Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 976/2012 vp Musiikkialan koulutuspaikat Päijät-Hämeessä Eduskunnan puhemiehelle Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut esityksensä koulutustarjonnan alueellisiksi tavoitteiksi vuosille 2013 2016 ja esitellyt sen koulutuksenjärjestäjille. Esityksestä ei vielä käy ilmi, miten koulutuspaikkojen määrä alakohtaisesti jakautuu, vaan tarkat järjestäjäkohtaiset opiskelijamäärätavoitteet on määrä esitellä ensi vuoden maaliskuussa. Lopullisista ammatillisen peruskoulutuksen vuosien 2014 2016 opiskelijamääristä sekä rakenteellisen kehittämisen toimista päätetään touko-kesäkuussa 2013. Valtakunnallisesti tavoitteena on, että vuonna 2016 ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaa noin 2 200 opiskelijaa vähemmän kuin vuonna 2009. Ehdotuksessa todetaan, että tarjontaa on tarpeen vähentää merkittävästi muun muassa kulttuurialalta. Nyt annetun ehdotuksen mukaisesti Päijät- Hämeestä ehdotetaan vähennettäväksi vuoteen 2016 mennessä nykytasoon verrattuna kaikkiaan 635 ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkaa. Vuonna 2016 opiskelijapaikkamäärä olisi tämän ehdotuksen mukaan 5 250. Päijät- Hämeessä huoli leikkauksista kohdistuu erityisesti musiikkialan koulutuspaikkoihin. Lahdessa musiikkialan koulutus on jo maksanut kovan hinnan ammattikorkeakoulujen kulttuurialojen leikkauksista, kun Lahden ammattikorkeakoulun Musiikki- ja draamainstituutti oli lopulta ainoa ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelma, joka päätettiin ajaa kokonaan alas. Musiikki- ja draamainstituutin lakkauttaminen korostaa nyt entisestään Lahden konservatorion merkitystä lahtelaisen musiikin ammatillisen koulutuksen järjestäjänä eikä sen opiskelijapaikkamääriä voida enää vähentää. Lahti on merkittävä musiikkikaupunki eikä se saa jäädä ilman musiikkikoulutusta. Musiikin ammattikorkeakoulun opiskelijapaikkojen lisäksi Päijät-Hämeen alueelta katoaa myös Puolustusvoimien varusmiessoittokunta, kun se Hennalan varuskunnan myötä lakkautetaan vuoteen 2014 mennessä. Miten musiikkikoulutuksen tarpeellinen määrä ja korkea taso voidaan jatkossa Päijät-Hämeessä toteuttaa, jos vielä ammatillisestakin musiikkikoulutuksesta supistetaan paikkamääriä? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten valtioneuvosto varmistaa, ettei Päijät-Hämeen alueelta vähennetä ammatillisia koulutuspaikkoja musiikkialalta, kun sieltä jo ollaan varmasti lakkauttamassa Lahden ammattikorkeakoulun Musiikki- ja draamainstituutti sekä Puolustusvoimien varusmiessoittokunta? Versio 2.0

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2012 Anne Louhelainen /ps 2

Ministerin vastaus KK 976/2012 vp Anne Louhelainen /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne Louhelaisen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 976/2012 vp: Miten valtioneuvosto varmistaa, ettei Päijät-Hämeen alueelta vähennetä ammatillisia koulutuspaikkoja musiikkialalta, kun sieltä jo ollaan varmasti lakkauttamassa Lahden ammattikorkeakoulun Musiikki- ja draamainstituutti sekä Puolustusvoimien varusmiessoittokunta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella. Sen mukaan varmistetaan ammatillisen koulutuksen riittävä tarjonta ja kohdennetaan se alueellisen tarpeen mukaan. Tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tulee lisätä merkittävästi sosiaali- ja terveysalalla, lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa, ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Tarjontaa on tarpeen vähentää merkittävästi kulttuurialalla sekä matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkäsittelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa olevien koulutustarjonnan tavoitteiden mukaan kulttuurialaan kuuluvasta musiikkialan ammatillisesta peruskoulutuksesta olisi tarkoitus koko valtakunnan tasolla vähentää nykyisestä noin 350 aloittajasta/vuosi noin 100 aloittajaan vuoteen 2016 mennessä. Hallitusohjelman ja vuosia 2013 2016 koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti ammatillisen peruskoulutuksen valtion rahoitukseen kohdennetaan vuoden 2016 tasossa yhteensä noin 93 milj. euron vähennys. Pääosa säästötavoitteesta on tarkoitus toteuttaa vähentämällä koulutustarjontaa hallitusohjelman ja kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Valtioneuvoston vuosille 2011 2016 vahvistamassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2016 ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaa noin 2 200 aloittajaa vähemmän kuin vuonna 2009. 16 18-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoden 2009 tasosta vuoteen 2016 mennessä noin 7 800 nuorella. Vaikka ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaan kohdistuu noin 2 200 aloittajan vähennystarve, ammatillisen koulutuksen tarjonta ja saatavuus nuorisoikäluokkaan suhteutettuna paranee kuitenkin koko maassa. Aikuisille suunnatun koulutuksen tarjontaan kohdistuu toisaalta kasvutarvetta vuoden 2009 tasoon verrattuna. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjatun ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatavoitteen saavuttaminen edellyttää, että ammatillisen koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamääriä vähennetään asteittain vuosina 2014 2016, yhteensä noin 7 350 opiskelijalla vuoden 2013 järjestämislupien tasoon nähden. Kokonaisvähennyksen lisäksi opiskelijamäärävolyymia tullaan myös suuntaamaan 3

Ministerin vastaus uudelleen alueiden välillä ja koulutuksen järjestäjien kesken alueiden sisällä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeessä 4/500/2012 on tehty ehdotus ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien kokonaisopiskelijamääriksi 2014 2016. Valmistelun lähtökohtina ovat olleet koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman koulutustarjonnan koulutusalakohtaiset mitoitustavoitteet sekä kehittämissuunnitelman pohjaksi valmisteltu maakunta- ja koulutusalakohtainen ennakointityö. Tämän ohella valmistelu on pohjautunut laajaan tilastoja indikaattoriaineistoon. Ministeriön ehdotuksessa esitetään, että Päijät-Hämeestä vähennetään koulutustarjontaa vuoteen 2016 mennessä 635 paikkaa. Vaikka ehdotuksessa Päijät- Hämeeseen esitetään 635 opiskelijapaikan vähennykset, maakunnan ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen tarjonta suhteessa 16 18-vuotiaiden ikäluokkaan tulisi olemaan 83,7 %, joka on yli maan keskiarvon (81,3 %). Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt ehdotuksesta palautteen koulutuksen järjestäjiltä ja muilta ammatillisen koulutuksen sidosryhmiltä 31.12.2012 mennessä. Ministeriö valmistelee ehdotuksensa koulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä maaliskuun 2013 aikana. Tässä yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriön on tarkoitus tehdä ehdotus Päijät-Hämeen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääristä, mukaan lukien musiikkialan koulutus. Päätökset opiskelijamääristä on tarkoitus tehdä touko-kesäkuussa 2013. Osana nuorisotakuuta toteutetaan koulutustakuu. Koulutustakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkomahdollisuuden lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on asetettu koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta. Tämän ohella koulutustakuuseen on kohdennettu lisäresursseja. Ministeriö jakoi kesäkuussa yhteensä 1 700 opiskelijapaikkaa (1 200 paikkaa jo kuluvasta syksystä lukien ja lisäksi 500 paikkaa 1.1.2013 lukien) metropolialueelle ja eräiden muiden kasvukeskusten järjestäjille. Lisäyksestä kohdentui Päijät- Hämeeseen yhteensä 50 paikkaa. Nämä koulutustakuun toteuttamiseen liittyvät opiskelijamäärälisäykset ovat osa ammatillisen koulutuksen tarjonnan uudelleenkohdentamista. Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4

Ministerns svar KK 976/2012 vp Anne Louhelainen /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 976/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne Louhelainen /saf: På vilket sätt säkerställer statsrådet att antalet utbildningsplatser inom yrkesutbildningen i musik inte blir färre i området Päijänne-Tavastland när man redan med säkerhet där håller på att lägga ned Musik- och dramainstitutet vid Lahtis yrkeshögskola och Försvarsmaktens värnpliktsmusikkår? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med regeringsprogrammet för statsminister Jyrki Katainens regering dimensioneras utbudet av utbildning utifrån nationens bildningsbehov och arbetsmarknadens långsiktiga behov. Ett tillräckligt utbud av yrkesutbildning säkras och utbildningen fördelas enligt regionala behov. Syftet är att dimensionera utbudet av grundläggande yrkesutbildning utifrån arbetsmarknadens långsiktiga behov och samtidigt ombesörja ett branschmässigt och regionalt sett tillräckligt utbud med tanke på ungdomsåldersklassernas utveckling och den vuxna befolkningens kunskapsnivå. Utbudet av yrkesutbildning bör märkbart utökas inom social- och hälsovårdsbranschen med undantag för skönhetsområdet, inom fordons- och transportteknik samt inom maskin-, metall- och energiteknik. Utbudet måste märkbart minskas i kulturbranschen samt i utbildningen inom turism- och förplägnadsbranschen, i utbildningen inom databehandling samt på vissa områden inom teknik och trafik. Enligt målen för utbildningsutbudet av grundläggande yrkesutbildning vilka framgår av utvecklingsplanen för utbildning och forskning är avsikten att inom den grundläggande yrkesutbildningen i musik vilken hör till kulturbranschen att på riksnivå minska det nuvarande antalet nybörjarplatser på ca 350 per år med ca 100 nybörjarplatser före utgången av 2016. I enlighet med regeringsprogrammet och beslutet om ramar för statsfinanserna 2013 2016 minskas statens finansiering av den yrkesinriktade grundutbildningen på nivån 2016 med sammanlagt cirka 93 miljoner euro. Huvuddelen av besparingarna avses ske genom en minskning av utbildningsutbudet i enlighet med målsättningarna i regeringsprogrammet och utvecklingsplanen. I den utvecklingsplan för utbildning och forskning som statsrådet fastställt för 2011 2016 är målet för 2016 att cirka 2 200 nybörjare färre än 2009 påbörjar en yrkesinriktad grundutbildning. Den genomsnittliga åldersklassen för ungdomar mellan 16 och 18 år minskar med ca 7 800 från nivån 2009 till 2016. Trots behovet att minska utbudet på yrkesinriktad grundutbildning med ca 2 200 nybörjarplatser kommer utbudet av och tillgängligheten till yrkesutbildning i förhållande till ungdomsåldersklassen dock att förbättras i hela landet. Utbudet av utbildning som riktar sig till vuxna behöver å andra sidan utökas jämfört med nivån för 2009. För att målet för antalet nybörjare inom yrkesinriktad grundutbildning i utvecklingsplanen för utbildning och forskning ska nås krävs det att de maximala studerandeantalen i tillstånden att ordna utbildning under 2014 2016 gradvis minskas med sammanlagt ca 7 350 studerande jämfört med 2013. Förutom den totala minskningen kommer studerandevolymerna även att omförde- 5

Ministerns svar las mellan regionerna och mellan utbildningsanordnarna inom regionerna. Undervisnings- och kulturministeriets brev 4/500/2012 innehåller ett förslag på totalantalen studerande i tillstånden att ordna utbildning inom den yrkesinriktade grundutbildningen 2014 2016. Utgångspunkterna för beredningen har utgjorts av de mål för dimensioneringen av utbildningsutbudet per utbildningsområde som ingår i utvecklingsplanen för utbildning och forskning, samt de beräkningar per landskap och utbildningsområde som ligger som grund för planen. Vid sidan av detta grundar sig beredningen på ett brett material av statistik och indikatorer. Ministeriet lägger i sitt förslag fram att utbildningsutbudet i Päijänne-Tavastland minskas med 635 platser före utgången av 2016. Trots att det i förslaget läggs fram att antalet nybörjarplatser minskas med 635 platser i Päijänne-Tavastland kommer utbudet av läroplansbaserad grundläggande yrkesutbildning i landskapet i proportion till åldersklassen för ungdomar i åldern 16 18 år att uppgå till 83,7 procent som överskrider det genomsnittliga värdet i landet (81,3 procent). Undervisnings- och kulturministeriet har bett om respons på förslaget före den 31 december 2012. Ministeriet bereder förslaget till antal studerande per utbildningsanordnare i mars 2013. I detta sammanhang har undervisnings- och kulturministeriet fört avsikt att lägga fram ett förslag om antalet studerande inom den grundläggande yrkesutbildningen i Päijänne-Tavastland vilket också omfattar utbildning i musik. Avsikten är att besluten om antalet studerande ska fattas i majjuni 2013. Utbildningsgarantin är en del av ungdomsgarantin. Utbildningsgarantin garanterar var och en som slutför grundskolan en möjlighet att fortsätta i gymnasium, yrkesläroanstalt, läroavtalsutbildning, verkstad, inom rehabilitering eller på annat sätt. Ett centralt kriterium i utvecklingsplanen för utbildning och forskning vad gäller antalet utbildningsplatser och hur de fördelas regionalt är att utbildningsgarantin genomförs som en del av samhällsgarantin. Utöver detta har tillläggsresurser riktats till utbildningsgarantin. Ministeriet har i juni fördelat sammanlagt 1 700 studieplatser (1 200 platser redan denna höst och ytterligare 500 platser från och med den 1 januari 2013) till utbildningsanordnare i metropolområdet och i några övriga tillväxtcentrum. Av tillägget riktades sammanlagt 50 platser till Päijänne- Tavastland. Utökandet av antalet studerande i anslutning till utbildningsgarantin är en del av omfördelningen av utbudet på yrkesutbildning. Helsingfors den 3 januari 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6