SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 1 2 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VISIO JA KESKEISET TAVOITTEET 3 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TOIMINNAN LAAJUUS 4 Väestönkehitys 4 Rikollisuustilanne 4 Kansainvälistyminen 4 Seuraamusjärjestelmän kehittäminen 5 Tietoyhteiskunta ja teknologinen kehitys 5 Julkisen talouden rahoitusongelmat 5 Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työ- ja toimintakyky sekä koulutustausta 6 Muut toimintaympäristön muutokset 6 Toiminnan laajuus 6 4 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN KESKEISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SUUNNITTELUKAUDELLA 9 4. 1 Toiminnallinen tehokkuus 9 4.1.1 Toimitila- ja investointihankkeet 9 4.1.2 Tietojärjestelmähankkeet ja tietotekniikan hyödyntäminen seuraamusjärjestelmän kehittämisessä 10 4.2 Tuotokset ja laadunhallinta 12 Arviointimenetelmien kehittäminen 12 Toiminnan kehittäminen 12 Turvallisuuden kehittäminen 13 4. 3 Henkilöstövoimavarat 13 Alalle tulokoulutuksen uudistaminen 13 Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen sekä työhyvinvointi 13 Henkilöstösuunnittelun kehittäminen 14 5 TALOUDELLISET RESURSSIT 15 Toiminnan tulot ja menot 15 Toiminnan rahoitus 15 Avolaitostyöhön varattavat määrärahat (1000 ) 16 LIITTEET 16 Liite 1. TOIMITILA- JA INVESTOINTIHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEHYKSIIN 17 Liite 2. TIETOJÄRJESTELMÄHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEHYKSIIN 21 Liite 3. AVOLAITOSMÄÄRÄRAHAN KEHYKSEN NOSTAMINEN 23 2
1 TIIVISTELMÄ Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2012-2015 on kuvattu Rikosseuraamuslaitoksen toimintaympäristössä suunnittelukaudella tapahtuvat muutokset, arvio toiminnan laajuudesta sekä keskeiset vaikuttavuustavoitteet ja niihin liittyvät hankkeet. TTS asiakirjaa hyödynnetään oikeusministeriön kehysvalmistelussa, minkä vuoksi keskeisistä investointi- ja kehittämishankkeista, joita ei voida toteuttaa nykyisellä kehysrahoituksella, on laadittu erilliset muistiot. Rikosseuraamuslaitoksen visiona on tehdä vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Rikosseuraamuslaitoksen strategia on kiteytetty kolmeen peruspilariin, jotka ovat polku rikoksettomaan elämään aktiivisella verkostoyhteistyöllä, turvallisesti kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa ja mielekäs työ, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Suunnittelukaudella näitä linjauksia viedään käytäntöön henkilöstön osaamiseen, työprosesseihin ja teknisen toimintaympäristön kehittämiseen liittyvien hankkeiden kautta. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset kuvaavat hyvin sitä toimintakentän moninaisuutta, jonka osana Rikosseuraamuslaitos toimii. Kumppanuuksien hyödyntäminen ja verkostoituminen erilaisten palveluntuottajien kanssa tulee entistä tärkeämmäksi. Yhteiskuntaan integroivien polkujen rakentamisessa onnistuminen ratkaisee viime kädessä sen, miten hyvin Rikosseuraamuslaitos onnistuu tavoitteessaan ehkäistä uusintarikollisuutta. Kuntatalouden rahoitusvaikeudet ja taloudellinen taantuma lisäävät kuntoutusjatkumoiden ja kumppanuuksien rakentamisen haasteellisuutta. Kansainvälistyminen ja tietoyhteiskunnan teknologinen kehitys tuovat mukanaan sekä mahdollisuuksia että uhkia. Medialla on aikaisempaa suurempi vaikutus kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Julkisen sektorin rahoitusvajeen vuoksi merkittävää kehysmäärärahan kasvua rangaistusten täytäntöönpanotyölle ei ole odotettavissa. Rikosseuraamuslaitoksen on jatkettava toiminnan tuottavuuden jatkuvaa kehittämistä myös vuoden 2011 lopussa päättyvän tuottavuusohjelmakauden jälkeen, jotta tehtävä työ kohdentuu perustehtävän ja vision kannalta olennaisiin asioihin. Teknisiä järjestelmiä ja tietotekniikkaa hyödynnetään siten, että henkilöstö voi keskittyä varsinaiseen rangaistusten täytäntöönpanotyöhön ja sen sisällön kehittämiseen. Tekniset ratkaisut, kuten sähköinen valvonta ja uusi asiakastietojärjestelmä, lisäävät henkilöstön työn sujuvuutta, mielekkyyttä ja turvallisuutta. Rikollisuustilannetta koskevat arviot viittaavat siihen, että suunnittelukauden aikana vankilassa rangaistusta suorittavien määrä voi laskea nykyisestä. Vankeuslain keskeisen periaatteen mukaisesti vaiheittain ja hallitusti tapahtuvaa vapauttamista voidaan lisätä nykyisestä. Valvottuun koevapauteen on tarkoitus sijoittaa suunnittelukauden aikana päivittäin 200 vankia. Suunnittelukauden alussa otettaneen käyttöön myös valvontarangaistus, jonka vaikutuksia vankipaikkojen tarpeeseen voidaan arvioida lähivuosina. Vapaudessa suoritettavat yhdyskuntaseuraamukset ovat merkittävä osa rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmää. Yhdyskuntaseuraamusten määrän arvioidaan suunnittelukaudella säilyvän suunnilleen nykyisellä tasolla, joskin valvontarangaistuksen määrän ennustaminen on ennen toimintakäytäntöjen muotoutumista hankalaa. Yhdyskunta- 1
seuraamuksiin liittyy monia etuja verrattuna erityisesti suljettuun laitostäytäntöönpanoon. Rikosseuraamuslaitoksen on tehtävä johdonmukaisesti työtä yhdyskuntaseuraamusten tunnettuisuuden ja yleisen hyväksynnän lisäämiseksi. Suunnittelukauden aikana uudistetaan yhdyskuntaseuraamuksia koskeva lainsäädäntö. Täytäntöönpanotyön sisällöllistä kehittämistä ohjaa uusimisriskin vähentämistavoite. Suunnittelukauden aikana keskeisiä toiminnallisia kehittämishaasteita ovat asiakasarviointimenetelmien kehittäminen, uuden asiakastietojärjestelmän rakentaminen sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen. Suunnittelukauden alussa valmistuvat Kuopion ja Mikkelin rakennushankkeet. Toimitila- ja investointihankkeiden suunnittelussa lähtökohtana on se, että rikosseuraamusasiakkaat voitaisiin sijoittaa lähelle kotikuntansa palveluita. Vankien suunnitelmallisen vapauttamisen ja siihen liittyvän verkostotyön edistämiseksi perustetaan vapauttamisyksiköitä ja kehitetään vapauttamista tukevaa toimintaa. Investointiratkaisuilla on haettu myös toimitilojen käytön kustannustehokkuutta. Hämeenlinnan, Keravan ja Helsingin vankiloiden investointihankkeiden myötä Rikosseuraamuslaitoksen vankitilat saataisiin vastaamaan kansainvälisiä normeja. Henkilöstön työhyvinvointi perustuu hyvään johtamiseen, monipuolisiin ja mielekkäisiin tehtävänkuviin, järkeviin työprosesseihin, töiden priorisointiin ja oikeudenmukaiseen työnjakoon. Mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja oman työn sisältöön vaikuttamiseen ovat tärkeitä. Suunnittelukauden aikana erityistä huomiota kiinnitetään esimieskoulutukseen ja laaditaan pitemmän aikavälin henkilöstösuunnitelma, jonka tarkoituksena on ennakoida rikosseuraamusalan henkilöstömuutoksia ja tarpeita. 2
2 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN VISIO JA KESKEISET TAVOITTEET Rikosseuraamuslaitoksen strategialuonnoksessa vuosille 2011-2015 on kuvattu visio ja keskeiset tavoitteet suunnittelukaudelle. Rikosseuraamuslaitoksen perustehtävä on yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten vaikuttava ja oikeudenmukainen täytäntöönpano sekä tutkintavankeuden toimeenpano. Rikosseuraamuslaitoksen erityisenä tavoitteena on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta vähentämällä tuomittujen uusintarikollisuutta. Visiona on, että Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Vision saavuttamiseksi Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään työn sisältöä, työmenetelmiä, prosesseja ja henkilöstön osaamista sekä panostetaan yhteistyöhön muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Keskeiset toimintalinjaukset on kiteytetty kolmeen tavoitteeseen, joita kohti suunnittelukaudella edetään jäljempänä esitettyjen toiminnalliseen tehokkuuteen, tuotosten ja laadun sekä henkilöstövoimavarojen hallintaan liittyvien hankkeiden kautta. Kaavio 1. Rikosseuraamuslaitoksen perustehtävä, visio ja keskeiset tavoitteet 3
3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA TOIMINNAN LAAJUUS Väestönkehitys Seuraavassa on kuvattu toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmääriin ja toimintaedellytyksiin suunnittelukaudella. Suomi on kansainvälisessä vertailussa alhaisen rikollisuuden maa. Tulevaisuudessa rikollisuutta vähentää jonkin verran se, että väestö ikääntyy ja nuorille tyypillisten massarikosten määrä sen myötä laskee. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta ongelmia kasautuu melko pienelle vähemmistölle, jolla on suuri syrjäytymisriski. Rikollisuus ja väkivaltakokemukset kasaantuvat pienelle vähemmistölle. Tämä saattaa vaikuttaa tuleviin asiakas- ja vankimääriin, mutta ei merkittävästi. Väestö kaupungistuu ja keskittyy entistä harvemmille alueille. Tämä vaikuttaa rikosten alueelliseen esiintymiseen. Myös palveluiden tarjonta ja tarve keskittyy kasvukeskuksiin. Tämä heijastuu Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen kehittämistarpeisiin ja palveluiden hankintaan. Rikollisuustilanne Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana, ja tilastoitujen rikosten kokonaismäärä on 2000 luvun alkuvuosista hieman vähentynyt. Rikokset ovat vähentyneet lähes kaikissa rikostyypeissä. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kannalta keskeisten rikostyyppien osalta ei suunnittelukauden aikana ole ennakoitavissa nousua. Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmääriin vaikuttavat lähinnä rattijuopumus-, väkivalta- ja vakavan huumerikollisuuden kehityksessä tapahtuneet muutokset. Kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Henkirikosten määrä on Euroopan maiden keskiarvoa korkeampi, mutta trendi on kuitenkin ollut laskeva. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrät ovat vähentyneet vuodesta 2007 lähtien. Tilastoitujen seksuaalirikosten määrät ovat viime vuosina kasvaneet, mutta vuonna 2009 tapausten määrät vähenivät. Taloudellisen taantuman johdosta verorikokset ja velallisen rikokset ovat lisääntyneet, mutta omaisuusrikokset selvästi vähentyneet. Turvallisuustekniikan kehittyminen ja lisääntyvä käyttöönotto on vähentänyt osaltaan omaisuusrikoksia. Suomalaiseen rikollisuuteen vaikuttaa keskeisesti runsas alkoholin käyttö. Poliisin tietoon tulleet törkeät rattijuopumukset ovat vähentyneet vuodesta 2004 ja palautuneet vuosikymmenen alun tasolle. Törkeiden huumausainerikosten määrä on viime vuosikymmenen aikana vaihdellut ilman selvää suuntaa. Kansainvälistyminen Kansainvälistymisen myötä tulevia uhkia ovat mm. järjestäytyneen rikollisuuden kasvu, konfliktit valtaväestöön kuuluvien ryhmien ja maahanmuuttajaryhmien välillä, maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytyminen sekä väkivaltainen radikalisoituminen. Ulkomaalaisten tekemät varkausrikossarjat ja suunnittelua edellyttävät suurimittaiset omaisuusrikokset saattavat lisääntyä. Kansainvälistyminen näkyy rajat ylittävinä oikeusjuttuina, kansainvälisen virka-avun lisääntymisenä ja ulkomaalaisten vankien ja erityisesti tutkintavankien määrän kasvuna. 4
Ulkomaalaisten tai ulkomaalaistaustaisten tuomittujen määrän lisääntyminen edellyttää entistä suuremman huomion kiinnittämistä heidän erityistarpeisiinsa niin vankiloissa kuin yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotyössä. Maahanmuuttajataustaisille asiakkaille suunnattujen toimintojen räätälöintiin ja toteuttamiseen on kiinnitettävä huomiota. Asiakaskunnan monikulttuuristuminen edellyttää uusia osaamisvaatimuksia rikosseuraamusalan henkilöstöltä ja luo haasteita rekrytoinnille. Toisaalta kansainvälistymisen avulla saadaan paljon arvokasta tietoa vaikuttavan työn sisältöjen kehittämiseen mm. muualla tehtyjen tutkimusten ja saatujen kokemusta myötä. Euroopan neuvoston puitepäätös mahdollistaa EU-maista kotoisin olevien vankien siirtämisen rangaistuksen täytäntöönpanoa varten kotimaahansa nykyistä useammissa tapauksissa. Puitepäätöstä vastaava lainsäädännön muutos tulee voimaan suunnittelukauden alkuun mennessä, mikä mahdollistaa arviolta joidenkin kymmenien ulkomaalaisvankien siirtämisen suorittamaan rangaistusta kotimaahansa. Seuraamusjärjestelmän kehittäminen Seuraamusjärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi oikeusministeriön tavoitteena on lisätä yhdyskuntaseuraamusten käyttöä laitosseuraamusten sijaan. Valvontarangaistus otettaneen käyttöön 1.9.2011 lukien. Mikäli valvontarangaistusta käytetään vankeuden sijasta, arvioidaan sen vähentävän päivittäistä vankilukua noin 130:llä suunnittelukauden aikana. Rangaistusten täytäntöönpanossa tulevat korostumaan yhteiskunnassa yleisesti tarjolla olevien palveluiden hyödyntäminen, verkottunut työtapa sekä yhteiskuntaan integroivien jatkumoiden ja polkujen rakentaminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Yhdyskuntaseuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä kehitetään. Tietoyhteiskunta ja teknologinen kehitys Medialla on aikaisempaa suurempi vaikutus kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Oikean ja asiallisen tiedon välittäminen ja avoin kansalaisviestintä rikosseuraamusalan työmenetelmistä ja toiminnasta on tärkeää. Tietoyhteiskunta ja verkkomaailma edellyttävät hallinnolta yhä nopeampaa reagointia ja verkkoviestinnän mahdollisuuksien hyödyntämistä. Teknologinen kehitys avaa uusia mahdollisuuksia käyttää tietojärjestelmiä ja sähköisiä järjestelmiä lähityön tukena. Esimerkkeinä ovat yhteinen asiakastietojärjestelmä, valtion talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät, sähköinen asianhallinta, vankien ja asiakkaiden sähköinen valvonta sekä mahdollisuudet hyödyntää viranomaispalveluita ja opiskella verkon välityksellä. Julkisen talouden rahoitusongelmat Valtiontalouden näkymät ovat taloudellisen taantuman ja sen vaatimien julkisen talouden sopeuttamistoimien vuoksi pitkään vaikeat. Tuottavuuden parantamista on sen vuoksi jatkettava, vaikka nykyisen tuottavuusohjelman mukainen henkilötyövuosien säästötavoite saavutetaan Rikosseuraamuslaitoksessa suunnittelukauden alussa. Tuot- 5
tavuuden parantamisessa tärkeintä on, että tehtävä työ kohdentuu Rikosseuraamuslaitoksen kannalta olennaisiin asioihin, mikä edellyttää rakenteiden ja toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä ja resurssien uudelleen kohdennusta. Kuntatalouden heikkeneminen näkyy suunnittelukaudella palveluresurssien vähenemisenä, mikä hankaloittaa niin asiakkaiden kuntoutusjatkumoiden turvaamista kuin kumppanuuksien rakentamista erityisesti kunnallisten ja kuntien ostopalveluihin sidoksissa olevien järjestöjen päihdepalveluiden kanssa. Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työ- ja toimintakyky sekä koulutustausta Tiedot rikosseuraamusasiakkaiden terveydestä, työkyvyn alenemisesta ja hoidon tarpeista on otettava huomioon toimintoja suunniteltaessa. Rikosseuraamusasiakkaat muodostavat marginaalisen huono-osaisten ihmisten ryhmän, jonka koulutustausta, sosiaalinen asema ja ammatillinen ura on selkeästi heikompi kuin muulla väestöllä. Jokin päihderiippuvuus on noin yhdeksällä kymmenestä rikosseuraamusasiakkaasta, kahdella kolmasosalla alkoholi- ja kahdella viidesosalla amfetamiiniriippuvuus. Lähes kaikilla (94 %) rikosseuraamusasiakkailla on todettu jossakin elämän vaiheessa jokin mielenterveyden häiriö. Somaattinen sairastavuus on hieman lisääntynyt aikaisemman terveystutkimuksen tuloksiin nähden. Noin puolet rikosseuraamusasiakkaista on kuitenkin työkykyisiä. Muut toimintaympäristön muutokset Henkilöstön ikärakenteen kehitys ja suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä vaikuttaa jo suunnittelukaudella Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstösuunnitteluun. Toisaalta se avaa mahdollisuuden tarkastella kriittisesti henkilöstön määrää suhteessa ydintehtäviin ja helpottaa tuottavuustavoitteiden saavuttamista, toisaalta tuo haasteen, kuinka säilyttää osaaminen tulevaisuudessakin rikosseuraamusalalla. Toiminnan laajuus Suunnittelukauden alussa otettaneen käyttöön uusi yhdyskuntaseuraamus, valvontarangaistus 1.9.2011 lukien. Yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen määrien on arvioitu TTS kaudella nousevan hieman valvontarangaistuksen ansiosta. Valvontarangaistuksen suorittamisen aloittaa suunnittelukauden lopussa arviolta 750 henkilöä vuosittain. Rangaistuksen keskimääräisen keston ollessa 103 päivää, rangaistusta suorittaisi päivittäin noin 130 henkilöä. Valvontarangaistuksen on arvioitu suunnittelukauden lopussa vähentävän päivittäistä vankilukua 130:llä, koska lain mukaan se määrättäisiin ehdottoman vankeuden sijasta. Poliisin tietoon tulleiden törkeiden rattijuopumusten väheneminen edelleen vuoden 2010 aikana viittaa siihen, että toimeenpantavaksi tulevien yhdyskuntapalvelujen määrä jatkaa laskuaan lähitulevaisuudessa. Poliisihallituksesta saatujen arvioiden mukaan kyseessä on törkeiden rattijuopumusten todellinen väheneminen. Yhdyskuntapalvelun määrälliseen kehitykseen vaikuttaa lisäksi se, missä määrin valvontarangaistusta tullaan tuomitsemaan yhdyskuntapalveluun soveltuvuuden rajatapauksissa. Toimeenpantavaksi tulleiden ehdollisesti rangaistujen nuorten valvontojen pitkään jatkunut väheneminen taittui vuonna 2009. Poliisin tietoon tulleiden varkauksien, pa- 6
hoinpitelyjen ja rattijuopumusten viime vuosien määrissä ei ilmene sellaisia suuntia, joiden perusteella voisi ennakoida valvontamäärien muutoksia suunnittelukaudella. Seuraamuksiin liittyvien asiantuntijalausuntojen määrän arvioidaan kasvavan lainmuutosten seurauksena. Valvontarangaistuslainsäädäntö ohjaa asiantuntijalausuntojen laatimiseen myös niistä, jotka eivät oletettavasti suoriutuisi yhdyskuntapalvelusta. Kaikkien alle 18-vuotiaita koskevien lausuntojen laatimisen siirtyminen Rikosseuraamuslaitokselle saattaa lisätä tapauksia, joissa nuori tuomitaan valvontaan tai nuorisorangaistukseen. Ehdonalaisesti valvontaan vapautuneiden määrissä ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia, koska vankiluvun ei enää oleteta merkittävästi vähentyvän suunnittelukaudella. Vankilassa olevien vankien määrän ennakoitu aleneminen perustuu valvotun koevapauden käytön lisäämiseen sekä valvontarangaistuksen käyttöönottoon. Vankiluku on laskenut vuosien 2009 ja 2010 aikana ennakoitua nopeammin. Huolestuttavana trendinä on ollut pitkäaikaisvankien, ulkomaalaistaustaisten vankien, tutkintavankien ja naisvankien määrän kasvu, eikä näiden ryhmien osalta ole näkyvissä laskua suunnittelukauden aikana. Vankimäärän oletetaan suunnittelukaudella pysyvän vuosien 2010-2011 tasolla, mikäli vankilukuun nostavasti vaikuttavia uusia lainsäädännöllisiä toimia ei tehdä 1. Oikeusministeriön asettaman tutkintavankeustyöryhmän ehdotukset aiheuttavat tarpeen selvittää tutkintavankien sijoittamista Rikosseuraamuslaitoksessa. Työryhmän yhtenä ehdotuksena tullee olemaan, että poliisivankiloissa neljä viikkoa säilytettävien tutkintavankien säilytysaika tulisi lyhenemään kahteen viikkoon, mikä nostaisi tutkintavankiloiden vankilukua joillakin kymmenillä. Käytännössä muutos edellyttää tutkintavankeuslain muutoksen. Taustalla on CPT:n huomautus siitä, ettei tutkintavankien säilytysvastuun ja esitutkintavastuun erottaminen toteudu riittävän hyvin. Tutkintavankien, erityisesti ulkomaalaisten tutkintavankien, määrä on ollut jatkuvasti nousussa. 1 Tässä vaiheessa vankilukuennusteissa ei ole huomioitu mahdollisia vaikutuksia suunnitelluista lainmuutoksista, jotka koskevat rangaistuskäytäntöjen muutoksia lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Mahdolliset muutokset vaikuttaisivat vankilukuun suunnittelukaudella. 7
Taulukko 1. Toiminnan laajuus Toteuma 2009 Arvio 2010 Arvio 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 Toiminnan laajuus Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset 4 945 4 600 4 600 4 850 5 100 5 250 5 250 Vapaudesta vankilaan tulleet 7 059 6 750 6 750 6 700 6 700 6 700 6 700 Seuraamuksiin liittyvät asiantuntijalausunnot* 8 082 7 500 8 200 8 700 9 200 9 700 9 700 Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia keskimäärin 4 308 4 017 4 026 4 045 4 045 4 045 4 045 Vankeja keskimäärin 3 492 3 350 3 300 3 300 3 300 3 300 3300 Vankeja vankilassa 3 407 3 235 3 150 3 100 3 100 3 100 3100 Vankeja valvotussa koevapaudessa 85 115 150 200 200 200 200 * Valvontarangaistusselvitysten määrän vaikutusta asiantuntijalausuntojen kokonaismäärään voidaan täsmällisesti arvioida vasta, kun saadaan kokemusta siitä, miten paljon syyttäjät pyytävät ko. lausuntoja. Kts. tarkemmin liitteenä oleva taulukko Tuloksellisuus/Toiminnan laajuus. 8
4 RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN KESKEISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SUUNNITTELUKAUDELLA 4. 1 Toiminnallinen tehokkuus Tavoite: Joustavat ja turvalliset rakenteet ja seuraamusprosessit mahdollistavat ja tukevat avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa. Suunnittelukaudella ei ole nähtävissä julkisen sektorin rahoitusvajeen vuoksi rangaistusten täytäntöönpanotyön merkittävää kehysmäärärahan kasvua. Rikosseuraamuslaitoksessa on jatkettava toiminnan tuottavuuden jatkuvaa kehittämistä myös vuoden 2011 lopussa päättyvän tuottavuusohjelmakauden jälkeen. Resursseja kohdennetaan henkilöstön osaamisen, työprosessien ja teknisen toimintaympäristön kehittämiseen. Tuottavuuden parantamisessa tärkeintä on, että tehtävä työ kohdentuu Rikosseuraamuslaitoksen perustehtävän ja vision kannalta olennaisiin asioihin. Rikosseuraamuslaitoksella on suunnittelukauden aikana käytettävissään 2914 henkilötyövuotta. Henkilöstöresursseja kohdennetaan siihen työhön, joka edistää avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa ja joka edellyttää oman koulutetun henkilöstön osaamista. Henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi yksityistämistä harkitaan niissä toiminnoissa, joissa se on tarkoituksenmukaista vaikuttavuuden tai kustannustehokkuuden kannalta ja joissa ei käytetä merkittävää julkista valtaa. Teknisiä järjestelmiä ja tietotekniikkaa hyödynnetään siten, että henkilöstö voi keskittyä varsinaiseen rangaistusten täytäntöönpanotyöhön. Tekniset ratkaisut lisäävät henkilöstön työn sujuvuutta, mielekkyyttä ja turvallisuutta. Hankintatoimen toimintamalleja kehitetään. Rakenteellista kehittämistä jatketaan. 4.1.1 Toimitila- ja investointihankkeet Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen tulee olla sellainen, että: rikosseuraamusasiakkaat on mahdollista sijoittaa ja/tai he saavat palveluja niiltä alueilta, jolta ovat kotoisin tutkintavankeuden toimeenpano on mahdollista hoitaa lähellä tuomioistuimia suunnitelmallinen ja hallittu vapauttaminen, verkostoyhteistyö ja yhteiskunnan normaalipalveluiden käyttö on mahdollista lähellä kotikunnan palveluita sijoittaminen on mahdollista tehdä riskien ja valvonnan tarpeen mukaisesti eri tyyppisiin laitoksiin toimitilat vastaavat kansainvälisiä normeja ja toimitilojen käyttö on kustannustehokasta Nämä tavoitteet ohjaavat suunnittelukauden investointihankkeita, uudisrakentamista ja olemassa olevien tilojen korjaus- ja kehittämistoimenpiteitä. Väestönkehitys otetaan huomioon vankipaikkoja suunniteltaessa ja uusia investointeja kohdistettaessa. Erityisten ryhmien, joiksi on katsottu ulkomaalaisvangit, nuoret vangit ja naisvangit sijoittamisesta voidaan päättää myös valtakunnallisena kysymyksenä. 9
Rikosseuraamusalan strategisena tavoitteena on siirtää painopistettä vapaudessa täytäntöönpantaviin seuraamuksiin ja suljetuista vankiloista avolaitoksiin. Avolaitospaikkojen määrää lisätään siten, että suunnittelukauden lopussa 35 % kaikista vankipaikoista on avolaitospaikkoja. Loputkin ns. paljusellit (222) poistuvat käytöstä peruskorjausohjelman myötä. Vankien suunnitelmallisen vapauttamisen ja siihen liittyvän verkostotyön edistämiseksi tehostetaan vapauttamista tukevaa toimintaa erityisesti niillä paikkakunnilla, joihin vankeja eniten vapautuu. Uusien vapauttamisyksiköiden perustamista muutamiin kaupunkikeskuksiin selvitetään suunnittelukauden aikana ensimmäisistä vapauttamisyksiköistä saatavien kokemusten pohjalta. Osa vapauttamisyksiköistä tulee toiminaan joko vankilan välittömässä läheisyydessä vankilan alaisuudessa tai yhdyskuntaseuraamustoimiston alaisuudessa ja osassa vapauttamisyksiköitä vankien asuminen ja ohjaustoiminta hankitaan ostopalveluna ulkopuoliselta palvelunjärjestäjältä Rikosseuraamuslaitoksen vastatessa valvonnasta. Uusien vapauttamisyksiköiden valvonnassa käytetään hyväksi sähköisen valvonnan mahdollisuuksia. Ulkopuolisten tuki- ja ohjauspalveluiden käyttöä pidetään tärkeänä kaikkien vapauttamisyksiköiden toiminnassa mm. sen vuoksi, että yhteistyö yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa helpottaa vapautumisen jälkeisten palveluiden järjestämistä ja jatkumoiden toteutumista. Suunnittelukauden alussa valmistuu Kuopion vankilan peruskorjaushanke (2011) ja Mikkelin vankilan uudisrakennus- ja peruskorjaushanke (2011-2012). Konnunsuon vankila suljetaan vuoden 2011 lopussa ja Pelson vankilan toimintaa supistetaan. Suunnittelukauden aikana toteutetaan Keravan, Hämeenlinnan ja Helsingin vankiloiden investointihankkeet mikäli hankkeisiin saadaan niiden vuokravaikutuksia vastaava kehyskorotus. (Katso tarkemmin liite 1.) 4.1.2 Tietojärjestelmähankkeet ja tietotekniikan hyödyntäminen seuraamusjärjestelmän kehittämisessä Uusi asiakastietojärjestelmä Suunnittelukaudella otetaan käyttöön nykyisen Vati- ja Tyyne järjestelmän korvaava uusi asiakastietojärjestelmä. Ennen suunnittelukauden alkua toteutetaan nykyisiin tietojärjestelmiin vain pakolliset lainsäädäntöhankkeisiin liittyvät kehittämistoimet. Uusi asiakastietojärjestelmä tulee mahdollistamaan myös toimeenpanoasiakirjojen sähköisen arkistoinnin. Asiakastietojärjestelmähanke ajoittuisi vuosille 2011-2014. Asiakastietojärjestelmähanketta ei ole mahdollista toteuttaa ilman kehykseen saatavaa erillisrahoitusta (katso tarkemmin liite 2). 10
Valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät Kieku -tietojärjestelmähankkeen myötä Rikosseuraamuslaitos siirtyy arviolta toukokuussa 2013 uuteen tietojärjestelmään, joka kokoaa ja yhtenäistä valtionhallinnossa käytössä olevat talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät uudelle SAP pohjaiselle alustalle. Uusi tietojärjestelmä tuo muutoksia myös talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin. Rikosseuraamuslaitoksella on käytössä monia substanssitoimintaan liittyviä sovelluksia (esim. Sonet, Vankiraha kanttiini, VankiPrima, Aromi), joita Kiekuun ei tule. Näiden osalta selvitetään, onko nykyisistä järjestelmistä mahdollisuus tehdä suorat integroinnit Kieku järjestelmään. Tämä edellyttää nykytilan kuvauksia sekä prosesseista että käytettävistä sovelluksista. Lisäksi selvitetään, millainen raportointi- ja sisäisen laskennan järjestelmä Kiekussa tulee olemaan ja tehdään päätös BO-Planning ja raportointijärjestelmän sekä Tarmo -järjestelmän jatkokäytöstä. Tilha tilaustenhallinta-järjestelmän käyttöönotto alkaa Rikosseuraamuslaitoksessa toukokuussa 2011 ja se otetaan käyttöön suunnittelukauden alussa. Tilhan käyttöönottoon liittyy hankintatoimen prosessien kuvaus sekä Hanselin ja omien sopimustoimittajien läpikäynti. Sähköinen valvonta Valvontarangaistuksen täytäntöönpanon, koevapauden sekä poistumis-, opinto- ja siviilityölupien valvontaa varten otetaan käyttöön sähköinen valvontajärjestelmä ja perustetaan valtakunnallinen keskusvalvomo. Valvontarangaistus toteutetaan ns. pantavalvontana, jolloin tietojärjestelmä valvoo rangaistusta suorittavan saapumista ja lähtemistä asunnoltaan, mitä rajoitetaan toimeenpanosuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Sähköistä pantavalvontaa käytetään myös valvotun koevapauden valvonnan tukena. Tämä mahdollistaa riskialttiimpien vankien sijoittamisen valvottuun koevapauteen ja erityisesti suljetusta vankilasta vapautuvien pitempiaikaisten vankien hallitun vapauttamisen niissä tapauksissa, joissa avolaitoksen kautta vapauttaminen ei ole mahdollista. Koevapaudessa olevien liikkumista ja toimintavelvoitepaikoilla tapahtuvaa seurantaa voidaan tarvittaessa riskiarvioon perustuen tehostaa rf pannan lisäksi myös paikannustekniikan avulla. Pantavalvontaa voidaan tarvittaessa käyttää vankien paikalla olemisen, saapumisen ja lähtemisen valvontaan myös avolaitoksissa ja perustettavissa vapauttamisyksiköissä. Tällä voidaan tukea vankien vapaa-aikana tapahtuvaa laitosvalvontaa ja laitosalueella pysymistä, mikä mahdollistaa aikaisempaa riskialttiimpien vankien sijoittamisen avolaitokseen. Suunnittelukauden alkuun mennessä pantavalvontaa kokeillaan kolmessa avovankilassa. 11
Muut tietojärjestelmähankkeet Suunnittelukauden alussa käynnistetään projekti, jossa tutkitaan miten rangaistusaikojen koneelliseen laskentaan siirrytään osana uutta asiakastietojärjestelmää. Tämä edellyttää myös lakiin tehtäviä muutoksia. Suunnittelukauden aikana otetaan käyttöön hallintoasioiden sähköinen asianhallintaja arkistointijärjestelmä. Vankien mahdollisuuksia hyödyntää verkossa olevia viranomaispalveluja, muita vapautumisen valmistelua edistäviä verkkosivuja ja oppimispalveluja kehitetään. 4.2 Tuotokset ja laadunhallinta Tavoite: Rangaistusten täytäntöönpanon sisältö ja yhteistyö muiden viranomaisten, tuomitun lähiverkoston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lisää tuomittujen valmiuksia yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Arviointimenetelmien kehittäminen Asiakasarviointia kehitetään ottamalla suunnittelukauden aikana käyttöön yhtenäinen arviointikokonaisuus. Suunnittelukauden alussa aletaan käyttää kattavasti yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankien alku- ja loppuarviointia. Asiakasarviointikokonaisuuden kaikki osiot valmistuvat suunnittelukauden alkuvuosina. Vaikuttavuuden arviointi käynnistyy suunnittelukauden alussa asiakkaiden alku- ja loppuarvioinnista saatavien tietojen pohjalta. Toiminnan kehittäminen Suunnittelukaudella uudistetaan yhdyskuntaseuraamuksia koskeva lainsäädäntö yhdyskuntaseuraamustoimikunnan linjausten mukaisesti. Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita nykyistä enemmän tukea tarvitseville. Tämän vuoksi lisätään omaa ohjelmatoimintaa ja yhteistyössä yhteiskunnan palvelujärjestelmän kanssa järjestettyä toimintaa. Suunnittelukauden alussa valmistuvat rikosseuraamusalueiden toimintojen kehittämissuunnitelmat. Vankiloiden työtoimintaa kehitetään suunnittelukaudella omaa toimintaa tehostamalla ja ulkopuolista yhteistyötä lisäämällä. Ohjelmatoiminnan laatua tehostetaan käyttämällä vain akkreditoituja ohjelmia ja muuta hyväksyttyä kuntoutusta. Vankien päihdekuntoutuksessa lisätään ulkopuolisten ostopalveluiden käyttöä. Polku vapauteen rakennetaan suunnitelmallisesti verkostojen palveluita käyttäen. Vangeille ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaille suunnatulla kyselyllä kerätään palautetta, jota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vangit ovat muuta väestöä sairaampia ja tarvitsevat runsaasti terveydenhuollon palveluja. Vankiloiden terveydenhuollon siirtäminen osaksi yleistä terveydenhuoltojärjestelmää selvitetään. 12
Turvallisuuden kehittäminen Rikosseuraamuslaitos edistää yhteiskuntaturvallisuutta lisäämällä rangaistusaikana niitä valmiuksia, jotka tukevat rikoksetonta elämää ja edistävät elämänhallintaa. Täytäntöönpanon tavoitteena on lisäksi estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Toiminnallinen turvallisuus perustuu rikosseuraamusasiakkaiden ja vankien tuntemukseen sekä keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tuomitun oikea arviointi on turvallisuuden perusta. Rikoksesta tuomitun oikealla sijoittelulla, hyvin organisoidulla valvonta- ja tiedustelutyöllä ja viranomaisyhteistyöllä turvataan vankilan sisäinen järjestys ja estetään rangaistuksen aikainen rikollisuus. Toimiva laitosjärjestys ja turvallisuus on edellytys kuntouttavan ja vaikuttavan toiminnan järjestämiselle vankiloissa. Turvallisuusstrategian tavoitteita ovat lisäksi rikoksesta tuomitun oikeus turvalliseen ja häiriöttömään rangaistuksen suorittamiseen sekä henkilöstön työturvallisuus. Suunnittelukauden alussa otetaan käyttöön turvallisuuden laatukäsikirja kaikissa laitoksissa. Vankilaan sijoittamisen apuvälineenä otetaan käyttöön vankitilojen määrittely valvonnaltaan erilaisiin luokkiin. 4. 3 Henkilöstövoimavarat Tavoite: Rikosseuraamuslaitos on arvostettu ja luotettava organisaatio, jonka osaava ja motivoitunut henkilöstö tekee mielekästä työtä. Alalle tulokoulutuksen uudistaminen Rikosseuraamusalan koulutustyöryhmän ehdotuksen alalle tulevan henkilöstön koulutuksesta, henkilöstön osaamisen jatkuvasta kehittämisestä ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen asemasta on määrä valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä. Alalle tulokoulutuksen suunnittelussa lähtökohtana ovat olleet rangaistusten täytäntöönpanotyön yhdistäminen yhden organisaation tehtäväksi, täytäntöönpanotyön sisällön kehittäminen uusintarikollisuuteen vaikuttamisen näkökulmasta sekä strateginen linjaus avoimemmasta täytäntöönpanosta. Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen sekä työhyvinvointi Rikosseuraamuslaitoksessa työhyvinvoinnin perusteena ovat: hyvä johtaminen monipuoliset ja mielekkäät tehtävänkuvat ja järkevät työprosessit töiden priorisointi ja oikeudenmukainen työnjako ja mahdollisuus osaamisen kehittämiseen ja oman työn sisältöön vaikuttamiseen Suunnittelukaudella Rikosseuraamuslaitoksen työantajakuvaa ja kilpailukykyä työnantajana parannetaan esimiestyötä kehittämällä. Laadukas henkilöstöjohtaminen on osa kokonaisjohtamista ja tukee Rikosseuraamuslaitoksen strategian toteuttamista. Kaikille esimiehille järjestetään johtamiskoulutusta. 13
Toimia sairauspoissaolojen vähentämiseksi jatketaan. Työterveydenhuollossa keskitytään ennaltaehkäisevään toimintaan. Henkilöstösuunnittelun kehittäminen Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on ylläpitää eri yksiköiden vahva ammattitaito sekä ennakoida toiminnan muutosten edellyttämät uudet vaatimukset ja niihin vastaamisen keinot. Vähentyneiden resurssien tilanteessa analysoidaan työtehtävien sisältöä ja keskitytään Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtäviin. Työn sisältöä ja tehtävänkuvia monipuolistetaan. Suunnittelukauden alussa laaditaan henkilöstösuunnitelma rikosseuraamusalan henkilöstömuutosten ja kehittämistarpeiden ennakoimiseksi. Suunnitelmassa tarkastellaan minkälaisiin tehtäviin henkilöstöä tarvitaan, kuinka paljon ja millaisia valmiuksia henkilöstöllä tulee olla, jotta Rikosseuraamuslaitoksen tehtävät tulevat asianmukaisesti hoidettua. Henkilöstön eläköitymiseen ja poistuvan henkilöstön osaamisen siirtämiseen varaudutaan. 14
5 TALOUDELLISET RESURSSIT Toiminnan tulot ja menot TOIMINNAN TULOT JA MENOT, 1000 Tot. 2009 Ennuste 2010 TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 212 325 216 810 221 238 220 259 220 116 220 122 220 121 Tulot yhteensä -15 580-14 632-13 650-13 492-13 229-13 183-13 314 - maksullinen toiminta -14 493-13 904-12 900-12 692-12 429-12 383-12 514 - muut tulot -1 087-728 -750-800 -800-800 -800 Menot yhteensä 227 905 231 442 234 888 233 751 233 345 233 304 233 435 - henkilöstömenot 132 173 134 444 133 379 133 379 133 379 133 379 133 379 - toimitilavuokrat* 36 536 37 634 40 981 42 291 42 291 42 291 42 291 Senaatin pääomavastike 34 767 35 741 39 050 40 260 40 260 40 260 40 260 Muut vuokrat 1 768 1 893 1 931 2 031 2 031 2 031 2 031 - palvelujen ostot 25 846 26 913 28 159 27 069 26 879 26 860 26 921 - muut toiminnan menot 33 351 32 451 32 369 31 013 30 796 30 774 30 844 * Laskelman toimitilamenoissa ei ole huomioitu kehykseen erikseen esitettäviä investointihankkeita eikä asiakastietojärjestelmähanketta. Toiminnan rahoitus TOIMINNAN RAHOITUS, 1000 Tot. 2009 Ennuste 2010 TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 - toimintamenomomentille budj. tulot -15 580-14 632-13 650-13 492-13 229-13 183-13 314 - toimintamenomomentille budj. menot 227 905 231 442 234 888 233 751 233 346 233 305 233 436 Toimintamenorahoitus, netto josta 212 325 216 810 221 238 220 259 220 116 220 122 220 122 - siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 4 534 5 827 8 666 6 927 6 598 6 604 6 604 - talousarvio (TA+LTA) 213 618 219 649 219 499 219 930 220 122 220 122 220 122 -käytettävissä 218 152 225 476 228 165 226 857 226 720 226 726 226 726 RISEN ESITYS KEHYSTEN TARKISTUKSESTA TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 TAE 2011 ja sen mukaisesti korjattu 30.3.2010 kehyspäätös 219 499 219 930 220 122 220 122 220 122 Viraston ehdotus kehyksen korotuksesta 223 887 228 233 225 943 227 784 Investointihankkeista aiheutuvat vuokrankorotukset yhteensä (katso liite 1.) 457 846 1 210 1 841 Asiakastietojärjestelmä -hanke, 2 vuoden rahoitus (katso liite 2.) 3 500 3 500-3 500 15
Avolaitostyöhön varattavat määrärahat (1000 ) Rikosseuraamuslaitoksella on käytettävissä määrärahaa avolaitosvankien työllistämis-, ylläpito- ym. menoihin suunnittelukauden alussa 6,025 miljoonaa euroa, jonka jälkeen määrärahataso putoaa 5,4 miljoonaan euroon, kun Suomenlinnan kohteisiin varattu omien asuinrakennusten uudistamiseen tarkoitettua määrärahaa (625 000 euroa) ei enää ole käytettävissä. Suomenlinnan hoitokunnan suunnitteluohjelmassa vuosille 2011-2015 esitetään uutena vankityökohteena Suomenlinnan Vallisaaren kunnostukseen oikeusministeriöltä rahoitusta vuodesta 2013 alkaen 800 000 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Rikosseuraamuslaitos esittää, että tämä korotus hyväksyttäisiin avolaitostyöhön varatussa määrärahakehyksessä. (Katso tarkemmin liite 3.) Arvio TAE TTS TTS TTS TTS AVOLAITOSTYÖT 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Talousarviomääräraha 6 025 6 025 6 025 5 400 5 400 5 400 Viraston esitys kehyksen tarkistuksesta (katso liite 3.) 6 200 6200 6200 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Toimitila- ja investointihankkeiden vaikutukset kehyksiin Tietojärjestelmähankkeiden vaikutukset kehyksiin Esitys avolaitosmäärärahakehyksen nostamisesta Liitetaulukot erillisessä Excel tiedostossa. 16
Liite 1. TOIMITILA- JA INVESTOINTIHANKKEIDEN VAIKUTUKSET KEHYKSIIN Investointiohjelmahankkeet Suunnittelukauden aikana Rikosseuraamuslaitoksen laitosrakenteen kehittämistä jatketaan laaditun taustaselvityksen mukaisesti toteuttamalla Keravan vankilan uudisrakennus- ja perusparannushanke sekä Hämeenlinnan vankilan peruskorjaushanke. Keravan vankilan avo-osaston uudisrakennus- ja perusparannushanke, johon sisältyy myös monitoimikeskuksen perusparannus, ajoittuisi vuosille 2012 ja 2013. Hankkeen myötä Etelä- Suomen rikosseuraamusalueelle saataisiin etelästä puuttuvat avolaitospaikat. Etelä-Suomen alueen vankien hallittu vapauttaminen ja avolaitokseen sijoittaminen ei toteudu yhdenvertaisella tavalla, koska alueelta puuttuu riittävä määrä avolaitospaikkoja. Rikosseuraamuslaitoksen kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa strategiaa ei pystytä toteuttamaan suunnitellussa laajuudessa ilman Keravan vankilan uudisrakennuksen avolaitospaikkoja. Myös nykyinen avo-osasto on huonokuntoinen ja remontin tarpeessa. Keravan vankilan päärakennuksen perusparannus toteutettaisiin viimeisessä vaiheessa. Keravan vankilan hanke valmistuisi kokonaisuudessaan vuoteen 2015 mennessä. Hämeenlinnan vankilan peruskorjaus on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2012 aikana ja saadaan tehtyä vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Hämeenlinnan vankilan hankesuunnitelmaan sisältyy myös uusien tilojen korjaaminen vankisairaalalle nykyisen päälaitoksen yhteyteen ja nykyisen vankisairaala-rakennuksen ottaminen naisvankien käyttöön. Suunnittelukauden tavoitteena on poistaa kokonaan ns. paljuselliongelma. Hämeenlinnan vankilan peruskorjauksen ohella vuodelle 2013 suunnitellun Helsingin vankilan peruskorjaushankkeen myötä saataisiin länsiselliosastolle sellikohtaiset wc-tilat, jonka jälkeen Rikosseuraamuslaitoksella ei olisi käytössä enää paljusellejä. Pienehköt investointihankkeet Senaatti kiinteistöt varaavat vuosittain Rikosseuraamuslaitoksen pienehköjä investointeja varten 3,3 miljoonaa euroa investointirahoitusta, josta aiheutuu vuosittain Rikosseuraamuslaitokselle 230 000 euron vuokravaikutus. Pienehköjen investointihankkeiden myötä yksiköissä toteutetaan toimenpiteitä, joiden avulla voidaan tehdä pienempiä vankiloiden tarpeista lähteviä toiminnallisia muutoksia esim. käyttötarkoituksen muutoksia henkilökunnan asunnoista vankien vapauttamisyksiköiksi. Elvytyshankkeet Rikosseuraamuslaitos toteuttaa ns. elvytystoimina Helsingin vankilan keittiö- ja liikuntarakennuksen perusparannuksen suunnittelukauden alkuun mennessä sekä Pelson vankilan laitoskeittiön ja ruokailurakennuksen peruskorjauksen sekä sellirakennusten julkisivujen uusimisen. Vuokravaikutuksina hankkeiden vaikutukset näkyvät vuodesta 2012 eteenpäin. Rikosseuraamuslaitos esitti elvytyshankkeena myös Keravan vankilan uudisrakennushanketta, Pyhäselän vankilan kosteus-, putki-, ja sellisaneerausta sekä huonokuntoisten vankilamuurien kunnostamista. Näihin hankkeisiin ei kuitenkaan saatu kehyspäätöksellä rahoitusta, joten niitä ei voida elvytyshankkeina toteuttaa. 17
Lisäksi kehyspäätöksessä saatiin määräraha elvytystoimina toteutettaviin pieniin kunnossapitoluonteisiin hankkeisiin, jotka toteutettiin vuosien 2009 ja 2010 ja joiden vuokravaikutukset jakautuvat kuudelle vuodelle vuoteen 2015 asti. Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2010 lisätalousarviossa 2,5 miljoonan euron korvamerkinnän avovankiloiden perusparannuksiin. Toteutus suunnataan kohteisiin, joissa työt voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tulisi huolehtia siitä, että kunnostettavien avovankiloiden vuokriin varataan tulevissa talousarvioesityksissä riittävä määräraha. Peruskorjauskohteita, joista aiheutuvia vuokravaikutuksia tulee suunnittelukaudelle, ovat Ylitornion vankilan tilamuutos- ja rakentamishanke, Vanajan vankilan Ojoiston osaston kartanorakennuksen käyttötarkoituksen muutoshanke sekä Laukaalla tehtävät pienemmät turvatekniset muutostyöt. Investointihankkeiden rahoitusvaikutukset: Investointikauden alussa valmistuvien Kuopion ja Mikkelin uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden kustannukset katetaan Rikosseuraamuslaitoksen siirtyvillä määrärahoilla ja Konnunsuon vankilan säästyvillä vuokramäärärahoilla. Kehyspäätökseen vuosille 2011-2014 (30.3.2010) sisältyy elvytyshankkeina toteutettavien investointien kustannuskorotukset ja Suomenlinnan vankilan uusien majoitusrakennusten vuokramenot. Rikosseuraamuslaitos esittää, että kehyspäätöksessä vuosille 2012-2015 huomioitaisiin eduskunnan lisätalousarviossa 2010 hyväksymien korvamerkittyjen avovankiloiden perusparannushankkeiden lisävuokravaikutukset sekä investointiohjelmaan sisällytettyjen Keravan, Hämeenlinnan ja Helsingin vankiloiden hankkeet, joilla edettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen strategian mukaisesti ja saataisiin vuoteen 2015 mennessä poistettua viimeisetkin ns. paljusellit käytöstä. Lisäksi kehyskorotuksena pitäisi huomioida pienehköjen investointihankkeiden vuokravaikutukset. 18