JÄÄMISTÖSUUNNITTELU Syksy 2013. Antti Kolehmainen

JÄÄMISTÖSUUNNITTELU Syksy 2013 Antti Kolehmainen

Mitä jäämistösuunnittelu on? Kyse on toimista, joilla perittävä (P ) vaikuttaa a) kuolinpesän hallintoon, b) jaettavan omaisuuden määrään tai laatuun taikka siihen, c) kuka tai ketkä ovat edunsaajia sekä d) mitä ja kuinka paljon he jäämistöstä saavat - tapoja, joilla P voi vaikuttaa siihen, kuka hyötyy hänen omaisuudestaan ja kuinka varallisuudensiirto tarkoituksenmukaisinta järjestää. - erityisesti kuolinpesän muiden intressitahojen, kuten lesken, perillisten ja velkojien oikeusaseman P:n suunnittelutoimille asettamia rajoitteita. - vero-oikeudellista tarkastelua = pyritään yhdistämään näiden oikeudenalojen näkökulmat. Marssijärjestys on kuitenkin selvä: tahdin määrää yksityisoikeus. - toimiva jäämistösuunnittelu lähtee P:n ja usein myös perinnönsaajien tahdosta järjestää jäämistö tietyllä tavalla. Tämän tahdon tulee määrätä oikeustoimien sisältö. Vaikka verotus onkin osa jäämistösuunnittelua, sen tulisi astua kuvaan vasta sen jälkeen, kun P + perilliset tietää, mitä hän haluaa.

Jäämistösuunnittelun keinoista 1) Sukupolvenvaihdosta koskeva, 2) Jäämistön ohittamiseen tähtäävä, 3) Edunvalvontaa koskeva, 4) Parisuhdeoikeudellinen Riittävän ajoissa aloitetulla suunnittelulla saavutetaan yleensä varmimmin haluttu lopputulos.

Jäämistösuunnittelun epävarmuustekijöistä Omaisuuden siirtyminen P:ltä edunsaajalle on monivaiheinen prosessi, jonka eri vaiheisiin liittyy epävarmuustekijöitä: 1.Parisuhdetta koskeva normisto - Lesken (L) tasinkoprivilegioikeus (TP) - L:n oikeus asua jäämistöön kuuluvassa asunnossa rintaperillisten (RP) lakiosavaatimuksista huolimatta - osituksen sovittelu 2. Myös avosuhteen purkautumiseen saattaa kytkeytyä yllätyksiä - Hyvitys (AvoL) - perusteettoman edun palauttaminen yms. (Avol ulkopuolisissa tilanteissa) Erilaisten sopimusten avulla parisuhdenormiston aiheuttamia epävarmuustekijöitä on mahdollista vähentää. 3. Pesänselvitysvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla - omaisuuden realisoiminen - jäämistön huono hoito Erilaisilla testamentti- ja kuolinpesän hallintoa koskevilla määräyksillä näitäkin epävarmuustekijöitä voidaan pienentää 4. Perinnönjakovaihe: - RP:n lakiosavaatimus - Testamentti usein kaavamainen määräys; ei ehkä alun perin vastannut laatijansa tarkoituksia.

Parisuhdeoikeus ja jäämistösuunnittelu Koska perintöosat määrätään vasta osituksen jälkeen, osituksen lopputulos vaikuttaa yleensä perinnönjaon lopputulokseen silloin, kun P oli kuollessaan avioliitossa. - avio-oikeutta (AO) koskevilla määräyksillä voi vaikuttaa: - osituksen lopputulokseen, ja sitä kautta jäämistön säästöön, vaikuttaa myös se, miten P:n aviopuoliso hoitaa omaa omaisuuttaan tai tekee velkaa. Samoin siihen vaikuttaa omaisuuden siirtyminen AO-omaisuudesta VO-omaisuuteen tai päinvastoin. - Kun P oli kuollessaan avioliitossa, perillisten jakoasemaan vaikuttaa lisäksi perimyksen kaksipolvisuus. - yhteisiä rintaperillisiä. yhteiselle RP:lle jommankumman puolison AO-omaisuudesta annettu lahja vähennetään jo ensin kuolleen puolison jälkeen.

Avioehtosopimus jäämistösuunnittelun keinona Varmistaa, että tietty omaisuus saadaan toisen puolison kuoleman jälkeen siirrettyä halutulle taholle + vaikuttaa osituksessa ja sitä kautta perinnönjaossa siirtyvän omaisuuden määrään. A. Kummallakaan ei AO:ta mihinkään toisen omaisuuteen suojaa varakkaampaa puolisoa / hänen kuolinpesäänsä tasingonmaksuvelvollisuudelta. B. Kummallakaan ei AO:ta tiettyyn toisen omaisuuteen määrätty omaisuus pois puolittamisen piiristä + voidaan pyrkiä suojaamaan varakkaampaa puolisoa taikka hänen kuolinpesäänsä (esim. perheyritys / pitkään suvussa ollutta maaomaisuutta, ei joudu ulkopuolisille). C. Toisella aviopuolisolla ei ole AO mihinkään / tiettyyn toisen puolison omaisuuten suojaa varakkaampaa puolisoa / hänen kuolinpesäänsä tasingonmaksuvelvollisuudelta. - Ae.sopimuksella voidaan siis estää muun muassa se, että L:n tasinkovaade muodostuu P:n tavoitteleman omaisuudenjaon esteeksi P:llä mahdollisuus testamentata omaisuutensa niin, että toisen puolison AO ei tee jälkisäädöksestä miltään osin tehotonta.

Ositussopimus (=sopimus vastaisen avioeron varalta) jäämistösuunnittelun keinona Ei sido kuolemaan perustuvassa osituksessa - Sopia esim. tasingon määrästä sekä tasinkona annettavasta omaisuudesta. Kun sovitaan tasingon määrästä, se ei vaikuta myöhemmin yllättävällä tavalla P:ltä jäävään jäämistöön. pyrkiä varmistamaan tavoiteltu varallisuuden jakautuminen puolisoiden kesken mahdollisessa avioero-osituksessa ja varmistaa, että aviopuolisot voivat esimerkiksi testamentata määrätyn omaisuuden haluamalleen taholle ilman, että toisen puolison tasinkovaade estää sanotun omaisuuden siirtymisen. - voidaan lähtökohtaisesti sopia kaikista avioliiton päättymiseen liittyvistä sellaisista asioista, joita ei ole nimenomaisesti määrätty tuomioistuimelle kuuluviksi

Tasinko ja jäämistösuunnittelu Osituksessa enemmän AO-omaisuutta omistava puoliso joutuu maksamaan vähemmän vastaavaa omaisuutta omistavalle puolisolleen tasinkoa. Jäämistöosituksessa L:llä on kuitenkin oikeus pidättäytyä tasingon maksamisesta, jos osituslaskelma osoittaa, että L olisi tasinkoa maksava osapuoli (AL 103.2 ). Tasinkoprivilegiä (TP) käyttämällä kuollutta puolisoaan varakkaampi L saa itse osituksessa enemmän omaisuutta + pystyy tätä kautta siirtämään sitä enemmän edunsaajilleen. - voi käyttää TP:tä myös osittain L voi tasingon määrän puitteissa harkita, paljonko haluaa omaisuutta ja minkä verran siirtää sitä perillisille. Lisäksi EP antanut L voi TP:llä säännellä ennakon määrän vaikutusta perinnönjaossa.

Tasinko ja jäämistösuunnittelu Esimerkki P:llä on AO-omaisuutta 100 000. L:n AO- omaisuuden säästö on 200 000. Lisäksi L on antanut 40 000 EP:nä AO-omaisuudestaan puolisoiden yhteiselle RP:lle A:lle. AL 94a :n mukaan tällainen EP lisätään ennen jakoa antajan AO-omaisuuden säästöön ja toisaalta vähennetään osituksessa perillisille tulevasta osuudesta. Osituslaskelma: P AO-omaisuus 100 000 200 000 EP. vastike 40 000 340 000 L:n AO on 340 000 / 2 = 170 000 P:n AO on 170 000 40 000 = 130 000 L:n pitäisi maksaa tasinkoa 70 000 - Jos L vetoaa TP:n, P:n perilliset saavat tämän kuoltua perintöä 60 000. Jos L ei vetoa TP:n, perillisten osa on 130 000. L pystyy tasinkoetuoikeuden avulla sääntelemään perillisten osuutta ja samalla omaa osuuttaan 70 000 rajoissa. - Voi antaa perillisille enemmänkin omaisuutta kuin 70 000. P:n perillisten saanto ei ole perintö, vaan kysymyksessä on 70 000 ylittävältä osalta L:n lahja perillisille. Tilanne sama, jos L disponoi tasingosta jonkun tahon hyväksi. L

Tasinko ja jäämistösuunnittelu TP:n voi vedota vain L itse. Oikeus ei siirry L:n KP:lle / osakkaalle. Jos tasingonmaksuvelvollisia ovat perilliset, noudatetaan normaalisääntöjä. Lähtökohta on se, että tasinkoa luovuttava taho saa päättää, mitä omaisuutta se haluaa tasoituseränä luovuttaa. Tasingon valinnalla voidaan toteuttaa jäämistösuunnittelua A. Vaikuttaa jäämistön laatuun. B. Voidaan joskus vaikuttaa jäämistön määrään sekä L:n asemaan. Tasingon valinnalla voidaan sivuuttaa L:n PK 3:1a:n mukainen asumisoikeus L:lle annetaan hänen kodikseen sopiva asunto tasinkona omistusoikeudella. Tämä lisää perilliselle tulevan perintö- ja lakiosan määrää. - varakas kuolinpesä / PK 3:1a:n tarkoittama asunto hyvin vähäarvoinen.

Hallintaoikeus ja jäämistösuunnittelu Lesken vähimmäissuoja: - RP / testamentinsaajan jakovaatimuksesta huolimatta L saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan L:n kodiksi sopivan asunnon, jos L:n varallisuuteen ei sisälly hänen kodikseen sopivaa asuntoa. - Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. L:n vähimmäissuoja hankaloittaa jäämistösuunnittelua. P:n täytyy ottaa tämä oikeus huomioon, kun laatii testamenttia. Hän voi määrätä L:n vähimmäissuojan kohteena olevasta omaisuudesta, mutta L:n käyttöoikeus rajoittaa määräämisvaltaa. - Vähimmäissuojaa koskeva säännös antaa L:lle mahdollisuuden maksimoida oma taloudellinen etunsa. Etenkin yhdistyneenä TP:ä koskevan oikeuden käyttämiseen L:n vähimmäissuojaa koskeva oikeus saattaa tuottaa L:lle erittäin edullisen lopputuloksen.

Vastike ja jäämistösuunnittelu AL 94 : kun aviopuoliso on oloihinsa soveltumattomalla tavalla aiheuttanut AOomaisuutensa pienenemisen. AL 94a : kun puoliso on antanut EP:n AO-omaisuudestaan. Vastikeoikeuteen vetoamalla (L ja perilliset) voi kasvattaa puolisoiden yhteenlaskettua AO-säästöä ja tätä kautta omaa jako-osuutta. - Puolisot voivat varsin vapaasti määrätä oikeudestaan jäämistöön ilman, että näiden toimien katsotaan loukkaavan toisen puolison oikeutta tavalla, joka oikeuttaa vastikkeeseen. 1. Lakiosasta luopuminen 2. Perintöosuudesta 3. Puolisot saavat varsin vapaasti määrätä myös oikeudestaan testamenttiin. Myöskään testamentattua omaisuutta ei ole pakko ottaa vastaan. - Jos puoliso on kuitenkin ryhtynyt perintöön ja myöhemmin perinnönjaossa luopuu vaatimasta osuuttaan täysimääräisenä Vastikeoikeus, jos aiheuttanut luopujapuolison omaisuuden olennaisen vähentymisen.

Puolison ylivelkaisuuteen varautuminen AL:n järjestelmä antaa puolisoille oikeuden yksipuoliseen AO:n poistamiseen siinä tapauksessa, että toinen puoliso joutuu konkurssiin. AO:n poistamista haluavan puolison tulee ilmoittaa asiasta maistraatille vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta Aviovarallisuusyhteys katkeaa P voi varmistua siitä, että hänen omaisuuttaan ei joudu mahdollisessa jäämistöosituksessa toisen puolison velkojen katteeksi. - AL 103.2 antaa myös kuolleen puolison perillisille oikeuden pidättäytyä tasingon maksamisesta, jos toisen puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin. - Voivat vedota vielä ositusperusteen synnyttyä osituksen aikana. - Tosiasiassa em. normien (AL 35.4 ja AL 103.2 ) soveltamisala varsin rajattu lesken ylivelkaisuus muissa tapauksissa (velkajärjestely tai ulosotto) ei ole peruste kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa eloonjääneelle puolisolle. Näihin tilanteisiin tulee varautua muulla tavoin.

Puolison ylivelkaisuuteen varautuminen Ae.sopimuksessa on mahdollista hyödyntää velan lopullista vanhentumista. Puolisot voivat sopimuksella ennakoida sen, että toisen puolison velat ovat lopullisesti vanhenemassa tiettynä ajankohtana. Tällöin AO voidaan poistaa määräajaksi, jonka päättymispiste sovitetaan yhteen velkojen lopullisen vanhentumishetken kanssa. ESIM. M joutui 1990-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin ja hänet tuomittiin useilla lainvoimaisilla tuomioilla henkilökohtaisesti maksamaan velkojilleen satoja tuhansia euroja. M ei ole kyennyt maksamaan velkojaan, vaan ne jääneet ulosoton piiriin. Viimeinen velkoja koskeva tuomio annettiin 1.6.1999. Tämä velka vanhentuu lopullisesti 1.6.2014. M:n puolison N:n omaisuus koostuu pääosin hänen perimästään sukutilasta. N haluaa testamentata tilan veljelleen A:lle. Ongelma: jos N kuolee ennen M:ää, N:n KP joutuu maksamaan tasinkoa M:lle niin paljon, että testamenttia ei ole mahdollista toteuttaa. M taas ei halua tehdä AO:n lopullisesti poissulkevaa ae.sopimusta ja luopua tasinko-oikeudestaan. Myöskään M ei halua, että N:n omaisuutta käytettäisiin M:n velkojen maksamiseen. M tekee N:n kanssa ae.sopimuksen, jossa AO:n voimassaolo sovitetaan yhteen velkojen lopullisen vanhentumisen kanssa eli M:n AO N:n omaisuuteen poistetaan 2.6.2014 asti. Ylivelkainen L voi luopua vaatimasta tasinkoa puolisonsa KP:stä, vaikka AO:sta ei olisi sovittu mitään. luopuminen ei ole toimi, joka olisi peräytettävissä takaisinsaannissa.

Nimiperiaate ja avioliitto Puolisot voivat jo omaisuuden hankintavaiheessa arvioida, kumman nimiin tietty esine on jäämistöositusta ja sitä seuraavaa perinnönjakoa silmälläpitäen tarkoituksenmukaista hankkia. Näin voidaan varautua esim. pienituloisen puolison leskeyteen siten, että varallisuutta hankitaan hänen nimiinsä lahjaverotusriski. Samaan lopputulokseen voidaan pyrkiä testamentilla. Esitetty järjestely vähemmän omistavan puolison kannalta turvallisempi, koska varakkaampi puoliso voi peruuttaa tekemänsä Jos puolisoilla ei ole RP:iä, L perii puolisonsa omistuskysymyksellä ei merkitystä leskeysaikaa silmällä pitäen eikä yleensä ole merkitystä L:n jälkeisessä pesänjaossa, jos puolisoilla ei ole VOomaisuutta. Pesänjaossa omaisuus yleensä puolitetaan sukuhaarojen kesken. Tästä poiketaan, jos ainakin toisella puolisolla oli VO- omaisuutta. Omistuskysymyksillä on merkitystä, kun L voi käyttää TP oikeutta / puolisoiden keskinäinen AO suljettu pois. Nimiperiaate ratkaisee jaon.

Avoliitto ja jäämistösuunnittelu Avoliittolaki 1.4.2011 Puolison AO:ta ei tarvitse ottaa huomioon. Varakkaampi voi testamentata omaisuutensa ilman, että mahdollinen tasingonmaksuvelvollisuus estää jälkisäädöksen täytäntöönpanon. Nimiperiaate ratkaisee, mitä omaisuutta kumpikin avopuoliso voi siirtää perinnön / testamentin kautta eteenpäin. Jos yhteiselämän aikana tapahtunut asioita, joiden vuoksi nimiperiaatteen perusteella tapahtuva omaisuuden jakaminen ei parisuhteen lakattua johda hyväksyttävään lopputulokseen ja toisella avopuolisolla on tämän vuoksi oikeus saada kompensaatiota joo entiseltä avopuolisoltaan / tämän KP:ltä. A. Avoliittolaki : Vähintään 5 v yhteistaloudessa asuneet, sekä ne, joilla on / on ollut yhteinen taikka yhteisessä huollossa oleva lapsi. - Hyvitys, jos puoliso omalla panoksellaan auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan. * Oikeus hyvityksen ei henkilökohtainen: siirtyy avopuolison perillisille ei voida olla etukäteen varmoja, minkä suuruiseksi avopuolison jäämistö tulee muodostumaan.

Avoliitto ja jäämistösuunnittelu Kun suunnitellaan avopuolisoiden omaisuuden sukupolvenvaihdosta, hyvityksen edellytyksiin kiinnitettävä huomiota, jotta mahdollinen hyvitys ei estä jäämistösuunnittelun toteuttamista. Mahdolliseen hyvitykseen avopuolisot voivat varautua tekemällä sitä koskevan sopimuksen. Sopimus esim: - panostusten korvaamisesta - hyvityksen antamista koskevia määräyksiä ei sovelleta - miten omaisuus jaetaan suhteen purkautuessa - täsmentää sopimuksen piiriin kuuluva omaisuus - omistussuhteista - tiettyjä AvoL säännöksiä ei sovelleta heihin. Avopuolisot eivät voi tehdä ae.sopimusta, jossa sovittaisiin heidän välisestä AO:sta.

Avoliitto ja jäämistösuunnittelu Avoliittolain ulkopuolelle jäävät avosuhteet Avoliittoihin sovelletaan edelleen samoja yleisiä siviilioikeudellisia oppeja kuin ennen AvoL voimaantuloa. AvoL:n ulkopuolelle jäävissä avoliitoissa sovelletaan vain näitä normeja. Muukalaisperiaate Omistaminen: kummalla on saanto tiettyyn omaisuuteen. - Nimiperiaatteesta voidaan poiketa, jos pystytään osoittamaan, että puolisoiden yhteisenä tarkoituksena on esineen hankintahetkellä ollut hankkia määrätty esine yhteiseen lukuun. - Perusteettoman edun palautus - Myös vahingonkorvaus, hallinnan palautus sekä sopimuksen kohtuullistaminen ja pätemättömyys ovat oikeudellisia instituutioita, joilla on mahdollista suojata avopuolisoita. Keskinäisillä sopimuksilla voi parantaa ei-omistavan puolison asemaa sekä toteuttaa jäämistösuunnittelua. - omistussuhteista sekä omaisuuden jaosta - Testamentin avulla avopuolisot voivat turvata avolesken taloudellista asemaa. Avosuhteissa korostuu testamentin merkitys, koska avopuoliso ei voi saada suojaa avio- tai perintöoikeuden nojalla

TESTAMENTTI JA JÄÄMISTÖSUUNNITTELU -Yleistä Oman riskinsä testamentin avulla tehtävän jäämistösuunnittelun onnistumiselle muodostavat - Ositusta edeltävän välitilan aikana tehdyt luovutukset - Ositus:L:lle maksettava tasinko saattaa pienentää sen omaisuuden määrää mistä perittävä saa testamentillaan määrätä. - L:n asumissuoja - Pesänselvitys - Perinnön ja testamentin ennakot voivat vaikuttaa lopulliseen jakoon testamentin toteuttamista hankaloittavalla tavalla. - Testamentinensisaajan toimet voivat aiheuttaa ongelmia toissijaissaajan kannalta. - Lakiosajärjestelmä yleensä: voi aiheuttaa yllätyksiä myös silloin, kun P on tehnyt puolisonsa hyväksi omistusoikeustestamentin. Jos lakiosaan ei tällöin ole vedottu ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen, sitä ei voida tehdä enää L:n kuoltua. Lakiosat tulee vaatia, laskea ja toteuttaa erikseen kummankin vanhemman jälkeen.

TESTAMENTTI JA JÄÄMISTÖSUUNNITTELU - Lakiosat ja avustukset P:n todellista testamenttausvapautta arvioitaessa täytyy AOmääräysten lisäksi ottaa huomioon myös lakiosat. Lakiosia ei aina määritetä P:ltä jääneestä osituksen jälkeisestä netto-omaisuudesta. - Tähän arvomäärään voidaan joutua RP:n vaatimuksesta tekemään PK 7 luvun tarkoittamia laskennallisia lisäyksiä. Jos perittävä on eläessään antanut merkittäviä EP, suosio- tai testamenttiin rinnastuvia lahjoja, RP:n arvomääräisten lakiosien yhteismäärä saattaa kasvaa niin suureksi, että testamentinsaajien oikeuksia ei pystytä toteuttamaan reaalijäämistöstä. - P:n maksamilla liian suurilla henkivakuutusmaksuilla voi olla sama seuraus.

TESTAMENTTI JA JÄÄMISTÖSUUNNITTELU - PK 8 luvun hyvitykset Näiden vaatimusten toteuttaminen menee aina testamentinsaajan oikeuden edelle (PK 8:6). 1) lapselle annettava kasvatusavustus (PK 8:1), 2) kihlakumppanille, L:lle / avopuolisolle suoritettava avustus (PK 8:2), 3) testamentintekijän osuudesta toimeentulokyvyttömälle lapselle maksettava avustus (PK 8:3), 4) vanhemmille suoritettava avustus (PK 8:4) sekä 5) P:tä jatkuvasti työllään avustaneen henkilön työhyvitys (PK 8:5). - onko jollakin jollakin mahdollisesti oikeus saada PK 8 luvun tarkoittamia suorituksia + tarvittaessa tämä huomioon testamenttia laadittaessa.

Testamentti ja aviovarallisuusjärjestelmä TP:n vaikutus testamenttauskompetenssiin on mahdollista ymmärtää 2 eri tavalla. 1) lakiosa määräytyy reaalisen nettojäämistön mukaan silloin, kun leski on vedonnut TP:n. 2) lakiosa tulee laskea ottamatta huomioon sitä, että L ehkä vetoaa TP:n. P:n lahjoitus- ja testamenttausvalta supistuisi. ESIMERKKI. Avioliitto purkautuu P:n kuoleman vuoksi. P:n AO-omaisuuden säästö on 100 000 ja L:n AO-omaisuuden säästö 300 000. P:ltä jää kaksi RP:tä A ja B. P ei ole tehnyt eläessään lakiosaa loukkaavia luovutuksia. Testamentattava vapaaosa on periaatteessa mahdollista laskea kahdella eri tavalla: a) Lakiosa lasketaan reaalisen nettojäämistön 100.000 mukaan, kun L on vedonnut TP:n = RP:n lakiosa on 25 000. b) lakiosa määrätään osituksen laskennallisen lopputuloksen perusteella ottamatta huomioon sitä, että L mahdollisesti pidättäytyy tasingon maksamisesta = RP:n lakiosat ovat 50 000. P:n koko omaisuus menisi lakiosien maksuun ja vapaaosan suuruudeksi jäisi 0. Jälkimmäinen laskutapa puuttuu liian paljon P:n oikeuteen testamentata omaisuuttaan. Lakiosa lasketaan siis reaalisen nettojäämistön mukaan silloinkin, kun L on vedonnut TP:n.

Rintaperillisen lakiosaoikeus (LO) RP on P:n tekemästä testamentista huolimatta oikeutettu saamaan LO:ta vastaavan arvomäärän omaisuutta + tämä arvomäärä tulee saada rajoituksista vapaana. Tämä määräys rajoittaa P:n testamenttauskompetenssia l. erilaisia oikeuksia myöntäessä huomioon RP:n LO:t. LO on ½ lakiosaperillisen perintöosan arvosta. Testamentinsaaja voi vedota omaksi edukseen P:n antamaan EP:n, suosiolahjaan, testamenttiin rinnastuvaan lahjaan sekä P:n maksamiin ylisuuriin henkivakuutusmaksuihin. P:n jäämistöä ei voida jakaa 2 yhtä suureen osaan: laki- ja vapaaosaan. - perinnöttömäksi tekeminen - perinnöstä luopuminen. LO lasketaan itsenäisesti jokaisen perillisen osalta. - P voi määrätyissä tilanteissa kasvattaa vapaaosan määrää tekemällä jostain RP:stä perinnöttömän / saamalla hänet luopumaan perinnöstään. Tällöin perintö tosin yleensä kuuluu sijaantuloperilliselle. Jos niitä ei ole, perintöoikeutensa menettäneen perillisen osuus siirtyy vapaaosaan.

Rintaperillisen lakiosaoikeus - Testamentti ja avioehtosopimus AO-määräyksillä on mahdollista toteuttaa jäämistösuunnittelua. Ongelmia voi aiheuttaa PK 17:1:n määräys, jonka mukaan sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön. AE-määräyksen noudattaminen voi johtaa siihen, että LO jäämistö jää pienemmäksi kuin se olisi ollut ilman ae:ta. - huomioon myös RP:n LO-oikeus. Kaikki ae-sopimusten määräykset eivät ole lakiosaperillisiin nähden tehokkaita. Se, että ae-sopimuksessa on määräys kuoleman varalle, ei tee siitä kiellettyä kuolemanvaraistointa. Ongelmaton: puolisoilla on AO toistensa omaisuuteen, jos avioliitto purkautuu kuoleman johdosta. aviovarallisuussuhteet määräytyvät suoraan AL:n nojalla, joten ae-sopimus ei pienennä P:n jäämistöä. Sama, kun ae-opimuksessa määrätään, että puolisolla N on AO kaikkeen M:n omaisuuteen, mutta M:llä ei ole lainkaan AO:ta N:n omaisuuteen N saa osituksessa ½ M:n omaisuudesta riippumatta, kumpi heistä varakkaampi. Ko. AE johtaa siis M:n jäämistön pienenemiseen, jos avioliitto purkautuu M:n kuoleman johdosta. KO. avioehto on nimenomaisesti mainittu AL 41 :ssä

Rintaperillisen lakiosaoikeus - Testamentti ja avioehtosopimus Esimerkki Puolisolla N on omaisuutta 800 000 ja M:llä 200 000. Puolisoilla on kaksi RP A ja B. M ja N ovat tehneet yksipuolisen ae:n, jonka mukaan N:llä on AO kaikkeen M:n omaisuuteen, mutta M:llä ei ole lainkaan AO:ta N:n omaisuuteen. A. M kuolee ensin: Ositus: N saa 900 000 ja M:n jäämistö on 100 000. - Keskinäisen omistusoikeustestamentin avulla voidaan perinnönjaossa siirtää varakkaammalle puolisolle vielä 50 000, jolloin N:lle tulee 950 000. RP:t A ja B saavat vain LO:n 25 000. B. N kuolee ensin: Ositus: N:n KP saa 800 000 ja M 200 000 (M vetoaa TP:n). N:n jäämistöstä RP:n A ja B LO:t ovat 200 000 molemmilla (ilman testamenttimääräyksiä). - Testamentin avulla N voi halutessaan ohjata A:lle esimerkiksi 600 000. - Tämä järjestely soveltuu tilanteisiin, joissa halutaan turvata varakkaamman puolison asema riippumatta siitä, kumpi kuolee ensin. Jos M ei vetoa TP:n, N pystyy ohjaamaan A:lle 675 000. Tällöin N:n KP saa tasinkoa M:ltä 100 000. N:n KP:n säästö on siis 900 000, jolloin A:n ja B:n LO:t ovat molemmilla 225 000.

Rintaperillisen lakiosaoikeus - Testamentti ja avioehtosopimus Vaikeampi tilanne puolisolla N on AO M:n omaisuuteen, jos ositusperusteena on kuolema, mutta jos avioliitto purkautuu avioeron vuoksi, kummallakaan ei ole AO:ta. - Samat oikeusvaikutukset aikaan tekemällä em. AE:n sijaan 2 erillistä sopimusta: 1) tavallisen yksipuolisen AE-sopimuksen ja, 2) sopimuksen avioeron varalta. - Tällöin jälkimmäiseen sopimukseen liitettäisiin määräys, jonka mukaan kumpikaan puolisoista ei maksa toiselle tasinkoa, jos avioliitto päättyy avioeroon. Koska asiasta voidaan sopia pätevästi kahdella eri sopimuksella, olisi ongelmallista pitää AE-sopimusta pätemättömänä PK 17:1:n nojalla pelkästään siitä syystä, että asioista on sovittu samassa asiakirjassa - Yksipuolisen AE-sopimus L:n hyväksi ilman, että nimetään se taho, jota suositaan. L saa aina puolet P:n omaisuudesta siitä riippumatta, kumpi heistä on varakkaampi. jäämistöön, josta LO:t lasketaan, jää ainoastaan ½ ensin kuolleen puolison nettovarallisuudesta.

Rintaperillisen lakiosaoikeus - Testamentti ja avioehtosopimus KKO 2000:100. Puolisot oli tuomittu avioeroon. Puolisoiden välisessä AE-sopimuksessa oli sovittu, että avioliiton purkautuessa avioeron vuoksi kummallakaan puolisolla ei ollut AO:ta toisen omaisuuteen ja että avioliiton purkautuessa toisen puolison kuoleman johdosta L:llä oli AO kuolleen puolison omaisuuteen. AEsopimus katsottiin päteväksi. (Ään.) - KKO: AE-sopimus pätevä. - Ko. tapauksessa AE-sopimusta sovellettiin kuitenkin avioeroosituksessa, eikä puolison kuoleman jälkeen tehtävässä jäämistöosituksessa. Siinä ei tullut esille kysymys puheena olevan AO-määräyksen jäämistöoikeudellisesta pätevyydestä. Tämän ratkaisun pohjalta ei voi tehdä päätelmää, että L:n hyväksi tehdyt yksipuoliset AE:t olisivat päteviä.

Rintaperillisen lakiosaoikeus - Testamentti ja avioehtosopimus Esimerkki N omaisuus 600 000 ja M 400 000. 2 RP A ja B. Em. yksipuolisen AE:n L:n hyväksi. A. M kuolee ensin. Ositus: N saa 800 000 ja M:n perillisille jää 200 000. B. N kuolee ensin. Ositus: M saa 700 000 ja N:n perillisille jää 300 000. - Puolisot N ja M ovat tehneet lisäksi keskinäisen omistusoikeustestamentin. A. M kuolee ensin. Ositus ja perinnönjako: N saa 900 000 ja M:n perillisille jää 100 000. B. N kuolee ensin. Ositus ja perinnönjako: M saa 850 000 ja N:n perillisille jää 150 000. - AE-määräyksen ja testamentin yhdistelmällä L saisi aina ¾ kuolleen puolison varoista ja LO:ta vaativat perilliset joutuisivat tyytymään ¼ osaan. Tällainen AO:sta määrääminen ylittää AL 41 :ssä asetetut rajat. Se on RP:lle liian epäedullinen. puolisoiden on nimettävä se taho, kumpaa suositaan, jos he haluavat tehdä yksipuolisen AE-sopimuksen. AE-sopimuksella ei voida mortis causa vaikutuksin kaventaa RP:n LO-oikeutta enemmän kuin AL 41 sallii. Tämän tulkinnan mukaan L:n hyväksi tehty yksipuolinen AE ei ole sallittu

Rintaperillisen lakiosaoikeus - Testamentti ja avioehtosopimus Esimerkki Yrittäjä M omistaa noin 1.000.000 arvoisen yrityksen X Oy:n. Lisäksi hän pörssiosakkeita omistaa 200.000 euron arvosta. Hänen puolisonsa N omistaa saman verran arvopapereita eli 200.000 euron arvosta. Lisäksi hän omistaa 400.000 arvoisen sijoitusasunnon. 62 vuoden ikäinen M on maksanut työelämänsä aikana vain pieniä yrittäjän eläkemaksuja ja hänen tuleva eläkkeensä tulee jäämään vaatimattomaksi, noin 1.000 euroa / kk. Se sijaan hänen lääkärivaimonsa N:n eläke tulee olemaan 3.000 /kk. M ja N saapuvat luoksesi ja kertovat, että he haluavat järjestää asiansa niin, että M pystyy testamentilla siirtämään X Oy:n ko. Yrityksessä jo työskentelevälle pojalleen A:lle ja mielellään ainakin lakiosan verran muuta omaisuutta tyttärelleen B:lle. N ei halua maksimoida omaa etuaan, vaan on valmis järjestelyihin, joilla em. tavoitteeseen päästään. a) Mitä neuvot puolisoita tekemään ja b) Kuinka paljon varallisuutta ehdottamasi järjestelyn mukaan siirtyy leskelle ja kuinka paljon ensin kuolleen puolison kuolinpesälle sen mukaan, että: - M kuolee ensin - N kuolee ensin * Oletuksena on, että omaisuuden arvot ovat samat ensin kuolleen puolison kuollessa.

Rintaperillisen lakiosaoikeus - Testamentti ja lesken asumissuoja LO:ta laskettaessa PK 3:1a:n mukainen asumissuoja voi aiheuttaa ongelmia. A. Aarnio, Kangas ja Saarenpää: L:n PK 3:1a:n mukaista hallintaoikeutta ei oteta LO-laskelmassa huomioon millään tavalla. B. Helin ja Lohi : L:n hallintaoikeuden aiheuttama rasitus tulee ottaa huomioon LO-laskelmassa. Jälkimmäinen kanta johtaa käytännössä oikeudenmukaisempiin lopputuloksiin. Jos esim. yhdelle kolmesta RP:stä annetaan asunto, jota rasittaa ehkä vuosikymmeniä L:n käyttöoikeus, ko. asunnon omistajaksi tuleva perillinen ei pääse samaan asemaan kuin vastaavan rasitteesta vapaan omaisuuden saava henkilö.

Testamentti - Leskeä lakiosavaateilta suojaavat ehdot RP:n LO-vaatimus saattaa joskus tehdä tyhjäksi puolisoiden keskinäisen testamentin tarkoituksen. Puolisot voivat yrittää varautua tähän ottamalla testamenttiin ehdon, joka tekee LO:n vetoamisesta kannattamatonta: Esim. määräys: LO:ta ensin kuolleen puolison jälkeen vaativa perillinen saa myös L jälkeen ainoastaan lakiosansa. Testamenttiin ehtoja, joilla pyritään siihen, että LO-perillinen ei hyödy siitä, että hän vaatii LO:ta. - määräys, joka pyrkii tasaamaan LO-perillisten keskinäisiä suhteita tilanteessa, jossa LO:ta vaatinut perillinen on päässyt testamenttiin tyytyneitä kanssaperillisiään parempaan asemaan. Tällöin määrätään, että ensin kuolleen puolison jälkeen LO:ta vaatineen perillisen saama osuus on vähennettävä hänen osuudestaan L:n jälkeen.

Testamentti ja avio-oikeusmääräys Testamentattu omaisuus halutaan usein pysyttää saajan suvussa. saajan puolison AO kannattaa sulkea pois testamenttimääräyksellä. - Määräys on tehokas vain, kun testamentti on tehty muotomääräyksiä noudattaen. - Testamentti joudutaan siis tekemään myös tilanteessa, jossa testamentintekijän ainoana tarkoituksena on sulkea perillisasemassa olevan perillisen aviopuolison AO pois

Testamentti ja vastikkeelliset ehdot Testamentti usein määritelty vastikkeettomaksi oikeustoimeksi - ei estä sisällyttämästä jälkisäädökseen ehtoja, jotka tekevät siitä vastikkeellisen. - avaa P:n jäämistösuunnittelulle mahdollisuuksia. P voi pyrkiä maksimoimaan omaisuudestaan itselleen tulevan hyödyn ilman, että hänen täytyy luopua varallisuudestaan elinaikanaan (esim. rahasuoritusvastike).

Testamenttiluokittelut - Jako yleis- ja erityistestamentteihin Millainen asema edunsaajalle halutaan antaa KP:ssä. - Yleistestamentinsaaja KP:n osakas osakkaalle kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet - Legataari ei osakas (jollei niin määrätty) Legaatti toteutetaan (yleensä) jakamattomasta pesästä, edunsaajan ei tarvitse odottaa hänelle määrättyä etua pesänselvityksen ja perinnönjaon loppuun saakka Jos tärkeää, että etu annetaan saajalle niin joutuisasti kuin mahdollista, esim. liikeyritys yritys edunsaajalle legaatilla. Syytä harkita osakkuusaseman myöntämistä legaatinsaajalle, jos legataarin tärkeätä osallistua pesän hallintoon ja sen selvitykseen. - Jos osakkaiden puuttuva asiantuntemus uhkaa aiheuttaa pesälle vahinkoa. Legataari voi jäädä vaille korvausta, koska PK 18:7 asettaa vahingonkorvauksen edellytykseksi osakkaan tuottamuksen.

Testamenttiluokittelut -Jako omistus-, käyttö- ja tuottooikeustestamentteihin Kuinka laaja määräämisvalta edunsaajalle on jälkisäädöksessä annettu: 1 oikeus tietyn omaisuuden tuottoon (tuottooikeustestamentti); 2 tuoton lisäksi (tai ainoastaan) oikeus hallita omaisuutta (käyttöoikeustestamentti); 3 edellisten lisäksi myös oikeus luovuttaa saamansa omaisuus inter vivos (rajoitettu omistusoikeustestamentti); 4 kaikki omistajalle kuuluvat oikeudet, jolloin edunsaaja saa myös tehdä saamastaan omaisuudesta jälkisäädöksen (täysi omistusoikeustestamentti).

Testamenttiluokittelut -Jako omistus-, käyttö- ja tuottooikeustestamentteihin Testamentin suunnitteluvaiheessa selvitetään, mitä testaattori tavoittelee jälkisäädöksellään. 1. millaisen disponointikompetenssin P haluaa antaa edunsaajalle inter vivos ja mortis causa? 2. missä laajuudessa testamentinsaaja voi luovuttaa saamaansa omaisuutta, 3. saako hän luovuttaa sitä vain vastiketta vastaan vai myös vastikkeetta, 4. saako edunsaaja pantata saamansa omaisuuden, 4. metsäomaisuuden osalta on selvitettävä, halutaanko edunsaajalle antaa valta myydä tilalta puuta, 5. halutaanko edunsaajalle antaa oikeus perustaa rajoitettuja esineoikeuksia, kuten soranotto- tai muita vastaavia oikeuksia. 6. Pyritäänkö jälkisäädöksellä siihen, että testamentattua omaisuutta ei voida ulosmitata edunsaajan veloista? 7. Halutaanko saajalle antaa vain oikeus nostaa omaisuuden tuotto, kuten osinko, korko tai vuokra, vai tahdotaanko hänelle antaa laajempi käyttöoikeus (esimerkiksi oikeus hallita tiettyä jäämistöomaisuutta)? 8. Haluaako testaattori puuttua perillisten valtaan jakaa perintö? 9. Halutaanko saajalle antaa oikeus saada lainhuuto testamentattuun kiinteään omaisuuteen? 10. Pyritäänkö jälkisäädöksellä vaikuttamaan perillisten ja mahdollisten muiden edunsaajien veroseuraamuksiin? 11. Halutaanko testamentilla (edellisten tavoitteiden lisäksi) varautua mahdollisiin olosuhdemuutoksiin (vaikkapa edunsaajan kuolemaan)?

Täysi omistusoikeustestamentti Käyttökelpoinen jälkisäädös silloin, kun saajalle halutaan antaa mahdollisimman laaja valta määrätä saamastaan omaisuudesta. - Saajalle annetaan määräysvalta inter vivos ja mortis causa. - Toisaalta näin saatu omaisuus voidaan käyttää saajan velkojien hyväksi; se voidaan ulosmitata ja se kuuluu hänen konkurssipesäänsä. - Keskinäinen omistusoikeustestamentti on suosittu jälkisäädös etenkin aviopuolisoiden välillä. Aviopuolisot voivat tehdä myös sellaisen keskinäisen omistusoikeustestamentin, johon ei sisälly toissijaismääräystä. Tällaiseen testamenttiin liittyy riski siitä, että omaisuutta siirtyy toiselle suvulle pysyvästi. - Lisäksi omistusoikeustestamentilla voi olla vaikutus RP:n oikeusasemaan. L:n asemaa saattaa myös näissä tilanteissa parantaa AL 103.2 :n TP:ä koskeva määräys.

Täysi omistusoikeustestamentti Esimerkki Puolisot P ja L ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, jonka mukaan L perii täydellä omistusoikeudella koko ensin kuolleen puolison omaisuuden. Puolisoiden kaikki varallisuus on AO eikä siihen kuulu yhteisenä kotina käytettyä asuntoa. P:n varallisuus on 400 000 ja L:n 600 000. Puolisoilla on kaksi yhteistä RP A ja B. P kuolee ensin. Osituksessa L vetoaa TP:n, jolloin P:n jäämistöksi jää 400 000. Tästä A:n ja B:n LO:t yhteensä 200 000. LO:n maksamisen jälkeen L saa omistusoikeudella loput P:n omaisuudesta eli 200 000. Kun omistusoikeustestamentti on täytetty ja P:n RP:t saaneet osuutensa, P:n perintö on kokonaisuudessaan jaettu. - L voi siis testamentata saamansa omaisuuden vaikkapa uudelle aviopuolisolleen. A:lla ja B:llä on toki LO-oikeus L:n jälkeen, koska he ovat myös hänen RP:ään.

Täysi omistusoikeustestamentti Jos RP ei vaadi lakiosaansa ensin kuolleen puolison jälkeen, tätä LO:ta ei voi saada enää L:n jälkeen. LO:t tulee vaatia, laskea ja toteuttaa erikseen kummankin vanhemman jälkeen. Omistusoikeustestamentti ilman toissijaismääräystä on käyttökelpoinen jäämistösuunnittelukeino mm. silloin, kun L:lle halutaan antaa oikeus vaikuttaa siihen, miten puolisoiden omaisuus lopulta jakautuu RP:n kesken. Tarjoaa erityisesti varakkaammalle L:lle mahdollisuuden puuttua tehokkaasti RP:n välisiin suhteisiin. L voi edellisen esim. tapauksessa testamentata kaiken omaisuutensa esimerkiksi A:lle. P:n jälkeen A ja B saavat molemmat lakiosansa (100 000). Jos omaisuuden arvojen oletetaan säilyvän muuttumattomina, L:n jälkeen A saa 600 000 ja B vain LO:n 200 000. Lopputulos on se, että A saa yhteensä 700 000 ja B yhteensä 300 000.

Täysi omistusoikeustestamentti Esimerkki P ja L ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, jonka mukaan jälkeen jäänyt puolison perii ensin kuolleen puolison kaiken omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Puolisoiden testamentissa oli toivomus, etteivät heidän rintaperillisensä vaatisi lakiosiaan ensin kuolleen puolison jälkeen. Puolisoiden kaikki omaisuus on AO-omaisuutta. P omistaa pörssiosakkeita 800.000 euron arvosta. L:n omaisuus kostuu 400.000 euron arvoisesta metsätilasta. Muuta omaisuutta puolisoilla ei ole. Puolisoilla on kolme lasta A, B ja C. P kuoli 1.1.2013. Ositus ja perinnönjako hänen jälkeensä pidettiin 1.4.2013. Siinä A vaati lakiosaansa, mutta B ja C eivät vaatineet. L kuoli 2.10.2013 ja perinnönjako hänen jälkeensä toimitetaan tänään. - Miten ositus ja perinnönjako tehtiin P:n jälkeen 1.4.2013? - Miten L:n omaisuus jaetaan tänään? * oletuksena on, että omaisuuden arvot ovat samat sekä huhtikuun että tänään pidettävissä jakotoimituksissa. - Paljonko kukin lapsista (A,B ja C) sai näissä jaoissa omaisuutta yhteensä?

Rajoitettu omistusoikeustestamentti Sisältää perättäisseuraantoa koskevan määräyksen. Omaisuuden omistusoikeus on ensin määrätty tietylle henkilölle ja tämän kuoltua toissijaissaajalle. - Toissijaissaajaa koskevan määräyksen merkitys on siinä, että se estää ensisaajaa määräämästä saamastaan omaisuudesta testamentilla. - Käyttökelpoinen jälkisäädös etenkin, kun jäämistön halutaan menevän ensisaajan jälkeen toissijaissaajille ja voidaan luottaa siihen, että ensisaaja ei hävitä saamaansa omaisuutta. - Usein rajoitettua omistusoikeustestamenttia käytetään lesken aseman turvaamiseen.

Rajoitettu omistusoikeustestamentti Esimerkki P ja L: Keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa toissijaismääräys: L perii täydellä omistusoikeudella koko ensin kuolleen puolison omaisuuden, mutta L:n kuoltua testamentilla saatu omaisuus on jaettava tasan puolisoiden yhteisten RP:n kesken. P:n ja L:n kaikki varallisuus AO (eikä yhteisenä kotina käytettyä asuntoa). P 400 000 ja L 600 000. P kuolee ensin. Osituksessa L vetoaa TP:n P:n jäämistö = 400 000. Puolisoilla on 2 yhteistä RP A ja B, joista kumpikaan ei vaadi LO:ta. L saa näin haltuunsa myös koko P:n jäämistön. - Tilanne poikkeaa ed. esim. tapauksesta, että L ei voi testamentilla määrätä P:ltä saamaansa omaisuutta. - P:n perinnön jakamiseen palataan uudestaan L:n kuoleman jälkeen = täytetään testamentin toissijaismääräys. - L ei ole tili- tai selvitysvelvollinen saamaansa omaisuutta koskevista toimistaan. Hän vallitsee sekä omaa omaisuuttaan että perintönä saamaansa omaisuutta yhtenä kokonaisuutena.

Käyttöoikeustestamentti Tarkoituksenmukainen jälkisäädös, kun on tarve turvata ensisaajan asema, mutta samalla varmistaa, että tämä ei hävitä omaisuutta toissijaissaajan vahingoksi. Keino säilyttää taloudellisia kokonaisuuksia yhtenäisenä. Suojaa sekä käyttöoikeudenhaltijan että omistajan velkojia vastaan. Käyttöoikeus voidaan kohdistaa koko jäämistöön, tiettyyn jäämistöön kuuluvaan esineeseen tai esineen osaan. Käyttöoikeuden saaneella henkilöllä on suojattu käyttövapaus saamaansa kohdeomaisuuteen. Ei ole välttämätöntä ottaa määräystä siitä, kenelle oikeuden kohteena olevan omaisuuden omistusoikeus menee

Käyttöoikeustestamentti Käyttöoikeuden päämerkitys on siinä, että käyttöoikeuden saaja saa käyttää kohdeomaisuutta sen luonteen edellyttämällä tavalla. - Asunto-omaisuutta hyväkseen asumalla - Maatilaomaisuutta hän voi käyttää maatilatalouden ja yritysomaisuutta yritystoiminnan harjoittamiseen. - Käyttöoikeuden haltija ei siis ainoastaan pidä omaisuutta hallussaan, vaan hän voi käyttää ja hyödyntää sitä aktiivisesti. - Käyttöoikeuden haltijalle kuuluu yritys- tai maatilaomaisuudesta saatava voitto ja tuotto. Hän saa myös omaisuudesta syntyvät vuokratuotot sekä korko-, osinko- ja metsänmyyntitulot - Käyttöoikeuden haltijalle kuuluu siis myös metsän tuotto. Tältä osin lähtökohtana voidaan pitää puuston vuotuista kasvua.

Käyttöoikeustestamentti - käyttöoikeudenhaltijan oikeusasema Käyttöoikeuden haltijalla on rajoitettu oikeus määrätä saamastaan omaisuudesta oikeustoimin. Hän ei tietenkään voi laatia siitä testamenttia. Myösinter vivos toimien tekemistä on rajoitettu. Käyttöoikeuden haltija voi luovuttaa tai pantata omaisuutta omistajan luvalla. Tämä koskee sekä kiinteää että irtainta omaisuutta. Irtainta tavaraa käyttöoikeuden haltija saa luovuttaa ilman omistajan suostumusta silloin, kun kyse on käyttöoikeuden alaisen omaisuuden tarpeellisesta uudistamisesta. - esim. tavanomaisen kuluvan koti-irtaimiston uudistaminen - yrityksen säännölliseen tavaranvaihtoon eikä silloin, kun luovutus on järkiperäisen taloudenpidon vaatimusten mukainen

Käyttöoikeustestamentti - käyttöoikeudenhaltijan oikeusasema Muissa tapauksissa oikeus voi antaa luvan irtaimen omaisuuden luovuttamiseen tai panttaamiseen. - Edellyttää erityisten syiden olemassaoloa. - Toki testaattori voi määrätä, että käyttöoikeudenhaltijalla on oikeus luovuttaa ja pantata omaisuutta silloinkin, kun lain dispositiiviset määräykset eivät sitä salli. Itse käyttöoikeus on henkilökohtainen; sitä ei periaatteessa voida luovuttaa l. toista henkilöä voida panna tilalle. Tosin tähänkin testaattori voi jälkisäädöksessään antaa luvan. Käyttöoikeuden luovutuksesta on pidettävä erillään käyttöoikeuden alaisen omaisuuden luovuttaminen. - Käyttöoikeuden kohteena olevan omaisuuden vuokraaminen voi olla tarpeen esim. omaisuuden järkiperäisen käytön kannalta. Normaaliehdoin tapahtuva käyttöoikeuden kohteena olevan omaisuuden vuokraaminen onkin yleensä mahdollista.

Käyttöoikeustestamentti - Omistajan oikeusasema Omistaja ei saa ilman käyttöoikeuden haltijan suostumusta tai oikeuden lupaa määrätä testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden kohteena olevasta omaisuudesta. - omaisuuden luovuttaminen kaupalla, lahjana tai vaihdolla. Kun käyttöoikeuden rasittamaa varallisuutta luovutetaan käyttöoikeuden haltijan suostumuksella tai oikeuden luvalla sijaan tullut omaisuus kuuluu surrogaattina omistajalle. Omaisuuden panttaaminen velasta on niin ikään kielletty ilman käyttöoikeuden haltijan suostumusta. Testamentin tekijä voi antaa jälkisäädöksessään omistajalle em. laajemman oikeuden määrätä kohdevarallisuudesta (esim. panttausoikeus). Omistajalle annetuilla lisäoikeuksilla omaisuuden hallintaan saadaan lisää joustoa. Testaattorin on syytä tällaisia ehtoja harkitessaan pohtia, millaisen riskin mahdolliset omistajan oikeuksia laventavat määräykset aiheuttavat käyttöoikeuden haltijalle ja toisaalta, miten tarpeellisia ko. oikeudet ovat omistajataholle.

Käyttöoikeustestamentti - käyttöoikeus osituksessa ja perinnönjaossa Esimerkki P:n netto-omaisuus on 500 000 ja L:n 300 000. P on testamentannut L:lle 100 000 arvoisen kesäasunnon käyttöoikeuden. Tämän etuuden pääomitettu eli niin sanottu kapitalisoitu arvo on P:n kuoltua 40 000. Osituslaskelmaa tehtäessä P:n varoiksi merkitään 500 000 ja L:n varoiksi 300 000. Käyttöoikeuden kapitalisoitua arvoa ei siis oteta millään tavalla huomioon osituslaskelmassa. - Osituksen reaalisessa vaiheessa ratkaistaan tasingon maksamista koskevat kysymykset. Tasinkona on mahdollista antaa sellainen käyttöoikeus, joka voidaan luovuttaa omistajaa kuulematta. Testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ei siis ole mahdollista antaa myöskään tasinkona - Perinnönjaossa osakkaat eivät ole velvollisia ottamaan vastaan omaisuutta, jota rasittaa käyttöoikeus, ellei käyttöoikeudesta aiheutuva rasitus kohdennu samalla tavalla myös kaikkien muiden osakkaiden osuuteen - Lakiosia laskettaessa toimitaan perinnönjaon laskennallisessa vaiheessa samalla tavalla kuin osituksen yhteydessä. Käyttöoikeuden kapitalisoitua arvoa ei oteta vähennyksenä huomioon, kun määritetään lakiosien suuruus. Perillisen tulee saada lakiosansa kaikista rajoituksista vapaana (PK 7:5.1).

Käyttöoikeustestamentti - suoja velkojia vastaan Estetään perillisen velkojia hyötymästä perintönä siirtyvästä varallisuudesta. PK:ssa on kielletty luovuttamasta käyttöoikeutta. - omaisuus, jota ei voida luovuttaa, ei voi olla pakkotäytäntöönpanon kohteena (käyttöoikeus + omaisuus, johon kohdistuu testamenttimääräyksen perusteella käyttöoikeus. Sen sijaan käyttöoikeuden kohteena olevan omaisuuden erääntynyt tuotto voi olla pakkotäytäntöönpanon kohteena käyttöoikeudenhaltijan velasta. Käyttöoikeuden kohteena olevan omaisuuden luovutuskielto koskee myös omistajatahoa. - ilman käyttöoikeuden haltijan suostumusta Tehokas tapa suojata omaisuus käyttöoikeuden haltijan ja omistajan velkojilta, koska perinnönjaossa saatu käyttöoikeuden alainen omaisuus ei yleensä voi joutua pakkotäytäntöönpanon kohteeksi omistajan taikka käyttöoikeuden haltijan veloista.

Käyttöoikeustestamentti - suoja velkojia vastaan Kun hallintaoikeuden kesto ja velan lopullinen vanhentuminen sovitetaan toisiinsa, omaisuus voidaan siirtää hallinta-ajan loputtua ja velan vanhennuttua aiemmin velallisena olleelle omistajalle siten, että myös esineen hallinta tulee velan vanhentumisen jälkeen hänelle. Periaatteessa menettely mahdollista tulkita UK 4:14:n nojalla keinotekoiseksi varallisuusjärjestelyksi. - Käytännössä tällaiseen testamenttimääräykseen on kuitenkin vaikea puuttua. - Hallinta- ja omistusoikeus tulee erottaa näissä tapauksissa testamentissa oikeudellisesti ja tosiasiallisesti selvästi toisistaan.

Tuotto-oikeustestamentti Käyttökelpoinen, kun oikeus jäämistöomaisuuden tuottoon ja sanotun omaisuuden omistusoikeus halutaan antaa eri tahoille. - miten turvataan tuotto-oikeudenhaltijan etu, ja kuinka toisaalta varmistetaan, että tuotto-oikeudenhaltija ei vaaranna omistajan intressejä. Tehdään usein siinä tarkoituksessa, että perillinen ei tuhlaisi saamaansa perintöä, mutta saisi kuitenkin perintöomaisuudesta säännöllistä tuloa P:n kuoleman jälkeen. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä rajoitetusti, Jos P:llä RP: RP:llä LO:n P:n jälkeen ja tämä RP:n täytyy saada rajoituksista vapaana. Kun LO-perilliselle määrätään omistusoikeuden sijaan tuotto-oikeus RP:n oikeutta kavennetaan. LO-perillinen suojattu PK 7 luvun nojalla myös tuotto-oikeustestamenttia vastaan. Jos P kohdistaa tuotto-oikeusmääräyksen jäämistön niin sanottuun vapaaosuuteen, hän ei loukkaa RP:n oikeutta LO:n, eikä tämä voi saada suojaa PK 7 luvun säännösten perusteella. P voi siis suojata osan (yleensä puolet) jäämistöomaisuudesta esim. perillisten tuhlaavaisuutta vastaan.

Tuotto-oikeustestamentti - Tuotto-oikeudesta määrääminen Tuotto-oikeutta toiselle edes osaksi, jollei testamentti tätä salli Tuotto-oikeustestamentti on mahdollista tehdä myös niin, että tuottooikeus tiettyyn omaisuuteen menee ensin A:lle, hänen jälkeensä B:lle ja sitten C:lle. - testamentinsaajien on täytettävä PK 9:2.1:ssä asetetut ehdot: heidän on oltava elossa testamentintekijän kuolinhetkellä tai ainakin siitetty tätä ennen. - Lisäksi omaisuus voidaan määrätä em. kriteerit täyttävien henkilöiden vastaisuudessa syntyville lapsille. Näiden tulee kuitenkin saada testamentattu omaisuus täysin omistusoikeuksin viimeistään ensin mainittujen henkilöiden kuollessa / sen oikeuden lakatessa, joka muulla henkilöllä saattaa olla omaisuuteen (PK 9:2.2). - Tarkoituksena on mahdollistaa jälkisäädökset, joilla vanhemmat määräävät, että heidän omaisuutensa tulee jakaa tasan kaikkien heidän lastenlastensa kesken, myös niiden, jotka eivät ole syntyneet tai joita ei ole edes siitetty testaattorin kuollessa

Tuotto-oikeustestamentti - suoja velkojia vastaan Testamentin tuotto-oikeusmääräyksillä on mahdollista suojata omaisuus ulosmittaukselta samalla tavalla kuin käyttöoikeuden sisältävällä jälkisäädöksellä. Tuotto-oikeudenhaltijan velasta ei voida ulosmitata tuotto-oikeudenalaista omaisuutta. Ulosmittauskielto koskee myös tuotto-oikeutta. - Jo erääntynyt tuotto voidaan ulosmitata (kun vuokratuotto on irronnut itse tuotto-oikeudesta (vuokraoikeudesta) ja maksettu velallisen tilille rahana, saadut tuotot ovat ulosottokelpoisia Tuotto-oikeuden rasittamaa omaisuutta ei voida ulosmitata myöskään omistajan velasta silloin, kun omaisuus on määrätty siirtyväksi saajalle myöhemmin kuin perittävän kuolinhetkellä eikä tulevan omistajan oikeus ole ulosmittaushetkellä vielä voimassa. Omistusoikeuden siirtymishetkeä myöhentämällä voidaan turvata se, että omistajan velkoja ei pysty toteuttamaan omaa oikeuttaan testamentatusta omaisuudesta. - Pakkotäytäntöönpanon kohteena tuotto-oikeuden rajoittama oikeus omaisuudesta/jäämistöstä

Dynaaminen testamentti Testamentti on ns. henkilökohtainen oikeustoimi: sen tekemisestä ja sisällöstä päättää yksin P eikä sitä voida tehdä valtuutetun välityksellä. - ei saa käyttää edustajaa, kun hän muodostaa testamenttaustahtoaan - ei saa käyttää edustajaa testamentin allekirjoittamisessa. testamentintekijä ei voi siirtää jälkisäädöksellään muille henkilöille kelpoisuutta antaa jäämistöstään sitovia määräyksiä (delegointikiellon periaate). Delegointikielto ei ole ehdoton. - Testamentin täytäntöönpanoa koskevat ratkaisut katsottu mahdollisiksi. - Myös sellaisia asioita saadaan delegoida toisen henkilön päätettäväksi, joiden ei voi katsoa kuuluvan täytäntöönpanotoimiin. - Perittävällä on usein hyväksyttäviä perusteita siirtää testamenttausvaltaansa toiselle henkilölle.

Dynaaminen testamentti Esimerkki Yrittäjä P saa tietää sairastavansa parantumatonta syöpää. P järjestää omistamansa X Oy:n päätöksenteon määräämällä kuolinpesäänsä testamentin toimeenpanijan, joka käyttää omistajan valtaa yhtiökokouksessa. P haluaa, että X Oy siirtyy myöhemmin jonkin hänen perillisensä omistukseen. P haluaa luovuttaa X Oy:n osakkeet sille perilliselleen, jolla on yritystoiminnan harjoittamiseen parhaat edellytykset. Ongelmana on se, että P:n lapset A, B ja C ovat vielä niin nuoria (12, 14 ja 16 vuotta), että parhaan jatkajan valinta on tässä vaiheessa mahdotonta. - Mitä kaikkea testamentin tekijä voi antaa toisen henkilön päätettäväksi. Testamentintekijän kannalta tarpeellista voi olla siirtää määräysvalta toiselle henkilölle esimerkiksi seuraavien kysymysten osalta: 1. testamentinsaajan valinta, 2. testamentattavan omaisuuden määrittäminen, 3. elinkeinotoiminnan jakaminen useammalle jatkajalle ja sen arvioiminen, muodostavatko eri yritykset elinkelpoisia kokonaisuuksia.

Dynaaminen testamentti Missä laajuudessa testamentin sisältö voidaan jättää toisen henkilön päätettäväksi - Kysymys ei ratkea yksin sillä perusteella, minkälaista tointa ollaan delegoimassa. - On syytä tarkastella myös sitä, miksi jäämistöoikeuteemme voi katsoa sisältyvän testamenttausvallan delegointikiellon - periaatteen. eliminoida keskeneräiset ja epäkypsät tahdonilmaisut sekä torjua vieras vaikutus testamentin tekemisessä. - Nämä seikat on syytä ottaa huomioon, kun harkitaan, onko testamenttausvaltaa delegoitu sallittua enemmän. Ongelmana ei olekaan pelkästään se, mitä voi jättää toisen päätettäväksi. Kysymys on myös siitä, miten tämä tehdään.

Dynaaminen testamentti - Testamentin saajien valitseminen KKO 1967 II 77. A oli testamentissaan määrännyt, että osan hänen omaisuudestaan saisi se, 'joka huolehtii hautauksestani ja jonka minä erikseen määrään siitä huolehtimaan'. A:n jälkeen toimitetussa perinnönjaossa mainittu omaisuus oli jaettu A:n hautauksesta hänen toivomuksensa mukaisesti huolehtineelle B:lle. Koskei mainittua testamenttiin sisältyvää määräystä ollut vielä pidettävä loppuun saatettuna testamenttina eikä A:n myöhemmin hänen hautauksestaan huolehtimisesta esittämää toivomusta ollut tehty testamentin tekemiselle säädetyssä muodossa eikä myöskään valvottu testamenttina, perinnönjakoa oikaistiin A:n perillisten moitekanteesta. - 2 päätäntävallan siirtoon liittyvää vaaratekijää. 1) testamentti voi jäädä keskeneräiseksi (A ei erikseen määrännyt ketään huolehtimaan hautauksestaan, kuten hän oli testamentissaan ilmoittanut tekevänsä). 2) testamentinsaajan henkilöstä päättäminen on olennainen osa jälkisäädöstä (testamentin muoto).

Dynaaminen testamentti - Testamentin saajien valitseminen Vrt. KKO 1945 I 31. A oli tehtyään testamentin, jonka mukaan hänen jäämistönsä oli tuleva hänen hoitajalleen, myöhemmin selittänyt B:n hoitaneen häntä. Testamenttia ei katsottu mitättömäksi sillä perusteella, ettei siinä ollut nimetty testamentin saajaa. - myöhemmin selittänyt, kuka häntä oli hoitanut (vuoden 1967 tapauksessa P:n myöhemmin tekemä hautausta koskeva toivomus ei ollut riittävä). KKO 1969 II 105. A oli testamentissaan, mainitsematta nimeltään ketään, määrännyt, että se, joka otti huolehtiakseen A:sta ja hoiti häntä hänen kuolemaansa saakka, saisi täydellä omistusoikeudella A:n omaisuuden. Kun B olosuhteet huomioon ottaen oli huolehtinut A:sta ja antanut tälle sellaista hoitoa, jollaista tämä oli testamentissaan edellyttänyt pätevä testamentti. - Jos kiistattomasti on olemassa vain yksi henkilö, joka täyttää tietyt P:n asettamat kriteerit, saajien piiri täsmentyy riittävästi.