65 vuotta täyttäneet Helsingissä

216:14 65 vuotta täyttäneet Helsingissä 65 vuotta täyttäneet Helsingissä Ikääntyvät 65 vuotta täyttäneet ovat tärkeä ryhmä kaupungin asukkaita. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee nousemaan vuoden 216 reilusta 14 asukkaasta noin 175 asukkaaseen vuonna 25. Ikääntyneiden osuus Helsingin väestöstä tulee nousemaan samalla ajalla noin 17 prosentista 23 prosenttiin. Ikääntyneet ovat varsin epäyhtenäinen ryhmä. Useimmat 65 vuotta täyttäneet ovat ehtineet jo jäädä eläkkeelle. Viime vuosien aikana työuraansa 65 vuoden jälkeen jatkavien määrä on kuitenkin lisääntynyt, mikä samalla on antanut mahdollisuuden vaikuttaa eläkkeen suuruuteen. Työntekoa myös jatketaan jossain muodossa vanhuuseläkkeen rinnalla. Eläketurvakeskuksen mukaan koko maassa vanhuuseläkkeen valintaiässä olevista 63-67 vuotiaista noin kymmenisen prosenttia tekee töitä eläkkeelle jäätyään. Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Sini Askelo, p. 9 31 36394 Annikki Suihkonen, p. 9 31 3643 etunimi.sukunimi@hel.fi Helsingin kaupungin tietokeskus Osoite: PL 55 99 Helsingin kaupunki www.hel.fi/tietokeskus

Ikääntyneet ovat epäyhtenäinen ryhmä myös taloudellisten edellytystensä suhteen. Eläke muodostaa useimmilla hyvinvoinnin taloudellisen perustan. Vanhimmat ikäryhmät, 8 vuotta täyttäneet, ovat ehtineet olla eläkkeellä jo pitkään ja ovat jääneet eläkkeelle toisenlaisen elinkeinorakenteen ammateista kuin nuoremmat eläkeläisikäryhmät. Nuoremmat, alle 7 vuotiaat eläkeläiset, ovat vastikään eläkkeelle jääneitä suurten ikäluokkien edustajia, joilla työurat ovat ehkä pidempiä ja ehkä paremmin palkattuja kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Vuonna 214 oli 8 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten keskimääräinen vanhuuseläke noin 1 9 euroa kuukaudessa. Samana vuonna 65-69 vuotiaiden keskimääräinen eläke oli noin 2 2 euroa kuukaudessa. Ikääntyneet ovat epäyhtenäinen ryhmä toimintakyvynkin suhteen. Pitkäaikaiset ja vakavat sairaudet yleistyvät iän myötä, samoin monisairaiden osuus ikäryhmästä. Myös muistisairaudet yleistyvät iän myötä. Kaikki sairaudet eivät rajoita toimintakykyä, mutta niiden kasautuminen yhdessä iän myötä rajoittaa. Terveytensä korkeintaan keskitasoiseksi tai huonoksi kokee noin 45 prosenttia 63-69 vuotiaista helsinkiläisistä ja noin 7 prosenttia yli 8 vuotiaista helsinkiläisistä. Vastaavasti elämänlaatunsa tuntee hyväksi noin 65 prosenttia 63-69 vuotiaista ja noin 4 prosenttia 8 vuotta täyttäneistä. Tähän julkaisuun on koottu tilasto ja tutkimustietoa Helsingissä asuvien 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden elinoloista ja hyvinvoinnista. Tiedot on pääosin esitetty pääosin kaavioina, joihin liittyy lyhyt kuvaus. Lisätietoja eri aihealueista antavat tietokeskuksen asiantuntijat seuraavasti (sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi) Väestö ja asuminen Tulot ja eläkkeet Terveys ja toimintakyky Hyvinvointi Palvelut ja etuudet Elinajanodote ja kuolleisuus Raportin kaaviot: Pekka Vuori Sini Askelo ja Leena Hietaniemi Sini Askelo Pekka Borg Hanna Ahlgren-Leinvuo Netta Mäki Annikki Suihkonen Tilastoja 216:14 2

Väestö Tilastoja 216:14 3

Väestö Helsingissä asui vuoden 216 alussa 14 64 henkilöä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta, 2 355 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Osuus Helsingin väestöstä oli 16,6 prosenttia. Ennusteen mukaan 65 täyttäneitä tulee Helsingissä vuonna 225 asumaan 124 3 henkilöä, mikä on 18 prosenttia väestöstä. 75 vuotta täyttäneitä asukkaita oli 43 199 ja määrä kohoaa 63 42 henkilöön vuoteen 225 mennessä, mikä on 9,3 prosenttia väestöstä. Tilastoja 216:14 4

Väestö Vuoden 216 alussa Helsingin asukkaista 12 949 henkilöä oli täyttänyt 85 vuotta. Osuus Helsingin väestöstä oli 2 prosenttia. 85 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 233 mennessä ja kolminkertaistuvan vuoteen 248 mennessä. 95 vuotta oli täyttäneitä asukkaista oli 1 31 henkilöä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana näin iäkkäiden määrä on kasvanut hiukan yli 3 henkilöllä. Määrän ennustetaan kasvavan noin 1 3 henkilöön vuoteen 225. Tilastoja 216:14 5

Yli 65-vuotiaiden määrä 1.1.216, 225 ja ennustettu muutos vuoteen 225 216 225 Muutos % Yli 65- vuotiaat 14 64 124 3 22 591 22 % Yli 75- vuotiaat 43 199 63 417 2 684 48 % Yli 85- vuotiaat 12 949 16 75 3 528 28 % Yli 95- vuotiaat 1 31 1 286 336 35 % Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 216 25. Tilastoja 216:14 6

Eläkeikäiset Helsingissä 1.1.199 216 sekä ennusteen perusvaihtoehto 217 25 9 8 7 6 5 65 74-v. 4 3 2 75 84-v. Yli 85-v. 1 199 1995 2 25 21 215 22 225 23 235 24 245 25 Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 216 25. Tilastoja 216:14 7

Vanhushuoltosuhde 1.1.198 215 ja ennuste 216 25 Helsingin vanhushuoltosuhde on jo alkanut heikentyä, mutta tulevaisuudessa muualla Suomessa huoltosuhde on paljon Helsinkiä heikompi. Helsinki kasvaa nopeasti ja saa paljon nuoria muuttajia sekä kotimaasta että ulkomailta, ja siksi ikärakenne on muuta maata nuorempi.,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5 Koko maa Helsinki, 198 199 2 21 22 23 24 25 Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 215 25. Vanhushuoltosuhde = yli 65-v. / 15 64-vuotiaat. Tilastoja 216:14 8

Yli 65-vuotiaiden muutot Helsinkiin/Helsingistä 1999 214 Muusta Suomesta/-een Ulkomailta/-lle 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 1999 22 25 28 211 214 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 1999 22 25 28 211 214 Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Muutot vähenevät merkittävästi iän myötä. Helsingistä muuttaa muihin kuntiin jonkin verran enemmän eläkeikäisiä kuin muualta tänne. Tämä pieni muuttotappio (keskim. 2 henkeä) on pysynyt likipitäen samansuuruisena viimeiset 15 vuotta. Ulkomaiden suuntaan Helsinki saa pientä muuttovoittoa ulkomailta, yleensä alle 5 henkeä vuodessa. Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. Tilastoja 216:14 9

Helsingin sisäiset muutot iän mukaan keskimäärin 21 214 Helsingin sisäiset muutot muihin asuntoihin vähenevät myös iän myötä, ja muutot laitoksiin kasvavat. Muutot laitoksiin ovat vähentyneet. Tähän kuvioon eivät sisälly kaikki muutot laitoksiin. Helsingin sisäisiä muuttoja keskim. 3 8/vuosi, joista 12 prosenttia suuntautuu laitoksiin. 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Muuttoja lkm. Laitoksiin % 1 8 6 4 2 % Lähde: Tilastokeskus ja tietokeskus. Tilastoja 216:14 1

65-vuotta täyttäneet: muutos osa-alueittain 1.1.215 225 Eläkeikäisen väestön määrä kasvaa useantyyppisillä alueilla: Uudet, rakennettavat alueet. Erityisesti 196- ja 197-luvun esikaupunkialueet. Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 215-25. Tilastoja 216:14 11

75-vuotta täyttäneet: muutos osa-alueittain 1.1.215 225 75-vuotta täyttäneiden määrä kasvaa myös monentyyppisillä alueilla: Uudet, rakennettavat alueet. Erityisesti 196- ja 197- luvun esikaupunkialueet Kantakaupunki. Sen sijaan vanhimmissa 196-luvun alun lähiöissä tämä ikäluokka on jo nyt niin suuri, että kasvun ennustetaan taittuvan. Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 215-25. Tilastoja 216:14 12

Asuminen 65 vuotta täyttäneiden asuntokuntia oli vuonna 215 yhteensä noin 76 6, mikä oli 24 prosenttia kaikista asuntokunnista. Tilastoja 216:14 13

Asuntokunnat, joissa vanhin yli 65-vuotias Yksinasuvien miesten määrä kasvaa selvästi nopeammin kuin naisten, syynä elinajan piteneminen ja avioerot. Asuntokuntarakenne 1.1.215 Lähde: Tietokeskus. Yks. naiset Yks. miehet Kaksi henkeä Kolme tai enemm. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Asuntokuntarakenne 1.1.26 215 Kolme tai enemm. Kaksi henkeä Yks. miehet Yks. naiset 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Tilastoja 216:14 14

Asuntokunnat, joissa vanhimman ikä yli 65-vuotta 31.12.214 Alueet, joilla suurin osuus yksinasuvia miehiä: Alppiharju, Vallila, Kallio. Alueet, joilla suurin osuus yksinasuvia naisia: Reijola, Haaga, Munkkiniemi. Alueet, joilla suurin osuus pariskuntia: Österdundom, Tuomarinkylä, Pakilat. Lähde: Tietokeskus. Tilastoja 216:14 15

65 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista 26 215 % 65 6 55 5 45 4 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Helsinki Koko maa Lähde: Tilastokeskus. Tilastoja 216:14 16

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet sukupuolen mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Helsingissä ja koko maassa 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 9 prosenttia asui kotona vuonna 214. Väestöön suhteutettuna miehet asuivat naisia useammin kotona, miehistä kotona asui 94 prosenttia ja naisista 89 prosenttia. Kuitenkin, jos samaa katsotaan lukumäärinä, asuu kotona naisia lähes 12 enemmän kuin miehiä. Espoossa kotona asui kaksi prosenttiyksikköä enemmän (92 %) 75 vuotta täyttäneistä, Vantaalla ja koko maassa kotona asuvien osuus oli yhden prosenttiyksikön (91 %) suurempi. % 96 94 92 9 88 86 84 82 8 78 2 22 24 26 28 21 212 214 Helsinki, miehet Helsinki, naiset Koko maa, miehet Koko maa, naiset Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Tilastoja 216:14 17

Asuntokunnat ja asuntoväestö asunnon hallintaperusteen ja viitehenkilön iän mukaan 31.12.213 8 7 69,7 66,7 Asuntoväestö Asuntokunnat 6 5 % 4 3 26,3 29,1 2 1 2, 2,1 2, 2,1 Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Lähde: Tilastokeskus. Tilastoja 216:14 18

Tulot ja eläkkeet Tilastoja 216:14 19

Vanhuuseläkkeet Vuoden 25 eläkeuudistuksesta lähtien vanhuuseläkkeelle työstä on voinut siirtyä joustavasti, pääosin 63-68 vuoden iässä. Vanhuuseläkkeen saajia oli Helsingissä vuoden 214 lopussa yhteensä 16 9 henkilöä, joista 61 prosenttia oli naisia. Suurin vanhuuseläkkeellä olevien ikäryhmä olivat 65-69 vuotiaat, joiden osuus kaikista vanhuuseläkkeensaajista oli 31,5 prosenttia. Ikäryhmään kuuluvat vuosina 1945-1949 syntyneet ikäluokat. Vanhuuseläkkeensaajista 98 6 henkilöä oli täyttänyt 65 vuotta. Tätä nuoremmat vanhuuseläkkeen saajat kuuluivat pääosin ikäryhmään 6-64 vuotiaat ja 24 7 vähintään 8-vuotta. Naisten osuus 8 vuotta täyttäneistä oli 67 prosenttia. Tilastoja 216:14 2

Keskimääräinen vanhuuseläke Vanhuuseläkettä saavan helsinkiläisen keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden 214 lopussa 2 18 euroa kuukaudessa. Helsinkiläisen naisen keskimääräinen vanhuuseläke oli 1 85 euroa kuukaudessa, kun miehen eläke oli 2 586 euroa. Naisen eläke oli 7 prosenttia miehen eläkkeestä. Ikäryhmän mukaan helsinkiläisten keskimääräiset vanhuuseläkkeet ovat vuodesta 25 lähtien olleet suurimmat vastikään eläkkeelle siirtyneillä 65-69 vuotiailla, seuraavaksi suurimmat 7-74 vuotiailla ja pienimmät 75 vuotta täyttäneillä. Vuonna 214 tilanne muuttui ja 7-74 vuotiaiden, 194-luvun alkupuolella syntyneiden, keskimääräiset vanhuuseläkkeet olivat hiukan korkeammat kuin 65-69 vuotiailla. Koko maan vanhuuseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke vuoden 214 lopussa oli 1 598 euroa kuukaudessa, naisilla 1 4 euroa ja miehillä 1 861 euroa kuukaudessa. Tilastoja 216:14 21

65 vuotta täyttäneet vanhuuseläkettä saavat Helsinkiläiset joulukuussa 23 214 Luku 1 95 9 85 8 75 7 65 6 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lähde: Kela. Kelasto-raportit Tilastoja 216:14 22

65 vuotta täyttäneet tulosaajat mukaan Helsingissä 1995 213 Luku 12 1 8 6 4 2 1995 2 25 21 212 213 Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset tulot. Tilastoja 216:14 23

65 vuotta täyttäneiden keskimääräiset valtionveron alaiset tulot sukupuolen mukaan Helsingissä 21 214. Vuoden 214 rahana Euroa/vuosi 45 4 35 3 25 2 15 Yhteensä Miehet Naiset 1 5 21 211 212 213 214 Lähde: Tilastokeskus, Veronalaiset tulot. Tilastoja 216:14 24

Euroa kk 65-vuotta täyttäneiden keskimääräiset vanhuuseläkkeet sukupuolen mukaan Helsingissä ja koko maassa 31.12.23 214 3 2 5 2 1 5 1 Helsinki miehet Koko maa miehet Helsinki naiset Koko maa naiset 5 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lähde: Kela, Kelasto-raportit Tilastoja 216:14 25

Euroa/kk Helsingissä asuvien 65-vuotta täyttäneiden keskimääräiset vanhuuseläkkeet 31.12.25 214 2 5 2 1 5 1 65-69 v 7-74 v 75+ 5 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lähde: Kela, Kelasto-raportit Tilastoja 216:14 26

Terveys ja toimintakyky Tilastoja 216:14 27

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 65 vuotta täyttäneet vastaavan ikäisiä kohti Helsingissä 215 Verenpainetauti 6 Verenpainetauti Diabetes 5 Diabetes Sepelvaltimotauti 4 Sepelvaltimotauti Astma % 3 Astma Nivelreuma Nivelreuma Psykoosi 2 Psykoosi Sydämen vajaatoiminta 1 Sydämen vajaatoiminta 5 1 15 2 25 % 2 23 26 29 212 215 Kaikki erit.korv. lääkkeet yht. Lähde: Kela, Kelasto-raportit Tilastoja 216:14 28

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 65 vuotta täyttäneet vastaavan ikäisiä kohti Helsingissä 215 Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Astma Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosi 65-74-vuotiaat 75+-v Diabetes Erityiskorvatut yhteensä 1 2 3 4 5 6 7 % Lähde: Kela, Kelasto-raportit Tilastoja 216:14 29

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 65 vuotta täyttäneet vastaavan ikäisiä kohti Helsingissä 215 65 75 vuotiaat 75 vuotta täyttäneet 7 7 6 6 5 5 % 4 3 % 4 3 2 2 1 1 2 23 26 29 212 215 2 23 26 29 212 215 Erityiskorvatut yhteensä Diabetes Erityiskorvatut yhteensä Diabetes Psykoosi Sydämen vajaatoiminta Psykoosi Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Astma Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Lähde: Kela, Kelasto-raportit Tilastoja 216:14 3

Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%) 75+ vuotiaat 215 75 vuotta täyttäneistä 44 % koki elämänlaatunsa hyväksi sekä Helsingissä, että koko maassa. 75 vuotta täyttäneet miehet kokivat elämänlaatunsa hyväksi yleisemmin kuin vastaavan ikäiset naiset, sekä Helsingissä että koko maan tasolla. Elämänlaatunsa hyväksi kokeneiden miesten osuus oli Helsingissä hiukan koko maata alempi, naisten osuus vuorostaan hiukan koko maata korkeampi. % Helsinki Koko maa 6 5 4 43,9 44, 46, 47,9 42,6 41,6 3 2 1 Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. Tilastoja 216:14 31

Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 75+ vuotiaat 215 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi koki Helsingin 75 vuotta täyttäneistä noin 65 (%), kun koko maassa heitä oli 66 (%). Helsinkiläisistä miehistä hiukan koko maata harvempi kokee terveytensä korkeintaan keskitasoiseksi. Naisilla ero Helsingin ja koko maan välillä on saman suuntainen, mutta hiukan niukempi kuin miehillä. % Helsinki Koko maa 8 7 65,4 66, 6 63,5 61,7 5 4 3 2 66,2 67,5 1 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. Yhteensä Miehet Naiset Tilastoja 216:14 32

Muistinsa huonoksi kokeneiden osuus (%) 75+vuotiaat 215 Muistinsa huonoksi kokee vajaa 1 (%) helsinkiläisistä ja koko maan 75 vuotta täyttäneistä. Sekä helsinkiläiset miehet että naiset kokevat olevansa hiukan useammin huonomuistisia kuin koko maassa. Miehet kokevat olevansa huonomuistisempia kuin naiset, sekä Helsingissä että koko maassa. Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. % Helsinki Koko maa 12 11 1 11,4 11,1 9 9,9 9,7 8 9, 8,8 7 6 5 4 3 2 1 Yhteensä Miehet Naiset Tilastoja 216:14 33

Niiden osuus (%), joilla on itse raportoituna krooninen sairaus 75+ vuotiaat 215 Yleisin krooninen sairaus on verenpainetauti tai kohonnut verenpaine, jonka raportoi hieman yli 61 (%) sekä helsinkiläisistä että koko maan 75 vuotta täyttäneistä. Kohonnut kolesteroli ja kulumavika tai iskias ovat helsinkiläisillä hiukan yleisempiä kuin koko maassa. Sepelvaltimotautia helsinkiläiset raportoivat selvästi harvemmin kuin 75 vuotiaat muualla Suomessa. Verenpainetaudin ja nivelreuman raportoineiden osuuden ero Helsingin ja koko maan välillä on vähäinen. % 7 6 5 4 3 2 1 61,1 61,5 45,6 43,9 43,2 43,2 Helsinki 22,8 23,224,1 2,8 Koko maa Verenpainetauti tai kohonnut verenpaine Kohonnut kolesterolipitoisuus Kulumavika, iskias tai muu selkäsairaus Nivelreuma tai muu niveltulehdus Sepelvaltimotauti Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. Tilastoja 216:14 34

Vähintään kerran 12 viime kk aikana terveyskeskus-, ja yksityislääkäripalveluja käyttäneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus (%) 215 % 9 Terveyskeskuslääkäri % 9 Yksityislääkäri 8 7 81,5 84,6 81,5 82,4 79,8 8,9 8 7 6 5 4 Helsinki Koko maa 6 5 4 56,8 58, 54,4 48,9 49,7 48,5 Helsinki Koko maa 3 3 2 2 1 1 Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. Tilastoja 216:14 35

Suun terveydenhuoltopalveluita viime 12 kk aikana terveyskeskuksessa, ja yksityishammaslääkäripalveluja käyttäneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus (%) 215 % 9 8 7 6 5 4 Suun terveydenhuoltopalveluita terveyskeskuksessa viime 12 kk aikana käyttäneiden osuus (%) 75+-v. Helsinki Koko maa % 9 8 7 6 5 4 Yksityishammaslääkäripalveluita viime 12 kk aikana käyttäneiden osuus (%) 75+-v. 59,3 52,7 35,8 34,6 63,4 36,6 Helsinki Koko maa 3 2 1 19,6 23,5 12,7 25,6 23,7 22,2 3 2 1 Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. Tilastoja 216:14 36

Alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus (AUDIT-1k) (%) 75+ vuotiaat 215 Alkoholin käyttö on humalahakuista kun henkilö on ilmoittanut nauttivansa kerralla 6 tai useampia alkoholiannoksia kerran viikossa tai lähes päivittäin. Humalahakuisesti alkoholia käyttävien osuus 75 vuotta täyttäneistä oli Helsingissä 2,8 (%) ja koko maassa 2,2 (%). Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli Helsingissä koko maata yleisempää sekä naisilla että miehillä. Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli miehillä selvästi naisia yleisempää sekä Helsingissä että koko maassa. % Helsinki Koko maa 6 5 4 5, 3,9 3 2,8 2 2,2 1 1,4,9 Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. Tilastoja 216:14 37

Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 3 kg/m 2 ) (%) 75+ vuotiaat 215 % Helsinki Koko maa 25 Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 3 kg/m²) oli noin 15 (%) helsinkiläisistä ja noin 18 (%) koko maan 75 vuotta täyttäneistä. Naiset ovat useammin lihavia kuin miehet. 2 15 1 14,7 17,7 11,6 12,9 16,7 2,7 Lihavien osuus 75 vuotta täyttäneistä naisista ja miehistä on Helsingissä selvästi pienempi kuin koko maassa. 5 Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. Tilastoja 216:14 38

Puolen kilometrin kävelyssä suuria vaikeuksia kokeneiden osuus (%) 75+ vuotiaat 215 Erittäin vaikeaksi tai mahdottomaksi puolen kilometrin kävelyn koki noin 26 (%) Helsingin 75 vuotta täyttäneistä ja hiukan pienempi osuus, noin 24 (%) koko maan 75 vuotta täyttäneistä. Kävelyvaikeuksia kokeneita miehiä oli likimain yhtä suuri osuus Helsingissä ja koko maassa eli 18 (%). % Helsinki Koko maa 35 3 25 25,7 23,9 2 15 17,8 18, 3,6 27,6 Helsinkiläisissä naisissa kävelyvaikeuksia kokeneiden osuus oli korkeampi kuin koko maassa. 1 5 Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. Tilastoja 216:14 39

Arkitoimissaan apua tarvitsevien osuus 63 vuotta täyttäneistä (%) 213 Helsinkiläisistä 63 vuotta täyttäneistä 27 (%) ja koko maassa 28 (%) koki tarvitsevansa apua arkitoimissaan. Sekä naisista että miehistä helsinkiläisten apua tarvitsevien osuus oli koko maata alempi. Avun tarve on suurin 8 vuotta täyttäneillä, joista yli puolet tarvitsi apua. Apua tarvitsivat eniten matalan koulutustason saaneet ja Helsingissä myös keskitason koulutustason saaneet. 63 vuotta täyttäneistä Helsingissä 9 (%) ja koko maassa 6 (%) koki saavansa riittämättömästi apua. Korkein osuus riittämättömästi apua saavia oli 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Lähde: Vanhuspalvelulain seurantaosoittimet. THL, alueellinen terveys-ja hyvinvointitutkimus, www.terveytemme.fi. Tilastoja 216:14 4

Avun tarve arkitoimissa (%) 75 vuotta täyttäneistä 215 Arkitoimissa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (IADL) (%) Apua riittämättömästi saavien osuus (%) % 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Helsinki Koko maa 44,5 44,9 36, 35,3 22, 19,7 Yhteensä Miehet Naiset % Helsinki Koko maa 25 2 19,4 15 14,6 12,9 1 1,3 5 6,6 6,1 Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. Tilastoja 216:14 41

Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 75+ vuotiaat 215 Itsensä yksinäiseksi tuntevien 75 vuotta täyttäneiden osuus on Helsingissä noin 1 (%) ja koko maassa noin 11 (%). Yksinäiseksi itsensä tuntevien osuus oli Helsingissä koko maata alempi sekä naisilla että miehillä. % 14 12 1 8 6 9,8 11,2 Helsinki 7, Koko maa 8,2 11,4 13,1 Naiset kokevat itsensä miehiä yksinäisemmiksi Helsingissä ja koko maassa. 4 2 Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. Tilastoja 216:14 42

Pitää yhteyttä kotitalouden ulkopuolella ystäviin ja sukulaisiin (%) 75+ vuotiaat 215 Kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja sukulaisiin pitää 75 vuotta täyttäneistä yhteyttä Helsingissä 81 (%) ja koko maassa 79 (%). Naiset pitävät yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin yleisemmin kuin miehet. % 9 8 7 6 5 8,7 78,7 Helsinki 72,3 Koko maa 69,7 85,6 84,3 Yhteyttä pitävien osuus on Helsingissä koko maata korkeampi sekä miehillä että naisilla. 4 3 2 1 Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. Tilastoja 216:14 43

Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus (%) 75+ vuotiaat 215 Internetiä käytti sähköiseen asiointiin 34 (%) Helsingin ja 23 (%) koko maan 75 vuotta täyttäneistä. % Helsinki Koko maa 45 4 42,8 Internetin käyttö oli miehillä huomattavasti yleisempää kuin naisilla. 35 3 25 34,2 3,8 28,9 2 23,2 15 18,3 1 5 Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, THL 215. Tilastoja 216:14 44

Hyvinvointi Tilastoja 216:14 45

65 8-vuotiaiden tyytyväisyys hyvinvoinnin tekijöihin ja niiden merkitys omalle hyvinvoinnille Asteikot 4=tyytymätön 1=tyytyväinen ja 1=ei lainkaan merkitystä 5=erittäin suuri merkitys Merkitys 4,5 7,87 perhesuhde terveys luottamukselliset fyysinen kunto ympäristön Luonnosta nauttiminen ihmissuhteet puhtaus 4, palvelujen läheisyys Kotoinen ympäristö ystäväsuhde rakastetuksi tunteminen iloa arkisista asioista sukulaissuhde arvostuksen saaminen 3,5 3, 2,5 3,46 varallisuus tulot ja kulutus matkustelu uuden oppiminen ulkonäkö viihde sukupuolielämä järjestötoiminta työtilanne liikunta naapurisuhde kulttuuriharrastus kuuluu yhteisöön vapaaehtoistoiminta uskonnon harjoittaminen 2, 6,5 7, 7,5 8, 8,5 9, Tyytyväisyys Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, Kvartti 3/214: Kolmannessa iässä koettu hyvinvointi Helsingissä. Pääkaupunkiseudun hyvinvointikysely 28. Tilastoja 216:14 46

65 8-vuotiaiden tyytyväisyys hyvinvoinnin tekijöihin ja niiden merkitys omalle hyvinvoinnille Ikääntyneille perhesuhteet ja muut läheiset ihmissuhteet ovat erityisen tärkeitä. Nuoremmille naapureiden merkitys on vähäinen, mutta kasvaa ikääntyneillä. Luonnosta nauttiminen ja lähiympäristö ovat ikääntyneillä tärkeitä elämänilon tuottajia. Terveyden merkitys korostuu, mutta tyytyväisyys vähenee. Suuri osa on tyytymättömiä tuloihin ja kulutus-mahdollisuuksiin, mutta niiden merkityskin vähenee ikääntyessä. Uskontojen harjoittaminen ja yhteisöllinen toiminta eivät keskimäärin ole tärkeitä, mutta ne joille on, ovat myös tyytyväisiä mahdollisuuksiin. Tilastoja 216:14 47

Palvelut ja etuudet Tilastoja 216:14 48

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin (PTH) potilaat ja yksityislääkärin palkkioista Kelan korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet vuonna 214 Koko väestöön verrattuna 65 vuotta täyttäneet käyttivät lääkäripalveluja selvästi enemmän sekä Helsingissä että koko maassa. Helsinkiläisillä 65 vuotta täyttäneillä oli lääkäri käyntejä kaikkiaan hiukan enemmän kuin saman ikäisillä koko maassa. Helsinkiläisten käyttivät yksityislääkäriä useammin ja perusterveydenhuollon lääkäriä hiukan harvemmin kuin saman ikäiset koko maassa. Eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin palvelua käyttivät 85 vuotta täyttäneet, yksityislääkärin palvelua taas 75-84-vuotiaat. per 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 PTH lääkäri, Helsinki PTH lääkäri, Koko maa Kela lääkärinpalkkiot, Helsinki Kela lääkärinpalkkiot, Koko maa Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. 65-74 75-84 85+ Koko Ikä väestö Tilastoja 216:14 49

Vanhusten palvelujen käyttö 75 vuotta täyttäneet Kotona asuvista 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 12 prosenttia sai joulukuun 214 aikana säännöllistä kotihoitoa eli kotipalveluita tai kotisairaanhoitoa vähintään kerran viikossa. Tämä oli useampi kuin Espoossa (8 %) tai Vantaalla (7 %). 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 4 prosentilla oli vuoden 214 aikana omaishoitaja, jolle maksettiin omaishoidon tukea. Espoossa ja Vantaalla omaishoidon tukea sai 3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Tilastoja 216:14 5

Ikääntyneiden palvelujen käyttö 75 vuotta täyttäneet Tehostettua palveluasumista ja laitoshoidoksi luokiteltavaa vanhainkotihoitoa voidaan tarkastella yhtenäisenä ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuutena. Helsingissä, kuten Suomessa yleisemminkin, on laitospalveluja viimeisten vuosien aikana systemaattisesti vähennetty ja siirrytty laitosasumisesta kohti palveluasumista. Vuoden 214 lopussa yhteensä 6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä ikääntyneistä helsinkiläisistä asui tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa eli vanhainkodeissa hoidettiin 3 prosenttia ikäryhmästä. Sekä Espoossa että Vantaalla laitoksissa asuvien ikääntyneiden osuus oli Helsinkiä pienempi. Palveluasumisessa olevien osuudessa ei kuitenkaan ollut suuria eroja Helsinkiin. Kokonaisuutena ympärivuorokautisen hoidon piirissä oli vuoden 214 lopussa 1 % helsinkiläisiä ikääntyneitä, Espoossa ja Vantaalla prosenttiyksikön vähemmän. Tilastoja 216:14 51

Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa Helsingissä 214 (ikävakioitu) Erikoissairaanhoito,6 Tk-lyhytaikainen 1,3 Tk-pitkäaikainen,2 Vanhainkoti 3,1 Tehost. palveluasuminen 6,3 Omaishoidon tuki 2,6 Säännöllinen kotihoito 12,2 2 4 6 8 1 12 14 Lähde: Kuusikkotyöryhmä. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu. % Tilastoja 216:14 52

% ikäryhmästä 14 Asumispalveluiden ja laitoshoidon käyttö vuonna 214, % Helsingissä 12,9 12 1 9,3 8 6 4 3,7 2,7 2,7,6 65 74-vuotiaat 75 84-vuotiaat 85 vuotta täyttäneet Tehostetussa palveluasumisessa Laitoshoidossa Lähde: Kuusikkotyöryhmä. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 214. Tilastoja 216:14 53

% ikäryhmästä Kotipalvelujen käyttäjät vuonna 214, (%) Helsingissä 25 23,3 2 15 1 5 7,9 5, 3,1 1,6 1, 65 74-vuotiaat 75 84-vuotiaat 85 vuotta täyttäneet Säännöllisen kotihoidon asiakkaat joulukuussa Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana Lähde: Kuusikkotyöryhmä. Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 214. Tilastoja 216:14 54

Eläkkeensaajan asumistuen saajat ja keskimääräiset tuet 31.12. Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 215 lopussa yhteensä 21 58 helsinkiläistä eläkkeensaajaa. Eläkkeensaajan asumistuen saajista 62 prosenttia oli naisia ja 9 prosenttia asui yksin. Tukea saatiin keskimäärin 261 euroa kuukaudessa ja saajista 95 prosenttia asui vuokraasunnossa. Luku 22 5 2 17 5 15 12 5 1 7 5 5 2 5 2 25 21 215 Lähde: Kela, Kelasto-raportit Tilastoja 216:14 55

65 vuotta täyttäneet eläkkeensaajan hoitotuen saajat vastaavan ikäistä kohti 31.12.28 215 2 18 16 14 12 % 1 Helsinki 8 6 Koko maa 4 2 28 29 21 211 212 213 214 215 Lähde: Kela, Kelasto-raportit Tilastoja 216:14 56

Elinajanodote ja kuolleisuus Iäkkäiden jäljellä oleva keskimääräinen elinajanodote on kasvanut selvästi. Vuosien 1976 ja 214 välillä 65-vuotiaiden helsinkiläisten miesten jäljellä oleva keskimääräinen elinajanodote on kasvanut lähes 6 vuotta ja naisten 5 vuotta. Samassa ajassa on 75 vuotta täyttäneiden osalta molemmille sukupuolille tullut 3,7 lisävuotta ja vielä 85-vuotiaillekin reilusti toista vuotta lisää. Helsingissä kuoli vuosien 212 214 aikana 65-vuotiaana tai sitä vanhempana keskimäärin noin 4 henkilöä vuosittain. 65 vuotiaana tai sitä vanhempana kuolleista 85 vuotiaaksi tai sitä vanhemmaksi oli miehistä elänyt 3 prosenttia, naisista 55 prosenttia vuosina 212 214. Tilastoja 216:14 57

65-, 75- ja 85-vuotiaiden helsinkiläisten miesten ja naisten jäljellä olevan elinajan odote 1976 214, kolmen vuoden keskiarvo liukuva keskiarvo Vuotta 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 65-vuotiaat naiset 65-vuotiaat miehet 75-vuotiaat naiset 75-vuotiaat miehet 85-vuotiaat naiset 85-vuotiaat miehet 2 1976 78 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 214 Vuosi Lähde: Tilastokeskus. Tilastoja 216:14 58

65-vuotiaan elinajanodote Helsingissä 23 2 18 15 13 1 8 5 1981-85 1991-95 21-5 21-14 3 Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus ja vuosina 1986 93 Helsingin väestötietojärjeselmä. Tilastoja 216:14 59

Helsinkiläisten 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus 1 vastaavanikäistä kohti Helsingissä 2 214 (3 vuoden liukuva keskiarvo) Miehet Naiset 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2-2 2-4 4-6 6-8 8-1 1-12 12-14 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2-2 2-4 4-6 6-8 8-1 1-12 12-14 65-74-v. 75-84-v. 85+-v. 65-74-v. 75-84-v. 85+-v. Lähde: Tilastokeskus. Tilastoja 216:14 6

65 vuotta täyttäneiden yleisimmät kuolemansyyt Helsingissä. Osuus % vastaavan ikäryhmän kuolleista vuosien 212 214 keskiarvo 65-74-vuotiaana kuolleiden yleisin kuolemansyy olivat kasvaimet, pääosin syöpätaudit. 1 9 75-84-vuotiaana ja 85 vuotta täyttäneenä kuolleilla yleisin kuolemansyy olivat verenkiertoelinten sairaudet, joista noin puolet oli sepelvaltimotautia ja noin neljäsosa aivoverisuonien sairauksia. Dementia ja Alzheimerin tauti olivat toiseksi yleisin kuolemansyy 85 vuotiaana tai sitä vanhempana kuolleilla. Lähde: Tilastokeskus. % 8 7 6 5 4 3 2 1 65-74-v. 75-84-v. 85+-v. Muut kuolemansyyt Tapaturmat Hengityselinten sairaudet Dementia, Alzheimerintauti Kasvaimet Verenkiertoelinten sairaudet Tilastoja 216:14 61