Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry VUOSIKERTOMUS 2015

Sisällys Historiallinen vuosi jäi taakse 3 Toiminnanjohtajan katsaus 4 Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 6 Omaistyön ulottaminen koko Pirkanmaalle 8 Omaistyö entistä näkyvämmäksi 10 Edunvalvontaa 12 Siitä saa enemmän kuin antaa vertais- ja vapaaehtoistoiminta 13 Yhteistyössä on voimaa 15 Omaisen sopeutumisen tukeminen oikeaa tukea oikeaan aikaan 16 Tietoa, tukea ja toimintaa omaisen sopeutumisen tueksi 18 Kohdennetut ryhmät 19 Koulutukselliset ryhmät 22 Kurssitoiminta 23 Koulutustoiminta 25 Oppilaitos- ja kouluyhteistyö 25 Lapset ja nuoret 25 Virkistys- ja lomatoiminta 26 Omaistyön kehittämistä projektien avulla 26 Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä (2010 2014) 26 Etsivä omaistyö (2012 2015) 28 Hallinto ja resurssit 30 Tilastot 2015 32 2

Historiallinen vuosi jäi taakse Vuosi 2015 jää aikakirjoihin vuotena, jolloin toteutui pitkään pohjustettu nimen muutos. Vanha nimi (Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry) aiheutti toistuvasti sekaannuksia ja epäselvyyttä. Nykyinen nimi (Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry) kertoo selvästi keitä olemme ja millä alueella toimimme. FinFami yhdistää omaisyhdistykset ja keskusliittomme samaan perheeseen kuuluvaksi. Rahoittajamme Raha-automaattiyhdistys arvioi jälleen toiminnan hyväksi. Tästä kertoo kaksi uutta vuonna 2016 alkavaa projektia. Projektirahoituksen myöntäminen on merkittävä luottamuksen osoitus yhdistyksen innovatiiviselle ja yhteistyökykyiselle toiminnalle. Yhdistyksen projektit ovat saavuttaneet tavoitteensa hyvin. Esimerkkeinä voi mainita jo päättyneen Vartu-projektin ja keväällä 2016 päättyvän Etsivä omaistyö -projektin. Molemmista jää elämään hyviä, omaisia hyödyttäviä toimintamalleja. Vapaaehtoistoimintaa laajennettiin ja kehitettiin kuluneen vuoden aikana. Kevään ja syksyn aikana toteutettiin sekä kokemusasiantuntija- että vapaaehtoiskoulutus. Molemmat toivat joukkoomme uusia toimijoita, joten koulutusten tavoitteet toteutuivat hyvin. Kuluneen vuoden aikana yhdistys on ollut näkyvillä monenlaisissa yleisötapahtumissa. On oltu toreilla, neuvontapisteissä ja teematapahtumissa. Toimintaa on viety ihmisten pariin hyvin tuloksin. Tässäkin ovat vapaaehtoiset avainasemassa. Omaisten esiintulo muokkaa aina yleisiä asenteita myönteiseen suuntaan. Jokainen kohtaaminen lisää paitsi yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettavuutta, myös omaisen voimavaroja. Tärkeää tunnetta siitä, että on osallisena toiminnassa, että on osa joukkuetta. Suuret kiitokset kaikille, jotka tuntejaan laskematta antavat aikaansa yhteiselle asialle. Kiitos myös jäsenille, hallitukselle, työntekijöille, rahoittajille ja yhteistyökumppaneille. Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry siirtyy vuoteen 2016 toiveikkaalla mielellä, ykkösasiana edelleen omaisten hyvinvointi. Ritva Mantela hallituksen puheenjohtaja 3

Toiminnanjohtajan katsaus Vuonna 2015 yhdistyksen toiminnassa keskeisiä tavoitteita olivat omaisten osallisuuden lisääntyminen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen. Näissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin. Yhdistyksessä panostettiin uusien kokemusasiantuntijoiden kouluttamiseen. Koulutuksen sisältöä uudistettiin siten, että koulutettavat osallistuivat tarinaryhmään, jossa he kirjoittivat omat omaistarinansa. Tarinaryhmän jälkeen koulutettavat osallistuivat varsinaiseen kokemusasiantuntijakoulutukseen ja sen jälkeen vapaaehtoistoiminnan peruskoulutukseen. Uudistetusta koulutuksesta saadut palautteet olivat hyvät. Yhdistykseen saatiin yhdeksän uutta innostunutta kokemusasiantuntijaa ja vapaaehtoistoimijaa. Toimintavuoden aikana monia vapaaehtoisia osallistui omaistyön infotilaisuuksiin, vertais- ja virkistystoiminnan ohjaamiseen, kouluttamiseen ja erilaisiin talkootöihin. Omaiset osallistuivat myös yhdistyksen suunnittelu- ja kehittämistyöhön omaistyöpajoissa. Omaisten kokemusasiantuntemusta hyödynnettiin lisäksi yhdistyksen edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä sekä tiedottamisessa. Yhdistyksestä oli omaisten edustus julkisella sektorilla järjestetyissä asiakasraadeissa, työpajoissa ja monenlaisissa koulutustilaisuuksissa. Aamulehdessä ja Pirkanmaan alueella ilmestyvissä paikallislehdissä julkaistiin artikkeleita, joissa omaiset toivat esille omia kokemuksiaan omaisena olosta. Alueellisen omaistyön tavoitteena oli suoraan omaisille suunnattujen tukitoimien, kuten omaisneuvonnan ja vertaisryhmätoiminnan mahdollistaminen Pirkanmaan maaseutukunnissa. Uusia omaisia tavoitettiin omaisneuvonnan avulla. Omaisneuvonnassa kokeiltiin myös vertaisneuvontaa (eli omaisneuvonnan asiakkaalle tarjottiin mahdollisuutta tavata yhdistyksen kokemusasiantuntijana toimiva omainen). Aluetyössä onnistuttiin myös uusien vertaisryhmien perustamisessa (ryhmät Virroille ja Mänttään). Alueellisen omaistyön tiedottamisessa onnistuttiin hyvin. Pirkanmaan paikallislehdissä oli 24 mielenterveysomaisiin ja yhdistyksen toimintaan liittyvää artikkelia. Kursseille, ryhmiin ja virkistystoimintaan hakeutui suuri joukko omaisia. Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet lapsiperheiden, nuorten ja nuorten vanhempien tavoittamiseksi toteutuivat hyvin. Perhekurssille hakijoita oli paljon enemmän kuin voitiin ottaa. Suuri osa sopeutumisvalmennuksen piiriin hakeutuvista oli uusia omaisia. Omaisilta kerättyjen palautteiden mukaan toiminta vastasi odotuksia. Edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä jatkettiin sekä omana toimintana että yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Toimintavuonna ajankohtaisia edunvalvontaan liittyviä asioita olivat muun muassa eduskuntavaalit ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian kehittämistyö. Eduskuntavaalien alla keskeisiä esille nostettuja asioita olivat omaishoidon tuki sekä omaishoidon ja työelämän yhteensovittaminen (miten saadaan omaishoidon tukea myös psyykkisesti sairastuneiden omaisille). Yhdistyksen työntekijä oli omaistyön asiantuntijana Pirkanmaan sairaan- 4

hoitopiirin aikuispsykiatrian kehittämisprojektin ohjausryhmässä. Yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian kehittämistyöryhmän kanssa järjestettiin myös kuulemistilaisuus omaisille. Edunvalvonnan näkökulmasta yhdistyksen keskeinen sanoma on, että omaisten huomioiminen ei voi olla sattumanvaraista. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioissa pitää huomioida omaiset. Jokaisessa mielenterveys- ja päihdepalveluita tuottavassa yksikössä tulee olla kirjalliset ohjeet ja hyvät käytännöt omaisten tukemiseksi. Kehitystä omaisten huomioimisessa on tapahtunut. Niissä Pirkanmaan kunnissa, joissa mielenterveys- ja päihdestrategia on laadittu, on huomioitu myös omaiset. Toimipaikkakohtaisia ohjeita on myös laadittu. Muun muassa Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa laadittiin kirjalliset Perhetyön ohjeet. Toimintavuoden toisena tavoitteena oli viestinnän tehostaminen ja näkyvyyden lisääntyminen. Yhdistyksen uudesta nimestä ja mielenterveysomaisten valtakunnallisesta Ilonan päivästä (teemana lapsiomaiset) ilmoitettiin lokakuussa näyttävästi koko sivun ilmoituksella Aamulehdessä. Syksyllä Aamulehti julkaisi myös kaksi laajaa omaisaiheeseen liittyvää artikkelia. Yhdistyksen nettisivut uusittiin ja viestintää sosiaalisessa mediassa lisättiin. Näkyvyyden lisääntymisen myötä yhdistyksen omaisneuvonnan asiakasmäärät kolminkertaistuivat syksyn aikana. Yhdistyksen yhteistyökumppaneille tehtiin Webropol-kysely joulukuussa. Kyselyllä kartoitettiin heidän näkemyksiään yhdistyksen toiminnasta. Kyselyyn vastasi 219 henkilöä. Vastaajat näkivät yhdistyksen toiminnan aktiiviseksi, laadukkaaksi ja monipuoliseksi. Maine on hyvä ja toiminta eettisesti kestävää. Yhdistystä pidetään hyvänä yhteistyökumppanina. Kehityskohteina vastaajat nostivat esiin näkyvyyden, edunvalvonnan ja vaikuttamistyön. Vastaajien mielestä yhdistyksen tulisi olla entistä enemmän näkyvillä ja ajaa entistä aktiivisemmin omaisten ja mielenterveyskuntoutujien etuja. Yhdistyksen projekteissa onnistuttiin hyvin. Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä -projekti saatettiin loppuun. Projektin päätösseminaari pidettiin tammikuussa Tampereen Komediateatterin juhlatalossa. Kehitetyt omaistyön hyvät käytännöt mallinnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Innokylään (innokyla.fi). Projektin loppuraportti julkaistiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisusarjassa (urn.fi/urn:isbn:978-952-302-580-6). Projektista julkaistiin myös useita artikkeleita alan ammattilehtiin. Etsivä omaistyö -projektissa onnistuttiin myös hyvin. Tuotoksena syntyi Etsivä omaistyö -malli, 5

joka oli yksi seitsemästä ehdokkaasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2015 Innopalkinnon saajaksi (innokyla.fi/innopalkinto1). Projektin tuotoksena syntyi laadukasta tiedotusmateriaalia sekä ikääntyneille omaisille että ammattilaisille (innokyla.fi/web/malli135147/toimintamalli). Projekti päättyy alkuvuodesta 2016. Maaliskuussa järjestetään projektin päätösseminaari. Yhdistys sai RAY:n rahoitusta vuosille 2016 2018 kahteen uuteen projektiin. Ankkuri aallokossa -projektissa kehitetään valmennusohjelma sairaalassa hoidettavien ja sieltä kotiutuvien potilaiden omaisille. Kolmen kimppa -projektissa kehitetään tukitoimia 20 40-vuotiaille miehille, joiden kumppanilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Lämpimät kiitokset kaikille toimintaan osallistuneille ja rahoittajille! Oili Huhtala toiminnanjohtaja Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry Perustettu 15.2.1988 Jäseniä 1 268 jäsentä (31.12.2015) Toimialue Pirkanmaa Toimisto Hämeenkatu 25 A, 3. ja 6. krs., 33200 Tampere Yhdistyksen toimistopalveluihin kuuluvat muun muassa jäsenasiat ja yhdistyksessä tuotetun kirjallisen materiaalin välittäminen. Toimiston ja neuvonnan palveluajat ovat yhteiset. Toimisto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 12 16. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää omaisen selviytymistä ja hyvinvointia, kun hänen perheenjäsenellään, sukulaisellaan, ystävällään tai muulla läheisellään on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia. Arvomme: Tasapuolisuus Uskottavuus ja osaaminen Omaislähtöisyys Luotettavuus Avoimuus ja kumppanuus 6

Visio: Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry on alueellisesti tunnettu ja arvostettu omaistyön asiantuntijaorganisaatio ja omaisnäkökulman esille tuoja. Yhdistys on vetovoimainen ja luotettava toimija niin omaisten kuin yhteistyökumppanien ja rahoittajan näkökulmasta. Yhdistyksen kokemusasiantuntijuus on kiinteä osa julkisia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Omaiset saavat asuinpaikastaan riippumatta tarvitsemansa tuen. Omaisyhdistyksen tärkein tehtävä on omaisten hyvinvoinnin tukeminen. Vahvan järjestömuotoisen omaistyön vaikuttajan ja arvostetun yhteistyökumppanin toimintaa ovat ohjanneet seuraavat strategiset tavoitteet: Toiminnan strategiset tavoitteet vuosille 2014 2018 1. Omaisten osallisuus Omaisten kokemuksen mukaan heidän arjen asiantuntemuksensa sairastuneen tilanteessa ei tule riittävästi huomioiduksi hoidossa ja palveluissa. Yhdistys vaikuttaa niin, että omaisten osallisuus palveluissa ja omassa elämässä lisääntyy. Tavoitteena on, että omaiset kokevat olevansa oman elämänsä toimijoita. 2. Omaiset löytävät ja saavat tarvitsemansa tuen selviytyäkseen paremmin Yhdistyksen palveluissa keskitytään yhä enemmän vertaistuen tarjoamiseen. Kaikkea yhdistyksen toiminnan viestintää arvioidaan ja päivitetään siten, että omaiset löytävät ja saavat tarvitsemansa tuen. Palveluntarjoajien ja yhdistyksen rooleja omaisen tukemisessa selkiytetään. Tukitoimien kehittämisessä huomioidaan ikääntyvän väestön määrällinen kasvaminen ja nuorten pahoinvointi. Jatkossakin varmistetaan, että omaiset saavat henkilökohtaista palvelua nopeasti. 7

Omaistyön ulottaminen koko Pirkanmaalle Pirkanmaa on Suomen toiseksi suurin maakunta, jossa asuu yli puoli miljoonaa asukasta. Pirkanmaalla välimatkat ovat pitkät. Tampereen keskustasta Pirkanmaan äärirajoille tulee matkaa lähes 130 kilometriä. Aluetyötä koordinoi yksi kokopäiväinen työntekijä. Pirkanmaan alueellisen omaistyön tavoitteena on ollut omaistyön laajentaminen siten, että omaisille tarjottavat tukitoimet mahdollistuvat kunnittain yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Aluetyössä on toteutettu lukuisia kuntakäyntejä, joiden tavoitteena on ollut omaistyön tilanteen kartoittaminen kunnissa sekä yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen omaisyhdistyksen, kunnan ja muiden alueellisten toimijoiden välillä. Monipuolinen tiedottaminen on ollut merkittävä aluetyön osa. Vuonna 2015 Pirkanmaalla järjestettiin ammattilaisille omaistyökoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä yhdistyksen oleellisten sidosryhmien omaistyön osaamista. Palautteiden mukaan ammattilaiset saivat koulutuksista paljon omaa työtä hyödyttävää tietoa omaisten hyvinvoinnista, omaisten tukemisen menetelmistä ja omaisyhdistyksen toiminnasta. Lisäksi osallistujat saivat omaan työhönsä sopivaa tietoa dialogisesta työotteesta. Lisää toivottiin tietoa keinoista, jotka auttavat työntekijöitä toimimaan hankaliksi kokemissaan omaistilanteissa. Syksyllä kaksi ammattilaiskoulutusta jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Toinen koulutuksista oli tarkoitus järjestää yhteistyössä Tampereen kesäyliopiston kanssa. Molemmat koulutukset siirrettiin keväälle 2016. Omaistoiminnan alueelliset neuvottelukunnat Neuvottelukuntien tavoitteena on alueellisen omaistyön kokonaisuuden ja siihen liittyvien paikallisten toimintamuotojen kehittyminen. Omaistoiminnan neuvottelukunnat ovat moniammatillisia työryhmiä, joissa on mukana myös omaisia. Ylä-Pirkanmaan omaistoiminnan neuvottelukunnan kautta järjestettiin alueella kaksi Omaisen ABC -koulutusta. Molempien koulutusten jälkeen alueella käynnistettiin omaisten vertaistoimintaa. Mäntässä kokoontuu vertaistukiryhmä ja Virroilla järjestetään ohjelmallisia omaisten vertaistapaamisia. 8

Kangasalla ja Ylöjärvellä 29 omaisneuvontatapahtumaa alueryhmissä yhteensä 286 käyntiä yhteistyökumppaneiden kanssa 53 tapaamista pirkanmaalaisissa paikallislehdissä 24 juttua omaisten tilanteesta ja tuen tarpeesta si yhteistyö oli viime vuoden aikana suunniteltua vähäisempää. Luoteis-Pirkanmaan omaisten tukeminen on painopistealueena vuonna 2016. Omaisten tukitoiminnasta tiedotettiin alueen paikallislehdissä. Sastamalan neuvottelukunnan alueen vertaistukiryhmä jatkoi toimintaansa. Ryhmä on vakiintunut osaksi alueen mielenterveyspalveluita, ja ryhmään tulee jatkuvasti uusia omaisia. Alueella tiedotettiin omaisten tilanteesta ja tuen mahdollisuudesta myös paikallislehdessä. Kaakkois-Pirkanmaan omaistoiminnan neuvottelukunnan alueella jatkettiin omaisneuvontaa yhteistyössä Kangasalan psykiatrian poliklinikan kanssa. Pälkäneellä järjestettiin mielenterveysaiheinen yleisöluento. Yleisöluennon tarkoituksena oli saada aikaan positiivista julkista keskustelua mielenterveyden ja sen huoltamisen merkityksestä. Lapsiperheille, joissa vanhemmalla on mielenterveysongelmia, järjestettiin yhteinen ilta, jossa käsiteltiin lasta suojaavia tekijöitä erilaisten tehtävien avulla. Ilta järjestettiin yhteistyössä Kangasalan psykiatrian poliklinikan kanssa. Tapahtuma jouduttiin siirtämään kevääksi 2016 vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Alueen lehdissä omaisten asia oli hyvin esillä. Luoteis-Pirkanmaan omaistoiminnan neuvottelukunnan alueella omaisille oli tarjolla vertaistukiryhmä. Omaisten saaminen tukitoimien piiriin on haastavaa, koska alueella on pieniä maalaismaisia kuntia, joissa ihmiset tuntevat toisensa ja joissa leimaantumisen pelko on suuri. Alueen mielenterveyspalveluissa on myös meneillään organisaatiomuutoksia, joiden vuok- Erityiset onnistumiset: Omaisten tukitoiminta laajentui Ylä-Pirkanmaalle erinomaisesti kahden ensitietoryhmän ja niitä seuranneen kahden vertaistukiryhmän muodossa onnistunutta viestintää! Kangasalan psykiatrian poliklinikalla aletaan työstää kirjallisia omaistyön ohjeita. Uudet vapaaehtoistoimijat aloittivat Ylä-Pirkanmaalla. Vapaaehtoistoiminnassa syksyn viestinnän teemana oli vapaaehtoistoiminta Tampereen ulkopuolella. Vapaaehtoistoimijat ovat olleet innostuneesti mukana Tampereen ulkopuolella tapahtuvassa uudenlaisessa vertaisneuvontatoiminnassa. 9

Tiedottamista, arviointia ja tukitoimia omaisille Alueellisen omaistoiminnan tavoitteena on omaisten tarvitsemien tukipalveluiden mahdollistuminen Pirkanmaan kunnissa. Ylöjärvellä oli tarjolla omaisneuvontaa, ja Valkeakoskella toimi omaisten vertaistukiryhmä. Pitkään alueella toimineet ryhmät ovat vakiinnuttaneet asemansa. Uudet omaiset löytävät niihin hyvin. Tiedotustoiminnan myötä on saatu hyvin näkyvyyttä Pirkanmaalla. Paikallislehdissä oli useita juttuja omaisten tuen tarpeista sekä tukitoiminnasta. Ammattilaisverkostolle (noin 1500 yhteyshenkilöä) lähetettiin sähköpostia omaistoiminnasta keskimäärin kerran kuukaudessa kevään ja syksyn aikana. Haasteita seuraavalle vuodelle: Omaistoiminnan neuvottelukun tien toiminnan tiivistyminen: jäsenien yhteistapaaminen siirtyi vuoteen 2016. Ajatuksena on saada aikaan omaistyöhön liittyvää ammatillista vertaistukea yli sektori- ja kuntarajojen sekä herättää innostusta omaistyön kehittämiseen. Kunnissa toimivia yksityisiä palveluntarjoajia on jäseninä omaistoiminnan neuvottelukunnissa. Järjestelmällinen yhteyksien luominen yksityisen sektorin toimijoihin kannattaa tulevaisuudessa tehdä alueellisesti siellä, missä kunakin vuonna aktiivisimmin toimitaan. Omaistyö entistä näkyvämmäksi Yhdistyksen internetsivut uudistettiin vuonna 2015. Yhdistys toimii aktiivisesti myös Facebookissa ja Twitterissä. Yhteisöllisessä mediassa markkinoidaan yhdistyksen toimintaa ja tiedotetaan yleisesti omaisiin ja mielenterveysasioihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Yhteisöpalvelu toimii myös vaikuttamistyön välineenä. Monia yhdistyksen kehittämiä omaisten tukemisen malleja on viety Innokylään (innokyla.fi). Yhdistys oli esillä lukuisilla messuilla ja tapahtumissa Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti. Yhdistyksestä osallistuttiin erilaisiin olemassa oleviin tapahtumiin. Lisäksi on jatkuvasti oltu esillä monella muulla tavalla, kuten aulaesittelyissä terveysasemilla. Yhdistysesittely tapahtumissa on sujunut suurelta osin vapaaehtoisten kokemusasiantuntijoiden voimin. Ilonan päivän lapsiomaisiin liittyvä tapahtuma järjestettiin Tampereen Keskustorilla 9.10.2015. Tapahtuma sai paljon medianäkyvyyttä sekä lehdistössä (Aamulehti ja paikallislehdet), radiossa että sosiaalisessa mediassa. Muutenkin omaisasiaan liittyviä lehtijuttuja oli vuoden aikana Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti taas paljon. Syksyllä 2015 yhdistyksen nimenmuutokseen liittyvä tiedottaminen oli aktiivista 10

Nykyinen viestintä toimii oikein hyvin sähköpostituslistaa seuraamalla pysyn hyvin kärryillä siinä, mitä järjestö tekee. Yhdistyksen toimintaan liittyvästä mielipidekyselystä ammattilaisverkostolle 2015 mediassa ja sosiaalisessa mediassa sekä suorassa viestinnässä eri sidosryhmille. Näkyvyyden lisääntyminen näkyi muun muassa siinä, että yhdistykseen tutustuvien opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden vierailujen määrä kaksinkertaistui vuoden aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Myös uusien omaisten omaisneuvontakäyntimäärät kaksinkertaistuivat syyskaudella kevätkauteen verrattuna. Ammattilaissidosryhmille lähetettiin postitse ammattilaiskalenteri sekä sähköpostia vähintään kerran kuukaudessa. Viestintää tapahtuu jatkuvasti myös monipuolisen sidosryhmäyhteistyön ja ammattilaisille suunnattujen koulutusten avulla. Jäsenistölle tarjotaan edelleen mahdollisuutta saada yhdistyksen toiminnasta tietoa sähköpostitse, mutta muutos vaatii aikaa ja jatkuvaa viestintää. Jäsenistölle lähetettiin postitse vuosikertomus sekä kevään, kesän ja syksyn toimintakalenterit. Vapaaehtoisille viestittiin kasvokkain tapahtuvan viestinnän lisäksi kuukausitiedotteen, puhelimen, sähköpostin ja tekstiviestien avulla. Työyhteisö viestii kasvokkain, sähköpostitse, puhelimitse sekä viikkopalavereissa, kuukausikokouksissa, kehittämispäivissä ja työnohjauksessa. Dropbox on käytössä tiedon varastointia varten. Hallituksen ja työntekijöiden välisessä viestinnässä kasvokkain ja sähköpostitse tapahtuva viestintä ovat pääosassa. Hallitus ja työntekijät kokoontuivat keväällä yhteiseen kehittämispäivään, jonka aiheena oli palvelumuotoilu ja asiakasprofilointi. 11 Viestinnän strategiset linjaukset pohjautuvat yhdistyksen kokonaisstrategiaan (v. 2014 2018). Toimintavuoden teema, omaisten osallisuus, toteutui viestinnässä erinomaisesti. Kaikessa julkisessa viestinnässä keskiössä olivat omaiskokemusasiantuntijoiden tarinat. Aamulehti julkaisi kaksi laajaa omaisen tarinan sisältävää artikkelia. Artikkeleiden kautta saadun näkyvyyden myötä muun muassa omaisneuvontaan on tullut huomattavasti aiempaa enemmän yhteydenottoja. Messuilla ja erilaisissa tapahtumissa yhdistyksen toiminnan esittelyssä olivat vapaaehtoistoimijat mukana. Kokemusasiantuntijuus oli keskeinen osa omais- ja ammattilaiskoulutuksia. Poimintoja viestinnästä v. 2015: verkkosivuilla 25 842 kävijää 36 lehtiartikkelia, joista valtakunnallisissa julkaisuissa viisi artikkelia kolme radiohaastattelua ja yksi artikkeli internetissä Labyrintti-lehtiä jaettu Pirkanmaalla 3 386 kpl messuilla ja yleisötilaisuuksissa 2 864 kävijää yhdistyksessä vieraillut 291 opiskelijaa ja yhteistyökumppania ammattilaiskoulutuksiin osallistunut 333 ammattilaista Innokylässä (innokyla.fi) useita mallinnettuja omaisen tukemisen käytäntöjä

Edunvalvontaa Edunvalvonnan ja vaikuttamistyön osuus yhdistyksen tekemästä työstä on merkittävä. Mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä on suuressa muutoksessa. Psykiatriset laitospaikat ovat vähentyneet entisestään. Hoitoajat sekä mielenterveys- että päihdepalveluissa ovat lyhentyneet. Tavoitteena on, että entistä useampi sairastunut selviää ilman laitoshoitoa tai asumispalveluyksikköä omassa kodissaan. Tavoite on sinänsä hyvä, mutta edellyttää kunnilta panostamista perus- ja avopalveluihin. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujan kotona selviytyminen edellyttää entistä tehokkaampia päivystyksellisiä-, liikkuvia- ja konsultaatiopalveluita. Edunvalvonnan ja vaikuttamisen näkökulmasta yhdistyksen ydinviesti on, että laitos- ja asumispalveluita ei voida vähentää omaisten kustannuksella. Omaisten vastuu sekä huoli sairastuneista läheisistään on valtaisa. Omaiset ovat kuormittuneita ja masentuneita (vuonna 2014 tehdyn omaiskyselyn perusteella noin 46 prosenttia omaisista oli masentuneita). Omaiset tarvitsevat tietoa, tukea ja ohjausta selviytyäkseen arjessa sairaan läheisensä rinnalla. Omaisten aito kohtaaminen, tukeminen ja tiedonsaanti ei voi olla sattumanvaraista. Omaisten tasavertainen kohtelu ei voi olla riippuvaista asuin- tai hoitopaikasta eikä hoitavasta henkilöstä. Yhdistys on tehnyt vaikuttamistyötä, jotta omaisten huomiointi ja tukeminen kirjataan mielenterveys- ja päihdestrategioihin. Tavoitteena on, että jokaisessa mielenterveys- ja päihdepalveluita tuottavassa yksikössä on kirjalliset ohjeet ja toimivat käytännöt omaisten tukemiseksi. Nämä asiat on nostettu esiin ammattilaisille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa ja toimipaikkakäynneillä. Yhdistyksen työntekijät ja vapaaehtoiset omaiset ovat toimineet omaistyön asiantuntijoina monissa eri työryhmissä. Niistä tarkemmin oheisessa edunvalvonnan koosteessa. Kokemusasiantuntija Kati Arvola ja Tampereen apulaispormestari Mikko Aaltonen sekä kansanedustaja Tiina Elovaara Ilonan päivän tapahtumassa Tampereen Keskustorilla 9.10.2015. 12

Edunvalvontaa vuonna 2015: Opastava-hanke järjesti yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa omaishoidon kansalaisraadin, johon osallistui neljä mielenterveysomaista. Raatilaiset kokoontuivat toukokuussa kolme kertaa keskustelemaan omaishoitajien tarpeista ja toiveista. Keskustelujen pohjalta raati laati ehdotuksensa Tampereen kaupungille. Omaisten ehdotukset koottiin julkilausumaksi, joka julkistettiin kaikille avoimessa tilaisuudessa Tampereen kaupungin virastotalossa 28.5. Kuulemistilaisuus omaisille Pirkanmaan aikuispsykiatrian uudelleen järjestelyistä yhteistyössä PSHP:n kanssa. Ilonan päivän tapahtuma lapsiomaisten huomioimisesta Tampereen Keskustorilla. Yhdistyksen toimintaan liittyvien teesien nostaminen esille eduskuntavaaleissa. Edustukset: Mielenterveysomaiset keskusliitto FinFami ry:n Opastava-hankkeen ohjausryhmä (Oili Huhtala) Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry:n Auttava omainen -projektin ohjausryhmä (Oili Huhtala) Tampereen kaupungin päihde- ja mielenterveyssuunnitelman seuranta työryhmä (Oili Huhtala) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoeettinen neuvottelukunta (Oili Huhtala) Tampereen kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakasraati (neljä omaista) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian kehittämistyön projektityöryhmä (Mari Helin-Tuominen) Siitä saa enemmän kuin antaa vertais- ja vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä tavoitteena on, että se palvelee yhdistyksen perustehtävää ja on strategiassa määriteltyjen arvojen mukaista sekä asiakkaille ja toimijoille turvallista ja tuloksellista. Käytännössä yhdistyksen vapaaehtoistoiminta mahdollistaa vertaistuen toteutumisen, tarjoaa vaikuttamismahdollisuuksia omaisten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä toimintamahdollisuuksia omaisille ja omaistyöstä kiinnostuneille ammattilaisille. Yhdistyksen vapaaehtoisina toimivat omaiset, joiden läheisellä on mielenterveysongelmia tai mielenterveys- ja päihdeongelmia, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, alan opiskelijat sekä muut asiasta kiinnostuneet. Omaisen kiinnostus ryhtyä yhdistyksen vapaaehtoiseksi näh- 13

Vapaaehtoistoimijoiden tyky-päivä Kintulammella. dään osana omaisen sopeutumisprosessia hänen muuttuneessa elämäntilanteessaan. Vapaaehtoisena toimiminen koetaan voimaannuttavana. Se on mielekästä tekemistä, jossa on mahdollisuus omien vahvuuksien ja kokemustiedon hyödyntämiseen sekä yhteisöllisyyden kokemiseen. Vapaaehtoistoimijoiden jaksamisen tueksi tarjotaan koulutusta ja virkistystä. Varsinkin virkistystoiminta on koettu erittäin tärkeänä sekä oman jaksamisen että tehtävään ja toimintayhteisöön sitoutumisen kannalta. Vapaaehtoistoiminnan kuukausitiedotteessa kerrotaan vapaaehtoistoimijoita koskevista ja muista yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset voivat osallistua ryhmätyöohjaukseen ja tarvittaessa varata henkilökohtaisia keskusteluaikoja yhdyshenkilöltään. Kevätja syyskaudella 2015 järjestetyt vapaaehtoisten retket, koulutukset ja tyky-päivät tarjosivat sekä virkistäytymistä että mahdollisuuden yhdessä kehittää ja arvioida toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan yhtenä tavoitteena vuodelle 2015 oli edistää omaisen mahdollisuutta toimia kokemusasiantuntijana toisten omaisten tukemisessa, sairastuneen läheisen hoidossa sekä psykiatristen palveluiden kehittäjänä ja arvioijana. Toisena tavoitteena oli tarjota mahdollisuus henkilökohtaiseen vertaistukeen aiempaa useammalle omaiselle. Kolmantena keskeisenä tavoitteena oli vapaaehtoistoimijoiden osallistaminen yhdistyksen toimintaan ottamalla heidät mukaan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Syksyllä 2014 perustettiin kokemuskouluttajista sekä työntekijöistä koottu työryhmä suunnittelemaan yhdistykseen uutta kokemusasiantuntijakoulutusta. Helmikuussa 2015 pidettiin infotilaisuus Omaisen polku kokemusasiantuntijaksi -koulutuksesta. Tästä tilaisuudesta ilmoittautui maaliskuussa alkaneeseen Omaisen Tarina -ryhmään yhdeksän omaista. Koulutus jatkui syksyllä kokemusasiantuntijakoulutuksella ja päättyi yhteiseen vapaaehtoistoiminnan koulutukseen. Useimmat heistä ehtivät jo loppuvuodesta käydä esittämässä tarinansa työntekijöille. Avointen ovien päivässä neljä koulutetuista oli kertomassa omaisen tarinaansa vierailijoille. Palaute järjestetystä koulutuksesta oli erittäin myönteistä. Koettiin, että se antoi hyvät valmiudet toimia kokemusasiantuntijana. Kokemusasiantuntijat osallistuivat sekä suunnittelu- että koulutusryhmiin yhdessä työntekijöiden kanssa. Tukihenkilötoiminnan järjestämisessä keskeisiä ovat omaisten ja yhteistyökumppanien tarpeet. Tukihenkilöiden vähäisen kysynnän vuoksi tällaiselle toiminnalle ei ole ollut tarvetta. Sen sijaan omaiselle on tarjottu mahdollisuutta henkilökohtaiseen vertaistukeen järjestämällä tapaamiset omaisneuvonnan puitteissa. Aiemmin koulutetut kokemusasiantuntijat tapasivat omaisia 14

seitsemän kertaa sekä yhdistyksen neuvontapalvelussa että Pirkanmaan alueella psykiatrian toimipisteissä. Yhdistyksen kokemusasiantuntijat pitivät kokemuspuheenvuoroja 17 tapahtumassa ja olivat mukana 8 kehittämistyöryhmässä. Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasraadissa toimii 4 yhdistyksen kokemusasiantuntijaa. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosyhteistyönä kokemusasiantuntijoita kävi luennoimassa omaisena olosta opiskelijoille 2 kertaa. Yhdistys oli näyttävästi esillä Ilonan päivänä keskustorilla, jossa yhdistyksen kokemusasiantuntija oli kertomassa omaa tarinaansa. Tarina oli luettavissa myös seuraavan päivän Aamulehdessä. Aamulehdessä julkaistiin toinenkin aukeaman kokoinen kokemusasiantuntijan haastattelu. Vertaisryhmätoiminnassa toimijoiden osallisuus näkyi ryhmänohjauksen lisäksi ryhmätoiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Omaehtoisena toimintana syntyi käsityöpiiri ja karaokekerho. Vertaisohjaajat vastasivat myös omaiskahvilasta, luovantoiminnan- ja runokahvilasta sekä peliklubista ja toimivat ammattilaisten työparina vertaistukiryhmissä. Omaiskahviloissa oli viikoittain 10 15 kävijää. Vapaaehtoistoimijat olivat aktiivisesti mukana myös virkistystoimikunnassa, työpajoissa ja yleisötapahtumien toteutuksessa. Hallitus, työntekijät ja vapaaehtoiset ovat perinteisesti kokoontuneet yhteen syksyn aloituksen merkeissä. Tänä vuonna teemana oli omaisen kokemusasiantuntijuuden merkitys ja arvo sekä mielenterveys- ja päihdeasioihin liittyvien stigmojen hälventäminen. Yhteistyössä on voimaa Omaisyhdistyksessä arvostetaan yhteistyötä niin yhdistyksen sisällä kuin myös suhteessa yhteistyökumppaneihin. Hyvien yhteistyösuhteiden luomisessa tarvitaan avointa mieltä, ennakkoluulottomuutta, halua tehdä yhteistyötä ja toisen työn arvostamista. Yhdistyksen sisällä vallitsee hyvä ilmapiiri työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoistoimijoiden välillä. Vuonna 2015 yhdistyksessä panostettiin yhdessä tekemiseen sekä asiakkaiden ja vapaaehtoistoimijoiden osallisuuden lisääntymiseen. Kuulemistilaisuuksien lisäksi järjestettiin työpajoja, jotka liittyivät toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Yhdistys on onnistunut luomaan laajan yhteistyöverkoston niin Pirkanmaalla kuin valtakunnallisestikin. Pirkanmaalla yhdistys tekee yhteistyötä lasten, nuorten, työikäisten ja eläkeikäisten terveyden ja hyvinvoinnin parissa toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistyksen yhteistyökumppaneille tehtiin Webropol-kysely joulukuussa 2015. Kyselyllä kartoitettiin yhteistyökumppaneiden näkemyksiä toiminnasta, ja siihen vastasi 219 sidosryhmiin kuuluvaa henkilöä. Vastaajat kokivat, että yhdistyksen toiminta on monipuolista ja laadukasta. Sen arvioitiin olevan eettisesti kestävää ja vastaa- 15

van hyvin omaisten tarpeisiin. Vastauksista on luettavissa, että yhdistyksellä on yhteistyökumppanien keskuudessa hyvä maine. Yhdistyksen kanssa tehtyyn yhteistyöhön ollaan tyytyväisiä, ja yhteistyötä halutaan myös jatkaa. Erityisinä kehittämiskohteina vastaajat toivat esiin näkyvyyden lisäämisen, edunvalvonnan ja vaikuttamistyön. Vastaajien mielestä yhdistyksen tulisi lisätä näkyvyyttään sekä omaisten että yhteistyökumppanien keskuudessa. Vuonna 2015 yhdistys teki monipuolista valtakunnallista yhteistyötä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n ja sen alueellisten jäsenjärjestöjen kanssa. Yhdistyksen edustajina keskusliiton hallituksessa toimivat varsinaisena jäsenenä Ritva Mantela ja varajäsenenä Birgit Viikari. Onnistuneista mielenterveysomaisjärjestöjen välisistä yhteistyömuodoista voidaan nostaa esiin keskusliiton kehittämistyö (Mieletön Mahdollisuus, OMAVAPA, Opastava ja Prospect). Vuonna 2015 yhteistyötä tehtiin myös yhteisen edunvalvonnan ja viestinnän näkökulmasta. Euroopan omaisjärjestöjen liiton (The European Federation of Family Association of People with Mental Illness, EUFAMI) kanssa jatkettiin yhteistyötä lähinnä Prospect-toiminnan puitteissa. Omaisen sopeutumisen tukeminen oikeaa tukea oikeaan aikaan Omaisneuvonta on varhaisvaiheen tukimuoto omaisille. Yhdistyksen järjestämässä omaisneuvontapalvelussa omainen pääsee usein ensimmäisen kerran puhumaan ammattilaisen kanssa tilanteestaan. Tavoitteena on, että omainen saa tietoa ja tukea läheisen sairauden aiheuttamassa muutostilanteessa. Tarjolla on henkilökohtaisia keskusteluaikoja ajanvarauksella, neuvontaa aukioloaikoina ilman ajanvarausta sekä puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuvaa neuvontaa. Neuvonnassa omaiset ovat pääsääntöisesti halunneet kertoa huolistaan ja saada tietoa siitä, miten selviytyä arjessa sairastuneen läheisen kanssa sekä miten pitää omasta jaksamisestaan huolta. Onnistuneen viestinnän myötä omaisneuvonta-asiakkaiden määrä reilusti yli kaksinkertaistui vuonna 2015. Yhdistyksellä oli 560 omaisneuvonta-asiakasta vuoden aikana. Neuvontaa annettiin henkilökohtaisissa tapaamisissa, puhelimitse sekä sähköpostilla. Omaisneuvonnassa kävijöistä 107 oli uusia omaisia. Puhelimitse tai sähköpostilla neuvontaa saaneista 153 oli uusia omaisia. Voidakseen elää toimivaa arkea psyykkisesti sairastuneen henkilön rinnalla omainen tarvitsee tietoa sairaudesta ja siitä, miten se näkyy arjessa. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten parantaa vuorovaikutusta ja välttää kriisejä, miten selviytyä perheenä sekä miten pitää huolta omasta jaksamisestaan. Tähän pyritään vastaamaan koulutuksissa, joissa yhdistyy asiantuntijatieto ja omaisten 16

kokemustieto. Vuoden 2015 aikana omaisille järjestettiin lukuisia koulutuksia eri aiheista huomioiden omaisten ikäkaaren mukaiset tarpeet. Koulutuksiin osallistui 222 omaista. Vain murto-osa psyykkisesti sairastuneiden henkilöiden omaisista ohjautuu hakemaan tietoa yhdistyksestä. Erilaisissa mielenterveysaiheisissa tilaisuuksissa suurelle yleisölle jaetaan tietoa sairauksista ja niiden hoidosta, omaisten ja perheen tukemisesta, omaisten kokemuksista sekä yhdistyksen toiminnasta. Yleisötilaisuuksien avulla pyritään paitsi tavoittamaan uusia omaisia tuen piiriin myös vaikuttamaan psyykkisiin sairauksiin liittyviin kielteisiin asenteisiin siten, että ne muuttuvat myönteisemmiksi. Aiheeseen liittyvää salailua pyritään vähentämään avoimen ja myönteisen tiedon jakamisen avulla. Tavoitteena on myös, että luennoilta saadun tiedon avulla omaiset saavat helpotusta arjen sujumiseen. Kokemusasiantuntijan puheenvuorot toimivat yleisötilaisuuksissa vertaistuen tavoin. Vuoden aikana yhdistys oli osallisena 36 yleisötilaisuudessa, joihin osallistui yhteensä 1 083 henkilöä. Ryhmätoiminta on aina ollut yhdistyksen keskeinen tukimuoto. Keskustelu samanlaisia asioita kokeneiden omaisten kanssa normalisoi tilanteen omaisen mielessä. Se myös antaa mahdollisuuden tilanteeseen liittyvien tunteiden jäsentämiseen ja käsittelyyn. Sairauden merkitys omaisen elämässä voi muuttua selviytymistarinaksi toisten omaisten kokemusten kuulemisen myötä. Toisilta omaisilta on mahdollista oppia myös erilaisia selviytymiskeinoja. Vuoden aikana järjestettiin 19 erilaista vertaistukiryhmää omaisen ikään, suhteeseen sairastuneeseen (puoliso, lapsi, vanhempi) sekä diagnoosiin perustuen. Vertaistukiryhmissä oli yhteensä 1 231 käyntiä. Koulutuksellisten ryhmien tavoitteena oli omaisten tietojen lisääntyminen mielenterveyden häiriöistä sekä valmiuksien ja taitojen lisääntyminen arkielämän ongelmista selviämiseksi. Tätä kautta vahvistuu tunne siitä, että arki on hallinnassa. Myös omaan jaksamiseen ja oman kriisin työstämiseen liittyviä koulutuksellisia ryhmiä järjestetään yhdistyksessä vuosittain. Vuoden aikana järjestettiin yhdeksän koulutuksellista ryhmää liittyen sopeutumisen eri vaiheisiin, eri diagnooseihin sekä omaisen oman jaksamisen tukemiseen liittyen. Koulutuksellisissa ryhmissä oli yhteensä 243 käyntiä. Omaisen sopeutumisessa läheisen psyykkiseen sairauteen myös virkistyksellä on merkittävä osuus. Usein perheen tilanteen tasaannuttua ja omaisen saatua työstettyä akuutin kriisinsä hän kaipaa jaksamisensa tueksi virkistystä ja irtiottoa arjesta. Virkistystoiminta tarjoaa mahdollisuuden virkistäytyä vertaisten kanssa, joille voi avoimesti puhua elämäntilanteestaan. Sairaus saattaa vai- 17

kuttaa myös perheen taloudelliseen tilanteeseen, mikä asettaa rajoituksia lomailulle tai virkistykselle. Virkistystoiminta kokoaa omaisia yhteen, ja osallistuminen on maksutonta tai hyvin edullista. Omaiset ovat mukana virkistystoiminnan suunnittelussa ideoimalla virkistystoimikunnassa. Yhdistys järjesti monipuolista virkistystoimintaa omaisille omaiskahvilatoiminnan, virkistyspäivien, retkien ja lomien myötä. Vuoden aikana järjestettiin 10 virkistystapahtumaa. Lisäksi omaiskahvila oli auki joka maanantai kesää lukuun ottamatta. Virkistystoiminnassa ja omaiskahviloissa asiakaskäyntejä oli yhteensä 821. Omaisen sopeutumisen tukemiseen tähtäävää toimintaa arvioidaan jatkuvasti keräämällä tietoa toimintaan osallistuneilta henkilöiltä, yhteistyökumppaneilta, vapaaehtoistoimijoilta sekä työntekijöiltä. Kerätyn arviointitiedon avulla kohdennetaan toimintoja entistä paremmin tukemaan omaisen sopeutumisprosessia. Siinä arvioidaan toiminnan tavoitteita ja tavoitteiden saavuttamiseen käytettyjä resursseja. Lisäksi arvioidaan sitä, tukevatko toteutetut toimenpiteet ja viestintä tavoitteiden saavuttamista sekä tunnistetaan, mitkä ovat toiminnalla aikaan saadut keskeiset tulokset. Tietoa, tukea ja toimintaa omaisen sopeutumisen tueksi Yhdistyksessä on kehitetty psyykkisesti sairastuneiden henkilöiden omais- ja perhetyötä vuodesta 1996 lähtien. Projektit Oikea tuki oikeaan aikaan (1996 1999), Sopu (1999 2004), Totta vai tarua (2001 2003) ja Lapselle lapsuus (2002 2006) olivat pohjana vuonna 2015 toteutetulle omais- ja perhetyölle. Kun läheinen sairastuu psyykkisesti, omainen käy usein läpi pitkän prosessin. Shokkivaiheelle on ominaista toimintojen lamaantuminen sekä kaaoksen ja epätodellisuuden tunne. Reaktiovaiheelle on luonteenomaista erilaisten psyykkisten puolustusmekanismien esiintyminen. Käsittelyvaihe on toipumisaikaa, jolloin omainen kykenee jo käyttämään voimavarojaan ja ongelmanratkaisutaitojaan. Uudelleensuuntautumisvaiheessa kriisi alkaa olla ohi ja omainen kykenee katsomaan tulevaisuuteen. Omaisen tilanne voi olla pitkiä aikoja melko rauhallinen. Mikäli sairastuneen terveydentilassa tapahtuu dramaattinen muutos tai perheen elämäntilanne muuttuu radikaalisti, omainen saattaa joutua uudelleen kriisiin. Tällöin on mahdollista ja suositeltavaa, että hän hakeutuu toistuvasti tukipalveluiden piiriin. Psyykkinen sairaus saattaa olla elinikäinen, mikä vaikuttaa myös omaisen jaksamiseen. Psyykkisesti sairastuneiden henkilöiden omais- ja perhetyön tavoitteena vuonna 2015 oli omaisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan parantuminen sekä kuormittavissa elämäntilan- 18

teissa olevien omaisten uupumuksen ja masennuksen ennaltaehkäisy. Kuormittuneisuudella tarkoitetaan huolenpitotehtävän aiheuttamia omaisen elämään kohdistuvia vaatimuksia ja muutoksia, kun läheinen sairastuu psyykkisesti. Läheisen sairastuminen voi vaikeuttaa arkipäivän asioiden hoitamista, rajoittaa omaisen vapaa-ajan viettoa sekä vaikeuttaa työssäkäyntiä, taloudellista tilannetta ja ihmissuhteita sekä heikentää terveydentilaa. Omaisia tuetaan tarjoamalla tietoa psyykkisistä sairauksista ja sairauksien vaikutuksista perheen arkeen. Tiedon antamisen ohella mahdollistetaan omaisten tunteiden käsittely ja kokemus vertaistuesta. Tieto, tunteiden käsittely ja tuki auttavat omaisia läheisen sairauden aiheuttamassa muutostilanteessa ja myös parantavat omaisten elämänhallinnan taitoja. Omaisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tukemiseksi toteutettiin monipuolista ryhmä-, kurssi- ja virkistystoimintaa. Lisäksi psyykkisesti sairastuneiden omaisille järjestettiin mielenterveysongelmiin liittyvää koulutusta. Yhtenä painopistealueena oli markkinoinnin ja viestinnän lisääminen yhdistyksen näkyvyyden lisäämiseksi ja eri-ikäisten omaisten tavoittamiseksi. Etenkin yhdistyksen nimenmuutoksen vuoksi panostettiin tiedon jakamiseen ammattilaisille, jotta uusi nimi tulisi tunnetuksi. Toisena painopistealueena oli sopeutumistoiminnan arviointiin tarkoitettujen menetelmien kehittäminen erityisesti kurssien ja ryhmien suhteen. Kurssien arviointia ja vaikuttavuutta kehitetään edelleen vuonna 2016. Kolmantena painopisteenä oli osallisuuden lisääminen toiminnassa. Omaisilta kysyttiin ehdotuksia ryhmien ja kurssien sisältöihin. Kokemusasiantuntijoiden käyttöä toiminnassa lisättiin. Perheitä, joissa vanhemmalla oli mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia, tuettiin vuonna 2015 monipuolisesti. Lapsiperhekurssi suunnattiin perheille, joissa vanhemmalla oli mielenterveyden ongelmia. Nuorille 13 17-vuotiaille omaisille, joiden läheisellä oli psyykkistä oireilua, järjestettiin kurssi. Nuorille aikuisille omaisille järjestettiin sekä kurssi että keskusteluryhmä. Lasten ja nuorten vanhemmille oli ryhmä- ja kurssimuotoista intensiivistä tukitoimintaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia tuettiin oppilaitosvierailujen avulla. Omaistyön näkyvyyttä tukitoiminnassa lisättiin erilaisissa nuorten ja perheiden tapahtumissa. Toimintaa arvioitiin keräämällä kirjallista ja suullista palautetta kurssien ja ryhmien päätteeksi. Palautteissa tuli esiin tiedon ja vertaistuen merkitys psyykkisistä sairauksista ja niiden vaikutuksesta perhe-elämään. Kohdennetut ryhmät Kohdennetut ryhmät suunnattiin erilaisille omaisryhmille riippuen läheisen sairaudesta, omaisen tai sairastuneen iästä tai omaisen suhteesta sairastuneeseen (puoliso, vanhempi, lapsi, sisarus). Ryhmissä oli mahdollista tavata muita samanlaisessa elämäntilanteessa olevia omaisia sekä kokemuksien ja tunteiden jakamisen kautta parantaa omaa hyvinvointia ja elämänhallintaa. Kohdennetut ryhmät olivat avoimia ja kokoontuivat sekä kevät- että syyskaudella. Avoimiin ryhmiin oli matala kynnys osallistua, ja niissä voi keskustella omien voimavarojensa mukaan. Päihdemieli-ryhmä oli tarkoitettu omaisille, joiden läheisellä on mielenterveys- ja päihdeongelmia. Ryhmä tukee erityisen vaikeassa tilanteessa olevia omaisia, jotka saattavat kokea sekä fyysistä että psyykkistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen kuormittaa koko yhteiskuntaa, mutta ne asettavat myös erityisiä haasteita ja pulmia yksittäisen omaisen jaksamiselle. Ryhmä toteutettiin yhteistyössä päihdetyön ammattilaisten kanssa. 19

Kun yksi sairastuu monen maai muuttuu.

lma Et jää yksin.

Aikuisten oikeesti -ryhmä oli tarkoitettu 18 30-vuotiaille omaisille, joiden lapsuudenperheessä, puolisolla tai ystäväpiirissä on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Ryhmässä nuoret voivat jakaa kokemuksiaan millaista on tai oli elää perheessä, jossa mielenterveysongelmat ovat läsnä, ja miten ne vaikuttavat vielä nykyiseenkin elämään. Myös aikuisen ystävän päihde- ja/ tai mielenterveysongelmat huolettavat, ja on hyvä saada tukea siihen, miten niihin tulee suhtautua. Koulutukselliset ryhmät Koulutuksellisten ryhmien tarkoituksena oli tarjota psyykkisesti sairastuneiden omaisille tietoa ja välineitä omien ajatusten ja tunteiden työstämiseen kuormittavassa elämäntilanteessa. Tavoitteena on omaisen elämän- ja stressinhallinnan parantuminen ja siten omaisen ja mahdollisesti koko perheen hyvinvoinnin lisääntyminen. Koulutukselliset ryhmät ovat teemallisia ja yleensä suljettuja ryhmiä. Elämäniloa etsimässä -ryhmä oli suunnattu omaisille, joiden elämäntilannetta kuormittavat läheisen mielenterveysongelmat. Ryhmä toteutettiin neljän kerran suljettuna ryhmänä. Ryhmän tavoitteena oli lisätä tietoisuutta omista mielialoista sekä löytää keinoja ja taitoja, joilla voi itse vaikuttaa omaan mielialaansa ja oppia paremmin hallitsemaan elämää kuormittavia tekijöitä. Epävakaata elämää -ryhmiä järjestettiin kaksi koulutuksellista neljän kerran kokonaisuutta. Ryhmät oli suunnattu omaisille, joiden läheisellä on persoonallisuushäiriö. Ryhmässä omaiset pohtivat yhdessä muun muassa rajojen asettamisen merkitystä ja ratkaisuja arjen ongelmatilanteisiin. Omaiset kokivat tärkeänä, etteivät ole tilanteessa yksin, vaan pystyivät vaihtamaan ajatuksia vertaisten kanssa. Ihmeelliset vuodet -vanhempainryhmä oli koulutuksellinen ryhmä 6 12-vuotiaiden haasteellisten lasten vanhemmille. Ryhmän tarkoituksena oli edistää positiivista vuorovaikutusta ja myönteisiä kasvatusmetodeja. Ryhmään osallistujat haastateltiin ennakkoon. Vanhemmat kokivat vertaistuen tärkeänä, ja he huomasivat, että muilla perheillä oli samanlaisia ongelmia. He pitivät hyödyllisenä myös jaettua materiaalia, jota he voivat käyttää yhä uudelleen arjessa. Palautteen perusteella vanhemmat kokivat ongelmatilanteiden helpottuneen ryhmän myötä. Keskusteluryhmä 13 17-vuotiaiden psyykkisesti oireilevien nuorten vanhemmille tarjosi vertaistukea ja näkökulmia vanhemmuuteen. Ryhmä toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa. Vanhemmat kokivat vertaistuen merkittäväksi. He saivat välineitä psyykkisesti oireilevan nuoren kanssa toimimiseen. Vanhempien ryhmän keskeinen tavoite oli omaisen kuormittuneisuuden ja masennukseen sairastumisen ennaltaehkäisy. Omaisille, joiden läheinen on hoidettavana Pitkäniemen sairaalan oikeuspsykiatrian osastolla, järjestettiin ryhmä yhteistyössä Pitkäniemen sairaalan kanssa. Näille omaisille kynnys osallistua muihin omaisten ryhmiin on korkea. Tässä ryhmässä he saivat mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja tuntemuksiaan toisten vastaavassa tilanteessa olevien omaisten kanssa. Yhteistyö YRE-verkoston (Yhteistyössä rikoksettomaan elämään) kanssa jatkui tapahtumien ja koulutusten merkeissä. Osallistuimme ohjaus- ja toimintakeskus Messin kanssa toteutettuun Tarinoiden maa -ryhmään, joka oli suunnattu vankien omaisille, siviilissä oleville vanhemmille ja lapsille. Vanhemmat saivat tietoa lasta suojaavista tekijöistä, ja keskustelut vahvistivat lapsen ja van- 22

hemman suhdetta. Useimmilla rikostaustaisilla henkilöillä on päihde- ja mielenterveysongelmia, ja nämä ongelmat kuormittavat myös heidän omaisiaan. Nämä asiat koetaan erityisen leimaavina, eikä niistä juuri puhuta muualla kuin samaa kokeneiden kesken. Hipporyhmä oli suunnattu perheille, joissa vanhemmalla on päihde- ja mielenterveysongelmia ja perheessä on 7 10-vuotiaita lapsia. Ryhmä ei toteutunut vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Prospect-koulutusryhmä on teemallinen, vertaistukeen perustuva omaisten tukemisen malli. Ryhmää ohjaavat Prospect-koulutuksen saaneet vertaisohjaajat. Ryhmässä tarkastelun kohteena ovat omaisen omat kokemukset ja tunteet, stressin kokeminen sekä selviytyminen haastavassa elämäntilanteessa. Keväällä toteutettiin Prospect Plus -jatkoryhmä, joka oli tarkoitettu omaisille, jotka ovat käyneet aiemmin kymmenen moduulin perusryhmän. Perusryhmää ei vähäisen osallistujamäärän vuoksi toteutettu. Kurssitoiminta Kurssitoiminnan tavoitteena on omaisten tietojen ja taitojen lisääntyminen läheisen sairastumisen aiheuttaman raskaan elämäntilanteen hallitsemiseksi ja siitä selviytymiseksi. Kurssit liittyvät omaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin teemoihin, joita käsitellään keskustellen ja harjoitusten kautta. Kursseja järjestetään eri-ikäisille (nuorille, työikäisille), erilaisissa elämänvaiheissa oleville (lapsiperheille, pariskunnille), juuri sairastuneiden omaisille sekä jo pitkään sairastaneiden omaisille. Kursseilla on erilaisia koulutuksellisen perhetyön teemoja, joiden tiedetään tukevan omaisten arjen hallintaa ja hyvinvointia: voimavarat, stressinhallinta, ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja tunteiden käsittely. Kursseilla annetaan tietoa päihteistä ja mielenterveysongelmista sekä siitä, miten ne vaikuttavat omaisen arkeen. Vuonna 2015 järjestettiin kahdeksan kurssikokonaisuutta, joiden teemoina olivat omaisen sopeutumisen tukeminen, selviäminen arjen haasteissa ja voimaantuminen. Kurssit tarjosivat myös tietoa mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä omaisen oman hyvinvoinnin lisäämisestä vaikeassa elämäntilanteessa. Lisäksi järjestettiin yksi teemapäivä psyykkisesti oireilevien nuorten vanhemmille. Helmikuussa järjestettiin Nuorten aikuisten kurssi 18 30-vuotiaille, jotka ovat huolissaan vanhemman, sisaruksen, puolison tai ystävän mielenterveys- tai päihdeongelmasta. Vertaiskeskustelujen avulla he voivat jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Maaliskuussa järjestettiin Voimia vanhemmuuteen -teemapäivä. Päivän aikana vanhemmat saivat tietoa nuoruusiästä, siihen liittyvistä kehityshaasteista ja nuorten mielenterveysongelmista. Vanhemmat saivat myös jakaa tunteitaan ja kokemuksiaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien muiden vanhempien kanssa. Huhtikuussa järjestettiin kurssi omaisille, joiden läheinen on sairastunut psykoosiin tai skitsofreniaan. Kurssin painotus oli tiedon saamisessa sekä omaisen sopeutumisessa arkeen, kun läheinen sairastaa. Tärkeää oli myös vahvistaa omaisen oikeutta omaan elämään sekä antaa hänelle välineitä ja tukea omaan jaksamiseensa. Kurssista järjestettiin jatkotapaaminen lokakuussa. Kesäkuussa järjestettiin kurssi 13 17-vuotiaille nuorille, joiden vanhemmalla, sisaruksella tai ystävällä on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Kurssin painotus oli tiedon saamisessa sekä vertaistuen mahdollistumisessa. Nuorille painotettiin, miten tärkeää oli pitää huolta itsestään ja 23

omasta jaksamisestaan. Nuoret kokivat saaneensa tietoa ja tukea elämäntilanteeseensa. Nuori haastateltiin erikseen ennen kurssia. Kurssilla voitiin käsitellä vaikeita asioita avoimesti. Nuorille oli merkityksellistä tavata toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia nuoria, joiden läheinen oireili psyykkisesti. Tärkeää oli myös, että viikonlopun aikana he voivat tehdä ja jutella arkisia asioita ja kokea olevansa aivan tavallisia nuoria. Jatkotapaaminen järjestettiin lokakuussa. Syyskuussa järjestettiin Lapsiperhekurssi yhteistyössä FinFami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry:n kanssa. Kurssin avulla tuettiin perheitä, joissa vanhemmalla oli mielenterveysja/tai päihdeongelmia. Kurssilla käsiteltiin tunteita ja sairauden vaikutusta arkeen sekä lapsen normaalia kasvua ja kehitystä tukevia asioita. Vanhemmat pitivät tärkeinä kotona tehtyjä alkuhaastatteluja. Vanhemmat kokivat merkittävänä sen, että lapset saivat tietoa psyykkisistä sairauksista. Vertaistuen myötä vanhemmat huomasivat, että arjen haasteet muissa perheissä olivat samankaltaisia. Vanhemmat saivat tukea omaan arkeensa ja vuorovaikutukseen lastensa kanssa. Lastenryhmissä käsiteltiin lasten tunteita ja huolenaiheita keskustellen ja toiminnallisin menetelmin. Lasten mielestä tärkeää oli sairautta koskevien kysymysten tekeminen vanhemmille ja yhteinen aika vanhempien kanssa. Lapset saivat käydä läpi ajatuksiaan, huoliaan ja tunteitaan. Työntekijöiden yhteistyö sujui saumattomasti. Kurssille haki 18 perhettä, joista valittiin kahdeksan perhettä. Ei-valittujen perheiden vanhemmille tarjottiin muuta yhdistyksen järjestämää toimintaa, muun muassa neuvontapalvelua, lapsiperhelomaa, retkiä tai puolisokurssia vanhemmille. Vanhempien ABC -ensitietopaketit järjestettiin kahtena viikonloppukurssina, toinen lokakuussa ja toinen marraskuussa. Kurssit oli suunnattu 13 25-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten vanhemmille. Kurssi antoi tietoa nuoruusiästä, siihen liittyvistä kehityshaasteista sekä nuorten mielenterveysongelmista. Kurssi oli tietopainotteinen ja toteutettiin pohjautuen ABC-ryhmämateriaaliin. Vanhemmat kokivat vertaiskeskustelun tärkeäksi. He kokivat saaneensa myös mahdollisuuden tunteiden läpikäyntiin ja saaneensa voimavaroja arkeen. Toisesta kurssista järjestettiin jatkotapaaminen tammikuussa 2016. Marraskuussa järjestetty Suhteellista-kurssi oli suunnattu pariskunnille, joiden parisuhdetta kuormitti mielenterveys- ja/tai päihdeongelma. Viikonlopun aikana puolisoilla oli mahdollisuus saada vertaistukea ja pohtia, miten sairaus vaikuttaa perheen arkeen ja parisuhteen rooleihin. Vaikka pariskunnat tulivat erilaisista elämäntilanteista ja olivat eri-ikäisiä, puolison psyykkiset ongelmat aiheuttivat samankaltaisia ongelmia parisuhteessa. Pariskunnat kokivat saaneensa välineitä, jotka voivat tukea selviytymistä ja jaksamista tulevaisuudessa. Kurssiin liittyi jatkotapaaminen tammikuussa 2016. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneiden omaisille suunnattuun syksyn 2014 kurssiin järjestettiin jatkotapaamiset maaliskuussa ja syyskuussa 2015. Syksyn 2014 Voimia vanhemmuuteen -kurssin jatkotapaamiset olivat maaliskuussa ja toukokuussa 2015. Kurssien avulla tavoitetaan uusia omaisia. Nuorten tavoittaminen on haasteellista, ja tästä syystä jatkossa panostetaankin entistä enemmän nuorten ja nuorten aikuisten saamiseksi mukaan toimintaan. Kursseista kerätään suullista ja kirjallista kurssin sisältöön ja toteutukseen liittyvää palautetta. Arvioinnissa käytetään myös palautelomakkeita, joihin kurssilaiset vastaavat valitsemalla arvoas- 24