Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013
Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen Suomessa. Ylläpidämme ja kehitämme 25 lentoasemaa ja koko Suomen ilmatilan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Finavian asiakkaita ovat lentoyhtiöt, muut alan toimijat sekä lentomatkustajat. Vuonna 2012 liikevaihtomme oli 359 miljoonaa euroa ja palveluksessamme työskentelee 2800 henkilöä. 3
Lentoliikenteen toimintaympäristön suuret trendit haastavat Suomen I. Tuotannon ja talouden globalisaatio jatkuu II. Lentoliikenteen tarjonta muuttuu nopeasti. Alan taloudellinen ahdinko jatkuu III.Kotimaan matkustajamäärissä ei ole odotettavissa merkittävää kasvua lähivuosina IV. Lentoliikenteeseen vaikuttava regulaatio ja markkinavalvonta jatkuu vahvana 4
Kansainvälisen lentoliikenteen kehittyminen 1970-2010 RPK = revenue passenger kilometres 5 Kasvun vauhdittajia: 1. Globalisaatio ei ole mahdollista ilman ihmisten liikkumista 2. Kaupan vapautuminen 3. Kaupungistuminen 4. Vaurastuminen, turismi 5. Lentomatkustamisen reaalihintojen kehittyminen Lähde: ICAO, Airbus
Suomi mukana kasvussa Matkustajaliikenteen kehitys Aasiaan 2003-2012 2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Saapuneet Arriving Lähteneet Departing Vaihto Transfer 6
Vaihtomatkustus takaa kattavat lentoyhteydet Suomelle vahva tuki koko Suomen talouskasvulle Matkustajamäärä milj. matkustajaa 2012 Yhteydet Aasiaan lkm (06/2013) Tukholma 19,6 2 Kööpenhamina 23,3 6 Helsinki 14,9 13 22,1 2 Oslo Riika 4,8 0 Tokio, Nagoya, Osaka 13,7 0 Hampuri 57,5 25 Frankfurt Varsova 9,6 0 Berliini 25,3 2 Peking Xi an Soul Chongqing Shanghai Delhi Singapore Hong kong Hanoi Bangkok 7
Käynnissä olevia projekteja lentoasemilla 2011-2017 Helsinki-Vantaa Verrokkikentät (Airport Service Quality) Muut kilpailevat kentät Oslo 1 700 000 000 Tukholma 500 000 000 Helsinki-Vantaa 27 600 000 Pietari Pulkovo 1 100 000 000 Säilyykö Suomen kilpailuasema myös tulevaisuudessa? Lontoo LHR 4 700 000 000 Lontoo Gatwick 1 000 000 000 Kööpenhamina 600 000 000 (0,132 /v) Berlin Tegel/Schönefeld 20 000 000 Berlin BBI 2 400 000 000 Moskova Sheremetyevo 3 000 000 000 Amsterdam 2 600 000 000 Frankfurt 6 400 000 000 Pariisin kentät 5 000 000 000 München 1 000 000 000 Zürich 500 000 000 Istanbul 7 000 000 000 8
Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Lentoliikenne työllistää suoraan tai välillisesti yli 100 000 ihmistä Lentoliikenteen osuus Suomen BKT:sta on 3,2 prosenttia Ilmailualan maksamat suorat verotulot valtiolle 2,5 miljardia Lähde: IATA / Oxford Economics 2012 9
Lentoasemat osana suomalaisten matkaketjuja
Finavian liiketoiminnan lähtökohta Lentoasemaliiketoiminnan tulee toimia yksityisen liiketoiminnan periaatteella* - Kunkin lentoaseman tulisi kyetä rahoittamaan investointinsa liiketoiminnasta saatavalla kassavirralla - Julkinen rahoitus mahdollista vain erityisin perustein EU on myöntänyt Suomelle pysyvän poikkeuksen. Yksittäisen lentoaseman ei tarvitse olla kannattava. Suomea tarkastellaan kokonaisena verkostona, jonka sisällä kannattamattomia asemia voidaan tukea kannattavien toiminnalla. Koko verkostossa noudatetaan yhtenäistä hinnoittelua *Lähde: EU-komission tiedonanto / suuntaviivat lentoasemien rahoittamisesta
Matkustajaliikenne Finavian lentoasemilla 25 000 000 20 000 000 15 000 000 11% 4% 8% 6% 1% -8% 2% 16% 0,5% 10 000 000 5 000 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kansainvälinen / International Kotimaa / Domestic Kotimaan matkustajamäärät lähes samalla tasolla 2003-2012 Kansainvälinen liikenne kasvussa myös Suomessa 12
Matkustajalentoasemat Suomessa Ivalo Enontekiö Tunnissa lentoasemalle 100km Kittilä Rovaniemi Kemi-Tornio Kuusamo Kokkola- Pietarsaari Oulu Kajaani Maarianhamina Pori Vaasa Turku Jyväskylä Tampere- Pirkkala Helsinki-Vantaa Malmi Kuopio Joensuu Varkaus Savonlinna Lappeenranta 13
Finavian lentoasemien matkustajamäärät 2012 Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne Yhteensä Helsinki 2 693 151 12 164 938 14 858 089 Oulu 899 854 178 679 1 078 533 Tampere 85 738 485 001 570 739 Turku 109 995 344 953 454 948 Rovaniemi 345 763 58 129 403 892 Vaasa 218 742 155 399 374 141 Kuopio 255 988 26 912 282 900 Kittilä 186 184 77 243 263 427 Joensuu 130 006 16 191 146 197 Ivalo 121 957 23 498 145 455 Lappeenranta 112 93 650 93 762 Kokkola-Pietarsaari 60 476 26 600 87 076 Kuusamo 75 521 10 965 86 486 Kajaani 70 369 7 483 77 852 Kemi-Tornio 64 242 1 519 65 761 Jyväskylä 46 139 19 081 65 220 Mariehamn 41 307 13 490 54 797 Pori 14 932 20 381 35 313 Enontekiö 1 282 20 000 21 282 Savonlinna 10 671 2 535 13 206 Varkaus 5 576 1 074 6 650 14
Pohjois-Suomen lentoasemien matkustajamäärät tammikuu toukokuu 2012 ja 2013 1.1.-31.5.2012 1.1.-31.5.2013 Muutos Oulu 480 863 356 801-25,8% Rovaniemi 165 696 177 660 7,2% Kittilä 170 439 152 581-10,5% Ivalo 73 687 76 157 3,4% Kokkola-Pietarsaari 41 596 33 556-19,3% Kuusamo 56 961 45 880-19,5% Kajaani 35 955 32 958-8,3% Kemi-Tornio 32 701 25 903-20,8% Enontekiö 1 917 1 794-6,4% 15
Toimivat matkaketjut Suomen alueiden tukena Eri joukkoliikennemuodot täydentävät toisiaan Pitkillä etäisyyksillä lentoliikenteen merkitys kasvaa Alueen kilpailukyvyn kannalta keskeistä on tehokas yhteys kansainväliseen verkostoon, ei itse kulkumuoto Kuvan lähde: Hanna Kalenoja, Tampereen yliopisto
Lentokoneen ja junan liitto case Sveitsi Check in ja bag drop palvelut mahdollisia yli 50 rautatieasemalla Laukkujen checkaus maailmalta suoraan junaasemalle Parantaa matkustajakokemusta ja tehostaa matkaketjua Lähde: sbb.ch 17
Lentoyhteyden kilpailukyky Mitä vaaditaan: I. Sopivat aikataulut ja riittävät vuorot illaksi kotiin II. Riittävä matkustajapohja, jotta lentoyhtiö on liiketoimintalähtöisesti kiinnostunut toiminnasta kilpailukykyiset hinnat III. Lentomatkan kytkeytyminen muihin liikennemuotoihin Matkaketju kotoa perille ratkaisee Juna, bussit, taksit, parkkijärjestelyt yksityisautoille 18
Eri vaihtoehtoja alueellisten kenttien rahoitukselle
1. Valtion tai kuntien suora tuki yhdistettynä Finavian sisäiseen subventioon Edellyttää EU-hyväksyntää Lentoyhtiötuki ei ratkaise lentoasemien rahoitusta Yhteydet pieniltä asemilta jäänevät heikoiksi 20 27.9.2013
2. Verkoston supistaminen Edellyttää riittävää väestöpohjaa lentoaseman ympärillä Edellyttää syöttöliikenteeltä tehokkuutta ja saumatonta rajapintaa lentomatkaan Eri liikennemuotojen käyttökelpoisuus eri maantieteellisillä alueilla huomioitava Huomioitava Helsinki-Vantaan realistinen kyky subventoida verkostoa Takaisi alueille nykyistä laadukkaammat yhteydet kansainväliseen reittiverkostoon (frekvenssi, hinnoittelu, kalusto) Mahdollistaisi rahoituksen riittävyyttä myös verkostolentoasemien kehittämiseen 21 27.9.2013
3. Osan verkostokenttien yksityistäminen Verkostoasemat eivät ole kiinnostavia sijoituskohteita Lentoasemien ylläpito jäisi esimerkiksi paikallisten ja maakunnallisten toimijoiden tehtäväksi Halpalentoyhtiöt ja charter-lennot potentiaalina Täydentäisi perusverkostoa 22 27.9.2013
Lopputeesit I. Lentoliikenne tukee merkittävästi koko Suomen kilpailukykyä ja talouskehitystä II. Alueiden kilpailukyvyn ratkaisee kuitenkin lopulta tehokas ja palvelukykyinen matkaketju ei yksittäinen liikennemuoto III.Uutta ajattelua suomalaiseen liikennepolitiikkaan: eri liikennemuodot nähtävä toisiaan tukevina 23