Kauko-ohjattavat kopterit syntyvät 3D-tekniikalla Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Futuristiset pikkukopterit löytävät muotonsa Dassault Systèmesin SolidWorks Industrial Design -sovelluksen ja 3DEXPERIENCE-alustan ansiosta. Phoenix, Yhdysvallat - 16. helmikuuta 2015-3DEXPERIENCE-yhtiönä tunnettu ohjelmistoyritys Dassault Systèmes kertoo Parrotin käyttävän SOLIDWORKS Industrial Design -ohjelmistoratkaisuaan kaukoohjattavien helikoptereiden suunnittelussa. Parrot kehittää ja myy langattomia tuotteita kuluttaja- ja ammattilaiskäyttöön. Dassault Systèmesin tekniikka tarjoaa Parrotille loistavan, pilvipalveluihin pohjaavan suunnittelutyökalun, joka tekee suunnittelutiimien yhteistyöstä entistä saumattomampaa. - SOLIDWORKS Industrial Design - sovellus edustaa suunnittelu- ja muotoilutyökalujen uutta sukupolvea. Sovellus auttoi meitä luomaan innovatiivisia ratkaisuja koptereihimme ennätyksellisen nopeasti, kertoo Parrotin perustaja ja toimitusjohtaja Henri Seydoux. SOLIDWORKS Industrial Design sopii tämän päivän sosiaaliseen ja yhteistyötä korostavaan suunnittelutyöhön. Sovellus tarjoaa insinööreille pilvipalveluja hyödyntävän työkalun monimutkaisten muotojen suunnitteluun. Tuotteen suunnittelu konseptista aina lopulliseen tuotteeseen asti onnistuu yhteistyössä - katsomatta aikaa tai paikkaa. Sovelluksen ominaisuudet auttoivat Parrotin insinöörejä ja suunnittelijoita luomaan helikoptereista moninaisia 3D-malleja ja -muotoja, joiden tekeminen ja työstäminen teollisen muotoilun tarpeisiin ei aikaisemmin ole ollut mahdollista. Sovelluksen ominaisuudet mahdollistivat myös Parrotin tiimien virtuaalisen yhteistyön Ranskasta ja Kiinasta käsin ja säästivät näin merkittävästi aikaa. Kauko-ohjattavat helikopterit ovat kasvava teollisuuden haara, joka kiinnostaa yhä enemmän niin kuluttajia kuin kaupallisia ja sotilaallisiakin tahoja. Laitteen tekniset ominaisuudet, kuten rakenne, paino, vakaus, koko, ohjautuvuus ja teho vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten kiinnostavaksi tuote koetaan markkinoilla. - Parrot on käyttänyt SOLIDWORK- Sin sovelluksia jo yli kymmenen vuoden ajan kopterien suunnittelussa. Parrot on ensimmäisiä globaaleja asiakkaitamme, joka käyttää tätä ohjelmistoa läpi koko tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessin. On hienoa nähdä koptereiden syntyvän työkalujemme avulla, sanoo SOLIDWORK- Sin toimitusjohtaja Gian Paolo Bassi Dassault Systèmesiltä. 15-3-2-1-2 Teollisuuden Näytelehden internet -palveluosoitteisto www.satateras.fi/ www.laakeri-center.fi www.selcast.fi www.zeiss.fi www.teijo.teijovi viver erk.f k.fi www.tukituote.fi 2 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2015 sivu2.p65 2 21.2.2015, 8:42
Kauhakorvenkatu 28, 33720 Tampere P. (03) 318 2204 www.koneistusora.fi koneistusora@elisanet.fi Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Teollisuuden Näytelehti 3 sivu3.p65 3 23.2.2015, 9:55
Alihankinta 2015: Kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto kasvusuunnassa Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma Alihankinta kokoaa alan yritykset, asiantuntijat ja päättäjät Tampereelle 15.-17.9.2015. Kansainvälisen messutapahtuman teemoja ovat tänä vuonna myynti ja markkinointi sekä uudet materiaalit ja menetelmät. Alihankinnan osastopaikat myytiin loppuun nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, mikä osoittaa tapahtuman tärkeyttä alan toimijoille haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Teknologiateollisuuden mukaan kone- ja metallituoteteollisuudessa vuosi on alkanut aiempaa positiivisemmissa merkeissä ja maailmantalouden kasvunäkymät herättävät toivoa myös suotuisan kehityksen jatkumisesta. - Tämän vuoden Alihankinta täyttyi ennätysvauhtia. Messuilla on esillä noin tuhat yritystä ja näistä toistasataa tulee olemaan uusia. Kiinnostus tähän tapahtumaan on säilynyt kovana ja kysyntää osastopaikoista on edelleen enemmän kuin voimme tarjota. Jonossa on tällä hetkellä toistasataa yritystä ja mitä lähemmäksi tapahtumaa mennään, sen enemmän halukkaita ilmoittautuu. Alihankinta-messut ovat myös yli sadalla ulkomaalaisella näytteilleasettajallaan yksi kansainvälisimmistä ammattimessutapahtumista Suomessa. Jatkossa panostamme yhä enemmän tapahtuman kansainvälistymiseen ja siihen, että suomalaisen valmistavan teollisuuden näyteikkunaa saapuisi katsomaan yhä useampi hankinnoista vastaava henkilö etenkin Itämeren alueelta, kertoo Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä. Teknologiateollisuus: Kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksillä positiiviset kasvunäkymät - Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto ei enää supistunut viime vuonna. Viimeaikaisen tilauskehityksen perusteella yritysten liikevaihto kasvaa jonkin verran alkuvuonna 2015. Maailmantalouden kasvunäkymät antavat toivoa siitä, että alan yritysten kehitys voisi jatkua positiivisena myös loppuvuonna, sanoo Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas. Messujen teemana myynti ja markkinointi sekä uudet materiaalit ja menetelmät Alihankinnan teemoiksi on valittu tänä vuonna myynti ja markkinointi sekä uudet materiaalit ja menetelmät. Tampereen Messut Oy:n yhteistyökumppaneina myynnin ja markkinoinnin teemaa ovat toteuttamassa Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL sekä Tampereen Seudun Viestintäyhtymä ry. - Suomi on täynnä korkeatasoista osaamista ja huippupäteviä insinöörejä, jotka keksivät mitä upeimpia innovaatioita. Näiden uusien tuotteiden ja palvelujen taustalla on mittavat määrät uudenlaista teknologiaa ja uusia materiaaleja. Kotimaisen teollisuutemme menestymisen kannalta on olennaista, että osaavat insinöörimme oppivat yhä paremmin myymään ja markkinoimaan näitä huipputuotteita maailmalle. Tämän vuoksi näemme tärkeänä nostaa esille sekä uudet materiaalit ja menetelmät että myynnin ja markkinoinnin, koska teemat tukevat hyvin toisiaan. Alihankinta on hyvä paikka yhdessä pohtia, kuinka valloitamme rohkeasti maailman suomalaisilla tuotteilla, tiedolla ja taidolla, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja. - On erinomaista, että Alihankintamessuilla myynti- ja markkinointiosaamisen tärkeyteen kiinnitetään nyt korostetusti huomiota. Markkinoinnin merkityksen ymmärtämällä moni suomalainen teollisuusyritys pärjäisi paremmin. Suomalainen insinööri käy hyvin kaupaksi, mutta olisimme paljon vauraampia ja onnellisempia, jos myös hänen työnsä tuloksia myytäisiin maailmankaupassa enemmän. Meillä on osaamisemme markkinoinnissa sekä asiakaslähtöisessä toiminnassa paljon tehtävää. Olemme vahvasti mukana toteuttamassa tätä teemaa syksyn tapahtumassa, toteaa toimitusjohtaja Tarja Virmala Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL:stä. 15-3-4-1-2 4 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2015 sivu4.p65 4 22.2.2015, 13:34
Teollisuuden Näytelehti Toteutus Toimitusjohtaja: RAIJA NIEMINEN Päätoimittaja: JOUKO NIEMINEN Toimittajat: THERESA KETOKOSKI SATU NYBERG Toteutuksessa mukana: Knorring Oy Ab/ Christian Borenius Lankapaja Oy / Kari Timgren Kuka / Carola Andersson Temporent Oy/Frank Blomqvist Combitech Oy / Pekka Blomberg Tampereen Messut Seco Tools, SFS, Tekes ym. Toimitus/ ilmoitusmyynti: Teollisuuden Näytelehti Turuntie 3 III krs. 24100 SALO Puhelin:(02) 7318 373 Telefax:(02) 7318 372 e-mail: toimitus@tn-lehti.fi http://www.tn-lehti.fi SISÄLTÖ Teollisuuden Näytelehti on teollisuuden ammattilaisten hyötylehti. Lehden aluetta ovat kotimaisen valmistavan teollisuuden sektorit: metalli, muovi, elektroniikka, automaatio, mekatroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, valimo, kunnossapito, alihankinta jne. Teollisuuden Näytelehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia ja kuvia edustamiltaan alueilta. Tilaamatta lehdelle lähetetyt aineistot: Teollisuuden Näytelehti ei varastoi taikka säilytä, eikä myöskään palauta sille tilaamatta lähetettyjä aineistoja. Mikäli lehti kuitenkin julkaisee, joko painetussa muodossa taikka Internetissä, tilaamatta lähetettyjä kuvia taikka tekstejä, katsotaan tekijän toiminnallaan luopuneen tekijän oikeuksistaan, edellä mainittujen aineistojen ja materiaalien osalta. Kaikkia aineistoja koskevaa: Mikäli teksti-, kuva,- taikka ilmoitusaineisto pitää sisällään sellaisia lainauksia minkä käyttöön ei lähettäjällä ole ollut tekijän oikeuksia, vastaa lähettäjä niistä yrityskohtaisesti / henkilökohtaisesti, kuten laissa säädetty on. Teollisuuden Näytelehti ei vastaa taloudellisesti tekstien sisällön-, kuvien tai piirrosten virheettömyydestä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ilmoituksen sisällöstä, myös muille osapuolille, sekä vahingonkorvaus-velvollinen kolmannelle osapuolelle sekä lehdelle. Edellä mainittu koskee myöskin ilmoitukseen kytköksissä olevia kirjoituksia, täysin riippumatta siitä, kuka ne on tehnyt. Mikäli ilmoitusta ei voida lehdestä johtuvista syistä julkaista määrätyssä numerossa määräaikana, esimerkiksi aineiston myöhästymisen, kirjapainosta johtuvan myöhästymisen taikka lakon johdosta tahi muun vastaavan syyn johdosta, lehti ei ole korvausvelvollinen ilmoittajalle tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Mikäli on mahdollista voidaan ilmoitus julkaista seuraavassa lehdessä. Lehden vastuu julkaisematta jääneestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan, joka luonnollisesti palautetaan asiakkaalle, mikäli ilmoituksen julkaisemista seuraavassa numerossa ei voida tehdä. Maksamattomien ilmoitusten julkaisematta jättämisestä lehti ei kanna mitään vastuuta. Virallinen reklamaatio aika on kahdeksan vuorokautta lehden ilmestymisestä. Myöhemmin tehdyt valitukset voidaan jättää käsittelemättä. Kyberturvallisuus on yrityksissä tuuliajolla Yritysten kyberturvallisuudessa on kyse laajemmasta ulottuvuudesta kuin tietoverkon ja yrityksen ITympäristön turvallisuudesta sekä niitä uhkaavista hyökkäyksistä. Kokonaisvaltaiseen kyberturvallisuuteen liittyy olennaisesti myös fyysinen turvallisuus, joka sisältää toimitilojen lisäksi valvontalaitteiston sekä prosessit, toimintatavat ja ihmisen toiminnan sekä kyvyn tehdä havaintoja. Tänä päivänä yritysten tärkein ydin sijaitsee kiistatta verkossa. Tietoverkkoihin kohdistuu kasvavassa määrin uhkia, jotka voivat realisoitua verkkohyökkäyksinä ja tietomurtoina. Ne voivat olla vaikeasti tunnistettavia vuotoja, joilla kerätään jatkuvia raha- tai tietovirtoja. Yrityksiin kohdistuneiden hyökkäysten taustalla ovat pääosin järjestelmällisesti operoivat tahot, joiden tärkeimpänä motiivina on raha. Taloudellista hyötyä tavoitellaan arvokkaalla tiedolla. Heartbleed-haavoittuvuus, jolla varastettiin yrityksiltä tärkeää tietoa, oli olemassa kaksi vuotta ennen kuin se havaittiin huhtikuussa 2014. IBM:n selvitys osoittaa, että mitä suurempi tietomurto on kyseessä, sitä suurempia ovat myös niiden aiheuttamat taloudelliset tappiot yrityksille. Incapsulan selvityksen mukaan palvelunestohyökkäysten kohteeksi joutuneille keskisuurille ja suurille yrityksille koitui Pohjois-Amerikassa keskimäärin yli 32.000 euron tappiot tunnissa. Sen mukaan palvelunestohyökkäykset ovat kasvaneet tämän vuoden alkupuolella jopa 350 prosenttia. On vain ajan kysymys milloin yritykset joutuvat yhä vaikeampien hyökkäysten kohteeksi myös Suomessa. Suomalaisyritysten työasemaympäristöt on suojattu pääosin virustorjuntaohjelmistoilla ja palomuureilla. Moni luulee toimivansa suljetussa ja turvallisessa ympäristössä, mutta suljettuja ympäristöjä ei enää ole. Verkkoympäristöjä pitää valvoa, jotta siellä eivät pääse operoimaan väärät tahot. Harvalla on hallussa verkon reaaliaikainen tilannekuva, eikä lokitietoja hallita tehokkaasti. Yrityksissä ei usein varmuudella edes tiedetä mitä kaikkea omaan verkkoympäristöön on kytketty, ja tietoverkoista on tullut pahimmillaan kaatopaikkoja. Suuren riskin muodostavat myös työntekijöiden liian laajat käyttöoikeudet eri tietojärjestelmiin, jotka voivat johtaa tahallisiin tai tahattomiin väärinkäytöksiin. Talosta syystä tai toisesta lähteneille voi jäädä edelleen käyttöoikeudet yrityksen tietojärjestelmiin, koska niitä ei ole poistettu. Kyberturvallisuudesta on tullut nopeasti liikkuva maali, jota vain harvat yritykset pystyvät seuraamaan riittävän ammattimaisesti ilman ulkopuolista osaamista. Vuoden 2014 alusta saakka toiminut Kyberturvallisuuskeskus tarjoaa palveluita huoltovarmuuden kannalta tärkeille yrityksille, mutta valtaosa yrityksistä ei kuulu tähän joukkoon. Yksittäisiin yrityksiin ei toki pureudu myöskään maan ensimmäinen kybersuurlähettiläs, eikä puolustusvoimiin perustettava kyber-yksikkö. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja toimintamallia, jossa staattisuuteen perustuva varautuminen ei enää riitä. Digitaalinen maailma ja fyysinen maailma kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Verkottuneessa maailmassa kyberturvallisuuteen tarvitaan ytimen rinnalle jatkuvaa virtojen valvontaa. Tekniikan ja automaation lisäksi on kyettävä hyödyntämään systemaattisesti ihmisen havainnointikykyä. Verkon tilannekuvalla ja valvonnalla sekä analysoinnilla tunnistetaan piileviä trendejä ja uhkia ajoissa. Valtaosa verkossa olevista laitteista on melko helppo tunnistaa. Suomalaisissa yrityksissä on herätty kyberturvallisuuteen toden teolla viimeisen vuoden aikana, ja asenteet tuntuvat olevan kunnossa. Nyt yrityksiin tarvitaan strategia kyberturvallisuuden varalle, jossa arvioidaan laajasti liiketoimintaa ja tietopääomaa uhkaavia riskejä. Ilman kattavaa varautumista uhkat voivat realisoitua taloudellisina tappioina. Teollinen Internet lisää entisestään verkkoliikennettä ja tuo uusia uhkakuvia, joihin kannattaa varautua ajoissa fyysistä turvallisuutta unohtamatta. Uhkakuvien sijaan turvallisuus tulisi kaikesta huolimatta nähdä mahdollisuutena varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus ja laskea kustannuksia pitkällä aikavälillä. 15-3-5-1-2 Sisällysluettelo 3 / 2015 Sisällysluettelo 3 / 2015 Kauko-ohjattavat kopterit syntyvät 3D-tekniikalla...s.2 Kone- ja metalliteollisuuden liikevaihto kasvusuunnassa...s.4 Matti Vanhanen: Mitä olisi sisäinen devalvaatio?...s.6 Teknistä tukkukauppaa jo 125 vuotta...s.8 Lankapaja investoi voimakkaasti...s.12 Schunk entistä vahvempana Suomen markkinoilla...s.18 Ruotsalaiset yritykset vuokraavat rohkeasti siirtokelpoisia tiloja...s.16 Ihmismäinen robotti keräsi huomiota KUKA:n yhteistyötapahtumassa...s.20 Tehokkaita tapoja vuotojen torjuntaan...s.21 Autot:...s.25 Tuottavuutta Secon kahdella uudella suuren syötön jyrsintyypillä...s.28 Suomen Lasiposti Oy haastaa perinteisen lasialan...s.29 Nauretaan näyttävästi...s.30 sivu5.p65 5 21.2.2015, 8:53
Mitä olisi sisäinen devalvaatio? Kierrellessäni päivän Alihankintamessuilla Tampereella mietin erityisesti kahta asiaa. Ensimmäinen oli se, miten yhä useampi osaava suomalaisyritys saisi kehitettyä tuotteistaan myös lopputuotteita - jopa kuluttajamarkkinoille asti. Se, joka hallitsee koko tuotteen arvoketjua, menestyy parhaiten. Näistä pohdinnoista ei tässä enempää, mutta se toinen asia saa nyt huomiota: miten toteuttaa ns. sisäinen devalvaatio kilpailukykymme ja kustannuskilpailukykymme parantamiseksi? - Yhteisvaluutan ja siihen valmistautumisen ajan olemme eläneet ilman totuttua devalvaatiokeinoa viennin lisäämiseksi. Nyt vientimme on ollut pitkään kroonisessa alamäessä ja Kreikan ohella Suomi on menettänyt eniten ulkomaankaupassa maailmanmarkkinaosuutta EU-maista. Koko kansantaloutemme suuret ongelmat eivät ratkea, ellei vientiä saada kasvuun ja sen kautta edellytyksiä investointiasteen nostamiselle. Teolliset investoinnit ovat nyt useita vuosia jääneet alle poistotason. Kun tämä tapahtuu aikana, jolloin kilpailukykyä hankitaan digitalisaatiota ja robotteja hyödyntämällä, merkitsee alhainen investointiaste tulevaisuuden viennin hiipumista. Oma suositukseni onkin vaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin, että ensimmäisenä on ratkaistava kysymys siitä, mistä devalvaatiolle saadaan korvike yhteisvaluutan oloissa. Vasta kun tästä on yhteisymmärrys, kannattaa edetä muihin kysymyksiin. Pelkkä valtion menojen leikkaus ilman talouden kasvua johtaa vain supistuvaan kierteeseen. Leikkausten rinnalla avoimen sektorin moottori on saatava kunnolla käyntiin. Sisäisestä devalvaatiosta puhuttaessa mieleen nousee yleensä palkkakehitys. Se on tärkeä osa kilpailukykyä, mutta meillä on teollisuudenaloja, jossa palkkojen osuus kuluista jää 10-20 prosentin tasolle. Petämme itseämme, jos unohdamme muut kustannukset. Omassa mielessäni devalvaation korvike nykyajassa onkin joukko toimia, jotka kohdistuvat useisiin kohtiin: palkkakehitys, palkan sivukulujen kehitys, muut työhön liittyvät kulut ja yritystason joustomahdollisuudet, yhteiskunnan verojen ja maksujen kautta tulevat kulut ja viennin rahoitus. Otan mielelläni palautetta, mitä muita kustannuskilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä löytyy. Palkkakysymykseen en sotkeudu - se ei minulle kuulu. Oletan, että äärimaltillinen palkkalinja jatkuu, mutta sopimuspalkkoja tuskin alennetaan. Kuluttajien luottamus ostovoimaan on tärkeä tekijä. Kotimarkkinoilla tavallisen kaupan ja palvelujen toimivuus on työllisyytemme avaintekijä. Inflaation painuminen äärimatalaksi helpottaa tältä osin asetelmaa, vaikka lähellä nollaa oleva inflaatio yleensä viestii talouden sairaudesta. Ja siitähän se kertoo nytkin. Kilpailukyvystä puhuttaessa asiaa ei pidä ajatella kansallisesti vaan kilpailu tilauksista käydään aina yritystasolla. Matti Vanhanen Yritystasolla hinta, laatu, toimitusaika, varmuus, luotettavuus, kaupan rahoitus, jatkokehitys, huolto, varaosat jne lienevät avainsanoja, joiden sisältö ratkaisee mihin tilaus menee. Kun olen seurannut yritystason keskustelua siitä, millaisista aiheista erityisesti haluttaisiin yritystasolla sopia, niin useimmiten vastaukseksi tulee käsite työaikapankki. Idea on se, että haluttaisiin lisää joustavuutta siihen, että töitä tehdään kun niiden aika on ja urakan jälkeen pidetään vapaata. Palkat ja paikallinen jousto ovat työmarkkinoiden asioita, joista päätökset pitää tehdä siellä. Yhteiskunnan puolella on paljon veroja ja maksuja, jotka kiertyvät suoraan tuotannon kustannuksiin. Kokonaisveroasteen nousu yleensä aina heikentää myös vientikilpailukykyämme. Ei juuri ole veroa, jolla ei olisi vaikutusta Suomen pärjäämiseen. Siksi suuri kysymys lähivuosina on se, että kokonaisveroaste ei saisi enää nousta ja tavoitteena olisi löytää vähittäinen paluu takavuosien tasolle. Kun nyt työnsä päättävä hallitus on kaudellaan tasapainottanut julkista taloutta sillä periaatteella, että veroja nostetaan yhtä paljon kuin menoleikkauksia tehdään - on tämä nostanut koko ajan veroastettamme. Uskaltaisin väittää, että syy siihen, miksi 2010-2011 talouden nousu kääntyi neljän vuoden laskuun selittyy osin verolinjauksella. Verotuksen sisällä on myös merkitystä, mihin veroihin kosketaan. Toiset verot ovat talouden kannalta haitallisempia kuin toiset. Itse korostaisin investointien rahoitusta ajatellen sitä, että omaan pääomaan kohdistuvan verotuksen kanssa pitää olla aikaisempaa tarkempi. Jokainen yrityksen taseesta verotettu euro heikentää yrityksen investointikykyä noin neljällä eurolla. Oma pääoma on finanssikriisin seurauksena paljon tärkeämmässä asemassa kuin ennen ja siksi omaa pääomaa pitää varjella. Tämä koskee osinkoverotusta, pääomatuloveroa ja perintö- ja lahjaveroa. Suuri joukko työllistäviä teollisuusyrityksiä tarvitsee tällä vuosikymmenellä sukupolvenvaihdoksen. Monet suurten ikäluokkien yrittäjät ja omistajat siirtyvät ansaitulle eläkkeelle ja sen myötä vetovastuuseen on saatava nuorempi polvi. Perheyritysten liiton barometrien mukaan yrityskoon kasvaessa jatkajan löytyminen on helpompaa, mutta sukupolvenvaihdoksen rahoitusongelmat kasvavat. Pienissä yrityksissä jatkajan löytäminen taas on se suurin haaste. Useimmissa keskisuurissa ja suurissa yrityksissä sukupolvenvaihdos tapahtuu pääosin lahjana vanhemmilta lapsille. Omistuksen vaihdon rinnalla eri kysymys on, miten liikkeenjohto järjestetään. Lahjaan liittyy Suomessa perintö- ja lahjavero, joka pahimmillaan on yli miljoonan euron arvoisissa lahjoissa 20 %, elleivät jatkajat saa 60 prosentin huojennusta. Viidenneksen osuus yrityksen arvosta suuri siivu, joka jatkajien on maksettava usein yrityksestä nostetuilla osingoilla, joista ensin maksetaan osinkovero. Taakka on todella suuri ja siksi Suomessa olisi toteutettava sama kuin Ruotsissa ja Norjassa - perintö- ja lahjavero on syytä korvata myyntivoittoverolla. Vero maksetaan silloin, kun omaisuutta realisoidaan, jolloin käteisestä kauppahinnasta on myös helpompaa maksaa vero eikä tällöin yrityksen taseeseen tarvitse koskea ollenkaan. Monet tähän keskusteluun osallistuvat vastaavat, että huojennuksen saadessaan vero putoaa huomattavasti alemmas. Näin onkin. Mutta he unohtavat sen, että meillä on yrityksiä ja jatkajia, jotka eivät huojennusta voi saada ja verotuksen pitäisi ottaa heidätkin huomioon. Jos me haluamme saada Suomessa kehittymään useammassa polvessa kasvavia merkittäviä yrityksiä, pitää hyväksyä myös se tosiasia, että kaikki yritykset eivät ole yrittäjä-omistajan vetämiä. Meille syntyy yrityksiä, joissa liikkeenjohto on ulkopuolisella tai yhdellä jatkajista, mutta tärkeinä omistajina on perheen jäseniä, jotka eivät ole operatiivisessa johdossa tai hallituksessa. Me tarvitsemme myös sitoutuneita omistajia - ja nyt monet heistä juuri jäävät tämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen ulkopuolelle lahjaverotuksessa. Suomen uusi nousu tarvitsee teollisia yrityksiä. Tarvitsemme investointeja uusimpaan tuotantoteknologiaan, jolla kuromme kilpailueroa kiinni Aasiaan. Viennin kääntäminen kasvuun, investointien käynnistäminen ja yritysten omasta pääomasta huolehtiminen kuuluvat kaikki tähän samaan kokonaisuuteen, jonka kaikkien paljon täytyy toteutua, mikäli mielimme kääntää Suomen kasvuun. Matti Vanhanen Kirjoittaja toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtajana vuosina 2010-2015 15-3-6-1-2 6 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2015 sivu6.p65 6 21.2.2015, 8:55
www.laakeri-center.fi Turku Rydöntie 12 A 010-4006710 Tampere Nuutisarankatu 14 A 010-3466699 Teollisuuden Näytelehti 7 sivu7.p65 7 21.2.2015, 8:43
Knorring Oy Ab - 125 vuotta Teknistä tukkukauppaa jo 125 vuotta Toimitusjohtaja Christian Borenius uhkuu tyytyväisyyttä. Knorring Oy Ab täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Yhtiö seisoo tukevasti kahdella vahvalla tukijalalla - teollisuusmyynti sekä terveydenhoito- ja kulutustuotteet. - Suhdanteet huomioon ottaen olemme pystyneet saamaan hienoista kasvua niin perinteisillä kuin meille uusillakin toimialoilla. Olemme vastanneet haasteelliseen tilanteeseen kehittämällä tapoja myydä, olemme tuoneet kokonaan uusia tuotteita markkinoille ja asiakasläheinen toimintatapamme on mahdollistanut yhtiön kehittymisen nykyiseen laajuuteensa, kertoo peruspositiivinen Christian Borenius. Vuonna 1890 perusti 29-vuotias insinööri Axel von Knorring teknisen tuontiliikkeen Helsinkiin nimellä Axel von Knorringin Teknillinen Toimisto. Knorring kuoli kuitenkin varsin nuorena ja hänen tilalleen nousi henkilökunnasta insinööri Johannes Borenius. Vuosi oli tuolloin 1904. Sittemmin yhtiö on pysynyt Boreniuksen suvun hallussa siten, että nykyinen toimitusjohtaja Christian Borenius edustaa sukua kolmannessa polvessa ja neljäskin polvi on jo yhtiön palveluksessa. Alkuun tuotteet edustivat rautatiekalustoa, kaivuukoneita ja muita teknisiä koneita, laitteita sekä varaosia. Vuodesta 1920 tulivat ohjelmaan SKF:n laakerit, jotka nousivat yhtiön tärkeimmäksi myyntituotteeksi. Toimitusjohtaja Harry Borenius sai kontolleen varsin haastavan vaiheen (toimitusjohtajana 1947-1969), SKF:n perustaessa Suomeen oman myyntiyhtiön. Tuolloin Knorring lähestulkoon kuihtui, sillä 90%:n osuudella yhtiö oli tukeutunut laakerimyyntiin. Lähes tyhjästä lähti Harry tuoteohjelmaa kasvattamaan lähinnä teollisuustiivisteillä ja työstökoneilla. Myös varastotoiminnot uudistettiin ja yhtiö laajentui perustamalla piirikonttorit Turkuun ja Ouluun. Nykyinen toimitusjohtaja, valtiontieteiden maisteri, diplomiekonomi Christian Borenius on luotsannut perheyhtiötä vuodesta 1987. Hänen jälkipolveaan edustavat Markus ja Andrea Borenius ovat jo yhtiön palveluksessa. Knorring on Christianin aikana luopunut työstökoneiden markkinoinnista panostaen enemmän muihin tuoteryhmiin; liittyen hydrauliikkaan, lastuavaan työstöön, kiinnitykseen, ympäristötuotteisiin kuin myös terveysalan tuotteisiin. Yhtiön nimeä lyhennettiin vuonna 1990 Knorring Oy:ksi, kantaen edelleen perustajansa nimeä arvokkaasti. Yhtiö on yksi Suomen vanhimpia yrityksiä ja täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Toimitusjohtaja Christian Borenius. Tänä päivänä Knorring tarjoaa monipuolisen valikoiman tarvikkeita, työkaluja, mittalaitteita, vaakoja, ympäristö-, terveydenhuolto- ja kuluttajatuotteita. Knorringin tärkeimpiä päämiehiä teollisuuspuolella ovat: Trelleborg, Stauff, Seeger, Nilos ja TaeguTec. Knorringin vahvuuksia ovat - asiantunteva ja palveleva henkilöstö, mittava varastovalmius, koko maan kattava myyntiverkosto, huolto-, varaosa- ja asennuspalvelut sekä hyllytyspalvelut sopimusasiakkaille. Yhtiön kehittämisestä Borenius kommentoi halun laajentua oikeiden tuotteiden tullessa kohdalle, myös yritysostot ovat mahdollisia. Tosin kauppaliike/maahantuonti -liiketoimintamallia halutaan edelleen pitää esillä, eli ei ole tarkoitus kasvaa tai laajentua tuotannon puolelle. - Nykykonseptilla pystymme vaikuttamaan myymiemme tuotteiden tuotekehitykseen ja tuotteiden laatuun. Olemme asiakkaan ja valmistajan kumppaneina mukana tuotannon tehokkuuden kehittämisessä. Ensisijaisesti olemmekin myynnin ja markkinoinnin asiantuntijoita. Tuoteohjelmassa tarvikemyynti näyttelee suurinta roolia lähes 50%:n osuudella. Perinteiset lastuavat työkalut (TaeguTec suurimpana päämiehenä) ovat noin 30% koko ohjelmasta ja loput ovat ympäristötekniikkatuotteita, punnitustekniikkaa sekä terveydenhoitotuotteita. 8 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2015 sivu8.p65 8 22.2.2015, 13:33
Knorring Oy Ab - 125 vuotta Tärinäneristykseen on merkittävänä päämiehenä Trelleborg, jonka tuotteita käytetään teollisuuden eri sovelutuksissa, telakoilla, erikoisajoneuvoissa sekä kiskokalustossa. Hydrauliikkaan Knorringilla on on Stauffin putkikiinnittimet, mittauspikaliittimet, painetesterit sekä suodattimet. Lisäksi maahantuonnissa ovat Rötelmannin palloventtiilit sekä HBE:n hydraulikoneikot ja EMB-putkiliittimet. Korealainen TaeguTec on Knorringin suurin päämies lastuavissa työkaluissa. Ympäristötekniikkatuotteisiin lukeutuvat tuotteet liittyen öljy- ja kemikaalivuotoihin, allasratkaisuihin ja imeytystuotteisiin. Ryhmään kuuluvat myös öljypuomit julkiselle sektorille ja pelastuslaitoksille sekä työturvallisuustuotteet ja turvallisuuskaapit kemikaaleille. Imeytysliinoja toimitetaan paljon rullatavarana konepajoillekin kriittisiin kohteisiin. Myös öljysumusuodattimet ovat vakiinnuttaneet asemansa Knorringin ohjelmassa aina vuodesta 2004 lähtien. - Varastovalmiuteen olemme panostaneet. Positioita on reilut 10.000 heti toimitukseen. Ympäristötuotteet ovat eniten tilaa vieviä tuotteita. Varasto palvelee tehokkaasti myös jälleenmyyjiämme, joita on ympäri Suomea sekä Virossa. Lisäksi meillä on omia paikallisia myyntipisteitä/ myyntimiehiä Turussa, Tampereella, Keski-Suomessa ja Itä-Suomessa. Suomi on laaja maa ja näiden kautta haluamme olla yhä lähempänä asiakasta. Knorringilla on henkilökuntaa noin 30. Vuosi sitten käyttöön otetut toimitilat sijaitsevat logistisesti lähellä lentokenttää sekä kahden valtaväylän läheisyydessä. Nykyaikaiset 1600 neliön tilat käsittävät pääkonttorin lisäksi korkeavarastotoiminnot Punnitukseen ja voimamittaustekniikkaan on erilaisia vaakoja, antureita sekä valokuitutekniikkaa. ja katetun lastauspaikan. Liikevaihto on yli 7 milj. euroa. - Vuoden 2009 jälkeen Suomessa ei oikein olla päästy vauhtiin. Me olemme riippuvaisia koko Suomen tilanteesta, Venäjän tilanteesta ja globaalista maailman tilanteesta. Pystymme vaikuttamaan vain omaan tapaamme toimia. Ja tätä on tehtykin tehostamalla markkinointia ja asiakaspalvelua. Olemme ottaneet käyttöön uusia tapoja tehdä kauppaa ja olla yhä lähempänä asiakasta - kumppanina. Meillä on myös nettikauppa, mutta tällä hetkellä vasta terveydenhuoltotuotteissa. Valmiudet laajentaa nettikauppa myös teollisuustuotteiden myyntiin ovat olemassa. Nykyisin puhelut ja sähköpostit ovat kauppatilanteessa paljonkin käytössä, toisaalta pilvipalvelut ja kauppapaikat sähköisine laskuineen edustavat sitä uudempaa kauppatapaa. Olen aitiopaikalla näkemässä kaupan kehityksen ja kaupankäynnin automatisoinnin; kaikki viedään nopeammalle ja tehokkaammalle tasolle, mikä on haasteellista, kun käytössä ovat rinnakkain vanha ja uusi järjestelmä. Teollisuuden Näytelehti 9 sivu8.p65 9 22.2.2015, 13:33
Knorring Oy Ab - 125 vuotta Nykyaikaiset 1600 neliön tilat käsittävät pääkonttorin lisäksi korkeavarastotoiminnot. Lastauspaikka on katettu. Borenius näkee yhtiön tulevaisuuden jatkumona ja kehityksen oikean suuntaisena perheyrityksen seuraavalle sukupolvelle. Vuosi sitten tehty muutto uusiin tiloihin on mahdollistanut uusien varastojärjestelmien käyttöönoton. Toiminta on tehostunut; käytössä ovat laatujärjestelmä ja ympäristöjärjestelmä jatkuvaan omien toimintojen kehittämiseen ja toimintatapojen parantamiseen. Samalla yhtiön jättämä hiilijalanjälki pienenee. - Toki meidän pitää kehittää toimintoja edelleen ja kuvaan tulee uusia sovellutuksia, ja uusia tuotteita ja jopa yritysostojakin, kun sopivia tuotteita löytyy. Oma näkemykseni on, että edellytykset kasvulle ovat hyvät. Perusoptimistina sanoisin, että vaikka Suomessa ja maailmalla on ongelmia, pystymme ne voittamaan ja jatkamaan hyvää toimintaamme. Ensimmäiset signaalit ovat nähtävissä. Ne ovat vielä heikkoja, mutta nyt halutaan jo tehdä investointeja Suomeen (sellupuolella) ja määrätyt konepajat ovat saaneet paljon aiempaa enemmän tilauksia. Tulokset eivät välttämättä näy vielä tämän päivän kaupankäynnissä, mutta oikea suuntaus on nähtävissä - tilauskannat ovat nousseet ja ennusteet ovat siis paremmat. 15-3-8-1-2 1 0 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2015 sivu8.p65 10 22.2.2015, 13:33
Koneistusalihankintaa ja työkaluja Valmiina palvelemaan Lähteentie 6, 24910 Halikko as. puh.0400 627 633 Teollisuuden Näytelehti 11 sivu11.p65 11 22.2.2015, 14:00
Lankapaja investoi Lankapaja investoi voimakkaasti Uusi kuitulaser tuo tarkkuutta, tehokkuutta ja nopeutta Nummelassa pääkonttoria pitävä Lankapaja Oy on kasvanut 80 vuodessa Punavuoren lampun varjostimista yhdeksi suurimmaksi huonekalu- ja myymäläkalustevalmistajaksi Suomessa. Toimitusjohtaja Kari Timgrenin tullessa yhtiöön 1985 saivat lampun varjostimet jäädä ja tilalle tulivat erilaiset teolliset lankatuotteet sekä kalusteet. - Nykyisin investoimme 1-2 miljoonaa euroa konekantaamme vuositasolla. Tämä on tärkeää, jotta pysymme teknologisesti kilpailussa mukana tehokkaana, joustavana ja logistisestikin nopeana valmistajana, kertoo Timgren. Lankapaja on investoinut Nummelaan 12 miljoonaa euroa viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 1935 perusti Eino Kolehmainen & co lankatuotteita valmistavan Lankapaja Oy:n Punavuoreen Helsinkiin. Tuolloin valmistus oli lähinnä lampunvarjostimia ja erilaisia koreja. Yhtiö on ehtinyt toimimaan 1942 Helsingin Vallilassa sekä 1990 Espoon Kivenlahdessa ennen muuttoa 2003 Nummelaan. Timgren ylistää nykyisiä tiloja, joita on saatu hankittua kasvutarpeen mukaan. Nykyisin Nummelassa on käytössä kolme isoa teollisuushallia, yhteensä 23.000 neliötä tehdastilaa. Henkilökuntaa on täällä 150. Lisäksi yhtiö työllistää Ruotsissa 15-20 henkilöä sekä Lahdessa Iskun metalliosaston oston myötä 26 henkilöä. Vuosittaiset investoinnit ovat merkittävät. Lankapajassa on erittäin nykyaikainen konekanta, josta Tuukka Jousmäki nostaa ylitse muiden uuden 6 kw:n Bystronikin kuitulaserin sekä Finn-Powerin konelinjaston. - Uusi laser lisää valmistuksen tehokkuutta erityisesti ohuilla ja keskiraskailla materiaaleilla. Uudella 6 kw:n kuitulaserilla saavutetaan jopa 12 mm levyyn saakka niin hyviä leikkuuarvoja, että päätös investoida kyseiseen laitteeseen oli helppo. Valtaosa leikattavista materiaaleistamme on alueella 1-4 mm. Nykyaikaisesta konekannasta puhuttaessa on kerrottava, että meillä on FinnPowerin lähes tulkoon koko koneohjelma käytössä. Toimitusjohtaja, Kari Timgren on luotsannut Lankapajaa 30 vuotta. Henkilökunta on kasvanut lähes kymmenkertaiseksi tänä aikana. Toiminta on laajentunut Nummelasta, Lahteen sekä Ruotsiin. Alalle tuloaan hän kommentoi hymyillen: Tämä kaikki pohjautuu 30-vuotta sitten tehtyyn epästrategiseen päätökseen, joka syntyi täysin sattumalta. Mutta uutena alalle kun tulet, tee työsi paremmin kuin alalla on yleensä totuttu, kyllä sen lopulta joku huomaa. 1 2 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2015 sivu12.p65 12 21.2.2015, 9:41
Lankapaja investoi Lankapaja Oy:n myyntijohtaja ins. Tuukka Jousmäki omaa 15-vuotisen työuran telekommunikaatio-yhtiöiden palveluksesta. Hän on nähnyt pörssiyhtiöiden päätöksentekodynamiikka. Nyt yrittäjävetoinen liiketoimintamalli saa häneltä kiitosta, sillä päätöksenteko on nopeaa, käytännön läheistä ja konkreettista. Tuotantomme on heille eräänlainen show-room, kiteyttää myyntijohtaja Tuukka Jousmäki Jousmäki kertoo asiakkaiden piirissä olevan positiivista pöhinää. Palvelujemme kysyntä on selkeästi kasvussa, keskustelemme asiakkaiden toimintojen ja tuotantotyövaiheiden ulkoistamisesta Lankapajalle, kaikkia kun ei kiinnosta hankkia ja investoida kalliisiin koneisiin. Toisaalta tällä saadaan kustannustehokkuutta ja volyymia asiakkaalle. Toisaalta tämä on meidän kilpailuetu; meillä kun ne uudet koneet ovat jo olemassa. Tuotannon ulkoistamisvaiheet voidaan siis toteuttaa nopeastikin. - meillä on tuotannossa vapaata kapasiteettia. Lisää tuotantovuoroja saadaan käyttöön nopeastikin, tarvittaessa myös viikonloppuajot. Lankapajan päämarkkinaalue on Suomi. Meidän keskeisin asia on ratkaisumyynti. Myymäläkalusteet ehkäpä tyypillinen paketti; johon asiakas saa meiltä suunnittelun, valmistuksen, nettipohjaisen tilausjärjestelmän, tarvittavan kustomoinnin oikea-aikaisesti toimitettuna asiakkaalle. Tyypilliset sarjakoot liikkuvat kymmenistä muutamiin satoihin kappaleisiin. - Toimintamme on alihankintaa ja ratkaisumyyntiä. Meillä ei ole varsinaisesti omia tuotteitta. Teemme hyvin erilaisia tuotteita; esim. teiden varsilla näkyviä 19 neliömetrin LEDnäyttöjä valmistetaan meillä. Tuotteet voidaan toimittaa täysin valmiina asiakkaalle. Lisäksi esim. Iskun huonekaluihin teemme lähes kaikki metalliosat. Selkeä positiivinen trendi on muutoinkin parhaillaan huonekalupuolella ja se heijastuu meidänkin kysyntään. Toisaalta lankapuolen osaaminen yhdistettynä levyosaamiseen, tällaisia tarjoajia ei Suomessa juurikaan ole, palvelukonseptimme erikoisuus antaa osaltaan kilpailuetua. Käyttämämme lankojen vahvuudet ovat 2-12 mm luokkaa. 6 kw:n kuitulaser on viimeisin investointi. Laser on joustava ja nopea valmistusmenetelmä. Myös uudenaikaisia, laseria ja mekaanista lävistystä yhdistäviä kombi-koneita Lankapajalta löytyy 2 kpl. Kuitulaser mahdollistaa myös heijastavien materiaalien leikkuun, kuten kuparin ja alumiinin. Kuitulaserin etuihin lukeutuu erityisesti vähäinen huoltotarve sekä joustavuus siirryttäessä tuotteen valmistuksesta toiseen. Teollisuuden Näytelehti 13 sivu12.p65 13 21.2.2015, 9:42
Lankapaja investoi Lankapajan tuoterepertuaariin kuuluu 45.000 erilaista tuotetta, joista 10.000 aktiivisia tuotetta, joka päivä tuotannon eri prosesseissa liikkuu noin 900 erilaista tuotetta. Käytössä oleva joustava tuotannonohjausjärjestelmä on yksi tärkeimpiä kilpailutekijöitä - ja sekin on Lankapajan omaa käsialaa. Tampereen Alihankinta-messuilla olemme vuosittain mukana, sillä siellä on myös meidän asiakkaat. Ulkomaisille messuille emme ole lähteneet, sillä koemme, että toimintamme on kuitenkin varsin kansallista toimintaa. Vaikka olisit kuinka hyvä, et voi olla niin hyvä, että tästä saisit vientituotteen. Asiakkaat ja toimijat tulee tällä toimialalla olla lähellä, Ruotsiin koetamme mennä keittiön oven - tytäryhtiön kautta. Siellä meille on isot, lähes kaksinkertaiset markkinat Suomeen verrattuna. Ja Nummelan tehdas palveleekin Ruotsin tehtaan kasvavia tarpeita. Lankapajalla on vähän erilainen tapa toimia. Siellä on aistittavissa voimakas halu mennä eteenpäin ja uskotaan omaan tekemiseen. Tj. Kari Timgren korostaakin, että heillä halutaan pitää kaikki toiminnot itsellä. Jokainen tarpeeton transaktio tuo lisää kustannuksia, vaikuttaa tuotteen hintaan ja läpimeno aikaan. Haluamme olla asiakkaallemme kustannustehokas ja luotettava kumppani haastavissakin tilanteissa. - Varmasti olemme virheitä tehneet 80 vuotisen toimintamme aikana, mutta matkan varrella on näköjään jotain tehty oikeinkin, kun ollaan tässä - 150 ihmistä ja 23 milj. euron liikevaihto. Yrittämisessä ei riitä se, että osaat tehdä jotain, pitää olla myös talous kunnossa. Lankapaja investoi 1-2 miljoonan euron välillä vuosittain, tehtaassa on pääsääntöisesti alle viisivuotiaita koneita, 12 miljoonaa euroa investoitu viimeisen 10 vuoden aikana pelkästään Nummelaan. Kevään aikana otetaan käyttöön uusi jauhemaalaamo Lahdessa. Tämä kaikki, jotta pysymme paitsi omavaraisena ja kehityksessä mukana. Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Me Lankapajassa olemme erikoistuneet tekemään erikoisia asioita, pieniä sarjoja teollisessa mittakaavassa. Toiset eivät tällaista tee. Olemme luoneet oman lintukodon, jossa kaikki tapahtuu kahdessa viikossa, mitä tehdään kolmen viikon päästä, sitä ei vielä näe. - Mutta meille riittää tämä kahden viikon sykli - teemme sen tehokkaasti ja joustavasti. - Ja jos tarvitaan otetaan lisää vuoroja käyttöön, valmiudet on - myös koneinvestointeihin. 15-3-12-1-2 1 4 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2015 sivu12.p65 14 21.2.2015, 9:42
Kohti parempaa alihankintaa ja yhteistyötä! Ulkoistamisen onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa suoraan työntekijöihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Uusi standardi SFS-ISO 37500 voi ratkaisevasti auttaa ulkoistamisen onnistumisessa. Standardi auttaa ja tukee asiakkaita, palveluntarjoajia ja kolmannen osapuolen neuvonantajia kuten lakimiehet ja konsultit, sillä standardin avulla erityisesti kommunikaatio eri osapuolten välillä helpottuu terminologian ja menettelytapojen yhtenäisyyden vuoksi. Lisäksi tarkistuslistojen avulla vältetään pahimmat virheet. SFS-ISO 37500 Ulkoistaminen. Ohjeita ulkoistamiseen 1. painos, 2014. 164 sivua (fi/en). Hinta 97,50 (+ alv 24 %) Standardi on suunnattu kaikille alihankinnan ja ulkoistamisen osapuolille, niin palvelun tarjoajille kuin tuottajille. Toimialariippumaton standardi sisältää terminologian, ulkoistamisen elinkaaren ja siihen liittyvät olennaiset prosessit sekä parhaita käytäntöjä, tarkistuslistoja eri vaiheisiin ja esimerkkejä. Se tarjoaa ohjeita pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja siten saavutettaviin molemminpuolisiin hyötyihin. Standardi edistää hyvää hallintotapaa sekä varmistaa ulkoistamisen joustavuuden sopeutettaessa muuttuvia vaatimuksia. Ulkoistamisen riskit, kestävä kehitys sekä yrityssuhteet ovat standardin kantavia ajatuksia. 15-3-15-1-2 Palavien nesteiden säädökset ja standardit julkaistaan SFS-käsikirjasarjana. Palavia nesteitä ja öljylämmityslaitteistoja koskeva lainsäädäntö uudistui kokonaisuudessaan vuonna 2013. Säädökset sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) laatimat ohjeet on koottu aiemmin julkaistun SFS-käsikirjan 39 ensimmäiseen osaan. Nyt on julkaistu kirjan osat 2 ja 3, joihin on koottu palvia nesteitä koskevat standardit. Monet näistä ovat täysin uudistettuja. SFS-käsikirja 39-1 Palavat nesteet. Varastointi ja käyttö Osa 1: Säädökset ja ohjeet 2. painos, 2013. A4-koko. 164 sivua. Hinta 75 (+ alv 10 %) UUDET OSAT Osa 2: Standardit. Säiliöt 1. painos, 2015. A4-koko. 436 sivua. Hinta 161 (+ alv 10 %) Osa 3: Standardit. Laitteet ja käyttö 1. painos, 2015. A4-koko. 256 sivua. Hinta 123 (+ alv 10 %) Teknisellä alalla tapahtuvan nopean kehityksen vuoksi myös palavia nesteitä koskevat säädökset ja standardit ovat jatkuvassa muutosprosessissa, mikä on syytä ottaa huomioon käsikirjaa käytettäessä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) julkaisee luetteloja alaa koskevista, voimassaolevista säädöksistä, määräyksistä, ohjeista ja SFS-standardeista, ks. www.tukes.fi. Muista myös SFS-käsikirja 58 palavista kaasuista sekä SFS-käsikirja 59, jossa kuvataan räjähdysvaarallisten tilojen luokittelua. 15-3-15-2-2 Uusi toimitusjohtaja aloitti Ruotsissa Ruotsin standardisoimisjärjestön SIS:n toimitusjohtajana aloitti 16. helmikuuta Thomas Idemark. Hän aikoo lisätä Ruotsin vaikutusvaltaa kansainvälisessä standardisoinnissa. Uusi toimitusjohtaja pitää tärkeänä, että levitetään tehokkaasti tietoa standardeista ja standardisointityön hyödyistä. Standardeja laativien komiteoiden laaja osallistujamäärä johtaa hyviin standardeihin ja standardien laajaan käyttöön. Standardien, innovaatioiden ja kansainvälisen kaupan yhteyttä on kyettävä tuomaan esille aiempaa paremmin. 15-3-15-2-2 SFS tiedottaa WWW.VARASTOKONTTI.FI - Uudet ja käytetyt varastokontit - Erikoiskoon laite- ja konetilat - Myös roska-, kone- ja hakelavat - TOIMITUKSET KAIKKIALLE SUOMEEN. 0400-120827 Kontit / 0400-120822 Lavat/tilat myynti@varastokontti.fi Teollisuuden Näytelehti 15 sivu15.p65 15 22.2.2015, 13:31
Ruotsalaiset yritykset vuokraavat rohkeasti siirtokelpoisia tiloja Viime vuonna Suomen markkinoille tulleen Temporent Oy:n tavoitteena on vuokrata 10000 neliötä siirtokelpoisia tiloja yrityksille, kouluille ja päiväkodeille seuraavan kahden vuoden aikana. Ruotsin siirtokelpoisten tilojen toiseksi suurin toimittaja Temporent aikoo kilpailla Suomen markkinoilla olevien toimijoiden kanssa tilojensa monimuotoisuudella, viihtyisyydellä, energiatehokkuudella ja muita paremmalla äänieristyksellä sekä tilojen varustetasolla. Temporentillä on Pohjoismaissa tilaa vuokralla reilut 182 000 neliömetriä, joista Ruotsissa on noin 150 000 neliömetriä. Ruotsissa melkein puolet Temporentin tilavuokrabisneksestä tulee yrityspuolelta. Temporentillä on tytäryhtiöt myös Tanskassa ja Norjassa. Temporent Oy:n Suomen maajohtajan Frank Blomqvistin mukaan Ruotsissa vuokrausvaihtoehto on todettu kustannustehokkaaksi ja nopeaksi tavaksi vastata muuttuviin tilanteisiin. Varsinkin silloin, kun yrityksellä ei ole investointimahdollisuuksia, järkevä tapa kasvattaa liiketoimintaa on vuokratilan pystytys omalle tontille hän sanoo. Foto: Per Kristiansen Foto: Anneli Larsson Investointimahdollisuudet heikentyneet Suomen Yrittäjien helmikuussa julkaiseman kevään 2015 Pk-yritysbarometrin mukaan odotukset pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä romahtivat. Suomen yrittäjien ekonomistin Petri Malisen mukaan investoinneille on tällä hetkellä useita jarruja. Lähes 60 prosenttia SY:n barometriin vastanneista kertoi, että rahoittajien luottopolitiikka on kiristynyt vakuusvaatimusten kiristymisenä, marginaalien nousuna ja suurempana omarahoitusosuutena. Uskon, että myös yrityspäättäjät Suomessa innostuvat erityisesti tällaisessa tilanteessa vuokrausvaihtoehdosta. Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on suora vaikutus siihen, miten yritykset kykenevät toteuttamaan 1 6 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2015 sivu15.p65 16 22.2.2015, 13:31
Foto: Mikael Fjellström Temporentin tilojen eristykset ovatkin vakiona 15 cm, kun esimerkiksi kilpailija Cramon vakioeristys on vain seitsemän senttimetriä. Temporent Oy on osa Nordic Modular Group AB -yhtiötä, josta Inter Ikea Investment AB omistaa 65 % ja pörssinoteerattu kiinteistöyhtiö Kungsleden AB 35 %. Nordic Modulariin kuuluu lisäksi Flexator AB, jolla on siirtokelpoisia tilaratkaisuja valmistavia tehtaita Ruotsissa. Konserniin kuuluu myös rahoitusyhtiö Nordic Modular Leasing AB ja sen tytäryhtiö Hagtornet Modul AB. Temporentilla on tytäryhtiöt Tanskassa ja Norjassa ja kesäkuusta 2014 lähtien myös Suomessa. 15-3-16-1-2 erilaisia hankkeitaan, sanoo Temporent Oy:n Suomen maajohtaja Frank Blomqvist. Siirtokelpoisten tilojen vuokraus on nopea ja kustannustehokas tapa päästä liikkeelle, silloin kun se yrityksen toiminnan kannalta on tärkeää. Tilat ovat asiakkaan käytössä jopa neljässä viikossa, hän jatkaa. Pohjoismaissa ja Baltiassa siirtokelpoisten tilojen kysyntä onkin viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti perinteisen rakennussektorin ulkopuolella. Ruotsissa meillä on yritysasiakkaita monelta eri toimialalta. Siellä vuokratilavaihtoehtomme koetaan nykypäivän tavaksi toimia, Blomqvist sanoo. Temporentin vuokratiloja on esimerkiksi toimistokäytössä, ruokasaleina, pukuhuoneina, kauppoina, auditorioina, kirjastoina, vapaa-ajantiloina, yksinkertaisina liikunta- ja voimistelutiloina ja musiikkistudioina. Ruotsin Ikealla on siirrettävät vuokratilat toimistokäytössä kolmessa eri kohteessaan. Asiakkaitten suusta kuulee totuuden Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä siirtotiloihimme, sanoo Blomqvist. Suuret ikkunat, seinien lasiosat ja hyvä katon korkeus antavat huoneille valoisan ja ilmavan vaikutelman. Toimitilaan voidaan rakentaa sosiaalitilat, kokoustilat sekä auditorio, keittiö sekä wc- ja suihkutilat. Vuokratila voidaan yhdistää päärakennukseen käytävällä. Käytävä voidaan rakentaa samanaikaisesti pystytyksen yhteydessä. Pystytämme Temporent-tilat asiakkaan maa-alueelle ja vuokraamme ne niin kauaksi aikaa kuin on tarvetta. Ruotsissa yritysasiakkaiden vuokrasopimukset solmitaan yleensä yhdestä vuodesta 10 vuoteen. Kun lisätilaa ei enää tarvita, siirrämme moduulirakennukset seuraavalle asiakkaalle, Blomqvist jatkaa. Tiloissa hyvä äänieristys Blomqvistin mukaan Temporent-tilojen yksi kilpailuvaltti on tilojen hyvä äänieristys. Kun tiloissamme on tehty äänieristysmittauksia, tulokset ovat olleet huimasti parempia kuin kovimmalla kilpailijallamme, Blomqvist sanoo. Kun kuulimme sanan väliaikaiset tilat, näimme mielikuvissamme jotain aivan muuta kuin mitä saimme. Arvaa, olimmeko iloisesti yllättyneitä, kun Temporentin tilat saapuivat. Valoisaa ja raikasta ja aivan erilaista kuin mihin olimme varautuneet. Sekä sisä- että ulkotilojen ulkonäköön on kiinnitetty erityistä huomiota. Esimerkiksi ulkovuoraukset ovat puuta, joten ne on helppo maalata ympäristöönsä sopiviksi. Tarjoamme vuokratiloiksi taloja, emme parakkeja, joiksi siirtotilat usein ymmärretään, Blomqvist sanoo. Toimitilat voidaan rakentaa kahteen kerrokseen. Kaikki toimiston väliseinät ovat siirrettäviä tai liikuteltavia. Tilan voi helposti mukauttaa sekä avoimiksi tiloiksi että yksittäisiksi työhuoneiksi. Teollisuuden Näytelehti 17 sivu15.p65 17 22.2.2015, 13:31
Kevät käynnistänyt investointihankkeita Schunk entistä vahvempana Suomen markkinoilla Automaatiokomponenttien ja tarttujajärjestelmien sekä työkalunpitimien ja työkappaleenkiinnittimien valmistajana tunnettu saksalainen perheyhtiö SCHUNK on vahvana Suomen markkinoilla. Suomen tytäryhtiö SCHUNK Intec Oy:n Martti Myllyntaus on tyytyväinen Schunkin vankkaan asemaan projektimyynneissä. - Schunkin 20000 vakiotuotteen valikoima on todella laaja ja vahva. Meillä on tarjota suomalaiseen teollisuuteen erittäin hyvät ja laadukkaat tuotteet tuotannon tehostamiseksi ja työvaiheiden automatisoimiseksi, painottaa Myllyntaus. SCHUNK ei tarjouskilvassa välttämättä ole se halvin komponentti, mutta suomalainen teollisuus luottaa laatuun ja monet ovat siksi tottuneet käyttämään Schunkin komponentteja, mikä osaltaan luo meille kilpailuetua. Laadukkaiden komponenttien käyttäminen on kuitenkin pitkällä aikavälillä mitattuna usein se edullisempi vaihtoehto, toteaa Myllyntaus. Vuoden 2011 alussa saksalainen SCHUNK GmbH & Co päätti tiivistää markkinointiaan Pohjoismaissa. Tuolloin Tanskan ja Ruotsin myyntikonttoreiden rinnalle perustettiin tytäryhtiöt Norjaan ja Suomeen. Schunkin laadukkaat tuotteet olivat jo ennestään tuttuja suomalaiselle teollisuudelle, mutta oman myyntikonttorin avulla tekninen tuki ja asiakaspalvelu ovat nyt entistä lähempänä kotimaista kappaletavarateollisuutta. Koneautomaatioinsinööri (AMK) Martti Myllyntaus kiertää Schunkin eteläisen Suomen myyntialuetta. Martti tuli taloon viime elokuussa ja on saanut hyvin kauppaa uusien projektien parissa. Martti Myllyntaus, Schunk Intec Oy Myllyntaus tietää, että yhteydenottojen ja keskustelun avulla saadaan asiakkaan tuotanto-ongelma monesti ratkaistua jo vakiokomponenteilla. Vaativimmissa kohteissa asiakkaan käytettävissä ja hyödynnettävissä on lisäksi tehtaan suunnitteluosaaminen ja kokemus. SCHUNK on Suomessa premium brändinä jo erittäin tunnettu. - Kevätkausi on meillä lähtenyt liikkeelle onnistuneesti. Projektit, joissa olemme tarjoajana olleet mukana, ovat käynnistyneet ja pääsemme toimittamaan tuotteita, kertoo Myllyntaus tyytyväisenä. - Työkaluvaihtajat ja erilaiset tarttujat ovat meiltä usein kysyttyjä tuotteita. Roboteissa on viime aikoina tapahtunut voimakasta kehitystä myös pienemmissä ja kevyemmissä malleissa. 1 8 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2015 sivu18.p65 18 21.2.2015, 9:21
SCHUNK GmbH & Co Saksalaisella SCHUNK GmbH & Co:lla on viisi tuotantoyksikköä Saksassa ja näiden lisäksi tehtaat myös Italiassa, Sveitsissä ja USAssa. Työntekijöitä vuonna 2014 oli maailmanlaajuisesti yli 2300 liikevaihdon ollessa noin 330 milj.euroa. Perheyhtiöpohjainen SCHUNK on Heinz-Dieter Schunkin ja hänen lastensa Kristina I. Schunkin ja Henrik A. Schunkin omistuksessa. Viimeisen 25 vuoden aikana yhtiö on kasvanut reilut 12% vuosittain. Nykyisin yhtiö on levittäytynyt 30 oman tytäryhtiön ja useiden jälleenmyyjien kautta yli 50 maahan ympäri maailman. 20000 vakiotuotteen lisäksi tarjolla on myös runsaasti asiakkaille räätälöityjä tuotteita ja sovelluksia. 15-3-18-1-2 Niiden käyttöönotto ja ohjelmointi on helpottunut ja samanaikaisesti myös hintataso pudonnut. Lisäksi ihminen voi tietyin edellytyksin työskennellä samassa tilassa robotin kanssa ilman rajaseiniä ja turvaverhoja, jolloin myös automaation mahdollisuudet lisääntyvät. Näin saadaan työt pidettyä Suomessa ja toivottavasti jopa lisättyä suomalaisen valmistuksen osuutta. Roboteille ei motivoiva ja yksitoikkoinen työ sopii ja samalla se alentaa työvoima- ja laatukustannuksia sekä vähentää toistuvista liikkeistä johtuvia rasitusvammoja ja sairauspoissaoloja, jatkaa Myllyntaus. Entistä pienempien sarjakokojen automatisointitarpeen myötä myös Schunkin joustavasti konfiguroitavien sähköisten komponenttien ja ohjausten tarve tuotantoprosesseissa on koko ajan kasvussa. Robotiikka on joskus nähty peikkona, mutta asia muuttuu pikkuhiljaa - tuotannon automaatioasteen nostamisen myötä suomalaista tuotantoa ei välttämättä tarvitse enää siirtää Kaukoitään ja kustannusten ohella myös tuotteiden laatu pysyy hallinnassa. SCHUNK Intec Oy toimii ins. Timo Pitkäkosken luotsaamana Tampereella sijaitsevan myyntikonttorin pohjalta. Yrityksellä ei Suomessa ole erillistä varastoa, vaan tuotteet tulevat Saksasta tehtaan varastosta suoraan asiakkaalle sujuvasti pääosin UPS:n välityksellä. Toimitusajat tuotteesta riippuen ovat parista päivästä muutamaan viikkoon. Schunkin pitkän aikavälin tavoitteena on olla tarttujajärjestelmien markkinajohtaja myös Suomessa sekä auttaa suomalaista teollisuutta menestymään entistä paremmin. - Meillä on markkinoiden suurin valikoima mekaanisia tarttujia. Vakiotarttujien lisäksi löytyy runsaasti myös räätälöityjä ratkaisuja, sekä paineilma- että servotoimisena. Joissain tapauksissa taas magneettinen tarttuja voi olla paras vaihtoehto. Lisäksi robottien työkaluvaihtajat varustettuna erilaisilla läpivienneillä sekä muut robottien varusteluun liittyvät komponentit, kuten esimerkiksi törmäyssuojat, pyörivät liittimet tai jäysteenpoistosovellukset ovat meidän vahvuuksiamme, toteaa Pitkäkoski. Näiden lisäksi Schunkin valikoimissa on myös runsaasti tarttujajärjestelmiä täydentäviä varusteita kuten erilaisia antureita sekä lineaariliike-, kääntö- ja pyörityskomponentteja ja valmiiksi koottuja manipulaattoreita. - Tuotevalikoima on siis hyvin kattava ja tarjottavaa suomalaisen teollisuuden tehostamiseksi kyllä riittää, Pitkäkoski jatkaa. Pääasiakasryhmän Suomessa muodostavat elintarvike-, elektroniikkakonepaja-, muovi-, metalli- ja lääketieteellinen teollisuus sekä kaikenlainen muu kappaleenkäsittely ja pakkausteollisuus. Schunkin automaatioratkaisut ovat monessa tehtaassa tuttuja manipulaattoreiden, työkaluvaihtajien ja tarttujien kautta. Muun muassa monet suomalaiset eturivin automaatio- ja robotiikkajärjestelmien toimittajat ovat jo pitkään luottaneet Schunkin laatuun. Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi Teollisuuden Näytelehti 19 sivu18.p65 19 21.2.2015, 9:21
Ihmismäinen robotti keräsi huomiota KUKA:n yhteistyötapahtumassa KUKA KUKA Nordic järjesti hiljattain tapahtuman asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen. Paikalle Pohjoismaiden pääkonttoriin Göteborgiin saapuneet osallistujat saivat muun muassa tutustua robottivalmistajan uutuustuotteisiin. Suurinta kiinnostusta herätti LBR iiwa, joka kuuluu seuraavan sukupolven robotteihin, ja on markkinoiden ensimmäinen ihmisten kanssa yhteistyötä tekevä teollisuusrobotti. LBR iiwa on ollut nähtävänä messuilla, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun potentiaaliset asiakkaat saivat mahdollisuuden lähempään tutustumiseen ja uuden ihmismäisen robotin testaamiseen kotikentällä. KUKA, joka on yksi maailman johtavista robottivalmistajista, on tekemässä suuria muutoksia toimintaansa. Tämän saattoi Pohjoismaiden yhtiön toimitusjohtaja Jonas Glimdén kertoa johdannoksi tapahtuman ensimmäisenä päivänä. Kierrejyrsimet Lisätietoja: Puh. 09-8622 0100 www.guehring.fi - Kunnianhimoisena tavoitteenamme on olla tärkeä yhteistyökumppani asiakkaillemme ja auttaa heitä kehittämään liiketoimintaansa tarjoamalla kaikkea uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämisestä ammattimaisiin asennus-, koulutus- ja huoltopalveluihin. Uusi suunta merkitsee jatkuvaa keskittymistä teollisuusrobottien uusiin käyttöalueisiin muualla kuin ajoneuvoalalla, joka on nykyisin eniten robotteja hyödyntävä segmentti. Yhtenä tavoitteena on nousta johtavaksi robotiikan alan toimijaksi lääketieteen segmentillä. - Automaatio on tulevaisuutta monilla aloilla ja yksi edellytys sille, että yritykset pysyvät korkeiden palkkakustannusten EU-maissa, totesi Jonas Glimdén, joka on hyvin tyytyväinen tämänvuotiseen tapahtumaan. - Panostamme vahvasti yhteistyökumppaniemme osallistamiseen, joten on luonnollisesti ilahduttavaa, että peräti 62 toimijaa Pohjoismaista ja Baltiasta on ottanut aikaa tullakseen tänne. Tarkoituksena on tehdä robottien konfigurointi, myyminen ja käyttöönotto helpommaksi yhteistyökumppaneillemme. Yksi vahvuuksistamme on high mix, low volume, sillä monilla asiakkaillamme on suppeat tuotantosarjat sekä tarve pystyä muuntelemaan ja uudelleenjärjestelemään tuotantoaan nopeasti. Haluamme näyttää, miten helppoa se on operaattorille ja miten uusia ratkaisuja voidaan nopeasti liittää yhteen. Sören Frid Ruotsin Elektroautomatikista tiivisti näkemyksensä KUKA:n tapahtumasta. - Tämä on erinomainen tilaisuus oppia tuntemaan toisiamme paremmin. Yhteistyöpäivät ovat meille arvokkaita. Saamme tavata ja vaihtaa kokemuksia KUKA:n sekä muiden tapahtumaan osallistuvien yhteistyökumppanien ja alan kollegoiden kanssa. KUKA Nordic AB on KUKA Roboter GmbH:n tytäryhtiö. Pääkonttori sijaitsee Göteborgissa Ruotsissa. KUKA Roboter GmbH, Augsburg on osa KUKA AG:ta ja luetaan maailman johtaviin teollisuusrobottien toimittajiin. Yrityksen ydinosaamisalueisiin kuuluvat teollisuusrobottien, ohjausjärjestelmien ja ohjelmistojen kehitys, tuotanto ja myynti. Yritys on markkinajohtaja Saksassa ja Euroopassa ja on maailmanlaajuisesti sijalla 3. KUKA Robot Group työllistää n. 3400 työntekijää eri puolilla maailmaa. Liikevaihto vuonna 2013 oli 754,1 miljoonaa euroa. 28 tytäryhtiötä ovat läsnä tärkeillä markkina-alueilla Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa. 15-3-20-1-2 2 0 Teollisuuden Näytelehti 3 / 2015 sivu18.p65 20 21.2.2015, 9:21
Tehokkaita tapoja vuotojen torjuntaan Brady tarjoaa uuden oppaan työpaikkojen tehokkaaseen vuotojen hallintaan. Vuodot hidastavat tuotantoa ja aiheuttavat onnettomuuksia. Monet liukastumiset ja kaatumiset - jotka ovat eräitä suurimpia syitä työtapaturmiin - voidaan välttää tehokkaalla vuotojen hallintaohjelmalla. Sulapuhalletut polypropeeniset imeytysaineet ovat - toisin kuin rakeiset vuotojen torjunta-aineet - puhtaita, nopeita ja tehokkaita. Ja mikä parasta, niillä voidaan sekä ehkäistä vuotoja että käsitellä jo tapahtuneita vuotoja, minkä ansiosta niillä voidaan merkittävästi pienentää vuotojen haittavaikutuksia työpaikalla. Brady on julkaissut uuden vuotojen torjunnan tuotemalliston, joka kattaa uusia vuotojen torjuntatuotteita sekä käytännöllisen oppaan vuotojen torjuntaan. Edullisempi ja tehokkaampi 75 % teollisuuden alan yrityksistä käyttää edelleen rakeisia vuotojen torjunta-aineita. Kun huomioidaan myös jätteidenkäsittely- ja työvoimakustannukset, Bradyn tarjoamat sulapuhalletun polypropeenin SPCratkaisut ovat kuitenkin huomattavasti tehokkaampia ja kustannustehokkaampia. Ne voivat imeyttää vuotoja jopa 25 kertaa oman painonsa verran, minkä ansiosta imeytystuotetta tarvitaan huomattavasti vähemmän ja jätteidenkäsittelykustannukset ovat huomattavasti pienemmät. Lisäksi Bradyn SPC-tuotteet imeyttävät vuodot muutamassa sekunnissa, niitä voidaan käyttää ja hävittää kuin tavallisia pyyhkeitä ja ne edellyttävät huomattavasti vähemmän työvoimaa vuotojen käsittelyssä. Toisin kuin rakeisissa tuotteissa, sulapuhalletun polypropeenin vuototuotteissa ei ole pieniä rakeita, jotka voivat vahingoittaa laitteita ja koneita. Erilaiset nesteet Bradyn SPC-tuotteet on jaettu kolmeen luokkaan. Jäähdytysnesteille, liuottimille, bensiinille, kasvisöljylle, kerosiinille ja muille vesipohjaisille nesteille soveltuvat parhaiten yleisimeytysaineet, kertoo Dominique Rosen, Bradyn Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueen tuotepäällikkö. Öljypohjaiset imeytysaineet on kehitetty erityisesti hydrauliikkaöljyn, moottoriöljyn, ruokaöljyn, jarrunesteiden ja tärpätin nopeaan imeyttämiseen. Ne eivät ime vettä ollenkaan, minkä ansiosta ne soveltuvat erinomaisesti ulkokäyttöön ja merikäyttöön. Kemiallisia imeytysaineita käytetään sitruunahapon, natriumhydroksidin ja muiden vastaavien aggressiivisten kemikaalien käsittelyyn. Olemme värikoodanneet eri vuodontorjuntaluokkien tuotteemme, jotta niiden käyttö työpaikoilla olisi mahdollisimman helppoa. Vuototilanne Sulapuhalletun polypropeenin vuototorjuntatuotteilla on se lisäetu, että ne voidaan valmistaa mihin tahansa muotoon. Tämän ansiosta voimme tarjota parhaan mahdollisen ratkaisun mihin tahansa teolliseen käyttötarkoitukseen ja tarjota todella tehokkaita vuotojen ehkäisyratkaisuja. Liinat soveltuvat parhaiten vuotojen pyyhkimiseen ja tippuvien vuotojen alle asettamiseen, kun taas tyynyt ja SOC-palat voidaan asetella laitteiden ja koneiden ympärille vuotojen leviämisen ehkäisemiseksi. Matot puolestaan soveltuvat paikkoihin, joissa on paljon kulkua tai liikennettä. Lisäksi Brady tarjoaa erikoistuotteita vuotojen torjuntaan myös kosteilla pinnoilla. Vuodon määrä Brady voi tarjota sulapuhallettuja polypropeenisia vuototorjuntatuotteita joko yhdessä kerroksessa tai useina kerroksina, vuotaneen nesteen tai oletettavasti vuotavan nesteen määrästä riippuen. Tämän ansiosta voimme luoda edullisesti tehokkaita ratkaisuja mitä erilaisimmille vuodoille - aina voimakkaista vuodoista pienillä aloilla pieniin vuotoihin suurilla aloilla. SPC-tuotteita on käytetty merkittävien vuotojen torjuntaan koko Bradyn 100-vuotisen historian ajan. Deepwater Horizonin öljyvuoto oli eräs merkittävimmistä viimeaikaisista vuodoista. Bradyn käyttöopas Bradyn uusi imeytysmateriaalien ja vuotojen torjunnan tuoteluettelo sisältää uusia tuotteita sekä käytännöllisen käyttöoppaan, josta voit nopeasti tarkistaa parhaan tavan minkä tahansa vuodon käsittelyyn. Lisäksi siinä esitellään, mitä etuja sulapuhalletuilla polypropeenituotteilla on rakeisiin tuotteisiin verrattuna vuotojen torjunnassa. Opas on tilattavissa s-postitse. 15-3-21-1-2 Teollisuuden Näytelehti 21 sivu18.p65 21 21.2.2015, 9:21