Lähellä läpi elämän LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Vuosikertomus 2012
LähiTapiola Eläkeyhtiö LähiTapiola Eläkeyhtiö on Suomen kolmanneksi suurin työeläkevakuuttaja. LähiTapiola Eläkeyhtiössä työskentelee yli 200 lakisääteisen eläketurvan, sijoittamisen ja työhyvinvoinnin ammattilaista. Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallituksen toimintakertomus 6 Tilinpäätös 15 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 15 Riskit ja riskien hallinta 18 Tunnuslukujen laskentakaavat ja -periaatteet 23 Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot 24 Konsernin tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot 53 Hallituksen ehdotus voiton käyttämisestä 77 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 77 Tilinpäätösmerkintä 78 Tilintarkastuskertomus 79 Hallintoneuvoston lausunto 79 LähiTapiolan raportointi verkossa LähiTapiolan verkkovuosiraportin 2012, yhtiöiden vuosikertomukset ja sijoituskatsaukset PDF:nä löydät osoitteesta: www.vuosiraportti2012.lahitapiola.fi LähiTapiola lyhyesti LähiTapiola-ryhmä on keskinäinen täyden palvelun finanssitalo, joka tarjoaa palveluita henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- ja yhteisöasiakkaille. LähiTapiola-ryhmän muodostavat 20 alueyhtiötä, LähiTapiola Vahinkovakuutus, LähiTapiola Henkiyhtiö, Tapiola Pankki, Tapiola Varainhoito ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito. Yhtiöryhmän työeläkevakuutuskumppanina toimii LähiTapiola Eläkeyhtiö.
LähiTapiola Eläkeyhtiö lyhyesti LähiTapiola Eläkeyhtiö tarjoaa kaikki TyEL- ja YEL-vakuuttamisen palvelut sekä asiantuntijapalvelut henkilöstön työhyvinvointiin, työeläkkeisiin ja ammatilliseen kuntoutukseen. LähiTapiola Eläkeyhtiö on Suomen kolmanneksi suurin eläkesijoittaja, jonka sijoitusomaisuuden arvo on lähes 10 miljardia euroa. Palvelut henkilöasiakkaille Työeläke- ja kuntoutusneuvonta sekä ennakkoarviot työeläkkeiden määristä Työeläkkeiden myöntäminen ja maksaminen Sähköinen eläkepalvelu Työeläkeote Palvelut yrityksille TyEL- ja YEL-vakuutukset Työhyvinvoinnin kehittämispalvelut Työkyvyttömyyden ehkäiseminen Yritysrahoitus 3
Vuosikertomus 2012 Sijoitusmarkkinoiden tuotot ylsivät hyvälle tasolle vuonna 2012 Vuosi 2012 päätti LähiTapiola Eläkeyhtiön strategiakauden. Asiakaslähtöisyyttä, vakavaraisuutta, ammattitaitoa ja toimintaprosessien automatisointia korostanut strategia tuotti tulosta. Useimmat tunnusluvut olivat erittäin positiivisia. Satu Huber, toimitusjohtaja K uluneen kolmivuotisen strategiakauden keskeisiä tavoitteita olivat asiakaspalvelun hyvän tason säilyttäminen ja palvelujen kehittäminen edelleen. Palveluja on kehitetty määrätietoisesti tavoitteena sekä asiakastyytyväisyys että kustannustehokkuus. Palvelun nopeudessa LähiTapiola Eläkeyhtiö on onnistunut säilyttämään asemansa alan parhaimmistossa. Tehtyjen kyselyjen perusteella myös asiakkaiden tyytyväisyys on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Samanaikaisesti on onnistuttu merkittävästi parantamaan liikekulutehokkuutta ja säilyttämään vakavaraisuus alan kärjessä. Maailmantaloudessa jatkui vuoden 2012 aikana epävarmuus, joka johtui erityisesti euroalueen ongelmista. Keskuspankkien sitoutuminen elvyttävään rahapolitiikkaan ja runsas likviditeetti paransivat sijoittajien luottamusta. Talouden laskusuhdanteen jatkumisesta huolimatta sijoitusmarkkinoiden tuotot ylsivät hyvälle tasolle vuonna 2012. LähiTapiola Eläkeyhtiön sijoitustoiminnan tuotot nousivat voimakkaasti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kaikki omaisuusluokat tuottivat positiivisesti. Myös vakavaraisuus vahvistui merkittävästi. LähiTapiola Eläkeyhtiön sijoitustuotot käyvin arvoin olivat 9,0 prosenttia. Sijoitusvarallisuus nousi yli 9,7 miljardiin euroon ja sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin lähes 820 miljoonaan euroon. 10 vuoden aikana yhtiön sijoitusten keskimääräinen tuotto on ollut 5,4 prosenttia. Eläkeyhtiön sijoitustuotot käyvin arvoin olivat vuonna 2012 9,0 % Työeläkejärjestelmän perustamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta Vuonna 2012 tuli kuluneeksi 50 vuotta työeläkejärjestelmän perustamisesta. Järjestelmämme on osoittautunut toimivaksi ja sopeutumiskykyiseksi talouden vaihteluissa. Vuoden 2012 aikana Eläketurvakeskus teetti kahdella kansainvälisesti tunnetulla eläkealan asiantuntijalla selvitykset suomalaisesta työeläkejärjestelmästä. Selvitysten mukaan järjestelmämme perusteet ovat kunnossa. Esille tulleet kehittämiskohteet, kuten tarve eläkeiän nostamiseen ja alan kustannustehokkuuden kehittämiseen, olivat nousseet kehitettävien asioiden listalle Suomessa jo aiemmin. 4
Helmikuussa 2012 LähiTapiola Eläkeyhtiön yhteistyökumppani Tapiola-ryhmä ja Lähivakuutus ilmoittivat yhdistymisaikeestaan. Tapiola-ryhmän ja Lähivakuutuksen yhdistymisessä muodostui Suomen johtava vahinkovakuuttaja, jonka toiminnan keskeinen kulmakivi on entistä vahvempi paikallinen läsnäolo alueyhtiöiden kautta. Vaikka LähiTapiola Eläkeyhtiö ei ollut mukana fuusiossa, on yhdistyminen vaikuttanut merkittävästi myös eläkeyhtiön toimintaan vuoden aikana. Kun uusi yhtiöryhmä kesällä 2012 otti käyttöön uuden LähiTapiola-nimen, otti myös eläkeyhtiö käyttöön uuden nimen, mikä kuvaa läheistä kumppanuutta LähiTapiola-ryhmän kanssa. LähiTapiolan vahvan paikallisuuden ja asiakasläheisyyden odotetaan tuovan kasvua eläkeyhtiölle varsinkin PK- ja yrittäjäsektorilla, joiden näkymät Suomessa ovat myönteiset. LähiTapiola Eläkeyhtiö ja Eläke-Fennia julkistivat aiesopimuksen sulautumisesta LähiTapiola Eläkeyhtiön ja Eläke-Fennian hallitukset julkistivat joulukuussa 2012 aiesopimuksen yhtiöiden sulautumissuunnittelun aloittamisesta. Tavoitteena on muodostaa uusi, vahva työeläkeyhtiö vuoden 2014 alusta lähtien. Sulautumisella pyritään työeläketurvan hoidon kokonaistehokkuuden parantamiseen. Uusi työeläkeyhtiö tekee yhteistyötä myös tulevaisuudessa LähiTapiola-ryhmän sekä lisäksi Fennia-ryhmän kanssa. Yhtiö tarjoaa työeläkevakuutuspalveluja kaikille yksityisen sektorin yrityksille ja yrittäjille. Asiakkaita toiminnan käynnistyessä ovat LähiTapiola Eläkeyhtiön ja Eläke-Fennian nykyiset asiakkaat. Uuden yhtiön tavoitteena on tarjota asiakkailleen alan parasta palvelua kilpailukykyiseen hintaan sekä huolehtia eläkevarallisuudesta pitkäjänteisesti, tuottavasti ja turvaavasti. Avainluvut LähiTapiola Eläkeyhtiön avainluvut 2012 2011 2010 Liikevaihto, milj. e 1 924,9 1 735,8 1 839,5 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 561,6 1 490,5 1 425,7 Sijoitustoiminnan tuotto-% käyvin arvoin 9,0 3,1 10,8 Kokonaistulos, milj. e 464,1 521,2 575,4 Toimintapääoma, % vastuuvelasta 27,0 22,3 29,6 Toimintapääoma suhteessa vakavaraisuusrajaan 2,7 3,6 3,0 Asiakashyvitykset, milj.e 27,8 21,2 25,3 Sijoitusten allokaatio riskin mukaan 31.12.2012, % (sulkeissa vuoden 2011 luvut) Lainasaamiset 3,3 (2,9) Joukkovelkakirjalainat 44,6 (42,0) Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 2,3 (16,6) Osakkeet ja osuudet 30,7 (22,0) Kiinteistösijoitukset 12,6 (12,9) Muut sijoitukset 6,6 (3,6) Tavoitteet vuodelle 2013 LähiTapiola Eläkeyhtiön tavoitteena vuonna 2013 on huolehtia asiakaspalvelun ja kustannustehokkuuden hyvästä tasosta ja valmistautua fuusioon Eläke-Fennian kanssa. 1 Vakavaraisuus 2 Kustannustehokkuus Vakaat sijoitustuotot ovat avainasemassa vakavaraisuuden kehityksessä. LähiTapiola Eläkeyhtiön sijoitustuotot ovat toimialan kärjessä niin viiden kuin kymmenen vuoden vertailussa. LähiTapiola Eläkeyhtiössä on panostettu määrätietoisesti asiakaspalvelun ja prosessien tehokkuuteen. Tämä näkyy myös asiakastyytyväisyydessä. Hyvästä tasosta pidetään kiinni ja kehittämistä jatketaan. 3 Lähellä 4 Fuusio asiakasta LähiTapiola Eläkeyhtiö on lähellä asiakkaitaan ja tekee tiivistä yhteistyötä LähiTapiolan alueyhtiöiden kanssa. Toimintaa kehitetään asiakkaita aktiivisesti kuunnellen. LähiTapiola Eläkeyhtiö ja Eläke-Fennia julkistivat joulukuussa 2012 aiesopimuksen fuusiosta. Lopullinen sulautumispäätös käsitellään yhtiöiden hallintoelimissä kesällä 2013. Tavoitteena on uuden työeläkeyhtiön toiminnan aloittaminen 1.1.2014. 5
Vuosikertomus 2012 LähiTapiola Eläkeyhtiön hallituksen toimintakertomus 2012 Vuoden 2013 alusta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan virallinen nimi on ollut LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö. Yhtiön lyhytnimenä käytetään nimeä LähiTapiola Eläkeyhtiö. Tässä toimintakertomuksessa yhtiöstä käytetään nimeä LähiTapiola Eläkeyhtiö. Toimintaympäristö Vuoden 2012 aikana jatkui jo vuonna 2010 alkanut globaalin talouskasvun trendinomainen hidastuminen. Etelä- Euroopan maat ajautuivat taantumaan jo vuoden alussa ja kevääseen mennessä euroalueen ongelmat heijastuivat koko maailmantalouteen. Talouden epävarmuuden ja heikkojen kasvunäkymien vuoksi keskuspankkien reagointi rahapolitiikan eri välineiden kautta oli hyvin voimakasta. Yksi vuoden merkittävimmistä päätöksistä nähtiin kesällä 2012, kun Euroopan keskuspankki ilmoitti valtioiden ehdollisesta tukemisesta lainojen osto-ohjelmalla. Tämä osaltaan riitti hälventämään markkinoiden huolia Euroopan ajautumisesta laajempaan poliittiseen ja taloudelliseen kriisiin. Myös Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Japanin keskuspankit pyrkivät tukemaan talousluottamusta ja alhaisia korkotasoja jatkamalla niin sanotun määrällisen elvytyksen politiikkaa eli ostamalla suuria määriä velkakirjoja markkinoilta. Myös talouspolitiikan saralla nähtiin merkittäviä talouden elpymiseen tähtääviä päätöksiä. Merkittävimmän huomion sai keväällä 2012 Kiinassa aloitettu talouden määrätietoinen elvyttäminen, jossa Kiinan keskuspankki pyrki kannustamaan pankkien luotonantoa yksityistalouksille ja hillitsi maan valuutan vahvistumista läntisiä päävaluuttoja vastaan. Loppuvuodesta Kiinan keskushallinto käynnisti myös uusia infrastruktuuri-investointeja. Vuoden kolmannen neljänneksen jälkeen läntisistä päätalousalueista euroalue, Iso-Britannia ja Japani olivat taantumassa. Yhdysvalloissa asunto- ja työmarkkinoiden elpyminen piti talouskasvun edelleen parin prosentin tuntumassa, vaikka epävarmuus vuoden 2013 budjettipolitiikasta selvästi jarruttikin yritysten ja kotitalouksien investointihalukkuutta. Teollisuusmaiden kysynnän heikkeneminen välittyi maailmankaupan hidastumisen kautta myös kehittyviin talouksiin. Varsinkin Aasiassa kasvun hidastuminen oli selvästi odotettua voimakkaampaa. Talouden laskusuhdanteen jatkumisesta huolimatta sijoitusmarkkinoiden tuotot olivat hyvällä tasolla vuonna 2012, sillä keskuspankkien sitoutuminen elvyttävään rahapolitiikkaan ja runsas likviditeetti riittivät palauttamaan sijoittajien luottamuksen. Kotimainen kuluttajahintojen keskimääräinen nousuvauhti hidastui vuoden 2012 aikana 2,8 prosenttiin edellisvuoden 3,4 prosentista. Suomen työttömyysaste kääntyi kesällä 2012 hienoiseen nousuun. Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste (7,7 %) kuitenkin laski hieman edellisvuoteen (7,8 %) verrattuna. Työeläkejärjestelmä Työeläkelakien voimaantulosta tuli 1.7.2012 kuluneeksi 50 vuotta. Merkkipaalua juhlittiin monin eri tavoin. Yksityisalojen työeläketurvasta tehtiin kattava historiateos Ansioiden mukaan ja juhlavuosi huipentui ETK:n ja Tela:n järjestämään 50-vuotisjuhlaan elokuussa Heurekassa. Suomalainen työelämä ja yhteiskunta ovat muuttuneet viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana monella tavoin. Eläkejärjestelmämme on onnistunut mukautumaan muutoksiin hyvin. Kattava, ansiosidonnainen ja osittain rahastoiva eläkejärjestelmämme on selvinnyt talouden nousu- ja laskukausista hyvin, eikä maksussa olevien etuuksien tasoon ole tarvinnut puuttua vaikeinakaan aikoina. Eläketurvan tulevaan tasoon on tehty aikojen kuluessa välillä parannuksia ja välillä heikennyksiä, mutta perusfilosofia on pystytty säilyttämään. Eduskunta vahvisti kesäkuussa työeläkeyhtiöiden vakavaraisuusuudistukseen liittyvän lainmuutoksen, jonka mukaan aiemmin riskiliikkeen heilahtelujen puskuriksi varattu tasoitusvastuu sekä aitoa vakavaraisuutta kuvannut toimintapääoma yhdistettiin ns. vakavaraisuuspääomaksi. Muutos tuli voimaan 1.1.2013, jolloin vuonna 2008 finanssikriisin yhteydessä laaditun poikkeuslain voimassaolo päättyi. Tasoitusvastuu on suuruudeltaan suurin piirtein samaa tasoa kuin poikkeuslainsäädännön mukaan tasausvastuusta toiminta pääomaan luettu EMU-puskuri oli. Muutos ei vaikuta yhtiöi den väliseen kilpailuun, koska asiakashyvitykset maksetaan jatkossakin aidosta toimintapääomasta. Työeläkeyhtiöiden kilpailua koskeva muistio valmistui sosiaali- ja terveysministeriössä vuoden 2012 alkupuolella, mutta asia ei ole vielä edennyt lakimuutosvaiheeseen. Muistiossa pohdittiin eläkeyhtiöiden hoitokustannusosan hinnoitteluun, asiakashyvityksiin sekä työhyvinvointipalveluihin liittyviä kysymyksiä sekä niihin tehtäviä muutoksia. Kilpailun osalta tulee arvioida, mitkä asiat ovat toiminnan tehokkuuden lisäämisen kannalta oleellisen tärkeitä. Samalla tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vakuutettujen ja vakuutuksenottajien sekä eläkeläisten edut ja palvelut pystytään turvaamaan. 6
Työmarkkinajärjestöt pääsivät keväällä 2012 sopuun kahdesta varhaiseläkkeisiin liittyvästä uudistuksesta, jotka liittyivät hallituksen laajempaan vakausohjelmapakettiin. Vuoden 2014 alussa poistuu varhennettu vanhuuseläke, joka on mahdollistanut vanhuuseläkkeelle siirtymisen jo 62 vuoden ikäisenä eläkettä pienentämällä. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee samasta ajankohdasta lähtien 61 vuoteen aikaisemmasta 60 vuodesta. Nämä muutokset ovat osa sitä kokonaistavoitetta, jolla pyritään nostamaan keskimääräinen todellinen eläkkeellesiirtymisikä vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen nykyisestä 60,5 vuodesta. Samassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa päätettiin, että eläkkeellesiirtymisiän nostoa varten tehdään kokonaisuudistus 1.1.2017 lukien. Kokonaisuudistuksessa otetaan tarkasteltavaksi käytännössä kaikki työeläketurvan kannalta keskeiset tekijät, kuten eläkeikä, eläkkeen määrän laskeminen, eläkeindeksi, maksutaso, varhaiseläkejärjestelyt ja perhe-eläke. Työeläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen pohjaksi tehdään ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla korkean tason selvitys. Kokonaisuudistuksen tärkein tavoite on löytää eläkejärjestelmän puolelta ne kehityskohteet, joiden avulla voidaan pidentää työuria ja vähentää kestävyys vajetta. Eläketurvakeskus teetti kahdella kansainvälisen tason eläkealan asiantuntijalla selvitykset suomalaisen eläkejärjestelmän rakenteen ja toimeenpanon laadusta ja kustannuksista. Englantilaisen professori Nicholas Barrin mukaan suomalainen eläkejärjestelmä ei ole kriisissä, joten Suomessa on hyvää aikaa tehdä rauhassa tarvittavat muutokset, jotta järjestelmän elinvoimaisuus voidaan taata myös jatkossa. Barrin ehkä keskeisin ehdotus liittyy elinajan pidentymisen aiheuttamaan paineeseen muuttaa alinta eläkeikää. Tämä työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen useasti esille nostama haaste voitaisiin Barrin mukaan ratkaista esimerkiksi niin, että alin eläkeikä jatkossa kytkettäisiin jollain tavoin elinajan odotteen kasvuun. Lisäksi eläkkeen mahdollinen varhentaminen tai lykkääminen voitaisiin jatkossa toteuttaa aktuaarillisin perustein. Barrin mukaan mahdollisista muutoksista sopiminen on kuitenkin hyvä tehdä konsensushengessä ja hyvissä ajoin ennen niiden toteutusta. Kanadalaisen professori Keith Ambachtsheerin pääviestit lähinnä työeläkejärjestelmän teknistä toteutusta analysoivassa selvityksessä liittyivät sijoitustoiminnan riskitason lisäämiseen sekä nykyisten vakavaraisuussäädösten kriittiseen arviointiin. Näiden asioiden samanaikainen toteuttaminen voisi kuitenkin lisätä eläkejärjestelmän riskitasoa hallitsemattomasti. Myös eläkejärjestelmän kokonaiskustannusten hallintaan kiinnitettiin huomiota. Alan yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken voisi olla yksi hyvä tapa saada kustannuksia alentumaan. Suomalaisen järjestelmän piirteet, kuten eläkepäätöksen saajia hyvin palveleva viimeisen laitoksen periaate tai eri asiakasryhmien kokonaisvaltaisempi palvelu, hankaloittavat johtopäätösten tekoa kansainvälisessä kustannusvertailussa. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan eläkejärjestelmän hallintokulut kestävät kuitenkin varsin hyvin myös kansainvälisen vertailun. Vuoden keskeiset tapahtumat Vuosi 2012 oli LähiTapiola Eläkeyhtiön kolmevuotisen strategiakauden viimeinen vuosi. Uuden strategian valmistelu aloitettiin myönteisissä merkeissä, sillä yhtiön tunnusluvut olivat useimmilla toiminnan alueilla erittäin positiiviset. Kuluneen strategiakauden asiakaslähtöisyyttä, vakavaraisuutta, ammattitaitoa ja toimintaprosessien automatisointia korostava strategia on tuottanut tulosta. Samoin vastuullinen toiminta työeläkejärjestelmän vaikuttajana on vahvistanut Lähi- Tapiola Eläkeyhtiön asemaa arvostettuna työeläketoimijana. Vuoden aikana aloitettiin kaksi suurta vakuutustoimialan rakenteita uudistavaa hanketta. Helmikuussa 2012 LähiTapiola Eläkeyhtiön strateginen yhteistyökumppani Tapiola-ryhmä ja Lähivakuutus ilmoittivat yhdistymisaikeestaan. Vaikka eläkeyhtiö ei ollut osapuolena tässä yhdistymisessä, integroitumisvalmistelut ovat vaikuttaneet myös eläkeyhtiön toimintaan vuoden aikana. Tapiola-ryhmän ja Lähivakuutuksen yhdistymisessä muodostui Suomen johtava vahinkovakuuttaja, jonka toiminnan keskeinen kulmakivi on entistä vahvempi paikallinen läsnäolo alueyhtiöiden kautta. LähiTapiolan yhdistyminen on suunniteltu saatavan valmiiksi kaikilta osin vuoden 2013 loppuun mennessä. Eläkeyhtiön näkökulmasta LähiTapiolan on odotettu tuovan kasvua varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjien sektoreilla, joiden näkymät Suomessa ovat myönteiset. LähiTapiola Eläkeyhtiö ja Eläke-Fennia julkistivat 18. joulukuuta 2012 yhtiöiden hallitusten aiesopimuksen yhtiöiden sulautumissuunnittelun aloittamisesta. Tavoitteena on luoda uusi työeläkeyhtiö, joka tuottaa asiakkailleen korkealuokkaisia palveluja työeläketurvan hoitoon sekä kilpailukykyisiä asiakasetuja. Yhteisenä tavoitteena on työeläketurvan hoidon kokonaistehokkuuden parantaminen sekä vahvan ja vastuullisen työeläketoimijan perustaminen hoitamaan asiakkaidensa työeläketurvaa ja eläkevarallisuutta haasteellisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Uusi yhtiö tarjoaa työeläkevakuutuspalveluja kaikille yksityisen sektorin yrityksille ja yrittäjille. Asiakkaita toiminnan käynnistyessä ovat Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön nykyiset asiakkaat. Tavoitteena on, että osapuolet laativat sulautumiseen tähtäävän suunnitelman, jonka yhtiöiden hallintoelimet käsittelevät kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Yhdistyneen yhtiön toiminta käynnistyy aiesopimuksen mukaan 1.1.2014, jos yhtiöoikeudellinen prosessi ja viranomaiskäsittely on saatu vietyä läpi suunnitellussa aikataulussa. Vuonna 2012 LähiTapiola Eläkeyhtiön toiminnan tulokset olivat erittäin hyvät eri osa-alueilla. Vakuutus- ja korvausprosessit säilyivät alan parhaimmistossa. Eläkehakemusten käsittelyajat ovat olleet pääosin alan keskiarvoa nopeampia ja eläkkeiden neuvontapalvelu on saanut asiakaskyselyissä erityistä kiitosta nopeudesta ja asiantuntemuksesta. Sähköisten palveluiden käytön lisääntyminen on jopa osin ylittänyt tavoitteet. 7
Vuosikertomus 2012 Työhyvinvointipalveluiden vuonna 2011 käyttöönotettu uusi palvelumalli on otettu hyvin vastaan asiakkaiden keskuudessa. Vuoden 2012 aikana asiakasyritysten palaute työhyvinvointipalveluista oli edelleen erinomaisella tasolla. Vastaajista 98 prosenttia oli valmiita suosittelemaan Tapiolan työhyvinvointipalvelua muille yrityksille. Työhyvinvoinnin asiantuntijat tarjosivat vuoden aikana henkilökohtaista palvelua lähes 450 yritysasiakkaalle. Strategian toteutumisen mahdollistaa hyvä henkilöstöjohtaminen, joka käsittää muun muassa henkilöstön ammattitaidon vaalimisen ja työhyvinvoinnin ylläpitämisen. Vuoden aikana henkilöstöjohtamiseen panostettiin voimakkaasti uusitun henkilöstöstrategian mukaisesti. Painopisteitä olivat aktiivisen ja ammattitaitoisen osaamisen kehittäminen, vastuullisen johtamisen ja henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen sekä liiketoiminnan tuloksellisuutta varmistava henkilöstösuunnittelu. LähiTapiola Eläkeyhtiön ydintehtävä on huolehtia asiakkaiden lakisääteisestä työeläketurvasta asiakasetuja tuottaen. LähiTapiola Eläkeyhtiö on tuottanut palvelut tiiviissä yhteistyössä LähiTapiola-ryhmän kanssa. Tällä pyritään siihen, että työeläketurvan lisäksi asiakkaiden on helppo saada myös muut tarvitsemansa vakuutus- ja rahoituspalvelut LähiTapiola-ryhmästä. LähiTapiola Eläkeyhtiöllä on yhteistyösopimus palveluiden tuottamisesta LähiTapiolaryhmän muiden yhtiöiden kanssa. Vakuutus- ja korvaustoiminta Vakuutustoiminta LähiTapiola Eläkeyhtiössä oli vuoden 2012 lopussa voimassa 25 314 TyEL-vakuutusta (25 635 kpl). Vähennystä edellisen vuodenvaihteen tilanteeseen verrattuna oli 1,2 prosenttia. Myös TyEL-vakuutettujen henkilöiden määrä väheni hieman eli 0,1 prosenttia. Vuoden lopussa TyEL-vakuutettuja oli 210 572 henkilöä (210 848 hlöä). YEL-vakuutusten lukumäärä kasvoi noin 3,3 prosenttia ja oli vuoden lopussa 50 997 kappaletta (49 375 kpl). YEL-vakuutusten lukumäärän kasvuun vaikutti positiivinen siirtoliike, jonka taustalla oli onnistunut myyntityö. Kasvuun vaikutti myös vuonna 2011 voimaan tullut lainmuutos, jonka perusteella YEL-vakuuttamisen omistusrajaa osakeyhtiöissä alennettiin 50 prosentista 30 prosenttiin. Lainmuutoksessa on siirtymäsääntö niille yrittäjille, jotka ennen lainmuutosta omistivat yli 30 % osakeyhtiön osakkeista tai äänistä ja olivat tästä työstä TyEL-vakuutuksella vakuutettuja. Näillä yrittäjillä on oikeus olla TyEL-vakuutuksen piirissä 31.12.2013 asti, mutta suurin osa näistä yrittäjistä on jo ottanut YEL-vakuutuksen. Lainmuutos vähensi osaltaan TyEL-vakuutettujen lukumäärää. TyEL-vakuutusten lukumäärän laskuun vaikutti myös vuoden 2012 siirtoliiketulos. Eläkeyhtiöiden välisessä siirtoliikkeessä LähiTapiola Eläkeyhtiön negatiiviseen tulokseen vaikutti erityisesti muutaman suuren asiakkuuden menetys vuoden ensimmäisellä siirtokierroksella. Pienten ja keskisuurten yritysten TyEL-vakuutusten siirtoliikkeessä kehitys kääntyi positiiviseksi, mihin vaikutti LähiTapiolan alueyhtiöiden aktiivisuus. YEL-vakuutuksissa siirtoliike kehittyi voimakkaasti myönteiseen suuntaan edelliseen vuoteen verrattuna. LähiTapiola Eläkeyhtiön menestys vakuutusten uusmyynnissä alkaville yrityksille ja yrittäjille jatkui vahvana. Uusien yritysten TyEL-vakuuttajana LähiTapiola Eläkeyhtiön markkinaosuus oli selvästi koko vakuutuskannan markkinaosuutta korkeampi. Markkinaosuus TyEL-vakuutusten uusmyynnissä oli vakuutusten kappaleilla mitattuna 25 prosenttia ja maksutulolla mitattuna 17 prosenttia. YEL-vakuutusten markkinaosuus kappaleilla mitattuna oli 26 prosenttia ja maksutulolla mitattuna 25 prosenttia. Vuoden 2012 loppuun mennessä LähiTapiola Eläkeyhtiön TyEL-asiakkaiden palkkasumman arvioidaan kasvaneen 1,3 prosenttia eli 5 932,2 miljoonaan euroon (5 856,2 milj. e). TyEL:n maksutulo nousi 4,1 prosenttia ja oli 1 346,8 miljoonaa euroa (1 294,2 milj. e). YEL:n maksutulo kasvoi vuonna 2012 selvästi eli 9,7 prosenttia ja oli 213,7 miljoonaa euroa (194,9 milj. e). Vakuutusten hoitoprosessien kehittäminen ja asiakaspalvelun laatuun panostaminen näkyivät nopeutuneena palveluna ja asiakastyytyväisyyden kehittymisenä positiiviseen suuntaan. Asiakkaille lähetettävien vuosilaskentojen valmistuminen nopeutui edelleen aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yli 90 prosenttia asiakkaista sai vuosilaskelman helmikuun loppuun mennessä. Myönteiseen kehitykseen vaikutti sähköisten ansioilmoitusten osuuden kasvu 94 prosenttiin (91 %). Uusista TyEL- ja YEL-vakuutushakemuksista jo lähes 90 prosenttia saatiin sähköisesti. Sähköisen asioinnin kasvu näkyi positiivisena kehityksenä myös verkkopalvelusopimusten määrässä. TyEL-asiakkaista verkkopalvelusopimus on jo 51 prosentilla (45 %). Kasvua verkkopalvelusopimusten määrässä oli myös yrittäjäasiakkailla, joista verkkopalvelusopimus on 31 prosentilla (23 %). Asiakkaiden siirtyminen sähköisiin palvelukanaviin on nopeuttanut vakuutusten myöntö- ja hoitoprosesseja ja parantanut asiakaspalvelun laatua. Sähköisten palvelujen käyttö varmistaa sen, että asiakkailta saadaan oikeat ja riittävät tiedot kerralla, mikä lisää myös asiakastyytyväisyyttä. Verkkopalvelun etuja pyritään edelleen tekemään tutuksi yhä useammille asiakkaille, erityisesti pienille yrityksille. Vakuutusten hoitoprosessin vertailutietoa alaan nähden on mahdollista saada työsuhdeselvitysten osalta: lähinnä työeläkeotteisiin ja eläkehakemuksiin liittyvät työsuhdeselvitykset tehtiin LähiTapiola Eläkeyhtiössä edelleen huomattavasti nopeammin kuin työeläkealalla keskimäärin. LähiTapiola Eläkeyhtiössä käsittelyaika oli 3 kuukautta, kun vastaava käsittelyaika koko alalla oli keskimäärin 14 kuukautta. Korvaustoiminta Eläkkeiden myöntö ja maksaminen on yksi LähiTapiola Eläkeyhtiön keskeisimpiä toimintakokonaisuuksia. Sen laadukasta toimintaa ja määrätietoista kehittämistä on jatkettu toimintavuoden aikana. Palvelun nopeus ja asiakastyytyväisyys ovat säilyneet hyvällä tasolla. LähiTapiola Eläkeyhtiön korvauskäsittely ylitti asetetut tavoitteet sekä käsittelynopeudessa että asiakastyytyväisyydessä. Eläkepäätökset annettiin keskimäärin yli 20 prosenttia nopeammin kuin työeläkealalla keskimäärin. Vanhuuseläkehakemusten käsittelyaika oli 12 päivää nopeampi kuin alalla keskimäärin. Myönteiset työkyvyttömyyseläkepäätökset annettiin 13 päivää alan keskiarvoa nopeammin. Perhe-eläk- 8
keissä vastaava ero oli 8 päivää. Osa-aikaeläkkeiden käsittely oli lähes kolme viikkoa kilpailijoita nopeampaa. Korvauskäsittelyn ripeys näkyy myös asiakastyytyväisyydessä. Peräti 82 prosenttia asiakaskyselyyn vastanneista asiakkaista antoi eläkepalveluista kiitettävän palveluarvosanan. Ennakollisten tietojen perusteella eläkepäätösten yhteislukumäärä laski jonkin verran ja niitä annettiin 11 566 kappaletta (12 593 kpl edellisenä vuonna). Uusia vanhuuseläkkeitä myönnettiin 4 196 kappaletta (4 024 kpl). Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin 4 395 kappaletta (5 068 kpl). Ammatillisen kuntoutuksen hakemusten määrän kasvu on tasaantunut aiemmista vuosista. Kuntoutuslupauksia annettiin 891 kappaletta (883 kpl). Osa-aikaeläkkeiden lukumäärä laski merkittävästi jo toista vuotta peräkkäin, koska kyseisen eläkemuodon alaikärajaa on lainsäädännöllä nostettu. Uusia osa-aikaeläkkeitä myönnettiin vuonna 2012 enää 300 kappaletta (402 kpl). Työmarkkinajärjestöjen kesken päästiin vuonna 2005 voimaan tulleen eläkeuudistuksen yhteydessä sopimukseen, jossa oikeus työttömyyseläkkeeseen rajattiin koskemaan vuonna 1949 ja aikaisemmin syntyneitä. Työttömyyseläke poistui eläke-eduista jo vuoden 2011 lopussa, mutta vuoden 2012 aikana tuli vielä myönnettäväksi takautuvia työttömyyseläkkeitä yhteensä kahdeksan kappaletta (139 kpl). Vuoden 2012 aikana maksettiin eläkkeitä ja korvauksia yhteensä 1 384,7 miljoonaa euroa (1 275,5 milj. e) eli eläkemeno kasvoi noin 8,56 prosenttia. Koko eläkemenosta vanhuuseläkkeiden osuus oli 1 055 miljoonaa euroa. Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin 177 miljoonaa euroa, perhe-eläkkeitä 92 miljoonaa euroa, työttömyyseläkkeitä 9 miljoonaa euroa ja osa-aikaeläkkeitä 16 miljoonaa euroa. Kuntoutusta tuettiin yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Eläkkeensaajien lukumäärä kasvoi lähes kahdella prosentilla ja oli vuoden 2012 lopussa 122 729 henkilöä (120 671 hlöä). Eläkkeiden maksaminen on sujunut vuoden 2012 aikana vakaasti. Vuosina 2010 ja 2011 käyttöönotettu SEPA-maksuliikenne on vakiintunut eikä maksamisessa ollut vastaavia ongelmia kuin vuosina 2010 ja 2011. Uusien palvelujen kehittämistä ja markkinointia jatkettiin. LähiTapiola Eläkeyhtiö tarjoaa vakuutetuille ja eläkkeensaajille monipuolisia sähköisiä palveluja verkossa. Esimerkiksi eläkearvioista annetaan tällä hetkellä noin 70 prosenttia verkkopalvelussa. Sijoitustoiminta LähiTapiola Eläkeyhtiön vakavaraisuus vahvistui merkittävästi erinomaisen sijoitustuloksen ansiosta. Sijoitustoiminnan tuotot nousivat voimakkaasti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kaikki omaisuusluokat tuottivat positiivisesti vuoden 2012 aikana. LähiTapiola Eläkeyhtiön sijoitustuotot käyvin arvoin olivat 9,0 prosenttia ( 3,1 % vuonna 2011). Sijoitukset käyvin arvoin olivat 9 935,5 miljoonaa euroa (9 078,6 milj. euroa) ja sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin 818,8 miljoonaa euroa ( 291,4 milj. euroa). Pitkällä aikavälillä (10 vuoden aikana) yhtiön sijoitusten keskimääräinen nimellinen tuotto on ollut 5,4 prosenttia ja reaalinen tuotto 3,6 prosenttia. Korkojen lasku tuki korkotuottoja. Sijoitusympäristön merkittävä elpyminen laski yrityslainojen riskipreemioita, mikä osaltaan nosti tuottoja. Vuoden 2012 lopussa Lähi Tapiola Eläkeyhtiön korkosijoitusten määrä oli 4 980,6 miljoonaa euroa (5 588,7 miljoonaa euroa) ja tuotto oli 7,4 prosenttia (2,5 %). Joukkovelkakirjalainojen tuotto oli 8,9 prosenttia (2,9 %). Yrityslainojen osuutta lisättiin onnistuneesti vuoden aikana ja niiden tuotto vuoden lopussa oli 13,8 prosenttia (1,7 %). Rahamarkkinasijoitusten osuus koko allokaatiosta laski merkittävästi vuoden aikana ja oli vuoden lopussa 1,4 prosenttia kaikista sijoituksista. Korkosijoitusten korkoriskiä kuvaava modifioitu duraatio oli 4,4 vuotta (2,2 vuotta). LähiTapiola Eläkeyhtiö reagoi onnistuneesti kesällä 2012 parantuneeseen markkinatilanteeseen lisäämällä osakkeiden osuutta sijoitusjakaumassa. LähiTapiola Eläkeyhtiön noteeratut osakesijoitukset, joita oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 2 603,4 miljoonaa euroa (1 640,9 milj. euroa), tuottivat 16,9 prosenttia ( 17,5 %). Osakepaino oli vuoden lopussa 30,7 prosenttiyksikköä. Yhtiö on perinteisesti ollut merkittävä sijoittaja Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Suomen osuus noteeratuista osakesijoituksista oli noin 17 prosenttia, ja kokonaisuutena pohjoismaisten yritysten osakkeisiin oli sijoitettuna 31 prosenttia. Noteeraamattomien osakesijoitusten vuosituotto oli erinomainen, 30,9 prosenttia (18,1 %). Erinomaisen tuoton taustalla ovat onnistuneet myyntipäätökset ja kohdeyhtiöi den voimakas arvonnousu. LähiTapiola Eläkeyhtiö pysyi aktiivisena toimijana markkinoilla ja teki uusia sijoituksia, lisäsijoituksia ja myyntejä, vaikka heikot talousnäkymät muuten vähensivätkin yrityskauppa-aktiviteettia. LähiTapiola Eläkeyhtiö teki edelleen aktiivisesti uusia pääomasijoituksia vuoden 2012 aikana. Uusia sitoumuksia annettiin viiteen rahastoon. Maantieteellistä hajautusta jatkettiin. Merkittävä osa uusista rahastoista sijoittaa strategiansa mukaisesti Euroopan ulkopuolelle. Yhtiön sijoitussalkussa olevat pääomasijoitusrahastot tekivät vuoden aikana aktiivisesti uusia sijoituksia ja pääomarahastojen käypä arvo nousikin vuoden 2012 alun 277 miljoonasta eurosta 371 miljoonaan euroon. Pääomarahastojen tuotto vuonna 2012 oli 8,4 prosenttia (13,8 %). LähiTapiola Eläkeyhtiön suorien kiinteistösijoitusten käyvät arvot vuoden 2012 lopussa olivat 1 002,5 miljoonaa euroa (964,2 milj. euroa) ja tuotto 5,2 prosenttia (6,0 %). Suorien kiinteistösijoitusten tuottoon vaikutti erityisesti tuottovaatimusten maltillinen nousu ja vajaakäytön kasvu pääkaupunkiseudun runsaan toimitilatarjonnan takia. Vuonna 2012 LähiTapiola Eläkeyhtiö oli yksi Suomen aktiivisimmista kiinteistösijoittajista. Suoraan kiinteistösalkkuun ostettiin viisi uutta nykyaikaista toimitilakiinteistöä. Lisäksi kiinteistökantaa kasvatettiin kotimaassa epäsuorilla kiinteistö sijoituksilla. Kansainvälisiin kiinteistöpääomarahastoihin tehtiin kaksi uutta sitoumusta. 9
Vuosikertomus 2012 Vuonna 2012 LähiTapiola Eläkeyhtiön vaihtoehtoiset sijoitukset muodostuivat pääasiassa hedge fund -rahastosijoituksista. Osana vaihtoehtoisia sijoituksia tehtiin sijoituksia myös hyödyke- ja valuuttamarkkinoille. Vaihtoehtoisten sijoitusten allokaatiota kasvatettiin merkittävästi sijoitusvuoden aikana. Vaihtoehtoisten sijoitusten pääasiallisena tehtävänä on hajauttaa tehokkaasti muun sijoitustoiminnan riskejä sekä tarjota uusia ja likvidejä tuottolähteitä. Hedge fund -sijoitukset saavuttivat hyvän tuoton toteutuneeseen riskitasoon suhteutettuna. LähiTapiola Eläkeyhtiön määrätietoinen työ yhtiön sijoitus strategian kehittämiseksi huomioitiin kansainvälisesti jo neljäntenä vuotena peräkkäin. Euroopan eläkevarojen sijoitusmarkkinoita arvioiva Investment and Pensions Europe -organisaatio valitsi LähiTapiola Eläkeyhtiön Euroopan parhaaksi hedge-rahastosijoittajaksi vuonna 2012. Tämä on merkittävä huomionosoitus suhteellisen uudelle omaisuusluokalle ja valitulle hedge fund -sijoitusten strate gialle sekä eläkeyhtiön sijoitusstrategialle kokonaisuudessaan. Riskienhallinta Vakuutusriskien osalta työkyvyttömyyseläkeliikkeen sekä maksutappioliikkeen korkealla tasolla olevien tasoitusmäärien pienentämiseksi tarkoituksella alimitoitetut maksut johtivat siihen, että LähiTapiola Eläkeyhtiön tasoitusmäärä aleni 8 miljoonaa euroa. Sijoitusriskien hallinnan ja allokaation säätelyn kannalta jälleen vuosi 2012 oli vaikea. Allokaatioprosessissa omaisuuslajien painoja tarkastellaan useita kertoja vuodessa. Painot vaihtelivat merkittävästi vuoden aikana. Osakkeiden osuutta lisättiin markkinaliikkeiden tuoman kasvun lisäksi aktiivisesti vuoden loppua kohti. Osakepaino kasvoi melkein kymmenellä prosenttiyksiköllä verrattuna edellisen vuoden lopun tilanteeseen ja vastaavasti rahamarkkinasijoitusten painoa pienennettiin huomattavasti. Vakavaraisuuden turvaaminen on eräs keskeisimpiä työeläkeyhtiön riskienhallinnallisia tehtäviä, johon osallistuvat yhteistyössä yhtiön aktuaaritoimi, sijoitus ja riskienhallinta. Sijoitusasioita ja vakavaraisuusasemaa käsitellään jokaisessa hallituksen kokouksessa. Riskienhallinnan analyysityökaluja kehitettiin edelleen vuoden 2013 aikana. Käyttöön otettiin uusi riskienhallintaohjelmisto riskiraportoinnin kehittämiseksi. Myös sijoitusten analyysimallia pyrittiin tarkastelemaan kriittisesti ja kehittämään sitä markkinatilanne huomioiden. Eläkeyhtiön vakavaraisuuden varmistaminen on merkityksellistä koko eläkejärjestelmän kestävyyden ja yhteiskunnallisen vakauden kannalta. Vuoden 2013 alusta lähtien vakavaraisuutta mitataan vakavaraisuuspääomalla, joka on toimintapääoma lisättynä tasoitusmäärällä. Samalla toiminta pääomasta poistuu tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osa. Vuoden 2013 alun vakavaraisuuspääomalla mitattava vakavaraisuusaste on hieman alempi kuin vuoden 2012 vakavaraisuusaste, mutta edelleen vakavaraisuus säilyy erittäin hyvänä. Operatiivisen riskinhallinnan osalta eläkeyhtiön toimintaan liittyviä poikkeamatapauksia kirjataan ja käsitellään säännöllisesti eri organisaatioyksiköissä. Erityisen vakavia tapauksia ei ole vuoden aikana sattunut. Henkilöstöön liittyviä riskejä hallitaan henkilöstöstrategian mukaisilla toimenpiteillä, jotka koskevat esimerkiksi osaamisen varmistamista tai työkyvyttömyyden ehkäisyä. Hallitukselle raportoidaan riskien ja riskienhallinnan tilasta puolivuosittaisella tilannekatsauksella. Tarkemmin LähiTapiola Eläkeyhtiön riskienhallinnasta kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa Riskit ja riskienhallinta -osiossa. Tulos ja vakavaraisuus Yhtiön kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa ( 521,2 milj. e). Sijoitustoiminnan tulos oli 454,1 miljoonaa euroa ( 491,0 milj. e) ja sijoitusten tuotto oli 9,0 prosenttia ( 3,1 %). TyEL:n mukainen vakuutusliike oli 8,4 miljoonaa euroa tappiollinen ( 45,0 milj. e), mikä johtui työeläkealalla yhteisesti sovitusta tasoitusvastuun purkamisesta alentamalla työkyvyttömyyseläkevakuutusmaksua ja maksutappiomaksua. TEL-lisäeläkevakuutuksen tulos oli noin 0,5 miljoonaa euroa voitollinen, mutta tasoitusmäärästä purkautui ylärajan ylityksen takia toimintapääomaan 0,9 miljoonaa euroa. LähiTapiola Eläkeyhtiön hoitokustannustulos oli 17,9 miljoonaa euroa (14,6 milj. e) ylijäämäinen. Liikekulut vakuutusmaksun hoitokustannustulosta olivat 72,3 prosenttia (76,9 %). Yhtiön kustannustehokkuudesta johtuva osuus asiakashyvityksistä on puolet hoitokustannustuloksesta eli noin 9 miljoonaa euroa. Kokonaisliikekulut alenivat edellisestä vuodesta 4 prosenttia ja olivat 61,6 miljoonaa euroa (64,2 milj. e). Asiakashyvityksiin siirretään 27,8 miljoonaa euroa (21,2 milj. e) eli 0,47 prosenttia (0,36 %) TyEL-palkkasummasta. Yhtiön vakavaraisuusaste säilyi hyvällä tasolla ja oli 27,0 prosenttia (22,3 %). Vakavaraisuusasema pysyi korkeana ja oli 2,7 (3,6). Ilman tilapäisiä lakimuutoksia vakavaraisuusaste olisi ollut 21,9 prosenttia (17,4 %) ja vakavaraisuusasema 2,2 (2,8). Vuoden 2013 alusta lähtien vakavaraisuus lasketaan vakavaraisuuspääoman avulla. Se saadaan laskemalla yhteen toimintapääoma ja tasoitusmäärä. Samalla tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava määrä poistuu. Vakavaraisuuslaskennan vastuuvelkaan ei tällöin lasketa mukaan tasoitusmäärää ja toisaalta tasausvastuusta rinnastettavan osan vähennys jää pois. Tällä tavoin laskettu vakavaraisuusaste olisi vuoden 2012 lopussa ollut 26,0 %. Hallinto ja johtaminen LähiTapiola Eläkeyhtiö on työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain mukainen keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Sen hallintoa ja valvontaa sääntelevät työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain lisäksi vakuutusyhtiölaki ja osakeyhtiölaki sekä näiden nojalla annetut säädökset, määräykset ja ohjeet. LähiTapiola Eläkeyhtiö antaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. Yhtiökokous Ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkaat yhtiökokouksessa. Osakkaita ovat vakuutuksenottajat, vakuutetut vakuutuskohtaisesti yhdessä sekä takuuosuuksien omistajat. Kaikki takuuosuudet ovat LähiTapiola-ryhmän keskinäisten vakuutusyhtiöiden omistuksessa. Yksityiskohtaiset tiedot äänioikeuden jakoperusteista löytyvät yhtiöjärjestyksestä. 10
Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja päättää tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä vastuuvapaudesta hallintoelinten jäsenille ja toimitusjohtajalle. Vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous pidettiin Espoossa 12.4.2012. Hallintoneuvosto Työeläkeyhtiöistä annetun lain mukaan työeläkevakuutusyhtiöllä on oltava hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja varajäsenet, hallitukselle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää hallituksen jäsenten palkkiot. Hallintoneuvosto valitsee myös vaalivaliokunnan jäsenet ja sille puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on kolme vuotta. LähiTapiola Eläkeyhtiön hallintoneuvostoon kuuluu 28 jäsentä. Vähintään puolet jäsenistä valitaan työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. LähiTapiola Eläkeyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Ilkka Brotherus ja varapuheenjohtajana Kaarlo Julkunen. Hallintoneuvosto kokoontui kolme kertaa vuonna 2012. Hallintoneuvoston jäsenille maksetut palkat ja palkkiot, eläkesitoumukset, rahalainat ja niiden ehdot sekä vakuudet ja vastuusitoumukset esitetään tuloslaskelman liitteessä 3.3.2. Vaalivaliokunta Vaalivaliokunta tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen hallintoneuvoston jäsenten valinnasta ja heidän palkkioistaan sekä vastaavanlaisen ehdotuksen hallintoneuvostolle hallituksen jäsenten osalta. Vaalivaliokunnan jäsenten on oltava yhtiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäseniä. Kuusijäsenisen vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimi Ilkka Brotherus ja varapuheenjohtajana Kaarlo Julkunen. Hallitus Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa yhtiön strategisista linjauksista päättäminen, sijoitussuunnitelman ja riskienhallintasuunnitelman vahvistaminen sekä yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelu. Hallitus arvioi omaa toimintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain tavoitteenaan hallitustyöskentelyn kehittäminen. Hallitukseen kuuluu 12 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä. Hallituksen jäsenet nimittää hallintoneuvosto vaalivaliokunnan ehdotuksesta. Jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallintoneuvosto valitsee hallitukselle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee olla vakuutettujen edustajien ehdottama henkilö. Hallituksen kokoonpano 2012: Varsinaiset jäsenet: Harri Miettinen, hallituksen puheenjohtaja, s. 1962 KTM, johtaja, SOK Ann Selin, hallituksen varapuheenjohtaja, s. 1960 puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Aarne Hallama, s. 1952 KTM Eeva-Liisa Inkeroinen, s. 1963 oikeust.kand, johtaja, Teknologiateollisuus ry Kaija Kallinen, s. 1950 SAK:n yhteiskuntapoliittisen edunvalvontaosaston apulaisjohtaja, SAK Asmo Kalpala, s. 1950 KTM, KHT, pääjohtaja, LähiTapiola-ryhmä Jari Karlson, s.1961 KTM, talousjohtaja, Orion Oyj Timo Lindholm, s. 1959 VTM, emba, varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät Arto Okkonen, s. 1956 hallituksen puheenjohtaja, Imagon Oy Heli Puura, s. 1965 oikeust.kand., lakimies, STTK Jari Sundström, s. 1960 VT, yhtiöryhmän johtaja, LähiTapiola-ryhmä Penna Urrila, s. 1976 VTM, johtava ekonomisti, Elinkeinoelämän keskusliitto Varajäsenet: Harri Hietala, s. 1958 VT, varatoimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry Harri Lauslahti, s.1961 KTM, yhtiöryhmän johtaja, LähiTapiola-ryhmä Jorma Tilander, s. 1965 oikeust. kand., toiminnanjohtaja, Suomen Lakimiesliitto Hallituksen jäsenille maksetut palkat ja palkkiot, eläkesitoumukset, rahalainat ja niiden ehdot sekä vakuudet ja vastuusitoumukset esitetään tuloslaskelman liitteessä 3.3.2. Hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 21.11.2012 hallituksen uusiksi varsinaisiksi jäseniksi Outi Lähteenmäki- Lindmanin Aarne Hallaman sijaan, Matti Huutolan Kaija Kallisen sijaan, Erkki Moisanderin Asmo Kalpalan sijaan, Leena Mörttisen varajäseneksi siirtyvän Eeva-Liisa Inkeroisen sijaan ja varajäseneksi Jari Eklundin Harri Lauslahden sijaan. Uusien jäsenten toimikausi alkoi 1.1.2013. 11
Vuosikertomus 2012 Hallituksen valiokunnat Tarkastusvaliokunta valmistelee taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyä hallituksessa. Sen tehtäviin kuuluvat esimerkiksi tilinpäätöksen ja puolivuotiskatsauksen käsittely, riskienhallinnan valvonta ja arviointi, sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen arviointi sekä tilintarkastajien työn seuranta. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Eeva-Liisa Inkeroinen ja jäseninä Jari Karlson sekä Heli Puura. Vuoden 2013 alusta tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Jari Karlson ja jäseninä Heli Puura ja Penna Urrila. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee hallituksessa käsiteltävät nimitys- ja palkitsemisasiat. Valiokunta seuraa myös henkilöstön palkitsemisjärjestelmän kehittämistä ja raportoi tästä hallitukselle. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimi Harri Miettinen ja jäseninä Asmo Kalpala sekä Ann Selin. Vuoden 2013 alusta Erkki Moisander valittiin nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseneksi Asmo Kalpalan sijaan. Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen nimittää hallitus. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta. Yhtiön toimitusjohtaja on Satu Huber. Toimitusjohtajan sijaisena toimii varatoimitusjohtaja Keijo Kouvonen. Toimitusjohtaja Satu Huberille maksetut palkka- ja luontoisedut vuonna 2012 olivat 319 077 euroa, mistä 25 346 euroa on tulospalkkiota vuodelta 2011. Toimitusjohtajan tulospalkkio määräytyy hallituksen asettamien tulostavoitteiden perusteella. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Toimitusjohtajalla on lakisääteisen työeläkkeen lisäksi lisäeläkejärjestely, joka on sama kuin koko LähiTapiola Eläkeyhtiön henkilöstöllä. Lisäeläkettä karttuu 0,2 prosenttia vuodessa. Toimisuhteen ennenaikaisen päättymisen korvaus on 12 kuukauden palkka. Toimitusjohtajaa avustavat yhtiön johtoryhmä, sijoitustoiminnan johtoryhmä sekä riskienhallintatoimikunta. Neuvottelukunnat Neuvottelukunnat toimivat asiakaskunnan ja LähiTapiolaryhmän välisenä hallintoa täydentävänä vuorovaikutuskanavana. Eläkeasiain neuvottelukunta toimii työmarkkinajärjestöjen ja eläkeyhtiön yhteistyöelimenä, joka antaa linjauksia muun muassa työkyvyttömyyseläkehakemuksista. Vakuutettujen neuvottelukunta toimii vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien yhteistyöelimenä. Lisäksi LähiTapiola-ryhmällä on alueellisia, toimialakohtaisia sekä asiakasryhmäkohtaisia neuvottelukuntia yhteensä 28 kappaletta. Tilintarkastaja Yhtiökokous valitsi 12.4.2012 tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Juha Tuomala. Tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot esitetään tuloslaskelman liitteessä 3.4. Henkilöstö ja palkitseminen LähiTapiola Eläkeyhtiöön työsuhteessa olevan henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2012 lopussa oli 214 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta. Henkilöstöstä 73,8 prosenttia oli naisia ja 26,2 prosenttia miehiä. Eläketapiolalaisten koulutustausta on lukuisista erilaisista työtehtävistä johtuen monipuolinen. Henkilöstössä on muun muassa tradenomeja, valtiotieteilijöitä, kauppatieteilijöitä, humanisteja, juristeja, matemaatikkoja ja lääkäreitä sekä tekniikan ja informaatioteknologian asiantuntijoita. Lähtökohta LähiTapiola Eläkeyhtiön henkilöstötyössä on hyvinvoiva henkilöstö strategisena voimavarana. Henkilöstön ammattitaidosta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa liiketoimintastrategian toteutumisen. Henkilöstötyön tavoitteet perustuvat yhtiön omaan strategiaan sekä LähiTapiola-ryhmän arvoihin ja henkilöstöpolitiikkaan. LähiTapiola Eläkeyhtiön vastuullisuuslupauksen mukaiset painopisteet ovat henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen ja hyvän esimiestyön kehittäminen. Aktiivinen ja ammattitaitoinen osaaminen Tavoitteena on varmistaa henkilöstön laaja-alainen sekä laadukas liiketoimintaosaaminen hyödyntämällä LähiTapiola Eläkeyhtiön ja yhtiöryhmän osaamista monipuolisesti. Osaamiskartoituksilla ja vakiintuneen toimintamallin mukaisilla työntekijöiden sekä yksiköiden kehityssuunnitelmilla varmistettiin osaamisen kehittyminen. Toimenkuvia monipuolistamalla sekä tehtäviä vaihtamalla tuettiin osaamisen laaja-alaistamista. Asiantuntijaosaamisen kehittämisen erityispainopisteenä oli moniosaajamallin käyttöönotto sekä osaamisen jakaminen työssä oppimisen keinoin. Henkilöstö on opiskellut verkkokursseilla muun muassa eläkevakuuttamista, esimiestyötä, työkykyjohtamista ja finanssialan perusteita. Henkilöstö on osallistunut sisäisiin ja ulkoisiin koulutus- ja seminaaripäiviin yhteensä 533 työpäivänä. Verkko-oppiminen mukaan luettuna koulutuspäivien määrä oli 3,2 päivää henkilöä kohden. Vastuullinen ja innostava johtaminen Hyvä ja oikeudenmukainen päivittäisjohtaminen ovat johtamis- ja esimiestyön lähtökohtana. Jatkuvassa toimintaympäristön muutoksessa johtamisen ja esimiestyön taidot ovat koetuksella. Lisäksi työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen merkitys liiketoiminnan menestystekijänä kasvaa jatkuvasti. Kevätkaudella koko esimieskunta oli mukana Lähiesimiestyö muutoksessa -valmennuksissa. Loppuvuonna kartoitettiin johtoryhmän ja esimiesten muutosjohtamisen kuntoa. Johtamis- ja esimiestehtävissä toimivien osaamista on kuluvan vuoden aikana laajennettu mm. HR-klinikan toiminnalla, jossa keskeisenä painopisteenä on ollut päivittäisjohtamisen tukeminen sekä haastavien esimiestilanteiden hallinta. Osaamista on myös tuettu esimiestapaamisilla sekä Työkykyjohtaminen Tapiolassa -verkkotyökalulla. 12
Työstään innostunut ja hyvinvoiva henkilöstö Eläkeyhtiön tavoitteena on motivoitunut, sitoutunut ja työtään arvostava henkilöstö. Erityisesti on panostettu työyhteisöjen toiminnan ja prosessien kehittämiseen. Erityisen paljon on kuluneena vuonna panostettu yksiköiden Työhyvinvointilähettilästoimintaan. Työhyvinvointilähettiläät ovat henkilöstön edustajia, jotka toimivat esimiesten tukena työhyvinvointiasioissa sekä henkilöstön yhteyshenkilönä HR:ään ja johtoon päin. Heidän avullaan on työstetty yksiköissä henkilöstön kanssa mm. yhteisiä pelisääntöjä arjen sujuvuuden varmistamiseksi. Samoin erilaisia työergonomiaa tukevia kampanjoita on pidetty monipuolisten työasentojen tukemiseksi. Myös taukojumppatoiminta on jatkunut vuoden aikana. Henkilöstöä on myös kannustettu liikkumaan ja pitämään huolta itsestään vapaa-ajalla, muun muassa leikkimielisellä Kaamoksen kaatokisalla. Eri yksiköt kilpailivat liikunta- ja kulttuurisuoritusten määrällä vuoden pimeimpänä aikana. Etätyömahdollisuutta on hyödynnetty laajemmin eri yksiköissä työn tehostamiseksi sekä työhyvinvoinnin tukemiseksi. Henkilöstösuunnittelu ja palkitseminen Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana on saada henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaamaan strategian ja liiketoiminnan toteuttamisen tarpeita. Tarvittavaa uutta osaamista on hankittu ensisijaisesti yhtiöryhmän sisältä. Henkilöstöä on kannustettu sisäiseen liikkuvuuteen ja yksiköiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Myös eläköitymis tilanteiden yhteydessä työyhteisöissä on kiinnitetty huomiota osaamisen siirtämiseen ja resursointiin. Myös erilaiset työn mukauttamiset ja tarvittavat joustot on mahdollistettu. LähiTapiola Eläkeyhtiö soveltaa LähiTapiola Eläkeyhtiön ja LähiTapiola-ryhmän yhteistä palkka- ja palkitsemispolitiikkaa, jonka on hyväksynyt omalta osaltaan LähiTapiola Eläkeyhtiön nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ja päättänyt Lähi Tapiola Eläkeyhtiön hallitus. Johdon vuosipalkkiointi perustuu LähiTapiola-ryhmän yhtiöiden tuloksiin ja tulokseen vaikuttaviin elementteihin. Mittarit ovat virallisiin tunnuslukuihin perustuvia. Johdon pitkän aikavälin palkkiointi puolestaan koostuu vakavaraisuutta ja kasvua mittaavista elementeistä. Niissä palkkion määräytymiseen käytetään virallisten tunnus lukujen mukaista kilpailijavertailua. Palkkio määräytyy edellä mainittujen elementtien toteuma-asteen, asematasoon perustuvan maksimipalkkioprosentin ja vuosipalkan tulona. LähiTapiola Eläkeyhtiön johdon maksimipalkkioprosentit vaihtelevat vuosipalkkioinnissa välillä 20 70 posenttia ja pitkän aikavälin strategiapalkkioinnissa välillä 10 30 prosenttia. LähiTapiola Eläkeyhtiön toimihenkilöiden tulospalkkion määrä on enintään 7 prosenttia vuosipalkasta. Tavoitteet johdetaan yhtiöryhmän ja LähiTapiola Eläkeyhtiön strategiasta ja ne voivat olla joko tiimi- tai yksilökohtaisia. Tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan tuloskeskustelussa. Joillekin riskienhallintatehtävissä oleville henkilöille, jotka toimivat sijoitustoimintaa tukevissa tehtävissä, vuosipalkkiomaksimi voi olla enintään 20 prosenttia vuosipalkasta. LähiTapiola Eläkeyhtiön sijoitusorganisaatioon kuuluvilla henkilöillä on erillinen pitkän aikavälin tulospalkkiomallinsa, jossa palkkio määräytyy kolmen vuoden jaksolla sijoitustuottojen perusteella. Pitkän aikavälin strategiapalkkiotasojen vaihteluväli on vuositasolla 0 33 prosenttia vuosipalkasta. Sijoitusorganisaatioon kuuluvilla henkilöillä maksimipalkkioprosentit vuosipalkkioinnissa vaihtelevat välillä 7 50 prosenttia. Lisäksi LähiTapiola-ryhmän vuonna 1991 perustettuun henkilöstörahastoon siirretään vuosittain toteutuneiden tavoitteiden mukainen voittopalkkioerä, joka määräytyy henkilöstörahastolain mukaisesti pääosin yhtiöiden tulosten perusteella. Muita elementtejä ovat tehokkuus ja kasvu sekä palvelun laatu. Ennakkolaskelman mukaan henkilöstörahastosiirto vuodelta 2012 on 3,1 miljoonaa euroa. Kumulatiivisesti LähiTapiola-ryhmä on siirtänyt henkilöstörahastoon sen toiminnan aikana yhteensä 33,7 miljoonaa euroa. Konserni Konsernirakenne LähiTapiola Eläkeyhtiö -konserniin sisältyy emoyhtiö Lähi- Tapiola Eläkeyhtiön lisäksi tytäryhtiöt Elkes Oy (omistusosuus 100 %) ja Tapra Ky (100 %) LT Fund Investments SICAV (100 %) sekä 63 (64) asunto- ja kiinteistöyhtiötä tytäryhtiöinä. Osakkuusyhtiöitä ovat Vakuutusneuvonta Aura Oy, Vakuutusneuvonta Pohja Oy, Suomen Metsäsijoitus Oy, Oirabi Oy, Exilion Capital Oy sekä 3 (3) kiinteistöyhtiötä. Konsernitilinpäätös LähiTapiola Eläkeyhtiön emoyhtiön ja konsernin vakuutustoiminnan luvut ovat samat. Konsernin voitto tilikaudelta oli 275 464,39 euroa. Taseen loppusumma on 9 037 526 974,11 euroa (8 661 392 233,60). Tulevaisuuden näkymät LähiTapiola Eläkeyhtiö edeltäjäyhtiöineen on hoitanut suomalaisten työeläkeasioita eläkejärjestelmän alusta, vuodesta 1962, lähtien. Yhtiön vahvuuksia ovat asiakkailta kiitosta saava nopea ja laadukas vakuutus- ja eläkepäätösten käsittely, erinomaista palautetta saava työhyvinvointipalvelu yrityksille sekä vahva vakavaraisuus ja sijoitustoiminta. Strateginen valinta on ollut tarjota palvelua LähiTapiola-ryhmän kattavien finanssipalveluiden osana. Globaalien suhdanneindikaattoreiden valossa näyttää todennäköiseltä, että maailmantaloudessa suhdannepohja ohitetaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja kasvun maltillinen elpyminen alkaa. Euroalueella taantuma kuitenkin jatkunee vielä alkuvuoden ajan ja kasvu käynnistynee kunnolla vasta vuoden jälkipuoliskolla. Etelä- Euroopassa kokonaistuotanto supistuu todennäköisesti koko vuoden 2013, mikä osaltaan vaikeuttaa budjettitalouden tasapainottamispyrkimyksiä. Kehittyvissä talouksissa kasvun odotetaan voimistuvan Kiinan johdolla. 13