POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖNSUOJELU Luparyhmä YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2002-Y-305-121 Annettu julkipanon jälkeen 15.7.2004 Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta. 1 ASIA TUUSNIEMEN KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA JÄTEVESILEITTEIDEN KÄSITTELYN YMPÄRISTÖLUPA 2 LUVAN HAKIJA Tuusniemen kunta PL 25 71201 TUUSNIEMI Puhelin (017) 689 041 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätevedenpuhdistamo on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 2 momentin 1 kohdan sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 13 a mukaan ja lietteenkäsittely ympäristönsuojelulain 28 2 momentin 4 kohdan sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 3 momentin mukaan. 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen jätevedenpuhdistamoa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 1 momentin kohdan 12 e mukaan ja lietteenkäsittelyasiassa ympäristönsuojelulain 31 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 1 momentin kohdan 11 d mukaan. 5 LUPAHAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Tuusniemen kunta on hakenut ympäristölupaa jätevedenpuhdistamolle ja puhdistamoalueella tapahtuvalle jätevesilietteiden kompostoinnille. Hakemus on tullut vireille 29.9.2000. Hakemusta on täydennetty 27.11.2000, 15.4.2002, 14.6.2002 ja 11.6.2004 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 6.1 Itä-Suomen vesioikeuden päätös 15.5.1992 nro 28/92/3 Itä-Suomen vesioikeus on antanut Tuusniemen kunnalle luvan johtaa Tuusniemen kirkonkylän jätevedet jätevedenpuhdistamolta Juojärveen. Päätös sisältää myös paineviemärin, purkuputken ja vesijohdon rakentamisen.
2/23 Päätöksen (lupaehto 12) mukaan Tuusniemen kunnan tuli tehdä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus 30.9.2000 mennessä, mikäli jätevesien johtamista on tarkoitus jatkaa vuoden 2002 jälkeen. 6.2 Tuusniemen ympäristölautakunnan päätös 11.2.1993/8 Ympäristölautakunta on myöntänyt Tuusniemen kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan, johon sisältyy terveydenhoitolain, jätehuoltolain ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukainen lupa- ja sijoitusratkaisu. 6.3 Tuusniemen kunnan ympäristölautakunnan päätös 20.2.1997/11 Ympäristölautakunta on myöntänyt Tuusniemen kunnalle ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteen kompostointiin jätevedenpuhdistamon kiinteistöllä. Ympäristölupa sisältää jätelain mukaisen jäteluvan. 6.4 Tuusniemen kunnan ympäristölautakunnan päätös 22.2.2001/11 6.5 Kaavoitustilanne Ympäristölautakunta on myöntänyt Tuusniemen kunnalle ympäristöluvan risujen, oksien, kantojen ja haravointijätteiden vastaanottopaikan perustamista varten puhdistamoalueelle. Puhdistamon alue on ollut Kuopion lääninhallituksen 9.3.1994 vahvistaman osayleiskaavaan ET-alueella, joka on jätevedenpuhdistamolle varattu yhdyskuntateknisen huollon alue. Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 11.6.2004 toimitettujen hakemusta täydentävien asiakirjojen mukaan alueelle on viimeksi laadittu Juojärvi-Pajuharju-Pahkasalo ympäristön osayleiskaava, jossa puhdistamoalue on edelleen varattu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Tuusniemen kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan 13.11.2002 ja mm. puhdistamoalueen osalta kaavan täytäntöönpanopäätös on annettu 10.2.2003. 7 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 7.1 Puhdistamon sijainti ja sen lähiympäristö Puhdistamo sijaitsee Tuusniemen Juojärven kylässä Pahkasalon saaressa Tuusniemen kunnan omistamalla tilalla Pahkasalo RN:o 1:155. Pahkasaloon on rakennettu tie- /siltayhteys Kaasilansalmen kautta. Pahkasalossa on kaavoitettu 9 omarantaista erillispientalojen rakennuspaikkaa ja 24 loma-asuntojen rakennuspaikkaa. Lisäksi saaressa on kolme matkailupalvelujen aluetta, palvelujen ja hallinnon alue sekä yksi erillispientalojen reservialue ja kaksi lomaasuntojen reservialuetta. Loma-asuntotonteista on rakennettu 20 ja erillispientalotonteista kolme. Matkailupalvelujen alueille on rakennettu kaksi rannan lähellä sijaitsevaa rakennusta.
3/23 Puhdistamoalue rajoittuu pohjoisessa sekä lännessä Juojärveen, etelässä ja idässä kaavamerkinnän mukaan maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen (MU). Lähinnä puhdistamoa oleva rakennus on matkailupalvelujen alueella, noin 500 m:n etäisyydellä laitosalueesta. Puhdistamo on rengaskanavailmastuksella varustettu rinnakkaissaostuslaitos. Laitoksella on yksi rakennus, jossa on esikäsittely, selkeytys, sakokaivolietteen vastaanotto sekä hoito- ja laitetilat. Ilmastusallas on ulkona. Kaksi turvepohjaista lietteen kuivatusallasta ja lieteen kompostointikenttä ovat puhdistamon tontilla. 7.2 Alueen hydrologia ja vesistön tila 7.3 Kalastus Jätevesien purkuvesistö Juojärvi kuuluu Juojärven reitin valuma-alueeseen. Järven lähivaluma-alueen pinta-ala on noin 592 km 2 ja järven pinta-ala 215 km 2 sekä sen suurin syvyys 45 m. Hydrologisen vuosikirjan mukaan Juojärven luusuassa, Palokissa veden keskivirtaama (MQ) on 21 m 3 /s. Juojärven vesi on niukkahumuksista, niukkaravinteista ja kirkasta. Ravinnepitoisuuksien perusteella järvi luokittuu lähes karuksi. Järven syvänteissä alusvedessä on havaittu hetkellisesti ravinnepitoisuuksien nousua. Järven happitilanne on ollut pääsääntöisesti hyvä. Heikoimmillaan syvänteiden alusvedessä on satunnaisesti ollut hapen vajausta. Myös veden hygieeninen laatu on ollut hyvä. Vesi- ja ympäristöhallituksen laatiman vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella Juojärvi on virkistyskäyttöluokituksessa erinomainen. Juojärven pohjoisosassa on runsas ahvenkanta, hyvä haukikanta, kohtalaiset siikalahna- ja madekannat ja heikot muikku-, järvitaimen- ja kuhakannat. Kalastus alueella on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Kotitarvekalastajilla suosituin pyyntimuoto on verkkopyynti. Tuusniemen taajaman takia Juojärven pohjoisosaan kohdistuva kalastuspaine on eteläosaa suurempi. Osa kalastuskunnista myy kalastuslupia myös kalastuskuntaan kuulumattomille ja alueella on uistelukalastukseen oikeuttava yhteislupa-alue. Järven ammattikalastajien muikun troolausalueet eivät ulotu järven pohjoisosaan. 8 PUHDISTAMON TOIMINTA 8.1 Jätevesien käsittely Puhdistamolle johdetaan Tuusniemen asemakaava-alueen sekä Ruokosen ja Ritoniemen asuntoalueiden jätevedet. Ruokosen alueen verkoston omistaa Pohjois- Tuusniemen vesiosuuskunta. Ritoniemen alue on Ritoniemi Vesi Oy:n omistuksessa. Puhdistamon piiriin kuuluvan viemäriverkoston pituus on 24,6 km. Verkostoissa on yhteensä 14 pumppaamoa. Viemäriverkostoon on liittynyt noin 1 900 asukasta.
4/23 Suunnitteilla olevaa Hietarannan ekologista asumisaluetta varten kunta rakentaa vuosina 2004-2005 uutta viemäriä noin 2,1 km ja 6 pumppaamoa. Rakentamisen toteuduttua viemäriin liittyjien määrä kasvaa noin 130 asukkaalla. Puhdistamo on rengaskanavatyyppisellä ilmastusaltaalla (pohjailmastus ja virtauskehitin) ja kaksilinjaisella pystyselkeyttimellä varustettu, vuosina 1992 1993 rakennettu rinnakkaissaostuslaitos. Esikäsittely-yksikkönä on rumpusiivilä. Rumpusiivilä ja selkeytysaltaat (yhteensä 36 m 2 ) ovat sisätiloissa, ilmastus (500 m 3 ) ulkona. Selkeyttämöstä vesi johdetaan vanhan lammikkopuhdistamon ohi rakennetussa viemärissä vesistöön rakennettuun purkuputkeen, joka on noin 200 m pitkä. Vaihtoehtoisesti vesi voidaan johtaa selkeyttämöstä kahdesta vanhan lammikkopuhdistamon aikaisista etuselkeytysaltaina käytetyistä maa-altaista (250 m 2 ) tehtyyn jälkiselkeytykseen ja edelleen purkuputkeen. Puhdistamon mitoitus, tuleva jätevesikuorma ja laitoksen puhdistusteho hakemuksen ja ympäristöhallinnon kuormitusrekisterin mukaan ovat: Mitoitus Virtaama BHK 7 - ATU Kok P Kok N Vuosi (m 3 /d) (kg/d) teho-% (kg/d) teho-% (kg/d) teho-% Mitoitus 550 160 7,00 1999 365 147,0 99 4,53 95 33,6 64 2000 444 117,0 99 3,91 99 21,7 56 2001 307 76,7 97 3,89 97 23,4 57 2002 247 63,1 98 3,03 97 18,4 42 2003 267 60,0 96 2,70 93 16,0 31 Voimassa oleva käsittelyvaatimus > 90 >90 Puhdistamolla jäteveden käsittelyssä fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia (33 t/v) ja neutralointikemikaalina vesilaitoskalkkia (2 t/a). Ferrosulfaatti, joka tulee puhdistamolle irtotavarana säiliöautolla, säilytetään puhdistamolla 55 m 3 :n ferroaltaassa. Kalkki tulee säkeissä. Kalkkia varastoidaan puhdistamorakennuksen varastotilassa. Ferrosulfaatti syötetään annostelupumpulla ilmastukseen johdettavaan jäteveteen. Kalkki syötetään joko ilmastukseen tai selkeytykseen. Tarkastuksessa 4.6.2004 todettiin, ettei laitokselle ole asennettu kalkinsyöttölaitteita, mistä johtuen kalkin lisäys prosessiin on ollut katkonaista ja määrän annostelu epätarkkaa. Viemäriverkostoa on saneerattu niin, että nykyisin kaikki betoniputket on korjattu sujutusmenetelmällä muoviputkiksi ja betonikaivot on muutettu muovikaivoiksi. Puhdistamoalueen vanhaa jätevesilammikkoa on joskus jouduttu käyttämään jälkilammikkona, kun jätevesimäärät vuotovesien johdosta ovat nousseet niin suuriksi, että osa jätevesistä on ollut pakko laskea ohi puhdistusprosessiin. Viime vuosina ohituksia lammikkoon ei ole tehty, koska vuotovedet ovat vähentyneet verkoston saneerauksen myötä.
5/23 8.2 Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto puhdistamolla Vuonna 2003 puhdistamolle tuotiin 381 m 3 sakokaivolietettä ja 839 m 3 umpikaivolietettä. Kuljetusliike Hannu Tervo Ky ajaa lietteet umpisäiliöautolla puhdistamolle. Lietekuormat tyhjennetään puhdistamon vastaanottoaltaaseen, jonka tilavuus on 20 m 3. Säiliöstä liete pumpataan yöaikana puhdistamon prosessiin. Puhdistamolla vastaanotettuja lietemääriä ei mitata. Määriä seurataan kuljetusliikkeen ilmoittamien lietekuormien perusteella. 8.3 Prosessilietteen käsittely Pitkäilmastuslaitosprosessissa erottunutta ylijäämälietettä muodostuu ferrosulfaatin aiheuttama lisäys huomioon ottaen noin 110 kg kuiva-ainetta vuorokaudessa. Ylijäämäliete johdetaan sakeuttamoon ja siitä edelleen pumppaamalla turvesuodatusaltaisiin (ns. turvelavoille), joissa vesi erottuu lietteestä. Altaista suotovedet johdetaan salaojissa takaisin suotovesipumppaamoon ja edelleen jäteveden käsittelyprosessiin. Turvesuodatusaltaita on kaksi. Niiden tehollinen pinta-ala on 440 m 2. Sakeutetun lietteen määrä altaissa on noin 280 m 3 /a. Puhdistamolietteen kuivaainepitoisuus vedenerotuksen jälkeen on noin 20 %. Vedenerotuksen jälkeen lietteen ja turpeen tilavuussuhde on 1:1, joten vuodessa kuivaukseen käytetään noin 280 m 3 turvetta. Liete poistetaan vuosittain altaista turpeeseen sekoittuneena kompostoitavaksi viereiselle kompostointikentälle aumakompostiin. Kompostoinnissa tukiaineena turpeen lisäksi käytetään puunkuorta. Kompostointikentän tehollinen pinta-ala on noin 3 500 m 2. Kompostointikenttä on sorapäällysteinen. Alueen rakennekerrosten vahvuus on 90 cm. Alue on salaojitettu. Kenttä on muotoiltu niin, että sadevedet voidaan johtaa kentälle rakennettujen kaivojen kautta sadevesiviemäriin. 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 9.1 Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Tarkkailutulosten mukaan puhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden laatu ja kuorma vuosina 1998-2003 ovat vuosikeskiarvoina olleet: Vuosi Virtaama BHK 7 - ATU Kok P Kok.N NH 4 -N m 3 /d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d 1999 365 6,0 2,2 0,57 0,21 33,5 12,2 21,1 7,7 2000 376 2,4 0,92 0,12 0,044 25,6 9,6 19,0 7,2 2001 307 7,2 2,2 0,42 0,13 33,0 10 29,0 8,9 2002 247 5,7 1,4 0,38 0,095 45,0 11,2 34,0 8,4 2003 267 9,7 2,6 0,75 0,2 41,0 11 24,0 6,4 Voimassa oleva käsittelyvaatimus < 25 < 1
6/23 Vesistötarkkailutulosten perusteella Juojärvi luokittuu karuksi ja luonnontilaiseksi. Puhdistamon purkuvesistä ei ole aiheutunut merkittäviä vaikutuksia vesien laatuun, kalastoon ja muihin vesieliöihin eikä vaikutuksia vesistön virkistyskäyttöön. Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella jätevesien purkualue ja lähialueet luokittuvat virkistyskäyttöluokkaan I tai II eli erinomainen tai hyvä. Verkot likaantuvat jätevesien purkualueella ja Juojärven pohjoisosassa vaihtelevasti. Ajoittain likaantuminen on ollut kohtalaista ja ajoittain sitä ei ole esiintynyt. 9.2 Vanhan jätevesilammikon poistaminen Hakemuksessa vanha lammikkopuhdistamo esitetään poistettavaksi. Kirkaste lammikosta tyhjennetään järveen ja altaan pohjaan laskeutunut liete poistetaan. Lammikon purkukaivo puretaan ja kaivon kohdalta lammikon patoa poistetaan, jotta allasalueen vesi pääsee valumaan vesistöön. Lammikon pohjalle kaivetaan kuivatusojat ja lopuksi alue metsitetään. 9.3 Muodostuvat jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen jätelajike numero määrä vuodessa käsittely jätevesiliete 19 08 05 280 m 3 kompostointi välppäysjäte 19 08 01 14 m 3 Heinälamminrinteen jäteasema talousjäte 20 03 01 20 kg Heinälamminrinteen jäteasema jäteöljyt 19 08 10 30 kg jäteöljyn keräys, Iisalmen keräysöljy Oy loisteputket 20 01 21 5 kpl ongelmajätekeräys, Iisalmen keräysöljy Oy 9.4 Lietteiden käsittelyn tehostaminen Hakemuksessa on esitetty suunnitelma kompostikentän rakenteiden uusimisesta niin, että kentällä kompostoidaan myös Vehmersalmen jätevedenpuhdistamon koneellisesti kuivatut lietteet. Suunnitelman mukaan kunta rakentaa kompostointikentälle vesitiiviin asfalttipäällysteen. Osa päällystetystä alueesta varataan jälkikypsytykseen. Aumausalueen pinta-ala on noin 2 800 m 2 ja jälkikypsytys- ja varastointialueen pinta-ala noin 500 m 2. Tukiaineen varastointia varten nykyisen kompostointikentän jatkeeksi tehdään sorapäällysteinen noin 800 m 2 :n kenttä. Päällystetyn kentän pintavedet johdetaan puhdistamon vesiprosessiin käsiteltäväksi. Päällystetyllä kentällä tehdään noin 5 m leveät ja 2 m korkeat kompostiaumat turvesuodatusaltaissa sekoittuneesta lietteestä ja turpeesta. Aumojen tekovaiheessa lisätään kompostiin tukiaineeksi puunkuorta siten, että tukiaineiden määrä on noin kaksi kertaa kompostoitavan lietteen määrä. Aumoja käännetään/sekoitetaan lämpötilan seurantaan perustuen neljä kertaa 2 3 viikon välein ja viimeistään silloin, kun lämpötila aumoissa on alkanut laskea. Aumat voidaan sekoittaa joko pyöräkuormaajalla tai aumasekoittimella. Noin vuoden kestävän kompostoinnin jälkeen tuote siirretään jälkikypsytys- ja varastointialueelle. Jälkikypsytyksen jälkeen kompostoitu liete voidaan kuljettaa loppukäyttöön. Kompostoitunut liete toimitetaan viherrakentamiseen ja maatalouskäyttöön. Lietettä varaudutaan toimittamaan myös metsänparannukseen.
7/23 Kompostointikentän vesien on laskettu lisäävän kuormitusta seuraavasti: Määrä Osuus puhdistamon mitoituskuormasta (% ) Virtaama (m 3 /d ) 88 16 ( keskimääräisestä mitoitusvirtaamasta ) Virtaama (m 3 /d ) 88 7 ( maksimimitoitusvirtaamasta) BHK 7-ATU (kg/d) 17,6 10 Kokonaisfosfori ( kg/d ) 0,9 12 Kokonaistyppi ( kg/d ) 5,1 8,8 Tuusniemen kunta on 14.6.2002 ilmoittanut, että hakemuksessa esitetty lietteiden käsittelyn yhteishanke Vehmersalmen kunnan kanssa on rauennut. Samalla kunta on ilmoittanut, että se toteuttaa yksin lietteen kompostoinnin tehostamisen esitetyn suunnitelman mukaisesti, kuitenkin niin, että kompostikenttä päällystettynä riittänee Tuusniemen kunnan omaan käyttöön ilman laajentamista. Nykyiset ylijäämälietteen kuivaukseen käytettävät turvesuodatusaltaat on suunniteltu korvattaviksi koneellisella kuivauksella. Lietteenkuivauslaitteistoja varten rakennetaan uudet tilat. Lietteenkuivauksen parantamisen yhteydessä voidaan parantaa sakokaivolietteiden ja umpikaivojätevesien käsittelyä, johon sisältyy mm. siivilän hankinta vastaanottopisteeseen. Kunta on suunnitellut näiden parannusten tekemistä vuonna 2008. 9.5 Melu Hakemuksen mukaan laitoksen aiheuttama melu ja tärinä on hyvin vähäistä ja siitä ei ole mainittavaa haittaa ympäristölle. Pahkasalon saaressa olevalle puhdistamoalueelle tie kulkee Saunaniemen ja Kaasilansalmen sillan kautta. Ajoneuvoilla puhdistamolle kuljetaan vuosittain seuraavasti: puhdistamon hoitajan päivittäinen käynti henkilö- tai pakettiautolla sako- ja umpikaivolietteen tuonti säiliöautolla noin 80 kertaa ferrosulfaatin tuonti säiliöautolla kaksi tai kolme kertaa lietealtaiden tyhjennys kerran lavettikuljetus (kaivinkone) kaksi kertaa kuorta kaksi rekkalastia turvetta kaksi rekkalastia kompostimullan ajoa n. 20 30 kuorma-autollista 9.6 Päästöt ilmaan ja maaperään Päästöjä ilmaan ja maaperään ei ole arvioitu.
8/23 10 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 10.1 Puhdistamon toiminnan käyttö ja kuormitustarkkailu Hakemukseen on liitetty 22.11.1993 päivätty ja 29.9.2000 muutettu Tuusniemen jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailuohjelma. Tämän lisäksi kunta on esittänyt tarkkailusta selvitystä kirjeessään" Tuusniemen ja Vehmersalmen kunnat, kirkonkylien jäteveden puhdistamoiden ympäristölupahakemusten täydennys". Ohjelmassa on esitetty edellisessä vesioikeuskäsittelyssä määrätyt jätevesien käsittelyvaatimukset, jätevesien käsittelytiedot, kuormitustarkkailu, kuivatun lietteen laadunja käytönseuranta, laitoksen käyttötarkkailu sekä tulosten käsittely, raportointi ja ohjelman muuttaminen. Laitoksen hoitohenkilökunta tekee päivittäistä käyttö- eli hoitotarkkailua Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n julkaiseman käyttöpäiväkirjan mukaisesti. Tuusniemen kunta tarkkailee puhdistamolle tulevaa vettä 24 tunnin kokoomanäytteistä ja sieltä poistuvaa vettä 8 tunnin kokoomanäytteistä neljä kertaa vuodessa 2 4 kuukauden väliajoin. Yksi näytekerta ajoitetaan vuotovesikauteen. Tulevasta ja poistuvasta vedestä laboratoriossa määritetään ph, sähkönjohtavuus, BHK 7 - ATU, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppi. Poistuvasta vedestä määritetään myös rauta ja kiintoaine. 10.2 Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty 28.9.2000 päivätty Tuusniemen kunnan jätevesien purkuvesistön tarkkailuohjelma. Ohjelmassa on esitetty jätevesien vesistökuormitus vuosilta 1996-1999, purkuvesistön virtaama- ja veden laatutietoja sekä tarkkailun toteutus. Vesistönäytteitä otetaan Juojärvestä kolmesta pisteestä kaksi kertaa vuodessa: talvikerrostuneisuuden aikana maaliskuussa ja kesäkerrostuneisuuden aikana heinäelokuussa. Näytteenoton yhteydessä mitataan havaintopaikan näkösyvyys ja vesinäytteiden lämpötila. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: happi, ph, sähkönjohtavuus, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn), kokonaistyppi (kok.n), kokonaisfosfori (kok.p), fekaaliset koliformit (1 m) ja levämäärä (a-klorofylli, 0 2 metristä kesällä). 10.3 Puhdistamolietteen tarkkailu Kunta pitää kirjaa turvealtaista poistetun lietteen määrästä samoin kuin puhdistamolta pois kuljetetusta lietteestä ja kompostista. Lietteestä määritetään kuiva-ainepitoisuus, ph, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, lyijy, kadmium, kromi, elohopea, nikkeli, sinkki ja kupari. Jos lietettä ei käytetä maanviljelyssä lannoitteena, määritys tehdään edustavasta sakeutetun lietteen näytteestä kerran vuodessa. Käytettäessä lietettä maataloudessa raskasmetallimääritykset tehdään kompostista vähintään kolme kertaa vuodessa.
9/23 10.4 Raportointi Vuoden vaihteessa jätevedenpuhdistamon käyttöpäiväkirjan tiedoista laaditaan käyttötarkkailun yhteenvetolomake ja piirretään vuoden virtaamakäyrä, jotka lähetetään Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:een ja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle vuosiyhteenvetoa varten. Kertatarkkailujen tulokset lähetetään välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituna Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Tuusniemen ympäristönsuojelulautakunnalle. Edellisen vuoden tutkimuksista laaditaan maaliskuun loppuun mennessä vuosiraportti. Raporttiin liitetään myös tiedot lietteen käsittelystä, käytetyistä kemikaaleista ja niiden määristä, lietemääristä sijoituskohteittain sekä lietteen laadusta. Vesistötarkkailutulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Tuusniemen ympäristönsuojelulautakunnalle. Vuosiraportti laaditaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Raportti lähetetään edellä mainituille viranomaisille. Vuosiraportissa esitetään mahdolliset ohjelman muutokset. 11 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Jätevedet johdetaan kirkonkylän meijerinrannan pääpumppaamosta paineviemärissä vesistön ali jätevedenpuhdistamolle. Putkirikon tai muiden häiriötilanteiden varalle toimintakuntoisia paineviemäreitä on rakennettu kaksi. Saostuskemikaalien annostushäiriöt saattavat puhdistusprosessissa vaikuttaa lähinnä fosforin saostukseen ja BHK-poistumaan. Rumpusiivilän toiminnan pysähtyminen aiheuttaa siivilän tulvimisen. Mahdollinen ylitevesipumpun toimimattomuus voi aiheuttaa kellarin tulvimisen (puhdistamo). Öljyjen ja muiden vaarallisten kemikaalien joutuminen puhdistamoprosessiin voi aiheuttaa riskin puhdistusprosessille. Puhdistamo on automaattivalvonnassa, josta hälytykset tulevat robottipuhelimen kautta puhdistamon hoitajalle tai päivystäjälle. Puhdistamoa valvotaan ympäri vuorokauden. Hakija esittää (Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy:n 15.4.2002 päivätty suunnitelma, Vanha lammikkopuhdistamo, ohitusjärjestelyt) tehostavansa häiriötilanteiden varalta puhdistamattoman jäteveden välivarastointia. Häiriötilanteissa nykyisistä kahdesta jälkiselkeytykseen varatusta maa-altaasta toista (allas 3) käytetään prosessin ohijuoksutusvesille varastoaltaaksi. Lisäksi vanhan lammikon alkupäästä erotetaan maapadolla 4.200 m 3 suuruinen varoallas (allas 4). Altaaseen mahtuu kahden viikon keskimääräinen virtaama (14d x 300 m 3 /d = 4.200 m 3 ). Varoaltaista jätevesi voidaan myöhemmin pumpata siirrettävällä pumpulla ja letkulla jätevesiprosessiin ja poistaa altaiden pohjalle laskeutunut kiintoaine. 12 TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Hakijan arvion mukaan jätevesien johtamisesta ei ole aiheutunut vahinkoja kiinteistön omistajille, haltijoille tai muille asian osaisille eikä korvattavaa haittaa ole syntynyt. 13 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS
10/23 Kunnan käsityksen mukaan jäteveden ja lietteen käsittely nykyisessä laajuudessa vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Sähköä käytetään puhdistamorakennuksen lämmittämiseen ja laitoksen koneissa. Kokonaissähkön kulutus vuonna 1997 on ollut 221 100 kwh. Yksikkökulutukset olivat 2,1 kwh/m 3 jätevettä ja 4,8 kwh/kg BHK 7-ATU. Yksikkökulutukset ovat pienille aktiivilietelaitoksille tyypillisiä. 14 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 14.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Pohjois-Savon ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireille tulosta kuuluttamalla hakemuksesta ympäristökeskuksen ja Tuusniemen kunnan ilmoitustauluilla 14.12.2000 12.1.2001 sekä Koillis-Savo -lehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa ja Tuusniemen kunnanvirastossa. 14.2 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset 14.3 Lausunnot Neuvottelu 20.2.2002 Tuusniemen kunnan kanssa on neuvoteltu Tuusniemen ja Vehmersalmen kuntien jätevedenpuhdistamolietteen yhteiskäsittelystä Tuusniemen jätevedenpuhdistamon alueella sekä Tuusniemen vanhan lammikkopuhdistamon aiheuttamien haittojen vähentämisestä. Neuvottelussa sovittiin ympäristölupahakemuksen täydentämisestä näiltä osin. Tarkastus Laitoksella on suoritettu tarkastus 4.6.2004. Tarkastuksesta laadittu tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselta (kalatalousasiat), Tuusniemen kunnan ympäristölautakunnalta, Outokummun kaupunginhallitukselta, Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymältä ja Itä-Suomen lääninhallitukselta. Tuusniemen kunnan ympäristölautakunta 11.1.2001/1 Ympäristölautakunnalla ei ole hakemukseen mitään huomautettavaa, koska laitoksen puhdistusteho BHK:n ja fosforin osalta on erittäin hyvä eikä laitoksen toiminnasta ole aiheutunut muutakaan ympäristöön kohdistuvaa haittaa tai rasitetta. Outokummun kunnanhallitus 15.1.2001/26 Outokummun kaupungilla ei ole huomauttamista jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemukseen.
11/23 Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä 28.12.2001 Kuntayhtymällä ei ole hakemukseen huomauttamista terveydensuojelulain tai asetuksen nojalla. Itä-Suomen lääninhallitus, Kuopion alueellinen palveluyksikkö 15.1.2001 Lupahakemuksessa on asutukselle aiheutuvien ympäristöhaittojen, mm. hajuhaitan arviointi jäänyt vähäiselle huomiolle. Hakemusta käsiteltäessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että toiminta järjestetään ja hoidetaan siten, että siitä ei aiheudu asutukselle melu- ja hajuhaittoja ja että hyödynnettäessä puhdistamolietettä otetaan huomioon valtioneuvoston päätös 282/1994. 14.4 Muistutukset ja mielipiteet Muistuttaja 1, 19.12.2000 Tuusniemen kunta ei ollut maininnut mitään puhdistamosta muistuttajan ostaessa vuonna 1984 kunnalta kesämökkitontin. Puhdistamon olemassaolo selvisi muistuttajalle paljon myöhemmin. Puhdistamo pitäisi olla muualla kuin saaressa pilaamassa ympäröiviä vesiä. Ainakin jätevesien ja syntyvien jätemäärien rajoja tulee tiukentaa, koska kunta on suunnitellut saaresta korkeatasoista mökki- ja virkistysaluetta. Muistuttaja kysyy, onko järven pohjassa oleva putki ehjä ja vuotamaton. Muistuttaja 2, 10.1.2001 Juojärven veden laatu on vuosi vuodelta huonontunut, mikä ilmenee levämäärien lisääntymisenä ja valkoisen vaahdon esiintymisenä rannoilla sekä kalaverkkojen likaantumisena. 14.5 Hakijan kuuleminen ja vastine Tuusniemen kunta 5.2.2001 Laitoksen puhdistusteho BHK:n ja fosforin osalta on erittäin hyvä eikä laitoksen toiminnasta ole aiheutunut muutenkaan ympäristöön kohdistuvaa haittaa tai rasitetta. Jätevedenpuhdistamon vaikutus Juojärven veden laadun huononemiseen on varsin vähäinen, sillä laitoksen puhdistusteho on erittäin hyvä. Jätevesien puhdistustehon nostaminen BHK:n ja fosforin osalta on vaikeaa, koska ko. puhdistustehot ovat lähes maksimaaliset. Muilta osin ehdottomia puhdistustehovaatimuksia ei ole asetettu. Lietteen kompostointi on suoritettu ympäristölupaehtojen mukaisesti eikä siitä ole aiheutunut haju- tms. ympäristöhaittoja. Puhdistamolietteen hyödyntämisessä otetaan huomioon valtioneuvoston päätös 182/1994. Kompostia on käytetty Pahkasalossakin mm. pihanurmikoiden rakentamiseen. Järven pohjassa oleva viemäriputkisto on ehjä. 15 VIRANOMAISEN RATKAISU 15.1 Ratkaisu
12/23 Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan Tuusniemen kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ja sen lietteiden kompostointitoiminnalle. Hakemuksessa esitetyn lisäksi toiminnassa on noudatettava lupamääräysten ehtoja. Samalla kumotaan seuraavat päätökset Itä-Suomen vesioikeuden päätös 15.5.1992 nro 28/92/3 kirkonkylän puhdistamon toiminnan osalta (paineviemärin, vesijohdon ja purkuputken rakentamisen osalta päätös jää voimaan) Tuusniemen ympäristölautakunnan päätös 11.2.1993/8 Tuusniemen kunnan ympäristölautakunnan päätös 20.2.1997/11 15.2 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin 15.3 Lupamääräykset Muistuttaja 1 esittää, että puhdistamo pitäisi olla muualla kuin Pahkasalon saaressa pilaamassa ympäröiviä vesiä. Lisäksi muistuttaja epäilee järvessä olevan paineputken kuntoa. Tuusniemen kunta selvitti yhdessä vesiensuojeluviranomaisen kanssa jo 1980- ja 1990-luvun vaihteessa vaihtoehtoisia puhdistamon sijoituspaikkoja. Selvityksessä päädyttiin teknis-taloudellisten ja vesiensuojeluperustein kehittämään Tuusniemen jätevesien käsittelyä Pahkasalon saaressa sijaitsevassa puhdistamossa. Puhdistetut jätevedet eivät pitkän ajan vesistötarkkailutulosten mukaan merkittävästi heikennä purkualueen lähelläkään Juojärven veden laatua. Kunta on rakentanut pääpumppaamolta kaksi järven alitse kulkevaa paineviemäriä puhdistamolle. Jos toinen viemäreistä rikkoontuu, voidaan jätevesi pumpata toisessa, kunnossa olevassa viemärissä puhdistamolle. Muutoin lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt kannanotot on otettu huomioon lupamääräyksissä. Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Jätevedet käsitellään biologis-kemiallisessa puhdistamossa, jossa ainakin ilmastuksen jälkeinen selkeytysosa on kaksilinjainen. Puhdistetut jätevedet johdetaan Itä- Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 28/92/3 annettujen määräysten mukaan rakennetussa ja kunnossa pidettävässä purkuputkessa Juojärveen. Puhdistamoa ja viemäriverkkoa käytetään ja hoidetaan siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Vesistöön johdettavan jäteveden biologisen hapenkulutuksen (BHK 7 - ATU ) arvo saa olla enintään 15 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l. Puhdistustehon on oltava biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta vähintään 90 %. Puhdistustulos lasketaan puolivuosikeskiarvoina. Puhdistustulosten laskennassa otetaan huomioon kaikki puhdistustulokseen vaikuttavat häiriötilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja puhdistamoon liitetyn viemäriverkon ylivuodot sekä vanhalta lammikkopuhdistamolta vesistöön tehdyt juoksutukset. Vesistöön johdetun jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) pitoisuus saa olla enintään 125 mg/l ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai vaihtoehtoisesti puhdis-
13/23 tamon poistoteho kemiallisen hapenkulutuksen osalta tulee olla vähintään 75 % ja kiintoaineen osalta vähintään 90 %. Nämä puhdistustulokset lasketaan vuosikeskiarvoina. Lisäksi puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään nitrifiointiin käyttämällä alkalointikemikaalia. (YSL 4, 42, 43 1 mom. 1, 3 ja 5 kohdat ja 50, VNp nro 365/1994 5 2 mom. 2 kohta) 2. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet samoin kuin mahdolliset ylivuoto- ja ohijuoksutusvedet tehdään tarvittaessa terveydelle haitattomiksi. (YSL 42 ja 43 1 mom. 1 ja 5 kohdat) 3. Viemäriverkkoon joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Luvan saaja tekee mittauksiin perustuvan selvityksen viemäriverkostoon pääsevistä vuoto- ja hulevesistä. Selvitystä koskevan suunnitelman hakija jättää ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 28.2.2005 mennessä ja suunnitelman mukainen selvitys toimitetaan ympäristökeskukselle ja Tuusniemen ympäristönsuojeluviranomaiselle 30.10.2006 mennessä. Selvityksessä tulee esittää ainakin vuotovesien esiintymiskohdat verkostossa sekä esitys tarvittavista korjaustoimenpiteistä toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen. Puhdistamoon liitettyä viemäriverkkoa uusittaessa ja uutta viemäriä rakennettaessa viemäröinti toteutetaan pääasiallisesti erillisviemäröintinä. (YSL 4 ja 43 1 mom. 5 kohta) 4. Luvan saaja huolehtii siitä, että puhdistamoon liitettyyn viemäriverkkoon johdettavat yhdyskuntajätevesistä poikkeavat jätevedet esikäsitellään tarvittaessa asianmukaisesti. (YSL 43 1 mom. 1 ja 5 kohdat, 47 ja 50, YSA 36 ) Perustelut: Kaksilinjaisella puhdistusprosessilla varmistetaan parempi puhdistustulos laiterikkojen ja koneistojen huoltoaikoina. Käsittelyvaatimus on annettu jätevesien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi ja jätevesistä vesistössä aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi. Vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan jätevesihaittojen vähentämisessä kiinnitetään erityisesti huomiota mm. tehokkaaseen ravinteiden poistoon biologisessa puhdistuksessa ja purkupaikan valintaan. Jätevesien vesistövaikutustarkkailussa käytössä oleva purkupaikka Juojärvessä on todettu hyväksi. Purkuputkessa johdettujen jätevesien vaikutuksia ei juuri ole havaittavissa. (Määräys yksi) Määräys kaksi on annettu, koska jätevesistä ei saa aiheutua terveyshaittaa. Luvan saajan on varauduttava tarvittaessa estämään jätevesissä taudinaiheuttajien leviäminen. Ympäristöhallinnon tekemän seurannan perusteella ns. vuotovesikerroin Tuusniemen verkostossa on 2,3. Ympäristöhallinnon yhdyskuntien viemäriverkostojen kunnon seurannassa tavoitteena on vuotovesikertoimen arvo 1,8, mikä osoittaa verkoston hyvää kuntoa. Tuusniemen verkostossa tehty edellinen vuotovesiselvitys on tehty ympäristökeskuksen valvojan antaman tiedon mukaan noin 15 vuotta sitten. Määräyksen kolme mukainen uusi selvitys on tarpeellinen.
14/23 Määräyksessä neljä sanottu esikäsittely on tarpeen silloin, kun viemäriin liittyneen kiinteistön jätevesissä on puhdistamon toimintaa häiritseviä haitallisia aineita, joita esikäsittelyllä voidaan vähentää. Vesihuoltolain 21 :ssä tarkoitetuissa liittymissopimuksissa on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 :ssä tarkoitettujen aineiden päästäminen viemäriin. Lietteiden ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 5. Laitosalueella ei saa varastoida kompostoimattomia lietteitä eikä lieteseoksia. Kompostoinnissa käytetään runsaasti tukiainetta. Kompostointikentälle tuotaessa liete sekoitetaan välittömästi tukiaineeseen ja kompostia käännetään ja sekoitetaan tarpeen mukaan tasalaatuisten olosuhteiden ylläpitämiseksi aumoissa. Kompostissa on saavutettava lämpötila noin 55 C kompostiauman eri puolilta tehtyjen lämpötilamittausten keskiarvona ja kompostia on pidettävä tässä lämpötilassa noin kahden viikon ajan. (YSL 4 1 mom. 1 ja 2 kohta ja 45 ) 6. Lietteen aumakompostointiin, kompostin jälkikypsytykseen sekä kompostimullan ja tukiaineen varastointiin tehdään kantava pohjarakenne. Alue päällystetään vesitiiviillä asfalttibetonilla ja viemäröidään. Valumavedet johdetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Kompostointikentän toteutussuunnitelman ja suunnitelman kompostointiprosessin hoidosta hakija toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ja tiedoksi Tuusniemen ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30.4.2005 mennessä. Lietteen kompostoinnissa tarvittavan alueen tulee olla valmis 31.10.2005 mennessä. (YSL 4 ja 43 1 mom.) 7. Puhdistamolla lietteiden vastaanottoa, käsittelyä ja kuivausta parannetaan. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottolaitteiden toimivuus ja mitoitus tarkistetaan ja puhdistamolle tuodut liete-erät mitataan tähän tarkoitukseen sopivalla määrämittauksella. Lietteiden kuivausta tehostetaan niin, että lietteen kuivaukseen käytettävät turvesuodatusaltaat korvataan koneellisella kuivauksella. Hakija toimittaa sako- ja umpikaivolietteiden vastaanoton sekä lietteiden käsittelyn ja kuivauksen tehostamista koskevan toteutussuunnitelman Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Tuusniemen ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30.6.2007 mennessä. Puhdistamolla vastaanotettujen sako- ja umpikaivolietteiden mittaus ja lietteiden koneellinen kuivaus on käytössä viimeistään 30.6.2008. (YSL 4 ja 43 1 mom.) 8. Puhdistamoalueelle tuotavia lietteitä ja muita jätteitä kuljetettaessa toimitaan niin, ettei jätteitä ja lietettä pääse putoamaan kuormista eikä muutoinkaan kulkeutumaan kuljetuskaluston mukana ympäristöön. Jos lietettä kuitenkin poikkeustapauksessa jou-
15/23 tuu ympäristöön, likaantuneet alueet ja kuljetusreitti siistitään välittömästi. (YSL 7, 8 ja 43 1 mom. 1 kohta, JäteL 9 ja JäteA 7 ) 9. Kaikki hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten paperi-, pahvi-, puu-, metalli- ja lasijäte tulee toimittaa hyödynnettäväksi. Jätettä ei tule ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää aineena. Ongelmajätteet on pakattava asianmukaisin sisällön laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin, tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Ongelmajätteitä ei missään toiminnan vaiheessa saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Ongelmajätteiden kuljetuksista ja siirroista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty ao. jätteen käsittelijän ympäristöluvassa. (YSL 43 1 mom kohta 2, 45 1 mom., JäteL 6 1-6 kohdat, JäteA 3 ja 3 a, VNp ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä) Perustelut: Kompostoimattomat lietteet joutuvat nopeasti anaerobiseen tilaan, jolloin lietteistä aiheutuu hajua ympäristöönsä. Kompostoinnilla lietteen hajuhaittaa saadaan vähennettyä oleellisesti. Kompostin optimilämpötila on +55 C. Kompostiaumojen hajuhaittoja vähennetään pitämällä aumojen olosuhteet tasalaatuisina ja käyttämällä kompostissa riittävästi tukiaineita. Kompostoitumisen kannalta riittävän tasalaatuisten olosuhteiden aikaan saamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan tehokas kompostimassan sekoitusta varten rakennettu laite, esimerkiksi sekoittava kauha. (Määräys viisi) Lietteenkäsittelyalue ei ole päällystetty. Alueen sadevedet johdetaan viemärissä avoojaan, joka laskee Juojärveen. Määräyksen kuusi mukaisesti päällystämällä ja viemäröimällä alue puhdistamolle voidaan estää likaisten valumavesien pääsy ympäristöön. Käytetyt lietteiden vastaanottojärjestelyt, prosessilietteen kuivatusmenetelmä ja lietteen jatkokäsittelymenetelmä eivät täytä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottotilat ovat puutteelliset. Lietteiden johtaminen prosessiin päiväaikana ylikuormittaa puhdistamoa ja määrämittauksen puuttuessa epätietoisuus puhdistamoa kuormittavista lietemääristä vaikeuttaa puhdistusprosessinhallintaa. Koneellinen kuivaus vähentää jatkokäsiteltäviä lietemääriä ja pienentää riskiä likaisten lietevesien joutumisesta ympäristöön. (Määräykset kuusi ja seitsemän) Määräyksissä kuusi ja seitsemän vaadittujen toteutussuunnitelmien perusteella hakija ja valvontaviranomainen voivat varmistaa, että suunniteltu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain yleisten periaatteiden kuten ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteiden vaatimukset ja että toiminnassa voidaan noudattaa tämän päätöksen määräyksiä. Asianmukaista toiminnan valvontaa varten valvoja tarvitsee käyttöönsä hanketta koskevat toteutussuunnitelmat. Ympäristön likaantuminen estetään asianmukaisella lietteen ja jätteiden kuljetuksella. Tarvittaessa puhdistamolle on mahdollisuus järjestää ajoneuvojen renkaiden pesua varten pesupaikka, jotta lietteen kulkeutuminen alueen ulkopuolelle voidaan estää. (Määräys kahdeksan)
16/23 Määräys yhdeksän on annettu jätteiden ja ongelmajätteiden asianmukaisen keräilyn ja käsittelyn varmistamiseksi. Haju 10. Kompostoitumisvaiheessa olevat lietteet peitetään tarpeen mukaan kompostoinnissa käytettävällä tukiaineella. (YSL 4 1 mom. kohdat 1 ja 2 sekä 45 ) Perustelu: Kompostoimisvaiheessa olevien aumojen peittäminen tukiainekerroksella vähentää hajuhaittoja. Melu 11. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) saa lähimpien asuintalojen pihalla päiväsaikaan (kello 7.00-22.00) olla enintään 55 db(a) ja yöaikaan (kello 22.00-7.00) 50 db(a) ja läheisillä luonnonsuojelualueilla 45 db(a). Edellä sanottu melutaso puhdistamoa lähimpien uusien asuintalojen pihalla yöaikaan (kello 22.00-7.00) saa kuitenkin olla enintään 45 db ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla virkistysalueilla päiväsaikaan (kello 7.00-22.00) enintään 45 db ja yöaikaan (kello 22.00-7.00) enintään 40 db. Perustelu: Voimassa olevassa osayleiskaavassa puhdistamoa lähin matkailupalveluiden alue on noin 150 m:n etäisyydellä puhdistamosta. Puhdistamon sijainti järven rannassa edistää melun kantautumista kauas myös kirkonkylän suuntaan. Puhdistamon laitteiden kunnossapidolla ja kaavassa puhdistamoalueen viereen varatuilla maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla sekä puhdistamoalueen rannalla suojapuuston kasvatuksella voidaan vähentää ja torjua meluhaittaa niin, että melutason ohjearvot eivät ylity lähimpien pysyvien ja loma-asuntojen eikä erityiseen virkistyskäyttöön varatuilla alueilla ja melu ei aiheuta terveys- tai viihtyisyyshaittaa asukkaille. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on ohjeena, ettei mm. asumiseen ja lomaasumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito - tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melutaso saa ylittää ulkona määräyksessä 11 sanottuja melun ohjearvoja. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Jos puhdistamolla tai viemäriverkossa tapahtuu laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen jätevesipäästö, luvan saaja ryhtyy välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tällaisesta tapahtumasta sekä muista puhdistamolla tapahtuvista oleellisista toimintahäiriöistä ja poikkeustilanteista ilmoitetaan välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Tuusniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saaja päivittää jatkuvasti 20.2.2003 päivättyä, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle toimittamaansa Tuusniemen kunnan vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaa myös viemärilaitoksen osalta. Suunnitelmassa on oltava ajantasaiset toimintaohjeet puhdistamolla ja viemäriverkossa esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana. Valmiutta toimia erityistilanteissa on pidettävä jatkuvasti yllä. (YSL 4-5, 43 1 mom. 3 kohta, YSA 30 )
17/23 13. Häiriötilanteita varten hakemukseen liitetyssä, Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelun 15.4.2002 päivätyssä suunnitelmassa esitetyt ohitusjärjestelyt maaaltaisiin (allas 3 ja 4) toteutetaan 30.10.2005 mennessä. Häiriötilanteen jälkeen altaisiin kerätyt jätevedet pumpataan välittömästi jätevesiprosessiin kiintein pumppauslaittein. Varoaltaat pidetään normaali käytön aikana puhtaina ja tyhjinä sadevedestä. Yksityiskohtaiset toteutussuunnitelmat toimitetaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista ja kuitenkin viimeistään 30.4.2005 mennessä. (YSL 4 ja 43 1 mom. 3 kohta) Perustelut: Luvan saajan on oltava selvillä toimintaan liittyvistä onnettomuusriskeistä sekä mahdollisuuksista onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Kunta on velvollinen ilmoittamaan poikkeuksellisista tilanteista valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua ja ryhtyä osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä siitä johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 12) Puhdistamo sijaitsee haja-asutusalueella saaressa. Tuusniemen kirkonkylältä maanteitse on puhdistamolle matkaa noin 20 km. Haja-asutusalueen pitkien sähkökatkojen ja pitkän huoltoyhteyden takia on tarpeellista varautua suunnitelman mukaisesti usean vuorokauden jätevesien välivarastointiin laitoksella. (Määräys 13) Vanhan lammikkopuhdistamon poistaminen käytöstä 14. Vanha lammikkopuhdistamo poistetaan käytöstä 31.9.2006 mennessä tyhjentämällä lammikko vedestä, muotoilemalla maapadon luiskat ja istuttamalla alueelle puusto hakemukseen liitetyssä, Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelun 15.4.2002 päivätyssä suunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Yksityiskohtainen toteutussuunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Tuusniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen työn aloittamista. (YSL 43 1 mom.) Perustelu: Pinta-alaltaan noin 2,5 ha:n lammikoon ei enää johdeta jätevesiä. Kuitenkin kauan käytössä olleen lammikon pohjaan on sen toiminnan aikana sedimentoitunut paljon ravinteita sisältävää kiintoainetta. Varsinkin talvella lammikon pinnan jäädyttyä lammikon pohjalla veden happi loppuu, jolloin ravinteet, erityisesti fosfori, liukenevat sedimentistä veteen. Lammikosta vesi valuu Juojärveen ja kuormittaa vesistöä. Hakemuksessa esitetyn selvityksen mukaan lammikosta purkautuva fosforikuorma on yli 10 % puhdistamon jätevesikuormasta. Lammikon tyhjennyksen jälkeen istutettava puusto voi hyödyntää maaperään jäävät ravinteet. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 15. Luvan saaja seuraa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja hyödyntää parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa jätevesiprosessin ajossa ja ohjauksessa sekä lietteiden käsittelyssä. Kone- ja laitekantaa uudistetaan niin, että päästöt ja puhdistamon toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 4, 5 ja 43, YSA 37 )
18/23 Perustelu: Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jatkuvaa ympäristöhaittojen vähentämistä. Toiminnan lopettaminen 16. Luvan saaja esittää Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Tuusniemen ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta, ennen toiminnan lopettamista yksityiskohtaisen suunnitelman vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43 ja 81, YSA 30 ) Perustelu: Määräyksessä tarkoitettu ilmoittaminen ja selvitys tarvitaan sen varmistamiseksi, että toiminnasta ei lopettamisen tai supistamisen jälkeenkään ole haitallisia ympäristövaikutuksia. Tarkkailu- raportointi- ja valvonta 17. Luvan saaja tarkkailee puhdistamon käyttöä, puhdistamolle ja vesistöön johdettavan jäteveden määrää ja laatua, puhdistuslaitteiden tehoa, puhdistamon lietteitä ja niiden käsittelyä, muita toiminnassa syntyviä jätteitä ja jätehuoltoa sekä jätevesien vaikutuksia vesistössä. Näytteistä määritykset tehdään akkreditoidussa laboratoriossa. Hakemuksessa olevassa puhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailuohjelmassa sekä purkuvesistön tarkkailuohjelmassa esitetyn lisäksi Tarkkaillaan puhdistamoon johdettavien kompostikentän valumavesien määrää ja laatua. Valumavesiä tutkitaan vuosittain keväällä sulamisvesien aikana, kesällä kuivan kauden aikana ja syksyllä sadekauden aikana. Näytteistä määritetään ainakin biologinen (BHK 7-ATU ) ja kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppi. Vähintään kahden vuoden ajalta saatuihin tarkkailutuloksiin perustuen tarkkailua voidaan hakijan tai valvontaviranomaisen esityksestä muuttaa. Tarkkaillaan vanhan lammikon tyhjennyksen aikana lammikosta johdettavan veden määrää ja laatua. Vesistöön johdettavasta lammikon vedestä otetaan kertanäyte joka toinen kuukausi tyhjennyspumppauksen aikana. Näytteestä analysoidaan BHK 7- ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja kiintoaine. Lammikon tyhjennyksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan lammikon purkuojan edustalta järvestä noin 100 m:n etäisyydeltä lammikon vesien purkupaikasta pintavedestä ja pohjan läheltä otetuista näytteistä, joista määritetään happi, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Vesistönäytteet otetaan saman aikaisesti lammikosta pumpattavan vesinäytteen kanssa. Pidetään kirjaa toiminnassa syntyvien muidenkin jätteiden kuin lietteiden määristä ja toimituksista hyötykäyttökohteisiin ja jätteenkäsittelypaikkoihin. Tarkkailujen vuosiyhteenveto toimitetaan helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon ympäristökeskukselle ja Tuusniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa esitetään tarkkailutuloksiin ja laitoksen kirjanpitoon perustuva arvio jätevesien ja lietteenkäsittelyn toiminnasta laitoksen kuormituksesta ja sen vesistövaikutuksista
19/23 Vuosiyhteenvedossa raportoidaan myös puhdistamon toiminnassa syntyneistä ja kompostoiduista lietteistä sekä muista jätteistä (määrä, laatu, toimituspaikka). Lisäksi yhteenvedossa esitetään lyhyesti suunnitellut toiminnan parantamista koskevat muutokset. (YSL 5 ja 46, JäteL 51 ja 52 ) Perustelu: Luvan saajan on oltava selvillä toiminnastaan ja sen ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulaki edellyttää tarpeellisia määräyksiä toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden, jätehuollon ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta sekä valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamisista. Ympäristökeskuksen tehtävänä on kerätä vuosittain helmikuun loppuun mennessä lupavelvollisista laitoksilta tietoja mm. toiminnasta, päästöistä ja jätteistä. Tiedot talletetaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, Vahtiin. Tämän päätöksen ja vuosittain Vahti-järjestelmään kysyttävät tiedot täydentävät toisiaan ja niiden aikataulut on sovitettu yhteen. Vastaava hoitaja 18. Kunnan on määrättävä puhdistamon ja lietteen käsittelyalueen toiminnasta ja hoidosta vastaamaan riittävän koulutuksen saanut ja ammattipätevyyden hankkinut henkilö ja hänen sijaisensa, joiden nimet ja yhteystiedot ilmoitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Tuusniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 1 mom. 5 kohta ja 46 1 mom.) Perustelu: Puhdistamon koneistojen ja laitteiden käyttö sekä puhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin hallinta edellyttävät asiantuntemusta. Asiantunteva hoitaja osaa säätää laitoksen toimimaan mahdollisimman tehokkaasti normaali- ja poikkeustilanteissa ja hän voi toiminnallaan välttää häiriötilanteiden muodostumisen. 15.4 Toimenpidevelvoitteet ja maksut 15.5 Korvaukset Puhdistamon toiminnasta tai jäteveden johtamisesta ei aiheudu kalastolle tai kalastukselle vesilain 2 luvun 22 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia, joiden perusteella olisi tarpeellista määrätä kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta. Perustelu: Kalatalousviranomainen ei ole todennut hakemuksen käsittelyn aikana jätevesien johtamisesta aiheutuneen kalakantojen heikentymistä. Jätevesien purkualueen veden laadussa ei ole voitu osoittaa sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu osoittaa jätevesien aiheuttaneen kalakantojen heikentymistä. Kun tässä luvassa tiukentuneiden päästömääräysten takia jätevesikuormitus vesistöön ei ainakaan aikaisemmasta lisäänny, ei ole perusteita kalatalousvelvoitteiden tai kalatalousmaksun määräämiselle. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvia vahingonkorvausvaateita ei ole esitetty lupakäsittelyn aikana. Hakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa ei jäteveden johtamisesta Juojärveen ennalta arvioiden aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 1 :n 1 momentin kohdan 1 tarkoittamaa vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa haittaa vesialueen omistajalle tai veden käyttäjille.
20/23 Perustelu: Myöntäessään ympäristöluvan on lupaviranomaisen samalla viran puolesta määrättävä toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat vahingot korvattavaksi. Ympäristölupaa käsiteltäessä voidaan käsitellä ainoastaan korvattavat vahingot, jotka aiheutuvat vesistön pilaantumisesta. Mikäli ennakoimattomia haittoja olisi aiheutunut ennen tämän lupapäätöksen antamista niistä tulisi hakea korvausta ympäristölupavirastolta. Ympäristökeskus ei ole toimivaltainen viranomainen ratkaisemaan ennen nyt annettavan ympäristölupapäätöksen antamista mahdollisesti aiheutuvien haittojen korvauskysymystä. Jätevesien aiheuttamat muutokset vesistössä ovat olleet vähäiset. Tiukentuvien päästömääräysten takia jätevesikuormitus ei vesistössä ei tule kasvamaan. Jätevesivaikutukset eivät lisäänny, joten pilaantumista johtuvan korvattavan haitan määräämiseen ei ole perusteita. 16 RATKAISUN PERUSTELUT 16.1 Luvan tarve Itä-Suomen vesioikeuden päätöksessä 15.5.1992 nro 28/92/3 Tuusniemen kunta on määrätty panemaan vireille vuoden 30.9.2000 loppuun mennessä jätevesiä koskeva lupahakemus, mikäli kunta johtaa jätevesiä vesistöön vielä vuoden 2002 jälkeen. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan lupaa on haettava koko toimintaan, jos ennen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaantuloa annetussa luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Nyt käsiteltävänä olevassa ympäristöluvassa on näin ollen käsiteltävä jäteveden puhdistamon toiminta ja siihen kuuluva jätevesilietteiden käsittely. 16.2 Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Tämä voidaan jättää vaatimatta, jos toiminnanharjoittaja on riittävän vakavarainen ja pystyy muuten huolehtimaan jätteen käsittelytoiminnasta. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee olla toiminnan laajuuteen ja laatuun nähden riittävä asiantuntemus. Päätöksessä on otettu huomioon Pohjois-Savon jätehuollon yleissuunnitelma. 16.3 Lupamääräysten yleiset perustelut