Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma

Transkriptio

1 Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden terveysliikunnan toteuttamisesta sekä muut mahdolliset kunnan selvitykset tai aiemmissa hankkeissa saadut kokemukset. Suunnitelmaa ohjaavia yleisiä kysymyksiä ovat Mitä kehittämisen tarpeita alkukartoituksessa tuli esille? Mihin toimintaan tai tilanteeseen halutaan muutosta? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelman hyviä toimintatapoja on tarkoitus hyödyntää? Miten valittu toimintatapa otetaan käyttöön, millä resursseilla, aikataululla? Ketkä vastaavat toiminnan toteuttamisesta, mikä on työnjako sektoreittain? Miten toimintaa arvioidaan ja mitä seurantatietoa kerätään? Miten toiminta vakiintuu? Tässä suunnitelmassa kuvataan konkreettisia toimenpiteitä pääpiirteittäin. Yksityiskohtaiset työsuunnitelmat esimerkiksi koulutuksista kannattaa tehdä omaan käyttöön. Suunnitelmassa kannattaa hyödyntää seuraavia opaskirjoja ja suosituksia Liikuntatekoja iäkkään hyväksi hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun 1-3 (Ikäinstituutti 2009, 2010) Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (STM, Oppaita 2004:6) Suositukset iäkkäiden turvallisen ja säännöllisen ulkona liikkumisen edistämiseksi 2010 (Ikäinstituutti) + diasarja ( -> materiaalit) Ikääntyvien terveysliikuntasuositukset (ACSM/ AHA Nelson ym. 2007, ks. Iäkkäiden ihmisten liikuntaneuvonta - diasarja -> materiaalit) Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa (STM, Esitteitä 2010:3) Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kohderyhmänä ovat toimintakyvyltään heikentyneet yli 75-vuotiaat ikäihmiset, joilla on liikkumiskyvyn vaikeuksia, alkavaa muistisairautta, masennusta tai jotka kokevat itsensä yksinäisiksi.

2 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 2 KUNTA: Kehittämistyön päämäärä kunnassa KOKEMÄKI - Ennaltaehkäisevä työ ikäihmisten parissa mahdollisimman laajana, kaikkien hallintokuntien alueella. Järjestöt, seurakunta ja yrittäjät mukana yhteistyössä - Toiminnan pysyvyys ja jatkuvuus vuoden 2014 jälkeenkin - Uusien tomintamallien luominen ja olemassa olevien hyvien käytäntöjen kokoaminen Miten päämäärän saavuttamista arvioidaan ja mistä lähteistä arviointitieto kerätään? - Alkukartoitus pohjana, tehty marraskuussa 2011, tiedot vuodelta Vuosittaiset toimintakykykartoitukset 75- ja 80-vuotiaille (hyvinvointia tukevat kotikäynnit) - Kuntayhtymän tekemät vuosittaiset terveyskartoitukset yli 70-vuotiaille - Rava-mitoitukset jo palveluiden piirissä oleville - Yksilöpohjaiset kvalitatiiviset kyselyt (paperilomake / kaupungin internet-sivut) - Toimijoiden arvio kokemuksista Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän kokoonpano (nimi + taho), kokoontumisaikataulut, tehtävät, työnjako - Kuntakoordinaattorit: vs. vanhuspalveluiden johtaja Kirsi-Marja Polo pj. (sos.), vs. vapaaaikatoimenjohtaja Aapo Kivenmaa (liik. ja vapaa-aika), fysioterapeutti Irma Hämäläinen (terv.) ja aluepalopäälikkö Petri Ekberg (järj.) - Ohjelmalla myös ohjausryhmä, johon kuuluvat kuntakoordinaattorit, kaupungin hallistuksen edustaja Juhani Merikallio sekä edustajat tekniseltä puolelta ja seurakunnasta. - Sosiaalipuolelta palkattuna fysioterapeutti Sarianna Nurmi - Kotipalvelun edustaja Hilkka Kuula - Kansalaisopisto - Järjestöt (SPR, Invalidit = Juhani Merikallio) - Vanhusneuvosto - Seurakunta - Yrittäjät - Muut yksityisten palveluiden tuottajat - Tehtävät ja työnjaot täsmentyvät vähitellen, suunnitelmaa tullaan päivittämään ½-vuosittain Miten yhteistyöryhmän toimintaa arvioidaan? - Ohjelman ohjausryhmä koordinoi toimintaa: näkyy toimintasuunnitelman toteutumisessa eli miten konkreettisia toimenpiteitä saadaan aikaiseksi - Toiminnan suunnittelu ja arviointi puolivuosittain - Palaute kentän toimijoilta - Itsearviointi Miten yhteistyöryhmän toiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? - Päävastuu sosiaali- ja terveystoimella, suurin haaste jalkauttamisessa liikunta- ja vapaa-

3 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 3 aikasektorilla sekä jarjestöillä. Lisäksi mm. yksityisillä palvelun tuottajilla ja seurakunnalla Millä eri tavoin kohderyhmä tavoitetaan? (toimintakyvyltään heikentyneet yli 75-vuotiaat ikäihmiset, joilla on liikkumiskyvyn vaikeuksia, alkavaa muistisairautta, masennusta tai jotka kokevat itsensä yksinäisiksi). Miten kohderyhmää tavoitetaan liikuntaneuvontaan, voima- ja tasapainoharjoitteluun ja ulkoiluun? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? - Kyselyiden (kts. alla) kautta, julkinen tiedotus - Palvelukeskuksen päivätoiminta, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstö, seurakunta, omaishoitajien ryhmät, vanhusneuvosto Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Vuosittaiset toimintakykykartoitukset 75- ja 80-vuotialle (hyvinvointia tukevat kotikäynnit) - Kuntayhtymän tekemät vuosittaiset terveyskartoitukset yli 70-vuotiaille - Rava-mitoitukset jo palveluiden piirissä oleville - Kansalaisjärjestöpuolelta saadut palautteet - Ikäihmisiltä ja heidän omaisilta saadut suorat palautteet 1. Tavoite: Tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta Miten tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta näkyy kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Keiden henkilöiden/ryhmien/tahojen tulisi tietää iäkkäiden terveysliikunnasta ja sen merkityksestä? Miten tietämyksen lisääntyminen näkyy toimintasuunnitelmissa ja toiminnassa? Miten tietämyksen lisääntymistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Omaiset,omaishoitajat, muu lähiverkosto, eri hallintokunnat, järjestöt, yritykset, vanhusneuvosto, kansalaisopisto ym. - Tavoitteena että näkyy toimintatavoitteissa ja -kehyksissä. On olemassa jo osittain, mm. vanhusstrategia - Tietämyksen lisääntymistä arvioidaan ja tietoa saadaan hallintokunnilta, toteuttajilta ja kohteilta.sairaalasta kotiutumisen yhteydessä varmistetaan terveysliikuntatietouden siirto kotiutuvalle ja omaisille sekä yhteistyöryhmille, (tk:ssa mm. kaatumishoitajan ohjeistus). Keinot tietämyksen lisääntymiseksi 1.1. Viestintä Millä viestintätavoilla tietämystä lisätään? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? - Sisäinen ja ulkoinen viestintä - Eri mediat - Viestintätapoja mm: apteekit, tk, kotipalvelu, lehdet/tiedotteet, internet, kaupunki, vanhusneuvosto - Mukana järjestöt, yritykset - Starttiseminaari, ikäinstituutin koulutukset - Starttiseminaari on lähtökohta, iltapäiväseminaari maaliskuussa 2012, pääjärjestämisvastuu kuntakoordinaattoreilla ja yhteistyöryhmällä. Miten viestintää arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten valituilla viestintätavoilla on onnistuttu tavoittamaan iäkkäitä ja eri toimijoita? - Ikäihmisiltä ja heidän omaisilta suora palaute - Osallistujien määrästä

4 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille Yleiset koulutus- ja tiedotustilaisuudet ja tapahtumat Mitä tilaisuuksia aiotaan järjestää? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. - Voimaa vanhuuteen tiedotteen välittäminen laajalle joukolle mm. koulut, yhdistykset, järjestöt, yritykset (joulukuu-11 - tammikuu -12) - Starttiseminaari (maaliskuu -12) - Asian vieminen jatkossa erilaisiin tapahtumiin / tilaisuuksiin myös kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, vanhusneuvoston, järjestöjent, seurakunna tapahtumiin, palvelupäiviin. Koulutusta tarjotaan myös yrittäjille. Viranhaltioiden tiedottaminen, esim. kotikäyntien ohessa - kansalasopiston kursseissa huomioidaan Voimaa vanhuuteen-ohjelmai - Tiedon saaminen Internetistä, järjestöjen omien tiedotuskanavien kautta, paperitiedotteilla - tapahtuma Miten tilaisuuksia arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Itsearviointi, palaute hallinnolta ja osallistujilta - Osallistujamääristä 1.3. Mahdolliset muut keinot tai ideat - Viedään vanhuksia mukaan kouluihin ja päiväkoteihin, nuoret esiintymään ja ottamaan ikäihmiset mukaan -kesäisin Palvelukeskus Henrikinhovissa opiskelijoita ulkoiluttajina ja liikuttajina Miten viestintä ja yleinen koulutus iäkkäiden terveysliikunnasta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? - Päävastuu sosiaali- ja terveystoimella, liikunta- ja vapaa-aikasektorilla sekä jarjestöillä. Lisäksi mm. yksityisillä palvelun tuottajilla ja seurakunnalla 2. Tavoite: Iäkkäiden liikuntaneuvonnan lisääntyminen Millaista iäkkäiden liikuntaneuvontaa kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen ja ketkä siihen osallistuvat? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Miten liikuntaneuvonnan lisääntymistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Viran puolesta sosiaali- ja terveyspuolelta, laatua arvioidaan/parannetaan mm. koulutusten kautta - Liikunta- ja vapaa-aikasektorilla sekä järjestöillä ryhmiä ja vapaaehtoisia - Arvioinnit ihmisten toimintakyvystä, osallistujamääristä Keinot 2.1. Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus Mitä liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta aiotaan järjestää ja kenelle? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. - Liikuntaneuvotakoulutusta alan ammattilaisille terveyskeskukseen, kotihoitoon, Palvelukeskus Henrikinhovin, Palvelukoti Ilolaan sekä yksityisille palvelutuottajille yhteisesti, mutta kaikki hallinon alat hyötyvät tiedottamisesta. Käytetään hyväksi Ikäinstituutin koulutusmahdollisuuksia ja yhteissä räätälöityjä koulutuksia esimerkiksi oppilaitosten kanssa.

5 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 5 - mahdolliset yleisöluennot kansalaisopistossa - Kotihoitoon koulutusta ja sitä kautta kotiin. Terveyskeskuksessa kaatumishoitaja, kotiuttamistilanteessa tietoa asiakkeelle itselleen sekä lähiverkolle. - Liikuntaryhmien ohjaajien ja tk:n antama liikuntaneuvonta. Liikuntaneuvontaa seurakunnan kerhoihin ja tilaisuuksiin, vanhusneuvostolle, ikäihmisten päivätoiminnassa sekä järjestöille. - yrityksissä koulutus voisi olla haastamista/motivointia huomioimaan ikääntyvät kuntalaiset (yrityksen myönteisen imagon kasvattaminen). - Yrittäjille tietoiskuja - Aikataulu :Ohjelmassa olevan ajan ja tavoitteena juurtuminen pysyväksi toiminnaksi Miten liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Itsearviointi, palaute hallinnolta ja osallistujilta - Osallistujamääristä 2.2. Liikuntaneuvonnan järjestäminen Mitä liikuntaneuvontaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? - Liikuntaneuvontaa erilaisille asiakasryhmille terveyskeskuksessa asiakkaille, Palvelukoti Ilolassa, Henrikinhovissa intervalliasiakkaille, kotisairaanhoidon ja kotihoidon asiakkaille -Yleisötilaisuudet, palvelupäivät, liikuntaryhmät, kotipalvelun henkilökunta asukkaan kotona - Päivätoiminnassa säännöllisesti liikuntaosio, senioritanssi,kansalaisopiston järjestämät luennot/tapahtumat, liikuntaneuvontaa viedään myös nuorille oppilaitoksiin - Viedään jumppaohjelmia myös yksityisten palveluntuottajien saataville - Yritykset mukaan vapaaehtoistoimintaan Miten liikuntaneuvonnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Vuosittaiset toimintakykykartoitukset 75- ja 80-vuotialle (hyvinvointia tukevat kotikäynnit) - Kuntayhtymän tekemät vuosittaiset terveyskartoitukset yli 70-vuotiaille - Kansalaisjärjestöpuolelta - liikuntaneuvontaan osallistuneitten määrä, kyselyt neuvonnan tarpeellisuudesta - Ikäihmisiltä ja heidän omaisilta 2.3. Tiedotus liikuntaneuvonnasta Miten liikuntaneuvonnasta tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? - Sisäinen ja ulkoinen viestintä - Eri mediat - Viestintätapoja mm: apteekit, tk, kotipalvelu, lehdet/tiedotteet, internet, kaupunki, vanhusneuvosto - Mukana kansalaisopisto, järjestöt, yritykset - Starttiseminaari, ikäinstituutin koulutukset - Starttiseminaari lähtökohta Miten liikuntaneuvonnan tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Suora palaute - Tilaisuuksien osallistujamäärät 2.4. Mahdolliset muut keinot ja ideat

6 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 6 - Puskaradio Miten iäkkäiden liikuntaneuvonta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? -- Päävastuu sosiaali- ja terveystoimella, liikunta- ja vapaa-aikasektorilla sekä jarjestöillä. Lisäksi mm. yksityisillä palvelun tuottajilla ja seurakunnalla, kansalaisopisto 3. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan lisääntyminen (mm. kuntosali, senioritanssi, vesiliikunta, tasapainoryhmät) Millaista voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Minkä verran iäkkäät osallistuvat voimaja tasapainoharjoitteluun? Miten voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntymistä arvioidaan ja mistä tietoa saadaan? - Toimintakykykartoitukset, osallistujien arviointi - Testit osallistujille ennen ja jälkeen ryhmät - Terveysasemalla matalan kynnyksen diagnoosiryhmät, ja sieltä ohjataan eteenpäin liikuntatoimeen. Omat liikuntaryhmät eri puolilla kaupunkia - Tavoitteena 50 % kohderyhmästä Keinot 3.1. Voima- ja tasapainosisältöisen liikunnan kouluttaja- ja ohjaajakoulutus Ketkä osallistuvat VoiTas- ja Senioritanssi -kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Mitä ohjaajakoulutusta aiotaan järjestää ja kenelle (VanhusValmentaja, VertaisVeturi, Kunnon Hoitaja, Senioritanssi, muut aihepiirin koulutukset)? Mitkä ovat koulutusten järjestämiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. - Voima- ja tasapainokoulutusta alan ammattilaisille terveyskeskuksessa, kotihoitoon, Palvelukeskus Henrikinhovin, Palvelukoti Ilolaan sekä yksityisille palvelutuottajille yhteisesti. Käytetään hyväksi Ikäinstituutin koulutusmahdollisuuksia ja yhteissä räätälöityjä koulutuksia esimerkiksi oppilaitosten kanssa. - vastuuta koulutuksesta ja koulutuksen järjestämisestä alan ammattilaisilla sosiaali- ja terveystoimella, mahdollisella liikuntasihteerillä, kansalaisopistol - mahdolliset yleisöluennot kansalaisopistossa - Kotihoitoon koulutusta ja sitä kautta kotiin. Terveyskeskuksessa kaatumishoitaja, kotiuttamistilanteessa tietoa asiakkeelle itselleen sekä lähiverkolle. - Liikuntaryhmien ohjaajien ja tk:n antama liikuntaneuvonta. Liikuntaneuvontaa seurakunnan kerhoihin ja tilaisuuksiin, vanhusneuvostolle, ikäihmisten päivätoiminnassa sekä järjestöille. - Aikataulu :Ohjelmassa olevan ajan ja tavoitteena juurtuminen pysyväksi toiminnaks, suunnitelma päivitetään ja tarkennetaan ½-vuosittain Miten voima- ja tasapainoharjoittelun koulutuksia arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Itsearviointi, palaute hallinnolta ja osallistujilta - Osallistujamääristä 3.2. Voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan järjestäminen Mitä voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? - Päivätoimintaryhmät, tasapainoryhmät, Jele-ryhmät, tk:n vuodeosaston ryhmät,

7 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 7 senioritanssiryhmät - Mahdolliset muut ryhmät liikuntatoimen, kansalaisopiston ja järjestöjen järjestämänä Miten liikuntatoiminnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Vuosittaiset toimintakykykartoitukset 75- ja 80-vuotialle (hyvinvointia tukevat kotikäynnit) - muut kyselyt - Kuntayhtymän tekemät vuosittaiset terveyskartoitukset yli 70-vuotiaille - Kansalaisjärjestöiltä - Ikäihmisiltä ja heidän omaisilta 3.3. Tiedotus voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta Miten voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain. - Sisäinen ja ulkoinen viestintä - Eri mediat - Viestintätapoja mm: apteekit, tk, kotipalvelu, lehdet/tiedotteet, internet, kaupunki, vanhusneuvosto - Mukana järjestöt, yritykset, kansalaisopisto - Starttiseminaari, ikäinstituutin koulutukset - Starttiseminaari on lähtökohta Miten tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Ikäihmisiltä ja heidän omaisilta - Osallistujien määrästä 3.4. Mahdolliset muut keinot ja ideat Miten voima- ja tasapainosisältöinen liikuntatoiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? - Päävastuu sosiaali- ja terveystoimella, suurin haaste jalkauttamisessa liikunta- ja vapaaaikasektorilla, kansalaisopistolla sekä jarjestöillä. Lisäksi mm. yksityisillä palvelun tuottajilla ja seurakunnalla. 4. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilutoimintaa kunnassanne on tarjolla kehittämistyön jälkeen? Mitä laadullisia ja määrällisiä tuloksia saadaan (konkreettisia tavoitelukuja)? Minkä verran iäkkäät osallistuvat ulkoilutoimintaan? Miten ulkoilun lisääntymistä arvioidaan ja mistä tietoa saadaan? - Tavoitteena että kaikki iäkkäät ulkoilevat jotka haluavat ulkoilla - Yhteistyö koulujen kanssa, ikäihmisten omaisten rooli ulkoilutoiminnassa, ulkoiluystävät - Haastetaan yritykset ja vapaaehtoiset, koululaiset mukaan ulkoiluttamaan ikäihmisiä - loma-aikoina koululaiset ja opiskelijat ulkoilutoimintaan mukaan Keinot

8 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille Ulkoiluun liittyvä koulutus Ketkä osallistuvat Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Keitä koulutetaan ulkoiluystäviksi? Millaista muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta aiotaan järjestää? Mitkä ovat koulutusten järjestämiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? - Painottuu vapaaehtoisiin, palvelutalojen / vanhainkotien henkilökuntaan, kotipalvelun henkilökuntaan, omaisiin, lähiverkostoon, järjestöt, seurakunta ja vapaaehtoiset - Ulkoilumahdollisuudet, niiden parantaminen, iäkkäiden liikkumiseen liittyvän tietouden lisääminen myös ympäristösuunnittelussa, jolloin vastuu teknisellä toimella - runsas tiedotus ja koulutusten tarjoaminen esim. kansalaisopiston tai seurakunnan kautta Miten ulkoiluun liittyvää koulutusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Itsearviointi, palaute hallinnolta ja osallistujilta - Osallistujamääristä 4.2. Ulkoilun järjestäminen Mitä ulkoilutoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? - Vanhusten ulkoilupäivä(t), palvelutaloissa / vanhainkodeissa asukkaiden ulkoilu, ulkoiluystävätoiminta ja ikäihmisten lähiverkosto - Tutkitaan paikalliset mahdollisuudet järjestää toimintaa Miten ulkoilutoiminnan järjestämistä arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Ulkoiluttajat, ulkoilijat,, suora palaute heiltä, 4.3. Tiedotus ulkoilutoiminnasta Miten ulkoilutoiminnasta ja -reiteistä tiedotetaan? Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet, aikataulu ja työnjako sektoreittain? - Sisäisen viestinnän kautta - Aktiivinen yhteydenotto ulkoiluttajien löytämiseksi, omaiset/lähiverkosto, koulut, yritykset Miten tiedotusta arvioidaan ja mistä tieto saadaan? - Saadun palautteen perusteella toimijoilta ja kohteilta Mahdolliset muut keinot ja ideat - "Liikuntapuisto" ikäihmisille Henrikinhovin ympäristöön - ulkoilureitistöjen rakentaminen, ulkoiluympäristö turvalliseksi iäkkäille Miten iäkkäiden ulkoilutoiminta vakiintuu? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? - Kaikkien toimijoiden vastuulla, kaupunkilaisten yhteinen asia, tiedotus tärkeää