Talousesitys Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa. TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Myös kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Tämä menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työelämän kehittämiseen, toimiviin hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Hallitusohjelmassa linjataan hallinnonalalle monia rakenteellisia uudistuksia: idaan tutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksia muun muassa tehtyjen intien ja suositusten pohjalta sekä uudistetaan tukijärjestelmiä ja toteutetaan työvoimapolitiikan rakenteiden ja sisällön inti työllisyystoimien laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Lisäksi idaan EU:n alue- ja rakennepolitiikan hallinnon toimivuus sekä yksinkertaistetaan menettelytavat. Toimintaympäristö Kansainväliset talousnäkymät ovat ristiriitaisia. Euroopassa erot talouskehityksessä ovat suuria ja velkakriisi heijastuu talousnäkymiin epävakautena. Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen talouskasvu on kohtuullista. Useimpien Suomen keskeisten vientimaiden idaan välttävän taantuman, vaikka kasvu osin hidastuukin. Suomen kauppatase kääntyi alijäämäiseksi vuonna. Suomessa oli työllisiä vuonna keskimäärin 2 474 000 henkilöä. Vuonna talouskasvu jää vaatimattomaksi. Vuodesta ennustetaan vain hieman parempaa. Vuodelle ennustetusta hyvin heikosta talouskasvusta huolimatta työvoiman kysyntä saattaa vielä kasvaa vuonna mutta heikkenee hieman vuonna. Talousnäkymät vaihtelevat toimialoittain. Palveluissa tuotannon suhdannekuvaajat, liikevaihtokuvaajat ja luottamus ovat vielä kohtuullisen hyviä. Teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne on heikompi vuonna, mutta myös teollisuudessa on suuria eroja toimialojen välillä. Lähiaikoina työllisyyttä Suomessa tukee ennen kaikkea palvelusektori. Teollisuudessa ja rakentamisessa saattaa tapahtua pientä työllisyyden määrän laskua. Ilmaston lämpenemisen torjunta edellyttää globaalisti taloudellisen kehityksen kääntämistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osa-alueita. Globaalisti kiristyvässä kilpailussa Suomen runsaissa luonnonvaroissa ja osaamisessa piilee merkittäviä mahdollisuuksia tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia. Keskeisimmät mahdollisuudet perustuvat biotalouden, mineraalitalouden ja vesitalouden kehittämiseen. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen seuraavat konsernistrategian linjauksista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Korkean arvonlisän yritystoiminta kasvaa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee ja työelämän laatu parantuu. Rakenteelliset kilpailun esteet vähenevät. Suomen energiaomavaraisuus kasvaa. Talousesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Palvelujen (kuten työvoimapoliittiset toimenpiteet) vaikutusten innin ja ennakoitavuuden parantamiseksi koulutetaan henkilöstöä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Jotkin naisryhmät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin puututaan palveluilla ja kehittämistoimilla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousesitys Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on ollut 45 % vuosina 2006 (v. osuus 43 %). Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista oli 44 prosenttia ja palkkatuetussa työssä puolet. Starttirahan saajista naisten osuus oli 45 prosenttia ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella aloittaneista 63 prosenttia. Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin kuuluvat naisyrittäjälainat, joita voidaan myöntää yhteensä enintään 35 000 euroa yritystä kohden. Vuosittain lainoja on myönnetty noin 21 25 milj. eurolla. Lainaa voi tarvittaessa täydentää starttirahalla. Naisyrittäjyyttä edistetään myös yrittäjän sijaispalvelujärjestelmää kehittämällä. Tasa-arvon edistäminen on yksi keskeisiä periaatteita Euroopan rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Tasa-arvoprojektien ja tasa-arvopainotteisten projektien osuus vuosina 2007 2010 oli Euroopan sosiaalirahaston kaikista käynnistyneistä projekteista 23 prosenttia ja Euroopan aluekehitysrahaston projekteista 12 prosenttia. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) on Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2007 valtakunnallinen kehittämisohjelma, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jossa aiemmin toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilyvät taloudellisilta kokonaisvaikutuksiltaan ennallaan. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talous esitys 32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (määräraha) rahoitusvaltuus 437,140 427,140 32.20.43 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (määräraha) myöntämisvaltuus 17,692 15,014 32.20.47 Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (määräraha) korkotukivaltuus 262,644 260,000 32.20.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (määräraha) myöntämisvaltuus 200,000 200,000 32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (määräraha) myöntämisvaltuus 116,823 126,823 32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (määräraha) myöntämisvaltuus 22,178 14,678 32.30.51 Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) hankintasopimusvaltuus 92,300 92,000 32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (määräraha) hankintasopimusvaltuus 4,000 4,000 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400 myöntämisvaltuus 0,034 0,034 32.50.63 Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus 2,500-32.50.64 EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahastoohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007 (määräraha) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousesitys varsinainen talous esitys myöntämisvaltuus 322,995 226,934 32.60.40 Energiatuki (määräraha) myöntämisvaltuus 94,850 44,850 32.60.43 Kioton mekanismit (määräraha) myöntämisvaltuus - 0,200 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 395 045 358 066 363 114 5 048 1 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 52 201 53 667 54 632 965 2 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 210 563 206 179 206 448 269 0 20. Siviilipalvelus (määräraha) 4 753 5 575 5 538-37 -1 21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 3 725 4 426 4 777 351 8 29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) 76 757 78 192 81 692 3 500 4 60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (määräraha) 37 000 20 20 0 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 10 040 10 007 10 007 0 (95.) Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (määräraha) 6 0 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 1 199 461 1 275 547 1 795 574 520 027 41 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 256 40 090 39 395-695 -2 02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 87 428 93 327 91 334-1 993-2 (03.) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0 05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 562 5 858 5 978 120 2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 47 967 42 322 39 204-3 118-7 07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 307 10 315 10 097-218 -2 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (määräraha) 450 570 431 016 428 070-2 946-1 41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) 40 052 40 472 35 672-4 800-12 42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 100 5 100 5 100 0 43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (määräraha) 20 848 25 861 19 185-6 676-26 (44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v) 0 45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) 10 000 6 000 4 000-2 000-33 46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 16 000 17 100 2 900-14 200-83 47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (määräraha) 35 464 40 611 55 287 14 676 36 48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (määräraha) 16 907 15 800 10 800-5 000-32 (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 000-1 000-100 63. Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v) 15 000 0 80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (määräraha) 294 820 400 000 755 000 355 000 89 81. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille (määräraha) 185 000 185 000 0 82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (määräraha) 10 10 0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (määräraha) 101 179 100 665 108 542 7 877 8 (86.) Pääomalaina Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 0 30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 808 569 726 418 770 161 43 743 6 01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 164 102 155 625 168 163 12 538 8 44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 039 39 1 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (määräraha) 29 985 40 400 31 356-9 044-22 (46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 0 (48.) Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (määräraha) 0 50. Palkkaturva (määräraha) 33 341 24 000 30 000 6 000 25 51. Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) 563 338 485 437 525 117 39 680 8 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (määräraha) 12 803 15 956 10 486-5 470-34 (80.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (määräraha) 0 (82.) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (määräraha) 0 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 38 373 41 226 40 159-1 067-3 01. (32.40.01 ja 32.40.02) Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 404 10 999 10 959-40 0 (02.) Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 1 370 1 370 1 434 64 5 04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 113 2 123 2 213 90 4 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 385 18 300 18 269-31 0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 4 711 5 511 4 511-1 000-18 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) 823 823 673-150 -18 51. Eräät merimiespalvelut (määräraha) 1 566 2 080 2 080 0 95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (määräraha) 0 20 20 0 50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 566 305 591 373 479 526-111 847-19 43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 32 156 15 566 10 566-5 000-32 62. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 273 3 223 2 023-1 200-37 (63.) Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) 56 216 46 189-46 189-100 64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007 (määräraha) 474 660 526 395 466 937-59 458-11 60. Energiapolitiikka 459 309 236 559 256 480 19 921 8 01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 998 2 284 5 175 2 891 127 20. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) 3 900 3 400 3 400 0 28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 700 500 500 0 40. Energiatuki (määräraha) 60 634 127 150 121 355-5 795-5 42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (määräraha) 100 125 150 25 20 43. Kioton mekanismit (määräraha) 7 029 5 300 2 000-3 300-62 44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (määräraha) 58 97 800 123 900 26 100 27 (50.) Energiataloudelliset avustukset yhdistyksille (siirtomääräraha 3 v) 50 0 (88.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) 384 840 0 70. Kotouttaminen 78 466 113 009 95 790-17 219-15 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 961 661 661 0 30. Valtion korvaukset kunnille (määräraha) 77 505 112 348 95 129-17 219-15 Yhteensä 3 545 528 3 342 198 3 800 804 458 606 14 Henkilöstön kokonaismäärä 12 760 12 513 12 261 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat. ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousesitys 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 632 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään 17 000 euroa kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitykset (kpl) 14 31 16 Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle ( %) 70 > 80 > 80 Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 0,9 0 0 Valtioneuvoston asetukset (kpl) 33 25 30 Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 1,5 < 1,0 < 1,0 Julkaisut (kpl) 152 130 120 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Koulutuspalautteen arvosana (1 10) 7,9 > 8,3 > 8,3 Koulutukseen ja kehittämistoimintaan osallistuneiden määrä (henkilöä) 2 898 2 500 2 500 Työ- ja elinkeinoministeriön resurssien kohdentuminen tulosalueittain 1) 1 000 euroa htv 1 000 euroa htv 1 000 euroa htv Konserniohjaus ja strategiset hankkeet 3 782 41,6 3 800 29,0 4 000 28,0 Työllisyys ja yrittäjyys 4 538 71,3 5 500 91,0 5 300 87,0 Työelämä ja markkinat 5 075 60,3 5 000 58,0 5 000 57,0 Elinkeino ja innovaatiot 5 399 69,1 5 400 69,0 5 300 65,0 Energia 4 385 46,7 4 400 47,0 4 400 46,0 Alueiden kehittäminen 4 238 71,6 4 400 77,0 4 200 74,0 Tieto 2 060 33,8 6 200 95,0 6 000 90,0 Yhteiset 22 869 171,1 17 007 92,0 18 420 86,0 Työneuvosto, valtakunnan sovittelijain toimisto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto 504 5,8 650 7,0 650 7,0 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia 1 376 18,0 1 310 18,0 1 362 18,0 Yhteensä 54 226 589,3 53 667 583 54 632 558 1) Organisaatiomuutos 1.9.. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Talousesitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työ- ja elinkeinoministeriö Henkilötyövuosien kehitys 571,3 565 540 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,6 < 7,9 < 7,9 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset/htv 3 < 3 < 3 työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,38 - > 3,5 Määrärahan itu käyttö (euroa) Tutkimus- ja selvitystoiminta 2 200 000 Strategiset hankkeet 2 100 000 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenot 1 362 000 Muut toimintamenot 48 970 000 Yhteensä 54 632 000 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon koulutus- ja kehittämiskeskus. Salmian koulutus- ja kehittämispalvelut edistävät työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon organisaatioiden toimintaa ja tuloksellisuutta. Asiakkaita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot sekä näiden keskeiset yhteistyökumppanit. Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot 63 495 62 767 63 832 Bruttotulot 9 252 9 100 9 200 Nettomenot 54 243 53 667 54 632 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 365 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 323 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -285 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -400 Vihreä talous (HO) 500 Palkkausten tarkistukset 1 568 Harmaan talouden torjunta (HO) -100 Muu muutos 183 1 htv:n siirto momentilta 32.30.01 62 Hallituksen menosäästö -500 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -62 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 32.40.03) -3 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -4 Palkeet-hinnoittelun muutos 6 Yhteensä 965 talous 54 632 000 II lisätalous 1 008 000 talous 53 667 000 tilinpäätös 52 201 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Talousesitys 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 206 448 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin sekä yritysneuvonnan asiantuntijapalveluiden ostamiseen ja yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalveluiden ostamiseen 2) euroneuvontakeskuksista sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 3) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 5) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetun lain (971/2004) perusteella vuonna osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta peritään rahoitusosuus, joka on noin kuudesosa niistä erilliskustannuksista, joita palveluiden tuottamisesta aiheutuu. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Alueiden elinvoimaisuus työllisyysaste (%, vähintään) 68,6 69,0 70,0 työttömyysaste (%, enintään) 7,9 7,9 6,3 vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus, enintään) 4,7 4,6 4,4 väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%) - 64,1 64,1 asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%) - 87 87 kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (t/v) - 750 000 700 000 maatalouden fosforitase (kg/ha) 3,4 5 < 5 maatalouden typpitase (kg/ha) 47,7 46 < 46 luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha) 2 960 2 978 2 993 Elinkeinoelämän menestystekijät rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%, enintään) 31 28 29 elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1 5) 3,97 3,97 3,9 Väestön hyvinvointi alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%, enintään) 20,1 18,0 15,5 tienkäyttäjien tyytyväisyys tieverkon tilaan (asteikko 1 5) 3,36 3,41 3,4 pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm) 1 116 1 700 2 000 ulkomaalaisten työttömyysaste (%, enintään) 24,3 20,4 17,9 säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%, vähintään) 90 90 95 henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm) 3 262 < 3 090 < 3 070 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Talousesitys Ohjaavien ministeriöiden yhteisesti asettamien alustavien vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokka- ja lukuperusteluissa mainitut vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä. Toiminnallinen tuloksellisuus Sidonnat ELY-keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%) EAKR-sidonnat 84,2 90 100 ESR-sidonnat 83,7 90 100 Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%) EAKR-maksatukset 48,7 60 80 ESR-maksatukset 49,7 60 90 Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste 100 100 100 ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1 5) 3,6-3,7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 4 159 4 038 3 842 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,2 < 8,0 < 8,0 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolopäivät/htv 1,5-1,5 henkilöstöbarometrin työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,27 > 3,4 > 3,4 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot 271 016 267 679 265 448 Bruttotulot 58 708 61 500 59 000 Nettomenot 212 308 206 179 206 448 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 22 459 siirtynyt seuraavalle vuodelle 20 714 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 7 387 7 000 7 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Talousesitys varsinainen talous esitys muut tuotot -29 0 0 Tuotot yhteensä 7 358 7 000 7 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 6 945 6 600 6 600 osuus yhteiskustannuksista 5 046 2 900 2 900 Kustannukset yhteensä 11 991 9 500 9 500 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -4 633-2 500-2 500 Kustannusvastaavuus, % 61 74 74 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Liiketaloudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 669 2 100 1 000 muut tuotot 1 235 250 1 000 Tuotot yhteensä 1 904 2 350 2 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 516 1 700 1 500 osuus yhteiskustannuksista 170 600 500 Kustannukset yhteensä 686 2 300 2 000 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 218 50 0 Kustannusvastaavuus, % 278 102 100 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 35 586-35 000 EU:lta saatava rahoitus 330-300 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus -5-0 yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 2 540-2 500 Tuotot yhteensä 38 451-37 800 Hankkeiden kokonaiskustannukset 44 577-44 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Talousesitys varsinainen talous esitys Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -6 126 - -6 200 Omarahoitusosuus, % 14-14 Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvilta perittävinä rahoitusosuuksina idaan kertyvän 200 000 euroa momentille 12.32.30. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousn momenteilta: 30.10.61 ja 62, 30.20.43 ja 49, 30.40.20, 43, 51, 52, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, 32.20.45, 32.30.44, 45, 51 ja 64, 32.50.63 ja 64, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64. Hallinnon tilatehokkuus (HO) -700 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -600 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -688 Palkkausten tarkistukset 10 120 Siirto momentilta 32.30.51 (verkko- ja puhelinpalvelut) 700 Tuottavuustoimet -3 510 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 32.40.03) -2 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 30.70.01) -51 Aluehallinnon tehostaminen -5 000 Yhteensä 269 20. Siviilipalvelus (määräraha) Momentille myönnetään 5 538 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Siviilipalvelusaikaa lyhennetään 15 vuorokaudella 1.2. alkaen, mikäli asevelvollisuusaikaa lyhennetään vastaavasti. Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia tehostetaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa jääneistä siviilipalvelusvelvollisista aiheutuneet ylläpitokustannukset olivat 380 447 euroa vuonna 2010 ja 438 915 euroa vuonna. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin palveluspaikan löydyttyä. talous 206 448 000 II lisätalous 6 491 000 talous 206 179 000 tilinpäätös 210 563 000 Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä 2 381 2 400 2 400 Koulutetut, henkilöä 1 714 1 700 1 800 Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä 121 150 120 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Talousesitys Siviilipalvelusajan lyhentyminen -37 Yhteensä -37 talous 5 538 000 talous 5 575 000 tilinpäätös 4 753 116 21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 777 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -800 Tasomuutos 4 651 Siirto momentille 32.60.40-3 500 Yhteensä 351 talous 4 777 000 talous 4 426 000 tilinpäätös 3 725 000 29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään 81 692 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin 32.30.51 menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien ja momentilta 32.50.63 hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Arvonlisäverokannan muuttuminen 3 500 Yhteensä 3 500 talous 81 692 000 II lisätalous -800 000 talous 78 192 000 tilinpäätös 76 756 936 60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (määräraha) Momentille myönnetään 20 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. talous 20 000 talous 20 000 tilinpäätös 37 000 000 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 10 007 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Talousesitys Määrärahan itu käyttö (euroa) Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 340 000 Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 2 000 000 OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 875 000 Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 400 000 Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista 3 270 000 Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 1 700 000 Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRENA) jäsenmaksu 100 000 Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 278 000 Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille 1 000 000 Yhteensä 10 007 000 talous 10 007 000 talous 10 007 000 tilinpäätös 10 040 000 20. (32.20, osa ja 32.30, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin. Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa. Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : 2010 / / / Yritys- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) 9,8 Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) 6,3 Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. 104 78 120 150 euroa) Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 51 164 > 50 000 > 50 000 > 50 000 3 vuoden aikana Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) 6,9 7,7 > 7,7 > 7,7 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Talousesitys 2010 / / / Osuus koko viennistä (%) 13 13 > 13 > 13 Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% 56 > 56 > 56 > 56 kaikista yrityksistä) Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien 21 > 21 > 21 > 21 yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu Viennin määrä (mrd. euroa) 72,8 75,8 76 76 Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) 5,8 4,5 > 4,5 > 4,5 Ulkomaisten pääomasijoitusten määrä (milj. euroa) 261 512 > 512 > 512 Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuvat Yritysten T&K&I-sijoitukset (%/BKT) 2,7 2,6 > 2,6 > 2,6 Elinkeinorakenne uudistuu äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kohdealueilla 1) Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt 24 25 > 25 > 25 uudet yritykset Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt 830 1 170 > 1 170 > 1 170 uudet työpaikat Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten määrä Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten liikevaihto 1) Eri vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska äkillisen rakennemuutoksen alueet poikkeavat eri vuosina toisistaan. Innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Matkailun edistämiskeskus sekä useat valtionapuyhteisöt. Luvun nimike on muutettu. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 395 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Talousesitys avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Mineraaliala vahvistuu osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta. Kestävien energiaratkaisujen käyttöönottomahdollisuudet paranevat. Yhdyskuntien raaka-ainehuollon ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat. Geologinen tieto ja asiantuntemus laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena. Mineraaliset luonnonvarat osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus: Tulosalueiden osuus kustannuksista, % mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 57 59 58 energiahuolto- ja ympäristö 25 22 22 maankäyttö ja rakentaminen 18 19 20 Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 61 50 50 osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 15,4 11,0 11,0 hankkeiden lukumäärä, kpl 84 80 80 Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 9,9 6,5 6,5 ylijäämä, 1 000 euroa 471 455 455 ylijäämä, % tuotoista 5 7 7 htv-kertymä 64 60 60 Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuvat EU:n paikkatietodirektiivin ja kansallisen paikkatietolain asettamien tavoitteiden mukaisesti Tuotokset ja laadunhallinta: Suoritteet: Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl 7 5 2 5 muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl 17 25 10 20 Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km 2 315 300 300 raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m 3 182 100 100 raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh 88 50 50 Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl 3 3 2 Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl 15 16 18 Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km 2 400 500 500 luotaukset linja-km 2 400 1 000 1 000 Julkaiseminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Talousesitys vertaisidut kansainväliset julkaisut 40 60 45 muut julkaisut ja artikkelit, kpl 311 250 300 Palvelukyky ja laatu sisäiset auditoinnit, kpl 4 6 8 CAF käytössä käytössä käytössä asiakastyytyväisyysmittaus käytössä käytössä käytössä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien Henkilötyövuosien kehitys 614 614 596 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolot/htv 8,4 < 8,0 < 8,0 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset 701 < 760 < 720 työtyytyväisyysindeksi (1 5, naiset/miehet) - 3,5/3,5 3,6/3,6 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot 56 448 49 090 48 395 Bruttotulot 14 025 9 000 9 000 Nettomenot 42 423 40 090 39 395 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 131 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 964 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 9 848 6 500 6 500 muut tuotot 38 - - Tuotot yhteensä 9 886 6 500 6 500 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 7 073 4 600 4 600 osuus yhteiskustannuksista 2 342 1 445 1 445 Kustannukset yhteensä 9 415 6 045 6 045 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
Talousesitys varsinainen talous esitys Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 471 455 455 Kustannusvastaavuus, % 105 108 108 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -400 Toimintamenosäästö (HO) -300 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -95 Palkkausten tarkistukset 1 059 Muu muutos -84 Uudelleenkohdentamisen muutos -200 Tuottavuustoimet -675 Yhteensä -695 talous 39 395 000 II lisätalous 533 000 talous 40 090 000 tilinpäätös 41 256 000 02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 91 334 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään 3 000 000 euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä annetun lain (953/2010) mukaisiin sijoituksiin yrityksiin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, jotka ottavat vastaan VTT:stä siirrettäviä toimintoja tai jotka perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai VTT:n ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten 2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotta 3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 5) enintään 3 500 000 euroa uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus VTT:n tieteellinen edelläkävijyys valituilla aloilla luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle. VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen. Teknologian ja osaamisen siirron kautta kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat. Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu. VTT:n biotalouden strategiaohjelma tukee Suomen energiaomavaraisuusasteen kasvattamista ja metsäsekä biomassavarojemme optimaalista hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19
Talousesitys Vaikuttavuus Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % 74 65 70 65 70 Yritystuottojen osuus kärki- ja innovaatio-ohjelmissa, % 22,4 20 25 20 25 VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1 5), ka 4,0 4,0 4,0 VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteista (milj. euroa) 18,6 11 13 11 13 VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1 5), ka 3,96 3,6 3,8 3,6 3,8 Tuotokset ja laadunhallinta Tuotokset Referoidut kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit, kpl 600 600 600 Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl 271 300 300 Uudet VTT:llä syntyvät spin-off yritysaihiot, lkm N.A. 10 15 10 15 Laadunhallinta Yrityspalveluiden laatu (VTT:n kysely, yleis, 1 5) 3,95 3,9 3,9 Asiakastyytyväisyys, projektikohtainen (1 5) 4,3 4,3 4,3 Tunnettuuden lisääntyminen Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset, TEM yhteinen kysely, % 71,2 73 74 Palvelumielikuva Liiketoiminnan ymmärrys, TEM yhteinen kysely, 1 5 N.A. 3,3 3,3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallinen tehokkuus Maksullisen toiminnan erillistulos (milj. euroa) 5,0 4,0 4,0 Ulkomaiset tuotot (% liikevaihdosta) 18 18 18 Tuottavuus Liikevaihto (1 000 euroa/htv, % vuotuinen kasvu) 108 +2 % +2 % Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 2 589 2 585 2 605 budjettirahoitteinen toiminta, htv 795 845 853 ulkopuolinen rahoitus, htv 1 794 1 740 1 752 Henkilöstön hyvinvointi paranee Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20
Talousesitys sairauspoissaolopäivät/htv 6,8 < 7,0 < 7,0 Organisaation osaaminen uusiutuu Ulkomaisen tutkimushenkilöstön osuus VTT:llä, % 7,9 9 10,5 Organisaation työantajakuva on huokutteleva lähtövaihtuvuus, (poislukien siirtymiset eläkkeelle ja valtiokonsernin sisällä), % 2,8 < 8,0 < 8,0 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,4 3,5 3,5 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot 276 322 279 827 288 034 Bruttotulot 200 148 186 500 196 700 Nettomenot 76 174 93 327 91 334 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 34 605 siirtynyt seuraavalle vuodelle 45 860 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot 76 912 72 800 77 700 muut tuotot 5 042 5 800 5 100 Tuotot yhteensä 81 954 78 600 82 800 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 45 212 39 100 46 500 osuus yhteiskustannuksista 31 747 36 000 32 300 Kustannukset yhteensä 76 959 75 100 78 800 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 4 995 3 500 4 000 Kustannusvastaavuus, % 106 105 105 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 21
Talousesitys Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 65 765 57 300 61 900 EU:lta saatava rahoitus 30 363 27 200 30 000 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 21 940 23 400 22 000 Tuotot yhteensä 118 068 107 900 113 900 Hankkeiden kokonaiskustannukset 182 002 170 900 179 400 Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -63 934-63 000-65 500 Omarahoitusosuus, % 35 37 37 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -943 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -537 Toimintamenosäästö (HO) 662 Palkkausten tarkistukset 1 898 Uudelleenkohdentamisen muutos 1 101 Tutkimusinfra -1 000 Muu muutos -174 Hallituksen menosäästö -3 000 Yhteensä -1 993 talous 91 334 000 II lisätalous 656 000 talous 93 327 000 tilinpäätös 87 428 000 (03.) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.40.05. Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Mittatekniikan keskuksen (MIKES) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta ja palvelut varmistavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja teknistä turvallisuutta. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : 05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 978 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 22