Hämeenlinnan kaupunginkirjaston - Hämeen maakuntakirjaston maakuntakirjastotoiminta 2011 Maakunnan yksitoista kuntaa kuuluvat kolmeen eri talousalueeseen eli Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seutuun. Seutukunnallinen yhteistyö toteutuu erityisesti kirjastojen kimpoissa. Forssan seudulla sijaitsevat Louna-kirjastot: Forssan, Ypäjän, Jokioisten, Tammelan ja Humppilan kaupungin- tai kunnankirjastot. Hämeenlinnan seudun Vanajanverkkoon kuuluvat Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lisäksi Hattulan ja Janakkalan kuntien kirjastot. Riihimäen seudun kirjastot muodostavat Ratamon, johon kuuluvat Kanta-Hämeen maakunnan puolelta Riihimäki ja Hausjärvi ja Uudenmaan maakunnan puolelta Hyvinkää ja Nurmijärvi. Kanta-Hämeen maakuntaan kuuluva Lopen kunnankirjasto tekee yhteistyötä Ratamo-kirjastojen kanssa. Louna-kirjastoissa ja Vanajanverkon kirjastoissa on käytössä ATP Origo-kirjastojärjestelmä. Hämeenlinna on ottanut Web-Origo -asiakasliittymän rinnalle käyttöön Axiellin uuden verkkokirjaston Arenan. Ratamo-kirjastoissa on PallasProkirjastojärjestelmä ja Intro-asiakasliittymä. Ratamo-kirjastot toimivat yhteistyössä Lopen kirjaston kanssa. Lopella on käytössä Axiellin uusi kirjastojärjestelmä Aurora ja verkkokirjasto Arena. Kanta-Hämeen maakuntakirjastoalueen edustaja yleisten kirjastojen neuvostossa on Humppilan kunnankirjaston kirjastonjohtaja Marika Vakkala ja varajäsen Lopen kunnankirjaston kirjastotoimenjohtaja Tarja Toivonen. Maakuntakirjastotoimintaan saatiin todellisiin kustannuksiin perustuvaa korotettuna yksikköhintana maksettavaa valtionapua 85 500 euroa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeen maakuntakirjaston informaatikkona toimi vuonna 2011 Seija Shemeikka. 1. KAUKOPALVELU Kaukopalvelu jaetaan tilaavaan ja lähettävään kaukopalveluun: edellisessä tilataan omille henkilöasiakkaille muista kirjastoista materiaalia, jälkimmäisessä lähetetään muille kirjastoille Hämeenlinnan kaupunginkirjaston materiaalia. Seuraavassa tilastoja (suluissa vuoden 2010 tiedot): Kaukolainat omille henkilöasiakkaille (tilaava kaukopalvelu) (suluissa vuoden 2010 tiedot) Pyyntöjä Lainoja saatu 1259 (1122) 1222 (1067) Toimitusprosentti 97 (95). Pyyntöjä tuli asiakkailta 12% enemmän ja lainoja saatiin muista kirjastoista 14% enemmän kuin vuonna 2010. Lisäys johtui paljolti keväällä vietetystä Jukolan kaupunginosan lähiöpäivästä, jolloin Jukolan kirjastoon tilattiin erikielisiä siirtokokoelmia. Kaukolainat muille kirjastoille (lähettävä kaukopalvelu) (suluissa vuoden 2010 tiedot) Kaukolainoja oli yhteensä 2023 (1845) kappaletta (lainat + uusinnat). Sen lisäksi kaukopalvelun kautta lähetettiin 10 valokopiota. Pyyntöjä Toimitetut 1184 (1181) 1173 (1163) Pyynnöistä 11 kappaletta (18) raukesi eli joko niitä ei voitu halutussa tilausajassa toimittaa tai ne peruttiin tai pyydettyä materiaalia ei ollut Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, vaan jossakin Vanajanverkon kirjastossa. Toimitetuista 10 (2) oli valokopioita ja 1163 lainoja. Uusintoja 860 (682) Uusinnoista Web-Origossa tehtiin 457 (580), Axiell Arenassa 42 (6) kappaletta ja puhelimessa tai sähköpostilla 361 (96). SEUTULAINOJEN KULJETUS Vanajanverkon kirjastojen seutukuljetukseen osallistuivat vuonna 2011 Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot. Seutukuljetus järjestettiin kolme kertaa viikossa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenlinnasta Hattulan kirjastoon ja kerran viikossa torstaisin Janakkalan kirjastoon. Seutukuljetuksen tarkoitus oli saada kirjastojen kokoelmat tehokkaaseen kiertoon ja tarjota seudun kirjastojen asiakkaille mahdollisuus tilata itselleen aineistoa, jota oman kirjaston kokoelmassa ei ollut. Asiakkaat voivat palauttaa omista kirjastoistaan lainaamaansa aineistoa maksutta mihin tahansa seutukuljetuksen piirissä olevaan kirjastoon. Vuonna 2011 Hämeenlinnassa lainattiin muiden seutukuljetukseen osallistuneiden kirjastojen (Hattula ja Janakkala) aineistoa 6267 nidettä (4909 nidettä v.2010) ja Hämeenlinnan kokoelmista lähetettiin (Hattulaan ja Janakkalaan) 3882 nidettä seutulainaan (3434 nidettä v. 2010).
2. ETÄTIETOPALVELU Kysy kirjastonhoitajalta verkkotietopalvelu vastasi 139 kysymykseen. Muista Kanta-Hämeen kirjastoista verkkotietopalvelussa oli mukana Riihimäen kaupunginkirjasto. Hämeenlinnan kirjasto vastasi muiden kantahämäläisten kirjastojen alueelta tulleisiin kysymyksiin. 3. MAAKUNTAKIRJASTON JÄRJESTÄMÄT KOKOUKSET JA KOULUTUSTILAISUUDET Hämeenlinnan kaupunginkirjaston koulutus jakautuu muodollisesti maakunnalliseen ja kirjaston sisäiseen koulutukseen. Kirjaston henkilökuntakin on luonnollisesti osa maakuntaa, ja toisaalta oman henkilökunnan koulutus voidaan useimmiten suunnata maakunnan kirjastoille. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto järjesti yhteensä 15 koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 269 henkilöä. Kanta-Hämeen alueen kirjastoista koulutukseen osallistui henkilökuntaa Hämeenlinnan, Forssan, Hattulan, Janakkalan, Jokioisen, Lopen, Riihimäen ja Tammelan kirjastoista. Osallistujia oli myös Hyvinkään, Karkkilan, Kauniaisen, Keravan, Kirkkonummen, Kouvolan, Lahden, Nurmijärven, Oulun, Seinäjoen, Turun, Ylöjärven ja Tampereen sekä sen lähikuntien kirjastoista. Vanajanveden kirjastojen kokouksia pidettiin kaksi ja niissä oli osallistujia kaikista alueen kirjastoista. Hämeen maakuntakirjasto piti keväällä työpalaverin luontoisen maakuntakirjastopalaveri, jossa kuultiin ajankohtaisia uutisia Hämeen ELY:stä ja Kanta-Hämeen kirjastoista. Muita aiheita olivat Yleisten kirjastojen neuvoston strategia 2011-2016, tuotteistaminen Hämeenlinnan kirjastossa, Tampereen verkkokirjasto PIKI, ekirjat ja ipad. Maakuntakirjastokokous pidettiin marraskuussa Hämeenlinnan Raatihuoneella. Muuttuvat tilat ja työnkuvat kirjastoissa seminaari oli Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt hankkeen Hämeenlinnan loppuseminaari ja Kanta-Hämeen alueen kirjastojen maakuntakirjastokokous. Seminaarissa Hämeenlinnan, Tampereen ja Kouvolan kirjastot esittelivät projektin aikana syntyneitä uusia käytäntöjä. Muita aiheita olivat hankkeen vaikuttavuus ja kirjastojen yhteisöllisyys verkossa ja muussa toiminnassa. Uudenmaan ELY keskus myönsi keväällä Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen lukuharrastusta edistävälle hankkeelle Runoa ääneen! avustusta 4000 euroa. Hämeenlinnan ja Hyvinkään kaupunginkirjastojen Riimitellen vauvojen ja taaperoiden loruleikki hanke alkoi elokuussa 2010 ja päättyi huhtikuussa 2011. Hanke järjesti yhteensä 50 loruleikkipajaa, joista Hämeenlinnan kirjastoissa pidettiin 28 pajaa. Niissä oli 470 osallistujaa. Hyvinkäällä pajoja oli 22 ja osallistujia 330. Aina on skräpätty! muistelukerrontaa kirjoista hanke Hämeenlinnan alakoulujen kuudesluokkalaisille alkoi 2010 ja jatkui syksyyn 2011. Hankkeen järjestämissä työpajoissa oli yli 300 osallistujaa. Uudenmaan ELY keskus avusti molempia hankkeita. Hämeen maakuntakirjasto järjesti yhdessä Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen kanssa sosiaalisen median koulutusta Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijöille syksyllä 2011. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa oli osa ESR projektia Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt, jossa olivat Hämeenlinnan lisäksi mukana Kouvolan ja Tampereen kirjastot sekä Oulun yliopiston Informaatiotutkimus ja Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos. Hanke toteutettiin vuosina 2008-2011. Koulutus kronologisesti 27.1. Ajan tasalla pysyminen. Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajana oli Teemu Nieminen. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 10. 17.2. Viestintä, vuorovaikutus ja kirjoittaminen verkossa. Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajana oli Teemu Nieminen. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 5. 10.3. Sosiaaliset verkostot, kuva ja ääni verkossa. Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajana oli Teemu Nieminen. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 7. 16.3. ja 5.4. Valokuvauskurssi. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää opetusta. Kouluttajana oli Jouni Valkeeniemi. Kohderyhmä: Hämeenlinnan kirjaston työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 15+13. 18.3. Vertaisoppimisen päivä, jonka aiheena oli kirjaston ja koulun yhteistyö käytännössä. Keskustelua pohjustivat alakoulun 2. luokan ja yläkoulun 7. luokan kirjastovierailut. Koulutuspäivän järjestivät Hämeenlinnan kirjasto ja
Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt hankkeen medialukutaidon ryhmä. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan sekä Tampereen kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 25. 25.3. Maakuntakirjastopalaveri. Kokouksessa kuultiin ajankohtaisia uutisia Hämeen ELY:stä ja Kanta-Hämeen kirjastoista. Maakuntakirjastopalaverin muita aiheita olivat Yleisten kirjastojen neuvoston strategia 2011-2016, tuotteistaminen Hämeenlinnan kirjastossa, Tampereen verkkokirjasto PIKI, ekirjat ja ipad. Puhujina olivat sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen Hämeen ELY:stä, kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen ja palvelupäällikkö Irmeli Isokivijärvi Hämeenlinnasta, kirjastotoimenjohtaja Maarit Järveläinen Forssan kirjastosta, johtava kirjastonhoitaja Heli Roisko Hattulasta, verkkosuunnittelija Jaana Pakarinen Tampereen kaupunginkirjastosta ja projektisuunnittelija Mace Ojala Turun kaupunginkirjastosta. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 25. 14.4. Videokuvauskoulutus. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää opetusta. Kouluttajina olivat Harri Pikka ja Paavo Pessi. Kohderyhmä: Hämeenlinnan kirjaston työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 8. 8.9. ja 22.9. Taitopainotteinen kouluttajakoulutus. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää opetusta. Kouluttajana oli Kai Halttunen. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 10+9. 13.10. Slämärit koulutuspäivä lavarunoudesta. Koulutus aloitti Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen Runoa ääneen! projektin, joka on suunnattu yläkoululaisille. Uudenmaan ELY keskus myönsi hankkeelle 4000 euron avustuksen keväällä 2011. Kouluttajina olivat Anja Erämaja ja 2005 Poetry Slamin Suomen mestari Anna Isoaro Sanataideyhdistys Yöstäjästä. Kohderyhmä: Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen työntekijät ja ala- ja yläkoulujen opettajat. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 13. 27.10. Mediakasvatuskeskus Metkan koulutuspäivä. Kouluttajana oli toiminnanjohtaja Anu Ruhala Mediakeskus Metkasta. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 12. 2.11. Hyvää vointia kirjastosta! Kirjastot arkielämän hyvinvoinnin edistäjinä. Koulutuspäivässä läänintaiteilija Ava Numminen (Uudenmaan taidetoimikunta) puhui kulttuurista hyvinvoinnin lähteenä, tutkija Sami Serola (Tampereen yliopisto)kertoi kirjastojen hyödyistä kuntalaisten arkielämässä ja toiminta- ja kirjallisuusterapeutti Satu Nieminen kirjallisuusterapiasta. Kirjastovirkailija Jaana Savela (Seinäjoen kaupunginkirjasto)puhui aikuisten kirjavinkkauksesta ja projektipäällikkö Leena Aaltonen (Turun ammattikorkeakoulu) kertoi monikulttuurisesta kirjastosta. Koulutuspäivän järjestivät Uudenmaan ELY ja Hämeenlinnan kaupunginkirjasto- Hämeen maakuntakirjasto. Kohderyhmä: Kanta- Hämeen kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 33. 18.11. Muuttuvat tilat ja työnkuvat kirjastoissa. Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt hankkeen Hämeenlinnan loppuseminaari ja Kanta-Hämeen alueen kirjastojen maakuntakirjastokokous. Seminaarissa Hämeenlinnan, Tampereen ja Kouvolan kirjastot esittelivät projektin aikana syntyneitä uusia käytäntöjä. Projektitutkija Samppa Rohkimainen (Oulun yliopisto) arvioi hankkeen vaikuttavuutta ja projektipäällikkö Päivi Jokitalo puhui kirjastojen tulevaisuudesta: yhteisöllisyydestä verkossa ja kirjaston muussa toiminnassa. Kohderyhmä: Kanta-Hämeen kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan Raatihuone. Osanottajia 70. 30.11. Täydennyskoulutusta kirjastonautonkuljettajille. Aiheena ajoneuvotekniikka. Koulutuksen tavoitteena oli opastaa kuljettajia taloudelliseen ajotapaan ja tekemään säännöllisiä ajoneuvojen päivittäistarkastuksia. Kohderyhmä: Kanta-Hämeen kirjastoautojen kuljettajat. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 14. 4. MUUTA ALUEELLISTA TOIMINTAA Vierailut Kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen, palvelupäällikkö Irmeli Isokivijärvi, kirjastovirkailija Eeva Karttunen ja projektityöntekijä Maija Saraste osallistuivat Venäjällä Kontupohjassa ja Petroskoissa suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin seminaariin 29.3.-1.4.2011. Seminaarin aiheena oli Kirjastot ja kotiseututyö. Elokuussa ja lokakuussa Hämeenlinnan kirjastossa kävi vastavierailulla venäläisiä. Hämeenlinnan kirjasto lahjoitti Karjalan kansalliskirjastolle suomenkielistä kotimaista kirjallisuutta. Hämeenlinnan kirjaston henkilökuntaa vieraili 23.-25.5.2011 Tanskassa Århusin ja Silkeborgin kirjastoissa sekä Ruotsissa Tukholman keskustan kirjastossa tutustumassa kirjastoalan uusiin tuuliin ja kirjastojen itsepalvelulla jatkettuun aukioloaikaan. Opintomatkalla olivat Inkeri Jurvanen, Irmeli Isokivijärvi, johtava informaatikko Jaana Käki, palvelusihteeri Pertti Salmi, johtava kirjastonhoitaja Asko Fagerlund ja kirjastovirkailija Seija Haavisto. Johtava kirjastonhoitaja Tuija Vahtero ja Irmeli Isokivijärvi osallistuivat 11.-13.8.2011 Turussa pidetyille kansainvälisille kirjastoautopäiville. Inkeri Jurvanen ja Maija Saraste osallistuivat 12. suomalais-venäläiseen kulttuurifoorumiin Saranskissa 5.-9.10.2011. 5. TIEDOTTAMINEN Tiedotus alueen kirjastoille tapahtui sähköpostin, puhelimen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotisivujen välityksellä sekä maakuntakirjastokokouksissa, koulutuksissa ja palavereissa. Kouluyhteistyötä käsittelevästä koulutuksesta ja palavereista tiedotettiin myös Hämeenlinnan ja lähikuntien opettajille. Kesäkuussa ja joulukuussa julkaistiin tiedote Kanta-Hämeen kirjastoinfo, joka lähetettiin sekä maakunnan alueen
kirjastoihin että maakuntakirjastoihin. Kirjastoinfot julkaistiin myös kirjaston kotisivuilla osoitteessa: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/julkaisut 6. MAAKUNTAKOKOELMA Maakunnallista aineistoa hankittiin harkinnan mukaan lainakappaleiksi aikuistenosastolle. Varsinaiseen kotiseutukokoelmaan hankittiin vain Hämeenlinnaa koskevaa aineistoa. Osa materiaaleista saatiin lahjoituksina. Vuonna 2011 pääkirjaston ja lähikirjastojen kotiseutukokoelmat karttuivat yhteensä 307 niteellä, joista oli kirjoja 199 ja muita aineistoja 108 nidettä. 7. TIETOKANNAT JA VERKOT Hämeenlinna osallistui seuraaviin valtakunnallisiin työryhmiin: Axiell verkkopalveluiden asiantuntijaryhmä ja Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin työryhmä. Maakuntakirjasto tuottaa, ylläpitää ja kehittää monipuolisia verkkoaineistoja yhteiseen käyttöön: Verkkokirjasto Kirjasto tarjosi asiakkaiden käyttöön edelleen kaksi verkkokirjastoa. Web-Origo palveli entiseen tapaan. Sen rinnalla uuden verkkokirjasto Arenan käyttö kasvoi tasaisesti. Verkkokirjastojen kautta uusittiin yhteensä 347 558 lainaa. Kaikkiaan vanhaan verkkokirjastoon tehtiin koti- tai työkoneilta vuoden aikana 149 088 käyntiä, uuteen 216 533. Uuden verkkokirjaston käyttö kasvoi huimasti verrattuna edellisvuoteen (v.2010 käyntejä 32 148). Palvelun teknisestä toteutuksesta vastasi Axiell Kirjastot OY. Uusi verkkokirjasto yhdistää kotisivusisällön ja näyttöluettelon samaan sivustoon. Uuden verkkokirjaston sivuilla tuotiin aktiivisesti esille kirjaston kokoelmaa ja palveluja. http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi Makupalat-linkkikirjasto Makupaloilla oli vajaat 1,4 miljoonaa kävijää vuoden aikana. Määrä väheni noin 24% edellisestä vuodesta. Linkkihakemistoa kartutettiin lisäämällä uusia linkkejä ja ylläpidettiin tarkistamalla toimimattomia ja vanhentuneita linkkejä. Mainostilan myynnistä vastasi Klikkicom OY. Informaatikko Ulla Karila on toiminut linkkikirjaston päätoimisena suunnittelijana vuodesta 2001 lähtien. Makupalat-linkkihakemiston ja Kirjastot.fi:n linkkikirjaston yhdistämishankkeessa edettiin edelleen. Vuoden aikana keskityttiin poistamaan ja tarkistamaan linkkejä, täydentämään kuvailutietoja ja miettimään käyttöliittymäkysymyksiä. Tammikuussa 2011 valmistui Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kulttuurin yksikön Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman opiskelijoiden haastattelututkimuksena toteuttama Makupalojen ja Linkkikirjaston tunnettuutta ja kehittämistä koskeva tutkimusraportti, jonka ohjaajana toimi yliopettaja Ari Haasio. Arvi-artikkeliviitetietokanta Arvi-artikkeliviitetietokantaan kerätään Vanajanverkon aluetta käsitteleviä artikkeliviitteitä. Tietokantaa ylläpidetään pääasiassa maakuntakirjastossa. Alueen kirjastot osallistuvat ylläpitoon resurssiensa mukaan. Vuoden 2011 lopussa tietokannassa oli 16 304 artikkeliviitettä. Tietokannassa oli lisäksi noin 100 linkkiä digitaaliseen aineistoon. Kotiseutuaineiston digitointi, Lydia-digipankki Lydia sisältää noin 3000 sivua kuvia, karttoja, asemakaavoja, artikkeleita, pienpainatteita ja kirjallisuutta 1800-luvun Hämeenlinnasta. Aineisto on paikallishistoriallisesti merkittävää, tekijänoikeuksista vapaata ja valtakunnallisestikin usein kysyttyä. Palvelu toteutettiin OPM:n avustusrahoilla ja julkistettiin keväällä 2008. Jatkoprojektissa digitoitiin vuonna 2010 kuusi kirjaa ja noin 110 rakennuspiirustusta Hämeenlinnan alueelta. Digitoidun aineiston tallentaminen ja kuvailu tehtiin alkuvuodesta 2011. Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt - ESR -hanke vuosina 2008-2011 Hämeenlinnan kirjasto oli mukana yhdessä muun kulttuuritoimen kanssa ESR (Euroopan sosiaalirahasto) hankkeessa 2008-2011: Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt, Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio ja palvelujärjestelmien kehittäminen (Manner-Suomen ESR-ohjelma, valtakunnallinen osio). Hämeenlinnan osuus hankkeessa oli Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa. Hanke kokonaisuudessaan oli osa opetusministeriön valtakunnallista Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi - kehittämisohjelmaa. Hankkeessa olivat mukana myös Kouvolan ja Tampereen kaupungit (kirjasto)t sekä Tampereen ja Oulun yliopistot. Häme-Wiki Elokuussa 2009 avattu Häme-Wiki laajeni niin, että siinä oli vuoden 2011 lopussa yli 1 100 artikkelia ja kuvaa sekä satoja karttoja. Häme-Wikin etusivua uusittiin, jonka jälkeen käyttäjän on ollut helppo löytää uusimmat artikkelit sekä valmiiksi tehtyjä koosteita sisällöstä. Palvelussa otettiin käyttöön uutena ominaisuutena arkisto. Editointitila Pääkirjaston editointitilaa ja digitointipisteitä käytettiin ahkerasti, vaikka opastusten määrä aloituskauden jälkeen väheni. Vuonna 2011 opastettavia oli 50 (v. 2010 opastettuja oli 222)Toimintaan kävi tutustumassa vierailijoita monista eri
kirjastoista ympäri maata. Pääkirjaston editointitila avattiin syksyllä 2009 ja lähikirjastojen käyttöön hankittiin kesäkuussa 2010 kiertävä digitointipiste. Virtuaalipolku.fi Marraskuussa 2010 avattiin Virtuaalipolku.fi, jossa esitellään Google-kartoilla kiinnostavia kulttuurikohteita ja palveluita Hämeenlinnasta ja koko Kanta-Hämeen alueelta. Karttoja on tehty eri aiheista, mm. historiasta, kirjallisuudesta, taiteista, luonnosta, urheilusta ja erilaisista palveluista. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli valmiina 89 karttaa, joissa esitettiin tekstin lisäksi kuvia, videoita, äänitiedostoja ja linkkejä. Sosiaalisen median opetus Hankkeen puitteissa järjestettiin sosiaalisen median opetusta sekä Hämeenlinnassa että alueen muissa kunnissa. Opetusaiheina olivat wiki-kirjoittamisen lisäksi karttojen teko Virtuaalipolku.fi palveluun sekä erilaiset sosiaalisen median palvelut. Verkkoyhteisö Facebook Kirjaston blogi lopetettiin maaliskuussa 2011. Kirjasto oli mukana verkkoyhteisö Facebookissa. Kirjasto mainostaa omalla sivullaan palvelujaan ja tapahtumiaan ja kertoo ajankohtaisia uutisia. Kirjastolla oli vuoden lopussa 380 fania. Kanta-Hämeen Nelli Nelli tiedonhakuportaali on osa valtakunnallista portaaliverkostoa ja palvelee erityisesti Kanta-Hämeen alueen asukkaita. Nelliin on yhden käyttöliittymän alle koottu kaikki keskeiset paikalliset ja valtakunnalliset kirjastotietokannat ja verkkoaineistot. Hämeen maakuntakirjasto vastaa oman alueensa portaalin rakentamisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta. Sanojen aika kirjailijatietokanta Sanojen aika-kirjailijatietokanta esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ylläpitää ja täydentää maakunta-alueensa kirjailijoiden tietoja. Vuonna 2011 tietokantaan lisättiin kaksi uutta kirjailijaprofiilia, kaksi Viikon kirjailija esittelyä ja 20 teoskuvailua. Tietokantaa tuotettiin yhdessä Helsingin kaupunginkirjaston kanssa. Tietokannan päivitys lopetettiin 12.10.2011. Hämeenlinna hoiti 41 kirjailijan tietojen toimitusta ja tietokannan lopettamisen yhteydessä kirjailijoilta kysyttiin kirjallisesti lupa siirtää Sanojen ajassa oleva materiaali valtakunnalliseen kirjallisuuspalveluun Kirjasampoon. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto tulee jatkossa osallistumaan Kirjasammon sisällöntuotantoon. FinELib aineistot ja muut tietokannat Kirjaston asiakastyöasemille hankitaan vuosittain aineistoa kirjastossa tehtävää tiedonhakua varten. Asiakaskäytössä on myös verkkomusiikkipalvelu sekä sähköisiä lehtipalveluita kotimaisista ja ulkomaisista sanomalehdistä. Kaikki elektroniset aineistot ovat käytössä jokaisessa kaupunginkirjaston toimipisteessä, joten lähikirjastoissakin voidaan hyödyntää näitä aineistoja. Käytetyimpiä aineistoja olivat elektroniset sanakirjat (5 366 hakua), lehtipalvelu Library PressDisplay (2 789 yhteydenottoa, 2 356 ladattua artikkelia) ja Aleksi-viitetietokanta (685 hakua), Naxos Music Library (670 käyntiä, 9 893 kuunneltua tiedostoa). Vuonna 2011 Hämeenlinnan kirjasto kustansi Forssan ja Riihimäen kirjastoille Aleksi viitetietokannan. Kirjastossa on käytettävissä Kansalliseen elektroniseen kirjastoon kuuluvia FinELib-aineistoja: sanakirjapalvelu NetMot, kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokanta Aleksi, verkkotietosanakirja Web-Facta (palvelu lakkasi vuoden 2011 lopussa) ja pienoiselämäkertoja sisältävä Suomen Kansallisbiografia. Terveystieteiden viitetietokanta Mediciin kirjastolla on yksi lisenssi. Palveluun kirjautumiseen vaaditaan käyttäjätunnus ja salasana. Naxos Music Libraryssa asiakkaat voivat kuunnella maksutta musiikkia internetistä. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortilla. Naxos-musiikkikirjasto sisältää laajan valikoiman cd-levyjä, pääosin klassista musiikkia ja jonkin verran jazzia ja etnomusiikkia. Verkkopalveluun lisätään uutta materiaalia useita kertoja vuodessa. Grove Music Online on musiikin tiedonhakupalvelu, josta löytyvät musiikkialan arvostetuimmat hakuteokset sähköisessä muodossa. Mukana ovat New Grove Dictionary of Music and Musicians, New Grove Dictionary of Opera, New Grove Dictionary of Jazz, Oxford Companion to Music ja Oxford Dictionary of Music. Palvelusta löytyy mm. musiikkinäytteitä, 28 000 pienoiselämäkertaa sekä yli 50 000 artikkelia musiikin eri aloilta. Palveluun lisätään uutta materiaalia useita kertoja vuodessa. LibraryPressDisplay lehtitietokanta sisältää elektronisessa muodossa yli 1 700 sanomalehteen 92 maasta 48 eri kielellä. Lehdet ovat luettavissa heti ilmestymispäivänä 60 vuorokauden ajan miltä tahansa kirjaston koneelta. Kirjastolla on palveluun kolmen yhtäaikaisen käyttäjän lisenssi. epress lehtitietokanta, jossa on 100 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä. Lehdet ovat luettavissa näköisversioina
60 vuorokauden ajan kirjaston tietokoneilta. Kanta-Hämeen alueen lehdistä mukana ovat tällä hetkellä Aamuposti, Forssan Lehti, Janakkalan Sanomat, Keski-Häme, Padasjoen Sanomat ja Valkeakosken Sanomat. Kirjastolla on palveluun kuuden yhtäaikaisen käyttäjän lisenssi. Vuonna 2011 pääkirjastoon hankittiin 3 ipadia, joita on myös mahdollisuus käyttää epress-lehtien lukemiseen. 8. EU-TIEDOTUSPISTE Eurooppatiedotuksen Kanta-Hämeen asiakaspalvelupiste sulki ovensa 31.8.2011. Kanta-Hämeen Eurooppatiedotus oli osa Suomen ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston toimintaa. Fyysisesti se toimi perustamisestaan, vuodesta 1994 asti Hämeen maakuntakirjastossa. Aluetiedottajan toimialueena oli koko Kanta-Hämeen maakunta. Ulkoministeriön säästötavoitteiden ja muuttuneen viestintäympäristön vuoksi Eurooppatiedotus luopuu maakunnallisista asiakaspalvelupisteistään asteittain vuoden 2012 loppuun mennessä ja keskittää EU-tiedottamisen Helsinki-lähtöiseksi sekä tulevaisuudessa entistä enemmän verkkosivuille. Eurooppatiedotuksen valtakunnallinen asiakaspalvelunumero 010 345 6700 palvelee virka-aikoina. Verkkosivut eurooppatiedotus.fi toimivat myös lisätiedonlähteenä EU-asioihin. Sivuilta löytyvän kysy EU:sta -lomakkeen avulla voi kysyä mitä tahansa EU:hun tai Eurooppatiedotukseen liittyviä kysymyksiä. Hämeenlinnassa 30.1.2012 Seija Shemeikka johtava informaatikko, maakunta-asiat