Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011 KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden terveysliikunnan toteuttamisesta sekä muut mahdolliset kunnan selvitykset tai aiemmissa hankkeissa saadut kokemukset. Suunnitelmaa ohjaavia yleisiä kysymyksiä ovat Mitä kehittämisen tarpeita alkukartoituksessa tuli esille? Mihin toimintaan tai tilanteeseen halutaan muutosta? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelman hyviä toimintatapoja on tarkoitus hyödyntää? Miten valittu toimintatapa otetaan käyttöön, millä resursseilla, aikataululla? Ketkä vastaavat toiminnan toteuttamisesta, mikä on työnjako sektoreittain? Miten toimintaa arvioidaan ja mitä seurantatietoa kerätään? Miten toiminta vakiintuu? Tässä suunnitelmassa kuvataan konkreettisia toimenpiteitä pääpiirteittäin. Yksityiskohtaiset työsuunnitelmat esimerkiksi koulutuksista kannattaa tehdä omaan käyttöön. Suunnitelmassa kannattaa hyödyntää seuraavia opaskirjoja ja suosituksia Liikuntatekoja iäkkään hyväksi hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun 1-3 (Ikäinstituutti 2009, 2010) Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (STM, Oppaita 2004:6) Suositukset iäkkäiden turvallisen ja säännöllisen ulkona liikkumisen edistämiseksi 2010 (Ikäinstituutti) + diasarja (www.voimaavanhuuteen.fi -> materiaalit) Ikääntyvien terveysliikuntasuositukset (ACSM/ AHA Nelson ym. 2007, ks. Iäkkäiden ihmisten liikuntaneuvonta - diasarja www.voimaavanhuuteen.fi -> materiaalit) Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa (STM, Esitteitä 2010:3) Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kohderyhmänä ovat toimintakyvyltään heikentyneet yli 75-vuotiaat ikäihmiset, joilla on liikkumiskyvyn vaikeuksia, alkavaa muistisairautta, masennusta tai jotka kokevat itsensä yksinäisiksi.
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 2 KUNTA: Kehittämistyön päämäärä kunnassa LIPERI Kunnassa on tarjolla +75:lleohjattuja VoiTas -ryhmiä Liikintaneuvonta on vakiintunut kaikssa itsehoitopisteissä. Eri sektoreilla on valmiuskia ohjata ikäihmisä sopivan palvelun piiriin Miten päämäärän saavuttamista arvioidaan ja mistä lähteistä arviointitieto kerätään? Yhteistyöryhmä arvioi. Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän kokoonpano (nimi + taho), kokoontumisaikataulut, tehtävät, työnjako Teppo Ikonen, Liperin kunta/ tekninen toimi Kotihoito: Tuula Jolkkonen (Viinijärvi), Anu Parviainen (Ylämylly ja Liperi), Aulikki Ilvonen (Ylämylly) Maarit Juurela/ Konttilanhovi Leena Utriainen/ Ikääntyneiden neuvontakeskus Salme Hiltunen/ Liperin Naisvoimistelijat Maritta Varis/ Liperin Sydänyhdistys Irma Vottonen/Liperin Hiihtoseura Helmi Varis SPR/ Viinijärvi sekä henkilö SPR/ Liperi Tuija Rissanen/ Liperin SRK Pentti Huikuri/ Eläkeliiton Liperin yhdistys, varalla Ossi Makkonen Vertaisohjaajat: Silja Pesonen, Helka Mourujärvi, Pirkko Lyytinen,Seppo Puhakka, Viinijärven Eläkkeensaajat/ViU,Liperin Hiihtoseura, Pirjo Kettunen, Liperin Lavatanssijat, Anelma Rouvinen, Liperin Ikäihmisten Neuvosto/ Ulla Jolkkonen, Viinijärven Sydänyhdistys/ Anna-Mari Jokiniemi, SPR:n Viinijärven osasto, Länsi-Karjalan Hengitysliitto Heli Miten yhteistyöryhmän toimintaa arvioidaan? Kokouksiin osallistuminen, työryhmän kokouksissa suoritetaan arviointia toiminnasta Miten yhteistyöryhmän toiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Työryhmän toiminta on jo vakiintunut, liikuntatoimi vastaa toiminnasta. Millä eri tavoin kohderyhmä tavoitetaan? (toimintakyvyltään heikentyneet yli 75-vuotiaat ikäihmiset, joilla on liikkumiskyvyn vaikeuksia, alkavaa muistisairautta, masennusta tai jotka kokevat itsensä yksinäisiksi). Miten kohderyhmää tavoitetaan liikuntaneuvontaan, voima- ja tasapainoharjoitteluun ja ulkoiluun? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain?
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 3 - Ikääntyvien neuvontakeskuksen työntekijät tekevät hyvinvointia edistävät kotikäynnit 75 vuotta täyttäville kotona asuville, jotka eivät saa kotihoidon säännöllistä palvelua. - Palvelujen piiriin kuuluvat tavoitetaan joko Kotipalvelun tai Kotisairaanhoidon kautta - Lääkärikäyntien yhteydessä - Muistihoitajat tiedottaa vastaanotolla - Vapaa-aikatoimen liikuntakalenteri jaetaan joka kotiin talvikauden toiminnasta - Ikäihmiset ottavat yhteyttä suoraan asiantuntijoihin - Lehtijuttujen avulla tavoitetaan ikäihmisiä - Järjestöjen ja kyläyhdistysten tiedotuskanavat - Sosiaalitoimen työntekijät tiedottavat vastaanotolla ja kotikäynneillä - Terveydenhoitajat, terveyskeskuksen fysioterapeutit ja erityis- ja terveysliikunnaohjaaja tiedottavat omilla vastaanotoillaan - Sisällytetään neuvonta kaikkiin niihin tilanteisiin joissa liikuntatoimen, tervveydenhuollon tai sosiaalitoimen ammattilainen kohtaa iäkkään ihmisen Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Yhteistyötyöryhmä ja koordinaattoriryhmä arvioi kokouksessaan. 1. Tavoite: Tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta Miten tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta näkyy kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Keiden henkilöiden/ryhmien/tahojen tulisi tietää iäkkäiden terveysliikunnasta ja sen merkityksestä? Miten tietämyksen lisääntyminen näkyy toimintasuunnitelmissa ja toiminnassa? Miten tietämyksen lisääntymistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Kotipalvelu- ja kotisairaanhoidon henkilöstö, palvelutalojen henkilöstö, terveyskeskuksen osaston henkilöstö, lääkärit, fysioterapeutit, vertaisohjaajat, kohderyhmän omaiset ja läheiset Kirjataan terveysliikunnan merkitys eri sektoreiden toimintasuunnitelmiin Arvioidaan kuinka monta prosenttiaso vanhustyöntekijöistä on osallistunut kunnonhoitajakoulutukseen. Arviodaan työyksiköissä, miten koutusta on hyödynnetty käytännön työssä. Keinot tietämyksen lisääntymiseksi 1.1. Viestintä Millä viestintätavoilla tietämystä lisätään? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Lisätään liikunnan koulutusta, tiedotteet palveluista, järjestöjen kokouksissa vierailut, asiantuntijapalsta paikallislehdessä, ikääntyvien puhelinneuvonta, perustettava liikuntaneuvontapiste itsehoitopisteen yhteyteen Miten viestintää arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten valituilla viestintätavoilla on onnistuttu tavoittamaan iäkkäitä ja eri toimijoita? Yhteistyötyöryhmä ja koordinaattoriryhmä arvioi kokouksessaan. Palautelaatikko liikuntaneuvontapisteen yhteydessä. 1.2.Yleiset koulutus- ja tiedotustilaisuudet ja tapahtumat Mitä tilaisuuksia aiotaan järjestää? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. Liikuntatempauksia ikääntyneille, toimintakyvyn testauksia, tietoiskuja iäkkäiden
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 4 terveysliikunnasta, kutsutaan joku julkkis tapahtumaan Järjestöjä pyydetään huomioimaan vuosisuunnitelmissa ikäihmiset (järjestöillat) Sisällytetään liikunta/liikuntaneuvonta ikääntyneiden neuvontakeskuksen avoimiin tilaisuuksiin Miten tilaisuuksia arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Yhteistyötyöryhmä ja koordinaattoriryhmä arvioi kokouksessaan sekä lisäksi kerätään palautetta osallistujilta. 1.3. Mahdolliset muut keinot tai ideat Miten viestintä ja yleinen koulutus iäkkäiden terveysliikunnasta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Yhteistyöryhmän toiminta jatkuu ohjelman jälkeen ja sen toiminnasta vastaa erityis- ja terveysliikunnanohjaaja 2. Tavoite: Iäkkäiden liikuntaneuvonnan lisääntyminen Millaista iäkkäiden liikuntaneuvontaa kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen ja ketkä siihen osallistuvat? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Miten liikuntaneuvonnan lisääntymistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Kaikille kotihoidon piirissä oleville asiakkaille tehdään liikuntasuunnitelma, jota toteutetaan ja päivitetään säännöllisesti. Kaikissa kotihoidon tiimeissä on nimetty kuntoutusvastaava. Liikuntaneuvonta on järjestetty itsehoitopisteiden oheen. Kansanterveyden keskus järjestää koulutusta itsehoitopisteiden toiminnasta Useissa järjestöissä on nimetty iäkkäiden liikuntavastaava Kunnon-Hoitaja koulutusta toteutetaan vuosittain Keinot 2.1. Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus Mitä liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta aiotaan järjestää ja kenelle? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. Kunnonhoitajakoulutus toteutetaan vuosittain Miten liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? asiakaspalautetta itsehoitopisteissä Koulutuspalautteeet 2.2. Liikuntaneuvonnan järjestäminen Mitä liikuntaneuvontaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Liikuntaneuvontaa itsehoitopisteissä. Liikuntaneuvontaa ikäihmisille paikallislehdessä.
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 5 Lääkäreiden antamat liikuntareseptit ja heidän antama muu liikuntaneuvonta. Fysioterapeutit ja erityis- ja terveysliikunnanohjaaja neuvovat omia asiakkaita. Vertaisohjaajat ja järjestöjen ohjaajat neuvovat asiakkaita omissa ryhmissään. Kotihoidon henilöstö yms. kannustaa asiakkaita liikkumaan Miten liikuntaneuvonnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? asiakaspalautetta itsehoitopisteissä. 2.3. Tiedotus liikuntaneuvonnasta Miten liikuntaneuvonnasta tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Tiedotteet, järjestöjen kokouksissa vierailut, asiantuntijapalsta paikallislehdessä, ikääntyvien puhelinneuvontapalvelu, perustettava liikuntaneuvontapiste itsehoitopisteessä Miten liikuntaneuvonnan tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Yhteistyötyöryhmä ja koordinaattoriryhmä arvioi kokouksessaan. 2.4. Mahdolliset muut keinot ja ideat Miten iäkkäiden liikuntaneuvonta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Yhteistyöryhmä seuraa toimintaa. Ikääntyvien neuvontakeskus ja terveyskeskuksen fysioterapiaosasto vastaa toiminnasta käytännössä Järjestöt antavat omissa tilaisuuksissaan liikuntaneuvontaa ja tiedottavat yleisistä liikuntaneuvontapisteistä 3. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan lisääntyminen (mm. kuntosali, senioritanssi, vesiliikunta, tasapainoryhmät) Millaista voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Minkä verran iäkkäät osallistuvat voimaja tasapainoharjoitteluun? Miten voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntymistä arvioidaan ja mistä tietoa saadaan? Tavoitteena kolmetoista ohjattua VoiTas -ryhmää, joissa monipuolinen liikuntaohjelma. Arviointia suoritetaan vertaamalla ryhmien määriä ja kävijämääriä vuoden 2010 tilanteeseen Keinot 3.1. Voima- ja tasapainosisältöisen liikunnan kouluttaja- ja ohjaajakoulutus Ketkä osallistuvat VoiTas- ja Senioritanssi -kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Mitä ohjaajakoulutusta aiotaan järjestää ja kenelle (VanhusValmentaja, VertaisVeturi, Kunnon Hoitaja, Senioritanssi, muut aihepiirin koulutukset)? Mitkä ovat koulutusten järjestämiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. Irma Vottonen, Liperin Hiihtoseura, Teemu Salmela Outokummun TK, Hennariikka Virtanen Liperin liikuntatoimi osallistuvat VoiTas -kouluttajakoulutukseen Sinikka Keronen osallistuu VoiTas -täydennyskoulutkseen Antti Multala järjestöjen edustaja osallistuusenioritanssi -koulutukseen
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 6 Järjestetään Vertais Veturi -koulutus keväällä 2012 ja Kunnon Hoitaja -koulutusta jatketaan Miten voima- ja tasapainoharjoittelun koulutuksia arvioidaan ja mistä tieto saadaan? koulutksen osallistuvilta palautetta 3.2. Voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan järjestäminen Mitä voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Kuntosaliharjoittelua, tuolijumppaa, senioritanssia, tasapainoharjoittelua, VoiTas -ryhmiä perustetaan Miten liikuntatoiminnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? 3.3. Tiedotus voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta Miten voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. Tiedotteet, järjestöjen kokouksissa vierailut, asiantuntijapalsta paikallislehdessä, ikääntyvien puhelinneuvonta, perustettava liikuntaneuvontapiste itsehoitopisteessä Miten tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? 3.4. Mahdolliset muut keinot ja ideat Miten voima- ja tasapainosisältöinen liikuntatoiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Yhteistyöryhmän toiminta jatkuu ohjelman jälkeen ja sen toiminnasta vastaa erityis- ja terveysliikunnanohjaaja sekä Ikääntyvien neuvontakeskus ja terveyskeskuksen fysioterapiaosasto 4. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilutoimintaa kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Minkä verran iäkkäät osallistuvat ulkoilutoimintaan? Miten ulkoilun lisääntymistä arvioidaan ja mistä tietoa saadaan? Taajamissa järjestetään ohjattua ulkoilua. Käynnistetään korttelikaveritoiminta eli kimppaliikuntaa. Järjestöjen ulkoilukampanjat keväällä ja syksyllä. Järjestetään ikääntyvien Kimppakävely avoimiin kulttuuri- ym. tapahtumiin.
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 7 Keinot 4.1. Ulkoiluun liittyvä koulutus Ketkä osallistuvat Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Keitä koulutetaan ulkoiluystäviksi? Millaista muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta aiotaan järjestää? Mitkä ovat koulutusten järjestämiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Irma Vottonen, Liperin Hiihtoseurasta, Katri Lihavainen tk -fysioterapia ja Leena Utriainen Ikääntyvien neuvontakeskuksesta osallistuvat kouluttajakoulutukseen. Ulkoiluystäviksi koulutetaan järjestötoimijoita ja vertaisohjaajia. Järjestetään ideapäivä aiemmin koulutetuille ystäville. Miten ulkoiluun liittyvää koulutusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? koulutuksista palautetta 4.2. Ulkoilun järjestäminen Mitä ulkoilutoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Taajamissa järjestetään ohjattua ulkoilua. Käynnistetään korttelikaveritoiminta eli kimppaliikuntaa. Järjestöjen ulkoilukampanjat keväällä ja syksyllä. Parannetaan ikäihmisten ulkoilumahdollisuuksia esim senioripuisto tai muu turvallinen reitti Liperin kirkolle. Miten ulkoilutoiminnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? 4.3. Tiedotus ulkoilutoiminnasta Miten ulkoilutoiminnasta ja -reiteistä tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? Tiedotteet, järjestöjen kokouksissa vierailut, asiantuntijapalsta paikallislehdessä, ikääntyvien puhelinneuvonta, perustettava liikuntaneuvontapiste itsehoitopisteessä Miten tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? 4.4. Mahdolliset muut keinot ja ideat Miten iäkkäiden ulkoilutoiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Yhteistyöryhmän toiminta jatkuu ohjelman jälkeen ja sen toiminnasta vastaa erityis- ja terveysliikunnanohjaaja sekä Ikääntyvien neuvontakeskus ja terveyskeskuksen fysioterapiaosasto