Kenelle työttömän työkyvyn arviointi kuuluu?



Samankaltaiset tiedostot
Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Moniongelmaisen työkyvyn ja kuntoutustarpeen tunnistaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Kelan TYP-toiminta KELA

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

2050 Läntinen avoterveydenhuolto Aikuisneuvonta ja vastaanotto. Tehtäväkohtainen peruspalkka 2423,10.

Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov)

Pitääkö nuorenkin työkykyä arvioida? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

Kaikki irti Kelan palveluista

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Nuorisotakuun toteuttaminen

Monialainen työllisyyttä edistävä yhteispalvelu (TYP) - jatkonäkymät. Maakuntafoorumi Helsingissä Hallitusneuvos Tiina Korhonen

Lapsiperheiden palvelut

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Sairauskeskeisestä palvelusta monialaiseen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Projektivastaava Sari Laiho p

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Työpajojen rooli pitkäaikaistyöttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Miksi monialaista yhteistyötä tarvitaan työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa?

Työllisyyden kuntakokeilu

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Byströmin nuorten palvelut

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Mitä ei-lääke*eteellistä *etoa tarvitaan työkyvyn arvioinnissa? Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

monialayhteistyö nuorten

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli

Tervehdys Kainuusta!

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ Tuija Teikari

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Kiinni työelämässä -seminaari

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KELAN TULES-AVOKURSSIT

ADHD:N HOITOMALLI OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLOSSA. Essi Muinonen

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen POSKEn seminaari

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Opiskelijatuutorikoulutus &

OPI kurssin sisältö ja toteutus

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Transkriptio:

Kenelle työttömän työkyvyn arviointi kuuluu? TEM Työryhmän raportti 10/2011: TE:toimistolla ensisijainen vastuu prosessista, jossa työttömän työkyky arvioidaan ja päätetään työmarkkinoille kuntoutettavista palveluista Tunnistaa työkyvyn arvioinnin tarpeen, tarjoaa työvoimapalveluita ja ohjaa kunnan sosiaali-ja terveyspalveluihin Terveydenhuoltolaki 1.5.2011: Kunnan velvollisuus on järjestääterveystarkastuksia mm. työttömille ja opintonsa ja asevelvollisuutensa keskeyttäneille nuorille

Moniasiakkuus Tutkimus Rovaniemen kaupungille työllistymistuella työllistyneistä v. 1992 (Kerätär-Rautio) Mitä enemmän asiakkuuksia eri tahoilla, sitä vähemmän palvelutahot ovat yhteydessä toisiinsa Kokemukset TE-toimistojen ja TYP:ien asiakkaiden palvelutarpeesta ja järjestämisestä: Terveydenhuoltoa vaikein saada asiakasyhteistyöhön mukaan

Asiakastapauksia Matti Mainio, 43 -vuotias mies Kaksi tarinaa Mitä ajattelet hänen toiminta- ja työkyvystään? Mihin toimiin pitäisi ryhtyä?

Asiakastapauksia 29-vuotias Timo, haastattelu 9/2011 2 keskeytynyttäammattikoulutusta vv. 2001-2005, lyhytaikaisia (0,5-3kk) pituisia töitä yhteensä 12 kk ajan vv. 1997-2010 Armeijasta lykkäystä psykologin lausunnolla v. 2000 Mty:öön v. 2004 koulukuraattorin ohjaamana poissaolojen vuoksi, hoitosuhde 2/2004-8/2005 Mty:öön työterv.hoitajan ohjaamana 2008, Hoitosuhde 4/2004 saakka Vetäytyy kotiinsa, jossa ahdistus on vähäisempää Viimeinen käynti mty:ssä4/2009 Mitäajatuksia herää, jos hän olisi asiakkaasi? Mitätekisit nyt? Mitä olisi ehkä olisi voitu tehdä aiemmin?

Asiakastapauksia Jussi 40 v. Peruskoulu mukautetun opetuksen ja tarkkailuluokan avulla 1980-luvulla, ei ammattikoulutusta eikä aio kursseille lähteä Työssä20 vuoden aikana yhteensä4v7kk, kaikki työllistämisen tukitoimien avulla Perheetön, lähipiiristä ei tietoa, alkoa 1x vko Lapsesta asti mitattu verensokereita koholla, v:sta 2008 virtsanproteiinit +. 4/2008 terveydenhoitajalla: Vs. 7.1, ei halua vs-mittaria kotiin, ei halua vastaanotolle tulla eikä mihinkään seurantaan 2/2010 Kaito: vs 13,7, U-prot ++, kreatiniini 160, RR koholla V. 2008 näkö, vas. Silmän verkkokalvon irtauma, leikkaus OYS. Huomattava silmänpaine, johon tippahoito. 1.4.2008 viimeinen merkintäkaks silmälehdellä: lääkkeet loppuneet ja nyt ei minkäänlaista lääkitystäkäytössä, TA 31 vas. Määrätty lääkitys ja kontrolliin 1 kk päästä. Ei mennyt??? Polvissa krooninen turpoilu Toimintakyky? Työkyky? Mitä ajattelet? Mitä ehdottaisit jatkoksi?

Asiakastapauksia 58-vuotias Elli Ei ammatillista koulutusta, työhistoria etupäässä rakennussiivoojana, lyhyitäpätkiä(yht. 6v/25v). Kuntouttava työtoiminta 3 pv/vko, 4t/pv vanhustyössä, ei pystynyt tekemään enempää. Kirjastolla 2/2011 3pv/vko 4t/pv. Selkä, lonkat ja kädet tulivat kipeäksi. Kuntouttavan ohjaaja: Ei keksitä sopivaa työtä Muuttanut Etelä-Suomesta lasten perässäpohjoiseen v. 2002, myöhemmin Kajaaniin. Ei sosiaalista verkostoa lasten lisäksi Selkä-ja nivelkipuja tutkittu edellisilläasuinpaikoilla, ei oireita selittäviä löydöksiä iänmukaisten kulumalöydösten lisäksi. Kaito: sosiaalista jännittämistä, unihäiriöitä Haluaa työhön Mitä ajattelet? Mitä ehdotat jatkoksi?

Summa summarum Lähdetään tutkimaan toimintakyvyn piirteitä asiakkaan Arkiselviytymisestä Työ-ja koulutushistoriasta Työssä selviytymisestä Asiakkuustiedoista Jos näissäselvästi pitkäkestoisia tai toistuvia vaikeuksia on ollut Tarvitaan tarkempaa selvitystäja monialaista yhteistyötä

Työuran piirteitä? Piirteitä Taustalla? Umpikuja jo työuran alkaessa Pitkän työuran jälkeen stoppi Ei todellista halua (=uskallusta) takaisin työhön? Pätkätyö ammatti-identiteetin kehittymien jumissa trauma psy/fys pitkäaikainen sairaus heikkolahjaisuus päihteiden käyttö vaikea itsetunnon loukkaus työn loputtua tai sairastuttua ei ole niin väliä palata työhön =suojelukeino, defenssi, ei uskalla edes toivoa usein masennus mukana Työ on luonteeltaan pätkätyötä (esim. rakennus) Ei väliä, onko työssä vai ei itsetunnon kannalta työllä ei suurta merkitystä työura lyhyt (ja katkonainen) Päihteiden käyttö

Miten heikentynyt toimintakyky tunnistetaan? Arkiselviytyminen vrt. sosiaalitoimen tiedot Kouluhistoria ja -selviytyminen Työura vrt. työmarkkinat Työssä selviytyminen ja/tai työkokeilu Työelämävalmiudet pitkään työttömänä olleella Asiakkuuden aikana syntyneet havainnot Näiden havaintojen perusteella syvennetään tutkimuksia laajempiin työkykyarvioihin

Miten heikentynyt toimintakyky tunnistetaan? Apuvälineitä: Työssäsuoriutumisen arviointi, esimies ja työntekijä täyttävät Huoliseulat, apuvälineitä itselle Onko asiakkaan toimintakyky kuten yleensä saman ikäiselläsamassa elämäntilanteessa Vrt. Toimintakyky suhteessa odotuksiin

Kuntoutustarpeen tunnistaminen ja analyysi Palveluverkoston tunnistaminen Kuntoutuksen vaiheet Kuntoutussuunnitelman laatiminen Kuntoutuksen toteutus Seuranta ja arviointi

Monialaisesta yhteistyöstä Vaikeaa Jokainen haluaa tehdätyönsähyvin ja pärjätä itse Kilpailu siitä, kuka oikeasti tietää asiakkaan asiat Vaatii yhteistyökumppaneiden kommunikointia Omaa osaamista vaikea tunnistaa ja tuoda yhteistyöhön

Monialainen dialogi Malta olla arvostelematta Anna omien näkemystesi levätä kun kuuntelet muita Pyri ymmärtämään vastapuolen näkemys Äläyritävoittaa yksin -yritävoittaa yhdessä muiden kanssa Uskalla ilmaista näkemyksesi

Osallisuuden rakentuminen kuntouttavassa työtoiminnassa (Luhtasela 2009) Osallisuus lisääntyy hyvinvointia lisäävien tekijöiden avulla Osallisuuden rakentuminen edellyttää: 1. Osallistujien kokemustiedon ottamista toiminnan suunnittelun pohjaksi 2. Vallan käytön uudelleen jakoa niin, ettätyöntekijät ja asiakkaat käyttävät jaettua valtaa toiminnan kehittämiseksi 3. Osallistujien ihmisarvoista ja oikeudenmukaista kohtelua ja 4. Dialogisen toiminnan menetelmien käyttöä, esim luomalla osallistujien kanssa toiminnallisia rakenteita, joissa he voivat lisätä tietoisuuttaan omasta tilanteesta

Työllistyvän ohjaus Lähtökohta: pyrkimys ymmärtäätyötön yksilönähänelle merkityksellisine piirteineen = kunnioitus jos meinaat saada jotain liikettä, käytä Aikidoa ei synny mitään pysyvää ilman luottamusta Turvallisuus vaatii myös rajoja, joita ylläpidetään johdonmukaisesti, mm. työelämän pelisäännöt Luottamuksellisessa yhteistyössä koko verkosto hyötyy jo tehdystä tukevasta maaperästä Avoin keskustelu, dialogisuuden kehittäminen Rehellistä ja suoraa puhetta On ymmärrettävä, että prosessit ovat vaihtelevan pitkiä Ohjaaja pysy! Ohjaus ja koordinointitarve verkostoyhteistyössä

Auttajan ansojen välttäminen Edellytykset itsestään antamisen etiikalle Lindquist M, 1990 Itsensä puolustaminen Kykyä välittää itsestään ja hyvinvoinnistaan Suojelemalla yksityisyyttään, arvostamalla persoonaansa, kieltäytymällä kohtuuttomasta ja kehittämällä itseään Itsensä ilmaiseminen Näkyväksi tulemisen prosessi, ilmaisee kokemuksiaan, tietojaan, arvojaan ja tahtoaan Erityisesti mahdollisimman vapaa ja täysi tunneilmaisu Itselleen pyytäminen! Kaikkivoipaisuuden harhasta luopuminen Oman tarvitsevuuden hyväksyminen