SIPOON YLEISKAAVA GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 RAKENNEMALLIT STRUKTURMODELLER KEHITYSKUVA OSA 1 UTVECKLINGSBILD DEL 1 14.8.2006

SISÄLLYS INNEHÅLL JOHDANTO 1 VALTAKUNNALLISET JA SEUDULLISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytila ja kehitys 1.2 Sipoo osana Helsingin seutua ja Itä- Uuttamaata 1.3 Maankäytön seudullinen yhteistyö 1.4 Maakuntakaavoitus 2 YLEISKAAVALLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Nykyinen kuntarakenne 2.2 Suunnittelutarve, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja yleiskaavan sisältövaatimukset 2.3 Yleiskaavan johtoajatus, ohjaustavoite ja tarkkuus 2.4 Yleiskaavan selvitykset, raportointi ja vaikutusten arviointi 2.5 Kunnan visio 2.6 Rakennemallien taustaa 2.7 Suuralueet 3 RAKENNEMALLIT 3.1 A: Haulikko 3.2 B: Virallinen visio 3.3 C: Junalla Nikkilään 3.4 D: Metrolla Itäsalmeen 3.5 E: Etelän hedelmät 3.6 F: Pohjoinen ulottuvuus 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Liitteet Lähteet 3 4 4 4 5 7 8 8 8 10 11 11 14 16 18 18 22 26 30 34 38 42 44 INLEDNING 1 RIKSOMFATTANDE OCH REGIONALA UTGÅNGSPUNKTER 1.1 Regionens områdes- och samhällsstruktur - nuläge och utveckling 1.2 Sibbo som en del av Helsingforsregionen och Östra Nyland 1.3 Det regionala samarbetet inom markanvändningen 1.4 Landskapsplanering 2 UTGÅNGSPUNKTER FÖR GENERALPLANERINGEN 2.1 Kommunstrukturen idag 2.2 Planeringsbehov, riksomfattande mål för områdesanvändningen och generalplanens innehållskrav 2.3 Generalplanens ledande tanke, styrmål och översiktlighet 2.4 Generalplanens utredningar, rapportering och konsekvensbedömning 2.5 Kommunens vision 2.6 Strukturmodellernas bakgrund 2.7 Storområdena 3 STRUKTURMODELLER 3.1 A: Hagelgeväret 3.2 B: Den officiella visionen 3.3 C: Med tåg till Nickby 3.4 D: Med metro till Östersundom 3.5 E: Söderns frukter 3.6 F: Den norra dimensionen 4 KONSEKVENSBEDÖMNING 5 SLUTSATSER Bilagor Källor Kannen kuvat ja taitto: Tuomas Autere Omslagsbilder och layout: Tuomas Autere Sipoon kunta Iso Kylätie 18 PL 7 04131 Sipoo puh. (09) 23 531 fax (09) 2353 6809 www.sipoo.fi 2 Sibbo kommun Stora Byvägen 18 PB 7 04131 Sibbo tel. (09) 23 531 fax (09) 2353 6809 www.sibbo.fi

JOHDANTO INLEDNING Sipoon yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi ja toimintojen yhteensovittamiseksi kuntaan laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka tavoitevuosi on 2025. Sipoossa ei ole voimassa olevaa, koko kunnan kattavaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Sipoon yleiskaava 2025 sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan ja se on saatettu vireille 27.1.2005. En generalplan med rättsverkningar utarbetas för kommunen för utvecklandet av samhällsstrukturen och koordinerandet av funktionerna. Målsättningsåret är 2025. Sibbo har ingen gällande plan med rättsverkningar som omfattar hela kommunen. Generalplan för Sibbo 2025 ingår i kommunens planläggningsprogram och den har kungjorts anhängig 27.1.2005. Rakentamisen paine pääkaupunkiseudulla kohdistuu varsin voimakkaasti myös Sipooseen. Sipoon väestö on kasvanut viimeisen 25 vuoden aikana 12 971 asukkaasta (1980) 18 444 asukkaaseen (31.12.2004 tilanne). Väestön kasvun odotetaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevaisuudessa, kuitenkin keskimäärin enintään 2 % / vuosi. Sipoon luonnonolot, maaperä, maisema, kulttuurihistoria ja jo toteutunut laajamittainen hajarakentaminen asettavat runsaasti reunaehtoja ihmisiä ja ympäristöä kunnioittavan sekä toimivan ja taloudellisen yhdyskuntarakenteen suunnittelulle ja toteuttamiselle. Tähän raporttiin on koottu Sipoon yleiskaava 2025:n alustavat kuusi rakennemallia, joiden tarkoituksena on toimia pohjamateriaalina yleiskaavan kehityskuvan ja edelleen itse yleiskaavan laadinnassa. Raportti toimii myös selostuksena varsinaiselle rakennemallien esittelytaululle, johon kaikki mallit on koottu. Byggnadstrycket på huvudstadsregionen berör också rätt kraftigt Sibbo. Befolkningen i Sibbo har under de senaste 25 åren vuxit från 12 971 invånare (1980) till 18 444 invånare (situationen år 2004). Befolkningstillväxten väntas fortsätta i samma takt också i framtiden, ändå i medeltal högst 2 %/år. Naturförhållanden, jordmån, landskap, kulturhistoria och den omfattande glesbebyggelse som redan finns i Sibbo ställer stora krav på planering och förverkligande av en fungerande och ekonomisk samhällsstruktur som högaktar människor och miljö. I den här rapporten presenteras 6 st preliminära strukturmodeller för Generalplan för Sibbo 2025. Avsikten är att strukturmodellerna skall fungera som grund för utarbetandet av såväl utvecklingsbilden för generalplanen som för själva generalplanen. Rapporten fungerar också som en beskrivning till den egentliga strukturmodellplanschen där alla modeller finns samlade. Kaikki rakennemallivaihtoehdot tuodaan julkiseen keskusteluun osallisten ja eri sidosryhmien sekä ympäristöviranomaisten palautteen saamiseksi kevään 2006 aikana. Tavoitteena on, että kunnanvaltuusto hyväksyisi keväällä 2006 jonkin esitettävistä vaihtoehdoista tai yhdistelmän niistä Sipoon rakennemalliksi 2025. Päätökseen perustuen laaditaan raportti, jossa esitetään ja kuvataan Sipoon kehityskuvan sisältö. Kehityskuvasta päättää valtuusto. Hyväksyttyyn kehityskuvaan pohjautuen laaditaan varsinainen yleiskaavakarttaluonnos ja -ehdotus selostuksineen. Vaikutusten arviointi on teetetty konsultilla (VTT) alkuvuodesta 2006. Työstä on vastannut työryhmä: kaavoituspäällikkö Pekka Normo, kaavoittaja Tuomas Autere ja maankäyttöavustaja Birgitta Smeds. De alternativa strukturmodellerna tas under våren 2006 upp i den offentliga diskussionen för respons av intressenterna och de olika intressegrupperna samt miljövårdsmyndigheterna. Avsikten är att kommunfullmäktige godkänner något av de framförda alternativen, eller en kombination av dem, som strukturmodell för Sibbo 2025. Utgående från beslutet utarbetas en rapport där innehållet i utvecklingsbilden för Sibbo presenteras och beskrivs. Fullmäktige beslutar om utvecklingsbilden. Med den godkända utvecklingsbilden som grund utarbetas det egentliga generalplaneutkastet och förslaget med förklaringar. Konsekvensbedömningen har gjorts av forskningsorganisationen VTT som utfört arbetet under början av året 2006. För arbetet svarar en arbetsgrupp bestående av planläggningschef Pekka Normo, planläggare Tuomas Autere och markanvändningsassistent Birgitta Smeds. 3

1 VALTAKUNNALLISET JA SEUDULLISET LÄHTÖKOHDAT RIKSOMFATTANDE OCH REGIONALA UTGÅNGSPUNKTER SEUDUN ALUE- JA YHDYSKUNTARAKEN- TEEN NYKYTILA JA KEHITYS Pääkaupunkiseutu on kasvanut suurkaupungiksi, joka on entistä selvemmin kilpailuasemassa Euroopan kaupunkien kanssa. Teknologian nopea kehitys ja elinkeinorakenteen muuttuminen vaikuttavat vaikeasti ennustettavalla tavalla yhteiskunnan toimintatapoihin ja rakenteisiin. Samaan aikaan on nähtävissä, miten suurkaupungeille tyypilliset ongelmat uhkaavat kaupunkikehitystä myös pääkaupunkiseudulla. Tämä kehitys ulottuu myös Sipooseen, mikä johtuu luonnollisesti Sipoon sijainnista pääkaupungin itäisenä naapurina. Pääkaupunkiseutu on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Tehtyjen ennusteiden mukaan väestön kasvu jatkuu seudulla edelleen ainakin seuraavat kaksikymmentä vuotta. Tämä tarkoittaa, että Sipoo säilyy tulevaisuudessakin kiinnostavana asuinympäristönä, jonka vetovoimaisuutta luonnon ja meren läsnäolo lisäävät. Seudun rakenteelle on ominaista työpaikkojen sijoittuminen osittain muun yhdyskuntarakenteen lomaan. Vastaavasti on havaittavissa alueiden toiminnallista eriytymistä ja toisistaan synergiaa hakevien toimintojen keskittymistä. Tämä edellyttää Sipoolta aktiivisuutta elinkeinojen kehittämisessä ja edellytysten luomisessa työpaikkojen määrän kasvulle. 1.1 REGIONENS OMRÅDES- OCH SAMHÄLLS- STRUKTUR - NULÄGE OCH UTVECKLING Huvudstadsregionen har vuxit till en storstad som allt tydligare konkurrerar med städerna i Europa. Teknologins snabba utveckling och näringsstrukturens förändring inverkar på samhällets arbetsform och struktur på ett sätt som är svårt att förutse. Samtidigt hotar de för storstäder typiska problemen synbarligen stadsutvecklingen också i huvudstadsregionen. Denna utveckling utsträcker sig också till Sibbo vilket naturligtvis beror på Sibbos läge som huvudstadens östra granne. Huvudstadsregionen har under de senaste decennierna varit en av de snabbast växande stadsregionerna i Europa. Enligt prognoserna kommer befolkningstillväxten i regionen att fortsätta åtminstone tjugo år till. Det här innebär att Sibbo också i fortsättningen framstår som en intressant boendemiljö, vars attraktionskraft förstärks av närheten till natur och hav. Utmärkande för regionens struktur är att arbetsplatserna delvis är inströdda i den övriga samhällsstrukturen. Likaså kan man se en tendens till funktionell differentiering av områdena och att funktioner som söker synergieffekter av varandra koncentreras till vissa platser. Detta förutsätter att Sibbo aktivt utvecklar näringsgrenar och skapar förutsättningar för ökandet av antalet arbetsplatser. SIPOO OSANA HELSINGIN SEUTUA JA ITÄ- UUTTAMAATA Sipoon maantieteellinen sijainti Helsingin ja Porvoon välissä on ollut pitkään ja on edelleen merkittävä tekijä, joka luo yhden lähtökohdan kunnan maankäytölle ja sen kehittymiselle. Sipoo on suuntautunut historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti suuressa määrin Porvoon suuntaan. Työmatkaliikenne suuntautuu puolestaan pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Kunnan edullinen sijainti taloudellisesti toimeliaalla seudulla sekä kunnan laajat ja pääkaupunkiseutuun verrattuna harvaan asutut metsät ja pellot luovat hyvän perustan kunnan kehittymiselle. Kunnan sijainti ja vihreys luovat kysyntää rakentamiselle. 1.2 SIBBO SOM EN DEL AV HELSINGFORS- REGIONEN OCH ÖSTRA NYLAND Sibbos geografiska läge mellan Helsingfors och Borgå har länge varit och är fortfarande en viktig faktor som skapar ett utgångsläge för kommunens markanvändning och dess utveckling. Sibbo har historiskt, språkligt och kulturellt i hög grad riktat sig till Borgå. Arbetsresorna riktar sig däremot i huvudsak mot huvudstadsregionen. Kommunens fördelaktiga läge i en ekonomiskt aktiv region samt kommunens vidsträckta och, i jämförelse med huvudstadsregionen, glest bebodda skogar och åkrar skapar en god grund för kommunens utveckling. Kommunens läge och grönska skapar efterfrågan för byggande. 4

Sipoo on kehittynyt 2000-luvulle asti vailla nopeita tai suuria mullistuksia. Viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneet erilaiset yhteiskunnalliset muutokset ovat olleet pienempiä kuin monien muiden Helsinkiä ympäröivien kehyskuntien. Sipoo on ollut varsin suuressa määrin maaseutupitäjä, jossa agraaristen arvojen sekä ruotsin kielen ja siihen liittyvien kulttuuristen tekijöiden ja arvojen merkitys on suuri. Viime vuosikymmeninä tapahtunut varsin voimakas väestön kasvu on lisännyt merkittävästi suomenkielisten osuutta. Uudet asukkaat käyvät pääasiallisesti työssä pääkaupunkiseudulla eikä heillä usein ole muita erityisiä siteitä Sipooseen kuin että kunta sijaintinsa ja luontonsa puolesta tarjoaa halutun ja viihtyisän asuinpaikan. Maankäytön suunnittelun näkökulmasta Sipoo on kehittymässä vaiheeseen, jossa valtion vireille saattamat kuntauudistushankkeet ja pääkaupunkiseudun kasvupaineet luovat kunnan omalle poliittiselle päätöksenteolle muutospaineita. Toisaalta voidaan myönteisenä seikkana todeta, että Sipoolla, päinvastoin kuin monilla muilla kunnilla, on useita vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Kuntaa voidaan kehittää painottaen eri tavoin sen osa-alueita. Koska todellisia vaihtoehtoja on monia, on tämän yleiskaavaprosessin ja sen lopputuloksena olevan Sipoon ensimmäisen koko kunnan alueen kattavan yleiskaavan merkitys erityisen suuri. Yleiskaava osoittaa sekä sipoolaisille että koko seudulle, minkälainen on Sipoon tuleva maankäyttö ja sen suhde seudun yhdyskuntarakenteeseen. MAANKÄYTÖN SEUDULLINEN YHTEISTYÖ Sipoon kunta on tehnyt naapurikuntien, maakuntaliittojen ja eri viranomaistahojen kanssa laajaa yhteistyötä koko 2000-luvun ajan. Helsingin seutu - Porvoo -aluerakenneselvitys (HesPo) valmistui 2004. Yhteistyötahoina olivat alueen kunnat, maakunnan liitot, ympäristöministeriö, Ratahallintokeskus, Tiehallinto, Uudenmaan ympäristökeskus ja YTV. Selvityksen näkökulmiksi määriteltiin aluerakenteen laadulliset haasteet ja kapasiteetti. Raportissa on esitetty neljä erilaista rakennemallia HesPo-vyöhykkeelle. 1.3 5 Sibbo har utvecklats ända till 2000-talet utan snabba och stora förändringar. Olika samhälleliga förändringar under de senaste årtiondena har varit mindre än i många andra kranskommuner som omger Helsingfors. Sibbo har till en rätt stor del varit en landsortssocken där agrariska värden och svenska språket samt till svenskan hörande kulturfaktorer och värden har haft stor betydelse. Den rätt kraftiga befolkningsväxten under de senaste årtiondena har ökat den finskspråkiga andelen betydligt. Nya invånare arbetar huvudsakligen i huvudstadsregionen och de har för det mesta inga andra särskilda band till Sibbo än att kommunen med sitt läge och natur erbjuder en attraktiv och trivsam boplats. Ur markanvändningsplaneringens synvinkel håller Sibbo på att utvecklas till ett skede där kommunreformprojekten som staten anhängiggjort och tillväxttrycket på huvudstadsregionen skapar förändringstryck på kommunens eget politiska beslutande. Å andra sidan kan man som en positiv omständighet konstatera att Sibbo, i motsats till många andra kommuner, har flere alternativa framtidsbilder. Kommunen kan utvecklas genom att man på olika sätt betonar dess delområden. Eftersom de verkliga alternativen är flere är denna generalplaneprocess och slutresultatet, Sibbos första generalplan som täcker hela kommunen, särskilt betydelsefull. Generalplanen visar såväl för sibboborna som för hela regionen hurudan Sibbos framtida markanvändning och dess förhållande till regionens samhällsstruktur kommer att vara. DET REGIONALA SAMARBETET INOM MARKANVÄNDINGEN Sibbo kommun har vittgående samarbetat med grannkommuner, landskapsförbund och olika myndigheter under hela 2000-talet. Helsingforsregionens-Borgå strukturmodellutredning (HesPo) blev färdig 2004. Samarbetspartners var kommunerna i området, landskapsförbunden, miljöministeriet, Banförvaltningscentralen, Vägverket, Nylands miljöcentral och SAD. Till aspekter för utredningen fastslogs områdesstrukturens kvalitativa utmaningar och kapacitet. I rapporten presenteras fyra olika strukturmodeller för HesPo zonen.

Sipoonkorven alueelle laadittiin selvitys, joka valmistui 2004. Prosessiin osallistui laaja asiantuntijajoukko. Itä-Uudenmaan maakuntahallitus määritteli työryhmän tehtävät. Raportissa korven aluetta on tarkasteltu eri vyöhykkeissä, joiden rajaukset ovat yleispiirteisiä. Kerava-Nikkilä -vyöhykkeelle laadittiin 2005 joukkoliikenne- ja maankäyttöselvitys. Yhteistyötahoina olivat Keravan kaupunki, Sipoon kunta, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liitot sekä Ratahallintokeskus. Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuuksia käynnistää uudelleen henkilöjunaliikenne Kerava-Sköldvik -radalla ja samalla arvioitiin, millaisia mahdollisuuksia se tarjoaisi Kerava-Nikkilä -vyöhykkeen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämiselle. Kuuma-kunnat (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula ja Pornainen) muodostavat yhdessä 160 000 asukkaan osan Helsingin seutua. Sipoon kunnan edustajat ovat mukana mm. KUUMA-kaavoittajaryhmän sekä KUUMAteknisen toimen ohjausryhmissä läsnäolooikeuksin. Kaavoittajatyöryhmän tavoitteena on tiivistää kaavoittajien yhteistyötä ja luoda yhteinen toimintapolitiikka kaavoitusasioissa KUUMA-alueelle. Sipoon ja KUUMA-kaavoittajaryhmän yhteistyönä on teetetty mm. yhteinen selvitys opinnäytetyönä Haarajoen aseman vaikutuksista ympäristökuntien maankäyttöön. Helsingin seudun 14 kuntaa ovat hyväksyneet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan seudulle laaditaan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen strategia. Strategialla haetaan ratkaisuja seudun asuntotuotannon haasteisiin, joukkoliikenteen kehittämiseen, maankäytön kehittämishankkeiden toteuttamiseen ja tukea asuntotuotantoon tarvittavien maa-alueiden käyttöön saamiseksi. Tavoitteena on, että yleiskaavatyö etenee jo vuoden 2006 aikana siten, että Sipoon kunnalla on olemassa kanta tai päätöksiä tulevan yleiskaavan mukaisesta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä, joka voidaan ottaa huomioon yhteistyösopimuksen tarkoittamassa seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strategian laadinnassa. En utredning som blev färdig 2004 har utarbetats för Sibbo Storskogs område. I processen deltog en stor grupp experter. Östra Nylands Förbund fastslog arbetsgruppens uppgifter. I rapporten granskades Storskogsområdet indelat olika zoner med översiktlig gränsdragning. För Kervo-Nickby zonen utarbetades år 2005 en utredning om kollektivtrafiken och markanvändningen. Samarbetspartners var Kervo stad, Sibbo kommun, Östra Nylands och Nylands förbund samt Banförvaltningscentralen. I utredningen granskades möjligheterna att på nytt starta persontågtrafiken på Kervo-Sköldvik banan och samtidigt uppskattades vilka möjligheter det skulle erbjuda utvecklingen av Kervo-Nickby områdets markanvänding och trafikarrangemang. Kuuma-kommunerna (Träskända, Kervo, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tusby och Borgnäs) bildar tillsammans en 160 000 invånare stor del av Helsingforsregionen. Sibbo kommuns representanter har närvarorätt i bl.a. KUUMAplanläggargruppen samt i KUUMA-tekniska sektorns styrgrupp. Arbetsgruppen för planläggarna har som mål att intensifiera planläggarnas samarbete och skapa en gemensam handlingspolitik i planläggningsäranden på KUUMA-området. Som samarbete mellan Sibbo och KUUMA-planläggargruppen har man bl.a. som lärdomsprov utarbetat en gemensam utredning om Haarajoki stations verkningar på de kringliggande kommunernas markanvändning. Helsingforsregionens 14 kommuner har accepterat samarbetsavtalet enligt vilket en gemensam strategi för markanvändning, boende och trafik utarbetas för området. Med strategin söker man lösningar för bostadsproduktionens utmaningar, utvecklingen av kollektivtrafiken och förverkligandet av markanvändningens utvecklingsprojekt i regionen samt stöd för bostadsproduktionen för att kunna ta i bruk behövliga markområden. Målet är att generalplanearbetet framskrider redan under år 2006 så att Sibbo kommun har ställningstaganden eller beslut om samhällsstrukturen och trafiksystemet för den kommande generalplanen som man kan ta i beaktande vid utarbetandet av regionens markanvändnings-, boende-, och trafikstrategi enligt samarbetsavtalet. 6

MAAKUNTAKAAVOITUS Sipoo kuuluu Itä-Uudenmaan liittoon. Maakunnan liitto laatii parhaillaan kokonaismaakuntakaavaa, jonka luonnos oli nähtävillä keväällä 2005. Maakuntakaavan on suunniteltu valmistuvan ja olevan liittovaltuuston käsittelyssä vuonna 2008. Lisätietoja maakuntakaavasta saa Itä-Uudenmaan liitosta (puh. 019-52 43 288, http://liitto.ita-uusimaa.fi/wwwsu.htm). Maakuntakaavaluonnos (28.2.2005) on liitteenä. Koska maakuntakaavalla ja Sipoon yleiskaavalla on suunnittelun valmistumisajankohdan suhteen sama aikataulu (v. 2008), on tavoitteena yhteensovittaa niiden maankäyttöratkaisut toisiinsa. 1.4 LANDSKAPSPLANERING Sibbo hör till Östra Nylands förbund. Landskapsförbundet utarbetar som bäst en helhetslandskapsplan och utkastet har varit till påseende under våren 2005. Landskapsplanen planeras bli färdig och vara under landskapsfullmäktiges behandling år 2008. Tillägsuppgifter om landskapsplanen ger Östra Nylands förbund (tel. 019-52 43 288, http:// liitto.ita-uusimaa.fi/wwwru.htm). Utkastet till landskapsplanen finns som bilaga. Då landskapsplanen och Generalplanen för Sibbo planeras vara färdiga enligt samma tidtabell (år 2008) är målet att sammanpassa markanvändningslösningarna med varandra. 7

2 YLEISKAAVALLISET LÄHTÖKOHDAT UTGÅNGSPUNKTER FÖR GENERALPLANERINGEN NYKYINEN KUNTARAKENNE Sipoon kuntarakennetta rajaavat lännessä Lahden moottoritie ja Sipoonkorpi, etelässä Porvoon moottoritie ja meri sekä idässä Kilpilahden teollisuusalue. Jakavia elementtejä ovat mm. Sipoonjokilaakso, Kerava-Sköldvik - rautatie sekä Öljytie. Päätaajamat ovat Nikkilä ja Söderkulla. Sipoon nykyistä kuntarakennetta on tarkasteltu tarkemmin Sipoon yhdyskuntarakenne 2005 - selvityksessä. 2.1 KOMMUNSTRUKTUREN IDAG Sibbo kommunstruktur gränsar i väster till Lahtis motorväg och Sibbo Storskog, i söder till Borgå motorväg och havet samt i öster till Sköldviks industriområde. Delande element är bl.a. Sibbo ådal, järnvägen mellan Kervo och Sköldvik samt Oljevägen. Huvudtätorterna är Nickby och Söderkulla. Sibbos nuvarade kommunstruktur granskas närmare i Sibbo samhällsstrukturutredning 2005. SUUNNITTELUTARVE, VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET JA YLEIS- KAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET Valtioneuvosto päätti 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Liitteeseen 1 on koottu ne erityistavoitteet, joiden katsotaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 24 :n mukaisesti koskevan Sipoon yleiskaavan laadintaa. Helsingin seutua koskevista tavoitteista on esitetty myös yleistavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon myös maakuntakaavaa laadittaessa. Maakuntakaava ohjaa kunnan yleiskaavoitusta. Liitteessä 2 on esitetty Sipoota koskevat varaukset Itä-Uudenmaan maakunta- ja seutukaavayhdistelmässä ja liitteessä 3 Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa. Liitteessä 4 on esitetty yleiskaavan sisältövaatimukset. Kunnassa on tällä hetkellä vireillä seuraavat osayleiskaavat: Boxin kylätaajaman osayleiskaava Västerskogin kylätaajaman osayleiskaava Saariston ja rannikon osayleiskaava Kringelmalmenin osayleiskaava Tämän lisäksi vireillä on lukuisia asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia. Oikeusvaikutteisia yleiskaavoja on kaksi: Hajaasutusalueiden yleiskaava (vahvistettu 18.4.1997) sekä Söderkullan osayleiskaava (lainvoimainen 10.2.2005). 2.2 PLANERINGSBEHOV, RIKSOMFATTANDE MÅL FÖR OMRÅDESANVÄNDNINGEN OCH GENERALPLANENS INNEHÅLLSKRAV Statsrådet godkände 30.11.2000 de riksomfattande målen för markanvändningen. I bilaga 1 har de särmål sammanställts som berör utarbetandet av generalplan för Sibbo enligt 24 i markanvändnings- och bygglagen (MarkByggL). För Helsingforsregionen har också de allmänna målen presenterats. De riksomfattande målen för markanvändningen bör tas i beaktande också vid utarbetandet av landskapsplanen. Landskapsplanen styr kommunens generalplanering. I bilaga 2 presenteras reserveringarna som berör Sibbo i landskaps- och regionplanesammanställningen och i bilaga 3 reserveringarna som berör Sibbo i utkastet till landskapsplan för Östra Nyland. I bilaga 4 presenteras generalplanens innehållskrav. Kommunen har för tillfället följande planer anhängiga: Box delgeneralplan Västerskog delgeneralplan Delgeneralplan för skärgården och kusten Kringelmalms delgeneralplan Utöver dessa är ett flertal detaljplaner och detaljplaneändringar anhängiga. Generalplanerna med rättsverkingar är två till antalet: Generalplan för glesbygdsområdena (fastställd 18.4.1997) och Söderkulla delgeneralplan (laga kraft 10.2.2005). 8

Suurimmalla osalla Sipoon naapurikunnista on joko tuore tai juuri valmistumassa oleva yleiskaava. Tässä suhteessa Sipoon yleiskaavatilanne on poikkeava, sillä koko kuntaa ei ole kerralla aiemmin tarkasteltu yleiskaavan kautta. Näin ollen tarve yleiskaavan laatimiseen on ilmeinen. Vuoden 2005 talousarviossa on yleis- ja asemakaavoitukseen liittyen todettu mm. seuraavaa: Maapolitiikan hoidon tavoitteena on tarjota maata kaavoituksen tarpeisiin korkeatasoisen elinympäristön ylläpitämiseksi ja monipuolisen elinkeinoelämän saavuttamiseksi. Kunta hankkii aktiivisesti maata kunnan kehittämisen kannalta tärkeiltä alueilta. Varaudutaan pääkaupunkiseudulla valtion toimesta vireillä oleviin yhteistyöhankkeisiin maankäytön suunnittelussa. Yleiskaavoituksen tehtävänä on osoittaa kunnan tuleva yhdyskuntarakenne sekä vahvistaa kunnan maankäytön suunnittelun pitkäjänteisyyttä. Asemakaavoituksen yleinen tavoite on, että uudet asuinalueet tukevat kunnan talouden kannalta edullista ja hyvää yhdyskuntarakennetta. Kunnan omistamat maa-alueet kaavoitetaan ensisijaisesti ja varmistetaan kunnan mahdollisuudet tonttien myyntiin. Kaavoitusresurssien painopiste on yleiskaavoituksessa. Aloitetaan maankäyttö- ja liikenneselvityksen laatiminen Kerava-Nikkilä -vyöhykkeellä yhteistyössä Keravan kaupungin kanssa. Käynnistetään koko kunnan yleiskaavoitus ja siihen liittyvät selvitystyöt. Kiirehditään työpaikka- ja palvelualueiden suunnittelua. Konkretisoidaan Sipoonlahden työpaikka-aluetta koskevia ideoita. Itäisen Jokipuiston ympäristöön Nikkilään suunnitellaan korkeatasoista pientaloaluetta. De flesta av Sibbos grannkommuner har antingen en ny generalplan, eller en generalplan under arbete. Med avseende på detta är generalplane situationen i Sibbo avvikande. Hela kommunen har aldrig tidigare granskats via en generalplan. Sålunda är behovet av utarbetande av en generalplan nödvändig. I budgeten för 2005 har i anslutning till generaloch detaljplaneringen konstaterats bl.a. följande: Målet för markpolitiken är att erbjuda mark för planläggningens behov för att en högklassig livsmiljö skall kunna upprätthållas och ett mångsidigt näringsliv uppnås. Kommunen skaffar aktivt mark på områden som är viktiga med tanke på kommunens utveckling. I planeringen av markanvändningen beaktas aktuella statsinitierande samarbetsprojekt i huvudstadsregionen. Generalplaneringens uppgift är att visa kommunens framtida samhällsstruktur och förstärka långsiktigheten i kommunens markanvändningsplanering. Det generella målet för detaljplaneringen är att nya bostadsområden skall stöda en ur kommunalekonomisk synpunkt förmånlig och god samhällsstruktur. I första hand planläggs kommunägda markområden, och kommunens möjligheter till tomtförsäljning säkerställs. Tyngdpunkten inom planläggningsresurserna ligger på generalplaneringen. Markanvändnings- och trafikutredningar för Kervo- Nickby-zonen påbörjas tillsammans med Kervo stad. Arbetet med en generalplan för hela kommunen med därtill hörande utredningsarbeten inleds. Planeringen av arbetsplats- och serviceområden påskyndas. Idéerna för Sibbovikens arbetsplatsområde konkretiseras. Ett högklassigt småhusområde planeras i omgivningen kring Östanåparken i Nickby. 9

YLEISKAAVAN JOHTOAJATUS, OHJAUS- TAVOITE JA TARKKUUS Yleiskaavoituksen johtoajatuksena on laatia koko kunnan alueelle luonteeltaan strateginen ja yleispiirteinen yleiskaava, joka kuitenkin ohjaa osaltaan taajamien ulkopuolella tapahtuvaa rakentamista ja muuta maankäyttöä. Yleiskaava ei ole luonteeltaan ns. aluevarauskaava, joka osoittaisi yksityiskohtaisesti tulevan maankäytön. Tarkempi rakentamisen ohjaus toteutetaan erillisillä kyläalueiden osayleiskaavoilla ja taajamien asemakaavoilla, joiden laatimista yleiskaava ohjaa. Asema- ja osayleiskaavaalueiden ulkopuolella koko kunnan yleiskaavan tehtävänä on ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Kaavan on siis toisaalta oltava ensisijaisesti yleispiirteinen, mutta toisaalta riittävän yksityiskohtainen, jotta se voisi hajaasutusalueilla ohjata yksittäisiä rakentamis- ym. hankkeita. Keskeinen tavoite yleiskaavatyössä on osoittaa Sipoon tuleva yhdyskuntarakenne. Yleiskaavan on tarkoitus keskittyä kunnan maankäytön kehittämisen strategioihin ja periaatteisiin. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Yleiskaavan ohjevuosi on 2025. Vuoden 2004 lopussa Sipoon asukasmäärä oli 18 444. Rakennemalleissa tutkittujen vaihtoehtojen väestöarvio vaihtelee välillä 28 700-38 200 asukasta vuoteen 2025 mennessä. Kunnanvaltuuston 5.4.2004 hyväksymä Sipoo 2020 -tavoitesuunnitelma otetaan huomioon myös maankäytön suunnittelussa ja yleiskaavan laadinnassa. Tavoitesuunnitelman mukaisesti työssä tutkitaan erilaisia rakennemallivaihtoehtoja. Yleiskaavassa käytetään yleispiirteistä kaavamerkintä- ja määräystekniikkaa, jonka tavoitteena on tukea kaavan strategista luonnetta. Kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä korostetaan suunniteltavia ympäristömuutoksia sekä säilytetään kaavallisin keinoin havaittuja ympäristöarvoja. Yleiskaavatyön tarkoituksena on Sipoon yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen suunnittelu sipoolaisista lähtökohdista osana kehittyvää pääkaupunkiseudun ja Itä-Uudenmaan aluerakennetta. Yleiskaavalla sovitetaan yhteen erilaisia toimintoja kuten asuminen, kauppa, työpaikat, virkistys, suojelu ja liikenne. 2.3 10 GENERALPLANENS LEDANDE TANKE, STYR- MÅL OCH ÖVERSIKTLIGHET Generalplaneringens ledande tanke är att utarbeta en till sin karaktär strategisk och översiktlig generalplan för hela kommunen. Generalplanen styr också byggande och annan markanvändning utanför tätorterna. Generalplanen är inte till sin natur en s.k. områdesreserveringsplan som exakt anger den kommande markanvändningen. En noggrannare styrning för byggandet förverkligas med skilda delgeneralplaner för byområdena och detaljplaner för tätorterna. Delgeneralplanerna styrs av generalplanen. Generalplan för hela kommunen har som uppgift att styra byggandet och annan markanvändning utanför detalj- och delgeneralplaneområden. Planen måste alltså å ena sidan främst vara generell, men å andra sidan tillräckligt detaljerad för att kunna styra enskilda bygg- och andra projekt på glesbygdsområden. Det centrala syftet med generalplanearbetet är att ange den kommande samhällsstrukturen i Sibbo. Avsikten med generalplanen är att koncentrera utvecklandet av kommunens markanvändningsstrategier och principer. Planen utarbetas till en plan med rättsverkningar. Generalplanens målår är 2025. I slutet av år 2004 var kommunens invånartal 18 444. I strukturmodellerna varierar den uppskattade befolkningsmängden i de undersökta alternativen mellan 28 700 och 38 200 invånare till utgången av år 2025. Målsättningsplanen Sibbo 2020, som kommunfullmäktige godkände 5.4.2004, tas i beaktande också i planeringen av markanvändningen och vid utarbetandet av generalplanen. I enlighet med målsättningsplanen undersöks i arbetet alternativa strukturmodeller. I generalplanen används översiktliga planbeteckningar och bestämmelser som avser att stöda planens strategiska karaktär. Med planebeteckningarna och bestämmelserna markeras planerade miljöförändringar samt bevaras med planläggningsmässiga metoder konstaterade miljövärden. Avsikten med generalplanearbetet är att planera samhällsstrukturen och markanvändningen i Sibbo på ett allmänt plan med Sibbo som utgångspunkt och som en del av huvudstadsregionens och Östra Nylands områdesstruktur i utveckling. I generalplanen sammanpassar man olika funktioner, såsom boende, affärer, arbetsplatser, rekreation, skydd och trafik.

YLEISKAAVAN SELVITYKSET, RAPORTOINTI JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleiskaavaa palvelevat ympäristö-, vaikutusten arviointi- ja muut selvitykset laaditaan Yleiskaava 2025:n yleispiirteisyys ja strateginen ohjaustavoite huomioon ottaen. Käytettävissä olevien resurssien niukkuus huomioon ottaen ei myöskään ole tarkoituksenmukaista tehdä tarpeettoman yksityiskohtaisia selvityksiä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on tarvittavien lisäselvitysten tarpeellisuus arvioitava tapauskohtaisesti. 2.4 GENERALPLANENS UTREDNINGAR, RAPPORTERING OCH KONSEKVENS- BEDÖMNING Miljö-, konsekvens- och andra utredningar som betjänar generalplanen utarbetas med beaktande av översiktligheten och den strategiska styrningen i Generalplan 2025. Med beaktande av den knappa tillgången på resurser är det inte heller ändamålsenligt att göra alltför detaljerade utredningar. I en mer detaljerad planläggning bör behovet av tilläggsutredningar uppskattas från fall till fall. KUNNAN VISIO Sipoo 2020 -tavoitesuunnitelmassa kunnanvaltuusto on valinnut seuraavan vision pitkän aikavälin kehittämistyön lähtökohdaksi: Sipoo on itsenäinen, kaksikielinen, luonnonläheinen ja uudistushakuinen kunta, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä. Kuntavisiosta on johdettu seuraavat päätavoitteet: - korkeatasoinen elinympäristö - tasapainoinen väestönkasvu ja väestörakenne - vireä ja monipuolinen elinkeinoelämä - vahva yhteisöllisyys ja kuntaidentiteetti - lisääntyvä kuntien välinen yhteistyö - monipuolinen ja laadukas palvelutarjonta - osaava, sitoutunut ja hyvin johdettu henkilöstö - vakaa talous Maankäyttöstrategia: Kaavoitamme Sipoota toivotun kehityskuvan toteuttamiseksi. Vaalimme kaunista luonnon- ja kulttuuriympäristöä, joka on perintö aikaisemmilta sukupolvilta. Elinkeinostrategia: Pyrimme lisäämään yksityisten palvelujen ja työpaikkojen tarjontaa kasvavalle väestölle. Seuraavaan on koottu Sipoo 2020 -tavoitesuunnitelman mukaiset maankäytön ja ympäristön keskeiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. 2.5 KOMMUNENS VISION I Målsättningsplanen för Sibbo 2020 har kommunfullmäktige valt följande vision för utvecklingsprocessen: Sibbo är en självständig, tvåspråkig, naturnära och förnyelseinriktad kommun, där det är gott att leva, bo och arbeta. Utgående från kommunvisionen definieras åtta huvudmål i målsättningsplanen: - en högklassig livsmiljö - en balanserad befolkningstillväxt och befolkningsstruktur - ett aktivt och mångsidigt näringsliv - en stark samhällsgemenskap och kommunidentitet - ett utökat interkommunalt samarbete - ett mångsidigt och kvalitativt högtstående serviceutbud - en kunnig, engagerad och väl ledd personal - en stabil ekonomi Markanvändningsstrategin: Vi planlägger Sibbo för att förverkliga en önskad utvecklingsbild. Vi värnar om den vackra naturmiljön och kulturmiljön som är ett arv från tidigare generationer. Näringsstrategin: Vi strävar efter att öka utbudet av privat service och privata arbetsplatser för en växande befolkning. I det följande är de centrala målen och åtgärdsförslagen i enlighet med Målsättningsplanen 2020 samlade. 11

Pääkaupunkiseudun jatkuvan kasvun johdosta tulee asutus leviämään metropolialueen ulkopuolelle. Eri asumismuotoja tarjoavat houkuttelevat asuinalueet yhdessä hyvien liikenneyhteyksien kanssa vetävät puoleensa asukkaita. Sipoon sijainti, liikenneyhteydet ja vehreä luonnonympäristö - meren ja rannikkomiljöön läsnäolo - lisäävät kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Ympäristönäkökohdat huomioidaan kaikessa toiminnassa kehitettäessä hyvin toimivaa yhdyskuntaa hyvin suunniteltuine yhdyskuntarakenteineen. Kunta valvoo ja edistää ympäristönsuojelua siten, että asukkaille voidaan turvata viihtyisä ja virikkeinen elinympäristö ja siten, että luonnonvaroja käytetään järkevästi. Taajamat ja haja-asutusalueet täydentävät toisiaan ja täyttävät ihmisten erilaiset toiveet asuinympäristöstä. Erityisesti luonnon- tai kultturiympäristön kannalta merkittävät maa- ja metsätalousalueet säilytetään rakentamattomina luontokokonaisuuksina. Perusajatuksena on säilyttää laajat rakentamattomat metsä- ja peltoalueet ja harvaan asuttu jokimaisema. Asutus keskitetään taajama-alueille ja nykyisiin kyläkeskuksiin. Maaseutualueet säilytetään maaseutuna kuitenkin siten, että kyläkeskukset säilyvät elinvoimaisina. Saaristoalueisiin kiinnitetään maankäyttöä suunniteltaessa erityistä huomiota, koska niillä on merkitystä suurten ympäristöarvojen ja virkistyskäytön kannalta sekä mahdollisena elinkeinolähteenä. Kunta ohjaa aktiivisesti rakentamista siten, että pääosa uudesta asutuksesta keskitetään Nikkilän ja Söderkullan taajamiin. Taajamarakennetta eheytetään. Pientalovaltaista rakentamista suositaan. Kerrostaloasutusta suunnitellaan vain Nikkilään ja Söderkullaan. Lisäämällä kaavoitettujen tonttien tarjontaa vähennetään yhdyskuntarakenteen hajautumista. Asuinalueita rakennettaessa varmistetaan monipuolinen väestörakenne. Asuinalueita kaavoitettaessa varataan maa-alueita sekä peruspalveluihin että vapaa-ajantoimintoihin liittyviä toimintoja varten. Den fortgående tillväxten inom huvudstadsregionen kommer att leda till att bosättningen sprids ut utanför metropolområdet. Attraktiva bostadsområden som erbjuder olika boendeformer i kombination med goda trafikförbindelser kommer att locka till sig invånare. Sibbos läge, trafikförbindelserna och den gröna naturmiljön, inklusive havet och kulturmiljön, gör kommunen specielt attraktiv som boendeort. Man beaktar miljöaspekter i all verksamhet vid utvecklandet av ett välfungerande samhälle med en välplanerad samhällsstruktur. Kommunen övervakar och främjar miljövården så att en trivsam och stimulerande livsmiljö kan tryggas för invånarna och naturresurserna används på ett förnuftigt sätt. Tätorter och glesbygdsområden kompletterar varandra och uppfyller människornas olika önskemål om boendemiljö. Speciellt jord- och skogsbruksområden som är betydande ur natureller kulturmiljösynpunkt bibehålls som obebyggda naturhelheter. Grundtanken är att bevara de stora obebyggda skogs- och åkerområdena och det glest bebyggda ålandskapet. Bosättningen koncentreras till tätortsområden och nuvarande bysamhällen. Landsbygdsområdena bibehålls som landsbygd, dock så att bysamhällena förblir livskraftiga. Skärgårdsområdena ägnas speciell uppmärksamhet vid planeringen av markanvändningen. Det här gör man på grund av deras höga miljövärden och stora betydelse för rekreationsändamål och som en potentiell näringskälla. Kommunen styr aktivt utbyggnaden, så att huvuddelen av den nya bosättningen koncentreras till tätorterna Nickby och Söderkulla. Tätortsstrukturen kompletteras. Småskaligt byggande befrämjas. Endast i Nickby och Söderkulla planeras höghusbebyggelse. Ett utökat utbud av planlagda tomter minskar trycket att bosättningen ytterligare sprids över hela kommunen. Vid utbyggnaden av bostadsområden säkerställs en mångsidig befolkningsstruktur. Vid planläggningen av bostadsområden reserveras mark för olika servicefunktioner som hänför sig till såväl grundservice som fritidsaktiviteter. 12

Uusia työpaikka-alueita (esim. Bastukärr) kaavoitetaan ja Sipoonlahden teollisuusaluetta laajennetaan moottoritien varteen. Yritysten kanssa lisätään asuntojen sekä palvelu- ja liikerakennusten tuotantoa koskevaa yhteistyötä. Kaavoitusta, maa-alueiden ostoa ja myyntiä koskevat maapoliittiset periaatteet vahvistetaan. Kunta varmistaa maapoliittista asemaansa ja maaomaisuuden ja riittävän tonttivarannon saatavuutta laatimalla maapoliittisen ohjelman. On oltava selkeät pelisäännöt siitä, mitä kunta ostaa ja myy sekä minkä alueiden osalta kunta solmii maankäyttösopimuksia. Näiden tulee olla kunnan etujen mukaisia. Kunta hankkii omistukseensa ja kaavoittaa riittävästi maata voidakseen toteuttaa erilaisia palveluhankkeita järkevästi. Kaikessa kaavoituksessa otetaan huomioon, että infrastruktuuria tullaan laajentamaan väestönkasvun myötä. Vuosina 2004-2020 väestönkasvun oletetaan olevan keskimäärin enintään 2 % vuodessa. Näin ollen asukasluku kasvaisi noin 18 400:sta noin 26 000:een. Asukastiheys kasvaisi 51 henkilöstä 71 henkilöön/km2. Väestönkasvu 2 % vuodessa, väkiluku 2002 18 177 2005 19 300 2010 21 300 2015 23 500 2020 26 000 Kasvu ohjataan pääosin Nikkilään ja Söderkullaan. Nikkilän väkiluvun arvioidaan kasvavan 2 900 henkilöllä 7 200 henkilöön, kun taas Söderkullan väkiluvun arvioidaan enemmän kuin kaksinkertaistuvan kasvun ollessa 2 500 henkilöä, jolloin sen väkiluku on 4 600 vuonna 2020. Sipoon muiden osien väestön arvioidaan kasvavan yhteensä 2 400 henkillöllä 14 200 henkilöön vuonna 2020. Jos asuntokuntien keskikoko pienenee 2,6 henkilöstä taloutta kohden keskimäärin 2,5 henkilöön vuonna 2020, tarvitsee 26 000 henkilön väestö 10 400 asuntoa, ts. 3 500 uutta asuntoa. Pohjois- ja Keski-Sipoon asuntojen määrän arvioidaan lisääntyvän 1 800:lla 4000 asunnosta 5 800 asuntoon. Etelä-Sipoossa oletetaan asuntojen määrän lisääntyvän 1 700:lla 2 900 asunnosta 4 600 asuntoon. Nikkilässä asuntokanta lisääntyy 1 100 asunnolla ja Söderkullassa 1 000 asunnolla. 13 Nya arbetsplatsområden (t.ex. Bastukärr) planläggs och Sibbovikens industriområde utvidgas längs motorvägen. Kommunen utökar samarbetet med företagen beträffande produktionen av bostäder samt service- och affärsbyggnader. Principer för markpolitiken fastställs för planläggning, köp och försäljning av mark. Kommunen säkerhetsställer sin markpolitiska ställning och tillgången till markegendom och en tillräcklig tomtreserv genom ett markpolitisk program. Det skall finnas klara spelregler för vad kommunen skall köpa och sälja samt för vilka områden kommunen skall ingå markanvändningsavtal. Dessa bör gagna kommunens intressen. Kommunen skaffar i sin ägo och planlägger tillräckligt med mark för att kunna förverkliga olika serviceprojekt på ett förnuftigt sätt. I all planläggning beaktas att infrastrukturen kommer att utbyggas i och med att folkmängden växer. Befolkningstillväxten antas vara i genomsnitt högst 2 % per år under åren 2004-2020. I så fall växer folkmängden från ca 18 400 personer till ca 26 000 personer. Folktätheten stiger från 51 till 71 personer/km2. Befolkningstillväxten, 2 % per år, folkmängd 2002 18 177 2005 19 300 2010 21 300 2015 23 500 2020 26 000 Tillväxten styrs i huvudsak till Nickby och Söderkulla. Folkmängden i Nickby beräknas växa med 2 900 personer till 7 200 personer, medan man uppskattar att folkmängden i Söderkulla mer än fördubblas med en tillväxt på 2 500 personer till 4 600 personer år 2020. Befolkningen i de övriga delarna av Sibbo uppskattas sammanlagt växa med 2 400 personer till 14 200 personer år 2020. Om bostadshushållens medelstorlek minskar från 2,6 personer per hushåll till i genomsnitt 2,5 personer år 2020, behöver en befolkning på 26000 personer 10 400 bostäder, dvs. 3 500 nya bostäder. Antalet bostäder i norra och mellersta Sibbo uppskattas öka med 1 800, från 4 000 till 5 800 bostäder. I södra Sibbo antas bostäderna öka med 1 700, från 2 900 till 4 600 bostäder. I Nickby utökas bostadsbeståndet med 1 100 bostäder, i Söderkulla med 1 000 bostäder.

Maankäyttö ja ympäristö - toimenpiteet: Laaditaan kattava yleiskaava. Kunta osallistuu aktiivisesti ylikunnallisiin selvityksiin ja hankkeisiin. Yleiskaavoituksessa tutkitaan kunnan yhdyskuntarakenteen vaihtoehtoja kokonaisuus huomioiden. Haja-asutusalueelle rakentamista ohjataan toivotulla tavalla muun muassa laatimalla kyläalueiden osayleiskaavoja. Kunta luo vetovoimaisia työpaikkatontteja yrityksille kiirehtimällä työpaikkakaavojen laadintaa ja priorisoimalla työpaikka-alueiden infrastruktuurin rakentamista. Lisäksi kunta konkretisoi Sipoonlahden työpaikka-aluetta koskevia ideoita sekä hankkii maa-alueita ja solmii aluetta koskevia sopimuksia. Maapoliittiset periaatteet vahvistetaan. Maanhankintaa lisätään. Hintapolitiikka: hinnat pidetään markkinahintoihin nähden kohtuullisella tasolla. Vuosittain tarkistettava asunto-ohjelma laaditaan. Nikkilän ja Söderkullan keskusta-alueiden vetovoimaa lisätään rakentamisen ja lähiympäristön laatuvaatimuksia korottamalla. Sipoon ympäristön tilaa selvitetään ja ympäristöpoliittinen ohjelma laaditaan. Haarajoen aseman vaikutus kaavoituksellisiin toimenpiteisiin selvitetään. RAKENNEMALLIEN TAUSTAA Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan laatiminen on parhaillaan vireillä ja siitä on keväällä 2005 valmistunut ensimmäinen kaavaluonnos. Maakuntakaavan laadintaan liittyen on tehty useita ylikunnallisia ja -maakunnallisia selvityksiä, joihin myös Sipoon kunta on osallistunut. Nämä selvitykset ovat keskittyneet alueidenkäytön suunnittelun eri teemoihin. Tällaisia selvityksiä ovat mm. Helsingin seutu - Porvoo aluerakenneselvitys (HesPo) sekä Sipoonkorpityöryhmä II. 2.6 14 Markanvändningen och omgivningen - åtgärder: En heltäckande generalplan uppgörs. Kommunen deltar aktivt i interkommunala utredningar och projekt. I generalplaneringen underöks olika samhällsstrukturella alteravtiv för kommunen som helhet. Byggandet på glesbygden styrs på ett önskvärt sätt bland annat genom att det görs upp delgeneralplaner för byområden. Kommunen skapar attraktiva arbetplatstomter för företag genom att påskynda uppgörandet av arbetsplatsplaner och priorisera utbygganden av infrastrukturen på arbetsplatsområdena. Dessutom konkretiserar kommunen idéerna gällande Sibbovikens arbetsplatsområde samt skaffar mark och får till stånd avtal för området. Markpolitiska principer fastställs. Markanskaffningarna utökas. Prispolitiken: priserna hålls på en skälig nivå med beaktande av marknadspriserna. Ett bostadsprogram utarbetas. Det granskas årligen. Dragningskraften i centrumområdena i Nickby och Söderkulla ökas genom att kvalitetskraven höjs beträffande byggandet och närmiljön. Miljöns tillstånd i Sibbo klarläggs och ett miljövårdspolitisk program görs upp. Hur stationen i Haarajoki kommer att påverka kommunens planmässiga åtgärder utreds. STRUKTURMODELLERNAS BAKGRUND Utarbetandet av en landskapsplan för hela Östra Nyland är anhängiggjord och det första planutkastet har färdigställts under våren 2005. I anslutning till landskapsplanen har flere överkommunala och landskapsöverskridande utredningar gjorts i vilka också Sibbo kommun har medverkat. Dessa utredningar har koncentrerats till olika teman inom områdesanvändningen. Dylika utredningar är bl.a. Helsingforsregionen-Borgå regionstrukturutredning (HesPo) samt arbetsgruppen II för Sibbo storskog.

Edellisessä tutkittiin Keski- ja Etelä-Sipoota osana Helsingin, Vantaan, Keravan ja Porvoon muodostamaa kokonaisuutta. HesPoloppuraportissa esitettiin neljä erilaista rakennemallia, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet myös yleiskaavan rakennemallien laadintaan. Sipoonkorpi II -työryhmässä tarkasteltiin Sipooseen ja Vantaalle sijoittuvaa Sipoonkorven metsäaluetta ja siihen kohdistuvia erilaisia paineita ja tavoitteita. Tässä julkaisussa esitetyt mallit on työstetty sipoolaisesta näkökulmasta naapurikuntia kuitenkaan unohtamatta. Tämän raportin esittämiä johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia on jo otettu huomioon Itä-Uudenmaan 28.2.2005 päivätyssä maakuntakaavaluonnoksessa. Söderkullan osayleiskaava tuli lainvoimaiseksi 10.2.2005. Rakennemalleissa on otettu tämän osayleiskaavan ratkaisut soveltaen huomioon. Sipoon, Keravan, Itä-Uudenmaan liiton, Uudenmaan liiton ja Ratahallintokeskuksen yhteistyönä tilaama Kerava-Nikkilä -vyöhykkeen joukkoliikenne- ja maankäyttöselvitys on valmistunut marraskuussa 2005. Selvityksessä tarkastellaan Keravan ja Nikkilän välistä aluetta ja erityisesti olemassa olevan rautatien hyödyntämistä mahdolliseen henkilöliikenteeseen. Kunta on laatinut Sipoon yhdyskuntarakenne 2005 -selvityksen, joka on valmistunut lokakuussa 2005. Tämä selvitys on toiminut yhtenä perusselvityksenä rakennemallien laadinnassa sekä suuraluejakoa (s.16) määriteltäessä. Kunnan rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman inventointi on käynnissä. Työ valmistuu vuoden 2005 aikana. Luonto- ja meluselvitykset ovat käynnistyneet loppuvuodesta 2005. Luontoinventoinnit tehdään pääosin vuonna 2006. Rakennemalleja on kuusi, eikä niitä ole esitetty missään erityisessä järjestyksessä. Rakennemallit on esitetty tarkemmin mittakaavassa 1:100000 erillisellä esittelytaululla, jonka selostuksena tämä raportti toimii. I den föregående granskades mellersta och södra Sibbo som en del av den helhet som Helsingfors, Vanda, Kervo och Borgå bildar. I HesPo:s slutrapport presenterades fyra olika strukturmodeller vilka för sin del också har påverkat utarbetandet av strukturmodellerna för generalplanen. I arbetsgruppen för Sibbo storskog granskades Sibbo storskogs skogsområde, som är beläget mellan Sibbo och Vanda, och de tryck och mål som ställs på det. De modeller som presenteras i denna publikation har utarbetats ur Sibbos synvinkel utan att ändå glömma grannkommunerna. De slutsatser och åtgärdsförslag som presenteras i denna publikation har redan tagits i beaktande i utkastet till landskapsplan 28.2.2005. Söderkulla delgeneralplan vann laga kraft 10.2.2005. I strukturmodellerna har lösningarna i delgeneralplanen tagits i beaktande. Kollektivtrafik- och markanvändningsutredningen för Kervo-Nickby-zonen som Sibbo, Kervo, Östra Nylands förbund, Nylands landskapsförbund och Banförvaltningscentralen tillsammans har beställt, blir färdig i slutet av år 2005. I utredningen granskas området mellan Kervo och Nickby och i synnerhet utnyttjandet av den befintliga järnvägen för eventuell persontrafik. Kommunen har utarbetat utredningen Sibbo samhällsstruktur 2005 som blev färdig i oktober 2005. Utredningen har fungerat som en av grundutredningarna vid utarbetandet av strukturmodellerna, samt vid indelningen i storområden (sid.16). Inventeringen av kommunens byggnadskultur och kulturlandskap är under arbete. Arbetet blir färdigt under år 2005. Natur- och bullerutredningarna har påbörjats i slutet av år 2005. Naturinventeringarna görs i huvudsak år 2006. Sturkturmodellerna är sex till antalet och de presenteras i en slumpmässig ordningsföljd. Strukturmodellerna presenteras närmare på en separat plansch i skalan 1:100 000. Denna rapport fungerar som beskrivning till planschen. 15

Rakennemalleista tehtyjen päätösten pohjalta valmistellaan kunnan kehityskuva yleiskaavan laadintaa varten. Haja-asutusalueille suuntautuvan asutuksen vaatiman pinta-alan esittämiseen on käytetty kussakin rakennemallissa rasteroitua pintaalaneliötä. Neliön pinta-ala on samassa mittakaavassa rakennemallien kartan kanssa ja se kuvastaa haja-rakentamiseen tarvittavan alueen laajuutta kussakin rakennemallissa seuraavan 20 vuoden aikana. Vertailua varten myös rakennemallissa asemakaavoitetuille alueille sijoittuvien uusien asuntojen vaatima pinta-ala on esitetty ruskeana pinta-alaneliönä. Rakennemalleissa on pyritty käyttämään mahdollisimman vähän erilaisia merkintöjä, pitäen mielessä tavoitteena olevan yleiskaavan yleispiirteisyys. Jokaiseen rakennemalliin on osoitettu Kilpilahden varatie ja sen tarvitsema eritasoliittymä. Kunkin rakennemallin kohdalla on kuvattu myös sanallisesti mallin olennaisimmat ratkaisut ja sisältö. Kommunens utvecklingsmodell för utarbetandet av generalplanen bereds med besluten från strukturmodellerna som grund. För att presentera den areal som krävs för boende som riktar sig till glesbygdsområden har i varje strukturmodell använts rastrerade kvadrater. Kvadraten är i skala med kartan och den beskriver i varje strukturmodell storleken på området som behövs för byggande under de kommande 20 åren. Som jämförelse presenteras den areal som krävs för nya bostäder på detaljplaneområden med bruna kvadrater. Med tanke på den översiktlighet man har som mål i generalplanen har man i strukturmodellerna strävat efter att använda så få olika beteckningar som möljligt. I varje strukturmodell har anvisats Sköldviks reservväg och den planskilda korsning den fordrar. I varje strukturmodell har också de väsentligaste lösningarna och innehållet beskrivits i ord. SUURALUEET Kunta on yleiskaavatyötä varten jaettu kuuteen suuralueeseen, jotka on esitetty oheisella kartalla. Suuraluejaon perusteena on käytetty Sipoon yhdyskuntarakenne 2005 -selvitystä. Suuralueet ovat: 1. Paippinen - Linnanpelto 2. Nikkilä - Talma 3. Hindsby - Itäsalmi 4. Box 5. Söderkulla 6. Rannikko ja saaristo Suuralueiden rajaus ei noudattele tilastoalueiden rajoja. 2.7 STOROMRÅDENA Kommunen är för generalplanearbetet indelad i 6 st. storområden enligt bifogande karta. Som grund för indelningen har använts Sibbo samhällsstruktur 2005. Storområdena är: 1. Paipis - Borgby 2. Nickby - Tallmo 3. Hindsby - Östersundom 4. Box 5. Söderkulla 6. Kusten och skärgården Storområdenas gränsdragning följer inte statistikområdenas gränser. 16

17

3 RAKENNEMALLIT STRUKTURMODELLER A: HAULIKKO Yleiskuvaus Vaihtoehdon / suunnitelman johtoajatus: Viimeisen 25 vuoden kehitys jatkuu samankaltaisena. Omakotirakentaminen sijoittuu ympäri kuntaa taajamiin ja haja-asutusalueille suhteellisen tasaisesti. Kerros- ja rivitalorakentaminen sijoittuu kunnan kahteen päätaajamaan Nikkilään ja Söderkullaan. Uudisrakentamista sijoittuu vähiten Sipoonkorven ympäristöön ja kunnan koillisosiin. Omakotirakentamisesta n. 2/3 sijoittuu päätaajamien ja asemakaava-alueiden ulkopuolelle. Rakenne: Suuralue 1: Paippinen - Linnanpelto Ei muutoksia nykytilanteeseen. Rakentaminen sijoittuu sattumanvaraisesti. Haarajoen asema lisää rakentamispaineita haja-asutusalueelle. Suuralue 2: Nikkilä - Talma Asutus sijoittuu Nikkilän uusille asemakaavaalueille Itäisen Jokipuiston II ja kartanon laajennusalueille. Talman ja Martinkylän alueella rakenne säilyy kylämäisenä ja rakentaminen sijoittuu sattumanvaraisesti. Suuralue 3: Hindsby - Itäsalmi Ei olennaisia muutoksia. Asemakaava-alueiden ulkopuolella rakentaminen sijoittuu sattumanvaraisesti. Suuralue 4: Box Ei olennaisia muutoksia. Rakenne säilyy kylämäisenä ja rakentaminen sijoittuu sattumanvaraisesti. Boxin osayleiskaava-alueella ohjaus perustuu osayleiskaavaan. Suuralue 5: Söderkulla Asutus sijoittuu Taasjärven ympäristön, Hansaksen ja Eriksnäsin laajennusalueille. Västerskogin ja Massbyn alueella rakenne säilyy kylämäisenä. Västerskogin osayleiskaava-alueella ohjaus perustuu osayleiskaavaan. Suuralue 6: Rannikko ja saaristo Ei olennaisia muutoksia. Rakenne ei muutu, rakentamisen ohjaus perustuu rannikon ja saariston osayleiskaavaan. 3.1 A: HAGELGEVÄRET Allmänt Alternativets / planeringens ledande tanke: Utvecklingen fortsätter i samma takt som under de senaste 25 åren. Byggandet av egnahemshus fördelar sig relativt jämnt i kommunen, både i tätorter och på glesbygdsområden. Vånings- och radhusbyggandet sker i kommunens två huvudtätorter Nickby och Söderkulla. Minst nybebyggelse placeras i trakterna kring Sibbo storskog och kommunens nordostliga delar. Av egnahemsbyggandet placeras ca 2/3 utanför huvudtätorterna och detaljplaneområdena. Struktur: Storområde 1: Paipis - Borgby Inga förändringar jämfört med nuläget. Byggandet placeras slumpmässigt. Haarajoki station ökar byggnadstrycket på glesbygdsområdena. Storområde 2: Nickby - Tallmo Bosättningen placeras på de nya detaljplaneområdena Östanåparken II och Nickby gårds utvidgningsområden. På Tallmo och Mårtensby områdena bevaras den bylika strukturen och byggandet placeras slumpmässigt. Storområde 3: Hindsby - Östersundom Inga väsentliga förändringar. Byggandet utanför detaljplaneområdena placeras slumpmässigt. Storområde 4: Box Inga väsentliga förändringar. Den bylika strukturen bevaras och byggandet placeras slumpmässigt. Styrningen på Box delgeneralplaneområde grundar sig på delgeneralplanen. Storområde 5: Söderkulla Bosättningen placeras på Tasträsk området samt på Hansas och Eriksnäs utvecklingsområden. På Västerskog och Massby områdena bevaras den bylika strukturen. På Västerskog delgeneralplaneområde grundar sig styrningen på delgeneralplanen. Storområde 6: Kusten och skärgården Inga väsentliga förändringar. Strukturen förändras inte, styrningen av byggandet grundar sig på delgeneralplanen för skärgården och kusten. 18

HAULIKKO HAGELGEVÄRET 19

Mallin suhde 25 vuoden takaiseen kehitykseen: Ei muutoksia. Asunnot / väestö Väestö kasvaa keskimäärin enintään 2 % / vuosi. 28 700 asukasta vuonna 2025. Uusia asuntoja (asuntokunnan koko n. 2,5): 2 000 AO asuntoa haja-alueille, 1 000 AO asuntoa asemakaavaalueille ja 1 000 AKR asuntoa asemakaavaalueille. Uusia asuntoja yhteensä 4 000 vuoteen 2025 mennessä. Uusien asuntojen jakautuminen suuralueille: 1: 400 AO haja 2: 600 AKR ak, 500 AO ak, 400 AO haja 3: 400 AO haja 4: 350 AO haja 5: 400 AKR ak, 500 AO ak, 300 AO haja 6: 150 AO haja Eri asumismuotojen vaatimat maapinta-alat: AO haja: 2 000 ha AO ak: 200 ha AKR ak: 70 ha Yhteensä: 2270 ha Elinkeinoelämän kehittäminen / palvelut Työpaikat: Uudet työpaikka-alueet sijoittuvat Bastukärriin (100 000 kem2) ja Sipoonlahdelle (20 000 kem2). Bastukärrin alueelle sijoittuu pääosin logistiikan työpaikkoja. Uusia työpaikkoja vuonna 2025 n. 400 (Bastukärr) ja 100 (Sipoonlahti). Palvelut: Palvelut keskittyvät Nikkilään ja Söderkullaan. Liikenne Liikenne perustuu pääosin henkilöautojen käyttöön. Linja-autoliikenteen tarjonta säilyy nykyisellään. Kilpilahden uusi tieyhteys E18 -tielle toteutetaan. Tekninen huolto / infra Mömossenin jäteasematoiminta lopetetaan. Vesija viemäriverkostoa laajennetaan edelleen kyläkeskuksiin ja haja-asutusalueelle. Modellen i relation till utvecklingen under de senaste 25 åren: Inga förändringar. Bostäder / befolkningen Befolkningen växer i medeltal högst ca 2 % per år. 28 700 invånare år 2025. Bostäder (bostadshushållets storlek ca 2,5): 2 000 AO bostäder på glesbygdsområden, 1 000 AO bostäder på detaljplaneområden och 1 000 AKR bostäder på detaljplaneområden. Nya bostäder sammanlagt 4 000 år 2025. Fördelningen av de nya bostäderna på storområdena: 1: 400 AO gles 2: 600 AKR d, 500 AO d, 400 AO gles 3: 400 AO gles 4: 350 AO gles 5: 400 AKR d, 500 AO d, 300 AO gles 6: 150 AO gles Markyta som de olika boendeformerna kräver: AO gles: 2 000 ha AO detalj: 200 ha AKR detalj: 70 ha Sammanlagt:2270 ha Utvecklandet av näringslivet / tjänster Arbetsplatser: Nya arbetsplatsområden placeras i Bastukärr (100 000 m2-vy) och Sibboviken (20000 m2-vy). På Bastukärrområdet placeras huvudsakligen arbetsplatser inom logistiken. Nya arbetsplatser år 2025 ca 400 (Bastukärr) och 100 (Sibboviken). Tjänster: Tjänsterna koncentreras till Nickby och Söderkulla. Trafik Trafiken baseras huvudsakligen på användningen av personbilar. Utbudet av busstrafik förblir oförändrat. Den nya vägförbindelsen mellan Sköldvik och E18 förverkligas. Teknisk service / infra Mömossens avfallsverksamhet avslutas. Vattenoch avloppsnätet utvidgas ytterligare till bycentran och glesbygdsområdet. 20