9kpedu. Opetussu unn itelma 201 5. Putkiasentaja. Keski-Pohja n maan am mattiopisto. Talotekn i i kan perustutkinto, Putkiasen n u ksen osaam isala



Samankaltaiset tiedostot
(9kpedu. Maatalousalan perustutkinto, Opetussu unn itelma Maatilatalouden osaamisala Maaseutuyrittäjä. Keski-Pohjan maan am mattiopisto

9kpedu. Autoalan perustutkinto, Opetussu un n itelma Ajoneuvoasentaja. Keski-Pohjan maan a m mattiopisto. Autotekn iikan osaamisala.

Puualan perustutkinto,

Opetussu unn itelma 201 5

Opetussuunnitelma 201 5

9kpedu. Opetussuunnitelma Rakennusalan perustutkinto, TalonrakentEa. Keski-Pohjan maan am mattiopisto. Ta lon raken n u ksen osaam isala

Opetussuunn itelma 201 5

Opetussu unn itelma 201 5

9kpedu. Opetussu unn itelma Keski-Pohjanmaan am mattiopisto. Sähköasentaja sekä automaatioasentaja

Opetussuunn itelma 2015

Opetussu unn itelma Autonkuljettaja. Keski-Pohja n maan am mattiopisto. Yhd i ste I m äajo n e uvo n ku ljettaja. Log istiikan perustutkinto,

Opetussu unn itelma 201 5

Opetussuunnitelma 201 5

Opetussuunn itelma 2015

9kpedu. Opetussu unn itelma Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala sekä. Talous ja toimistopalvelujen osaamisala Merkonomi

Opetussu unn itelma Maatalousalan perustutkinto,

9kpedu. Opetussuunn itelma Turvallisuusvalvoja. Keski-Pohjan maan am mattiopisto. Tu rval I isu usalan perustutki nto, laadittu:

Opetussu unn itelma Laboratorioalan perustutkinto,

(9kpedu. Opetussuunn itelma Koneistaja Koneenasentaja. Keski-Pohjan maan am mattiopisto. Kone- ja metallialan perustutkinto, Levyseppäh itsaaja

9kpedu. Opetussuunn itelma Hevostalouden perustutki nto. Hevostenhoitaja. Keski-Pohjan maan am mattiopisto. laadittu: Sirpa Puusaari

Opetussu unn itelma 2015

Opetussu unnitelma Elintarvikealan perustutkinto,

Opetussuunn itelma 2015

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

(ykpedu. Opetussuun n itelma Yhteiset tutkinnon osat. Keski-Pohjan maan am mattiopisto. laadittu: hyväksytty: 26.6.

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

YRITYSTEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

Projektin itsearviointi. Työkirjapohjat

Runkovesijohtoputket

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET

Valmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)

1.Rajaustekijät Koulutuksia Opiskelijoita Vastaus % ,6. 1.Nainen 2.Mies Yhteensä 75,0% 25,0% 100,0%

TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Putkiasentajan osaamisala Putkiasentaja

OSAAVA. kehittämishankkeiden hallinnoinnin opas. Toimintavuosille ja tehtyjen valtionavustuspäätösten tueksi

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tuloskortti Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen johtoryhmä

,5 28/0L1,/201,5

/-zîe. r/2 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Kirjallinen teoriakoe

LATO - Lastensuojelun ja toimeentulotuen toimintaprosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ja tehostaminen( )

Kohteen turvaluokitus on

Hakemus- ja ilmoituslomake LAPL, BPL, SPL, PPL, CPL, IR lupakirjoja varten vaadittava lentokoe- ja tarkastuslentolausunto

Myynti:

LIITE 1. 1 Turvasuunnitelma VAKkuljetuksissa

Työpaikkakouluttajalle perehdytys, koulutus ja jatkuva tuen saamisen mahdollisuus Prosessin roolit

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys pääkaupunkiseudulla

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN)

HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

SAVUKOSKEN KUNTA Sosiaalilautakunta

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä

Tuen rakenteiden toteuttaminen Pispalan koulussa. Rehtorin näkökulma arjen työhön Rehtori Satu Sepänniitty- Valkama

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhainkoti Päivätoiminta Palvelukeskus

Doka kuljetus- ja varastointikehikot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta

Riemannin integraalista

Korkotuettuja osaomistusasuntoja

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto :21 Anitta Vähäkuopus 1 (3) Koje vaihdetaan ja muutetaan minikojeeksi (ITC-2bM).

ktû,- A E tcl Talousarvioraamit vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille Valmistelija: Talousjohtaja Jari Saarinen, puh.

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv.

Käyttäjätietoa 11/2011. Asennus- ja käyttöohje. Niveltyötaso K Muottimestarit

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Asentajan viiteopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Split ERLQ CA EHVH/X04S18CB EHVH/X08S18+26CB

Sisäpiirintiedon syntyminen

ArcGIS for Server. Luo, jaa ja hallitse paikkatietoa

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

EG 150 Ruostumattomat lattiakaivot saniteettitiloihin

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

Doka laatikko pienosille

ÄMMÄSSUON TUULIVOIMALAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (PÖYDÄLLÄ)

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

Ankkurijärjestelmä Monotec Järjestelmämuotti Framax Xlife

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

yle.fi/aihe/abitreenit

Huoltotiedote. Letkun vaihto. Mallit. Ilmoitus moottorin omistajalle. Veneliikkeen moottorivarasto. Huolto-osavarasto. Tarkastus

Kattoeristeet - nyt entistä parempia kokonaisratkaisuja. Entistä suurempi Kuormituskestävyys ja Jatkuva Keymark- Laadunvalvontajärjestelmä

Koulutukseen osallistuja(t): ammattiryhmä tai amm.nimikkeet. Henkilöstösihteeri Palkkasihteeri. Pääkirjanpitäjä Kirjanpitäjä

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten alkaen

16-300mm 50 EURON CASHBACK! Ehdot PARAS KOLMESTA MAAILMASTA. F/ Di II VC PZD Macro

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

Mitä ovat blogit? Mitä blogit ovat. Mahdollisuuksia Verkostoitumista Viestintää Todistusta

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

Transkriptio:

9kpedu Keski-Pohj n mn m mttiopisto Opetussu unn itelm 01 5 Tlotekn i i kn perustutkinto, Putkisen n u ksen osm isl Putkisentj ldittu: 18.06.015 Kimmo Nykänen hyväksytty: 6.6.015 $ 96 rl-. Sirkku Purontus rehtori \

Sisällys I TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 180 osp...3 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet......3 1. Terveydentilvtimukset......4 1.3 Perustutkinnonrkenne... 1.4 Tutkinnon muodostuminen... AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp... 10.1 Putkisennuksen osmisln, putkisentj/lämmityslitesentj, pkolliset tutkinnon ost, 90i105 osp...10.1.1 Lämmitysjärjestelmien sentminen 30 osp... i.0.1. Putkistojen hitsus, 30 osp 13 sisältää työssäoppimist yksilöllisesti... 15.1.3 Käyttövesi- j viemärijärjestelmien sentminen, 30 osp 16.1.4 LV -huoltoplvelujen tuottminen, 15 osp...... 19. llmnvihtosennuksen osmisl, ilmnvihtosentj, pkolliset tutkinnon ost.. llmnvihtojärjestelmien sentminen, 15 osp....5 Vlinniset tutkinnon ost......5.5.1 Lv -korjusrkentminen, 15 osp... 5.5.4 LV-järjestelmien huoltminen, 15 osp...8.5.6 llmnvihtojärjestelmien puhdistminen, 15 osp......31.5.9 LV -suunnittelu, 15 osp 34.5.17 Yritystoiminnn suunnittelu, 15 osp 36.5.1 Työpikkohjjksi vlmentutuminen, 5 osp... 39.5. Yrityksessä toimiminen, 15 osp 3 YHTEISETTUTKINNON OSAT... 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...46 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILöKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA.. 47 6 TYöSSÄOPPTMTNEN...,...47 7 KANSATNVÄUSWS...48 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN...48 LÄHTEET... s1 5 9 4 45

1 TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet Ammttiln kuvus Tlotekniikk on yhteinen nimi lämpö-, vesi-, ilmstointi-, sähkö-, tele- j muille loille, jotk plvelevt ihmisen toimint j pidentävät kiinteistön elinkrt. Tlotekniikk on os rkentmist. LVI-l käsittää rkennusten lämmityksen, vesihuollon j ilmnvihdon, jotk ovt tärkeä os tlotekniikk. Nykypäivän sumiselle j teolliselle toiminnlle setetn yhä enemmän vtimuksi, joihin tlotekniikk-ln on vstttv. LV -lll toiminnn tvoitteen on luod hyvä sisäilmsto eli tloiss suville j työskenteleville ihmisille viihtyisät j terveydellisesti oiket olosuhteet. Toislt LVI-ln toiminnss pinottuu koko jn enemmän energitehokkuus, joill tvoítelln vllitsev til lhisempi kustnnuksi j tuetn kestävää kehitystä. Perinteiseen LVI-ln liittyy yhä enemmän rkennusutomtion j sähköln osmist. Ammttiln tlotekniikk on monipuolinen j vtiv j edellyttää sekä tekniikn että ln työmenetelmien j mterilien tuntemust. Myös tietotekniikn hllint on tärkeää, kosk erilisten rekisterien ylläpito, trjous- j urkk-sikirjojen ldint j lskenttehtävät tehdään LVI-lll tietokonevusteisesti. Tekniikn j tuotteiden kehityksessä mukn pysyminen vtiijtkuv osmisen ylläpito j knsinväistä verkostoitumist. Al on ollut vrsin kiinteästi sidoksiss tlonrkennusln suhdnteisiin mutt nyt lll on tphtunut muutos, kosk korjusrkentminen j tloteknistenjärjestelmien huolto ovt lisääntyneet merkittävästi. Nämä työt ovt riippumttomi rkentmisen suhdnteist j ovt tnneet llle ikisemp tsisemmn työtilnteen. Työt myös pysyvät Suomess, eikä ln tehtäviä ole mhdollist viedä hlvemmn työvoimn mihin. Al on nykyään erittäin suosittu j rvostettu myös nuorten keskuudess. LVI-ln tloteknisissä rtkisuiss ympäristösit j ekologi tulevt yhä tärkeämmiksi, kun mietitään rkennusten energin kulutust j käyttöä. On tärkeää vlit luonnon j kestävän kehityksen peritteiden knnlt mhdollisimmn vähän kuormittvt rtkisut. Os rkennuksist vlmistetn teollisesti, jolloin voidn käyttää tehokst j luonto säästävää vlmistusprosessi j luonto säästäviä mterilej. Yksityiset yritykset ovt vieneet jo pitkään LVI-ln korketsoist kotimist osmist ulkomille. Läh ilueyhteistyö tulee vmn ln knsinvä listymiselle uusi mhdollisuuksi. Euroopn työmrkkint ovt jo tällä hetkellä trjoll tlotekniikn mmttilisille, joill on knsinvälisiä vlmiuksi. Am mttiln rvoperust LVI - ln to im i nt ohjvi peritteit ovt t lotekn isten jä rjestelm ien t rko itu ksen mu k isu us, v rmto im isu us, tu rvl I isu us, kestävyys, helppokäyttöisyys j -huoltoisuus, energin käytön tloudellisuus j kestävä kehitys. Menestyksellinen j vstuullinen ln liiketoimint j yhteistyö kotimisill j knsinvälisillä mrkkinoill perustuu elämän j ihmisrvon kunnioittmiseen, ts-rvoon, suvitsevisuuteen, sikstyytyväisyyteen, yrittäjyyteen j terveeseen kilpiluun, rehellisyyteen j luotettvuuteen. LVI-llle tyypillisten ljojen tehtäväkokonisuuksien vuoksi työnntjt odottvt työntekijöiltä lj ln yleisnäkemystä. Toislt monet ln työtehtävistä perustuvt entistä vtivmpn erityisosmiseen. Tämä edellyttää työntekijöiltä vlmiutt omn

mmttitidon jtkuvn kehittämiseen j hlu uusien välineiden j menetelmien kokeilemiseen j hyödyntämiseen. LVI-lll rvostetn työntekijöitä, jotk ovt om-loitteisi j työhönsä sitoutuneit. Aln työtehtävät j toiminttvt edellyttävät, että työntekijät kykenevät itsenäiseen ongelmien rtkisuun j työskentelyyn, kntvt vstuun omst työstään j osvt rvioid kriittisesti omn työnsä ltu. Heiltä vditn myös vuorovikutus- j siksplvelutitoj sekä kykyä työskennellä vstuullisesti ryhmässä. Oleellinen os LVI-ln mmttilisen mmttitito on kyky sovelt tietoj vihteleviss työelämän tilnteiss. LVI-ln tehtävät eivät ole enää fyysisesti erityisen rskit j ne sopivt erinomisesti myös nisille. Perustutki n non tvoitteet Putkisennuksen osmisln suorittnut putki- ti lämmityslitesentj os tehdä uudisrkennuksiin liittyvät vesijohto-, viemäri- j lämmitysverkoston putkistosennukset piirustusten j työselityksen mukisesti. Hän os käyttää ln perustyökluj, oikeit työmenetelmiä j vlit käytettävät knnkkeet yms. mterilit kohteen mukn. Putkisennuksen osmislst voi erikoistu putkiti lämmityslitesennukseen; putkisennuksess voi myös perinteisen putkisen nuksen sijn suuntutu LVI-huoltoplvelu iden tuottmiseen. Putkisentj koht työssään yhä usemmin sikkit j hän tekee pljon yhteistyötä muiden mmttikuntien edustjien knss, joten hän os toimi erilisiss vuorovikutustilnteiss sujuvsti. Erityisesti korjusrkentmisen j huollon suhteellinen lisääntyminen ln työtehtävissä korost vuorovikutustitojen hllint, mutt myös työn itsenäisyyttä, johon liittyvät omn työn suunnittelu j ongelmien rtkísutidot. Lämmityslitesentj os normlien putkistosennuksien lisäksi sent kiinteistön lämmöntuotntoon käytettävän poltto l itteisto n vi rnom ismää räysten m u k n. Osm is l n liittyvien, lämmityslitesentjlt vdittvien tutkinnon osien suorittminen ei suo r n n n sä h kö pätevyyttä 3. Sä h köpätevyystod istu ksen voi myöntää Turvllisuus- j kemiklivirston (TUKES) vltuuttm rviointilitos säädöksissä vdittvn koulutuksen j työkokemuksen täytyttyä. 1. Terveydentilvtimukset Tlotekniikk-lll j tlotekniikk-ln koulutuksess edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kunto. Henkilöllä ei s oll sellisi synnynnäisiä ti hnkittuj siruksi, jotk vrntisivt hänen omn ti muiden lähellä työskentelevien terveyden ti turvllisuuden. Henkilön sopivuutt erilisiin työtehtäviin voidn joutu hrkitsemn oireiden j toiminnn vjvuuden perusteell mm. seurviss siruksiss: o stm o sokerituti (dibetes mellitus) o epilepsi ti muut tspinoon vikuttvt sirudet o näön ti kuulon heikkous o sydän- j verenkiertosirus o tspinoelimistön toiminnn häiriö o tuki- j liikuntelimistön sirus.

1.3 Perustutkinnon rkenne TALOTEKNII KAN PERUSTUTKI NTO Tutkinnon muodostuminen mmtillisess peruskoulutuksess, I 80 osp Ammtilliset tutkinnon ost, 135 osp.1 Putkisennuksen osmisln, putkisentj/lämmityslitesentj, pkolliset tutkinnon ost, 90/105 osp Pkolliset tutkinnon ost, putkisentj, ovt.1.1 j.1.3. Lisäksi vlitn tutkinnon os.1.ti tutkinnon ost.1.4 j.5.4. Pkolliset tutkinnon ost, lämmityslitesentj, ovl.1.1,.1.,.1.5 j.4.4..1.1 Lämmitysjärjestelmien sentminen, 30 osp (TA.1.1.p)'.1. Putkistojen hitsus, 30 osp (T4.1..p).1.3 Kä\tttövesi- j viemärijärjestelmien sentminen, 30 osp (TA.1.3.p). 1.4 LV l-huoltoplvel uiden tuottm inen, 1 5 osp (T A 1..p).1.5 Polttolitteistojen sentminen, 1 5 osp. llmnvihtosennuksen osmisln, ilmnvihtosentj, pkolliset tutkinnon ost, 75 osp..1 Ohutlevytöissä toimiminen, 10 osp.. llmnv i htojä rjeste I m ien se nt m i nen, 30 os p (T A...v)..3 Knvosien vlmistus, 15 osp..4 llmnvihtojärjestelmien mittukset j tspinotus, 0 osp.3 Eristyksen j peltisepänsennuksen osmisln, tekninen eristäjä/rkennuspeltiseppä, pkolliset tutkinnon ost, 75 osp Pkolliset tutkinnon ost, tekninen eristäjä, ovt..1 j.3.1-.3.3 Pkolliset tutkinnon ost, rkennuspeltiseppä, ovt..1 j.3.4-.3.6..3. 1 Teollisuuseristäminen, 30 osp.3. Tlotekninen eristäminen, 1 5 osp.3.3 Kylmätekninen eristäminen, 0 osp.3.4 Huop-, tiili- j profiilikttojen peltitöissä toimiminen, 0 osp 1 Suluiss on KPEDUn Primuksess käyttämä koodi. KPEDUn trjomt tutkinnon ost on merkitty hrmll.

.3.5 Sumkton peltitöissä toimiminen, 30 osp.3.6 Julkisivuverhousten sentminen, 1 5 osp.4 Kylmäsennuksen osmisln, kylmäsentj, pkolliset tutkinnon ost, 105 osp.4.1 Kylmäkomponenttien j -putkiston sentminen, 35 osp.4. Kylmälitoksen käyttöönottm inen, 5 osp.4.3 Kylmälitteiden huoltminen, 1 5 osp.4.4 Tloteknisten komponenttien sähköistys, 30 osp.5 Vlinniset tutkinnon ost Putkisennuksen osmisl Putkisentj: Opiskelijn on vlittv 45 osmispisteen ljuisesti vlinnisi tutkinnon osi kohdist.1.5,..1-..4,.3.1-.3.6,.4.1-.4.4,.5.1-.5.3 j.5.5-.5.5. Suuntutumisest riippuen vlit voi myös tutkinnon osn.1. ti tutkinnon ost.1.4 jlti.5.4. Lämmityslitesentj: Opiskelijn on vlittv 30 osmispisteen ljuisesti vlinnisi tutkinnon osi kohdist.1.3-.1.4,..1-..4,.3.1-.3.6,.4.1-.4.3 j.5.1-.5.5. llmnvihtosennuksen osmisl O Opiskelijn on vlittv 60 osmispisteen ljuisesti vlinnisi tutkinnon osi kohd ist.1.1 -.1.5,.3.1 -.3.6,.4.1 -.4.4 j.5.1 -.5.5. Eristyksen j rkennuspeltisennuksen osmisl o Tekninen eristäjä: Opiskelijn on vlittv 60 osmispisteen ljuisesti vlinnisi tutkinnon osi kohdist.1.1-.1.5,..-..4,.3.+.3.6,.4.1-.4.4 j.5.1-.5.5. o Rkennuspeltiseppä: Opiskelijn on vlittv 60 osmispisteen ljuisesti vlinnisi tutkinnon osi kohdisl.1.1-.1.5,..-..4,.3.1-.3.3,.4.1-.4.4 j.5.1-.5.5. Kylmäsennuksen osmisl. Kylmäsentj: Opiskelijn on vlittv 30 osmispisteen ljuisesti vlinnisi tutkinnon osi kohdist.1.1-.1.5,..1-..4,.3.1-.3.6,.5.1-.5.9 j.5.11-.5.5..5. 1 LvI-korjusrkentminen, 1 5 osp (T A.15.1.v).5. P lonsm m utusjä rjestelm ien sentm inen, 1 5 osp.5.3 Lämmitysjärjestelmien mittukset j tspinotus, 15 osp.5.4 LV-järjestelmien huoltminen, 15 osp

.5.5 Yhdyskuntteknisten putkistojen sentminen, 1 5 osp.5.6 llmnvihtojärjestelmien puhdistminen, 1 5 osp (TA.5.6.v).5.7 lv-koneiden huoltminen, 15 osp.5.8 Nuohous, 15 osp.5.9 LV -suunnittelu, 15 osp (T4.5.9.v).5.10 Pienkylmälitteiden sentminen, 1 5 osp.5.11 Rkennuspeltitöissä toimiminen, 1 5 osp.5.1 Aurinkolämpölitteistojen sentminen, 1 5 osp.5.13 Biomsskttiloiden sentminen, 1 5 osp.5.13 Mlämpölitteistojen sentminen, 1 5 osp.5.15 Vesikton lusrkennetöissä toimiminen, 15 osp.5.16 Tukirkenteiden hitsus, 15 osp.5.17 Yritystoiminnn suunnittelu, 1 5 osp (V A.15.100.v).5.18 Tutkinnon os mmtillisest perustutkinnost, 10-15 osp (T4.15.101.v).5.19 Tutkinnon os mmttitutkinnost ti erikoismmttitutkinnost* (TA.15.10.v).5.0 Tutkin non os mmttikorkekou I uopinnoisl" (T A.15. 1 03.v).5.1 Työpikkohjjksi v I mentutum inen, 5 osp (V A.15. 1 04.v).5. Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA.15.105.v).5.3 Huippuosjn toimiminen, 15 osp (TA.15.106.v).5.4 Pikllisesti trjottv tutkinnon os, 5-1 5 osp (T A.15. 1 07.v).5.5 Tutkinnon os vpsti vlittvist tutkinnon osist, S-15 osp (TA.15.108.v) * Tämän vlinnisen tutkinnon osn l udeksi lsketn 15 3 Yhteiset tutkinnon ost mmtillisess peruskoulutuksess, 35 osp Pkolliset Vlinniset 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen, 1l osp (Y3.1) 8 osp 3 osp 3.1.1. Aidinkieli (Y3.1.1 p) 3.1.. Toinen kotiminen kieli, ruotsi (Y3.1..p) 3.1.3. Viert kielet (Y3.1.3.p) 5 1 0-3 0-3 0-3 3. Mtemttis-luonnontieteellinen osminen, 9 osp (Y3.) 6 osp 3 osp 3..1 Mtemtiikk (Y3..1.p) 3.. Fysäkk j kemi (Y3...p) 3..3 Tieto- j viestintätekniikk sekä sen 3 0-3 0-3

hyödyntäminen (Y3..3. p) 1 0-3 3.3 Yhteiskunnss j työelämässä trvittv osminen, 8 osp (Y3.3) 5 osp 3 osp 3.3. 1 Yhteiskunttidot (Y3.3. 1.p) 3.3. Työelämätidot (Y3.3..p) 3.3.3 Yrittäjyys j yritystoimint (Y3.3.3.p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunt j terveystieto ff3.3.4.p) 3.4 Sosilinen j kulttuurinen osminen, 7 osp (Y3.4) 3.4.1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) 3.4. T ide j kulttuuri (Y3.4..v) 3.4.3 Etiikk (Y3.4.3.v) 3.4.4 Psykologi (Y3.4.4.v) 3.4.5 Ympäristöosminen (Y3.4.5.v) 3.4.6 Os-lueit kohdist 3.1.1-3.3.4 (Y3.4.6.v) 1 1 1 0-3 0-3 0-3 0-3 7 osp 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 l9 osp l6 osp Kohtien 3.1.1-3.4.6 vlinnisist os-lueist voidn lti pienempiä kuin 3 osp:n ljuisi os-lueit, esim. 1- osp:n ljuisi os-lueit. Nämä vlinniset os-lueet lditn tutkinnon perusteiss olevien 3 osp:n os-lueiden osmistvoitteiden, rvioinnin kohteiden j rviointikriteerien pohjlt. Lisäksi kohtien 3.1.1-3.4.6 os-lueist voidn lti uusi tutkinnon perusteiss olevi 3 osp:ttä ljempi 4 osp:n ljuisi vlinnisi os-lueit. Näihin os-lueisiin lditn osmistvoitteet, rvioinnin kohteet j rviointikriteerit Opetushllituksen määräyksen liitteen mukisesti. 4 Vpsti vlittvt tutkinnon ost, 10 osp 4.1 Ammttitito syventäviä ti ljentvi mmtillisi tutkinnon osi (W4.1.v) 4.Pikllisiin mmttititovtimuksiin ti osmistvoitteisiin perustuvi tutkinnon osi (W4..v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osi ti lukio-opintoj (W.3.v) 4.4 Jtko-opintovlmiuksi ti mmtillist kehittymistä tukevi opintoj (VY4.4.v) 4.5 Työkokemuksen kutt hnkittuun osmiseen perustuv yksilöllinen tutkinnon os (W4.5.v) 5 Tutkinto yksilöllisesti ljentvt tutkinnon ost (YL5.v)

1.4 Tutkinnon muodostuminen l5 l5 15 ATTO yht 15 TTO ht5 ATTO yht 15 LVI-euunnittelu *'

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp.1 Putkisennuksen osmisln, putkisentj/lämmityslitesentj, pkolliset tutkinnon ost, 90/105 osp.1.1 Lämmitysjärjestelmien sentminen 30 osp KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist: o hätäensipukoulutus, tulityö- ti työturvllisuuskortti suoritettu iempi työskentely ln työtehtävissä suoritettuj opintoj toisess mmtillisess perustutkinnoss. on suoritettu telineiden kokomiseen ti henkilönostimiin liittyvä koulutus Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskel ijlle n netn mhdollisu us näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn.. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppim isen toteutuksen seurntkohteet mää ritetää n opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työp i kko hjjn, o piske I ij n j o pettj n k n ss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest.

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskel ij n oppimisen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn. 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä t i tutki ntotil isuudess osllistumll lä m m itysjärjestel m ien senn ustöih in työkohteess. Työtä tehdään siinä lj u udess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä m mttit itovtim uksi, rvioin nin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen j se voidn suoritt titj-kilpiluiss. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj (1os näyttö tehty työpikll) j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä 5. Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn.

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisympäristö: Menetelmät: Työpj, teoriluokk, TO-pikk Opiskelu tphtuu teori j työsliss, sisältää työssäoppimist 9 osp Am mttit itovtim u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seu rnt kohteeu tehdä mterili- j työmenekkilskelmi sekä nout mterilit lditun luettelon mukisesti Noudtt n nettuj työi koj Omn työskentelyn j lämmitysjä rjestelmien sennusten suu nnittelu Lämpöjohdot, niiden vrusteet j sennus Lämmönluovuttimet j niiden sennus käyttää turvllisesti käsityökluj j työvälineitä tehdä piirustusten j työselityksen mukisesti tvnomiset lämmitysjärjestelmii n liittyvät sennustyöt rvioid lä mmitysjärjestelmie n eroj J soveltuvuutt sekä järjestelmien yhdistä mism hdollisu uksi ( hybridijä rjestelmät) huomioid työturv llisuuteen liittyvät määräykset j ohjeet tehdä putkisentjn mmtinkuvn kuuluvt vustvt työt toimi erilisiss Lämmitysjä rjestelmien tloudellinen j lduks sentm nen Lämmitysjä rjestelmien sennuksiin liittyvien työmenetelmien hllint Lä mmitysjä rjestelmien sennuksiin liittyvien työvälineiden j mterilin hllint Lämmitysjä rjestelmiin liittyvien piirustusten j sikirjojen tu lkitseminen Lämmitysjä rjestelmiin li ttyvien litteiden tuntem nen Lä mmitysjä rjestelmien sennukseen liittyvien mterilien j niiden ominisuuksien tunteminen Lämmitysjä rjestelmä n vesivirtojen m tt usten j utomt ikn hllint Keskuslä mmitys-litteisto j sen sennus Lämmityslite suu n nite lmt Veden virtusmittus Lämmityskáyrän j -rvojen settelu Tulityö-, työturvllisuuskortti j hätäensi pu nostolitteet j rkennustelineet (nosturin käsimerkit) sen n ustyö kohteiss j työyhteisöissä toimi yhteistyössä työmll muiden toimijoiden knss rvioid om

työtään j omn työnsä ltu rportoid tilnteen edellyttämällä tvll. Opiskelijll on voimss olevt tul työ- j työturv llisuuskortit o perustidot ensivun ntmisest henkilönostimiin j telineiden kokomiseen liittyvä koulutus..1. Putkistojen hitsus, 30 osp Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT 1. Kuvus osm sen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij vo hke osmisen tunnustmist o tulityökorttisuor tettu iempityöskentelyln työtehtävissä. suoritettuj opintoj toisess mmtillisess perustutkinnoss Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnist m isen j tunnustmisen. Hä n hstttelee opiskelij olemss o lev n os m ise n se lvittä m iseksi. T rvittess o piske I ij lle n net n mhdollisuus näyttää vdittv os m inen. Opettj tekee osm isen tunnust mispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn.. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seur nt kohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss eiole os-lueit Opettj ki rj op pim isen se u r nt kohteiden rvíointipäätö kse n tutkinnonosittin / os- lueitt in Wilm n ennen opiskelij n osmisen rviointi. 3.Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppi m ise n toteutu kse n seu r nt ko hteet mää ritetää n opiskelijkoht isesti tutkinnon osn oppim isen seurnt kohteíst (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteet/seurntkohteet käydään yhdessä läpi

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpíkll opiskelijn työssäoppim isen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työp ikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppim isen seur nt kohteiden muk isest oppimisest. Työssäoppimist ohjv opettj v rm ist opiskelijn oppimisen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilm n. 4.Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä ti tutkintotil isuudess os llistum ll LV-putkiliitosten hitsmiseen työkohteess. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen j se voidn suoritt titj-kilpiluiss. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5.Muu osmisen rviointi Ammtt osmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj (jos näyttö tehty työpikll)j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisest n kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien os puolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän ed ustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunn n päätöksen muk isesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osn eiole suunniteltu muut osmisen rviointi

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittm isest. Arvioinnin perustelut kirjtn m mttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt Näiden opintojen suoritus edellyttää tulityökorttikoulutuksen suorittm isen Oppimisympäristö: Menetelmät: Työpj, teoriluokk Opiskelu tphtuu teori- j työsliss, opiskelu voi sisältää työssäoppimist yksilöllisesti Ammttititovtimu kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu suunnitell j tehdä työnsä piirustusten j työselitysten mu kisesti käyttää turvllisesti sen n u ksiss käytettäviä käsityökluj j työvälineitä tehdä LV-sennusten putki hitsu ksess hyvä ksyttäviä sentohitsussu moj ksu hitsu ksell Noudtt nnettuj työikoj Omn työskentelyn sekä hitsusten j siinä trvittvien sennustöiden suu n nittelu Hitsusten j niihin liittyvien sennusten tloudellinen j ldu ks toteutt m nen Hitsuksiin sekä niihin liittyvien sennusten työmenetelmien hllint Suu nnitelmt, työselitykset j piirrosmerkit Hitsuslitteiston tu rv I linen käyttö Ksuhitsus pyörittämällä j sentohitsuksen Krihitsus pyörittämällä j sentohitsuksen (TlG, puikko) H tstun putkiliitoksen ldun rviointi (itserviointi) tehdä Lv-sennusten putki hitsu ksess hyväksyttävää sum krihitsuksell (TlGti puikkohitsus) käyttää mterilej j lisäineit t loudellisesti noudtt kikiss töissä plo- j Hitsuksiin sekä siihen liittyvien sennusten työvälineiden j mterilien h llint LVI-piirustusten j ohjeiden tu lkitseminen Hitsukse n peruskäsitteiden, mterilien j lisäineiden tunteminen o H tsusmenetelmien

työturvllisu usmääräy ksiä tuntem nen os rvioid putkeen tehtyjen hitsusl itosten ltu.1.3 Käyttövesi- j viemärijärjestelm en sentm nen, 30 osp KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä l.kuvus osm sen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist: o iempi työskentely ln työtehtävissä. suoritettu opintoj toisess mmtillisess perustutkinnoss. Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn..Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj kirj oppim isen seurntkohteiden rvioi nti päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3.Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteevseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess Opiskel ij ohjv työp i kkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest.

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT Työssäoppim ist ohjv opettj v rm ist opiskel ijn oppi m isen työpikkohjjlt. Arvioi nti päätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4.Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä ti tutkintotilisuudess osllistumll vesijohtosennustehtäviin työkohteess. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä m mttititovti m uksi, rvioin n i n kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen j se voidn suoritt titj-kilpiluiss. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Arviointikeskustelu Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpi kss/työkohteess ti mmti llisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työp ikkohjj ( näyttö työpi kll) j opettj(t). Opiskel ij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5.Muu osmisen rviointi 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn.

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioin n in perustelut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt Oppimisympäristö: Menetelmät: Ei edellytä iempi suorituksi Työpj, teoriluokk, TO-pikk Opiskelu tphtuu teori j työsliss, sisältää työssäoppimist 1 osp Am mttititovtim u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seu rntkohteeu o tehdä mterili- j työmenekkilskelmi sekä nout mterilit lditun luettelon mu kisesti Noudtt n nettuj työikoj Omn työskentelyn sekä vesijohto- J viemä rijärjestelmie n sennusten suu nnittelu Putket j putkiston v rusteet Työklut j -menetelmät o käyttää turvllisesti senn u ksiss käytettäviä käsityök luj j työvälineitä Vesijohto- j viemärijä rjestelmien tloudellinen j lduks sentminen Käyttövesi j viemäri - klusteiden sennus Käyttövesiputkien sen nus o tehdä pi rustusten j työselityksen mu kisesti tvnomiset ves - j viemärijä rjestelmiin liittyvät sennustyöt Työmenetelmien, välineiden j mterilin hllint Vesijohto- j viemärijärjeste lmien sennuksiin liittyvien työmenetelm en hllint Viemäriputkien sennus Putkiliitokset Putkien knnkointi o huomioid työturvllisuuteen liittyvät määräykset j ohjeet o tehdä putkisentjn Vesijohto- j viemärijärjeste lmien sennuksiin liittyvien työvälineiden j mterilin hllint Työmll työskentely mmtinkuvn kuuluvt vustvt työt LVI-piirustusten j sikirjojen tu lkitseminen. toimi erilisiss sennustyökohteiss j työyhteisöissä Vesijohto- j viemä rijä rjestelmien sennuksiin liittyvien järjestelmien j litteiden tunteminen. toim yhteistyössä työmll muiden toimijoiden knss Vesijohto- j viemä rijä rjestelmien sennuksiin liittyvien mterilien ominisuuksien tu nteminen. rvioid om työtään j omn työnsä ltu. rportoid tilnteen edellyttä mä llä tvll.

.1.4 LV!-huoltoplvelujen tuottminen, 15 osp KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä l.kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist: o iempi työskentely ln työtehtävissä o suoritettuj opintoj toisess mmtillisess perustutkinnoss. Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijl le n netn mhdol I isu us näyttää vd ittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn..Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj ki rj oppim isen seurntkohteiden rvioi nti päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3.Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi ïyössäoppi m isen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppim isen tvoitteeuseurntkohteet käydää n yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppim isest. Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppi m isen työpikkohjjlt. Arvioi nti päätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4.Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä ti tutkintotilisuudess osllistumll riittävän monipuoliseen plvelutilnteeseen LVI-huoltotyön ikn. Työtä tehdään siinä

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT näytön kuvus j toteutus ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkin non perusteiss mää rättyjä m mttititovtim uksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä^ Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj fios näyttö tehty työpikll) j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustel ut rviointikeskustelu n yhteydessä 5.Muu osmisen rviointi 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä.

Oppimisen etenemisen seurnt Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Koulull sijitsevt tilt kuten; Lämmönjkohuone, lvkonehuone, teoriluokk. Asikstyökohteet. Menetelmät: Opiskelu tphtuu teori- j työsliss, opiskelu voi sisältää työssäoppimist yksilöllisesti Am mttit itovti m u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seu rntkohteeu kykenee selvittämään si kskohteen huoltosopimuksiin ti työtilu ksiin liittyvien toimenpide- j ltukuvusten sisällöt Noudtt nnettuj työikoj Omn työn suunnittelu j plvelutil nteeseen v lmistutu minen Työn kokonisuuden hllint Huoltosopimus Työmääräys j siihen liittyvät ennkoivt toimet Lämmityslite huoltotyön krtoitus os suunnitell työssää n kohtmns huoltoplvelutil ntee n viheittin o iälkimrkkinointi Sähköisten järjestelmien käyttäminen Käyttövesi- j viemäri huoltotyön krtoitus I lmnvihtokojeen huoltotyön k rtoitus os ennkoid smns työmääräimen perusteell tehtävään liittyvät työviheet j vrt mukns trvittvt työvälineet j mterilit Sopimusten j yleisten ltuvtimuste n noudttm nen LVI-huoltoplvelun j siihen liittyvien tehtäv en tunteminen Asiksplvelu, opstus j rportoint Korjus- j modernisointit rpeiden määritys käyttäytyy j pukeutuu t lnteen sekä yleisesti hyvä ksyttyjen normien mukisesti Sidosryhmien tunteminen toimii erilisten siks- j muiden sidosryhmien knss huoltotyön ikn os säädellä j hllit om käyttäytymistää n tilnteen vtimll tvll käyttää eri viestintä menetelmiä ulkoisiss j sisäisissä p lvelutil nteiss tunn st LVIjä rjestelmien kuntoon, toimivuuteen j turv llisu uteen l ittw ä seikkoj os suunnitell i

ehdott sikklle t rvittvi lisätoimen piteitä käynnistää trvittvi to menpiteitä mhdollisten v rtil nteiden enn ltehkäisemiseksi huomioi omn turv llisuutens knnlt oleelliset sit opst tilojen käyttäjiä til päisjärjestelyiden oslt os rportoid j dokumentoid työnsä tilnteen vtimll tv ll. llmnvihtosen n uksen osm sl, ilmnvi htosentj, pkoll iset tutkinnon ost.. llmnvihtojärjestelmien sentm nen, 1 5 osp KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä l.kuvus osm sen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist:. hätäensipukoulutus, tulityö- ti työturvllisuuskortti suoritettu o iempi työskentely ln työtehtävissä. suoritettuj opintoj toisess mmtillisess perustutkinnoss. on suoritettu telineiden kokomiseen ti henkilönostimiin liittyvä koulutus Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelij I le nnetn m hdol lisuus näyttää vd ittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn.

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT.Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj kirj oppim isen seurntkohteiden rviointi päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3.Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppi m isen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppi m isen tvoitteet/seurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden m ukisest oppimisest. Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppim isen rvioi ntipäätöksen Wi lmn 4.Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä ti tutkintoti lisuudess os I I istuml l ilmnv i htojä rjestelm ien sennuksiin työkohteess. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä m mttititovtim uksi, rvioin nin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen j se voidn suoritt titj-kilpiluiss. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työp i kss/työkohteess ti m mti llisess peruskoulutuksess kou lutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5.Muu osmisen rviointi 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj (jos näyttö työpikll) j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioin n i n perustelut rviointi keskustel un yhteydessä Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioi n n in perustelut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt Oppimisympäristö: Menetelmät: Ei edellytä iempi suorituksi Työpj, teoriluokk, TO-pikk Opiskelu tphtuu teori j työsliss j voi sisältää työssäoppimist Am mttititovti m u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seu rnt kohteeu. tehdä mterili- j työmenekkilskelmi sekä nout mterilit lditun luettelon mukisesti. käyttää turvllisesti sennu ksiss käytettäviä käsityök luj j työvä lineitä. tehdä piirustusten j työselityksen muk isesti tv nom iset Omn työskentelyn j ilm nv ihtojä rjestelmien sennusten suunn ttelu I lm nvihtojärjestelmien sennusten tloudellinen j lduks toteuttminen I lmstointijärjestelmien sennuksiin liittyvien työmenetelm en hllint I lmnv i htojä rjestelmät j niiden vrusteet Työklut j -menetelmät Knvistojen sennus lv-kojeen sennus K nttik nvien vlmistus

il mnvihtojärjestelmii n liittyvät sennustyöt. huomioid työturvllisuuteen li ttyvät määräykset j ohjeet. tehdä ilmnvihtosentj n mmtinkuvn kuuluvt vustvt työt. toimi erilisiss sennustyökohteiss j työyhteisöissä. toimi yhteistyössä työmll muiden toimijoiden knss I lmstoint jä rjestelmien sennuksiin liittyvien työvälineiden j mterilin hllint llmnvihtopiirustusten tu lkitseminen llm nv ihtojä rjestelm en sennuksiin liittyvien mterilien ominisuuksien tunteminen Terveys, turvllisuus j toimintkyky o Eristäminen Knvien knnkointi Työmll työskentely. rvioid om työtään j Oppiminen j ongelmnrtkisu omn työnsä ltu Vuorovikutus j yhteistyö. rportoid t lnteen edellyttämällä tvll. Ammttietiikk Opiskelijll ti tutkinnon suorittjll on. vo mss olevt tulityö- j työtu rvllisu uskort t o perustidot ensivun nt m isestâ. henkilönostimiin j telineiden kokomiseen liittyvä koulutus..5 Vlinniset tutkinnon ost.5.1 Lv -korjusrkentminen, l5 osp KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä l.kuvus osm sen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist: o iempi työskentely ln työtehtävissä. suoritettuj opintoj to sess mmtillisess perustutkinnoss Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olev n os m isen selvittäm iseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn.

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT.Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj ki rj oppim isen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3.Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppim isen tvoitteevseur ntkohteet käydään yhdessä lä pi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskel ijn k nss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskelij n oppimisen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn. 4.Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä ti tutkintotilisuudess osllistumll LVIkorjusrkent m iseen I i ittyvi i n töi hin työkohteess. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä m mttititovtim uksi, rvioi nn i n kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus voioll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti m mtil lisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj (jos näyttö työpikll) j opettj. Opiskelij tekee itservioi nn in osm isestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5.Muu osmisen rviointi 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioi nni n perustel ut rviointi keskustelu n yhteydessä Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioin n in perustel ut kirjt n m mttiosm isen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Työpj, teoriluokk, TO-pikk Menetelmät: Opiskelu tphtuu teori j työsliss, sisältää työssäoppimist 9 osp Ammttititovtimukset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu o järjestää korjuksen ikiset LVI-tekn set korvvt toiminnot. suojt puretun rkenteen mhdollisilt lisävurioilt. sent trvittvt Omn työskentelyn j LVIkorjusr kent miseen liittyvien töiden suu nnittelu LVI-korjusr kent misee n liittyvien töiden tloudellinen j lduks Kofjusr kent mist ennkoivt työt Työkohteen suojus j tu rv litteet työohieiden i pi rustusten

tu rv litteet vrllisten pikkojen suojksi toteutt minen tu I ki nt. luke rkennuspiirustuksi j tehdä pienehköjä r kennuste knisiä töitä. suunnitell korjuksiss käytettävää sennustp j mterilin käyttöä LVI-korjusrkent miseen liittyvien työmenetel mien hllint LVI-korjusr kentmiseen liittyvien työvä li neiden j mterilin hllint Toimenp teet sennustyön jälkeen Työmll työskentely. sovelt hyvän si ksp lvelu n per tteit työssään LVI-piirustuste n tulkitseminen. lti kiinteistön käyttäjille kiinteistön käyttöön liittyviä tiedotteit j ohjeistu ksi LVI-korjusr kentmiseen liittyvien mterilien ominisuuksien tunteminen. työskennellä yhteistyössä muiden sentjien, rkentjien j urkoitsijoiden knss ldukkn lopputuloksen ikns miseksi Terveys, turvllisuus j toimintkyky Oppiminen j ongelmnrtkisu Vuorovikutus j yhteistyö. rportoid työnså tilnteen vtimll tvll. Ammttietiikk.5.4 LV )ärjestelmien huoltminen, I 5 osp KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä l.kuvus osm sen tunnustmisen toteuttmisest Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist: iempi työskentely ln työtehtävissä. suoritettuj opintoj toisess mmtill sess perustutkinnoss. Tutkinnon osn rvioinn st vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskel ijl le nnetn m hdollisuus näyttää vd ittv os m i nen. Opettj tekee osmisen tun nustm ispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn..Oppimisen rv o nt Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. ïässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj ki rj oppim isen seurntkohteiden rvioi ntipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskeliin

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT osmisen rviointi 3.Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppim isen tvoitteevseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppim isest sovittess sekä trkem m in vielä työpikll opiskelijn työssäoppim isen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden m ukisest oppimisest. Työssäoppim ist ohjv opettj vrm ist opiskel ij n oppi m isen työpikkohjjlt. Arvioi ntipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4.Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä ti tutki ntoti lisu udess os I I istu mll LV-järjestelm ien huoltotöihin työkohteess. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovti m uksi, rvioi n n i n kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus voioll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti m mtillisess peruskou I utuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpíkkohjj fios näyttö tehty työpikll) j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön ryosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioi n nin perustelut rvioi nti keskustelun yhteydessä 5.Muu osmisen rviointi 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristö: Menetelmät: Työpj, teoriluokk, TO-pikk Opiskelu tphtuu teori- j työsliss, opiskelu voi sisältää työssäoppimist yksilöllisesti Ammttititovtimu kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seu rntkohteeu os toimi erilisiss siksplveluti l nte s s Noudtt nnettuj työikoj Läm mitysl tteiston huolto lv-kojeen huolto piknt LVjärjestelmistä yleisimmät toiminthäiriöt j tunnist niiden iheuttjt Omn työskentelyn j LVhuoltotöiden suunnittelu LV-huoltotö den tloudellinen j lduks toteuttm nen Vesi- jlti viemärijä rjestelmä n huolto Asiksplvelu, opstus j rportointi os rvioid korjustrpeen j työn kiireellisyyden tekee normlit LVjä rjestelmiin li ittyvät litteiden vihdot j LV-huoltotö h n liittyvien työmenetelmien hllint LV-huoltotöihin liittyvien työvälineiden j mterilin h llint LVI-p irustu ste n Korjus- j modernisointit rpeiden määritys Yksikkösäätimen j kiinteistövlvomon käyttö

korjukset sekä niihin liittyvät työt tu lkitseminen pyytää trvittess piklle eri lojen si ntu nt jt LV-huoltotöihin liittyvien mterilien ominisuuksien tunteminen opst käyttäjiå til päisjä rjestelyiden os lt os rportoid työnsä t lnteen vtimll tvll.5.6 llmnvihtojärjestelmien puhdistminen, 1 5 osp KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä l.kuvus osm sen tunnustmisen toteuttmisest.oppimisen rviointi Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist: o iempi työskentely ln työtehtävissä. suoritettuj opintoj toisess mmtillisess perustutkinnoss Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3.Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppim isen toteutuksen seurntkohteet määritetää n opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppi m isen tvoitteevseurntkohteet käydää n yhdessä läpi työp i kkohjj n, opiskelij n j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen

Toteutus käytännössä KESKEISET ASIAT seurntkohteiden mukisest oppimisest Työssäoppi m ist ohjv opettj v rm ist opiskel ij n oppim isen työp i kkohjjlt. Arvioi nti päätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4.Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä ti tutkintotilisuudess osllistumll ilmnvihtojärjestelmien puhdistustyöhön työkohteess. Työtä tehdään siinä Ijuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutki n non perusteiss määrättyjä m mttititovtim uksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti m mti I I isess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj (jos näyttö työpikll) j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj ki rj rvioi nti i n osl I istuvien os puolten rvioin n it Wilmn. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5.Muu osmisen rviointi 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioi n nin perustelut rviointi keskustelu n yhteydessä Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn