Sisältö Johdanto... 3 Perustietoa Lindströmistä... 4 Organisaatio... 5 Lindströmin arvot ja missio... 6 Johtamisjärjestelmät... 7 Kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyö... 7 Taloudellinen vastuu... 9 Ympäristövastuu... 11 Sosiaalinen vastuu... 18 2
Johdanto Hyvä lukija Eettisesti kestävä ja vastuullinen tapa toimia ovat olleet ominaista Lindströmille läpi perheyrityksen 157- vuotisen historian. Lindström oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka allekirjoittivat Kansainvälisen kauppakamarin Kestävän kehityksen peruskirjan. Siitä alkaen yhtiö on seurannut ja raportoinut säännöllisesti ympäristövaikutuksiaan sidosryhmille. Lindström julkaisi ensimmäisen varsinaisen yhteiskuntavastuuraporttinsa vuonna 1999, nykyään raportointi kattaa myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun vastatakseen paremmin eri sidosryhmien tarpeisiin. Lindströmin yhteiskuntavastuun raportin päälinjauksia ohjaa sen toimialan erityispiirteiden lisäksi myös Global Reporting Initiative eli kansainvälinen GRI-standardi. Raportin avulla haluamme antaa kattavan kokonaiskuvan siitä, miten Lindström ja lindströmiläiset ovat vastanneet taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun asettamiin haasteisiin. Sidosryhmämme voivat luottaa toimintaamme myös tällä saralla. Jukka Roiha toimitusjohtaja 3
Perustietoa Lindströmistä Lindström on yritysten globaali kumppani, joka vahvistaa asiakkaidensa yrityskuvaa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Lindström on Suomessa tekstiilipalvelualan markkinajohtaja ja Euroopassa yksi johtavista alan yrityksistä. Lindström tarjoaa yrityksille ja yhteisöille kokonaisvaltaista tekstiilipalvelua. Lindström on asiakkaidensa yhteistyökumppani edistäen heidän liiketoimintaansa ja yrityskuvaansa omalla erikoisosaamisellaan ja työvaate-, matto-, hygienia-, ravintolatekstiili- ja teollisuuspyyhepalveluilla. Lindström-konserniin kuuluvat Lindström Oy emoyhtiönä, tytäryhtiö Comforta Oy Suomessa ja Comforta AB Ruotsissa sekä tytäryhtiöt Eestissä, Isossa-Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tsekissä, Unkarissa ja Venäjällä. Konsernin liikevaihto vuonna 2004 oli 157 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä oli keskimäärin 1 560, josta ulkomailla työskenteli 541 henkeä. Lindströmillä on Euroopassa yli 80 000 yritysasiakasta. Tulevaisuudessa Lindström tähtää entistä voimakkaammin kansainvälisille markkinoille. Yrityksen tavoitteena on sen vision mukaan olla markkinoiden paras tekstiilipalveluyritys, tarkastellaan menestystä sitten kokonaisedullisuuden, palvelun laadun, toimitusnopeuden ja -varmuuden tai taloudellisten mittareiden näkökulmasta. Lindströmin liiketoiminnassa ominaista on ollut paitsi yrityksen jatkuva kehittäminen ja toimialan valpas seuraaminen myös koko tekstiilipalvelualan kehittäminen. Lindstörm on mukana muun muassa Euroopan tekstiilipalveluyritysten järjestön European Textile Services Associationissa eli E.T.S.A.:n hallituksessa, komiteoissa ja kehittämishankkeissa ja tekee sitä kautta toimialalla merkittävää kehitystyötä. Lindströmin yrityskulttuuri nojaa vahvasti perheyritysperinteeseen: yritys on koko historiansa aikana ollut vain kahden suvun hallussa. Yrityksen johdossa on aina toiminut omistajasuvun jäsen. 4
Organisaatio Lindström-konsernin hallitus, johto ja osaamiskeskukset Lindström Oy on konsernin emoyhtiö, johon kuuluvat tytäryhtiö Comforta Oy Suomessa ja Comforta AB Ruotsissa sekä tytäryhtiöt Iso-Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tsekissä, Unkarissa, Venäjällä ja Virossa. Emoyhtiön hallituksessa ovat toimineet puheenjohtajana Heikki Marttinen ja varsinaisina jäseninä Kim Hanslin, Merja Kousa, Mika Pakarinen, Jukka Roiha, Mira Rimpinen ja Anssi Soila. Toimitusjohtajana on toiminut Jukka Roiha. Tilintarkastajana tilikaudella on toiminut KHT Kari Miettinen ja varalla PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Lotta Mäkelä. Konsernin johtoryhmään kuuluivat vuonna 2004 toimitusjohtaja Jukka Roiha, talousjohtaja Leena Lampén, investointi-, menetelmäkehitys- ja ympäristöjohtaja Pekka Niemi, henkilöstö- ja laatujohtaja Kirsti Leisio, Suomen maatoiminnoista vastaava johtaja Jyrki Ylijoki sekä ulkomaantoiminnoista vastaava johtaja Mika Hartikainen. Lindströmin hallinnosta vastaavat osaamiskeskukset, jotka huolehtivat hallinnon organisoinnista, sujuvuudesta ja ajantasaisuudesta sekä tuottavat sisäisiä asiantuntija- ja tukipalveluita konsernin sisällä. Lindströmin osaamiskeskukset ovat: Henkilöstö ja laatu Investoinnit, menetelmäkehitys ja ympäristö IT Ostot Talous ja raportointi Viestintä Hyvin organisoitu tuotanto ja markkinointi asiakastyytyväisyyden taustalla Lindströmin palveluiden markkinointi, myynti ja tuotanto on organisoitu kunkin maan toiminnoista vastaavan johtajan alaisuuteen. Lindström pyrkii muodostamaan luottamuksellisia, pitkäaikaisia ja asiakkaan tarpeiden mukaan kehittyviä kumppanuussuhteita. Näin Lindström pyrkii tuottamaan asiakkaalleen todellista vastinetta rahalle. Uusasiakashankinta sekä jatkuva yhteydenpito ja palvelu on organisoitu siten, että kussakin asiakastiimissä yhdistyy paras tuotteiden ja palveluiden osaaminen sekä halu palvella asiakasta. Tämä takaa mahdollisimman korkean asiakastyytyväisyyden. Asiakastyytyväisyyttä ja sen kehitystä seurataan tutkimuksin vuosittain. 5
Lindströmin arvot ja missio Lindströmin toimintaa ohjaavat arvot ovat: kannattava kasvu, pitkäaikainen asiakassuhde, vastuullisuus sekä innostus ja oppimisen ilo. Arvoja ja niiden näkymistä arjen työssä arvioidaan säännöllisesti muun muassa kehityskeskustelujen yhteydessä. Kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti vuosittain sekä toimihenkilöiden että tekstiilihuoltajien kanssa. Arvokeskustelua käydään myös yhteisissä tapaamisissa sekä sisäisen viestinnän kanavien kautta. Kannattava kasvu Lindströmin toiminta on kustannustietoista ja -tehokasta tämä takaa kannattavan kasvun. Johtamisen keinoin erilaiset hankkeet asetetaan tärkeysjärjestykseen yrityksen kokonaisedun kannalta. Kaikkien hankkeiden tulee tukea Lindströmin visiota. Päätöksiä tehdään kauaskantoisesti ja resurssit ohjataan tukemaan kasvua. Pitkäaikainen asiakassuhde Aito kumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja molemminpuolista liiketaloudellista hyötyä. Lindström kuuntelee asiakkaitaan, ennakoi asiakkaiden tarpeita ja tarjoaa kilpailukykyisiä palveluita. Asiakkaiden pyyntöihin reagoidaan viipymättä, muttei hätiköiden. Vastuullisuus Lindström ottaa huomioon toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Lindström toimii oikeudenmukaisesti, lakeja ja säädöksiä noudattaen sekä paikallisia kulttuureja kunnioittaen. Työnantajana Lindström on oikeudenmukainen ja vastuullinen. Edellytämme myös alihankkijoidemme ja yhteistyökumppaneidemme noudattavan näitä samoja periaatteita. Innostus ja oppimisen ilo Hyvä johtaminen, kannustava palaute ja koulutus varmistavat Lindströmin ja sen henkilöstön jatkuvan kehittymisen. Avoin, keskusteleva ilmapiiri rohkaisee uudistuksiin ja on edellytys niissä onnistumiselle. Missio Lindström on globaali B-to-B-partneri, joka vahvistaa asiakkaidensa näkyvää ilmettä ja imagoa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Palvelumme on vaivaton käyttää ja kokonaiskustannuksiltaan markkinoiden edullisin. Kannamme vastuuta toimintaympäristöstämme ja meitä arvostetaan työnantajana. Mission valinnat on määritelty liitteessä 1. 6
Johtamisjärjestelmät Laatujohtaminen ja asiakastyytyväisyys Lindströmin laadunhallintajärjestelmä perustuu ISO 9000 -standardiin. Ensimmäinen laatusertifikaatti myönnettiin vuonna 1997 Konalan palvelukeskukselle. Lindström Oy:n koko kotimaan toiminta on nyt liitetty saman sertifikaatin piiriin. Laadunhallintajärjestelmä ja sertifikaatti päivitettiin ISO 9001:2000 -standardin mukaiseksi syyskuussa 2001 ja uusittiin 2004. Ulkomaan tytäryhtiöt toimivat samojen periaatteiden mukaan ja ovat valmiita sertifioitavaksi heti, kun asiakaskunnan odotukset sitä edellyttävät. Laadunhallinnan jatkuvan hyvän tason takaa kattava sisäinen auditointijärjestelmä, jota päivitetään vuosittain asetettujen kehittämispainopisteiden mukaan. Näiden arviointien sekä valittujen toiminnan mittarien perusteella nimetään vuoden tulosyksikkö, vuoden palvelukeskus ja vuoden tytäryhtiö. Ympäristöjohtaminen Lindström allekirjoitti vuonna 1991 Kansainvälisen kauppakamarin laatiman Kestävän kehityksen peruskirjan. Se oli lähtölaukaus ympäristöjohtamisen kehittämiselle. Vuonna 1993 määriteltiin ensimmäisen kerran toiminnan ympäristövaikutukset, vaikka niistä merkittävimpiä oli seurattu jo vuodesta 1982 lähtien. Ympäristöpolitiikka laadittiin vuonna 1998. Samana vuonna myönnettiin ensimmäinen ISO 14001 -sertifikaatti Luumäen palvelukeskukselle. Vuoden 2004 tammikuun lopussa saman sertifikaatin alle kuuluivat edellisen lisäksi kaikki emoyhtiö Lindström Oy:n palvelukeskukset. Myös ulkomaan palvelukeskukset toimivat ympäristöjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Ympäristöohjelmasta kerrotaan tarkemmin Ympäristövastuuosiossa. Kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyö Lindström on vuosien kuluessa ollut alansa merkittävä kehittäjä. Vuonna 1950 yhtiö oli perustamassa Suomen Pesuteollisuusliitto ry:tä, jossa se toimi aktiivisesti vuoteen 2001. Tällöin Lindström siirtyi yksinomaan Yleisen teollisuusliiton jäseneksi. Yhtenä syynä lähtöön Suomen Pesuteollisuusliitosta oli se, että ammattimainen tekstiilien peseminen on enää hyvin pieni osa kokonaisvaltaista tekstiilipalvelua. Toinen ja edellistä merkittävämpi syy oli ammatillisen yhteistyön ja edunvalvonnan muuttuminen Euroopan laajuiseksi. Kun E.T.S.A. eli European Textile Service Association aloitti vuonna 1995 aloitti toimintansa, oli Lindström yksi sen perustajajäsenistä. Lindström on edelleen aktiivisesti mukana järjestön hallituksessa, eri komiteoissa ja kehittämishankkeissa. Vuonna 1960 Suomeen syntyi Lindströmin aloitteesta pesuloiden puolueeton laadunvalvonta, joka on nykyiseltä nimeltään Tekstiilihuollon laadunvalvonta. Lindströmin panos oli sen toiminnan kehittämisessä suuri vuoden 2002 loppuun asti, jolloin VTT päätti lopettaa tekstiilitutkimuksensa kokonaan. Lindström on rakentanut laatujärjestelmänsä vuosien kuluessa ja voi sisällyttää Tekstiilihuollon laadunvalvonnan kautta saadun prosessinvalvonnan siihen. Mukana kehittämässä hygieniavalvontaa Pesuloiden hygieniavalvonnan kehittämistä varten ja yhteisten Suomen laajuisten valvontamenetelmien ja raja-arvojen saamiseksi perustettiin vuoden 2002 lopulla työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Lindströmin edustaja. Työryhmä laati soveltamisohjeet ja riskianalyysimallin standardiin EN 14065 Tekstiilit - Pesulassa huolletut tekstiilit - Mikrobiologisen puhtauden hallinta. Lindström on sisällyttänyt standardin vaatimukset omaan laatujärjestelmäänsä ja ISO 9001 sertifikaattiinsa syksyllä 2004. 7
Nolla tapaturmaa Lindström liittyi vuonna 2004 Suomessa 0-tapaturmafoorumiin ja työsuojeluasioista vastaava henkilöstöpäällikkö kuuluu sen valtakunnalliseen johtoryhmään. Henkilöstöpäällikkö on jäsenenä myös pesuteollisuuden työalatoimikunnassa, jonka tavoitteena on edistää työsuojelutyötä pesuloissa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa Lindströmillä on kotimaassa hyvät yhteydet Tampereen teknilliseen yliopistoon ja Tampereen ammattikorkeakouluun. Molemmissa Lindströmin asiantuntijat käyvät vuosittain luennoimassa. Lisäksi Lindströmin edustajat ovat pitäneet vierailuluentoja Kauppakorkeakoulussa ja Helsingin avoimessa yliopistossa. Lindström järjestää vuosittain myös opiskelijavierailuita. Opinnäytetöitä ja erilaisia harjoitustöitä teetetään myös vuosittain. Suomessa vuonna 2004 kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita työllistettiin 184 henkilöä, joista Tutustu työelämään -nuoria oli 41. Lindström Award Lindström käynnisti syksyllä 2001 kansainvälisen yritysvaatesuunnittelukilpailun, Lindström Awardin. Kilpailun tavoitteena on tuoda uusia ajatuksia ja näkökulmia yritysvaatetukseen. Tarkoituksena on herättää tulevien ammattisuunnittelijoiden kiinnostus eri alojen tarpeisiin vastaavan yritysvaatetuksen suunnittelua kohtaan. Kilpailu pyrkii myös lisäämään tietoisuutta siitä, millainen rooli vaatetuksella on yrityskuvan rakentamisessa. Kilpailu on ohjattu ja kutsuun perustuva suunnittelukilpailu. Osallistujat ovat opiskelijaryhmiä, jotka työskentelevät ohjaavan opettajan avulla. Kilpailuun kutsutaan mukaan johtavia vaatesuunnittelijoita kouluttavia yliopistoja. Kilpailutyöt ja prototyypit suunnitellaan sekä valmistetaan yritys-casen pohjalta. Voittajatiimin jäsenet palkitaan henkilökohtaisella stipendillä. Lindströmillä on myös mahdollisuus lunastaa kilpailuehdotuksia tuotekehityksensä tarkoituksiin. Nyt kolmatta kertaa järjestettävän kansainvälisen suunnittelukilpailun osallistujilla on aikaa suunnitella kilpailuehdotuksiaan syyslukukauden 2005 ajan. Ehdotusten sisäänjättöaika on helmikuussa 2006, ja tulokset julkistetaan 30.3.2006. Sponsorointi Lindströmin yrityskulttuuri korostaa terveellisiä elämäntapoja ja henkistä hyvinvointia. Siksi mahdolliset sponsorointikohteet on valittu urheilun, liikunnan ja kulttuurin parista. Sponsorointisopimuksiin on näkyvyyden lisäksi pyritty sisällyttämään yhteisiä tapahtumia, joita voidaan hyödyntää asiakassuhteiden hoitamisessa ja henkilöstön Hyvän Olon Toiminnassa. Lindströmillä on yhteistyösopimus Suomen Tennisliiton kanssa Suomen naisten maajoukkueen tukemisesta ja mukana olosta huipputenniksen tukitiimissä. Lindström järjestää vuosittain henkilöstölleen tennisturnauksen, joiden yhteydessä järjestettävien kurssien aikana myös vasta-alkajien on mahdollista tutustua lajiin. Hyväntekeväisyys Lindström tekee joulun alla merkittävän lahjoituksen jollekin yleishyödylliselle kohteelle. Hyväntekeväisyysvarat on keskitetty tähän yhteen kohteeseen ja muita tukimuotoja ei poikkeustapauksia lukuun ottamatta harjoiteta. Vuonna 2004 Lindström lahjoitti 10 000 euroa Unicefi n Lahjoita lukutaito -keräykseen. 8
Taloudellinen vastuu Yrityksen toiminta on oikeutettua vain, jos se on taloudellisesti kannattavaa. Terve kasvu on yrityksen kehittymisen ja menestymisen perusedellytys. Yrityksen hyvä talous on myös vastuullisen toiminnan perusta. Lindströmin liikevaihto on kasvanut tasaisesti viimeisinä vuosina, ja yrityksen taloudellinen tulos on ollut hyvä. Katsaus vuoden 2004 toimintaan Konsernin liikevaihto kasvoi 5,5 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 157 milj. euroa (ed. vuonna 149 milj. euroa). Ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2004 oli 38 milj. euroa eli 24,6 prosenttia (ed. vuonna 20,6 prosenttia). Uusien asiakkaiden hankinta sujui koko konsernin osalta suunnitelmien mukaisesti. Teollisuusyritysten työvoiman vähennykset ja yritysten pyrkimys karsia kustannuksia vaikuttivat Lindströmin kotimaan laskutukseen. Tämän vuoksi konsernin liikevaihdon kasvu jäi tavoitteesta. Suomen ulkopuolella liikevaihdon kasvu oli 25,8 prosenttia (ed. vuonna 27,3 prosenttia). Konsernin voitto ennen veroja oli 21,7 milj. euroa (ed. vuonna 11,4 milj. euroa). Tuloksen parannus johtui lähinnä liikearvopoistojen merkittävästä pienenemisestä, tulokseen vaikuttavien kurssierojen positiivisesta muutoksesta sekä kustannustehokkuuden paranemisesta. Varsinkin ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos parani huomattavasti. Konsernin nettoinvestoinnit olivat 6,6 milj. euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 10,1 milj. euroa. Suurimmat investoinnit tehtiin Unkarin ja Puolan tytäryhtiöihin sekä Suomessa Koskelon mattopesulaan ja Oulun käsipyyhepesulaan. Vaasan kiinteistö myytiin tilikauden aikana. Investoinnit rahoitettiin tulorahoituksella. Konsernin maksuvalmius oli erinomainen koko kertomusvuoden ajan. Konsernissa työskenteli vuoden lopussa 1 604 henkilöä, joista reilu kolmannes Suomen ulkopuolella. Henkilöstön hyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen panostettiin erilaisin toimenpitein kertomusvuoden aikana. Lindström-konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuonna 2005 jonkin verran vuotta 2004 enemmän. Varsinkin kansainvälisen toiminnan oletetaan kasvavan edelleen merkittävästi. Liiketoimintaa laajennetaan perustamalla tytäryhtiö Romaniaan ja Kiinaan vuoden 2005 aikana. Suomessa palvelutarjontaa monipuolistetaan muun muassa aloittamalla työsuojaintuotteiden myynti. Tulevaa kehitystä ja kilpailukykyä silmälläpitäen aloitettiin vuoden 2005 alussa IT-2008 projekti tarkoituksena kehittää uudet, entistä paremmin toimintaa ja sitä kautta myös asiakasta palvelevat operatiiviset tietojärjestelmät. Kiinaan perustettiin vuoden 2004 loppupuolella edustusto, jonka tehtävänä on kartoittaa uusia hankintalähteitä ja valvoa, että Lindströmin ostamat tuotteet valmistetaan eettisesti kestävällä tavalla. Kannattavuuden ennakoidaan säilyvän hyvällä tasolla. Seuraavan vuoden investointien arvioidaan olevan kertomusvuotta suuremmat. Merkittävimmät investoinnit on suunniteltu tehtäväksi Lindström Oy:n Unkarin ja Pietarin tytäryhtiöissä sekä Comforta Oy:n Ruotsin tytäryhtiössä. Suomessa suurin investointi tulee olemaan Turun pesulan uusiminen. Tulorahoituksen ja konsernin rahavarojen 31.12.2004 arvioidaan riittävän suunniteltuihin investointeihin. 9
Tilinpäätöksen avainluvut Seuraavilla tunnusluvut osoittavat, miten yritys on selviytynyt keskeisistä taloudellisista osa-alueista: toiminnan laajuus, tuloksentekokyky ja kannattavuus, vakavaraisuus sekä maksuvalmius. Kuvasta nähdään myös kehitys näiden tekijöiden osalta viiden viimeisen vuoden aikana. 10
Ympäristövastuu Ympäristöpolitiikka on osa laatupolitiikkaa Lindström on panostanut laadun kehittämiseen jo runsaan vuosikymmenen ajan ja ympäristöasioiden hoito on ollut osa yrityksen kehittämistyötä ja vastuullista toimintaa. Ympäristöpolitiikka on määritelty seuraavasti: Lindström on allekirjoittanut kansainvälisen Kestävän Kehityksen peruskirjan, jonka myötä olemme sitoutuneet ottamaan huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa toimintamme ympäristövaikutukset sekä täyttämään lakien ja asetusten vaatimukset kaikessa toiminnassamme. Kukin toimintayksikkö laatii vuosittain oman ympäristöohjelmansa, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet kuormituksen pienentämiseksi, mikä takaa koko konsernin tasolla ympäristönsuojelun tason jatkuvan parantamisen. Koulutamme henkilökuntaamme tuntemaan tehtäviinsä liittyvät ympäristövaikutukset ja toimimaan ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. Tiedotamme ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista alihankkijoillemme ja edellytämme heidän noudattavan ympäristömyötäisiä toimintatapoja. Edellytämme myös merkittävimmiltä tavarantoimittajiltamme selvitystä ympäristöasioiden hoidosta. Säännöllinen ympäristövaikutusten seuranta ja kehittäminen Lindström kehittää toimintaansa ja prosessejaan jatkuvasti tavoitteenaan toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen pienentäminen. Tekstiilipalvelun merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät tuotteiden huollosta. Säännöllisesti seurattavia vaikutuksia ovat: pesuloiden energian kulutus (sähkön ja höyryn tuottamiseen käytetty polttoaine) veden kulutus pesukemikaalien valinta ja kulutus jäteveden laatu pakkausmuovin käyttö jakelukilometrit ja niiden aiheuttamat päästöt jätteiden lajittelu ja kierrättäminen, kokonaisjätemäärä sekä kaatopaikalle toimitetun jätteen määrä toiminnan hiilidioksidipäästöt. Näitä tekijöitä seurataan sekä kokonaismäärinä että suhteutettuna pestyihin tekstiilikiloihin. Kunkin tekijän kehitystä seurataan palvelukeskustasolla kuukausittain ja niille asetetaan vuosittain parannustavoitteet ja pidemmän aikavälin päämäärät. Palvelukeskusten suhteelliset kulutukset vaihtelevat melkoisesti riippuen niiden pesemistä tekstiileistä. Tekstiilivalikoimat palvelukeskusten välillä voivat myös muuttua sisäisten siirtojen myötä, minkä vuoksi tässä raportissa tarkastellaan ympäristötekijöiden yhteen laskettua kehitystä koko konsernin tasolla. Vuodesta 2000 alkaen energian ja veden kulutusten seurannassa ovat olleet mukana kaikki Lindströmin palvelukeskukset Suomessa ja ulkomailla. Pesuaineiden, muovien, kuljetusten sekä hiilidioksidipäästöjen laskennassa ovat toistaiseksi mukana ainoastaan kotimaan palvelukeskukset. Kokonaisvaltainen tekstiilipalvelu on ekotehokasta toimintaa Ekotehokkuudella tarkoitetaan tuotteen tai palvelun valmistuksen ja elinikäisen käytön aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta suhteessa tuotteesta tai palvelusta saatuun hyötyyn. Mitä pidempi käyttöikä tai käyttökertojen määrä tuotteilla on, sen tehokkaammin sen valmistukseen käytetyt materiaalit tulevat hyödynnettyä ja sitä ekotehokkaammasta tuotteesta on kyse. Tekstiilipalvelujen ekotehokkuus perustuu tuotteiden pitkään käyttöikään ja tuotteen koko elinkaaren hallintaan ympäristön kannalta edullisimmalla tavalla. Toimintaketjuun kuuluvat tuotteiden valinta ja hankinta, niiden huolto läpi koko käyttöajan sekä loppuun käytettyjen tuotteiden hävittäminen. Ekotehokkuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös tuotteen valmistuksessa kuluneet raaka-aineet, energia, käytetyt kemikaalit ja päästöt. 11
Tuotteita huolletaan 20-200 kertaa niiden eliniän aikana käyttötarkoituksesta riippuen. Tekstiilien käyttöikä pyritään saamaan mahdollisimman pitkäksi valitsemalla niin asiakkaan tarpeisiin ja käyttöolosuhteisiin kuin huoltoonkin parhaiten soveltuvat materiaalit ja tuotteet. Lisäksi pesu- ja viimeistelyprosessin aiheuttama kuluminen on hallittava ja tuotteita on korjattava huoltokierron aikana. Lindströmin palvelu kattaa laajasti monien eri alojen yritysten ja yhteisöjen tekstiilitarpeet. Tuotevalikoima kattaa työvaatteet, hotelli- ja ravintolatekstiilit, matot, käsihygieniatuotteet sekä teollisuuspyyhkeet. Tekstiilipalvelut tukevat yritysten tavoitetta keskittyä tuottavaan ydinosaamiseensa. Samalla ne varmistavat, että tekstiilien huolto hoidetaan ammattitaitoisesti ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen. Vuokratulla kierrätettävällä tekstiilillä korvataan kertakäyttöisiä tuotteita ja vähennetään sitä kautta syntyvää jätettä. Lindström-rullapyyhe, jota pestään elinkaarensa aikana yli 100 kertaa, vastaa noin 24 000 kertakäyttöistä paperipyyhettä. Yhdestä loppuun käytetystä rullapyyhkeestä kertyy kiinteää jätettä 2 kiloa, vastaavasta määrästä kertakäyttöisiä pyyhkeitä tulee 80 kiloa jätettä. Vuokrattava, imukykyinen ja kierrätettävä teollisuuspyyhe vastaa 5-6 kertakäyttöpyyhettä. Kankaista pyyhettä voidaan käyttää noin 20 kertaa eli samana aikana kertakäyttöisistä pyyhkeistä syntyvä jätemäärä on moninkertainen kangaspyyhkeeseen verrattuna. Pyyhintään kelpaamattomat teollisuuspyyhkeet hyödynnetään imeytysmattojen raaka-aineena, mikä kaksinkertaistaa teollisuuspyyhkeen käyttöiän. Tuotteiden valinta vaikuttaa ekotehokkuuteen Ympäristömyötäisten tekstiilien valintaa helpottamaan on tekstiileille laadittu kansainvälisiä ympäristömerkkejä. Niiden kriteereissä asetetaan vaatimuksia tekstiilien tuotannolle sekä valmiin tuotteen kemikaalijäämille. Yleisin näistä on Öko-tex Standard 100 -ympäristömerkki. Suurimmalla osalla Lindströmin käyttämistä työvaatekankaista ja hotellitekstiileistä on jo Öko-tex-merkki. EU:n ympäristömerkin EU-kukan vaatimusten täyttämistä on seurattu vuoden 2004 alusta ja samalla selvitetään, milloin ne voidaan ottaa tuotteiden valintakriteereiksi. Lisäksi Lindströmin käsipyyherullajärjestelmällä on Pohjoismainen ympäristömerkki, joka varmistaa koko palveluprosessin ohella myös rullapyyhkeen materiaalin ympäristömyötäisyyden. Lindström on myös itse selvityttänyt tuotteiden valmistuksen ympäristövaikutuksia teettämällä aiheesta väitöskirjan. Vuonna 1997 valmistuneessa väitöskirjassa The Ecology of Textiles and Textile Services todettiin, että hotellitekstiilien valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat noin kymmenen prosenttia tuotteen koko elinajan aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Mahdollisimman pitkän käyttöiän varmistamiseksi kaikki vuokrattavat tuotteet testataan huolellisesti ennen niiden hyväksymistä vuokratuotevalikoimiin. Tällöin selvitetään tuotteen sopivuus asiakkaan tarpeisiin ja käyttöolosuhteisiin sekä tuotteen kesto-ominaisuudet kuten lujuus, värinkesto ja kulutuksen, pesun ja viimeistelyn kesto. Tuotteiden alkuperä ja valmistaminen sekä sosiaalisen vastuun että ympäristövastuun osalta on selvitetty joko itse auditoiden tai valmistuttaja on selvittänyt tilanteen valmistuskohteessa ja raportoinut siitä Lindströmille. Ympäristölupien tarve vaihtelee paikkakunnittain Ympäristösuojelulain ja ympäristönsuojeluasetuksen mukaan pesuloiden, jotka pesevät yli 500 kiloa päivässä tekstiilejä, tulee hakea ympäristölupa. Lindströmin kaikki palvelukeskukset ylittävät tämän rajan. Ennen lain voimaantuloa toiminnassa olleiden laitosten ympäristöluvanvaraisuus on kuitenkin ratkaistu paikkakunnittain ympäristöviranomaisten tekemien tarkastusten perusteella. Konsernin 18 laitoksesta kuusi ei ole tarvinnut lupaa, muille lupa on joko haettu tai prosessi on kesken. 12
Energian käyttö tehostui entisestään Toiminnan laajentuminen on lisännyt energian kokonaiskulutusta, mutta kulutus tuotettua yksikköä kohden on pystytty pitämään kurissa. Energiankulutusluvuissa on mukana kiinteistöjen sähkön kulutus, kiinteistöjen lämmitysenergia sekä höyryn tuottamiseen käytetty polttoaine. Kiinteistöjen lämmityksen osuus kokonaisenergian kulutuksesta vaihtelee vuosittain seitsemästä yhdeksään prosenttiin eikä sen korjaamista paikkakunnittain astepäiväluvuilla ole toistaiseksi tehty. Tavoitteet ja päämäärät on asetettu edellä mainituista seikoista johtuen prosessienergian kulutukselle, johon lasketaan kiinteistöjen sähkön ja höyryn tuottamiseen käytetyn polttoaineen kulutus. Prosessienergian kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 30 prosenttia. Syynä energian suhteellisen kulutuksen jatkuvaan vähenemiseen on pesujen painopisteen siirtyminen entistä vähemmän energiaa kuluttaviin tuotteisiin. Myös veden kulutuksessa saadut säästöt sekä pesuloissa tehdyt pienet energiansäästötoimenpiteet vaikuttavat. Prosessienergian kulutus väheni vuonna 2004 viisi prosenttia, mikä oli selvästi enemmän kuin tavoitteeksi asetettu noin yhden prosentin parannus. Päämääränä vuoden 2008 loppuun mennessä on vähentää prosessienergian kulutusta 13 prosenttia verrattuna vuoden 2003 toteutumaan. Sähkönkulutus muodostuu monista tekijöistä Palvelukeskusten kiinteistöjen koko sähkön käytöstä yksi kolmannes kuluu tuotantokoneiden ja laitteiden pyörittämiseen, yksi kolmannes ilmastointiin ja loput valaistukseen ja muihin pieniin sähkölaitteisiin. Pesumäärien kasvaessa tuotantokoneiden sähkön kulutus kasvaa samassa suhteessa. Useimmiten tuotannon kasvu kuitenkin vaikuttaa koneiden käytön tehostumiseen, ja sitä kautta kulutus tuotettua yksikköä kohden pienenee. Tuotantomäärät vaikuttavat vain välillisesti ilmastoinnin ja valaistuksen sähkönkulutukseen. Kulutus tuotettua yksikköä kohden on luonnollisesti sitä pienempi, mitä enemmän tekstiilejä yhdessä vuorossa pystytään pesemään. Suunnittelemattomat ylityöt ja vajaat vuorot huonontavat tilannetta olennaisesti. Sähkön kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden nousi pesuloiden automatisoinnin ja työskentelyolosuhteiden parantamisen myötä 1990 luvun lopulla. Nousu saatiin kuriin 2000-luvun alussa ja tällä hetkellä kulutus on jälleen laskussa. Vuoden 2004 aikana sähkön kulutus laski yli seitsemän prosenttia. Syynä näin suotuisaan kehityksen olivat mm. tuotannon vuorojärjestelyt sekä tuottavuuden selkeä nousu. Pohjoismainen ympäristömerkintä on laatinut ympäristömerkin kriteerit vesipesuloille vuonna 2001. Lindströmin sähkökulutus on kaikilla tuoteryhmillä alle näiden kriteerien. 13
Höyryn käyttö tehostuu Pesulat käyttävät paineistettua höyryä pesuveden lämmitykseen sekä pyykin viimeistelemiseen ja kuivaamiseen joko mankeleissa, viimeistelytunneleissa tai rumpukuivaajissa. Nämä työvaiheet ovat pesuloiden suurimpia energian kuluttajia. Neljä Lindströmin palvelukeskusta käyttää höyryn tuotantoon maakaasua, kahdeksan vähärikkistä polttoöljyä, kaksi ostaa höyryn valmiina ja kaksi käyttää propaanikaasua. Lindströmin tavoitteena on siirtyä maakaasun käyttöön siellä, missä sitä on tarjolla. Polttoaineen kulutukseen vaikuttavat oleellisesti kattilalaitosten kunto ja oikea käyttö sekä höyryä käyttävien koneiden tehokas käyttö. Höyry- ja lauhdelinjojen eristyksillä sekä lämmön talteenotolla kuivureiden poistoilmasta ja jätevedestä pienennetään polttoaineen kulutusta entisestään. Pesu- ja viimeistelyprosesseihin kulunut lämpöenergia pestyä tekstiilikiloa kohden on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 29 prosenttia. Vuonna 2004 kulutus pieneni viisi prosenttia, ulkomaan yksiköissä jopa 10 prosenttia. Suurimpana syynä suotuisaan kehitykseen olivat mattopesuloissa toteutetut veden ja energian säästötoimenpiteet sekä pesujen painopisteen siirtyminen vähemmän lämpöenergiaa kuluttaviin tuotteisiin. Myös matalalämpöpesun käyttöönotto työvaatepesuloissa näkyy sekä energian ja veden kulutuksen pienenemisenä. Pohjoismaisen ympäristömerkinnän vesipesuloille asettamat lämpöenergian kulutuksen kriteerit alittuvat kaikilla tuoteryhmillä. Pesuaineiden valinnassa ratkaisevat myös ympäristönäkökohdat Pesukemikaalit valitaan siten, että ne kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Valinnassa otetaan huomioon seuraavat seikat: Tensidit ovat luonnossa hajoavia. Optisia kirkasteita ei käytetä, sillä ne eivät hajoa luonnossa. Fosfaatteja ei ole lainkaan tai fosfaattipitoisuus on alhainen. Kloorivalkaisun sijasta käytetään vetyperoksidivalkaisua siellä, missä se on pesutuloksen kannalta mahdollista. Tuotteet ovat tiiviissä muodossa. Pesuaineet on pakattu kierrätettäviin palautusastioihin tai astiat kerätään uusiokäyttöön. Pesukemikaalien kulutukselle pestyä tekstiilikiloa kohden ei aseteta vähennystavoitetta. Käytettävä määrä riippuu tekstiilien likaisuudesta ja pesuaineen koostumuksesta. Tavoitteena on saavuttaa käytettyjen pesukaavojen mukainen teoreettinen kulutus. Arvoa seurataan pesulakohtaisesti kuukausittain ja epäkohtiin puututaan välittömästi. Pesuaineiden annostelu tapahtuu täysin automaattisesti, jolloin ei synny hukkakulutusta. Kloorivalkaisua on vuosien kuluessa vähennetty niissä pesumenetelmissä, joissa se on ollut mahdollista. Vuonna 2004 klooria käytettiin Suomen palvelukeskuksissa vielä 33 430 kiloa, mikä on samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kloorin käyttö on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä 25 prosenttia. Klooria joudutaan kuitenkin edelleen käyttämään erittäin likaisissa, koska korvaavaa valkaisumenetelmää ei ole löydetty. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä pesulajitelmat ovat huomattavasti likaisempia kuin vastaavat tekstiilit Suomessa, ja siksi pesuainetta joudutaan käyttämään noin 20-30 prosenttia enemmän. Kloorin käyttö on välttämätöntä kaikkien valkoisten lajitelmien pesussa. 14
Pesutekniikan kehitys on vähentänyt veden kulutusta Teollisessa pesulassa vettä voidaan kierrättää käyttökohteesta toiseen. Kierrätys on kuitenkin suunniteltava ja valvottava tarkkaan, sillä veden käytöllä on suora vaikutus pesutulokseen. Hallitsematon veden kierrättäminen voi aiheuttaa pyykin tasaista harmaantumista ja sitä kautta lyhentää tekstiilien käyttöikää. Veden kierrätystä rajoittaa pestävien tekstiilien erilaisuus. Esimerkiksi värillisten tekstiilien huuhteluvettä ei voida käyttää valkoisten tekstiilien pesuvetenä siinä olevien väripartikkelien vuoksi. Hyviin tuloksiin päästään, kun vesi käytetään ensin puhtaampien tuotteiden pesu- ja huuhteluvetenä ja sen jälkeen sekä likaisempien tekstiilien pesuvetenä että osittain myös huuhteluvetenä. Vuonna 2004 tavoitteena oli saavuttaa veden kulutuksessa neljän prosentin vähennys kierrättämällä vettä entistä enemmän sekä optimoimalla huuhteluiden määrää ja pesu- ja huuhtelutasoja. Toteutunut kulutus jäi tästä kuitenkin noin yhden prosenttiyksikön verran. Suurimmat säästöt veden kulutuksessa saatiin ulkomaan yksiköissä, joissa kulutus pieneni kahdeksan prosenttia pesumenetelmäkehityksen ja entistä tehokkaamman veden kierrätyksen vuoksi. Vuonna 2005 tavoitteena on vähentää koko konsernin veden kulutusta lähes kymmenen prosenttia. Päämääränä vuoden 2008 loppuun mennessä on vähentää veden kulutusta 22 prosenttia vuoden 2003 toteutuneesta kulutuksesta. Pohjoismaisen ympäristömerkin vesipesuloille asettamat veden kulutuskriteerit alittuvat kaikilla tuoteryhmillä. Vesi on tehokäytössä ennen jäteveden mittauksia Lindströmin pesuloissa seurataan jäteveden laatua säännöllisin mittauksin kahdesti vuodessa. Mittaustulosten avulla ohjataan pesuvalintoja sekä veden kierrätystä. Teollisuuspesulat kierrättävät pesuveden tehokkaasti, jolloin käyttökelpoista vettä ei ohjaudu jätevedeksi. Myös pesulakohtainen asiakasrakenne vaikuttaa jäteveden laatuun. Esimerkiksi puhtain jätevesi syntyy hotellitekstiilien ja rullapyyhkeiden pesussa; likaisin teollisuuspyyhkeiden ja vaihtomattojen pesussa. Rullapyyhkeiden pesu- ja huuhteluvesi voidaan kokonaisuudessaan käyttää muiden tuotteiden pesu- tai huuhteluvetenä. Jäteveden laatua on seurattava säännöllisesti, koska veden lisääntyvän kierrätyksen vuoksi jäteveden pitoisuudet kasvavat, vaikka vuosikuormitus pysyykin samana. Vuoden 2002 aikana jätevesistä mitattiin ph, BOD, COD, fosfori- ja typpipitoisuus, kloridit sekä kiintoainepitoisuus. Työvaate- ja mattopesuloissa mitattiin myös raskasmetallit, rasvat ja öljyt. Hotellitekstiilipesuloiden arvot olivat alle puhdistamoille tulevan keskimääräisen jäteveden arvojen. Työvaate- ja mattopesuloiden arvot ovat pääosin pysyneet alle niiden jätevesisopimuksissa asetettujen rajaarvojen. Teollisuuspyyhepesulan jätevesi puhdistetaan flotaatiomenetelmällä, joka erottaa jätevedestä rasvat ja öljyt sekä niiden mukana myös raskasmetallit. Näin syntynyt liete toimitetaan Ekokem Oy:lle hävitettäväksi. Itäisen Keski-Euroopan maat, joissa kunnallinen jätevedenpuhdistus ei ole kovin kehittynyttä, ovat asettaneet eritäin tiukkoja raja-arvoja jäteveden pitoisuudelle. Raskasmetallien poistoon suunniteltu moduulirakenteinen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön Slovakiassa vuonna 2002 ja Latviassa vuonna 2003. Kangas korvaa kertakäyttöisen muovin Pestyt tuotteet on kuljetuksen aikana suojattava likaantumiselta. Suojaamiseen käytetään pääosin kangashuppuja tai kangassäkkejä. Siirtyminen muovista kankaaseen on tapahtunut asteittain, mutta kolmen viimeisen vuoden aikana vähentämiskohteita ei ole enää löytynyt. Muovia käytetään edelleen muun muassa teollisuuspyyhkeiden ja moppien pakkaamiseen, koska kumpaankaan ei sovellu kangaspussi 15
tuotteen likaisuuden ja märkyyden vuoksi. Puhtaiden tuotteiden pakkausmuovi käytetään likaisten tuotteiden pakkaamiseen, ja muovi palautuu takaisin pesulaan. Jätemuovi kerätään talteen hyödynnettäväksi energiantuotannon raaka-aineena. Hyödynnettävän tai kierrätettävän muovin osuus kokonaiskäytöstä on noin 80 prosenttia, mikä ylittää selvästi valtioneuvoston asettaman pakkausmuovin hyödyntämistavoitteen. Kuljetukset ovat osa tekstiilien elinkaarta Tekstiilit pestään tuoteryhmiin erikoistuneissa pesuloissa, minkä jälkeen ne kuljetetaan runkokuljetuksilla jakeluvarastoihin asiakkaille jaettavaksi. Suurin osa jakeluvarastoista sijaitsee pesulan yhteydessä, jolloin kyseisen pesulan tuotteet siirretään ilman kuljetusta pesulasta jakeluvarastoon. Pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa jakeluautot jakavat vain yhtä tai kahta tuoteryhmää, muualla jakeluautossa on kaikkien tuoteryhmien tuotteita. Puhtaat ja likaiset tuotteet erotellaan huolellisesti pakaten. Logistisesti kuljetusreitit suunnitellaan siten, että hukkakilometrit voidaan välttää. Myös autojen tilankäytössä pyritään aina täysiin kuormallisiin: sama auto tuo ja vie. Tekstiilirullakot vievät autossa tilaa ja niiden yläpuolella olevaa tilaa ei voida täyttää, minkä vuoksi autojen maksimikantavuudesta voidaan käyttää vain puolet. Tämä on otettu huomioon myös päästökertoimia valittaessa. Vuonna 2004 ajetut kokonaiskilometrit vähenivät 11 prosenttia. Jakelukilometrit suhteessa jaettuihin tekstiileihin pienenivät kymmenen prosenttia. Syynä tähän oli tehdyt reittien uudelleenjärjestelyt sekä kahden uuden pesulan ja terminaalin rakentaminen lähemmäksi jakelualueita. Runkokilometrit pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Kokonaiskilometrien vähentyessä myös päästöt vähenivät vuonna 2004. Jakelu ja runkokuljetusten päästöt vuosi 1000 km CO2 CO tn HC tn NOX tn hiukkaset tn 1999 6062 2959,5 4,2 4,0 21,6 0,7 2000 7677 3851,3 5,3 4,9 28,9 0,9 2001 7651 4097,0 5,3 5,0 31,6 0,9 2002 8262 4347,5 5,4 5,0 34,4 0,9 2003 7531 4517,9 5,2 4,8 37,3 0,9 2004 6729 4205,0 4,5 4,1 35,8 0,8 Kuljetusten päästöt on laskettu ajettuihin kilometreihin ja autotyyppeihin perustuen, VTT:n Liisa-päästötaulukkoa käyttäen. Lindström ostaa tuotteiden kuljetuspalvelut ulkopuolisilta yrittäjiltä, minkä vuoksi yksittäisten autojen polttoaineen kulutustiedot eivät ole käytettävissä. Autokanta on melko uutta, joten päästökertoimiksi on valittu kolme vuotta vanhojen autojen kertoimet. Palveluedustajille on annettu tietoa ympäristöasioista, Lindström Oy:n ympäristöohjelmasta sekä taloudellisesta ajotavasta säännöllisissä koulutustilaisuuksissa. Tavoitteena jätteen vähentäminen Lindström siirtyi vuonna 2001 syntyvän jätteen kokonaismäärän seurantaan ja jätteen vähentäminen lisättiin myös ympäristöpäämääriin. Vuoden 2008 loppuun mennessä on tavoitteena vähentää syntyvän jätteen määrää 15 prosenttia vuoden 2003 tasosta. Vuoden 2004 aikana kokonaisjätemäärä väheni viisi prosenttia edellisen vuoden tasosta. Suurimmat jätemäärät ovat aikaisempina vuosina syntyneet mattoja pesevissä 16
pesuloissa hiekanerotuskaivojen ja jätevesikanaalien tyhjennyksestä, joka joudutaan tekemään 2 4 viikon välein. Tämä liete sisältää paljon vettä ja on kaatopaikoille hyvää täyteainesta. Vuoden 2004 aikana veden määrää saatiin vähennettyä lähes puoleen edellisen vuoden tasosta ja suurin yksittäinen jätemäärän väheneminen syntyikin sitä kautta. Suurimmaksi yksittäiseksi jätemääräksi nousi vuoden 2004 aikana käytöstä poistetut tuotteet, joiden määrä nousi kolmanneksen edellisen vuoden tasosta. Syynä nousuun oli massiivinen vanhojen yritysostojen kautta tulleiden tuotemallien poistaminen etenkin mattotuoteryhmässä. Poistaminen tulee jatkumaan vielä vuoden 2005 aikana. Kaikki tekstiilijäte lähetettiin kierrätykseen. Käytöstä poistetut työvaatteet, teollisuuspyyhkeet sekä matot poltettiin energian tuotannon raaka-aineena voimalaitoksilla. Matoille on nyt löytymässä myös uusia kierrätyskäyttökohteita. Rullapyyhkeet leikattiin rasuiksi ja myytiin teollisuuspyyhepalvelun asiakkaille sellaisiin käyttökohteisiin, joissa ei voi käyttää kierrätettävää pyyhettä. Teollisuuspyyhepalvelun imeytysmaton raaka-aineena käytettiin käytöstä poistettuja teollisuuspyyhkeitä. Hotellitekstiilit toimitettiin alihankkijalle hyötykäyttöön tai hyväntekeväisyyteen. Työvaate-, hotellitekstiili-, matto- ja rullapyyhepesuloissa syntyy ongelmajätettä lähinnä loisteputkista, paristoista, jäteöljystä sekä öljy- ja muiden säiliöiden puhdistuksesta. Nämä määrät ovat kuitenkin melko pieniä. Kemiallisissa pesuloissa ongelmajätettä on pesukoneen tislausjäte, jonka määrä on selvästi pienentynyt kemiallisen pesun vähenemisen vuoksi. Suurin ongelmajätemäärä tulee teollisuuspyyhepesulasta, jossa jäteveden puhdistusliete sisältää öljyjä ja liuottimia. Puhdistuslietteen vesipitoisuutta saatiin vähennettyä vuoden 2004 aikana ja ongelmajätteen kokonaismäärä pysyi näin edellisen vuoden tasolla huolimatta pesumäärien lisääntymisestä ollen 220 tonnia. Ongelmajätteet toimitettiin Ekokem Oy:lle hävitettäväksi. Suomen palvelukeskusten yhteenlasketut jätehuollon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta noin kahdeksan prosenttia ja olivat 0,28 prosenttia liikevaihdosta. Kustannusten nousu johtui polttoon menneiden poistotuotteiden määrän kasvusta. Jätehuollon kustannuksiin lasketaan kaatopaikalle vienti, paperi- ja pahvijätteen keräily poistotuotteiden hävitys energiaksi sekä muusta kierrätyksestä johtuneet kuljetukset ja käsittelymaksut. Hiilidioksiditase parani selvästi Vuonna 2002 hiilidioksidipäästöt laskettiin ensimmäisen kerran. Laskentaan otettiin mukaan toistaiseksi vain kotimaan toiminnot ja niissä sähkön ja lämpöenergian käyttö, kiinteistöjen lämmitys, jakelu- ja runkokuljetukset sekä henkilökunnan työssä tekemät matkat henkilöautolla. Henkilökunnan tekemiä työmatkoja julkisilla kulkuneuvoilla ei ole pystytty tilastoimaan. Kotimaan liikevaihtoon suhteutettuna hiilidioksidipäästöt vähenivät 19 prosenttia ollen yhteensä 23115 tonnia ja 194 tonnia/m. Lämpöenergian hiilidioksidipäästöjen laskennassa on käytetty Tilastokeskuksen vuodelta 2000 ilmoittamia eri polttoaineiden CO -päästöjä energiasisältöä kohden. Sähköntuotannon päästöt on laskettu Fortum Oyj:n ilmoittamien ominaispäästöjen perusteella Kaukolämpö on laskettu Suomen keskimääräisen kaukolämmön päästöjen perusteella (VTT). Kuljetusten päästöt on laskettu VTT:n Liisa-järjestelmän yksikköpäästöjen perusteella. 17
Päämäärät vuoden 2008 loppuun mennessä Prosessienergian kulutuksen (kwh/kg) pienentäminen 13 prosenttia laskettuna vuoden 2003 tuotantojakautumalla. Veden kulutuksen (l/kg) pienentäminen 22 prosenttia laskettuna vuoden 2003 tuotantojakautumalla. Suomen toiminnoissa syntyvän jätteen määrää vähennetään 15 prosenttia vuoden 2003 jätemäärästä. Sellaisen taloudellisesti kannattavan jäteveden puhdistus-/kierrätysmenetelmän käyttöönotto, joka mahdollistaa 80-prosenttisesti veden uudelleenkäytön. Sosiaalinen vastuu Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka perustuu kahteen Lindströmin arvoon, jotka ovat vastuullisuus sekä innostus ja oppimisen ilo. Lindströmin tavoitteena on olla paras omalla alallaan, ja se edellyttää henkilöstön jatkuvaa kehittämistä ja kouluttamista sekä henkilöstön fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Vuoden 2004 aikana keskityttiin työhyvinvoinnin kehittämiseen mm. uusimalla työterveyshuollon toimintaperiaatteita ja esimiehiä kouluttamalla. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitattiin Psycon Oy:n työtyytyväisyys- ja ilmapiirikartoituksella. Henkilöstötilastointi kattaa toistaiseksi vain kotimaan toiminnot henkilöstömääriä lukuun ottamatta. Osa tilastoinnista koskee vain emoyhtiö Lindström Oy:tä. Henkilöstön määrä Konsernin keskimääräinen henkilömäärä vuonna 2004 oli 1560. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstön määrä kasvoi noin kaksi prosenttia. Kotimaan henkilöstömäärä laski hieman, joten kasvua oli pelkästään ulkomaan toiminnoissa. Keskimääräinen henkilömäärä lasketaan niin, että kuukausittain otetaan mukaan vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat, osa-aikaisten määrä jaetaan kahdella ja pitkään poissaolevia ei oteta huomioon. Vuoden lopussa henkilömäärä oli 1604. Suomen yhtiöiden henkilömäärä vuoden lopussa oli 1043, näistä vakituisia työsuhteita oli 918 ja määräaikaisia 156. Osa-aikaisia työsuhteita oli 15 prosenttia (125 kpl) ja näistä osa-aikaeläkkeellä oli 35 henkilöä. Ulkomaan tytäryhtiöiden henkilömäärä oli vuoden lopussa 561 henkilöä, näistä määräaikaisia oli 52 henkilöä ja osa-aikaisia 13 henkilöä. Henkilöstön vaihtuvuus Kotimaan yhtiöissä solmittiin vuonna 2004 yhteensä 73 uutta vakituista työsuhdetta ja 274 määräaikaista työsuhdetta, joista kesätyöntekijöitä oli 184. Työsuhteita päättyi 288, joista vakituisia oli 68. Vakituisista viisi jäi vanhuuseläkkeelle, yksi varhennetulle vanhuuseläkkeelle ja kolme työkyvyttömyyseläkkeelle. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja oli viisi henkilöä ja kunnossapidon ulkoistamisen yhteydessä kolme henkilöä siirtyi alihankkijan palvelukseen. Muista työsuhteiden päättymisen syistä ei ole toistaiseksi saatavissa tarkempaa tilastointia. 18
Henkilöstön keski-ikä ja työsuhteiden pituus Suomen henkilöstön keski-ikä vuonna 2004 oli 39,8 vuotta. Työsuhteista yli 15 vuotta kestäneitä työsuhteita oli 23 prosenttia. Palkat ja palkkiot Vuonna 2004 kotimaan yhtiöissä maksettiin palkkoja 21,6 miljoonaa euroa. Lakisääteiset sosiaalikulut olivat 28,7 prosenttia ja muut henkilösivukulut 21,8 prosenttia. Tämän lisäksi vapaaehtoisia henkilösivukuluja oli 5,9 prosenttia. Lindström on palkinnut vuosittain joukon työntekijöitään, jotka ovat toimineet laadukkaasti. Vuonna 2004 valittiin Suomessa viisi laatupalkittavaa: vuoden myyjä, vuoden asiakaspalveluhenkilö, vuoden tekstiilihuoltaja, vuoden palveluedustaja ja vuoden sisäinen yhteistyökumppani. Ulkomaan tytäryhtiöissä palkittiin kussakin yksi vuoden lindströmiläinen. Tasa-arvo Lindströmin kotimaan yhtiöissä on voimassa tasaarvosuunnitelma, jolla edistetään naisten ja miesten tasavertaista kehittymistä ammatissaan ja kouluttautumista entistä vaativimpiin tehtäviin. Vuoden 2004 aikana laadittiin myös ohjeistus mahdollisten häirintätapausten käsittelyyn. Ulkomaan tytäryhtiöissä tasa-arvoon otetaan kantaa niiden yhteisessä henkilöstöpolitiikassa. Vuoden 2004 lopussa tehdyn tilaston mukaan kotimaan henkilöstöstä 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia miehiä. Naisten osuus esimiehistä ja asiantuntijoista oli 53 prosenttia, keskijohdosta 35 prosenttia ja ylimmästä johdosta 43 prosenttia. Konsernin johtoryhmän kuudesta jäsenestä kaksi on naisia. Konsernin hallituksen seitsemästä jäsenestä kaksi oli naista vuoden 2004 aikana. Ulkomaan tytäryhtiöiden henkilöstöstä oli vuoden lopussa 60 prosenttia naisia ja 40 prosenttia miehiä ja esimiehistä 33 prosenttia oli naisia, 13 toimitusjohtajasta yksi oli nainen. Henkilöstön työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyys ja ilmapiirikartoitus tehdään kerran vuodessa. Kotimaan toiminnoissa mittauksen suorittaa Psycon Oy. Ulkomaan yksiköissä tutkimus tehdään Lindströmin itse kehittämällä menetelmällä vuosittain sen jälkeen, kun yksikön koko ylittää sovitun rajan. Vuoden 2004 mittaus tehtiin kolmessa maassa. Tulokset koottiin 14 asiakokonaisuuteen, joista esimerkkejä ovat: työmotivaatio, toiminnan suunnitelmallisuus ja tehokkuus, sisäinen yhteistyö, esimiehen henkilöjohtamistapa ja esimiestoiminta yleensä sekä sisäinen yrityskuva. Tuloksia verrattiin myös muihin yrityksiin. Edellisen vuoden tulosten perusteella kehittämiskohteeksi oli valittu sisäisen yrityskuvan parantaminen. Henkilöstön tyytyväisyys yritykseen työnantajajana paranikin jonkin verran, etenkin tyytyväisyys henkilöstöetujen hoitotasoon. Myös yksiköiden väliseen yhteistyöhön sekä palautteen saamiseen työn tuloksista oltiin edellistä vuotta tyytyväisempiä. 19
Henkilöstön työkyky ja työsuojelu Työterveyshuoltoa laajennettiin vuoden 2004 aikana huomattavasti koskemaan erikoislääkäripalveluja ja tutkimuksia. Myös silmälasien linssit tulivat korvauksen piiriin. Sairauspäivien määrä yhtä henkilöä kohden kasvoi edellisestä vuodesta. Sairauspäiviä oli yhteensä 12200, joka on 11,9 päivää henkeä kohden. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 10,5. Työterveyshuollon palvelut hankitaan paikallisilta työterveyshuoltoon erikoistuneilta yrityksiltä. Työterveyshuollon edustajat ovat osallistuneet säännöllisesti paikallisten työsuojelutoimikuntien työskentelyyn. Tavoitteena on ollut keskittyä entistä enemmän ennaltaehkäisevään, työkykyä ylläpitävään toimintaan. Vuonna 2004 työkyvyn ylläpitoon ja sairauden hoitoon käytettiin 351 euroa työntekijää kohti. Lindström liittyi 0-tapaturmafoorumiin ja työsuojeluasioista vastaava henkilöstöpäällikkö kutsuttiin sen valtakunnalliseen johtoryhmään. Työsuojelutoiminnassa keskityttiin palvelukeskusten pelastussuunnitelmien päivittämiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen mm. järjestämällä kaikille esimiehille asiaan liittyvä valmennus. Työsuojeluasioiden hoito ja työterveyshuolto olivat mukana sisäisissä auditoinneissa. Työtapaturmien kokonaismäärä oli edellisen vuoden tasolla kotimaan toimipaikoissa, mutta niiden aiheuttamien sairauspäivien määrä laski kuusi prosenttia. Sairauspäivien määrä miljoonaa työtuntia kohden oli pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Suurin osa tapaturmista kohdistui käsiin ja jalkoihin ja oli esineiden väliin jäämisiä tai kolhaisuja. Koulutus ja kehittäminen Lindström käytti kotimaassa henkilöstön kouluttamiseen ja kehittämiseen 0,26 miljoonaa euroa, joka on 256 euroa henkeä kohden. Koulutusinvestointi ei sisällä koulutusajan palkkoja, sisäisiä koulutuksia eikä koulutusmateriaalien rakentamista. Koulutukseen ja kehittämiseen käytetty rahamäärä oli selkeästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Syynä tähän oli koulutusten hankinnan tehostuminen, sisäisen koulutuksen lisääminen sekä päätös kokonaan uusien koulutuskokonaisuuksien rakentamisesta sekä asiakasrajapinnassa työskenteleville että esimies- ja johtotehtävissä työskenteleville henkilöille. Uudet koulutukset ja kehittämisohjelmat alkavat vuonna 2005. Työntekijöiden koulutuksessa pääpaino oli edelleen tekstiilihuoltajien ammattitutkinnon suorittamisessa. Ammattitutkintoa kehitettiin entistä henkilökohtaisempaan suuntaan, jolloin jokaisen koulutettavan oma osaaminen kartoitetaan ennen koulutuksen alkamista ja jokaiselle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Asiakaspalvelussa aloitettiin mittava kehityshanke, jossa tutkittiin sekä työn sisältöä että menetelmiä ja henkilöstölle ja esimiehille järjestettiin valmennusta. Hanke jatkuu vielä vuonna 2005. Kunnossapidon ja tuotannon henkilöstön koulutusta ja työhön perehdyttämistä varten tehtiin DVD-muotoinen elektroninen koulutusmateriaali, joka käännettiin kaikkien kansainvälisten tytäryhtiöiden paikallisille kielille. 20
Ulkoistetut toiminnot Tekstiilien jakelu asiakkaille samoin kuin runkokuljetukset palvelukeskusten ja jakeluvarastojen välillä on ulkoistettu kuljetusliikkeille. Jakelupalvelua organisoitiin vuoden 2004 aikana uudelleen ja palveluedustajien roolia asiakaspalvelussa kirkastettiin. Kehitystyö jatkuu vuoden 2005 aikana laajoilla sekä jakelupalvelun esimiesten että palveluedustajien koulutuksilla. Muita ulkoistettuja palveluja ovat muun muassa asiakkaiden omien tekstiilien pesulapalvelu, siivouspalvelut, puhelujen välityspalvelu koko Suomen laajuisesti sekä palkanlaskenta. Lindströmin tiloissa toimiva ulkoistettujen palvelujen henkilöstö osallistuu erilaisiin henkilöstölle järjestettyihin tapahtumiin ja koulutuksiin. Liite 1 Mission valintojen määritelmät Globaali Asiakasyrityksen tekstiilipalvelut hoidetaan kaikissa sen toimintamaissa joko omien tytäryhtiöiden tai yhteistyökumppanien kautta. B-to-B, business to business Lindström tuottaa palveluita ainoastaan yrityksille ja yhteisöille, ei kuluttajille. Partneri Lindström pyrkii asiakassuhteissa aitoon kumppanuuteen, jossa etsitään yhdessä sopivimmat tavat toimia asiakkaan tavoitteleman yrityskuvan pohjalta. Asiakkaan näkyvän ilmeen ja imagon vahvistaminen Toiminnan lähtökohtana on, että asiakas on määritellyt, millaista yrityskuvaa se tavoittelee. Lindströmin palvelut tukevat asiakkaan yrityskuvaa ja toimintatapaa. Keinoina tekstiilit ja puhtaus Yrityskuvan vahvistamisessa Lindströmin välineenä on sen oma ydinosaaminen. Toimintaa ei ole tarkoitus laajentaa esimerkiksi graafiseen suunnitteluun, markkinointiin tai sisustamiseen. Vaivaton palvelu Asiakas saa sovitut palvelut oikeaan aikaan ja sovitulla tavalla yhden yhteyshenkilön kautta. IT-ratkaisujen avulla sujuvoitetaan palvelua ja säästetään asiakkaan resursseja. Edulliset kokonaiskustannukset Kokonaispalvelu sisältää tekstiilien suunnittelun, hankinnat, vuokrauksen, ja myynnin, pesun ja huollon, varastoinnin, jakelun ja kuljetukset, raportit tekstiilien käytöstä sekä loppuun kuluneiden tekstiilien hävityksen. Kun lasketaan vaihtoehtoiskustannukset, jotka asiakasyritykselle aiheutuisivat koko ketjun huolehtimisesta itse, Lindströmin toimittama palvelu on kokonaiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto. Vastuu toimintaympäristöstä Jokainen lindströmiläinen ja Lindström yrityksenä kantaa vastuuta toimintaympäristöstä. Vastuu alkaa oman työympäristön siisteydestä, viihtyvyydestä ja turvallisuudesta ja ulottuu aina osallisuuteen kansainvälisestä kestävästä kehityksestä. Arvostettu työnantaja Lindström huolehtii henkilöstönsä viihtyvyydestä, turvallisuudesta ja työtyytyväisyydestä sekä kehittämisestä. Yrityksen johtamisjärjestelmä on läpinäkyvä, kulttuuri avoin ja sen muutosvalmius on hyvä. 21