SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 29.3. 11.4.2012 Talouskehitysministeriö alensi vuoden talouskasvuennusteen 3,4 prosenttiin Putin: vaalilupaukset pidetään, painopisteet demografia, Kaukoitä, työpaikat ja kilpailutalous Kohta joka neljäs venäläinen asuu miljoonakaupungissa Liike-elämän liitot: petoksesta voidaan syyttää ketä tahansa Venäjä oli vuonna 2011 maailman 10. suurin IT-laitemarkkina Venäjän rautatiet avaavat tax free-myymälöitä rautatieasemille Venäjän talouskehitys 1-2/2012: 1-2/2012 1-2/2011 1-12/2011 1-12/2012 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Ennuste* BKT:n kasvu (vuosimuutos %) 4,3 % 4,2 % 4,3 % 3,4 % Reaalipalkan kasvu (muutos %) 12 % 1,0 % 3,5 % 6,3 % Inflaatio (kuluttajahintojen muutos %) 4,0 % 9,5 % 6,1 % ~6 % Vähittäiskauppa (muutos %) 7,3 % 5,2 % 7,2 % 6,3 % Teollisuustuotanto (muutos %) 4,9 % 6,3 % 4,7 % 3,1 % Kiinteät investoinnit (muutos %) 15 % -1,2 % 8,3 % 6,6 % Vienti (muutos edellisvuodesta %) 22 % 20 % 30 % 0-5 % Tuonti (muutos edellisvuodesta %) 18 % 42 % 30 % 12,5 % Urals-öljyn keskihinta, USD /bbl 114,4$ 97,6$ 110$ 115$ Lähde: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö * Talouskehitysministeriön viimeisin ennuste 2012 Venäjän federaation budjetti: 1-2/2012 1-2/2011 1-12/2011 1-21/2012 Tulot ja menot suhteessa bkt:hen Toteutunut Toteutunut Toteutunut Suunnitelma* Budjetin tulot, % bkt:sta 23,1 % 20,7 % 20,9 % 20,1 % Budjetin menot, % bkt:sta 26,2 % 19,6 % 20,1 % 21,6 % Ylijäämä (+), alijäämä (-), % bkt:sta - 3,0 % +1,1 % +0,8 % - 1,5 % Ylijäämä ennen öljytuloja**, % bkt:sta - 15 % - 8,4 % - 9,6 % - 11 % Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö * Budjettilaki 2012, hyväksytty marraskuussa 2011 ** Budjetin alijäämä ilman öljyn ja kaasun verotuloja Vararahastojen tilanne: 1.1.2012 1.4.2012 Vararahasto (budjetin alijäämää varten) 25,2 mrd.$ 62,3 mrd.$ Hyvinvointirahasto (eläkerahastoa varten) 86,8 mrd.$ 89,5 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 499 mrd.$ 513,5 mrd.$ Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö, Venäjän keskuspankki Ruplan kurssi vuoden alussa ja nyt: 1.1.2012 12.4.2012 Ruplan kurssi / EUR ja USD 41,67 RUB/EUR 39,08 RUB/EUR Lähde: Venäjän keskuspankki 32,20 RUB/USD 29,80 RUB/USD Öljynhinnan kehitys 2012: 1.1.2012 11.4.2012 Öljyn hinta, Brent USD /bll 112,95 USD 121,80 USD/bll Öljyn hinta, Urals USD / bll 110,25 USD 118,65 USD/bll Lähde: Interfax, Vedomosti Venäjän talouskehitys Talouskehitysministeriö nosti öljyn hintaennustetta, mutta alensi talouskasvuennustetta. Ministeriö korjasi huhtikuun alussa kuluvan vuoden ennustettaan. Edellisen ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaisi tänä vuonna 3,7 % nyt ministeriö ennustaa 3,4 %:n kasvua. Suurin syy muutokseen on investointien ennakoitua hitaampi kasvu: kasvua ennustetaan 6,6 %. Sen sijaan kulutuskasvun odotetaan vauhdittuvan vähittäiskaupan kasvuennustetta korotettiin 6,3 prosenttiin. Samoin reaalipalkkojen odotetaan nousevan alhaisen inflaation ansiosta yli 6 %. Öljyn hinnan odotetaan laskevan syksyllä, mutta alkuvuoden korkean hintatason ansiosta vuoden keskihinnaksi arvellaan 115 USD/bll (edellinen ennuste oli
2 100 $/bll). Viennin odotetaan kasvavan vain energiatuotteiden hinnanmuutoksen verran. Tuonnin odotetaan kasvavan keskimäärin 12,5 %. Alkuvuoden kasvu on ollut nopeampaa, lähes 20 %. Putin: kaikki puolueen vaalilupaukset toteutetaan. Pääministeri Putin piti vuosipuheensa duumalle 11.4. Puhe oli samalla hänen viimeinen puheensa pääministerinä, toukokuun alussa hän palaa presidentiksi. Putin lupasi osana presidentinvaalikampanjaansa mm. palkkatason, eläkkeiden, lapsiperheiden tukien ja opintotuen korotuksia. Venäläisessä mediassa on suhtauduttu kriittisesti vaalilupausten toteuttamiseen, mutta puheessaan Putin lupasi, että kaikista vaalilupauksista pidetään kiinni. Hän totesi, että talouskriisistä huolimatta hallitus on onnistunut pitämään kiinni sosiaalipoliittisista lupauksistaan koko edellisen hallituskauden ajan. Viime vuosien sosiaalipolitiikka on jo kääntänyt maan demografisen kehityksen parempaan suuntaan. Populististen sosiopoliittisten lupausten lisäksi Putinin vaaliohjelman keskeiset teemat olivat teollisuuden ja infrastruktuurin modernisointi ja puolustusvoimien uudistaminen. Kymmenen vaalilupausta: 1. Tuloveroa ei koroteta (13 % yksityishenkilöille, 20 % yrityksille) 2. Palkkatasoa nostetaan 1,7-kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä 3. Eläkkeitä korotetaan, kunnes ne ovat 40 % maan keskipalkasta 4. Opintotukea korotetaan ja korkeakoulujen kehitystukea jatketaan 5. Lapsiperheiden tukea korotetaan, lisätukea erityisesti suurperheille 6. Puolustusvoimat modernisoidaan ja armeijan uuteen varusteluun investoidaan 7. Korkean teknologian sektori kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä 8. Innovaatioita tuetaan ja valtion t&k-menot kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä 9. Infrastruktuuri-investoinnit kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä 10. Liiketoimintaympäristöä parannetaan (sijoitusta Maailmanpankin liiketoimintavertailussa nostetaan). Putin: kehityksen painopisteiksi demografia, Kaukoitä, työpaikat ja kilpailutalous. Vahva, monilapsinen perhe asetetaan ponnistelujen tavoitteeksi. Valtakunnan geopoliittiseksi painopisteeksi valitaan Kaukoitä ja Itä-Siperia, joita kehittämään perustetaan uusi laitos. Työpaikkojen laatua on parannettava ja palkkatasoa korotettava. Ulkomaalaisten yritysten investointien ehdoksi on Venäjällä asetettava tuotannon käynnistämisen lisäksi teknologiakeskusten perustaminen. Tätä tukemaan perustetaan lähivuosina 20 30 tuotantoaluetta. Modernisaation veturiksi Putin nimesi valtion sotatarviketilaukset. Armeijan ja sotateollisen kompleksin kehittämiseen sijoitetaan 23 biljoonaa ruplaa (lähes 600 mrd. euroa) seuraavan vuosikymmenen ajan, sanoi pääministeri. Putin: venäläiset kuluttajat hyötyvät WTO-jäsenyydestä. Putin totesi vuosipuheessaan 11.4., että WTOjäsenyys hyödyttää ennen kaikkea venäläistä kuluttajaa, koska lisääntyvä kilpailu alentaa kulutustavaroiden hintoja. Hän painotti, että hallituksen tulee huolehtia siitä, että Venäjä pääsee hyödyntämään kaikkia WTOjäsenyyden etuja ja samalla pienentää kaikkia mahdollisia haitallisia seurauksia. Putin muistutti, että Venäjä on sopinut WTO:n kanssa hyvin pitkistä siirtymäajoista (0 9 vuotta), minkä takia WTO-jäsenyyden ehdot niin hyödyt kuin haitat eivät toteudu hetkessä. Pitkällä tähtäimellä jäsenyys tuo enemmän hyötyjä kuin haittoja. Maailmanpankki on aikaisemmin arvioinut, että WTO-jäsenyys voisi pitkällä tähtäimellä kasvattaa Venäjän bkt:ta yli 10 prosenttia. Arvio perustuu oletukseen, että WTO-jäsenyyden myötä investoinnit lisääntyvät, tuottavuus paranee, palveluala kasvaa ja kansan varallisuus lisääntyy. Mahdolliset hyödyt olisivat seurausta ensisijaisesti maan investointi-ilmapiirin parantumisesta eikä suoranaisesti kaupan liberalisoinnista. Kohta joka neljäs venäläinen asuu miljoonakaupungissa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Venäjällä on jo 13 miljoonakaupunkia, ja niiden asukasmäärä kasvaa nopeasti. Vuodenvaihteessa yli miljoonan asukkaan kaupunkeja oli virallisesti 12: Moskova, Pietari, Novosibirsk, Jekaterinburg, Nižni Novgorod, Samara, Omsk, Kazan, Tšeljabinsk, Donin Rostov, Ufa ja Volgograd. Krasnojarskin asukasmäärä ylitti 1.4.2012 miljoonan rajan ja myös Voronežin kaupunki lähestyy rajaa. Vuoden loppuun mennessä miljoonakaupunkeja on arviolta jo 15. Tämän ja Moskovan kaupungin laajentumisen ansiosta vuoden lopussa arviolta joka neljäs venäläinen asuu miljoonakaupungissa. Venäjällä on 1100 kaupunkia ja alle 1300 kaupunkimaista asutuskeskusta. Kaupungeissa asuu 74 % venäläisistä, ja kaupungistumisen ennustetaan jatkuvan.
3 Venäläiset naiset ansaitsevat kolmanneksen miehiä vähemmän. World Economic Forumin sukupuolten tasa-arvoa vertailevassa raportissa Venäjä sijoittui sijalle 43 kaikkiaan 135 maasta. Venäläisten naisten osallistuminen työelämään on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen korkea, mutta naiset ansaitsevat miehiä vähemmän. Naisten palkka on raportin mukaan keskimäärin 65 % miesten palkasta. Osittain tämä selittyy sillä, että naisia on enemmän osastopäällikkötehtävissä, vähemmän pääjohtajina tai hallituksissa. Kokonaisuutena venäläisten naisten osuus yrityselämän johtotehtävissä on kuitenkin suhteellisen korkea, raportin mukaan 37 %. Politiikassa naisten osallistumisaste on alempi kansanedustajista ja ministereistä alle viidennes on naisia. Koulutuksessa naiset taas johtavat, venäläisissä korkeakouluissa opiskelee enemmän naisia kuin miehiä. Julkinen sektori Valtion virastot saavat jatkossa ostaa vain tulliliiton alueella valmistettuja autoja. Putin lupasi Avtovazin-vierailunsa yhteydessä, että kaikki valtion virastot ja laitokset velvoitetaan hankkimaan vain tulliliiton alueella valmistettuja autoja. Uusi sääntö lisättäisiin julkisten hankintojen lakiin. Venäläisten automerkkien lisäksi tämä kuitenkin koskisi myös ulkomaisia valmistajia, joilla on valmistusta Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Kazakstanissa. Putin totesi myös, että Venäjän WTO-sopimus sisältää toimenpiteet suojata kotimaista autonvalmistusta seuraavat seitsemän vuotta, koska tuontitullit laskevat vasta kesällä 2018 (henkilöautojen tuontitulli laskee tänä vuonna viidellä prosenttiyksiköllä 30 %:sta 25 %:iin, mutta suunniteltuun WTO:n sidonnaistullitasoon 15 %:iin vasta vuonna 2018). Kotimaisen autonvalmistuksen suojaaminen oli Venäjän WTO-jäsenyyden kynnyskysymyksiä. Sotšin rakennusprojektien myöhästymiset vaarantavat olympialaisten aikataulun. Venäjän varapääministeri Dmitri Kozakin mukaan vuoden 2014 talviolympialaisten rakennusprojektit ovat pahasti aikataulustaan myöhässä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut projektien etenemistä ja raportoinut, että kaikkiaan 393 projektista 76 on pahasti myöhässä. Ongelmallisimmat kohteet ovat päästadionin ja alueen sähkövoimalan ja rahtisataman rakennusprojektit. Päästadionin rakennuttaja on valtionkorporaatio Olimpstroi. Ensisijaisia syitä myöhästymiseen ovat heikko suunnittelu ja rakennustöiden huono organisointi. Olimpstroin johtajaa on vaihdettu jo kolme kertaa rakennustöiden aloittamisen jälkeen. Olympialaisiin on jäljellä 670 päivää. Sotšin talviolympialaisten oheistuotteiden markkinat arviolta 500 miljoonan dollarin arvoiset. Sotšin olympialaisten yhteydessä on kilpailutuksen kautta jaettu yksinoikeuksia käyttää olympiasymbolia urheiluvälineissä, vaatteissa ja muistoesineissä. Lisenssi myönnetään viideksi vuodeksi, ja sen on arvioitu kattavan yli 5000 esinettä ja 500 miljoonaa dollaria. Urheiluvaatelisenssi on myönnetty venäläiselle Bosconimiselle ketjulle ja muiden urheilutarvikkeiden lisenssi Sportmaster-ketjulle. Olympialaisten viralliseksi maskotiksi valittuja jänistä, karhua ja leopardia valmistaa Grand Toys. Liike-elämä Vain 4 % venäläisistä haaveilee omasta yrityksestä. Venäjä tarvitsee lisää yksityisyrittäjiä, mutta heikko liiketoimintaympäristö ja oikeusjärjestelmän puutteet eivät tue uutta yrittäjyyttä. MICEX-RTS -pörssin johtajan Ruben Aganbegjanin mukaan vain 4 % venäläisistä on kiinnostunut oman yrityksen perustamisesta. Vastaava kiinnostus on Euroopassa kaksinkertainen ja Yhdysvalloissa yli kolminkertainen. Aganbegjanin mukaan suurin syy tähän on kilpailun puute ja liiketoiminnan korkeat riskit. Merkittävimpiin riskeihin kuuluu omaisuuden suojan puute sekä virkamieskoneiston liiallinen puuttuminen liiketoimintaan. Expert-lehden tuoreen kyselyn mukaan 17 % venäläisistä yrittäjistä on jo päättänyt siirtää liiketoimintansa ulkomaille ja vielä useampi harkitsee sitä. Levada-instituutin kyselyssä, jossa kartoitettiin hallituksen tärkeintä roolia, puolet vastasi, että valtion ei pitäisi osallistua liike-elämään lainkaan vaan antaa vapaus toimia markkinoiden ehdoilla. Viisi vuotta sitten vain joka neljäs oli tätä mieltä vastaavassa kansalaiskyselyssä. Liike-elämän liitot: petoksesta voidaan syyttää ketä tahansa. Liike-elämän eri yhteisöt, kuten Biznessolidarnost ja Delovaja Rossija, ehdottavat rikoslain uudistamista ja yrittäjien parempaa suojaa vallan väärinkäyttöä vastaan. Venäjän rikoslaissa hyvin lievätkin petokset luokitellaan talousrikoksiksi. Järjestöjen mukaan petoksesta voidaan nykyisen rikoslain perusteella syyttää melkein ketä tahansa, koska laajasti
4 tulkittuna minkä tahansa yrityksen voitontavoittelun voidaan todeta olevan toiselle haitaksi. Samalla heikko oikeusjärjestelmä ei suojele syyttömiä vallan väärinkäytöksiltä. HSE-kauppakorkeakoulun tutkimusyksikön johtaja Jevgeni Jasin totesi Kommersant-lehden haastattelussa, että ainakin kolmannes tuomituista on vankilassa syyttömänä. Hänen mukaansa rikossyytteen takana on usein riita kilpailijan, poliisin tai jonkun muun viranomaisen tai rikollisen ryhmittymän kanssa asioista, joilla ei ole mitään tekemistä itse syytteen kanssa. Liike-elämän yhteisöjen lisäksi myös Strategia 2020 -työryhmä ehdottaa rikoslainsäädännön uudistamista. Työryhmän mukaan tämä olisi tärkeä osa liiketoimintaympäristön parantamista. Työryhmä pyysi presidenttiä armahtamaan 13 500 yrittäjää vankilasta. Hallituksen avoin liiketoimintaympäristön parantamista pohtiva työryhmä toimitti presidentti Medvedeville listan yrittäjistä, jotka työryhmän mielestä on tuomittu syyttöminä taloudellisista petoksista. Lisäksi ryhmä pyysi kumoamaan 120 000 meneillään olevaa rikostutkintaa, joissa syytteet koskevat taloudellista petosta. Delovaja Rossija - yritysjärjestön varajohtajan Andrei Nazarovin mukaan viimeisten 10 vuoden aikana 3 miljoonaa yrittäjää on saanut rikostuomion. Sisäasiainministeriön tilastojen mukaan talousrikostuomioiden määrä on viime vuosina säännöllisesti vähentynyt. Samanaikaisesti syytteet taloudellisesta petoksesta ovat lisääntyneet. Venäläiset ostivat 2011 kaksi kertaa enemmän kiinteistöjä ulkomailta kuin ennen kriisiä. Keskuspankin tilastojen mukaan venäläiset yritykset ja kansalaiset ostivat vuonna 2011 kiinteistöjä ulkomailta 12 miljardin dollarin arvosta. Gordon Rock -kiinteistövälittäjän mukaan venäläisten yksityishenkilöiden suosikkikohteita ovat asunnot Bulgariassa, Saksassa, Espanjassa, Montenegrossa ja Yhdysvalloissa. Yrityksen mukaan suurin osa venäläisistä hakee ulkomailta loma-asuntoa (asiakaskyselyn mukaan 50 %), mutta viime vuonna asuntojen suosio puhtaana sijoituskohteena on noussut. Syynä ovat Euroopan ja Yhdysvaltojen kiinteistömarkkinoiden hinnat. USA:ssa asuntojen keskihinta on keskimäärin 30 % alle kriisiä edeltävän tason, Espanjassa se on vastaavasti pudonnut noin 20 % vuodesta 2007. Venäjällä asuntojen keskihinnat ovat samanaikaisesti nousseet, erityisesti Moskovassa ja muissa kaupungeissa. Uusia loma-asuntokohteita on Venäjällä tarjolla suhteellisen vähän. Sähköisen kaupan käyttäjämäärä nousi Venäjällä yli 50 miljoonan. Tutkimusyhtiö ComScoren raportin mukaan Venäjän internet-kaupan käyttäjämäärä nousi viime vuona yli 50 miljoonaan käyttäjään. Tämä on enemmän kuin esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa. Venäjän viestintäministeri Igor Štšegolevin mukaan internet-käyttäjien määrä kasvaa nopeasti ja sen mukana sähköinen kauppa. Tänä vuonna Venäjän internet-käyttäjien määrä nousee ehkä jo 50 prosenttiin väestöstä, mikä on Euroopan huippua. Venäjä oli vuonna 2011 maailman 10. suurin IT-laitemarkkina. International Data Corporationin (IDC) - yrityksen arvion mukaan Venäjän koko IT-markkinan arvo nousee tänä vuonna noin 33 miljardiin dollariin. Kuluttajamarkkinan kooksi IDC arvioi 17 miljardia dollaria ja yritysmarkkinan kooksi 11 miljardia dollaria. Kuluttajatuotteissa vuoden 2012 kasvuennuste on tablettitietokoneille 55 % ja älypuhelimille 30 %. Sen sijaan feature phone -segmentin ( keskisarjan puhelin ) arvioidaan kutistuvan hieman. Vuonna 2011 Venäjä oli IDC:n mukaan suurin tietokoneiden (PC) markkina koko Euroopan ja Keski-Aasian alueella ja 10. suurin koko maailmassa. Ohjelmistomarkkinana Venäjä oli arviolta sijalla 16. Paikallisille autonvalmistajille lisää tukea vuoteen 2020 asti. Teollisuus- ja kauppaministeriö on ehdottanut, että paikalliset autonvalmistajat saisivat paitsi autojen varaosien tullialennuksia (0 5 % tullia 15 25 % tullin sijaan), myös korkotukea paikallisen tuotannon lisäinvestointeihin. Ulkomaiset autonvalmistajat, jotka suostuvat kasvattamaan paikallisten komponenttien osuutta 60 %:iin ja tuottamaan Venäjän rajojen sisällä yli 350 000 autoa vuodessa, saisivat ehdotuksen mukaan jatkoaikaa nykyiseen tullietuun, jonka mukaan he voivat tuoda autojen varaosia tullitta (tai maksimissaan 5 %:n tullilla) vuoteen 2020 asti ja lisäksi he saisivat valtion korkotukea lisäinvestointien rahoittamiseen. Uudet valmistussopimuksen ehdot ovat ministeriön mukaan hyväksyneet Nissan ja Renault (jolla on yhteistuotantoa venäläisen Avtovazin kanssa), Ford (jolla on yhteisyritys Sollersin kanssa), Mercedes Benz Trucks, Volkswagen, Fiat ja General Motors. Koneenrakennusala panee toivonsa valtion tukeen. Moskovan Stankin-teknologiayliopiston vararehtori Andrejev kertoi Izvestijalle teollisuuden koneiden määrän laskeneen vuoden 1990 kahdesta miljoonasta 900 000:een, samalla koneiden tuotanto on laskenut murto-osaan. Venäjällä on säilynyt lähinnä yleisten metallintyöstökoneiden kuten kierresorvien ja jyrsimien sekä tiettyjen laiterunkojen valmistus.
5 Sotateollisuuden hankinnoista vain 10 % kohdistuu kotimaisiin koneisiin. Venäjällä tunnetaan kansainväliset teknologiset trendit, mutta niitä ei voida itse soveltaa. Noidankehiä on useita: tuotantohinnan alentaminen edellyttäisi sarjatuotantoa, johon ei ole varaa kun kauppa ei käy, eikä kilpailukykyisen tuotannon aikaansaaminen ole mahdollista ilman tuloja. Uuden kehitysohjelman (2011 16) puitteissa koneenrakennusalaan sijoitetaan 330 miljoonaa euroa, pääosin uusien tuotteiden kehittelyyn. Käynnissä on 101 T&K-hanketta, joiden toivotaan synnyttävän useita konetyyppejä, joita Venäjällä ei valmisteta. Vetoapua toivotaan myös asetukselta nro 56, jolla 1.7.2011 lähtien kiellettiin ulkomaisten koneiden osto budjettivaroilla, jos Venäjällä on vastaavaa valmistusta. Metsä- ja maatalous Investlespromin Kaman sellu- ja paperikombinaatti on seissyt jo puolitoista kuukautta. Huomiota herättävää on, että Permin alueella Krasnokamskin kaupungissa sijaitseva tehdas on ainoa, joka Venäjällä tuottaa kevyesti päällystettyä paperia. Tätä paperia tuottava kone käynnistettiin tehtaalla marraskuussa 2011. Tehdasta pidetään tällä hetkellä Venäjän uudenaikaisimpana sellu- ja paperitehtaana. Tehtaan yli 1000 työntekijää on toistaiseksi lomautettu eikä tehtaan uudelleenkäynnistymisestä ole tietoa. Seisokin syynä ovat Venäjän suurimpiin kuuluvan metsäteollisuuskonsernin Investlespromin rahoitusvaikeudet. Niiden vuoksi myös Segežan sellu- ja paperikombinaatilla oli seisokkeja joulukuussa 2011 ja alkuvuodesta. Myös Investlespromin muilla tuotantolaitoksilla Karjalassa on ollut tuotannon seisokkeja. Metsäpaloja oli Venäjällä 3.4. mennessä 5 500 hehtaarin alalla. Paloista oli metsän peittämällä alueella 3 400 hehtaaria. Venäjän Kaukoidässä Primorskin alueella metsäpaloja on ollut 33 kpl 410 hehtaarin alueella. Siperiassa Burjatian tasavallassa metsää on palanut 2 800 hehtaarin alalla 50 metsäpalossa. Baikalin aluepiirissä julistettiin jo 26.3. hätätila metsäpalojen vuoksi. Siellä metsäpalot ovat riehuneet 170 hehtaarin alalla. Suurimpia syitä metsäpaloihin ovat maatalouden alueiden kulotukset ja kansalaisten varomaton tulenkäsittely. Moskovan alueella metsäpalon sammutus maksaa 1 100 euroa hehtaarilta. Moskovan alueen metsäpalojen torjunnasta vastaava Venäjän metsätalousviraston alainen Tsentrles-virasto on julkaissut avoimen tarjouskilpailupyynnön, jossa pyydetään tarjouksia metsäpalojen sammutustöistä Moskovan alueen metsissä. Tarjouspyynnöstä selviää, että keskivoimakkaan metsäpalon sammutuksen tekninen omakustannushinta on 1 100 euroa/ha. Virallisten tietojen mukaan Venäjällä paloi metsää viime vuonna noin 1,6 miljoonaa hehtaaria, asiantuntija-arvioiden mukaan kuitenkin moninkertainen määrä. Venäjän metsiä uudistetaan valkovenäläisillä taimilla. Valko-Venäjän metsätalousministeriön mukaan maan metsänhoitoalueet (ns. leshozit) ovat solmineet sopimukset 25 miljoonan metsäpuuntaimen toimittamisesta Venäjälle. Valko-Venäjältä toimitetaan lähinnä männyn ja kuusen, mutta myös tammen, saarnen ja vaahteran taimia metsänistutuksiin mm. metsäpaloalueiden uudistamiseen ja kaupunkien viheralueille. Toimitusten arvo on noin 330 000 euroa. Taimia toimitetaan lähinnä Uralille Sverdlovskin alueelle Jekaterinburgiin, mutta myös Brjanskin, Smolenskin, Voronežin ja Pskovin (Pihkovan) alueille. Greenpeace Russian mukaan näin pitkät metsäpuiden taimien siirrot ovat ohjeiden vastaisia eivätkä eteläistä alkuperää olevat taimet tule menestymään Siperian olosuhteissa. Greenpeacen mukaan taimien tuontiin on jouduttu, koska monet taimitarhat Venäjällä ovat lopettaneet toimintansa uuden metsälain tultua voimaan vuonna 2007. Siipikarjan ja sianlihan tuotanto jatkaa kasvuaan Venäjällä. Venäjän tilastopalvelu Rosstatin ennakkotietojen mukaan tammi-helmikuussa siipikarjanlihan tuotanto elopainolla mitattuna oli 683 miljoonaa kg (+17 %) ja sianlihan 277 miljoonaa kg (+12 %). Viime vuonna siipikarjan lihan tuotanto kasvoi 13 % ja sianlihan 9 % vuoteen 2010 verrattuna. Ykköspaikkaa näiden tuotannossa pitää Belgogradin alue, joka tammi-helmikuussa tuotti yksin 26 % koko maan sianlihan ja 17 % siipikarjanlihan tuotannosta. Muita suuria tuottajia ovat mm. Krasnojarskin alue, Tatarstanin tasavalta ja Lipetskin alue. McDonald s solmi ensimmäisen franchising-sopimuksen Venäjällä. Kumppani, tunnetun ravintola-alan holdingin, Rosinterin tytäryhtiö, avaa McDonald s-ravintoloita lento- ja rautatieasemille. Rosinterillä on monia ravintolaketjuja kuten Il Patio, Planeta Sushi ja T.G.I. Friday s, joita jo toimii mm. Sheremetjevon
6 lentokentällä. Jos kokeilu onnistuu, McDonald s saattaa laajentaa paikallisten operaattorien määrää. Yhtiöllä on Venäjällä 314 ravintolaa. Viime vuonna avattiin Venäjälle 37 uutta mäkkäriä ja tänä vuonna 45. Sääntely Siviililainsäädännön muutokset uudistavat yhtiöiden oikeudellista muotoa. Uusi lakiehdotus, jonka presidentti on antanut duuman käsittelyyn huhtikuun alussa, ehdottaa merkittäviä muutoksia maan siviililainsäädäntöön. Ehdotetut muutokset koskisivat sekä yhtiöoikeutta että sopimusoikeutta. Nykyisen avoimen ja suljetun osakeyhtiön ja muiden kaupallisten yhtiömuotojen sijaan ehdotetaan yhtiöiden jakamista julkisiin ja ei-julkisiin yhtiöihin. Suosituimmat yritysmuodot ovat Venäjällä rajavastuuyhtiöt (OOO) ja suljetut osakeyhtiöt (ZAO). Nämä olisivat jatkossa ei-julkisia osakeyhtiöitä. Ns. avoimet osakeyhtiöt (OAO) olisivat vastaavasti julkisia osakeyhtiöitä. Asiantuntijat arvelevat, että lakiehdotuksen käsittely duumassa tulee venymään syksyyn, koska ehdotetut muutokset ovat hyvin laajamittaisia. Tax free-myymälöitä tulossa rautatieasemille. Hallitus hyväksyi 5.4.2012 uudet säännöt, jonka mukaan veroton myynti sallitaan kansainvälisillä rautatieasemilla rautateiden rajanylityspaikkojen yhteydessä. Tällä hetkellä se on sallittu vain kansainvälisillä lentokentillä, laivaterminaaleissa ja autoteiden rajanylityspaikoilla. Venäjän rautatiet -yhtiö on jo ilmoittanut, että se aikoo avata ensimmäisen verovapaan myymälän Suomen asemalle Pietariin. Seuraavan vuoden aikana Venäjän rautatiet suunnittelee noin 30 duty free -kauppaa rautatieasemien yhteyteen. Maapalstan rekisteröintiä yksinkertaistetaan. Talouskehitysministeriön valmistama muutos maapalstojen rekisteröintimääräyksiin julkaistiin virallisesti 11.4.2012 ja se astuu voimaan 30 päivän kuluttua. Uusien määräysten mukaan tonttien maanmittausta ja kiinteistön muodostamista helpotetaan ja itse rekisteröintiprosessia yksinkertaistetaan. Maapalstan rekisteröinti vaatii Venäjällä erillistä kiinteistönmuodostusta, joka on ammatinharjoittajan suorittama mittaustoimenpide. Maanmittauksella vahvistetaan tonttien rajat. Tämä on yleensä ollut hankala ja pitkä prosessi. Uusien määräysten avulla prosessia yksinkertaistetaan. Maapalstojen muutokset pitää niin kuin ennenkin rekisteröidä Venäjän kiinteistörekisteriin, mutta nyt ilmoitukset voi jättää myös internetin kautta (www.rosreestr.ru). Venäjän maavarannoista vain noin 10 % on yksityisomistuksessa, 90 % on julkisomistuksessa. Venäjän kiinteistörekisterin mukaan yksityisomistuksessa on noin 20 miljoonaa hehtaaria. Maksullinen pysäköinti palaa Moskovan keskustaan. Tammikuun 2013 alusta pysäköinnistä julkisille paikoille Moskovan keskustassa (nk. Bulevardikehän sisäpuolinen alue) aletaan periä 50 ruplaa tunnilta (noin 1,3 euroa). Pysäköinti keskustan aukioilla ja katujen varsilla on ollut maksutonta usean vuoden ajan. Yksityiset pysäköintipaikat perivät tällä hetkellä pysäköintimaksuna noin 50-200 ruplaa tunnilta. Ensimmäiset kokeilut maksullisesta pysäköinnistä aloitetaan jo lokakuun alussa mm. keskustan Teatralnaja-aukiolla. Moskovan kaupunki on kertonut tulevan maksupysäköintisuunnitelman suosivan alueella asuvia. Kaikille alueen 200 000 asunnon asukkaille ei kuitenkaan voida taata pysäköintipaikkaa niiden rajallisen määrän vuoksi. Toistaiseksi Moskovan pyrkimykset kamppailla paisuvia liikenneruuhkia vastaan ovat olleet täysin riittämättömiä. Maksa naapuritalon remontti. Kerrostalokannan kiihtyvä korjaustarve on jo vuosia herättänyt keskustelua ongelman ratkaisutavoista. Vaihtoehtoina on nähty järjestelmä, jossa taloyhtiöt vastaavat omista korjauksistaan mm. pankkilainoituksen avulla, tai valtiojohtoinen, jossa asunnonhaltijoilta perittäisiin neliöperusteinen kuukausimaksu alueelliseen kassaan, jota hallinnoivat kunnallisvirkamiehet päättäisivät mikä talo kulloinkin on korjausvuorossa. Jälkimmäinen vaihtoehto on pääsemässä voitolle, ja duuma alkaa käsitellä Yhtenäisen Venäjän laatimaa lakiesitystä toukokuussa. Alueet päättäisivät maksukatosta ja maksun suuruuden määrittelisi kunta. Tatarstanissa maksu jo on, suuruudeltaan 15 senttiä neliöltä (5,8 ruplaa). Järjestelmään voi olla liittymättäkin, mutta tällöin taloyhtiö menettäisi julkisen tuen remontille. Moskovassa on meneillään kokeilu, jossa asunnon omistaja maksaa vähintään 5 % remontin hinnasta ja saa oikeuden valvoa työtä. Tämän pienenkin yksityisen panoksen on havaittu kohottavan remonttien laatua. Lainsäädännön puutteista johtuen pankkirahoitus asuinsektorilla on ollut vähäistä. Venäjällä on kaikkiaan 2,8 mrd. neliömetriä kerrostalojen asuinpinta-alaa, suuri osa huonokuntoista.
Venäläisiin vapaapäiviin muutos ensi vuonna. Duuma hyväksyi muutoksen Venäjän työlainsäädäntöön, joka muuttaa uudenvuoden ja toukokuun juhlapäivien vapaapäivien määrää. Uudenvuoden vapaapäivät ovat jatkossa 1. 8. tammikuuta ja 1.5. ja 9.5. juhlapäivien yhteydessä vapaapäiviä on yhteensä neljä. Päivämääristä päättää hallitus viimeistään kuukausi ennen juhlan ajankohtaa. Tänä vuonna hallitus on vahvistanut vapaapäiviksi 30.4. ja 1.5. (vappu) sekä 7. 9.5. (voitonpäivä). 7