KIRJALLINEN KYSYMYS 867/2012 vp Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen leikkausten kohdentaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatillisen koulutuksen kentällä odotetaan pelonsekaisin tuntein, mitä opetus- ja kulttuuriministeriö tekee toisen asteen aloituspaikoille. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen leikkauksista päätettiin toki yhdessä kuuden puolueen kesken hallitusohjelmaneuvotteluissa. Tavoite on vähentää ikäryhmien pienentyessä aloituspaikkoja vuoteen 2016 mennessä yhteensä 7 400:lla. Leikkuri veisi aloituspaikkoja vuonna 2014 3 300, ja sitten seuraavina vuosina 2 700 ja noin 1 400 aloituspaikkaa. Uudistukselle ja aloituspaikkojen valtakunnalliselle vähentämiselle on olemassa järki- ja tilastoperusteetkin. Väestökehitys menee näin ja ikäluokat pienentyvät erityisesti Pohjois-Suomessa, mutta myös Itä-Suomessa ja Pohjanmaallakin. Samaan aikaan ministerin pitäisi muistaa se, että ei suinkaan kaikkialla Suomessa. Ammatillisessa koulutuksessa on aloituspaikoille lisätarvetta väestökehityksen ja työvoimatarpeen perusteella mm. Kanta- ja Päijät-Hämeessä, metropolialueella ja myös muutamissa muissa kasvukeskuksissa eri puolilla Suomea. Esimerkkinä voisi mainita vaikka Keski-Pohjanmaan missä nuorista peräti yli 90 prosentilla on tiedossa aloituspaikka. Vastaava luku Uudellamaalla on vain 60 prosenttia. Etelä-Suomeen siis tarvitaan lisää aloituspaikkoja nyt ja tulevaisuudessakin. Tulevina vuosina vuodesta 2014 alkaen esimerkiksi Kanta-Häme menettäisi lähes 700 koulutuspaikkaa runsaasta 4 600 koulutuspaikastaan. Nykyisin kaikki Hämeen paikat on täytetty ja koulutukseen on Hämeessä ollut koko ajan enemmän hakijoita kuin aloituspaikkoja on ollut. Lisäksi esimerkiksi Päijät-Häme menettää lähes yhtä paljon koulutuspaikkoja. Näin siis kaksi kasvavaa maakuntaa on menettämässä yhdessä reilusti yli 1 000 koulutuspaikkaa. Samaan aikaan OKM suunnittelee julkisuudessa olleiden tietojen mukaan myös ammatillisen koulutuksen oppisopimuspaikkojen leikkaamista ensi vuodelle. Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa Hyria Koulutuksen, joka antaa opetusta Hämeessä ja pohjoisella Uudellamaalla. Viime vuonna ammatillisen koulutuksen lisäkoulutuksen paikkamäärä oli vielä 640. Tälle vuodelle paikkoja vähennettiin 90 paikalla ja kesäkuussa tehdyllä päätöksellä paikkamäärää pienennettiin vielä 30 paikalla. Ensi vuodelle on luvassa vähennyksiä lisää 160 paikkaa. Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa sitä, että Hyvinkää Riihimäki talousalueella ei pystytä ammatillisen lisäkoulutuksen paikkamäärällä vastaamaan alueelliseen saatavuuteen, eikä voida varmistaa kysynnän mukaista riittävän monipuolista tarjontaa. Esimerkiksi Hyriassa suurin oppisopimuskoulutuksessa oleva ryhmä on naiset ikäluokassa 20 39 vuotta. Voi hyvin kysyä onko järkeä kohdistaa säästötoimenpiteitä heihin? Hyrian toiminta-alueen kaikki kunnat ovat kasvavia ja muuttovoittoalueita. Suhteellisesti katsottuna osa on jopa valtakunnallista huippua. Tämän takia ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskoulutuksen tarve on selkeästi kasvava. Jos ja kun haluamme kasvavan alueen nuorille taata opiskelupaikan, ja alueella toimiville yri- Versio 2.0
tyksille osaavan työvoiman, niin tämä edellyttäisi ammatilliseen lisäkoulutukseen 450 paikkaa. Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan seudun Tavastiassa tilanne on samanlainen. Tavastian tämän vuoden kiintiö oli 310. Kesäkuussa heiltä poistettiin 40 paikkaa. Ensivuodeksi esitetään enää 170 paikkaa. Käytännössä Hämeenlinnassa ei juurikaan tehdä uusia lisäkoulutussopimuksia ainakaan alkuvuodesta. Juuri nyt kun hiljaisen tiedon siirrolle olisi työelämässä se suurin tarve ja oppisopimuskoulutus olisi siihen oivallinen työkalu, se pahimmillaan halvaannutetaan näin nopealla ratkaisulla. Oppisopimuksethan ovat yleensä pitkiä 1,5 v 3 v, eikä tällaisia vähennyksiä voi tehdä puolessa vuodessa. Alun perin on päätetty, että aloituspaikkoja vähennetään, kun nuoriakin on valtakunnallisesti vähemmän, mutta totta kai vain sieltä missä opiskelijoita eli nuoria ei ole. On kertakaikkisen lyhytnäköistä vähentää aloituspaikkoja muuttovoittoalueilla missä nuorten määrä koko ajan kasvaa. Aloituspaikkavähennykset pitää tehdäkin vastuullisesti. Aloituspaikkoja ei voi leikata juustohöylällä kaikkialta vaan ratkaisujen pitää olla kestäviä niin, että aloituspaikkoja vähennetään siellä missä opiskelijamäärät vähenevät. Ja toisaalta taas lisätään siellä missä tarve kasvaa. Pahimmillaan Kanta- ja Päijät-Hämeeseen nyt esitetyt rajut toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset ja oppisopimuskoulutuksen alasajo vaarantavat jopa koko nuoriso- ja koulutustakuun toteutumisen. Opetuspaikkaleikkausten jälkeen peruskoulun varassa olevat nuoret ovat vaarassa jäädä Kanta-Hämeessä ja metropolialueella ilman koulutus- tai työpaikkaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin tosiasioihin perustuu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen ja metropolialueelle nyt OKM:n suunnittelemat toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen leikkaukset, miten OKM tulee varmistamaan, että Kanta- ja Päijät-Hämeessä ja metropolialueella voidaan taata vuoden 2013 alussa voimaan tulevan nuorisotakuun toimivuus, miten OKM:n arvion mukaan oppisopimuskoulutuksen rajut leikkaukset on mahdollista toteuttaa näin tiukalla aikataululla ja miksi leikkauksia kohdennetaan näin paljon maamme vahvimmille kasvualueille? Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2012 Timo Heinonen /kok 2
Ministerin vastaus KK 867/2012 vp Timo Heinonen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Timo Heinosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 867/2012 vp: Mihin tosiasioihin perustuu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen ja metropolialueelle nyt OKM:n suunnittelemat toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen leikkaukset, miten OKM tulee varmistamaan, että Kanta- ja Päijät-Hämeessä ja metropolialueella voidaan taata vuoden 2013 alussa voimaan tulevan nuorisotakuun toimivuus, miten OKM:n arvion mukaan oppisopimuskoulutuksen rajut leikkaukset on mahdollista toteuttaa näin tiukalla aikataululla ja miksi leikkauksia kohdennetaan näin paljon maamme vahvimmille kasvualueille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella. Sen mukaan varmistetaan ammatillisen koulutuksen riittävä tarjonta ja kohdennetaan se alueellisen tarpeen mukaan. Tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tulee lisätä merkittävästi sosiaali- ja terveysalalla, lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Tarjontaa on tarpeen vähentää merkittävästi kulttuurialalla sekä matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkäsittelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla. Hallitusohjelman ja vuosia 2013 2016 koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti ammatillisen peruskoulutuksen valtion rahoitukseen kohdennetaan vuoden 2016 tasossa yhteensä noin 93 milj. euron vähennys. Pääosa säästötavoitteesta on tarkoitus toteuttaa vähentämällä koulutustarjontaa hallitusohjelman ja kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Valtioneuvoston vuosille 2011 2016 vahvistamassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2016 ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaa noin 2 200 aloittajaa vähemmän kuin vuonna 2009. 16 18-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoden 2009 tasosta vuoteen 2016 mennessä noin 7 800 nuorella. Vaikka ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaan kohdistuu noin 2 200 aloittajan vähennystarve, ammatillisen koulutuksen tarjonta ja saatavuus nuorisoikäluokkaan suhteutettuna paranee kuitenkin koko maassa 75,2 prosentista vuonna 2009 yhteensä 81,3 prosenttiin vuonna 2016. Koulutustakuuseen liittyvät aloituspaikkalisäykset on kohdennettu etupainotteisesti siten, että vuonna 2013 ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa on koko maan tasolla 82,2 prosentille ikäluokasta. 3
Ministerin vastaus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjatun ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatavoitteen saavuttaminen edellyttää, että ammatillisen koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamääriä vähennetään asteittain vuosina 2014 2016, yhteensä noin 7 350 opiskelijalla vuoden 2013 järjestämislupien tasoon nähden. Kokonaisvähennyksen lisäksi opiskelijamäärävolyymia tullaan myös suuntaamaan uudelleen alueiden välillä ja koulutuksen järjestäjien kesken alueiden sisällä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeessä 4/500/2012 on tehty ehdotus ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien kokonaisopiskelijamääriksi 2014 2016. Valmistelun lähtökohtina ovat olleet koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman koulutustarjonnan koulutusalakohtaiset mitoitustavoitteet sekä kehittämissuunnitelman pohjaksi valmisteltu maakunta- ja koulutusalakohtainen ennakointityö. Tämän ohella valmistelu on pohjautunut laajaan tilastoja indikaattoriaineistoon. Ministeriön ehdotuksessa esitetään, että metropolialueelle (Uusimaa) lisätään koulutustarjontaa vuoteen 2016 mennessä noin 3 400 paikkaa. Alustavan esityksen mukainen lisäys merkitsisi, että ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen tarjonta nousisi noin 62,7 %:sta 76,1 %:iin suhteessa alueen 16 18-vuotiaiden keskimääräiseen ikäluokkaan. Lisäyksestä huolimatta koulutuksen tarjonta jää alle maan keskiarvon. Vaikka ehdotuksessa Kanta-Hämeeseen kohdentuu 695 opiskelijapaikan ja Päijät-Hämeeseen 635 opiskelijapaikan vähennykset, molempien maakuntien ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen tarjonta suhteessa em. ikäluokkaan tulisi olemaan edelleen yli maan keskiarvon (81,3 %), Kanta-Hämeen keskiarvon ollessa 83,9 % ja Päijät-Hämeen keskiarvon ollessa 83,7 %. Opetusja kulttuuriministeriö on pyytänyt ehdotuksesta palautteen 31.12.2012 mennessä. Ministeriö valmistelee ehdotuksensa koulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä maaliskuun 2013 aikana. Päätökset opiskelijamääristä on tarkoitus tehdä touko-kesäkuussa 2013. Osana nuorisotakuuta toteutetaan koulutustakuu. Koulutustakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkomahdollisuuden lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on asetettu koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta. Tämän ohella koulutustakuuseen on kohdennettu lisäresursseja. Ministeriö jakoi kesäkuussa yhteensä 1 700 opiskelijapaikkaa (1 200 paikkaa jo kuluvasta syksystä lukien ja lisäksi 500 paikkaa 1.1.2013 lukien) metropolialueelle ja eräiden muiden kasvukeskusten järjestäjille. Lisäyksestä kohdentui metropolialueelle (Uusimaa) yhteensä 1 170 paikkaa ja Kanta-Hämeeseen sekä Päijät-Hämeeseen yhteensä 60 paikkaa. Nämä koulutustakuun toteuttamiseen liittyvät opiskelijamäärälisäykset ovat osa ammatillisen koulutuksen tarjonnan uudelleenkohdentamista. Osana koulutustakuuta oppisopimuskoulutuksen korotettuun koulutuskorvaukseen on varattu vuoden 2013 valtion talousarvioesityksessä viisi miljoonaa euroa. Korotettua koulutuskorvausta voidaan maksaa työnantajille samana vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden opiskelijoiden oppisopimuksena toteutettavaan ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen. Korvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa/kk. Päätökset korotetun koulutuskorvauksen valtionavustuksen jakamisesta tehdään koulutuksen järjestäjien hakemusten perusteella opetus- ja kulttuuriministeriössä tammikuussa 2013. Koulutustakuuseen liittyy myös koulutuksen järjestäjille tuleva resurssi, jossa tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan koulutustakuun piirissä olevilla nuorilla siten, että yksikköhinta määräytyy tutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan mukaisena. Resurssin on tarkoitus tukea koulutuksen järjestäjiä koulutustakuun kohderyhmän huomioon ottavan opetuksen ja ohjauksen järjestämisessä. 4
Ministerin vastaus KK 867/2012 vp Timo Heinonen /kok Osana nuorisotakuuta toteutetaan määräaikainen, vuosina 2013 2016 toteutettava, nuorten aikuisten osaamisohjelma, jolla lisätään koulutusmahdollisuuksia aikaisemmin perusopetuksen päättäneille ja ilman toisen asteen koulutusta jääneille 20 29-vuotiaille nuorille aikuisille. Ohjelman puitteissa tarjotaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon ja niiden osiin valmistavaa koulutusta, ammatillista peruskoulutusta sekä opintojen hakeutumista ja opintojen suorittamista edesauttavaa ohjausta ja neuvontaa. Nuorten aikuisten osaamisohjelman resurssit ovat yhteensä 183 miljoonaa euroa, josta oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen kohdentuu 140 miljoonaa euroa, oppisopimuskoulutuksena toteutettavaan ammatilliseen lisäkoulutukseen 35 miljoonaa euroa ja ohjaukseen ja hakevaan toimintaan 8 miljoonaa euroa. Parhaillaan on haettavana oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosia, ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkoja sekä molempiin edellä mainittuihin liittyen valtionavustusta opiskelijoiden ohjaukseen ja tukitoimiin. Päätökset nuorten aikuisten osaamisohjelman lisäresurssien kohdentumisesta tehdään tammikuussa 2013. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen lisäkoulutukseen kohdentuvat säästöt perustuvat pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston tekemään vuosia 2013 2016 koskevaan valtiontalouden kehyspäätökseen. Osana valtiontalouden tasapainottamista oppisopimuskoulutukseen kohdistuu säästövelvoite siten, että valtion rahoitus vähenee 24 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 31 miljoonaa euroa vuonna 2014. Menosäästö on otettu huomioon eduskunnalle syyskuussa 2012 annetussa hallituksen esityksessä vuoden 2013 valtion talousarvioksi. Hallitusohjelman mukaisten menosäästöjen lisäksi määräraha laskee 7,1 miljoonaa euroa vuonna 2013 vuosina 2009 ja 2010 tehtyjen elvytyslisäysten päättymisen vuoksi. Vuoden 2013 oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen säästöt kohdentuvat kaikille oppisopimuskoulutuksen järjestäjille. Säästöjen kohdentamisessa on otettu huomioon monialaisen koulutustarjonnan turvaaminen kaikilla alueilla, aikaisempien vuosien oppisopimusten toteuma ja elvytysvähennykset. Lisäksi on huomioitu toiselle koulutuksen järjestäjälle järjestetyn tietopuolisen koulutuksen volyymi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on informoinut oppisopimuskoulutuksena ammatillista lisäkoulutusta toteuttavia koulutuksen järjestäjiä oppisopimuskoulutukseen kohdennettavista valtiontalouden säästöistä ensimmäisen kerran lokakuussa 2011 ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkojen hakemista ja jakamista koskevissa kirjeissä. Tällöin on ilmoitettu hallituksen 5.10.2011 tehdyn kehyspäätöksen yhteydessä päätetyt menosäästöt ja niiden kohdentuminen oppisopimuskoulutukseen. Tuolloin on lisäksi korostettu, että säästötoimenpiteiden laajuus edellyttää koulutuksen järjestäjien varautumista vuoden 2012 aikana siihen, että koulutustarjonta tulee vähenemään vuodesta 2013 lukien. Kesäkuussa 2012 opetus- ja kulttuuriministeriö toimitti koulutuksen järjestäjille alustavan koulutuksen järjestäjäkohtaisen suunnitelman oppisopimuskoulutukseen kohdennettavista valtiontalouden säästöistä ja määräaikaisten elvytyspäätösten päättymisestä sekä näiden vaikutuksesta oppisopimuspaikkoihin järjestäjittäin. Mainitussa kirjeessä ministeriö totesi, että säästötoimenpiteisiin tulee varautua siten, että koulutustarjonnan vähentyessä olisi koko ajan mahdollista tarjota uusia oppisopimuspaikkoja eikä uusien oppisopimusten tekeminen missään vaiheessa kokonaan loppuisi. Lisäksi ministeriö painotti, että vuoden 2012 loppuvuoden aikana aloitettavat koulutukset tulevat vaikuttamaan merkittävästi vuosien 2013 ja 2014 mahdollisuuksiin käynnistää uusia oppisopimuksia. Koulutuksen järjestäjillä oli mahdollisuus esittää lausuntonsa oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen paikkojen vähennystä koskevasta suunnitelmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 20.11.2012 päättänyt vuonna 2013 oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen enimmäismäärät ja päätökset on toimitettu koulutuksen järjestäjille. 5
Ministerin vastaus Vuoden 2013 oppisopimuskoulutukseen kohdennettavat valtiontalouden säästöt kohdentuvat kaikille oppisopimuskoulutusta ammatillisena lisäkoulutuksena tarjoaville koulutuksen järjestäjille. Säästöjen kohdentamisessa on ollut lähtökohtana, että kaikilla alueilla säilyy monialainen tarjonta ja tarjonnan vähentyessäkin on mahdollisuus tarjota uusia oppisopimuspaikkoja. Lisäksi vahvojen ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjien edellytykset oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen turvataan. Nämä painotukset on otettu huomioon päätettäessä vuoden 2013 oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen enimmäismääristä. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 6
Ministerns svar KK 867/2012 vp Timo Heinonen /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 867/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Timo Heinonen /saml: På vilka fakta grundar sig de nedskärningar av yrkesutbildningen på andra stadiet och läroavtalsutbildningen som UKM planerar i Egentliga och Päijänne-Tavastland samt i metropolområdet, på vilket sätt ämnar UKM säkerställa att ungdomsgarantin, som träder i kraft vid ingången av 2013, kommer att fungera i Egentliga och Päijänne-Tavastland samt i metropolområdet, på vilket sätt bedömer UKM att de kraftiga nedskärningarna i läroavtalsutbildningen ska kunna genomföras inom en så snäv tidtabell, och varför riktas så här mycket nedskärningar till de starkaste tillväxtområdena i landet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med regeringsprogrammet för statsminister Jyrki Katainens regering dimensioneras utbudet av utbildning utifrån nationens bildningsbehov och arbetsmarknadens långsiktiga behov. Ett tillräckligt utbud av yrkesutbildning säkras och utbildningen fördelas enligt regionala behov. Syftet är att dimensionera utbudet på yrkesinriktad grundutbildning utifrån arbetsmarknadens långsiktiga behov och samtidigt ombesörja ett branschmässigt och regionalt sett tillräckligt utbud med tanke på ungdomsårsklassernas utveckling och den vuxna befolkningens kunskapsnivå. Utbudet av yrkesutbildning bör märkbart utökas inom social- och hälsovårdsbranschen med undantag för skönhetsbranschen, inom fordons- och transportteknik samt inom maskin-, metall och energiteknik. Utbudet måste märkbart minskas i kulturbranschen samt i utbildningen inom turism- och förplägnadsbranschen, i utbildningen inom databehandling samt på vissa områden inom teknik och trafik. I enlighet med regeringsprogrammet och beslutet om ramar för statsfinanserna 2013 2016 minskas statens finansiering av den yrkesinriktade grundutbildningen på nivån 2016 med sammanlagt cirka 93 miljoner euro. Huvuddelen av besparingarna avses ske genom en minskning av utbildningsutbudet i enlighet med målsättningarna i regeringsprogrammet och utvecklingsplanen. I den utvecklingsplan för utbildning och forskning som statsrådet fastställt för 2011 2016 är målet för 2016 att cirka 2 200 nybörjare färre än 2009 påbörjar en yrkesinriktad grundutbildning. Den genomsnittliga årsklassen 16 18-åringar minskar med cirka 7 800 unga från nivån 2009 till 2016. Trots behovet att minska utbudet på yrkesinriktad grundutbildning med cirka 2 200 nybörjarplatser kommer utbudet av och tillgängligheten till yrkesutbildning i förhållande till ungdomsårsklasserna att förbättras i hela landet från 75,2 procent 2009 till sammanlagt 81,3 procent 2016. Ökningen av nybörjarplatser i anslutning till utbildningsgarantin inriktas på initialfasen så att utbudet av yrkesinriktad grundutbildning i hela landet 2013 ligger på nivån 82,2 procent av årsklassen. För att målet för antalet nybörjare inom yrkesinriktad grundutbildning i utvecklingsplanen för 7
Ministerns svar utbildning och forskning ska nås krävs det att de maximala studerandeantalen i tillstånden att ordna utbildning under 2014 2016 gradvis minskas med sammanlagt cirka 7 350 studerande jämfört med 2013. Förutom den totala minskningen kommer mängden studerande även att omfördelas mellan regionerna och mellan utbildningsanordnarna inom regionerna. Undervisnings- och kulturministeriets brev 4/500/2012 innehåller ett förslag på totalantalen studerande i tillstånden att ordna utbildning inom den yrkesinriktade grundutbildningen 2014 2016. Utgångspunkterna för beredningen har utgjorts av de mål för dimensioneringen av utbildningsutbudet per utbildningsområde som ingår i utvecklingsplanen för utbildning och forskning, samt de beräkningar per landskap och utbildningsområde som ligger som grund för planen. Vid sidan av detta grundar sig beredningen på ett brett material av statistik och indikatorer. Ministeriet föreslår att utbildningsutbudet i metropolområdet (Nyland) före 2016 utökas med cirka 3 400 platser. Det preliminära förslaget innebär att utbudet av läroplansbaserad yrkesinriktad grundutbildning stiger från cirka 62,7 procent till 76,1 procent i förhållande till de genomsnittliga årsklasserna 16 18-åringar i regionen. Trots ökningen stannar utbudet på utbildning under medeltalet i landet. Även om antalet studieplatser i förslaget minskas med 695 i Egentliga Tavastland och med 635 i Päijänne-Tavastland kommer utbudet på läroplansbaserad yrkesinriktad grundutbildning i båda landskapen i förhållande till ovan nämnda årsklass fortfarande att ligga över medeltalet i landet (81,3 procent). Medeltalet i Egentliga Tavastland blir 83,9 procent och medeltalet för Päijänne-Tavastland 83,7 procent. Undervisnings- och kulturministeriet har bett om respons på förslaget före den 31 december 2012. Ministeriet bereder förslaget till antal studerande per utbildningsanordnare i mars 2013. Avsikten är att besluten om antalet studerande ska fattas i maj-juni 2013. Utbildningsgarantin är en del av ungdomsgarantin. Utbildningsgarantin garanterar var och en som slutför grundskolan en möjlighet att fortsätta i gymnasium, yrkesläroanstalt, läroavtalsutbildning, verkstad, inom rehabilitering eller på annat sätt. Ett centralt kriterium i utvecklingsplanen för utbildning och forskning vad gäller antalet utbildningsplatser och hur de fördelas regionalt är att utbildningsgarantin genomförs som en del av samhällsgarantin. Utöver detta har tillläggsresurser riktats till utbildningsgarantin. Ministeriet har i juni fördelat sammanlagt 1 700 studieplatser (1 200 platser redan denna höst och ytterligare 500 platser från och med den 1 januari 2013) till utbildningsanordnare i metropolområdet och i några övriga tillväxtcentrum. Av ökningen riktades sammanlagt 1 170 platser till metropolområdet (Nyland) och sammanlagt 60 platser till Egentliga Tavastland och Päijänne- Tavastland. Utökandet av antalet studerande i anslutning till utbildningsgarantin är en del av omfördelningen av utbudet på yrkesutbildning. Som en del av utbildningsgarantin har fem miljoner euro reserverats för en förhöjd utbildningsersättning för läroavtalsutbildning i budgetpropositionen för 2013. Förhöjd utbildningsersättning kan betalas ut till arbetsgivaren då yrkesinriktad grund- och tilläggsutbildning genomförs som läroavtal av en studerande som samma år slutfört sin grundläggande utbildning eller påbyggnadsundervisning för grundläggande utbildning. Ersättningen för det första läroavtalsåret är 800 euro per månad. Undervisnings- och kulturministeriet beslutar om fördelningen av statsunderstöd för förhöjd utbildningsersättning på basis av ansökan från utbildningsanordnarna i januari 2013. I utbildningsgarantin ingår även en resurs till utbildningsanordnarna där bestämningsgrunderna för priset på ett läroavtal med sikte på en examensdel när det gäller unga som omfattas av utbildningsgarantin ändras så att priset per enhet bestäms i enlighet med priset per enhet för en yrkesinriktad grundutbildning med sikte på examen som genomförs som läroavtalsutbildning. Syftet med resursen är att stödja utbildningsanordnarna när det gäller undervisning för och handledning av målgruppen för utbildningsgarantin. Som en del av ungdomsgarantin genomförs ett tidsbestämt kompetensprogram för unga vuxna 2013 2016. Det ska ge ökade utbildningsmöj- 8
Ministerns svar KK 867/2012 vp Timo Heinonen /kok ligheter till 20 29-åriga unga vuxna som slutfört sin grundläggande utbildning tidigare, och som inte har fått någon utbildning på andra stadiet. Inom ramen för programmet erbjuds utbildning för yrkes- och specialyrkesexamen samt förberedande undervisning för delar av dessa, yrkesinriktad grundutbildning samt handledning och rådgivning som främjar sökande till och genomförande av studierna. Resurserna för kompetensprogrammet för unga vuxna utgör sammanlagt 183 miljoner euro, varav 140 miljoner euro riktas till yrkesinriktad tilläggsutbildning i läroanstalter, 35 miljoner euro till yrkesinriktad tillläggsutbildning som genomförs som läroavtalsutbildning samt 8 miljoner euro till handledning och uppsökande verksamhet. För tillfället kan man ansöka om studerandeårsverken för yrkesinriktad tillläggsutbildning i läroanstalter, läroavtalsplatser inom yrkesinriktad tilläggsutbildning samt statsunderstöd för handledning och stödåtgärder för studerande inom dessa. Besluten om hur tilläggsresurserna för kompetensprogrammet för unga vuxna ska riktas fattas i januari 2013. De besparingar som gäller den yrkesinriktade tilläggsutbildning som ordnas som läroavtalsutbildning grundar sig på regeringsprogrammet för statsminister Katainens regering och på statsrådets beslut om ramar för statsfinanserna 2013 2016. Som ett led i åtgärderna för att balansera statsfinanserna fördelas besparingsskyldigheten för läroavtalsutbildningens del så att statens finansiering minskas med 24 miljoner euro 2013 och med 31 miljoner euro 2014. Utgiftsbesparingen har tagits i beaktande i regeringens proposition om statsbudgeten för 2013 som lämnades till riksdagen i september 2012. Förutom utgiftsbesparingarna i regeringsprogrammet sjunker anslaget med 7,1 miljoner euro 2013, eftersom de stimulanstillägg som gjordes 2009 och 2010 löper ut. Besparingarna i den yrkesinriktade tillläggsutbildning som ordnas som läroavtalsutbildning 2013 riktas till alla som ordnar läroavtalsutbildning. När besparingarna riktats har man beaktat att ett mångsidigt utbildningsutbud bör säkerställas i alla regioner, hur läroavtalen utfallit tidigare år och att stimulansåtgärderna upphör. Dessutom har den teoretiska utbildningsvolym som ordnats för andra utbildningsanordnare beaktats. Undervisnings- och kulturministeriet har informerat utbildningsanordnarna av yrkesinriktad tilläggsutbildning som genomförs som läroavtalsutbildning om de besparingar i statsfinanserna som gäller läroavtalsutbildning första gången i oktober 2011 i de brev som gäller sökande och fördelning av läroavtalsplatser inom yrkesinriktad tilläggsutbildning. Där ingick ett meddelande om utgiftsbesparingar som riktas till läroavtalsutbildningen i samband med regeringens rambeslut av den 5 oktober 2011. Där betonades dessutom att besparingsåtgärdernas omfattning kräver att utbildningsanordnarna 2012 bereder sig på att utbildningsutbudet kommer att minska från och med 2013. I juni 2012 sände undervisnings- och kulturministeriet en egen preliminär plan till varje utbildningsanordnare med information om de besparingar i statsfinanserna som riktas till läroavtalsutbildningen, att de tidsbestämda stimulansåtgärderna upphör och vilken inverkan detta har för dem som ordnar utbildning på läroavtalsplatser. I brevet konstaterade ministeriet att utbildningsanordnarna ska bereda sig på sparåtgärderna sålunda att det hela tiden går att erbjuda nya läroavtalsplatser och att möjligheten att ingå nya läroavtal aldrig kommer att upphöra helt trots att utbildningsutbudet minskar. Dessutom betonade ministeriet att de kurser som börjar mot slutet av 2012 kommer att inverka märkbart på möjligheterna att inleda nya läroavtal 2013 och 2014. Utbildningsanordnarna fick ge sitt utlåtande om planerna på att minska platserna i den yrkesinriktade tilläggsutbildning som genomförs som läroavtalsutbildning. Undervisnings- och kulturministeriet har den 20 november 2012 fattat beslut om de maximala mängderna yrkesinriktad tilläggsutbildning som genomförs som läroavtalsutbildning 2013, och besluten har sänts till utbildningsanordnarna. De besparingar i statsfinanserna som riktas till läroavtalsutbildningen 2013 riktas till alla utbildningsanordnare som erbjuder läroavtalsutbildning som yrkesinriktad tilläggsutbildning. När 9
Ministerns svar besparingarna riktats har utgångspunkten varit att ett mångsidigt utbud ska finnas i alla regioner och att möjligheten att erbjuda nya läroavtalsplatser kvarstår även om utbudet minskar. Dessutom tryggas förutsättningarna för starka anordnare av yrkesinriktad tilläggsutbildning att ordna läroavtalsutbildning. Dessa prioriteringar har beaktats vid besluten om de maximala mängderna yrkesinriktad tilläggsutbildning som ordnas som läroavtalsutbildning 2013. Helsingfors den 3 december 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 10