta, ympäristöolosuhteista, ympäristön laadusta ja asutuksesta sekä selvitys alueen kaavoitustilanteesta Kaivos ja rikastamo sijaitsevat Keminmaan kunnan Lautiosaaren kylässä. Kaivoksen alueen kiinteistötunnukset ovat Elijärvi 241-406-84-0 ja 241-406-88-14. Keminmaan ja Kemin keskustaan on kaivokselta noin 7,5 km. Kemin kaupungin raja kulkee lähimmillään noin 2 km:n etäisyydellä kaivoksesta. Kulkuyhteys kaivokselle on valtatie 4:ltä, Kemin kohdalta maantietä 19561 pitkin. Maantien lisäksi kaivokselle tulee liittymärautatie Kemi-Tornio radalta. Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 6 (15) Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat kaivoksen pohjoispuolella, noin 2,5 km:n etäisyydellä, Akkunusjoen rannassa ja kaivoksen lounaispuolella, Perta-aavan alueella, noin 2 km:n etäisyydellä. Kaivoksen länsipuolella, noin 4 km:n etäisyydellä, sijaitsee Kemin lentokenttä. Lähimmät viljelyskäytössä olevat alueet sijaitsevat Akkunusjoen ja Pertaaavan alueella, noin 2 km:n etäisyydellä kaivoksesta. Kaivoksen ympäristö on pääasiassa yksityisomistuksessa olevaa metsätalousaluetta. Rikastushiekka-alueen länsipuolella on kiviaineslouhoksia. Rikastushiekka-altaan sijainti ja ympäristöolosuhteet on kuvattu liitteenä esitetyssä rikastushiekka-altaiden vahingonvaara-arviossa (Liite 4). Alueella on voimassa maakuntakaavana ympäristöministeriön 19.2.2014 vahvistama Länsi-Lapin maakuntakaava (Lapin liiton maakuntavaltuuston päätös 26.11.2012 Länsi-Lapin maakuntakaavan hyväksymisestä). Kemin kaivoksen alue on huomioitu EK-merkinnällä. Kaavassa on aluekohtainen määräys EK1916, jonka mukaisesti kaivostoiminta tulee suunnitella niin, että se ei Kirvesaavan Natura 2000- verkostoon kuuluvalla alueella aiheuta merkittäviä päästöjä tai hydrologisia vaikutuksia tai muutenkaan merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi se on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Keminmaan kunnassa on koko kuntaa koskeva yleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt 29.1.1979. Yleiskaavassa kaivosalue on merkitty teollisuus-alueeksi. Kaivoksen ympäristö on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. 6 Selvitys toiminnan sijaintipaikan naapureista sekä muista mahdollisista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea Rikastushiekka-altaan maanomistajat 500 m etäisyydellä rikastushiekka-altaan 7 rajasta on esitetty liitteenä 9. Muita asianosaisia, joita toiminta ja sen vaikutuksen saattavat koskea: Oy Forcit Ab:n kemiittiasema, yhteyshenkilö Marko Söyrinki, Elijärventie 645, 94600 Kemi. Pelastusviranomainen. Yhteyshenkilöt palotarkastaja Antti Nevasaari ja palomestari Mika Tirroniemi, Verkkitehtaankatu 6, 95450 Tornio Patoturvallisuusviranomainen, Kainuun ELY-keskus, Kalliokatu 4, 87100 Kajaani. Lapin ELY-keskus, PL 8060, 96101 Rovaniemi 7 Yleiskuvaus toiminnasta Kaivoksen ja rikastamon tuotanto ja toimintaperiaatteet eivät muutu aikaisemmissa lupaprosesseissa esitetyistä, lukuun ottamatta altaan 7 korotusta. Kaivoksen tuotannon nosto on huomioitu voimassaolevissa ympäristöluvissa. :n Kemin kaivoksella louhitaan kromiittimalmia, joka rikastetaan alueella olevassa rikastamossa kromiittirikasteiksi, jotka käytetään ferrokromin tuotannon raaka-aineina. Kromiittimalmiesiintymä löydettiin vuonna 1959. Malmin louhinta ja rikasteiden tuotanto on käynnistynyt vuonna 1967. Kaivoksen toiminta-aikana louhitun malmin määrä on ollut noin 43 Mt, jonka lisäksi sivukiveä on louhittu noin 135 Mt. Kaivospiirin pinta-ala on noin 900 ha. Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 7 (15) Malmia louhitaan vuonna 2005 avatussa maanalaisessa kaivoksessa. Kaivoksen todennetut malmivarat ovat noin 48 Mt ja mineraalivarat on ollut 100 Mt. Malmiesiintymä on noin 3 km pitkä ja keskimääräisen leveys noin 40 m. Malmion on todettu ulottuvan yli 1,3 km:n syvyyteen. Malmia louhitaan 2,7 Mt vuodessa ja sivukiveä noin 1..1,2 Mt. Sivukivi hyödynnetään pääsääntöisesti kaivostäytössä. Malmi rikastetaan rikastamolla, missä tuotetaan vuodessa pala-rikastetta 400 000 tonnia ja hienorikastetta 850 000 tonnia. Rikastuksessa syntyy lisäksi palakiveä 270 000 tonnia ja rikastushiekkaa 1..1,2 Mt vuodessa. Rikastamolta rikastushiekka pumpataan vesilietteenä rikastushiekka-altaille, jossa kiintoaine laskeutuu ja vesi (vuodessa noin 2,5 Mm3) ohjataan edelleen selkeytysaltaisiin. Altaista vesi pumpataan prosessivetenä takaisin rikastamolle. Osa vesistä suotautuu rikastushiekka-altaista ja osa ylijuoksutetaan Iso-Ruonaojaan. 7.1 Rikastushiekka-altaiden nykytilanne Rikastushiekkaa syntyy nykyisillä tuotantomäärillä noin 1 Mt/vuosi (max 1,2 Mt). Rikastushiekka-altaita alueella on kaikkiaan neljä (altaat 1, 2/3, 6 ja 7). Altaiden sijainnit ja pinta-alat on esitetty kuvassa 2. Viime vuosina rikastushiekkaa on läjitetty pääsääntöisesti altaaseen 7. Altaaseen 2/3 on tehty lopputäyttöä kesäkausina. Myös altaassa 6 on edelleen tilaa altaan lopputäytölle. Allas 1 on peitetty ja maisemoitu. Altaan 7 pinta-ala on noin 100 ha. Altaan 7 padon harjan taso on tällä hetkellä +29 (N43) ja HW-taso on +27, jonka mukainen tilavuus noin 4,7 Mm3. Altaaseen 7 on pumpattu rikastushiekkaa vuosina 2008 2014 yhteensä noin 3,4 Mt. Rikastushiekka-altaan 7 tämän hetkinen täyttötilavuus loppuu laskennallisesti vuonna 2018. Kuva 2 Altaiden sijainnit ja pinta-alat Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 8 (15) Rikastushiekka-altaat on luokiteltu voimassaolevan ympäristöluvan mukaisesti muiksi kaivannaisjätteen jätealueiksi. Altaat maisemoidaan niiden täytyttyä. 7.2 Altaan 7 korotus Rikastushiekka-altaan 7 rakentamiselle on myönnetty ympäristölupa 17 / 04 vuonna 2004 (Dnro PSY- 2003-131, 6.2.2004). Ko. lupahakemuksen liitteenä olevissa suunnitelmissa esitetty myös korotus. Ympäristöluvan on myöhemmin korvannut päätös Nro 125/10/1 (Dnro PSAVI/121/04.08/2010). Ympäristöluvassa Nro 125/10/1 ei käsitellä rikastushiekka-altaan rakentamista ja korotukselle haetaan nyt uutta ympäristölupaa. Korotuksen päivitetyssä yleissuunnitelmassa (liite 3) on parannettu stabiliteettia edellä mainitun lupahakemuksen ympäristöluvan (Dnro PSY-2003-131, 6.2.2004) liitteenä oleviin suunnitelmiin nähden loiventamalla moreenitiivisteen asentoa ja luopumalla rikastushiekan päälle tehdystä tukipenkereestä sekä paksuntamalla suodatinkerrosta ja moreenin verhoilua. Korotusperiaatteet ovat muutoin ennallaan. Rikastushiekka-altaan 7 reunapenkereet ovat pääosin vyöhykepatoja, joiden runkona on louhepenger ja altaan puolella on moreenista rakennettu tiiviste. Altaiden 2-3 ja 7 välipenger / -pato on rakennettu homogeenisena moreenipatona. Raakkuläjitystä vasten on rakennettu moreenitiiviste. Nykyinen harjan taso on +29,00 lukuun ottamatta altaan 2-3 kohtaa, missä penkereen harja on tasolla +32,0. Rikastushiekka-altaan 7 harja tullaan korottamaan tasoon +35,500. Allasta 7 käytetään malmin rikastuksen yhteydessä syntyvän rikastushiekan läjitykseen. Rikastushiekka läjitetään altaaseen pumppaamalla. Rikastushiekka sedimentoituu altaaseen ja ylimääräinen vesi poistetaan altaasta dekantointikaivolla altaaseen 4 ja edelleen altaaseen 5 veden selkeyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Nykyinen altaan ylävesipinta HW on +27,00. Suunniteltu ylävesipinta on +33,50, jolloin altaan pinta-ala on noin 109 ha. Korotuksen jälkeinen lisätilavuus on 6 890 000 m3. Altaan reunapenkereiden korottaminen tasoon +35,50 ajoittuu alustavasti vuosille 2016 2018 aikana. Korotus voidaan vaihtoehtoisesti tehdä myös kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe tehdään tasoon +32,20 vuosina 2016 2018 ja korotus lopulliseen tasoon +35,50 vuosina 2020 2022. Korotusten jälkeen altaisiin voidaan läjittää yhteensä noin 11 vuoden rikastushiekat. Pato- ja pohjarakenteiden suunnittelussa on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon seuraavia toiminnallisia ja kohdekohtaisia vaatimuksia: 1. Penkereillä on riittävä varmuus sortumista vastaan 2. Padon tiivisterakenteet rajoittavat altaassa olevan veden virtausta niin, että pinta- ja suotovedet voidaan kerätä hallitusti ja johtaa edelleen Iso-Ruonaojaan. Tiivisterakenteet kestävät niihin kohdistuvan suotopaineen (ei sisäisen eroosion riskiä). 3. Käytetään mahdollisuuksien mukaan alueelta saatavia rakennusmateriaaleja. 4. Vältetään talvityöhön liittyvät ongelmat ja riskit mahdollisimman hyvin. 5. Allaskoko on nykyisellä tuotannon tasolla riittävä takaamaan varastotilaa rikastushiekalle ja vedelle pitkälle tulevaisuuteen. Aikaa pitemmän aikavälin ratkaisulle rikastushiekan varastoimiseksi altaan 7 täytyttyä on runsaasti. 6. Allaskoko on myöskin riittävä vapaan veden selkeytymistä ajatellen. Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 9 (15) 7. Patojen harjaleveys on riittävä sekä huoltoliikennettä että rikastushiekan ja veden kierrätysputkistoja ajatellen. 8. Rikastushiekan pumppauspaikkoja pystytään vaihtelemaan ja allas täyttämään tasaisesti. Altaiden ulkoreunan padot on suunniteltu korotettavaksi vyöhykepatoina, joissa on louheesta muodostuva tukipenger ja märän luiskan puolella oleva vino moreenitiiviste. Louheen ja moreenitiivisteen väliin rakennetaan suodatin, joka koostuu murskekerroksesta (kiilaus) ja N3-luokan suodatinkankaasta. Poikkeuksena suunnitellussa korotuksessa on altaan 2-3 puoleinen pengerjakso, jossa altaan 7 patotiiviste ja tiivisteura on liitetty altaan 2-3 moreenitiivisteeseen ja padon yläosa on suunniteltu homogeenisena moreenipatorakenteena ja sen pinnassa on louhe- tai murskeverhous. Padon harjalla on kantava kerros liikennöintiä varten. Altaan rakentamiseen käytetään kaivoksen tai sen lähialueilta hankittavia materiaaleja. Louhetukipenkereessä käytetään kaivoksen alueelta saatavaa sivukiveä. Louhetukipenkereessä voidaan käyttää myös soveltuvin osin palakiveä ja betonimursketta, joiden käyttökohteet määritellään toteutussuunnitelmissa. Moreenitiivisteen ja louhetukipenkereen väliin rakennetaan suodatin, joka koostuu kiviaineksesta rakennettavasta karkea- ja hienosuodattimesta sekä suodattimien ja moreenitiivisteen väliin asennettavasta suodatinkankaasta. Suodatinkerrosten päälle rakennetaan varsinainen moreenitiiviste kaivoksen tai sen lähialueilta hankittavasta moreenista. Moreenikerroksen päälle rikastushiekka-altaan puolelle rakennetaan verhous pienlouhetta, kalliomursketta tai palakiveä hyödyntäen. Altaan korotuksessa harjan tasoon +35,5 poistetaan maita louhetukipenkereen alta yhteensä noin 115 000 m 3 /rtr. Massat hyödynnetään maisemoinnissa kaivoksen sivukivikasojen ja rikastushiekkaaltaiden alueella. Moreenia käytetään patokorotukseen noin 100 000 m 3 /rtr, louhetta louhetukipenkereeseen noin 875 000 m 3 /rtr ja muita kiviaineksia noin 130 000 m 3 /rtr (suodatin, verhous, tiet). Rakenteissa hyödynnetään kaivoksen alueella läjitettynä oleva betoni (n. 5000 m 3 ). Korotettaessa allas kahdessa vaiheessa ensin tasoon +32,2 on materiaalien tarve likimain puolet edellä mainituista. Vuoden 2015 aikana selvitetään yksityiskohtaiset materiaalien ottopaikat kaivosalueella. Altaan korotuksen yleissuunnitelma ja stabiliteettitarkastelu on esitetty kokonaisuudessaan hakemuksen liitteinä (Liite 3 ja liite 5). 7.3 Pitkän tähtäimen suunnitelma Kemin kaivoksen elinikä on pitkä ja kaivoksella selvitetään myös rikastushiekan läjitysmahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on tunnistettu keskeiseksi selvittää olemassa olevan kaivannaisjätealueen maksimaalinen hyödyntäminen ennen uusien alueiden käyttöönottoa. Tämä sisältää tarkastelut mm olemassa olevan allasalueen korottamisesta tulevan altaan 7 korotuksen jälkeen sekä hiekan hyödyntämisen kaivoksen ja avolouhosten täytöissä. Toistaiseksi rikastushiekan läjittäminen avolouhoksiin ei tule kysymykseen, sillä kaivoslain mukaan ei kaivoksen ja esiintymän mahdollista tulevaa käyttöä ja louhimistyötä ei saa vaarantaa tai vaikeuttaa (621/2011, 18). Mahdolliset kaivos- ja avolouhostäytöt tullaan huomioimaan toiminnassa pitkällä tähtäimellä. Altaan 7 suunnitellussa korotuksessa on pitkän tähtäimen läjitystarve huomioitu korottamalla allas nyt ulospäin käytettävissä olevan pinta-alan rajoissa stabiilina rakenteena, jotta tulevaisuudessa allasalueen mahdollinen sisäänpäin korotus olisi tarvittaessa mahdollista toteuttaa ja alueella käytettävissä oleva pinta-ala hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 10 (15) 8 Toiminnan ajankohta Kemin kaivoksen toiminta tulee näillä näkymin jatkumaan vuosikymmeniä. Rikastushiekka-altaan 7 tämänhetkinen täyttötilavuus täyttyy vuonna 2018. Tämänhetkisen arvion mukaan korotus tullaan tekemään kahdessa vaiheessa. Korotuksen rakentamisen ensimmäinen vaihe on suunniteltu tehtäväksi vuonna 2016-2018. Ensimmäinen korotusvaihe täyttyy arviolta 2023, joten korotuksen toinen vaihe tulisi tehdä vuosien 2020-2022 aikana. Altaan 7 korotuksen jälkeinen täyttötilavuus täyttyy noin vuonna 2028. Mikäli rikastushiekka-allas korotetaan esitettyyn maksimikorkoon, on HW-tason mukaisesti saatu lisätilavuus 6 890 000 m3 (n. 11 Mt), joka vastaa noin 10 vuoden rikastushiekkamäärä. Korettaessa kahdessa vaiheessa on täyttömäärät likimain puolet tästä molemmissa vaiheissa. 9 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta ei tule vaikuttamaan olennaisesti energiankäyttöön tai tehokkuuteen, lukuun ottamatta vähäistä rikastushiekan pumppauksen kasvavaa energiatarvetta. Rakentamisen aikainen energian käyttö koostuu maanrakennuskaluston energiankulutuksesta. 10 Vedenhankinta ja viemäröinti Altaan 7 korotus ei aiheuta muutoksia kaivoksen ja rikastamon vesienkäsittelyjärjestelyihin. Rikastamo ottaa edelleen prosessivetensä vesien selkeytysaltailta ja maanalaisen kaivoksen poistovedet johdetaan rikastushiekka-altaiden vesienkiertoon. Kaivoksen vesitasetta ja vesiin liittyviä järjestelyitä on kuvattu Surmaojan avolouhoksen tyhjennyspumppaukseen liittyvässä lupahakemuksessa ja ympäristöluvassa Nro 23/2013/1 (Dnro PSAVI/1/04.08/2013, 26.3.2014). Rikastushiekka-altaan korottamisessa käytetään vettä ainoastaan pölynhallintaan. Urakoitsijan sosiaalitilat vedet kerätään umpisäiliöihin. 11 Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Rikastushiekka-altaiden sortuminen on epätodennäköistä. Patoturvallisuusselvitys on esitetty liitteenä 4 ja arviossa on huomioitu altaan 7 korotuksen jälkeinen tilanne. Keskeisenä näkökohtana altaan 7 korotuksen suunnittelussa on patoturvallisuus. Allas 7 on varustettu suotovesien tarkkailujärjestelmällä. Kaivoksen rikastushiekka-altaat on osa kaivoksen prosessia ja päivittäisen tarkkailun alaisena. Altaan 7 korotustyön toteuttamisesta urakoitsijalta edellytetään turvallisuussuunnitelma. Työn aikana kiinnitetään huomiota liikenteeseen ja liikenteen päästöjen hallintaan. Altaiden alueella on erillinen patojen tarkkailusuunnitelma, jonka mukaisesti alueella tehdään tarkastuskierroksia. Mahdollisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa toimitaan kaivoksen turvallisuus (TTT)- ja ympäristöjärjestelmien mukaisesti. Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 11 (15) 12 Liikenne ja liikennejärjestelyt Kaivosalueen ulkopuoliset liikennejärjestelyt eivät muutu altaan 7 korotuksen myötä. Myöskään altaan 7 korotustyön aikana ulkopuolinen liikenne ei merkittävästi lisäänny, sillä patomateriaalit hankitaan pääsääntöisesti kaivoksen alueelta. Rakennustyö lisää merkittävästi liikennettä kaivosalueen sisällä. Liikenteessä kiinnitetään huomiota turvallisuuteen sekä pölynhallintaan. Urakoitsijalta tullaan edellyttämään erillistä turvallisuussuunnitelmaa, joissa liikenne ja liikennejärjestelyt (ml pölynhallinta) huomioidaan. 13 Selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä Kaivoksella on käytössä ISO 14 001 mukainen ympäristöjärjestelmä. 14 Päästöjen laatu ja määrä Rakentamisen aikaiset päästöt ovat koneiden polttoainekulutuksesta aiheutuvat päästöt ja liikenteen aiheuttamat pölypäästöt. Patomateriaalina käytetään pääasiassa kaivoksen alueen kiviaineksia, joiden mahdollinen välppäys, murskaus ja seulonta sekä lastaus ja kuljetus aiheuttavat päästöjä. Normaalitoiminnanaikaiset päästöt on huomioitu kaivoksen tarkkailuohjelmassa (liite 6), joka on päivitetty kesällä 2014. Tarkkailuohjelman mukainen velvoitetarkkailun vuosiraportti 2014 vesien seurannasta on esitetty liitteenä 7. 14.1 Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin Tiestöä kastellaan pölyn hallitsemiseksi vedellä tai tarvittaessa suolavedellä. Sosiaalitilojen vedet kerätään umpisäiliöihin. Päästöt vesistöön eivät ennalta-arvioiden merkittävästi lisäänny. 14.2 Päästölähteet sekä päästöjen määrä ja laatu ilmaan Rakentamisen aikaiset pölypäästöt liikenteestä ja kiviainesten käsittelystä sekä polttoainekulutuksen osalta rajoittuvat kaivosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Sivukiven murskauksessa muodostuvan pölyn leviäminen ympäristöön estetään murskaamon ja sen oheislaitteistojen koteloinneilla, kastelulla sekä kohdekohtaisilla pölysuodattimilla. Kuormattavan, syötettävän ja murskauslaitteiston kuljettimilta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä estetään säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteistojen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Päällystämättömien teiden pölynhallintaan käytetään kastelua ja suolausta. Kestopäällisteiset tiet harjataan koneellisesti. Rikastushiekka-altaiden alueen pölypäästöjä on seurattu 5 vuoden välein tehtävällä jatkuvatoimisella mittauksella. Edellinen mittaus tehtiin 2010 ja mittauksista on laadittu raportti (ilmatieteenlaitos 14.2.2011), jonka mukaisesti Kemin kaivosalueen ilmanlaatu oli raportin mukaan hengitettävien hiukkasten pitoisuusmittausten tulosten perusteella arvioituna pääosin hyvä. Korkeimmat pitoisuudet muodostuivat tilanteissa, joissa tuulen nopeus oli suuri, jopa 5-9 metriä sekunnissa. Tutkimuksessa verrattiin tuloksia vuonna 2005 tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin ja todettiin sekä ohjearvoon verrattavien Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 12 (15) pitoisuuksien, että kuukausikeskiarvojen pääosin pienentyneen vuodesta 2005. Seuraava mittaus toteutetaan vuonna 2015. Rikastushiekka-altaiden pölynhallintaan on pyritty vaikuttamaan altaiden täyttöaikatauluilla, osittaisilla peittokerroksilla (allas 2-3 reunat ja koetoiminta-alue) sekä palakiviteillä. Altaan 6 alueelle ei ole pumpattu hiekkaa vuoden 2008 jälkeen ja allas on kasvittunut luontaisesti (sammal/heinä) ja osin tehtyjen ruokohelpin istutuskokeiden avulla. Altaassa 6 on edelleen täyttötilavuutta, joka tullaan hyödyntämään, kuten myös mahdollinen muun rikastushiekka-alueen tuleva hyötykäyttö rikastushiekan läjitykseen tullaan selvittämään. Altaan 2-3 alueelle on pumpattu viime vuosina hiekkaa kesäkausina, eikä kyseisen alueen pölyäminen ole ollut viime vuosina ongelmallista. Altaan 7 reuna-alueiden täyttymisen johdosta on alueella ollut viimeisen vuoden aikana kaksi merkittävää pölyämistä, jotka molemmat ajoittuivat pakkasjaksoihin (23.10.2014 ja 5.2.2015), jolloin hiekka-kerroksen pintakerroksen jäätyminen ja voimakas tuuli aiheutti poikkeuksellista pölyämistä. Tilanteet on raportoitu Lapin ELY-keskukselle. Outokumpu on käynnistänyt selvitystyön pölypäästöjen hallintaan liittyen. Vuoden 2015 jatkuvatoiminen pölymittaus tulee antamaan lisätietoa pölynhallintaan ja pölynhallintatarpeeseen. Kaivoksen pölypäästöt rajoittuvat kaivosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. 14.3 Päästölähteet sekä päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Rakentamisen aikaisten kalustojen tankkaukseen käytettävät siirrettävät säiliöt ovat kaksivaippaisia. Mahdollisten konerikkojen sattuessa käytetään imeytysmateriaalia öljyn talteen ottamiseksi. 14.4 Melupäästöt ja tärinä Rakentamisen aikaisen liikenteen ja kiviainesten käsittelyn aiheuttama melu ja tärinä on vähäistä ja rajoittuu kaivosalueelle. 15 Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta Rikastushiekka-altaan 7 korottamiseen liittyen kiviainesten käsittelyssä ja kuljetuksissa huomioidaan pölypäästöjen hallinta. Tarvittaessa pölypäästöjä rajoitetaan kastelulla. 16 Syntyvät jätteet ja niiden ominaisuudet, määrät, varastointi sekä edelleen toimittaminen Kaivoksen jätehuollossa ei ole tapahtunut muutoksia. Altaan korottamiseen liittyvässä toiminnasta syntyy vähäinen määrä sosiaalitilojen jätteitä ja normaalia sekajätettä. Mahdolliset ongelmajätteet kerätään erikseen. Kaikki jätteet toimitetaan luvanvaraiseen käsittelyyn. Kaivoksen alueella on läjitettynä betonijätettä Nuottijärven sivukivikasan alueella. Alueelle läjitetään jatkossakin betonia, jota syntyy vähäisiä määriä sekä rakennushankkeissa, että maanalaisen kaivoksen betonointitöissä. Alueelle läjitetään myös pieniä määriä purkuasfalttia. Mikäli maanalaiseen kaivokseen tilattua betoniautolla toimitettavaa on ylimäärin, eikä sitä voida suoraan hyödyntää kaivoksen kovettuvassa täytössä tuotantotilanteesta johtuen, niin betoniautot tyhjennetään jatkossakin Nuottijärven sivukivikasalle (kuva). Läjitettävää betonijätettä syntyy vähäisiä määriä ja betoni hyödynnetään säännöllisesti joko kaivoksen maanrakentamisessa tai kaivostäytössä. Asfaltti hyödynnetään kaivoksen tierakenteissa. Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 13 (15) Betonin ja asfaltin läjitysalueet esitetään luvitettavaksi tässä yhteydessä tilapäiseksi varastointialueeksi. Läjitysalueet on merkitty kyltein (kuva 3). Tällä hetkellä betonin läjitysalueella oleva betonijäte-erä (n. 5000 m3) hyödynnetään murskattuna patorakenteessa. Sijoituspaikka tarkennetaan toteutussuunnitelmassa. Hyödynnettävän betonin haitallisten aineiden pitoisuudet selvitetään Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisessä maarakentamisessa (ns. Mara asetus, 591/2006) mukaisesti. Kuva 3 Betonin läjitysalue (B) ja asfaltin läjitysalue (A) 17 Selvitys toimista jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteiden hyödyntämisestä omassa toiminnassa Rikastushiekka-altaan korotuksessa hyödynnetään kaivosalueen kaivannaisjätteitä (sivukivi, palakivi). Myös läjitettynä oleva betonijäte-erä hyödynnetään patorakenteissa. Kaivoksen jätehuolto ja jätteiden hyödyntäminen säilyy ennallaan, mm palakiveä ja sivukiveä hyödynnetään kaivostäytöissä ja maanrakentamisessa kaivosalueella. 18 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Rikastushiekan läjitykseen varatulla alueella jo olemassa olevaa allasta korotetaan. Altaan sijoitus on aikaisemmin valittu siten, että pohjamaan laatu mahdollisti patojen turvallisen rakentamisen. Käytettävä Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 14 (15) patopoikkileikkaus on yleisesti käytössä kaivosten rikastushiekka-altaissa. Rikastushiekka-altaan suunnittelussa ja käytössä on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka (European Commission, Reference Document on Best Available Techniques for Management of Tailings and Waste-Rock in Mining Activities, January 2009). 19 Arvio toiminnan vaikutuksesta ympäristöön Kemin kaivoksen toiminnan vaikutus ympäristöön on arvioitu kattavasti aikaisempien lupakäsittelyjen yhteydessä (ympäristöluvat nro 125/10/1, 27.12.2010 ja Nro 23/2013/1, 26.3.2014 sekä altaan 7 aikaisempi lupa Nro 17/04/1. 6.2.2004). Lapin ympäristökeskus on 23.11.2000 antanut lausunnon luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitetun menettelyn tarpeellisuudesta uuden rikastushiekka-altaan rakentamisen yhteydessä. Lausunnossa ympäristökeskus on katsonut, että rikastushiekka-altaan rakentaminen ei heikennä niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi Kirvesaapa (FI1300505) -niminen alue on otettu Natura-verkostoon, eikä hanke näin ollen edellytä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointimenettelyä. Tilanne ei ole muuttunut aikaisemmasta. Rikastushiekka-altaan 7 korotus ei aiheuta maisemallista vaikutusta lähiympäristöön, sillä korotuksen jälkeen allas nousee ainoastaan noin 1,5 metriä viereisen rikastushiekka-altaan 2/3 tason yläpuolelle, jääden kymmeniä metrejä sivukivikasan tason alapuolelle. Altaan rakentamisessa hyödynnetään sivukiviä, mikä osaltaan pienentää sivukivikasojen maisemallista vaikutusta. Rikastushiekka-altaan 7 korotus ei aiheuta muutoksia kaivoksen vesienkäsittelytarpeeseen, eikä kasvavia päästöjä pinta- tai pohjavesiin. Korotus ei myöskään aiheuta vaikutuksia meluun tai tärinään. Vahingonvaara-arviossa on huomioitu myös altaan korotuksen vaikutus (liite 4). Rikastushiekka-altaiden pinta pölyää satunnaisesti kuivien jaksojen tai pakkasjaksojen sekä voimakkaan tuulen yhteisvaikutuksesta. Kaivoksen alueella on tutkittu ilmanlaatua edellisen kerran 2010 toukojoulukuussa, jolloin pölypäästöistä aiheutuvien ilman mitattiin hiukkaspitoisuuksia hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta kahdessa mittauspisteessä, Porasydänvarastolla ja Selkeytysaltaalla (Liite 8). Selkeytysaltaan tarkkailu-pisteessä mitatut vuorokausipitoisuudet alittivat vastaavan ohjearvon ollen suurimmillaankin alle 60 % ohjearvosta vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa ja mittausjaksolla oli vain yksi vuorokausiraja-arvon ylitys. Vastaava mittaus uusitaan tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2015. Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että satunnaisista pölyämisistä huolimatta, ei rikastushiekka-altaan pölyäminen aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle pölypäästöjen rajoittuessa kaivosalueen välittömään läheisyyteen. Kaivoksen laajentamishankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi-menettelystä annetun lain tarkoittama arviointimenettely (Kemin kaivoksen laajennus, Ympäristövaikutusten arviointiselostus 30.6.2009). Lapin ympäristö-keskus on 13.10.2009 antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. 20 Toiminnan vaikutusten tarkkailu ja raportointi Toiminnan vaikutusten tarkkailusuunnitelma on päivitetty Nuottijärvi-Surmaojan avolouhoksen tyhjennyspumppausluvan myöntämisen jälkeen kesällä 2014. Tarkkailusuunnitelma on esitetty liitteenä 6 ja vuoden 2014 vesien velvoitetarkkailuraportti liitteessä 7. Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.
Ympäristölupahakemus 15 (15) Rikastushiekka-altaan korottaminen ei aiheuta muutostarvetta käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuun. Rikastushiekka-altaan 7 korottamisen laadunvalvonnasta laaditaan erillinen ELY-keskuksella hyväksytettävä laadunvalvontasuunnitelma työn toteutukselle. Laadunvalvonnasta ja padon rakentamisesta laaditaan raportti ja laadunvalvonta ja toteumamittaukset säilytetään osana rikastushiekka-altaiden patoturvallisuuskansiota. Rikastushiekka-allas 7:n ulkopuolella on 6 suotovesien tarkkailukaivoa. Tarkkailujärjestelmä säilytetään ennallaan, mutta tarkkailukaivoja joudutaan siirtämään/korottamaan louhetukipenkereen rakentamisen vuoksi. 21 Vahinkoarvio ja vahinkoa estävät toimenpiteet sekä korvaukset Toiminta ei muutu aikaisemmasta, lukuun ottamatta altaan 7 korotusta. Toiminnasta ei aiheudu korvattavaa haittaa tai vaikutusta, jota ei ole jo aikaisemmissa lupaprosesseissa huomioitu. Kaivannaisjätealuetta koskeva vakuus on käsiteltävänä Kemin kaivoksen jätehuoltosuunnitelman yhteydessä. Kemin kaivokselle on asetettu kalanistutusvelvoite kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi 6000 1-kesäistä vähintään 6,5 cm kuhan poikasta (määräys 24 päätös Nro 23/2013/1, 26.3.2014). 22 Esitys lupamääräyksiksi hakee Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaan 7 korotukselle lupaa hakemuksen ja sen liitteenä esitetyn yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. hakee ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista toiminnan aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta rikastushiekka-altaan 7 korotusrakentamiseen liittyen. Kemin kaivos esittää, että korotuksen laadunvalvonnasta laaditaan erillinen laadunvalvontasuunnitelma, joka hyväksytetään ELY-keskuksella. Laadunvalvontasuunnitelma toimitetaan ELY-keskukselle vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. Myös rakentamistöiden aloittamisesta ilmoitetaan vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista ELY-keskukselle. Luvan hakija esittää, että kaivoksen alueelle läjitetty betonijäte voidaan hyödyntää patorakenteessa hallitusti. Betonin sijoituskohde patorakenteessa hyväksytetään Kainuun ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomaisella. Lisäksi haetaan lupaa välivarastoida toiminnassa syntyvää betoni- ja asfalttijätettä erillisellä varastointialue sivukivikasan alueelle. Kaivoksen toiminnan pysyessä ennallaan, ei ole erillistä tarvetta tarkkailuohjelmien päivittämiselle. Tarkkailuohjelman päivitetään tarvittaessa ELY-keskuksen kanssa sovitusti. Tel. +358 16 4521, Fax +358 16 453 566, www.