Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaan 7 korottaminen sekä asfaltti- ja betonijätteen varastointi, Keminmaa

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 26/2016/1 Dnro PSAVI/1253/2015 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaan 7 korottaminen sekä asfaltti- ja betonijätteen varastointi, Keminmaa LUVAN HAKIJA Outokumpu Chrome Oy, Kemin kaivos PL 172 (Elijärventie 645) Kemi

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 6 Yleiskuvaus toiminnasta... 6 Rikastushiekka-altaan 7 korotus... 7 Altaiden nykytilanne... 7 Altaan 7 korotuksen toteuttaminen... 7 Korotuksen ajankohta... 9 Pitkän tähtäimen suunnitelma rikastushiekan sijoittamiseen Asfaltti- ja betonijätteen varastointi Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Liikenne ja liikennejärjestelyt Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöjen laatu ja määrä Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin Päästölähteet sekä päästöjen määrä ja laatu ilmaan Päästölähteet sekä päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Melupäästöt ja tärinä Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Selvitys toimista jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteiden hyödyntämisestä omassa toiminnassa TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VAHINKOARVIO JA VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine Viranomaisten kuuleminen hakijan vastineen johdosta ja annetut lausunnot Tarkastus MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Padon korotusta koskevat lupamääräykset Betoni- ja asfalttijätteen varastointia koskevat määräykset OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 31

3 Luvan myöntämisen edellytykset Täytäntöönpanoratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Outokumpu Chrome Oy, Kemin kaivos on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimitetulla hakemuksella hakenut Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaan 7 korottamista, toiminnan aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta rikastushiekka-altaan 7 korotusrakentamiseen liittyen sekä asfaltti- ja betonijätteen tilapäistä varastointia. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kemin kaivoksen toiminta käsittää kromiittimalmin louhinnan ja rikastuksen. Outokumpu Chrome Oy, Kemin kaivos sijaitsee Keminmaan kunnassa, sen käyntiosoite on Elijärventie 645 ja postiosoite PL 172, Kemi. Kaivos sijaitsee kiinteistöillä Elijärvi II ja Elijärvi Keminmaan ja Kemin keskustaan on kaivokselta noin 7,5 km. Kemin kaupungin raja kulkee lähimmillään noin 2 km:n etäisyydellä kaivoksesta. Kulkuyhteys kaivokselle on valtatie 4:ltä, Kemin kohdalta maantietä pitkin. Maantien lisäksi kaivokselle tulee liittymärautatie Kemi-Tornio radalta. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat kaivoksen pohjoispuolella, noin 2,5 km:n etäisyydellä, Akkunusjoen rannassa ja kaivoksen lounaispuolella, Perta-aavan alueella, noin 2 km:n etäisyydellä. Kaivoksen länsipuolella, noin 4 km:n etäisyydellä, sijaitsee Kemin lentokenttä. Lähimmät viljelyskäytössä olevat alueet sijaitsevat Akkunusjoen ja Perta-aavan alueella, noin 2 km:n etäisyydellä kaivoksesta. Kaivoksen ympäristö on pääasiassa yksityisomistuksessa olevaa metsätalousaluetta. Rikastushiekkaalueen länsipuolella on kiviaineslouhoksia. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohta 7a) ja 7b) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1 :n 2 momentin 7a) ja 7b) kohdat

5 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 17/04/1 myöntänyt ympäristöluvan Kemin kromiittikaivoksen uuden rikastushiekka-altaan nro 7 rakentamiseen ja käyttöön. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 125/10/1 myöntänyt ympäristöluvan Kemin kromiittikaivoksen kromiittimalmin louhintaan ja rikastustoimintaan sekä vesitalousluvan avolouhosten kuivanapitovesien johtamiseen vesistöön ja luvan kuivatusvesien pumppaamiseen louhoksesta ja kaivoksesta. Päätös korvasi myös päätöksen nro 17/04/1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut ympäristölupapäätöksen nro 96/11/1 koskien koetoimintailmoitusta rikastushiekkaaltaiden pintarakennemateriaalien testaamisesta Kemin kaivoksella. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 23/2014/1 myöntänyt Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivokselle luvan johtaa Nuottijärven-Surmanojan avolouhoksen tyhjentämisen vedet Iso-Ruonaojaan. Kaivoksen laajentamishankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tarkoittama arviointimenettely (Kemin kaivoksen laajennus, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ). Lapin ympäristökeskus on antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Alueella on voimassa maakuntakaavana ympäristöministeriön vahvistama Länsi-Lapin maakuntakaava (Lapin liiton maakuntavaltuuston päätös Länsi-Lapin maakuntakaavan hyväksymisestä). Kemin kaivoksen alue on huomioitu EK-merkinnällä. Kaavassa on aluekohtainen määräys EK1916, jonka mukaisesti kaivostoiminta tulee suunnitella niin, että se ei Kirvesaavan Natura 2000-verkostoon kuuluvalla alueella aiheuta merkittäviä päästöjä tai hydrologisia vaikutuksia tai muutenkaan merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi se on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Keminmaan kunnassa on koko kuntaa koskeva yleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt Yleiskaavassa kaivosalue on merkitty teollisuusalueeksi. Kaivoksen ympäristö on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi.

6 6 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Rikastushiekka- ja selkeytysaltaiden sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa Kaivoksen ja rikastamon tuotanto ja toimintaperiaatteet eivät muutu aikaisemmissa lupaprosesseissa esitetyistä, lukuun ottamatta altaan 7 korotusta. Kaivoksen tuotannon nosto on huomioitu voimassaolevissa ympäristöluvissa. Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksella louhitaan kromiittimalmia, joka rikastetaan alueella olevassa rikastamossa kromiittirikasteiksi, jotka käytetään ferrokromin tuotannon raaka-aineina. Kromiittimalmiesiintymä löydettiin vuonna Malmin louhinta ja rikasteiden tuotanto on käynnistynyt vuonna Kaivoksen toiminta-aikana louhitun malmin määrä on ollut noin 43 Mt, jonka lisäksi sivukiveä on louhittu noin 135 Mt. Kaivospiirin pinta-ala on noin 900 ha. Malmia louhitaan vuonna 2005 avatussa maanalaisessa kaivoksessa. Kaivoksen todennetut malmivarat ovat noin 48 Mt. Malmiesiintymä on

7 7 noin 3 km pitkä ja keskimääräisen leveys noin 40 m. Malmion on todettu ulottuvan yli 1,3 km:n syvyyteen. Malmia louhitaan 2,7 Mt vuodessa ja sivukiveä noin 1 1,2 Mt. Sivukivi hyödynnetään pääsääntöisesti kaivostäytössä. Malmi rikastetaan rikastamolla, missä tuotetaan vuodessa pala-rikastetta tonnia ja hienorikastetta tonnia. Rikastuksessa syntyy lisäksi palakiveä tonnia ja rikastushiekkaa 1 1,2 Mt vuodessa. Rikastamolta rikastushiekka pumpataan vesilietteenä rikastushiekka-altaille, jossa kiintoaine laskeutuu ja vesi (vuodessa noin 2,5 Mm3) ohjataan edelleen selkeytysaltaisiin. Altaista vesi pumpataan prosessivetenä takaisin rikastamolle. Osa vesistä suotautuu rikastushiekka-altaista ja osa ylijuoksutetaan Iso-Ruonaojaan. Rikastushiekka-altaan 7 korotus Altaiden nykytilanne Rikastushiekkaa syntyy nykyisillä tuotantomäärillä noin 1 Mt/vuosi (max 1,2 Mt). Rikastushiekka-altaita alueella on kaikkiaan neljä (altaat 1, 2/3, 6 ja 7). Viime vuosina rikastushiekkaa on läjitetty pääsääntöisesti altaaseen 7. Altaaseen 2/3 on tehty lopputäyttöä kesäkausina. Myös altaassa 6 on edelleen tilaa altaan lopputäytölle. Allas 1 on peitetty ja maisemoitu. Altaan 7 pinta-ala on noin 100 ha. Altaan 7 padon harjan taso on tällä hetkellä +29 (N43) ja HW-taso on +27, jonka mukainen tilavuus noin 4,7 Mm3. Altaaseen 7 on pumpattu rikastushiekkaa vuosina yhteensä noin 3,4 Mt. Rikastushiekka-altaan 7 tämän hetkinen täyttötilavuus loppuu laskennallisesti vuonna 2018, minkä vuoksi allasta on korotettava. Rikastushiekka-altaat on luokiteltu voimassaolevan ympäristöluvan mukaisesti muiksi kaivannaisjätteen jätealueiksi. Altaat maisemoidaan niiden täytyttyä. Altaan 7 korotuksen toteuttaminen Rikastushiekka-altaan 7 rakentamiselle on myönnetty ympäristölupa nro 17/04/1 (Dnro PSY , ). Lupahakemuksen liitteenä olevissa suunnitelmissa on esitetty myös korotus. Ympäristöluvan on myöhemmin korvannut päätös nro 125/10/1 (Dnro PSAVI/121/04.08/2010). Ympäristöluvassa nro 125/10/1 ei käsitellä rikastushiekka-altaan rakentamista ja korotukselle haetaan nyt uutta ympäristölupaa. Korotuksen päivitetyssä yleissuunnitelmassa on parannettu stabiliteettia edellä mainitun lupahakemuksen ympäristöluvan (Dnro PSY , ) liitteenä oleviin suunnitelmiin nähden loiventamalla moreenitiivisteen asentoa ja luopumalla rikastushiekan päälle tehdystä tukipenkereestä sekä paksuntamalla suodatinkerrosta ja moreenin verhoilua. Korotusperiaatteet ovat muutoin ennallaan.

8 8 Rikastushiekka-altaan 7 reunapenkereet ovat pääosin vyöhykepatoja, joiden runkona on louhepenger ja altaan puolella on moreenista rakennettu tiiviste. Altaiden 2-3 ja 7 välipenger / -pato on rakennettu homogeenisena moreenipatona. Raakkuläjitystä vasten on rakennettu moreenitiiviste. Nykyinen harjan taso on +29,00 lukuun ottamatta altaan 2-3 kohtaa, missä penkereen harja on tasolla +32,0. Rikastushiekka-altaan 7 harja tullaan korottamaan tasoon +35,50. Allasta 7 käytetään malmin rikastuksen yhteydessä syntyvän rikastushiekan läjitykseen. Rikastushiekka läjitetään altaaseen pumppaamalla. Rikastushiekka sedimentoituu altaaseen ja ylimääräinen vesi poistetaan altaasta dekantointikaivolla altaaseen 4 ja edelleen altaaseen 5 veden selkeyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Nykyinen altaan ylävesipinta HW on +27,00. Suunniteltu ylävesipinta on +33,50, jolloin altaan pinta-ala on noin 109 ha. Korotuksen jälkeinen lisätilavuus on m 3. Altaan reunapenkereiden korottaminen tasoon +35,50 ajoittuu alustavasti vuosille Korotus voidaan vaihtoehtoisesti tehdä myös kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe tehdään tasoon +32,20 vuosina ja korotus lopulliseen tasoon +35,50 vuosina Korotusten jälkeen altaisiin voidaan läjittää yhteensä noin 11 vuoden rikastushiekat. Pato- ja pohjarakenteiden suunnittelussa on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon seuraavia toiminnallisia ja kohdekohtaisia vaatimuksia: 1. Penkereillä on riittävä varmuus sortumista vastaan 2. Padon tiivisterakenteet rajoittavat altaassa olevan veden virtausta niin, että pinta- ja suotovedet voidaan kerätä hallitusti ja johtaa edelleen Iso- Ruonaojaan. Tiivisterakenteet kestävät niihin kohdistuvan suotopaineen (ei sisäisen eroosion riskiä). 3. Käytetään mahdollisuuksien mukaan alueelta saatavia rakennusmateriaaleja. 4. Vältetään talvityöhön liittyvät ongelmat ja riskit mahdollisimman hyvin. 5. Allaskoko on nykyisellä tuotannon tasolla riittävä takaamaan varastotilaa rikastushiekalle ja vedelle pitkälle tulevaisuuteen. Aikaa pitemmän aikavälin ratkaisulle rikastushiekan varastoimiseksi altaan 7 täytyttyä on runsaasti. 6. Allaskoko on myöskin riittävä vapaan veden selkeytymistä ajatellen. 7. Patojen harjaleveys on riittävä sekä huoltoliikennettä että rikastushiekan ja veden kierrätysputkistoja ajatellen. 8. Rikastushiekan pumppauspaikkoja pystytään vaihtelemaan ja allas täyttämään tasaisesti.

9 9 Korotuksen ajankohta Altaiden ulkoreunan padot on suunniteltu korotettavaksi vyöhykepatoina, joissa on louheesta muodostuva tukipenger ja märän luiskan puolella oleva vino moreenitiiviste. Louheen ja moreenitiivisteen väliin rakennetaan suodatin, joka koostuu murskekerroksesta (kiilaus) ja N3-luokan suodatinkankaasta. Poikkeuksena suunnitellussa korotuksessa on altaan 2-3 puoleinen pengerjakso, jossa altaan 7 patotiiviste ja tiivisteura on liitetty altaan 2-3 moreenitiivisteeseen ja padon yläosa on suunniteltu homogeenisena moreenipatorakenteena ja sen pinnassa on louhe- tai murskeverhous. Padon harjalla on kantava kerros liikennöintiä varten. Altaan rakentamiseen käytetään kaivoksen tai sen lähialueilta hankittavia materiaaleja. Louhetukipenkereessä käytetään kaivoksen alueelta saatavaa sivukiveä. Louhetukipenkereessä voidaan käyttää myös soveltuvin osin palakiveä ja betonimursketta, joiden käyttökohteet määritellään toteutussuunnitelmissa. Moreenitiivisteen ja louhetukipenkereen väliin rakennetaan suodatin, joka koostuu kiviaineksesta rakennettavasta karkea- ja hienosuodattimesta sekä suodattimien ja moreenitiivisteen väliin asennettavasta suodatinkankaasta. Suodatinkerrosten päälle rakennetaan varsinainen moreenitiiviste kaivoksen tai sen lähialueilta hankittavasta moreenista. Moreenikerroksen päälle rikastushiekka-altaan puolelle rakennetaan verhous pienlouhetta, kalliomursketta tai palakiveä hyödyntäen. Altaan korotuksessa harjan tasoon +35,5 poistetaan maita louhetukipenkereen alta yhteensä noin m 3 rtr. Massat hyödynnetään maisemoinnissa kaivoksen sivukivikasojen ja rikastushiekka-altaiden alueella. Moreenia käytetään patokorotukseen noin m 3 rtr, louhetta louhetukipenkereeseen noin m 3 rtr ja muita kiviaineksia noin m 3 rtr (suodatin, verhous, tiet). Rakenteissa hyödynnetään kaivoksen alueella läjitettynä oleva betoni (n m 3 ). Korotettaessa allas kahdessa vaiheessa ensin tasoon +32,2 on materiaalien tarve likimain puolet edellä mainituista. Vuoden 2015 aikana selvitetään yksityiskohtaiset materiaalien ottopaikat kaivosalueella. Altaan korotuksen yleissuunnitelma ja stabiliteettitarkastelu on esitetty kokonaisuudessaan hakemuksen liitteinä (liite 3 ja liite 5). Kemin kaivoksen toiminta tulee näillä näkymin jatkumaan vuosikymmeniä. Rikastushiekka-altaan 7 tämänhetkinen täyttötilavuus täyttyy vuonna Tämänhetkisen arvion mukaan korotus tullaan tekemään kahdessa vaiheessa. Korotuksen rakentamisen ensimmäinen vaihe on suunniteltu tehtäväksi vuonna Ensimmäinen korotusvaihe täyttyy arviolta 2023, joten korotuksen toinen vaihe tulisi tehdä vuosien aikana. Altaan 7 korotuksen jälkeinen täyttötilavuus täyttyy noin vuonna 2028.

10 10 Mikäli rikastushiekka-allas korotetaan esitettyyn maksimikorkoon, on HW-tason mukaisesti saatu lisätilavuus m 3 (n. 11 Mt), joka vastaa noin 10 vuoden rikastushiekkamäärä. Korotettaessa kahdessa vaiheessa on täyttömäärät likimain puolet tästä molemmissa vaiheissa. Pitkän tähtäimen suunnitelma rikastushiekan sijoittamiseen Kemin kaivoksen elinikä on pitkä ja kaivoksella selvitetään myös rikastushiekan läjitysmahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on tunnistettu keskeiseksi selvittää olemassa olevan kaivannaisjätealueen maksimaalinen hyödyntäminen ennen uusien alueiden käyttöönottoa. Tämä sisältää tarkastelut mm. olemassa olevan allasalueen korottamisesta tulevan altaan 7 korotuksen jälkeen sekä hiekan hyödyntämisen kaivoksen ja avolouhosten täytöissä. Toistaiseksi rikastushiekan läjittäminen avolouhoksiin ei tule kysymykseen, sillä kaivoslain mukaan ei kaivoksen ja esiintymän mahdollista tulevaa käyttöä ja louhimistyötä saa vaarantaa tai vaikeuttaa (621/2011, 18 ). Mahdolliset kaivos- ja avolouhostäytöt tullaan huomioimaan toiminnassa pitkällä tähtäimellä. Altaan 7 suunnitellussa korotuksessa on pitkän tähtäimen läjitystarve huomioitu korottamalla allas nyt ulospäin käytettävissä olevan pinta-alan rajoissa stabiilina rakenteena, jotta tulevaisuudessa allasalueen mahdollinen sisäänpäin korotus olisi tarvittaessa mahdollista toteuttaa ja alueella käytettävissä oleva pinta-ala hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Asfaltti- ja betonijätteen varastointi Kaivoksen alueella on läjitettynä betonijätettä Nuottijärven sivukivikasan alueella. Mikäli maanalaiseen kaivokseen tilattua betoniautolla toimitettavaa on ylimäärin, eikä sitä voida suoraan hyödyntää kaivoksen kovettuvassa täytössä tuotantotilanteesta johtuen, niin betoniautot tyhjennetään jatkossakin Nuottijärven sivukivikasalle. Hakija on vastineessa täsmentänyt betoni- ja asfaltointijätteen varastointi ja käsittelypaikaksi kaivoksen murskekenttää, jonka sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Kentällä toiminta on nykyistä varastointipaikkaa

11 11 helpommin hallittavissa. Yksityiskohtainen sijainti murskekentällä valitaan alueen muu käyttötarve huomioiden. Varastoitavaa betonijätettä syntyy vähäisiä määriä ja betoni hyödynnetään säännöllisesti joko kaivoksen maanrakentamisessa tai kaivostäytössä. Asfaltti hyödynnetään kaivoksen tierakenteissa. Varastoitavan asfaltin ja betonin enimmäismäärä on m 3 /vuosi. Todennäköinen vaihteluväli on m 3 /vuosi normaalitoiminnassa. Suurin kerrallaan varastoitava määrä on m 3 ja varastointiaika 3 vuotta. Tällä hetkellä betonin läjitysalueella oleva betonijäte-erä (5000 m 3 ) hyödynnetään murskattuna patorakenteessa. Sijoituspaikka tarkennetaan toteutussuunnitelmassa. Hyödynnettävän betonin haitallisten aineiden pitoisuudet selvitetään Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisessä maarakentamisessa (ns. Mara asetus, 591/2006) mukaisesti. Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Rikastushiekka-altaiden sortuminen on epätodennäköistä. Tehdyssä patoturvallisuusselvityksessä on huomioitu altaan 7 korotuksen jälkeinen tilanne. Keskeisenä näkökohtana altaan 7 korotuksen suunnittelussa on patoturvallisuus. Allas 7 on varustettu suotovesien tarkkailujärjestelmällä. Kaivoksen rikastushiekka-altaat on osa kaivoksen prosessia ja päivittäisen tarkkailun alaisena.

12 12 Altaan 7 korotustyön toteuttamisesta urakoitsijalta edellytetään turvallisuussuunnitelma. Työn aikana kiinnitetään huomiota liikenteeseen ja liikenteen päästöjen hallintaan. Altaiden alueella on erillinen patojen tarkkailusuunnitelma, jonka mukaisesti alueella tehdään tarkastuskierroksia. Mahdollisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa toimitaan kaivoksen turvallisuus (TTT)- ja ympäristöjärjestelmien mukaisesti. Liikenne ja liikennejärjestelyt Kaivosalueen ulkopuoliset liikennejärjestelyt eivät muutu altaan 7 korotuksen myötä. Myöskään altaan 7 korotustyön aikana ulkopuolinen liikenne ei merkittävästi lisäänny, sillä patomateriaalit hankitaan pääsääntöisesti kaivoksen alueelta. Rakennustyö lisää merkittävästi liikennettä kaivosalueen sisällä. Liikenteessä kiinnitetään huomiota turvallisuuteen sekä pölynhallintaan. Urakoitsijalta tullaan edellyttämään erillistä turvallisuussuunnitelmaa, joissa liikenne ja liikennejärjestelyt (ml pölynhallinta) huomioidaan. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Rikastushiekan läjitykseen varatulla alueella jo olemassa olevaa allasta korotetaan. Altaan sijoitus on aikaisemmin valittu siten, että pohjamaan laatu mahdollisti patojen turvallisen rakentamisen. Käytettävä patopoikkileikkaus on yleisesti käytössä kaivosten rikastushiekka-altaissa. Rikastushiekka-altaan suunnittelussa ja käytössä on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka (European Commission, Reference Document on Best Available Techniques for Management of Tailings and Waste-Rock in Mining Activities, January 2009). Selvitys mahdollisesta ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä Kaivoksella on käytössä ISO mukainen ympäristöjärjestelmä. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöjen laatu ja määrä Rakentamisen aikaiset päästöt ovat koneiden polttoainekulutuksesta aiheutuvat päästöt ja liikenteen aiheuttamat pölypäästöt. Patomateriaalina käytetään pääasiassa kaivoksen alueen kiviaineksia, joiden mahdollinen välppäys, murskaus ja seulonta sekä lastaus ja kuljetus aiheuttavat päästöjä. Normaalitoiminnanaikaiset päästöt on huomioitu kaivoksen tarkkailuohjelmassa, joka on päivitetty kesällä 2014.

13 13 Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin Tiestöä kastellaan pölyn hallitsemiseksi vedellä tai tarvittaessa suolavedellä. Sosiaalitilojen vedet kerätään umpisäiliöihin. Päästöt vesistöön eivät ennalta-arvioiden merkittävästi lisäänny. Päästölähteet sekä päästöjen määrä ja laatu ilmaan Rakentamisen aikaiset pölypäästöt liikenteestä ja kiviainesten käsittelystä sekä polttoainekulutuksen osalta rajoittuvat kaivosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Sivukiven murskauksessa muodostuvan pölyn leviäminen ympäristöön estetään murskaamon ja sen oheislaitteistojen koteloinneilla, kastelulla sekä kohdekohtaisilla pölysuodattimilla. Kuormattavan, syötettävän ja murskauslaitteiston kuljettimilta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä estetään säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteistojen kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Päällystämättömien teiden pölynhallintaan käytetään kastelua ja suolausta. Kestopäällisteiset tiet harjataan koneellisesti. Rikastushiekka-altaiden alueen pölypäästöjä on seurattu 5 vuoden välein tehtävällä jatkuvatoimisella mittauksella. Edellinen mittaus tehtiin 2010 ja mittauksista on laadittu raportti (ilmatieteenlaitos ), jonka mukaisesti Kemin kaivosalueen ilmanlaatu oli raportin mukaan hengitettävien hiukkasten pitoisuusmittausten tulosten perusteella arvioituna pääosin hyvä. Korkeimmat pitoisuudet muodostuivat tilanteissa, joissa tuulen nopeus oli suuri, jopa 5 9 metriä sekunnissa. Tutkimuksessa verrattiin tuloksia vuonna 2005 tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin ja todettiin sekä ohjearvoon verrattavien pitoisuuksien, että kuukausikeskiarvojen pääosin pienentyneen vuodesta Seuraava mittaus toteutetaan vuonna Rikastushiekka-altaiden pölynhallintaan on pyritty vaikuttamaan altaiden täyttöaikatauluilla, osittaisilla peittokerroksilla (allas 2-3 reunat ja koetoiminta-alue) sekä palakiviteillä. Altaan 6 alueelle ei ole pumpattu hiekkaa vuoden 2008 jälkeen ja allas on kasvittunut luontaisesti (sammal/heinä) ja osin tehtyjen ruokohelpin istutuskokeiden avulla. Altaassa 6 on edelleen täyttötilavuutta, joka tullaan hyödyntämään, kuten myös mahdollinen muun rikastushiekka-alueen tuleva hyötykäyttö rikastushiekan läjitykseen tullaan selvittämään. Altaan 2-3 alueelle on pumpattu viime vuosina hiekkaa kesäkausina, eikä kyseisen alueen pölyäminen ole ollut viime vuosina ongelmallista. Altaan 7 reuna-alueiden täyttymisen johdosta on alueella ollut viimeisen vuoden aikana kaksi merkittävää pölyämistä, jotka molemmat ajoittuivat pakkasjaksoihin ( ja ), jolloin hiekkakerroksen pinta-

14 14 kerroksen jäätyminen ja voimakas tuuli aiheuttivat poikkeuksellista pölyämistä. Tilanteet on raportoitu Lapin ELY-keskukselle. Hakija on käynnistänyt selvitystyön pölypäästöjen hallintaan liittyen. Vuoden 2015 jatkuvatoiminen pölymittaus tulee antamaan lisätietoa pölynhallintaan ja pölynhallintatarpeeseen. Kaivoksen pölypäästöt rajoittuvat kaivosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Päästölähteet sekä päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Rakentamisen aikaisten kalustojen tankkaukseen käytettävät siirrettävät säiliöt ovat kaksivaippaisia. Mahdollisten konerikkojen sattuessa käytetään imeytysmateriaalia öljyn talteen ottamiseksi. Melupäästöt ja tärinä Rakentamisen aikaisen liikenteen ja kiviainesten käsittelyn aiheuttama melu ja tärinä ovat vähäistä ja rajoittuvat kaivosalueelle. Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta Rikastushiekka-altaan 7 korottamiseen liittyen kiviainesten käsittelyssä ja kuljetuksissa huomioidaan pölypäästöjen hallinta. Tarvittaessa pölypäästöjä rajoitetaan kastelulla. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Kaivoksen jätehuollossa ei ole tapahtunut muutoksia. Altaan korottamiseen liittyvässä toiminnasta syntyy vähäinen määrä sosiaalitilojen jätteitä ja normaalia sekajätettä. Mahdolliset ongelmajätteet kerätään erikseen. Kaikki jätteet toimitetaan luvanvaraiseen käsittelyyn. Selvitys toimista jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteiden hyödyntämisestä omassa toiminnassa Rikastushiekka-altaan korotuksessa hyödynnetään kaivosalueen kaivannaisjätteitä (sivukivi, palakivi). Myös läjitettynä oleva betonijäte-erä hyödynnetään patorakenteissa. Kaivoksen jätehuolto ja jätteiden hyödyntäminen säilyy ennallaan, mm palakiveä ja sivukiveä hyödynnetään kaivostäytöissä ja maanrakentamisessa kaivosalueella. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kemin kaivoksen toiminnan vaikutus ympäristöön on arvioitu kattavasti aikaisempien lupakäsittelyjen yhteydessä (ympäristöluvat nro 125/10/1, ja nro 23/2013/1, sekä altaan 7 aikaisempi lupa nro 17/04/1, ).

15 15 Lapin ympäristökeskus on antanut lausunnon luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitetun menettelyn tarpeellisuudesta uuden rikastushiekka-altaan rakentamisen yhteydessä. Lausunnossa ympäristökeskus on katsonut, että rikastushiekka-altaan rakentaminen ei heikennä niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi Kirvesaapa (FI ) -niminen alue on otettu Natura-verkostoon, eikä hanke näin ollen edellytä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointimenettelyä. Tilanne ei ole muuttunut aikaisemmasta. Rikastushiekka-altaan 7 korotus ei aiheuta maisemallista vaikutusta lähiympäristöön, sillä korotuksen jälkeen allas nousee ainoastaan noin 1,5 metriä viereisen rikastushiekka-altaan 2/3 tason yläpuolelle, jääden kymmeniä metrejä sivukivikasan tason alapuolelle. Altaan rakentamisessa hyödynnetään sivukiviä, mikä osaltaan pienentää sivukivikasojen maisemallista vaikutusta. Rikastushiekka-altaan 7 korotus ei aiheuta muutoksia kaivoksen vesienkäsittelytarpeeseen, eikä kasvavia päästöjä pinta- tai pohjavesiin. Korotus ei myöskään aiheuta vaikutuksia meluun tai tärinään. Vahingonvaara-arviossa on huomioitu myös altaan korotuksen vaikutus. Rikastushiekka-altaiden pinta pölyää satunnaisesti kuivien jaksojen tai pakkasjaksojen sekä voimakkaan tuulen yhteisvaikutuksesta. Kaivoksen alueella on tutkittu ilmanlaatua edellisen kerran vuonna 2010 touko joulukuussa, jolloin mitattiin pölypäästöistä aiheutuvia hiukkaspitoisuuksia hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta kahdessa mittauspisteessä, Porasydänvarastolla ja Selkeytysaltaalla. Selkeytysaltaan tarkkailupisteessä mitatut vuorokausipitoisuudet alittivat vastaavan ohjearvon ollen suurimmillaankin alle 60 % ohjearvosta vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa ja mittausjaksolla oli vain yksi vuorokausiraja-arvon ylitys. Vastaava mittaus uusitaan tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että satunnaisista pölyämisistä huolimatta, ei rikastushiekka-altaan pölyäminen aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle pölypäästöjen rajoittuessa kaivosalueen välittömään läheisyyteen. Kaivoksen laajentamishankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tarkoittama arviointimenettely (Kemin kaivoksen laajennus, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ). Lapin ympäristö-keskus on antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Rikastushiekka-altaan korottaminen ei aiheuta muutostarvetta käyttö-, päästö- tai vaikutustarkkailuun.

16 16 Rikastushiekka-altaan 7 korottamisen laadunvalvonnasta laaditaan erillinen ELY-keskuksella hyväksytettävä laadunvalvontasuunnitelma työn toteutukselle. Laadunvalvonnasta ja padon rakentamisesta laaditaan raportti ja laadunvalvonta ja toteumamittaukset säilytetään osana rikastushiekka-altaiden patoturvallisuuskansiota. Rikastushiekka-allas 7:n ulkopuolella on 6 suotovesien tarkkailukaivoa. Tarkkailujärjestelmä säilytetään ennallaan, mutta tarkkailukaivoja joudutaan siirtämään/korottamaan louhetukipenkereen rakentamisen vuoksi. VAHINKOARVIO JA VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Toiminta ei muutu aikaisemmasta, lukuun ottamatta altaan 7 korotusta. Toiminnasta ei aiheudu korvattavaa haittaa tai vaikutusta, jota ei ole jo aikaisemmissa lupaprosesseissa huomioitu. Kaivannaisjätealuetta koskeva vakuus on käsiteltävänä Kemin kaivoksen jätehuoltosuunnitelman yhteydessä. Kemin kaivokselle on asetettu kalanistutusvelvoite kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi kesäistä vähintään 6,5 cm kuhan poikasta (määräys 24 päätös nro 23/2014/1, ). LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty toimintaan liittyvällä ympäristöluvalla ja lisätiedoilla liittyen betoni- ja asfalttijätteen tilapäiseen varastointiin. Hakemusta on täydennetty koskien hienoaineksen läjitystä rikastushiekka-altaalle 7. Hakija on perunut hienoaineksen läjitystä koskevan täydennyksen. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kemin kaupungin, Keminmaan kunnan ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kemin kaupungissa, Keminmaan kunnassa ja Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kemin kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Keminmaan kunnalta, terveydensuojeluviranomaiselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuu-

17 17 alueelta sekä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen patoturvallisuusviranomaiselta. Asiakirjat ja kuulutus on julkaistu aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Lounais-Lappi -lehdessä Lausunnot 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on nähnyt tarpeelliseksi, että toiminnanharjoittaja täydentää nyt jättämäänsä lupahakemusta selvityksellä, josta käy esille rikastushiekka-altaita tai selkeytysaltaita koskevat havaitut patovauriot. Selvityksestä on käytävä esille havaittujen patovaurioiden merkitys nyt suunnitellun korotuksen suhteen. Lupahakemuksen mukaan kaivoksen toiminnan on todettu pysyvän ennallaan, eikä erillistä tarvetta tarkkailuohjelman päivittämiselle ole nähty. ELY-keskus kuitenkin on nähnyt, että toiminnanharjoittajan tulee esittää ELY-keskukselle selkeä suunnitelma rakentamisen aikaisten vaikutusten ehkäisemisestä ja seurannasta koskien altaan pohjois- ja itäpuolen ojia, altaan 4 pohjoispuolen padon leventämistä sekä suotovesiä. Lupahakemuksessa on todettu, että toiminnanharjoittaja esittää korotuksesta erillisen laadunvalvontasuunnitelman ELY-keskukselle. Tätä ELYkeskus on pitänyt hyvänä käytäntönä. Laadunvalvontasuunnitelmasta tulee käydä selkeästi esille, mitä valvotaan, millä menetelmillä, millä tiheydellä ja kuka mistäkin vastaa. Laadunvalvontasuunnitelman tulee perustua lupapäätökseen ja -hakemukseen. Laadunvalvontasuunnitelma tulee myös lähettää patoturvallisuusviranomaiselle, jonka näkökantaa asiasta ELY-keskus tulee pyytämään, mikäli suunnitelma tulee hyväksyttäväksi ELY-keskukselle. Laadunvalvonnassa toiminnanharjoittajan tulee ELYkeskuksen näkemyksen mukaan käyttää ulkopuolista riippumatonta laadunvalvojaa tai -valvojia, jotka tulee hyväksyttää ELY-keskuksella laadunvalvontasuunnitelman yhteydessä. Betoni- ja asfalttijätteen väliaikaiselle varastoimiselle sivukivialueella selkeästi merkityissä ja vain kyseisille jätejakeille varatuissa paikoissa ei ELY-keskus ole nähnyt periaatteellista estettä. Paikat tulee kuitenkin valita siten, ettei betoni- ja asfalttijäte pääse leviämään hallitsemattomasti pitkin sivukivialuetta tai sen ulkopuolelle. Paikat tulee myös pystyä siistimään varastoinnin päätyttyä. Mikäli paikalla on myös aikomus esim. murskata (pulveroida) betonijätettä tulee paikan valinnassa huomioida niin pöly- kuin meluvaikutusten leviämisen ehkäiseminen. Betonijätteen hyödyntämiselle patorakenteissa ELY-keskus ei ole nähnyt estettä, mikäli voidaan osoittaa, että siitä ei ole haittaa ympäristölle, kyseinen materiaali soveltuu rakentamisteknillisiltä ominaisuuksiltaan kyseiseen rakenteeseen ja patoturvallisuusviranomainen katsoo kyseisen jätejakeen soveltuvan ehdotettuun käyttötarkoitukseen/paikkaan patorakenteessa.

18 18 Rakentamisen osalta ELY-keskus on nähnyt tarpeelliseksi, että lopullisessa toteutussuunnitelmassa esitetään selkeästi seuraavat asiat perusteluineen: - Mitä nykyisille ns. ei varsinaiseen patoon kuuluville rakenteille kuten putkiläpivienneille tehdään vai jätetäänkö ne sellaisenaan vanhaan patorakenteeseen? - Miten altaan 4 pohjoispuoleisen padon kunto on selvitetty? - Miten rikastushiekka-altaan 7 mahdollisten ylivuotovesien (mahdollinen hätä-hw- tason ylittävä vesi) vaikutus altaan 4 patoon ja suotovesiojaan minimoidaan? ELY-keskuksen vaatimusten perustelut: Patoturvallisuus- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle on asianmukaisesti raportoitu rikastushiekka-altaan 7 ja rikastushiekka-altaan 2-3 padoissa viime vuosina havaituista patovaurioista. Kyseisten patovaurioiden selkeä huomioimien nyt suunnitellun korotuksen yhteydessä on ELY-keskuksen mielestä oleellista korotuksen turvallisuuden varmistamiseksi. Rikastushiekka-altaan 7 korottaminen leventää patorakennetta kohti altaan nykyisiä ns. ympärysojia. Eli rakentaminen tapahtuu suoraan näiden ojien välittömässä läheisyydessä, jolloin voi aiheutua vaikutuksia mm. Iso-Ruonaojaan. Rakentamisella on vaikutus myös suotavesien johtamiseen erityisesti rikastushiekka-altaan 7 etelä- ja itäpuolella. Lisäksi rikastushiekka-altaan 7 etelänpuoleisen padon korotus ulottuu altaan 4 padon päälle ja vaatii altaan 4 padon leventämistä, jolloin vaikutuksia aiheutuu altaan 4 vesialueelle. Altaasta 4 vedet johdetaan altaalle 5 ja edelleen Iso-Ruonaojaan, joten on mahdollista, että vähintään veden kiintoainepitoisuus voi nousta Iso-Ruonaojaan johdettavassa vedessä, vaikka altaiden laskeutuskapasiteetti on huomattava. ELY-keskus on todennut, että tärkeintä on se, että rakentaminen ja rakentamisen vaikutuksia ehkäisevät toimet suunnitellaan, esitetään ja toteutetaan selkeästi, jolloin erillisen rakentamisen aikaisen tarkkailun tarve myös vähenee. Kattava laadunvalvontasuunnitelma on ensisijaisesti toiminnanharjoittajan työkalu, millä toiminnanharjoittaja varmistaa, että mm. rakenteet, niissä käytetyt materiaalit ja työtavat ovat hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisia. Laadunvalvontasuunnitelman tuleekin sisältyä olennaisena osana nyt suunnitteilla olevan patokorotuksen kaltaisiin hankkeisiin, jotta ylipäänsä suunnitelman mukaisesta toteutuksesta voidaan varmistua. Ulkopuolinen riippumaton laadunvalvoja taas tuo varmennusta sille, että laadittua laadunvalvontasuunnitelmaa noudatetaan, ko. toimiessa niin toiminnanharjoittajan kuin valvonnasta vastaavien viranomaisten tukena. Betoni- ja asfalttijätteen väliaikaisesta varastoinnista sivukivialueella ei ELY-keskuksen mukaan aiheudu sellaista varaa tai haittaa ympäristölle, ettei kyseistä varastointia alueella voitaisi tehdä. Tällä hetkellä betoni- ja asfalttijäte varastoidaan sellaisessa paikassa sivukivialueella (hakemuksessa esitetty varastointipaikka B), missä jätteen varastointi ei ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ole täysin hallittavissa. Paikka on ajouran

19 19 vieressä aivan sivukivialueen rinteen reunalla, mistä jätejakeiden valuminen pitkin rinnettä on todennäköistä. Paikka on myös suhteellisen korkealla, mikä edesauttaa melu- ja pölyvaikutusten leviämistä. Tältä osin ELYkeskus näkisikin, että toiminnanharjoittaja katsoisi alueelta uuden paikan betoni- ja asfalttijätteen varastoinnille, jossa jätteiden varastointi ja käsittely vaikutukset olisivat paremmin hallittavissa. Lupahakemuksessa on todettu, että hyödynnettävän betonin haitallisten aineiden pitoisuudet selvitetään, sijoituspaikka patorakenteessa tarkennetaan toteutussuunnitelmassa ja asia käsitellään patoturvallisuusviranomaisen kanssa. Suunniteltu korotus tullaan tekemään olemassa olevien patorakenteiden päälle, jotka vaihtelevat altaan eri sivustoilla, joten rakentaminen on vaativaa. ELY-keskus on nähnyt edellä mainittujen asioiden selkeän huomioinnin sekä patoturvallisuuteen että ympäristöturvallisuuteen vaikuttavana tekijänä, mitkä tulee huomioida viimeistään lopullisessa toimenpidesuunnitelmassa. 2. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue, patoturvallisuusviranomainen ELY-keskus on lausunut, että Kemin kaivoksen padot on luokiteltu patoturvallisuuslain mukaiseen 2-luokkaan. Hakemuksessa on esitetty patosortuman vahingonvaaraselvitys (pvm ), jossa padot ovat edelleen esitetty luokiteltavaksi patoturvallisuuslain mukaiseen 2-luokkaan. Patoturvallisuusviranomainen on luokittelemassa altaan 7 padot jatkossa 1-luokkaan. Patoturvallisuusviranomainen on esittänyt perusteet luokituksen muutokselle päivätyssä lausunnossa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle koskien Kemin kaivoksen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman päivittämistä. Luokan muutosesitys, padon tarkkailuohjelma, vahingonvaaraselvitys ja turvallisuussuunnitelma ovat pelastusviranomaisella kuultavana. Kuulemisaika päättyy Hakemuksessa esitetyssä suunnitelmassa altaan 7 patojen korotusperiaatteet säilyvät ennallaan verrattaessa rakenteeseen, jolle myönnettiin lupa vuonna Pato korotetaan vyöhykepatona alavirtaan päin. Hakemuksen mukaan patorakennetta on muutettu loivemmaksi. Kuivan luiskan louhetukipenkereen kaltevuus on muutettu kaltevuudesta 1:1,5 kaltevuuteen 1:1,75. Moreenitiivisteen märän puolen (altaan puoleinen) kaltevuus on muutettu kaltevuudesta 1:1,2 kaltevuuteen 1:2. Louhetukipengertä vasten olevan moreenitiivisteen luiskan kaltevuus on muutettu kaltevuudesta 1:1 kaltevuuteen 1:2. Moreenitiivisteen ja louhetukipenkereen välissä olevan suodatinkerroksen kaltevuus on muutettu vastaavasti kaltevuudesta 1:1 kaltevuuteen 1:2. Suodatin kerrosten kokonaisvahvuus on kasvatettu 0,25 m:stä 1,0 m:iin. Vuoden 2004 luvan mukaisessa suunnitelmassa korotusosa tukeutui osittain rikastushiekan päälle. Uudessa suunnitelmassa patokorotusta ei rakenneta ollenkaan rikastushiekan päälle. Stabiliteettilaskelmien perusteella padon kokonaisvarmuus on pit-

20 20 käaikaisessa tilanteessa vähintään 1,55 ja moreenitiivisteeseen ulottuvan liukupinnan pienin kokonaisvarmuus on 1,71. Nopeassa veden laskussa vastaavat kokonaisvarmuudet ovat 1,59 ja 1,61. Patoturvallisuusohjeen mukaiset kokonaisvarmuudet on oltava pitkäaikaisessa tilanteessa vähintään 1,50 ja lyhyt aikaisessa tilanteessa (nopea veden pinnan lasku) 1,30. Hakemuksessa on esitetty vain yhden poikkileikkauskohdan stabiliteettilaskelmat, jonka on katsottu edustavan koko patoa. Altaan eteläinen pato on suunniteltu rakennettavaksi altaan 4 pohjoissivun padon päälle. Altaan 4 padolle on tyyppipoikkileikkauksessa esitetty rakennettavaksi 5 metriä leveä louhetukipenger. Tukipenkereen mitoitusta ei ole kuitenkaan esitetty hakemuksessa. Patoturvallisuusviranomaisen mielestä laskelmat tulee esittää myös altaan eteläsivulta, jossa korotus rakennetaan osittaan altaan 4 padon päälle. Suunnitellussa patorakenteessa padon harjan ja HW-tason korkeusero (kuivavara) on 2,00 metriä. Suurin routasyvyys moreenitiivisteessä on suunnitelman mukaan arviolta 2,2 2,5 metriä. Laskelmien mukaan suotovirtaus suuntautuu vinosti alas, joten harjan ja märkäviivan etäisyys täyttää patoturvallisuusoppaan ohjeellisen kuivavaravaatimuksen. Patojen turvavaraksi (tiivisrakenteen yläpinnan ja yläveden (HW) erotus) on suunniteltu 1,5 metriä. Veden pinnan sallitaan poikkeustapauksissa (esim. voimakkaat sateet) nousta hätä-hw -tasoon, joka on 0,6 metriä HW-tason yläpuolella. Turvavara täyttää patoturvallisuusoppaan ohjeelliset vaatimukset (turvavara vähintään 0,4 metriä) myös veden ollessa hätä-hw tasolla. Padon routamitoituksesta johtuen HW-tason ylitykset eivät saa olla pitkäaikaisia. Suunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi altaaseen 7 ylivuotoputket eteläsivulle. Putket tulee mitoittaa siten, että altaan vedenpinnan ollessa hätä-hw-tasossa, putkien purkukyky on riittävä myös pitkäaikaisella rankkasateella. Ylivuoto ohjautuu altaaseen 4 ja altaasta 4 edelleen altaaseen 5. Altaiden 4 ja 5 purkukyvyn riittävyys on varmistettava tilanteessa, jossa ko. altaat ovat täynnä ja altaasta 7 purkautuu ylivuodon kautta vettä rankkasateella. Myös altaan 5 padon korkeus ja kuivavaran riittävyys tulee tarkastella altaan 7 korotussuunnitelman yhteydessä. Altaasta 7 poistetaan vesi olemassa olevan dekantointikaivon kautta. Moreenitiivisteen läpi kulkevassa purkuputkessa ei ole katkaisulaippaa, joten piping-ilmiön riski kasvaa padotuskorkeuden noustessa. Rakennussuunnittelun yhteydessä tulee selvittää katkaisulaipan asennus mahdollisuus. Myös muille olemassa oleville läpivienneille ja kaivoille tehtävät toimenpiteet (kuten 2/3 altaan ja 7 altaan välinen purkuputki ja rakennusvaiheen 1 suotovesien keräilyjärjestelmä) tulee selvitä rakennussuunnitelmasta. Altaan 7 itäreunan padossa oli havaittu vesirajan tuntumassa vajoamia (kraatereita) vuoden 2013 toukokuussa. Myöhemmin tehdyssä suotovesikaivojen virtaamatarkastelussa oli havaittu suotovesimäärissä poikkeama (vesimäärät olivat m 3 /vrk, määrän ollessa normaalisti

21 m 3 /vrk), joka ei kuitenkaan antanut erillistä hälytystä. Samalla alueella (mittakaivot 3 ja 4) on vuonna 2008 tapahtunut kirkkaan veden vuotoa. Vuoto on tällöin havaittu myös maastossa padon ulkopuolella. Molempina vuosina vuodot ovat tyrehtyneet itsestään. Vuonna 2013 esiintyi eteläpadolla samaan aikaan vaurioita, joissa moreenitiivisteen päällä oleva palakiviverhous oli valunut vedenpinnan yläpuoliselta osalta paljastaen moreenipinnan. Pieni määrä moreenia oli myös valunut palakiven mukana. Vuoden 2013 korjaustöistä on patoturvallisuusviranomaiselle toimitettu Outokumpu Oy:n laatima korjaustaparaportti (pvm ). Geobotnia Oy on laatinut päivätyn lausunnon rikastushiekka-altaan 7 patovaurioista. Raportissa padon todetaan olevan kelvollinen tarkoitukseensa. Todettujen vaurioiden johdosta padolle esitettiin raportissa tarkastusta yhden vuoden kuluessa. Padolla on suoritettu vuonna 2014 määräaikaistarkastus, jossa padon omistajan asiantuntija (Geobotnia Oy) on todennut patojen kunnon kelvolliseksi huolimatta joistakin poikkeamista ja vauriokorjauksista. Myös altaan 2/3 ja altaan 7 välisellä padolla on ollut vuosina 2010 ja 2015 pieniä vuotoja altaasta 2/3 altaaseen 7. Patoturvallisuusviranomaisen mielestä hakemusta tulisi täydentää selvityksellä, jossa arvioidaan aiempien vaurioiden vaikutusta korotukseen. Altaan 7 suotovesien määrien mittauksissa on esiintynyt huomattavia vaihteluita tulvien ja sateiden johdosta. Altaan korotussuunnitelman yhteydessä tulee suotovesienkeräysjärjestelmä suunnitella siten, että tulvien ja sadevesien aiheuttamien virhemittausten määrä minimoidaan. Suotovesienmittausjärjestelmää tulee edelleen kehittää siten, että hälytykset poikkeavista suotovesimääristä tulee reaaliaikaisesti esim. valvomoon tai patoturvallisuudesta vastaavien matkapuhelimeen. Suositeltavaa olisi asentaa myös reaaliaikaisia siirtymämittareita (inklinometreja) itäreunan padolle, jossa on esiintynyt vajoamia sekä eteläreunalla padolle, jossa patokorotus on suunniteltu rakennettavaksi myös altaan 4 padon päälle. Hakemuksessa on esitetty käytettäväksi louhetukipenkereessä soveltuvin osin palakiveä ja betonimursketta. Hakemuksen mukaan patorakenteessa hyödynnettävä betonijäte-erän määrä on noin m 3. Rakennussuunnitelmassa on osoitettava betonijätteen ja palakiven soveltuvuus suunniteltuun käyttökohteeseen. Patokorotuksen rakennussuunnitelmat ja laadunvalvontasuunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin ennen rakennustyön käynnistämistä patoturvallisuusviranomaiselle. Korotustyömaata valvomaan tulisi nimetä myös riippumaton valvoja. 3. Kemin kaupunki Kemin kaupunki on lausunut, että hakijan esitys rikastushiekka-altaan 7 korottamisesta on perusteltua, koska allas täyttyy muutaman vuoden ku-

22 22 luttua. Altaan 7 korottamisella sen käyttöikää voidaan jatkaa laskennallisesti noin 11 vuotta ja saada lisäaikaa uuden rikastushiekka-altaan suunnitteluun ja rakentamiseen. Rikastushiekka-altaan 7 korottamisessa patoturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ympäristölupahakemuksesta tulisikin pyytää patoturvallisuusviranomaisena toimivan Kainuun ELY-keskuksen lausunto ja heidän näkemys altaan rakenteiden vakavuuden ja rakenneosien toiminnan ja mitoituksen riittävyydestä varmistamaan altaan rakenteiden turvallisuus kaikissa käyttötilanteissa. Ympäristölupapäätöksen yhteydessä tulisi selvittää myös vaatiiko altaan korottaminen vuonna 2014 tehdyn patoturvallisuusselvityksen päivittämistä. Altaan korotuksen valmistuttua sille tulee pyytää patoturvallisuusviranomaisen käyttöönottotarkastus. Asfaltti- ja betonijätteiden varastoinnin ympäristöturvallisuus tulisi varmistaa mm. jätteistä tehtävillä eri haitta-aineiden kokonaispitoisuusmäärityksillä sekä liukoisuusmäärityksillä. Hakija esitys toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta on perusteltua, koska rikastushiekalle pitää olla sijoituspaikka. 4. Kemin kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto on saman sisältöinen Kemin kaupungin lausunnon kanssa. 5. Keminmaan kunta Keminmaan kunta on todennut, että rikastushiekka-altaan 7 korotus ei aiheuta maisemallista eikä muuta merkittävää vaikutusta lähiympäristöön, joten kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. 6. Keminmaan kunta, ympäristönsuojeluviranomainen Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole ollut huomauttamista hakemukseen. Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastineensa lausuntojen johdosta. Hakija on toimittamassa vastineessaan selventänyt, että lupahakemus on haettu altaan 7 korottamiselle 6,5 metrillä tasoon +35,5 ja tuleva korotus tullaan tekemään kahdessa eri vaiheessa. Nykyisestä olemassa olevasta padosta käytetään nimeä vaihe 1, vuosille suunnitteilla olevasta korotuksesta tasoon +32,2 nimeä vaihe 2 ja korotuksesta tasosta +32,2 tasoon +35,5 nimeä vaihe 3. Tässä vaiheessa laaditaan toteutussuunnitelmat korotukselle tasoon +32,2.

23 23 Vastineessaan annettuihin lausuntoihin hakija on todennut: 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Lapin ELY-keskus on nähnyt tarpeelliseksi, että lupahakemusta täydennetään selvityksellä, josta käy esille havaitut patovauriot ja niiden merkitys nyt suunnitellun korotuksen suhteen. Hakija on esittänyt selvityksen vastineen liitteenä 1. Lapin ELY-keskus on nähnyt, että toiminnanharjoittajan tulee esittää ELY-keskukselle selkeä suunnitelma rakentamisen aikaisten vaikutusten ehkäisemisestä ja seurannasta koskien altaan pohjois- ja itäpuolen ojia, altaan pohjoispuolen padon leventämistä sekä suotovesiä. Hakija on todennut, että työn aikainen laadunvalvontasuunnitelma esitetään toteutussuunnitelmissa. Lisäksi hakija esittää Lapin ELY-keskukselle ennen rakennustyön aloittamista suunnitelman työn aikaisesta vaikutusten seurannasta ja ehkäisemisestä. ELY-keskus on todennut, että laadunvalvonnassa tulee käyttää riippumatonta laadunvalvojaa tai -valvojia, jotka tulee hyväksyttää ELY-keskuksella laadunvalvontasuunnitelman yhteydessä. Hakija on katsonut, että laadunvalvontasuunnitelma tulee hyväksyttää erillisenä suunnitelmana, jotta rakennusurakan kilpailutus voidaan tehdä ennen laadunvalvojien valintaa. Hakija esittää, että laadunvalvojat valitaan ja hyväksytetään erikseen laadunvalvontasuunnitelman hyväksymisen jälkeen ennen rakennustyön aloittamista. Lapin ELY-keskus on todennut, ettei näe estettä betoni- ja asfalttijätteen välivarastoinnille, mutta paikat tulisi valita siten, että jakeet eivät leviä hallitsemattomasti. Valitut paikat tulee pystyä myös siistimään ja paikkojen valinnassa tulee huomioida mahdollisen murskauksen pöly- ja meluvaikutusten ehkäisemismahdollisuudet. Hakija on esittänyt, että betoni- ja asfaltointijätteen varastointi ja käsittelypaikaksi valitaan tulevaisuudessa kaivoksen ns. murskekenttä, missä toiminta on nykyistä varastointipaikkaa helpommin hallittavissa. Lisäksi Lapin ELY-keskus on huomauttanut, että toteutussuunnitelmassa on esitettävä perusteluineen, miten nykyiset läpiviennit huomioidaan, miten altaan 4 pohjoisreunan padon kunto on selvitetty ja mikä on ylivuotovesien vaikutus altaan 4 patoon ja suotovesiojaan. Hakija on todennut, että edellä mainitut seikat huomioidaan toteutussuunnitelmissa tai ovat huomioitu patoturvallisuusviranomaisen lausuntoon annetussa vastineessa. Tulevaa vaiheen 3 korotusta koskevat läpiviennit altaan 2-3 suunnalta eivät vielä koske tätä toteutussuunnitteluvaiheen 2 korotusta ja niitä ei siten ole esitetty toteutussuunnitelmissa, mutta ne tullaan huomioimaan myöhemmässä korotuksessa.