Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa. TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Myös kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Tämä menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työelämän kehittämiseen, toimiviin hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Toimintaympäristö Kansainväliset talousnäkymät ovat parantuneet hieman ja monissa Suomen keskeisissä vientimaissa kysyntä on alkanut elpyä. Suomen talouskasvu käynnistyy kuitenkin viiveellä ja on vuosina ja edelleen vaatimatonta. Työllisyys heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,7 % vuonna, jonka jälkeen työttömyyden kasvu taittuu. Elinkeinopolitiikkaa ja sen tavoitteita tukevia muita politiikka-alueita on kehitettävä siten, että Suomen talouskasvu pystytään turvaamaan myös talouden volatiliteetin kasvaessa. On olennaista asemoitua globaaleihin arvoketjuihin siten, että arvo kanavoituu omaan kansantalouteemme ja antaa mahdollisimman hyvät edellytykset myös kotimaiselle työlle. Tahtotilana on osallistua kansainväliseen työnjakoon mieluummin korkean kuin matalan tuottavuuden työpaikkojen ja tehtävien kautta. Lisäksi on tärkeää, että kansantalouteen virtaa omistamisen myötä enenevässä määrin pääomatuloja. Kilpailun lisääminen markkinoilla vahvistaa osaltaan kasvun edellytyksiä ja turvaa myös kuluttajien edun. Maailmankaupan ja -talouden vapautuminen yhdessä teknologisen kehityksen kanssa muovaa voimakkaasti yleistä toimintaympäristöä. Digitalisaatio läpileikkaavana teknologiana voimistuu. Ympäristö- ja energiakysymykset sekä muut globaalit haasteet muovaavat nekin osaltaan toimintaympäristöä. Energian ja raaka-aineiden kysyntä kasvaa. Keskeinen muutostrendi on globaalien arvoverkkojen pilkkoutuminen. Yritykset hajauttavat toimintojaan parhaimmaksi ja edullisimmaksi katsomaansa paikkaan, mutta uudet tuotantotavat alkavat muuttaa tuotannon allokaatiota osaltaan myös paikallisemmaksi. Talouden palveluvaltaistuminen jatkuu ja vahvistuu tuotannon sekä palvelujen yhteen kietoutuessa. Menestyminen globaalissa taloudessa edellyttää yhä suurempaa innovaatiokyvykkyyttä, erikoistumista ja tuottavuuden kasvua mm. digitalisaation ja uusien toimintatapojen kautta sekä kykyä siirtyä nopeasti ja joustavasti uusiin tehtäviin. Myös yksilöiden on pystyttävä ketterästi omaksumaan uusia asioita ja toimintatapoja. Työmarkkinoilla korostuu siirtymä yhä korkeamman tuottavuuden tehtäviin aineettoman arvonluonnin yleistyessä. Ilmaston lämpenemisen globaali torjunta edellyttää yhä laajempaa ympäristön huomiointia kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osa-alueita. Globaalisti kiristyvässä kilpailussa Suomen runsaissa luonnonvaroissa ja osaamisessa piilee merkittäviä mahdollisuuksia tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia. Keskeisimmät mahdollisuudet perustuvat biotalouden, mineraalitalouden ja vesitalouden kehittämiseen. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää kasvua, tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Konsernin toimenpitein on keskeistä kasvattaa yksityisrahoitteisten työpaikkojen määrää. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen seuraavat konsernistrategian linjauksista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Korkean arvonlisän yritystoiminta kasvaa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee ja työelämän laatu parantuu. Rakenteelliset kilpailun esteet vähenevät. Suomen energiaomavaraisuus kasvaa :59 Sivu 1

2 Talousesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa. Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on ollut 43 % vuosina Naisten osuus eri työvoimapalveluiden aloittaneista on ollut seuraava: ammatillinen työvoimakoulutus 40 % vuosina 2012 ja 38 % vuonna 2011, kotoutumiskoulutus 60 % vuosina 2012 ja 58 % vuonna 2011, palkkatuettu työ 48 % vuonna ja 50 % ja starttiraha 47 % vuonna ja 45 % vuosina Omaehtoisen opiskelun aloittaneista naisia on ollut 63 % Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jossa aiemmin toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilyvät taloudellisilta kokonaisvaikutuksiltaan ennallaan. Tavoitteena on, että kaikkien virastojen tuottavuus kasvaa 0,5 % vuonna. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talous esitys Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (määräraha) rahoitusvaltuus 399, , Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (määräraha) myöntämisvaltuus 14,786 9, Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (määräraha) myöntämisvaltuus 200, , Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (määräraha) myöntämisvaltuus 106, , Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (määräraha) myöntämisvaltuus 25,678 21, Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) hankintasopimusvaltuus 91,500 90, Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (määräraha) myöntämisvaltuus 4, Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400 myöntämisvaltuus 0,034 0, EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyöja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (määräraha) myöntämisvaltuus 291, , Energiatuki (määräraha) myöntämisvaltuus 60,000 35, LNG-terminaalien investointituki (määräraha) myöntämisvaltuus 90, Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (määräraha) myöntämisvaltuus 4, :59 Sivu 2

3 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Siviilipalvelus (määräraha) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Siirrot hallinnonalan rahastoihin (määräraha) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (02.) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (05.) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) (07.) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (määräraha) Valtionavustus yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (määräraha) :59 Sivu 3

4 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % (44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v) (45.) Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) (46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (määräraha) Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (määräraha) Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) (63.) Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (määräraha) (81.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille (määräraha) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (määräraha) Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (määräraha) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) Pääomasijoitus alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan (kiinteä määräraha) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) :59 Sivu 4

5 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (määräraha) Palkkaturva (määräraha) Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (määräraha) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) (04.) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) Eräät merimiespalvelut (määräraha) Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (määräraha) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka (43.) Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (määräraha) Energiapolitiikka Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (20.) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä :59 Sivu 5

6 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) 28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Energiatuki (määräraha) LNG-terminaalien investointituki (määräraha) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (määräraha) Kioton mekanismit (määräraha) Uusiutuvan energian tuotantotuki (määräraha) Kotouttaminen Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaukset kunnille (määräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Hallinto S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä viisi strategista ohjelmaa (Cleantech, Metsäohjelma, Hyvinvointiohjelma HYVÄ, Rakennemuutos ja työelämän toimivuus sekä Työelämä 2020), jotka toteuttavat hallitusohjelmaan perustuvia työ- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita täsmätoimin ja laajaan hallinnonalojen rajat ylittävään yhteistyöhön perustuen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat. ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, :59 Sivu 6

7 jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä. 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin 3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitykset (kpl) Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 70 > 80 > 80 Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 2,8 0 0 Valtioneuvoston asetukset (kpl) Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 0,8 < 1,0 < 1,0 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Koulutukseen ja kehittämistoimintaan osallistuneiden määrä (henkilöä) Työ- ja elinkeinoministeriön resurssien kohdentuminen tulosalueittain euroa htv euroa htv euroa htv Konserniohjaus , Työllisyys ja yrittäjyys , Työelämä ja markkinat , Elinkeino ja innovaatiot , Energia , Alueiden kehittäminen , Tieto , Johto ja ministeriön yhteiset , Strategiset hankkeet , Viestintä , Henkilöstö ja hallinto , Tarkastus 360 4, Työneuvosto, valtakunnan sovittelijain toimisto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto :59 Sivu 7

8 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia 1_ Yhteensä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,49 > 3,49 > 3,49 Määrärahan itu käyttö (euroa) Tutkimus- ja selvitystoiminta Strategiset hankkeet Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenot Muut toimintamenot Yhteensä Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon koulutus- ja kehittämiskeskus. Salmian koulutus- ja kehittämispalvelut edistävät työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon organisaatioiden toimintaa ja tuloksellisuutta. Asiakkaita ovat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot sekä näiden keskeiset yhteistyökumppanit. Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Osaamiskeskuksen palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta ) 45 Siirto momentille (-2 htv) -150 TEM:n peruskorjaus (kertaluonteisen vähennyksen palautus) 340 Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -284 Hallinnon tilatehokkuus (HO) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -179 Palkkaliukumasäästö -177 Palkkausten tarkistukset 224 Säästöpäätös Toimintamenojen tuottavuussäästö -271 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille ) -5 Vuokramenojen indeksikorotus 73 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -76 Yhteensä :59 Sivu 8

9 talous talous tilinpäätös Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon 5) keksintötoiminnan edistämistehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä keksinnöistä teetettävien selvitysten hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Talousesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maaja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Alueiden elinvoimaisuus työllisyysaste (%, vähintään) 68, työttömyysaste (%, enintään) 8,2 7,9 8,3 vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus, enintään) 6,5 6,0 4,2 väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%) - 64,1 66,5 asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%) kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (1 000 t/v) maatalouden fosforitase (kg/ha) - < 3,8 < 5,0 maatalouden typpitase (kg/ha) - < 46 < 46 luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha) Elinkeinoelämän menestystekijät rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%, enintään) elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1 5) 3,9 3,9 4,0 Väestön hyvinvointi alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%, enintään) 19,9 15,6 15 kansalaisten tyytyväisyys matkojen sujuvuuteen (asteikko 1 5, yleistyytyväisyys) 3,2 3,7 3,4 pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm) ulkomaalaisten työttömyysaste (%, enintään) 28,4 17,9 20 säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%, vähintään) henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm) < < :59 Sivu 9

10 Ohjaavien ministeriöiden yhteisesti asettamien alustavien vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokka- ja lukuperusteluissa mainitut vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä. Toiminnallinen tuloksellisuus Sidonnat ELY-keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%) EAKR-sidonnat ESR-sidonnat Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%) EAKR-maksatukset ESR-maksatukset Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1 5) 3,6-3,6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,4 - > 3,4 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot :59 Sivu 10

11 varsinainen talous Tuotot yhteensä esitys Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousn momenteilta: ja 62, ja 49, , 43, 51, 52, 62 ja 77, ja 31, , 50 ja 76, ja 64, , 45, 51 ja 64, , , , ja 52, , 22, 61 ja 63 sekä Aluehallinnon tehostaminen (HO) Siirto momentilta (0,5 htv) 39 Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) Valtori (siirto momentille ) -865 Valtori (siirto momentille ) -546 Palkkaliukumasäästö -939 Palkkausten tarkistukset Säästöpäätös Toimintamenojen tuottavuussäästö Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille ) -20 Vuokramenojen indeksikorotus 201 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -294 Tasomuutos Yhteensä talous talous tilinpäätös Siviilipalvelus (määräraha) Momentille myönnetään euroa :59 Sivu 11

12 Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia. Määrärahaa saa käyttää myös ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 :n 3 momentin mukaisesti. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Siviilipalveluksen valtiollistaminen aiheutti muutoksia palveluspaikattomien asemaan, koska siviilipalveluskeskuksen tarjoamia palvelustehtäviä voivat olla vain keskuksen omat tehtävät eivätkä enää Lapinjärven kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Muutos vaikuttaa siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleina kotiutuvien määrään. Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin palveluspaikan löydyttyä. Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä Koulutetut, henkilöä Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet, henkilöä talous talous tilinpäätös Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. REMIT-asetuksen toimeenpano (2 htv, siirto momentille ) -250 Säästöpäätös Yhteensä talous talous tilinpäätös Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : :59 Sivu 12

13 Matkailun edistämiskeskuksen arvonlisäveromenot (siirto momentille ) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen arvonlisäveromenot (siirto momentille ) Valtori (siirto momentille ) Yhteensä talous talous tilinpäätös Siirrot hallinnonalan rahastoihin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. talous talous tilinpäätös 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö (euroa) Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRENA) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä Säästöpäätös -500 Yhteensä -500 talous talous tilinpäätös :59 Sivu 13

14 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikan tulee vastata haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia. Mm. biotalous-, cleantech-, luovien alojen-, elintarvike- ja terveysteknologiastrategiat ovat olennaisia teollisuuspolitiikan osia. Teollisen toiminnan määrittelykin on muuttumassa teknologisen kehityksen ja palvelutuotannon kehittymisen myötä. Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa. Teollisen rakennemuutoksen uudistumishaasteeseen vastataan investoimalla yritysten kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistuvaan liiketoimintaan erityisesti uusilla kasvualoilla, kuten cleantech-, bio- ja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation luomat mahdollisuudet. Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : / / / Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. euroa) 280 > 150 > 350 Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 3 vuoden aikana > > Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) 7,5 > 7,7 > 7,9 Osuus koko viennistä (%) 13 > 13 > 13 Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% vähintään 10 hlön yrityksistä) > 56 > 56 > :59 Sivu 14

15 / / / Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien yritysten määrä (% vähintään 10 hlön yrityksistä) > 21 > 21 > 21 Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista (%) Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden kasvaa kasvaa kasvaa liiketoiminnan määrä Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot kasvavat 3,8 3,8 4,0 (%/BKT) Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu Viennin määrä (mrd. euroa) 72 > 72 > 76 Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) > 4,5 > 4,5 > 4,5 Suorien ulkomaisten investointien osuus BKT:stä (%) Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle Alan liikevaihto, vienti, jalostusarvo ja uusien yritysten määrä kasvaa kasvaa kasvaa Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Finpro ry sekä useat muut valtionapuyhteisöt. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Kaivannaisteollisuus ja yhdyskuntien raaka-ainehuolto vahvistuvat osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta. Kestävien energiaratkaisujen ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat. Geotieto osana yhteiskunnan ja globaalien kehityshaasteiden ratkaisua. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tulosalueiden osuus kustannuksista, % mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 59, :59 Sivu 15

16 energiahuolto ja ympäristö 20, maankäyttö ja rakentaminen 20, Tuotokset ja laadunhallinta Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset malmipotentiaaliennusteet ja uudet tulkinnat, kpl 3 3 muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km Julkaiseminen vertaisidut kansainväliset julkaisut, kpl Palvelukyky ja laatu sisäiset auditoinnit, kpl Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,44 3,5 3,5 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle :59 Sivu 16

17 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -942 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -127 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille ) -20 Palkkaliukumasäästö -135 Palkkausten tarkistukset 171 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) -177 Toimintamenojen tuottavuussäästö -184 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille ) -98 Vuokramenojen indeksikorotus 48 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -51 Yhteensä talous talous tilinpäätös (02.) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. Vuonna voimaan tulevan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä.annetun lain (xxx/) mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toiminta päättyy Toiminta jatkuu valtion erityistehtäväyhtiönä 1.1. alkaen. Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -177 Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentille ) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -104 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille ) -158 Palkkaliukumasäästö -227 Palkkausten tarkistukset 217 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) Tutkimusinfrastruktuurit (HO) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille ) -789 Yhteensä talous tilinpäätös :59 Sivu 17

18 (05.) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. Valtioneuvosto hyväksyi 5.9. periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi. Periaatepäätöksen mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT (VTT) ja Mittatekniikan keskus (MIKES) yhdistetään ja niistä muodostuva uusi yksikkö yhtiöitetään. Osana uudistusta MIKES:in akkreditointiyksikkö (FINAS) sijoitetaan osaksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa (Tukes). FINAS-akkreditointipalvelu (siirto momentille ) -420 Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentille ) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -29 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille ) -4 Palkkaliukumasäästö -24 Palkkausten tarkistukset 32 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) -35 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille ) -19 Yhteensä talous tilinpäätös Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen 2) Team Finland -ennakointiverkoston toimintamenoihin sekä ennakointimallin kehittämiseen ja toteuttamiseen. S e l v i t y s o s a : Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Tuottavuus ja kansainvälinen liiketoiminta kasvavat ja elinkeinoelämä uudistuu erityisesti radikaalien innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan laajaalaistumisen avulla Nopean kasvun nuoret yritykset Rahoitettujen nuorten yritysten lukumäärä Yritysten ennakoitu liikevaihto/tekesin rahoitus, kerroin Yritysten toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 0, Kansainvälistyvät kasvuyritykset Kehitettyjen liiketoimintojen ennakoitu liikevaihto/tekesin rahoitus, kerroin Kehitettyjen liiketoimintojen toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 0, Julkiset tutkimusorganisaatiot Verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä 15, :59 Sivu 18

19 Menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat Kansainvälistyvät kasvuyritykset Rahoitettujen hankkeiden uutuusarvo (indeksi 0 100) Kansainvälisen liiketoiminnan osuus yritysten liikevaihdosta Suuryritykset Suurten yritysten Tekes-rahavirrat, % Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Tekes-projekteissa, % Julkiset tutkimusorganisaatiot Kansainvälisten yhteisprojektien osuus (% kaikista projekteista) Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja Useita asiakassegmenttejä koskevat erityisteemat Työorganisaatioiden kehittämishankkeista hyötyvien työntekijöiden määrä, kpl Cleantechin osuus Tekesin rahoituksesta (%) Kansallisia energia- ja ympäristötavoitteita suoraan edistävien innovaatioiden määrä Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien , , ja määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla. Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallinen taloudellisuus Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % 4,2 < 5,0 < 5,0 Tuottavuus Käynnistyvä projektivolyymi, milj. euroa/htv 3,3 > 2,7 > 2, :59 Sivu 19

20 Tuotokset ja laadunhallinta Palvelukyky ja laatu Suoritteet Pk-yritysten osuus rahoituksesta, % 67 > 60 > 60 Asiakaspalautteen yleis Tekesin toiminnasta (1 5) 4,0 > 4,0 > 4,0 Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 57 < 59 < 59 Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika suuryrityksille, vrk 69 < 70 < 70 Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 22 < 21 < 21 Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,5 < 0,6 < 0,6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,5 3,5 > 3,5 Määrärahan itu käyttö (euroa) Hanke- ja ohjelmatoiminta Toimintamenot Yhteensä Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle :59 Sivu 20