HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONTAA POHJOIS- POHJANMAALLA 2012 LOPPURAPORTTI
SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus 1.2. Hankkeen kulut 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi 1.4. Yhteistyö kuntien kanssa 1.5. Muut yhteystyötahot 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1. Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö 2.2. Neuvojien taustat ja koulutus 3. Tiedotus ja markkinointi 3.1. Lehtijutut 3.2. Radio- ja tv-jutut 3.3. Mainokset 3.4. Internet 3.5. Jäsenkirjeet 3.6. Muut markkinointi toimet 3.7. Markkinoinnin onnistuminen 4. Yleisneuvonta 4.1. Puhelin- ja nettineuvonta 4.2. Neuvontapisteet tapahtumissa 4.3. Yleisötilaisuudet 4.4. Muiden järjestämät tilaisuudet 4.5. Yksilöllinen opastus, esim. jätevesiklinikat 5. Kiinteistökohtainen neuvonta 5.1. Toteutustapa 5.2. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso 5.3. Kiinteistöjen omistajat 5.4. Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset 6. Palaute 7. Tuloksellisuus 8. Arvio hankkeen onnistumisesta LIITTEET Liite 1: Tilaisuudet taulukkona ja kartalla Liite 2: Kiinteistökohtainen neuvonta kartalla Liite 3: Neuvonnan ilmoitus Liite 4: Maa- ja kotitalousnaisten vinkkilehtiset 3 kpl
1. Yleistä hankkeesta 1.1. Hankkeen rahoitus Haja-asutuksen jätevesineuvontahanke pohjois-pohjanmaalla 2012 on rahoitettu Ympäristöministeriön Hajajätevesineuvonnan avustuksella. Hankkeen rahoitus on ollut 100 % hyväksyttävistä kustannuksista. 1.2. Hankkeen kulut ja toiminta-aika Alkuperäisen hankehakemuksen mukaan haettiin rahoitusta ajalle 1.1.-31.12.2012 160 000 euron kokonaiskustannuksiin, niin että alv:n osuus voidaan hyödyntää ProAgrian muun toiminnan arvonlisäverojen tilityksissä. Hankepäätöksen mukaan hankeaika oli 1.3.2012-28.2.2013 ja kokonaiskustannukset sisältäen arvonlisäveron 160 000 euroa. Hanke toteutui lopputuloksiltaan hieman suunniteltua pienempänä joten hankkeelle myönnettiin hakemuksesta lisäaikaa 31.5. saakka. Hankkeen lopulliset kustannukset olivat 131 821,29 sisältäen arvonlisäverojen osuuden. Hankkeen lopullinen toimiaika 1.6.2012-31.5.2013. Hankkeen tavoitteista uupuu 70 kiinteistökohtaista käyntiä, joihin oli varattu rahaa 14 000 (+alv). Jätevesi-illat vetivät kuulijoita hieman odotettu laimeammin, jolloin kahvitarjoiluun varattua rahaa kului n. 1000 vähemmän. Muu vähäisempi rahan kuluminen johtuu säästöistä matkakustannuksissa ja vähäisestä ulkopuolisen asiantuntijatyöntarpeesta. Esimerkiksi jätevesiiltoihin oli laskettu luennoitsijan käyttö ostopalveluna. Palkkakulut sivukuluineen yhteensä 72 707,27 Matkakulut ja päivärahat yhteensä 3 179,78 - matkat projektin johto, yleisneuvonta 2 810,93 - matkat asiantuntijat 95,85 - päivärahat ja muut matkakulut 273,00 Ostopalvelut 14 608,65 Vuokrat (tilavuokrat ja tietokoneen leasing maksut) 2 446,96 Hankkeen muut kulut yhteensä 38 878,63 - mainokset, markkinointi ja ilmoitukset 37 044,89 - posti ja kopiokulut 1 057,79 - muut kulut 775,95 Hankkeen kustannukset yhteensä 131 821,29 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hanketta hallinnoiva organisaatio Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen on tehnyt ProAgria Oulu ry yhdessä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Hanketta hallinnoi ProAgria Oulu.
ProAgria Oulu ry on perustettu v. 1828 ja koko toiminnan ajan perustehtävä on ollut maaseudun kehittäminen laajasti. Nykyisin ProAgria Oulun organisaatio toimii maakuntatason yhdistyksenä Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkoitustaan ProAgria Oulu toteuttaa muun muassa antamalla maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen ammatillista neuvontaa sekä toteuttamalla maatalouden, maaseutuelinkeinojen ja maaseudun kehittämishankkeita ja suunnitelmia yhteistyössä muiden kehittämistahojen kanssa. ProAgria Oulun palveluksessa on tällä hetkellä noin 70 työntekijää. Työntekijöistä runsaat 20 työskentelee Oulun keskustoimistossa ja loput erilaisissa neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä maakunnassa. Lisäksi tämän hankkeen kiinteistökohtaisen neuvonnan hoitamiseen ProAgrialla on palkattuna projektipäällikkö 70% työajalla ja 7 kpl koulutettuja osa-aikaisia jätevesineuvojia. ProAgria Oulun liikevaihto on yli 5miljoonaa euroa. Julkisen rahoituksen osuus on nykyisin noin 15 prosenttia. ProAgria Oululla on ISO 9001:2000 sertifioitu laatujärjestelmä. ProAgria Oulun yhteydessä toimiva Oulun Maa- ja kotitalousnaiset vastaa maaseudun kotitalous-, elintarvike-, pienyritys- ja maisemanhoidon neuvonnasta. Kalatalouden kehittämisja neuvontapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii saman katon alla toimiva Oulun Kalatalouskeskus. ProAgria Oulun alue käsittää seuraavat kunnat: Alavieska, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Oulunsalo, Pyhäjoki, Pyhäntä, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii sekä seuraavat kaupungit: Haapajärvi, Haapavesi, Kuusamo, Nivala, Oulu, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. ProAgria Oulun varsinaisina jäseninä oli vuoden 2010 lopussa 7 maatalousseuraa, 7 maamiesseuraliittoa, 186 maamiesseuraa, 51 maa- ja kotitalousseuraa, 16 kyläseuraa, 3 kyläyhdistystä, 1 maaseutuyhdistys, 3 maa- ja kotitalousnaiset ry:tä, 9 pienviljelijäyhdistystä (PvKL), 12 pienviljelijäin osastoa (PvL), 6 pienviljelijäin osastoa (SPvL), 132 kalastuskuntaa, 5 kalastusaluetta, 3 kalastusseuraa ja kerhoa, 1 kalastajainseura sekä 2 yritystä. Hankkeen keskeiset tavoitteet Jätevesineuvonta Pohjois-Pohjanmaalla 2012 välitti kiinteistönomistajille luotettavaa tietoa jätevesien käsittelystä ja auttoi näin välttämään virheinvestointeja. Hanke pyrki lisäämään tietoutta voimaan astuneen jätevesiasetuksen ja eduskunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain muutoksien aiheuttamista vaatimuksista sekä ottamaan huomioon kuntakohtaiset käsittelyvaatimukset. Käsittelymenetelmien kustannustehokkuus, käyttö- ja huoltovarmuus sekä laadulliset kysymykset otettiin erityisesti huomioon niistä saatujen kokemusten ja tutkimustiedon valossa. Koska jätevesijärjestelmän käyttö ja hoito vaikuttaa suurelta osin pitkän aikavälin toimivuuteen, pyrittiin myös järjestelmän käyttäjän tahtotila ja edellytykset hoitotoimenpiteiden suorittamiseen ottamaan mahdollisimman tarkoin huomioon suosituksia annettaessa. Hankkeen neuvontapalvelujen tavoitteena oli antaa kiinteistöomistajalle riittävät tiedot siitä, minkä tasoisia tehostamistoimia olemassa oleva järjestelmä vaatii.
Hankkeen neuvonta oli tarkoitettu jo olemassa oleville kiinteistöille, joilla jo on tai ainakin pitäisi olla jonkinlainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Neuvontaa saivat hyödyntää sekä vakituiset että vapaa-ajanasukkaat. Hanke tarjosi myös ilmaisen jätevesiluennon erilaisten yhdistyksien omiin jätevesi-iltoihin. Hankkeella oli myös puhelin- ja sähköpostineuvontaa sekä nettisivut ProAgria Oulun nettisivujen ohessa. Hankkeen hallinnointi Hankkeen vastuullisena johtaja toimi ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja. Jätevesineuvonta hanketta varten palkattiin osa-aikainen projektipäällikkö Merja Talvitie insinööri AMK hoitamaan projektin suunnittelua, käytännön järjestelyjä ja yleisneuvontaa. Kiinteistökohtaiseen neuvontaan käytettiin pilotti hankkeen sopimusneuvojia, joille korvaus maksettiin käyntikohtaisesti. Kiinteistökohtaisen neuvonnan tekijöistä kerrotaan lisää kohdassa 2. Hankkeen taloushallinto hoidettiin ProAgria Oulun vakituisen taloushallinnon henkilöstön voimin. Tällöin projektin talousasioista vastasi talouspäällikkö Sirpa Isohätälä, palkanlaskennasta yms. taloussihteeri Tarja Kinnunen, reskontrasta toimistosihteeri Jaana Pietilä ja muista toimistopalveluista toimistosihteeri Anne Kipinä. Viestintäpalvelut ostettiin kilpailutetun puitesopimuksen pohjalta Viestintä Karttimolta, jolloin viestintävastaavana toimi Ella Karttimo. Atk-tukipalveluista vastasi puitesopimuksen pohjalta Owla Oy:n Jari Toikkanen. Ohjausryhmä Hankkeella oli hankepäätöksen mukaisesti ohjausryhmä. Ryhmä koostui hankkeeseen liittyvien eri asioiden asiantuntijoista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 4 kertaa käsiteltävistä asioista riippuen erilaisilla kokoonpanoilla ja sen lisäksi käytiin yksi sähköpostikierros hankkeen tilanteesta. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Vesa Nuolioja, ProAgria Oulu, hankkeen vastuullinen johtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala, Maa- ja kotitalousnaiset, toiminnanjohtaja Sakari Kalliokoski, POP-ELY, hankkeen valvoja paikallisesta ELY keskuksesta Jari Häkkinen, Tyrnävän kunta, rakennustarkastaja Jaana Kiiski, Oulun seudun ympäristötoimi, ympäristötarkastaja Sirpa Isohätälä, ProAgria Oulu, taloushallinto Merja Talvitie, ProAgria Oulu, hankkeen projektipäällikkö Ohjausryhmässä pohdittiin jätevesineuvonnan organisointia, sisältöä ja ruodittiin ongelmakohtia. Ryhmässä tehtiin myös päätökset suunniteltujen neuvontatapojen muuttamisesta ja uusien tapojen kokeilemista. Samoin markkinoin päälinjat käsiteltiin ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmän jäsenille ei maksettu erillisiä palkkiota kokouskerroista eikä korvattu matkakuluja.
1.4. Yhteistyö kuntien kanssa Hankealue Hankealueeseen kuuluu koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialue eli pohjoispohjanmaan maakunta. ProAgrioiden kannalta osa alueesta kuuluu ProAgria Keskipohjanmaan alueeseen. Hankealueen väkiluku on 401 615 (31.5.2013) ja pinta-ala on n. 44 088 km 2, joista maa-alueita on n. 35 507 km 2. Maakunta on pinta-alaltaan maan toiseksi suurin ja väkiluvultaan neljänneksi suurin. Maakunnassa on vuoden 2013 alusta 29 kuntaa, josta 11 on kaupunkeja. Hankealueen kunnat, kuutta kuntaa lukuun ottamatta, ovat muutto tappiollisia. Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ovat henkilöä kohti maan keskiarvoa pienemmät ja kuntalaisten taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella jokaista työllistä kohti) on keskimääräistä jonkin verran huonompi. (www.kunnat.net). Alueen kasvukeskuksina ovat Uusi Oulu ja Ylivieska. Hankealueen vesien tilaa on kartoitettu ja tuloksia esitetty Oulujoen-Iijoen vesihoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa, joka pohjautuu EU:n vesipolitiikan direktiivin nimellä kulkevaani viralliselta nimeltään Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Kaiken kaikkiaan direktiivi antaa puitteet jäsenvaltioiden lainsäädännölle puhtaan veden suojeluun ja vesistöjen kunnostukseen. Pyhäjoen ja Siikajoen vesientila on pääosin tyydyttävällä tasolla. Molemmissa vesistöissä on myös voimakkaasti säännösteltyjä osuuksia, joiden kuntoa ei enää voida arvioida, mitä ne olisivat verrattuna luonnontilaiseen. Osa jokien sivuhaaroista on myös laadullisesti välttävässä tilassa. Ainoastaan hyvään vedentilaan päästää kummankin joen latvajärvissä. Siikajoen osalta hyvää vesientilaan pääsyä tavoitellaan vuoteen 2021 mennessä ja Pyhäjoen osalta vuoteen 2015 tietyin varauksin. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma). Yhdyskuntien aiheuttaman vesistökuormituksen vähentyessä hajakuormituksen suhteellinen osuus vesistökuormituksesta on lisääntynyt. Sen osuus, vesistöjen nykytilan kohenemisesta tulevaisuudessa nykyistä paremmaksi, on suuri. Hankealueen kunnissa ei ole voimassa olevia kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Hankkeen aikana Oulun seudun ympäristötoimi on laatinut luonnoksen, joka on ollut nähtävillä. Se ei ole kuitenkaan saanut vielä lain voimaa. Lakimuutoksien jälkeen muissakin kunnissa on virkamiestasolla suunniteltu ympäristönsuojelumääräyksien laatimista. Asian ollessa keskeneräinen, joillakin alueilla on täytynyt todeta neuvonnan osalta, että ympäristönsuojelumääräykset saattavat muuttaa tilannetta alueella. Epävarmoja alueita on käyty läpi ympäristöpuolen edustajien ja rakennustarkastajien kanssa. Osassa kuntia on voimassaolevia rakennusmääräyksiä, joissa säädellään myös kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä ja niiden rakentamista. Ne eivät kuitenkaan ota kantaa puhdistustasovaatimuksiin vaan vain suojaetäisyyksiin ja käsittelyjärjestelmiin (umpikaivot). Kunnalliset vesihuollon yleissuunnitelmat ovat vuodelta 2004. Ainoastaan Pyhännän kunta on päivittänyt sen ajan tasalle 2009 ja Taivalkoski on päivittänyt omansa tämän hankkeen aikana. Kunnissa viemäröinnin piirissä ovat kuntataajama ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat
alueet. Ympäri hankealuetta on myös eri tilanteessa olevia viemäröintihankkeita. Esimerkiksi Haapaveden, Sievin ja Nivalan alueella on toteutettu viemäröintihankkeita ja Siikalatvalla on hankkeita mahdollisesti alkamassa. Uusien hajaviemäröintihankkeiden toteutumisen ongelma on heikko liittymishalukkuus. Ilman riittävää liittyjä määrää kustannukset tahtovat nousta kohtuuttoman korkeiksi ja hankkeita jää toteuttamatta. Jätevesineuvontahanke on pyrkinyt tukemaan myös viemäröintihankkeita erityisesti yleisneuvonnan saralla. Hankealueen kunnallissektorin toimijat Hankealueella useille kunnilla on yhteinen ympäristöviranomainen tai esim. seutukunnan yhteinen ympäristötoimi. Isommilla toimijoilla on tehtäviä jaettu siten, etteivät kaikki ympäristötarkastajat tai sihteerit hoida hajajätevesiasioita vaan ne on keskitetty joillekin. Ympäristöviranomaisen suhtautuminen hajajätevesiin on erittäin tärkeää koko kunnan aktiivisuuden kannalta. Hankealueen ympäristösihteerit ja ympäristötarkastajat ovat olleet positiivisia ja kiinnostuneita neuvontahanketta kohtaan, mutta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ovat olleet erittäin passiivisia. Hankealueen lähes kaikissa kunnissa on omat rakennustarkastajat. Pienten kuntien rakennustarkastajien toimialueeseen kuuluu hyvin laaja-alaisesti kaikki rakentamiseen liittyvät asiat. Yksittäisten sektorien vaatimuksiin ei resurssien puuttuessa voida kovin syvällisesti paneutua. Kuitenkin kunnan rakennustarkastajan suhtautuminen on kaikkein tärkein yksittäinen tekijä asetuksen vaatimuksien mukaisen jäteveden käsittelyn toteutumiseen kunnissa. Jokaisella kunnalla on oma tai naapurin kanssa yhteinen vesihuoltolaitos. Ne hoitavat taajamaalueiden viemäröinnit ja osallistuvat erilaisilla toimilla myös haja-alueiden viemäröinteihin. Kunnittain käytännöt vaihtelevat suuresti ja viemäröintiasioista tulee kysely hankkeelle lisääntyvissä määrin. Yhteistyö kuntien kanssa Kuntien ja kaupunkien suuntaan yhteistyö on hoidettu lähinnä rakennustarkastajien, ympäristösihteerin ja ympäristötarkastajan kanssa. Osassa kunnista myös heidän esimiehensä ovat osallistuneet hankkeen yhteistyöpalavereihin hankkeen alkuvaiheessa. Kaikkia esimiehiä eli teknisiä johtajia on joka tapauksessa tiedotettu hankkeesta. Ennen neuvonnan aloittamista on ainakin jonkun viranomaisen kanssa sovittu kunnan asioista ja hän on toiminut kunnassaan yhteyshenkilönä. Hankealueella järjestetyissä jätevesi-illoissa on ollut kunnan edustajana tekninen johtaja, ympäristösihteeri, ympäristötarkastaja tai rakennustarkastaja joitakin kertoja. Pääasiassa jätevesiilloissa ei kuitenkaan ole ollut viranomaisia mukana. Joko heidän estettyä tai järjestävä taho ei ole heitä halunnut mukaan. (yhdistyksien kanssa järjestetyt paikalliset illat).
Rakennustarkastajan kanssa yhteisistä jätevesiklinikoista luovuttiin kahden kokeilun jälkeen jo pilotti-hankkeessa, jolloin rakennustarkastajien rooli hankkeessa pieneni huomattavasti. Rakennustarkastajalla on kuitenkin jätevesijärjestelmän tehostamisprosessissa merkittävä rooli ja jätevesineuvojat ovat tarvittaessa ottaneet yhteyttä yksittäistapauksissa myös heihin. Pienten kuntien rakennustarkastajien tehtäväkenttä on niin laaja-alainen, että kaikilla alueen rakennustarkastajilla ei ole kovin tarkkaa tietoa jätevesijärjestelmistä. Ongelmia neuvontaan on aiheuttanut joidenkin kuntien ja POP-ELY- keskuksen erilaiset tulkinnat pohjavesialueiden jätevesijärjestelmien vaatimuksista. Tämä näkyy erityisesti rakennustarkastajien suhtautumisessa neuvontaan. Kun kunnassa oli selkeä linja jätevesiasiaan, se edisti myös hankkeen neuvontatyötä. Tässä oli jonkin verran eroja. Rastiruutuun kaavakkeesta ei tietenkään voi kovin hyvin todeta todellista tilannetta kiinteistöllä eikä neuvontakeskustelun sisältöä. Rakennustarkastaja on avainhenkilö kunnassa jätevesiasioiden kuntoon saattamisessa. 1.5. Muut yhteystyötahot Hankeyhteistyö ProAgriassa on toiminut YmpäristöAgro II- hankkeen kanssa. Hanke on jatkoa jo 2008 asti toimineelle neuvontahankkeelle koko Pohjois-pohjanmaan alueella. Sen tavoitteena on välittää kentälle ja käytäntöön uusin tieto maaseutuohjelman mukaisista tavoitteista, syistä ja menetelmistä. Hanke painottuu maatalouden ympäristöasioihin, eläinten hyvinvointiin ja luonnonmukaisen viljelyn edistämiseen. Kuluttajille halutaan tuoda esille ympäristöasioiden huomioimista maataloudessa positiivisten esimerkkien avulla. Yhtenä tavoitteena on myös hyödyntää maaseutuympäristönhoitoon käytettävissä olevia rahoitusmuotoja. Molemmat hankkeet ovat jakaneet toistensa materiaalia ja yhteystietoja omissa tilaisuuksissaan hankkeen alueella halukkaille. Kosteikkotuki-infoissa on ollut lyhyt jätevesiasioiden ja neuvonnan katsaus. Tämän lisäksi YmpäristöAgro on jakanut sekä hankkeen neuvonnan esitettä että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen jätevesiopasta. Vuonna 2012 alkaneen VYYHTI-hankkeen kanssa on järjestetty kaksi yhteistä jätevesi-iltaa. Oulun kalatalouskeskuksen kanssa on kirjoitettu lehtijuttu yhteystyössä ja Hankeyhteistyö Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen kanssa Tiedottamalla parempaan vesien tilaan -hanke on Pohjois-Pohjanmaan kuntien alueella vuosina 2010-2012 toteutettava tiedotushanke. Hankkeen toteuttajana toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue (ELY). Hankkeessa kannustetaan haja-asutusalueiden asukkaita, kesäasukkaita, maanviljelijöitä ja metsänomistajia sekä muita tahoja omaehtoiseen vesistöjä suojelevaan, hoitavaan ja kunnostavaan yhteistoimintaan.
Hanke pyrkii juurruttamaan vesiensuojelutoiminnan osaksi jokaisen ihmisten arkipäivää. Hankkeen tavoitteena on toimia tietotoimistona, johon yhteyttä ottamalla alueen asukkaat saavat tietoa ja vastauksia vesiensuojeluun, erityisesti haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn ja järvikunnostuksiin, liittyvissä kysymyksissä. (www.ymparisto.fi/tiedottamallaparempaanvesientilaan). Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen kanssa on tehty työnjako niin, että TPVT järjestää erityisesti yleisneuvonnan ja tämä hanke on keskittynyt tilausneuvontaan. Alueen ihmisille on pyritty esittämään asiat ns. yhdestä suusta, jotta vältytään enemmiltä sekaannuksilta jätevesiasioiden yhteydessä. Yhteistyöstä sovittaessa tätä pidettiin erittäin tärkeänä, koska jopa viranomaiset sekoittivat hankkeet keskenään. MTK:n tiedonvälitys ja koordinointihanke on tiedottanut jätevesineuvonnasta omissa verkostoissaan sähköpostin välityksellä. 2. Hankkeen jätevesineuvojat ja muut työntekijät 2.1 Toimialueet, tehtävät ja työajan käyttö Hankkeen työntekijöitä olivat hallinnollisen henkilöstön (kts. kohta 1.3 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi) lisäksi ainoastaan jätevesineuvojat. Hankkeen projektipäällikkö toimii hankkeessa 70% työajalla. Projektipäällikkö vastaa hankkeen käytännöntoimista taloushallintoa ja kiinteistökohtaista neuvontaa lukuun ottamatta. Hankkeen aikana hän on tehnyt 15 kiinteistöneuvontakäyntiä. Muut neuvontakäynnit on tehty muiden neuvojien toimesta. Osa neuvonnasta tehdään palkkatyönä ja osalle maksetaan laskulla. Hankkeen tavoitteena oli säilyttää pilotti-hankkeessa koulutetut neuvojat. Neuvojien sijainti: Oulu 1 (+projektipäällikkö) Haapavesi 2 Oulainen 2 Pyhäntä 1 Siikalatva 1 (Kannus 1) varalla Jätevesineuvojan ajankäyttö koostui ennakkovalmistautumisesta, matka-ajasta ja kiinteistöllä neuvontatehtävässä vietetystä ajasta. Jätevesineuvojien ennakkovalmistautumisen aika vaihteli 15 minuutista 60 minuuttiin kohteesta riippuen. Kohteessa vietetty aika vaihteli 45 minuutista 180 minuuttiin. Matka-aikoja ei ole raportoitu, vain kilometrit. Neuvojien sijainti (kotipaikasta) etäällä olevia neuvontakohteita on kerätty yhteen ja yhdellä matkalla käyty useampia kohteita. Erityisesti Pyhännän ja Oulun neuvojat ovat tehneet pidempiä matkoja. Oulaisten neuvoja on ollut omassa työssään Nivalan ja Sievin alueella, joten neuvontakäynnit ovat hoituneet työmatkojen ohessa.
2.2 Neuvojien taustat ja koulutus Hankkeessa käytettiin pääasiassa pilotti-hankkeessa koulutettuja neuvojia. Kaikilla neuvojilla on taustana tekninen koulutus, työkokemus ja SYKEn järjestämä jätevesineuvojakoulutus. Neuvonnan vastuuhenkilönä toimi Merja Talvitie, joka on toiminut projektipäällikkönä myös pilottihankkeessa ja käynyt SYKEn neuvojakoulutuksen. 3. Tiedotus ja markkinointi 3.1 Lehtijutut Lehtijuttuja jätevesineuvonnasta ja jätevesistä yleensä on ollut melko kattavasti koko alueella, niin että jokaisen luettavissa on ollut vähintään yksi juttu. Jutut ovat painottuneet jätevesiviikkojen ympäristöön. Juttuja on ollut lehdistötiedotteiden pohjalta, haastattelujen perusteella ja joitakin ihan toimittajien omien tietojen perusteella. ProAgria Oulun jäsenlehdessä Maaviestissä on ollut 3 kertaa juttu aiheesta hankkeen aikana ja ProAgria Keski-pohjanmaan lehdessä kerran. Paikallislehtiin on toimitettu 6 erilaista lehdistötiedotetta ja 2 valmista julkaisukelpoista juttua. Niiden hyödyntämisestä ei ole tarkkaa tietoa. Osa tiedotteista on poikinut haastatteluja, joista on tehty juttu. Lisäksi lehdistä on löytynyt haastattelumuotoon kirjoitettuja juttuja, jotka on tehty vain tiedotteen pohjalta. Lehdistön suhtautuminen jätevesiasiaan on ollut kiinnostunutta, ystävällistä ja positiivissävyistä. Kutakin lehtijuttua kohti neuvontaan on tullut 0-3 yhteydenottoa. Lehtijutut ovat olleet positiivissävyisiä ja tunteita herättämättömiä. Lieneekö siinä syy laimeaan yhteydenottoon juttujen perusteella. 3.2 Radio- ja tv-jutut Vuoden 2012 Oulun rakentajamessuilta oli juttu pohjois-suomen uutisissa jätevesineuvonnasta. Kaksi kertaa radiomainoskampanjan (Radio Pooki) aikana tehtiin suora puhelinhaastattelu ohjelma-ajalla ja sitä lähettiin useampia kertoja nauhoitettuna. Kukaan yhteyttä ottanut ei ole näitä ilmoittanut nähneensä tai kuulleensa. Radiohaastattelut on tehty jätevesiviikkojen aikana, joten silloin on toki ollut muutakin informaatiota aiheesta ja haastattelut ovat olleet rikkana rokassa. 3.3 Mainokset Hankkeen aikana paikallisradiossa esitettiin neljä noin kuukauden mittaista mainoskampanjaa kiinteistökohtaisesta neuvonnasta. Radiomainoskampanjoissa jatkettiin samalla teemalla kuin Pilotti-hankkeen kahdessa viimeisessä kampanjassa. Mainokset olivat melko räväköitä ja
ulkopuolisen palautteen perusteella mieleen jääviä. Radiomainokset saavat huomiota ulkopuolisilta, mutta vain muutama soittaja kertoo kuulleensa mainoksen. 3.4 Internet Hankkeella on omat internet sivut ProAgria Oulun sivujen osana. Sivuilla on tietoa ja linkkejä jätevesiasioista. ProAgrian sivujen tapahtumakalenterissa on ilmoitukset tilaisuuksista, joihin on osallistuttu tai niitä järjestetty. Sivuilta löytyy myös nettikysymyskaavake, josta sai vastauksen kolmen arkipäivän kuluessa omaan sähköpostiinsa. ProAgrialla on myös oma sivustonsa Facebook.comissa, jossa kerrotaan tilaisuuksista. 3.5. Jäsenkirjeet Jätevesineuvonnasta on tiedotettu myös jäsenkirjeissä. Jäsenkirjeitä on mennyt Maa- ja kotitalousnaisten jäsenjärjestöille, ProAgria Oulun jäsenille, ProAgria Keskipohjanmaan jäsenille ja Oulun kalatalouskeskusten jäsenille. Kirjeissä on markkinoitu sekä luentomahdollisuutta että suoraa neuvontaa. 3.6. Muut markkinointitoimet Talkoilla on jaettu n. 100 kpl kutsuja jätevesi-iltoihin. Lähetetty100 kpl sähköpostikutsuja jätevesi-iltoihin ProAgrian asiakkaille. Tilaisuuskutsu ja neuvonnan markkinointikirjeitä Itellan ykkösosoitteettomia jakeluna 3500 kpl. 3.7. Markkinoinnin onnistuminen Markkinointi on nojannut kolmeen pääasialliseen kanavaan. ProAgrian ja jäsenyhdistyksien verkostoon, radioon ja lehti-ilmoituksiin. Jokaisella näillä reiteillä on tavoitettu asiakkaita, mutta laajamittaisempi neuvontatarpeen tunteen herättäminen on jäänyt saavuttamatta. Osasyy tähän voi olla markkinoinnin viesti maksuttomasta avusta. Avusta, jonka tarvetta markkinointi ei ole pystynyt herättämään. Ehkä jossain tapauksessa apua tulisi tarjota ilman kysyntää (vrt. nuohooja menetelmä). Radiokampanjat jäävät mieleen ja niistä tulee palautetta pitkän ajan kuluttua myös ulkopuolisilta henkilöiltä. Niiden suoraa vaikutusta on vaikea arvioida. Pilotti-hankkeessa kysyntään tuli hankealueen ulkopuolisilta alueilta piikki kampanjan aikana. Soittaessa asiakkaat kuitenkin viittaavat lehti-ilmoitukseen tai nettisivuun lähes poikkeuksetta. Luultavasti soitettaessa numero katsotaan netistä tai lehdestä. Talkoilla jaetut kutsut toimivat, kun kutsujana on paikallinen kyläyhdistys. ProAgrian jätevesineuvonnan jakamilla kutsuilla ei ole vaikutusta, eikä niiden perusteella oteta neuvontaan yhteyttä. 100 kyläyhdistyksien jakamaa kutsua sai aikaan 5 yhteydenottoa ja 3500 Itellan jakamaa tiedotetta yhden puhelun.
tammi- toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu 30.05.2013 4. Yleisneuvonta 4.1 Puhelin- ja nettineuvonta Hanke tarjosi nettineuvontaa hankkeen aikana jatkuvasti. Nettisivujen kautta ja suoraan sähköpostiin hankkeen aikana tuli 28 kappaletta sellaisia kyselyjä, joihin ei tehty muuta neuvontaa. Pääasiassa muun neuvonnan pois jäänti johtui siitä, että nettikysymykset koskivat hankealueen ulkopuolisia kiinteistöjä, kantovesimökkejä tai omistajalla oli jo selkeä näkemys tarvittavista toimista, mutta tarvitsi varmistuksen jollekin yksityiskohdalle. Netti/sähköposti kysymyksien pääasialliset kysymykset olivat nykyisen järjestelmän riittävyys ja suositus järjestelmän tehostamiseksi. Puhelinneuvontaa tarjottiin koko hankkeen ajan. Puhelinneuvontaan on laskettu sekä ne kiinteistöt joille on annettu vain puhelinneuvontaa että ne kiinteistöt jotka ovat ottaneet ensin yhteyttä sähköpostilla ja sitten on keskusteltu vielä puhelimessa. Näiden sähköposteja ei ole laskettu enää sähköpostineuvontaan. Kiinteistöt, joille on annettu puhelinneuvontaa, mutta ei ole tehty kiinteistökäyntiä, ovat pääasiassa hankealueen ulkopuolisia kiinteistöjä ja hankealueen ns. mummon mökkikiinteistöjä. Selvästi vähän veden varassa olevat kiinteistöt (kantovesi tai ei vettä lainkaan) on hoidettu pääosin puhelinneuvontana. Niiden kiinteistökäyntiin on ollut jokin erityinen peruste tai omistaja ei ole osannut vastata vedenhankintakysymyksiin. Samoin ne kiinteistöt, joilla on selkeästi viemäriin liittymismahdollisuus, on jätetty puhelinneuvonnan varaan. Puhelinneuvontaan tuli 103 eri asiakkaan soittoa. 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 sähköposti/muu neuvonta sähköposti/muu neuvonta
18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 puhelinneuvonta puhelut 4.2 Neuvontapisteet tapahtumissa Vuonna 2012 neuvontapisteitä oli Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen järjestämänä jätevesiviikolla Oulun seudun ympäristötoimessa kerran, Oulun rakentajamessuilla kolme päivää, Raahen Rakenna Sisusta ja Asu messuilla kaksi päivää. Näiden tilaisuuksien osallistujat on esitetty ko. hankkeen loppuraportissa. Kuva: Rakenna, Sisusta ja Asu messut 2012, Raahe
Pudasjärven hanketorilla ja Nivalan konekapinassa on ollut hankkeen oma yleisneuvontapiste. Kuva: Hanketori, Pudasjärvi Kuva: Konekapina, Nivala Vuoden 2013 Oulun rakentajamessuilla oli hankkeella yhteinen osasto HevosAgro hankkeen kanssa. Jätevesien osalta tarjolla oli sekä yleisneuvontaa, että jätevesiklinikkatyyppistä neuvontaa. Eri neuvontojen asiakkaat on eritelty. Kuva: Oulun Rakentajamessut 2013
Näissä pisteissä kerrottiin yleisellä tasolla lain nykyisistä vaatimuksista ja neuvottiin kiinteistönomistajia myös oman kiinteistönosalta niillä tiedoilla, jotka olivat käytettävissä. Yleisneuvonnan lisäksi markkinoitiin kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä, mutta niitä ei juurikaan tilattu tilaisuuksissa. Pilottihankkeen kokemuksien perusteella yleismarkkinoille osallistuvat ihmiset eivät olleet erityisen innostuneita siinä tilanteessa keskustelemaan jätevesistä. Silloin kannattaa ehkä vain jakaa esimerkiksi yhteystietoja myöhempää yhteydenottoa varten. Näihin ei tämän hankkeen aikana osallistuttu. Yleisneuvontapisteillä on ollut jaossa materiaalia haja-asutusalueen jätevesiasioista. Hankkeen käytettävissä ja tilaisuuksissa jaossa on ollut Pohjois-pohjamaan ELY-keskuksen tekemä ja Tiedottamalla parempaan vesientilaan -hankkeen päivittämä jätevesiopas. 4.3 Yleisötilaisuudet Jätevesi-iltoja järjestettiin yhdessä yhdistyksien kanssa ja osittain kokonaan hankkeen toimesta. Hankkeen omat illat on järjestetty vasta vuoden 2013 puolella, kun Tiedottamalla parempaan vesientilaan hanke on päättynyt. Hankkeen toimesta järjestettiin 6 jätevesi-iltaa ja yhdessä pakallisten järjestöjen kanssa 11 tilaisuutta. Kävijämäärä jätevesi-illoissa vaihteli huomattavasti. Iltaa järjestettäessä ei aina voinut ottaa huomioon kaikkia osallistumista heikentäviä asioita. (jääkiekkopelit, vanhempainillat, konsertit, muut yleisötilaisuudet yms.). Kaikki tilaisuudet on listattu ja sijoitettu kartalle liitteessä 1. 4.4 Muiden järjestämät tilaisuudet Hanke osallistui myös Tiedottamalla parempaan vesientilaan hankkeen jätevesi-iltoihin 6 kertaa. Yhteensä yleisneuvontaa on annettu erilaisissa tilaisuuksissa yhteensä 356 henkilölle. 4.5 Yksilöllinen opastus, esim. jätevesiklinikat Hanke järjesti ProAgria Oulun toimitiloissa 6 jätevesiklinikkaa, joista 5 jätevesiviikolla 2013. Samoin Oulun rakentajamessuilla 2013 oli messuosastolla jätevesiklinikka vastaanotto 3 päivää. Näissä klinikoissa jätevesiopastusta oman kiinteistön tilanteeseen sai Yksilöllistä opastusta on annettu myös jätevesi-iltojen jälkeen niille, joilla on ollut vähintään asemapiirros mukana. Lisäksi yksilöllistä neuvontaa on annettu toimistolle saapuneille yms. sopivasti tavatuille henkilöille. Yksilöllistä jätevesineuvontaa henkilön omalle kiinteistölle on annettu muualla kuin kiinteistöllä 72 kertaa.
5. Kiinteistökohtainen neuvonta Hankkeen tavoitteena oli 250 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Hankkeen aikana tehtiin 174 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Tavoitteesta jäätiin hieman ensinnäkin hankkeen rahoituspäätöksen venyessä ja tämän takia kevät kauden 2012 jäädessä käytännössä hyödyntämättä. Jatkoajalla kevätkaudella 2013 tilattuja käyntejä taas tehdään kustannussyistä vasta vuoden 2013 hankkeen aikana, koska tilauksia oli hajanaisesti ympäri maakuntaa. 5.1 Toteutustapa Aluksi neuvontakäynti tilattiin ainoastaan projektipäälliköltä puhelimitse, netin tai sähköpostin kautta tai jätevesi-illassa. Pian havaittiin kuitenkin, että suoraan tutuilta jätevesineuvojilta asiasta kyselleet eivät soittaneet ja tilanneet käyntiä projektipäällikön kautta. Tästä syystä lisättiin myös mahdollisuus, että jätevesineuvoja sopivat suoraan käynnin, jos sitä heiltä kysyttiin. Jätevesineuvojien yhteystietoja ei markkinoitu eikä julkistettu, koska neuvojat tekivät työtään oman toimen ohella. Yhteystietojen julkistaminen olisi voinut häiritä päätoimen työn tekemistä. Käyntitilauksien ajankohta. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 käyntitilaukset tilaukset tilauksien tekotapa: jätevesi-illassa yms. tehty tilaus 16 kpl 8,9 % soitto projektipäällikölle 129 kpl 72,1 % sähköpostitilaus 11 kpl 6,1 % suora tilaus jätevesineuvojalle 17 kpl 9,5 % muu tapa (naapuri, yht.kump. tms.) 6 kpl 3,4 % Yhteensä 179 kpl 100,0 % Projektipäällikkö suoritti asiakkaan ensi haastattelun pohjatietojen saamiseksi puhelimessa. Tämän jälkeen katsottiin pohjavesialueiden ja viemäröinnin tilanne kiinteistön kannalta.
Haastatteluun puhelimessa ja pohjatietojen etsimiseen meni kiinteistöstä riippuen 15-30min. Tämän jälkeen neuvontakäyntipyyntö taustatietoineen välitettiin jätevesineuvojalle, joka soitti kiinteistön omistajalle ja sopi käyntiajan. Kiinteistökäynnin jälkeen neuvoja palautti kaavakkeen toimistolle ja käyntikorvaus maksettiin. Käytännössä neuvojat keräsivät kuukausittain tai useamman kuukauden käynnit ja palauttivat ne palkanmaksuun. Toimistolla käyntikaavakkeet arkistoitiin ja tilastotieto tallennettiin. 5.2 Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien taso (mm. mikä järjestelmä on käytössä) Kiinteistöjen nykyiset järjestelmät, huomioitavaa on, että yhdellä kiinteistöllä voi olla useampi järjestelmä eri rakennuksissa tai kaksivesijärjestelmä. Umpisäiliö 18 kpl 1 kaivo 5 kpl 2 kaivoa 140 kpl 3 kaivoa, tai enemmän 21 kpl kaivojen määrää ei raportoitu 1 kpl kivipesä tai imeytyskaivo 46 kpl muu yksinkert. maahan imeytys 10 kpl imeytyskenttä 20 kpl suodatuskenttä 11 kpl laitepuhdistamo 1 kpl Ei mitään järjestelmää 0 kpl 5.3 Kiinteistöjen omistajat Lähes kaikki käynnit tehtiin kiinteistöillä, jotka ovat vakituisesti asuttuja. Vain 22 kappaletta on vapaa-ajanasuntoja tai esimerkiksi perikuntien tyhjillään olevia kiinteistöjä. Perikunnat ovat erittäin kiinnostuneita siitä, miten jätevesiasia kiinteistöillä eri tilanteissa hoidetaan. Niiden neuvoista on tilastoitu todennäköisimmän käyttötarkoituksen mukaiset ohjeet. Niissä tapauksissa on kuitenkin keskusteltu laajemmin, mitä eri käyttötarkoituksien mukainen vedenkäyttö kiinteistöllä vaatii jätevesijärjestelmältä. Kiinteistönomistajat olivat melko värikäs otos haja-asutusalueen asukkaita. Kuitenkin suuri osa oli vähän varttuneempaa väkeä. Ikää ei kartoitettu muuten kuin 68-vuotiaiden ikävapautuksen osalta. Soittajat usein tosin kertoivat ikänsä myös muiden tietojen ohessa ja valtaosa oli 55 vuotta täyttäneitä. Ikävapautuksen piirissä käynneistä oli 6 kpl /179 käyntiä, eli n.3 % Ikävapautus on aika epäselvä asia kentällä. Useat luulivat, että riittää, kunhan lykkää tehostamista kunnes täyttää 68 vuotta, niin sen jälkeen saa vapautuksen. Toisaalta taas osa ei ollut kuullutkaan ikävapautuksesta. Muutamia yli 80-vuotiaita yksin asuvia naisia otti hätääntyneinä yhteyttä puhelimitse tai yleisneuvonnan yhteydessä ja sanoi joutuvansa muuttamaan pois jätevesiasian takia. Ikäpykälän selkeytys valtakunnallisella tiedotuksella esimerkiksi radiossa tai televisiossa vähentäisi epävarmuutta ja vääriä käsityksiä asiasta. Se saattaisi jopa vaikuttaa positiivisesti asenteisiin uutta asetusta kohtaan, kun sitä ei pidettäisi vanhemman väestön kaupunkiin muuton pakottajana.
Negatiivisina asioina kiinteistöjen omistajat pitivät muiden tahojen ympäristöhaittojen kuormittavuutta verrattuna haja-asutusalueiden kiinteistöiltä tulevaan kuormitukseen. Esimerkkeinä turvetuotanto (on voimakasta hankealueella), Talvivaaran kaivos sekä maatalous. 5.4 Kiinteistökäyntien yhteenvetotulokset annetuista neuvoista Kiinteistökäyntien ohjeistuksessa oli täällä pieniä kuntakohtaisia suhtautumiseroja. Esimerkiksi osassa oli maapuhdistamon lisääminen kaivokäsittelyn jälkeen kirjattu pieniä muutoksia kohtaa ja viivattu sana pieni pois, kun osassa vastaavasti oli kirjattu kohtaan uusinnan paikka, vaikka vanhat kaivot olivat hyödyntämiskelpoisia. Taulukossa prosenttiosuus käyntien suosituksista. Järjestelmä ei täytä vaatimuksia Järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai parannuksia heti Järjestelmä kunnossa sekä vastaa nykyisen lain ja asetuksen vaatimuksia Jätevesimäärä vähäinen, ei vaadi toimenpiteitä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 6. Palaute Hankkeen aikana ei tehty palautekyselyä, vaan se toteutetaan vuoden 2013 hankkeen aikana SYKEn kaavakkeen pohjalta, johon lisätään oman neuvonnan laatua mittaavat kysymykset.
7. Tuloksellisuus Hankkeen taloudellista tuloksellisuutta on jossain määrin hankala itse arvioida varsinaisen vertailukohdan puuttuessa. Muutamia verrannollisia asioita on tietysti vuoden 2011 pilotti-hanke. Siinä alue oli pienempi, joten matkakuluja ja ilmoituskuluja on samalla toimintamäärällä vähemmän. Toinen vertailukohta on esimerkiksi suunnittelu. Tällä alueella voi saada jätevesisuunnitelman hintaan 500 + alv +kulut. Näissä suunnitelmissa kaikki kulu tietysti menee palkkaan ja välineisiin eikä tämä hinta ole suurempien toimijoiden hintatasoa. 2012 vuoden hankkeen tuloksellisuus (yhteenveto hankkeen laskennallisesta tuloksellisuudesta) Hankkeen kokonaiskulut = 2012 vuoden neuvontahankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 487 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 72 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 179 kpl talouksia ( ) ( ) ( ) =513,92 2011 vuoden hankkeen tuloksellisuus (yhteenveto hankkeen laskennallisesta tuloksellisuudesta) Hankkeen kokonaiskulut = pilot-hankkeen kokonaisbudjetti (ml omarahoitus) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) kerroin 10 yht. 368 kpl henkilöitä Yksilöllinen neuvonta kerroin 40 yht. 0 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 174 kpl talouksia ( ) ( ) ( ) =437,87 Hankkeen kustannustehokkuus on hieman kärsinyt pilottivaiheen jälkeen. Siihen on osasyynä alueen laajentuminen. Osittain myös kevään 2013 ilmoitukset ovat palvelevat tämän kesän neuvontaa. Keväänaikana tulleista tilauksista 13kpl on siirretty seuraavassa hankkeessa tehtäviksi eikä niitä näy näissä tilastoissa.
8. Arvio hankkeen onnistumisesta Hankkeen onnistumiset Hankkeen tavoitteena oli tehdä kiireetöntä neuvontaa asiakaslähtöisesti. Tarkoituksena oli kuunnella asiakasta ja keskustelun lomassa myös oikoa vääriä käsityksiä lainmuutoksista ja asetuksen sisällöstä. Omien arvioidemme mukaan tämä onnistui erittäin hyvin, sekä kiinteistöillä että muussa neuvonnassa. Pyrkimyksenä oli että neuvonnan jälkeen kiinteistön omistaja tietää mihin toimiin hän ryhtyy. Oman näkemyksemme mukaan tämä on pääosin onnistunut. Virhearviot ja parannuskohteet omassa hankkeessa Kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien tavoitteesta jäätiin hieman. Yhtenä syynä oli hankkeen rahoituspäätöksen viivästys kevätkautta ajatellen. Toinen syy on alueen koko ja hajanaisuus. Suurin vaikutus kiinteistönomistajan aktiivisuuteen on kuitenkin jokaisen kunnan yleinen vireys sekä viranomaisten kanta jätevesiasetukseen. Tässä hankkeessa ajokilometrejä tuli melko paljon. Jatkossa olisi syytä keskittää käyntejä paremmin samalle suunnalle esimerkiksi porrastamalla enemmän lehti-ilmoittelua alueittain. Markkinoinnin epäonnistuminen siltä osin, että neuvonnan tarvetta ei ole saatu herätettyä laajemmassa mittakaavassa. Keinoja neuvonnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi Valtakunnallinen tiedotuskampanja toisi asian kaikille tutuksi kotisohvilla. Nyt osa ihmisistä on edelleen luulossa, että jätevesiasetus on kumottu ja koko asia on unohdettu. Samalla kun asiat, vaatimukset ja kriteerit ovat valtakunnalliset ja kaikille tasapuolisesti esitetty, on myös tärkeää, että kiinteistölle menee tai puhelimessa neuvoo mahdollisimman läheinen henkilö. Paikallisuus on ehdoton edellytys luottamuksellisten välien aikaansaamiseksi neuvontatilanteessa. Jätevesien vaikutuksista tiedottaminen Jätevesien vaikutuksista ja syistä, miksi niitä pitää haja-asutusalueillakin puhdistaa, olisi hyvä puhua tai tiedottaa julkisesti. Joidenkin yksittäisen kiinteistönomistajien voi olla vaikea hyväksyä suurehkoa kustannusta, jos he eivät näe siitä olevan hyötyä. Positiivinen tiedottaminen on aina hyväksi asialle. Myös muista vesistöön liittyvien kuormittajien velvoitteista ja vesiensuojelutoimista olisi hyvä keskustella julkisesti.