YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro KAI-2006-Y-33-111 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2006

K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro KAI-2006-Y-33-111 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2006 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen YMPÄRISTÖLUPA jätteen välivarastointiin ja käsittelyyn, siirtokuormausaseman rakentamiseen sekä betoni- ja tiilijätteen ja tuhkan käyttöön maarakentamisessa Kajaanin Tihisenniemen kylässä. Lupa sisältää määräyksen, joka koskee toiminnan aloittamista ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Huurinainen Oy Elementtitie 7 87500 KAJAANI LUPAVELVOLLISUUS Jäteasetuksen (1390/1993) liitteissä 5 ja 6 määriteltyyn jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista, on oltava ympäristölupa. Lupavelvollisuudesta on säädetty ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4. kohdassa ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentissa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 d-kohdan mukaan alueellinen ympäristökeskus ratkaisee sellaisen jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikan ympäristölupa-asian, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5000 tonnia vuodessa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Kainuun ympäristökeskukseen 2.3.2006. Hakija pyytää ympäristökeskusta määräämään, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleistä Huurinainen Oy hakee ympäristölupaa Tihisenniemen teollisuusalueelta vuokraamalleen tontille pääosin Kainuun yrityksissä syntyvien jätemateriaalien lajittelua ja käsittelyä varten. Hakemuksen mukaisia toimintoja ovat: - keräyspaperin lajittelu, paalaus ja varastointi - energiajätteen lajittelu, murskaus ja toimitus voimalaitoksille 1

- rakennusjätteen lajittelu ja käsittely - ongelmajätteiden lajittelu, välivarastointi ja toimittaminen jatkokäsittelyyn - sähkö- ja elektroniikkaromun keräys ja varastointi - jätteiden pienerien vastaanotto (sekalainen yhdyskuntajäte, hyödynnettäväksi menevät jätteet ja ongelmajätteet) - käytöstä poistettujen kreosootilla kyllästettyjen puisten ratapölkkyjen varastointi ja murskaus - betoni- ja tiilijätteen varastointi ja käsittely hyötykäyttöä varten - lajitellun ja palastellun betoni- ja tiilijätteen hyödyntäminen maanrakentamisessa omalla tontilla - yhdyskuntajätteen siirtokuormaus. Lajittelulaitokselle tulevien materiaalien kokonaismäärä olisi noin 25 000 tonnia vuodessa ja noin 80 tonnia vuorokaudessa. Keskeisimmät toiminnot ovat keräyspaperin lajittelu, paalaus ja varastointi, energiakäyttöön soveltuvan jätemateriaalin lajittelu, murskaus ja toimitus voimalaitoksille sekä rakennustyömailla syntyvän jätemateriaalin lajittelu ja käsittely raakaaineeksi. Vähäisiä määriä ongelmajätteitä otetaan vastaan lähinnä yrityksiltä. Ongelmajätteet lajitellaan, pakataan kuljetusta ja varastointia varten, välivarastoidaan ja toimitetaan jatkokäsittelyyn. Lajittelulaitokselle otetaan vastaan myös yhdyskuntajätteiden pieneriä kaupunkilaisilta. Laitoksella jätteen tuojan materiaali lajitellaan, myös ongelmajätteet otetaan vastaan ja varastoidaan asianmukaisesti. Lajittelulaitoksen tontille rakennetaan pieni vastaanottoalue, jonne voidaan varastoida käytöstä poistettuja, kreosoottiöljyllä kyllästettyjä puisia ratapölkkyjä. Ratapölkyt murskataan ja toimitetaan energiaksi voimalaitoksille. Lajittelulaitoksella betoni ja tiili lajitellaan talteen rakennusjätekuormista, varastoidaan ja palastellaan hyötykäyttöä varten. Osa talteen saadusta betoni- ja tiilijätteestä hyödynnetään maarakentamisessa omalla tontilla. Kaupunkialueelta jäteautoon kerätty biojäte lastataan laitoksella uudelleen suurempaan lavaan jatkokuljetuksia varten. Myös osa jäteautolla kerätystä kuivasta yhdyskuntajätteestä lastataan laitoksella uudelleen puristinkontteihin jatkokuljetuksia varten. Huurinainen Oy kerää ja lajittelee nykyisin Kajaanin seudulla syntyviä jätteitä Kajaanissa Elementtitiellä, johon yhtiöllä on voimassa oleva ympäristölupa (DN:o1296Y0023-124, 10.9.1997). Lajittelulaitoksessa rakennusjätteistä lajitellaan talteen mm. pahvia, puuta, muovia, tiiltä, betonia, lasia sekä metalliromua. Lisäksi yhtiöllä on voimassaolevat ympäristöluvat kiviainespohjaisen rakennusjätteen vastaanottoon, varastointiin ja käsittelyyn Betonitiellä (DN:o KAI-2003-Y-95-111, 7.10.2003), sekä ratapölkkyjen ja palavan jätteen murskaustoimintaan Tihisenniemen tehdasalueella (DN:o 1296Y0023-111/24.11.1998). Laitoksen sijainti ja ympäristö Huurinainen Oy:n Kajaanin kaupungilta vuokraama noin 1,6 hehtaarin määräala sijaitsee Tihisenniemen kaupunginosassa, UPM-Kymmene Oy:n kaatopaikan tien ja Sokajärventien 2

risteyksen läheisyydessä, niin sanotulla Pohjan Sellun tontilla. Tontti on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Määräala rajoittuu pohjoispuolelta Parkinmäen kaatopaikan yksityistiehen ja itäpuolelta Sokajärventiehen. Suunnitellun lajittelulaitoksen alue sekä ympäröivä alue kasvaa nuorehkoa sekametsää. Määräalan maaperä on osittain kosteaa ja lievästi soistunutta, varsinkin painanteiden kohdilta. Määräalan eteläreuna on ojitettu, ja ojavedet laskevat kaupungin jäteveden puhdistamon läheisyydessä olevien ojien kautta Kajaaninjokeen. Alueen ympärysmaat ovat metsätalouskäytössä. Lähimmät merkittävämpää ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnot ovat UMP-Kymmene Oy:n paperitehdas, Kainuun Voima Oy:n voimalaitos sekä Kajaanin kaupungin jäteveden puhdistamo ja puhdistamolietteen kompostointialue. Sokajärventietä pitkin kulkee paikallisliikennettä Parkinniemeen ja noin kilometrin päässä suunnittelualueesta sijaitsevalle UPM-Kymmene Oy:n teollisuusjätekaatopaikalle (Parkinmäen kaatopaikka) liikennöi kuorma-auto noin 10 kertaa päivässä. Alueen läheisyydessä ei ole virkistys-, pohjavesi- tai luonnonsuojelualueita. Lähin omakotitaloalue, Katiska, sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. Alueen pohjoispuolella on rivitaloasunto noin 300 etäisyydellä. Lähimpään vesistöön, Kajaaninjokeen, on matkaa noin 400 metriä. Kaavoitustilanne Alueella on voimassa 19.2.1993 vahvistettu asemakaava, jossa alue on varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Huurinainen Oy:n vuokraamalle määräalalle (vuokra-aika 1.3.2006 31.12.2025) sijoittuvat Kajaanin Veden vesi- ja viemärijohdot, joista vuokrasopimuksen mukaan tullaan perustamaan rasite, kun vuokra-alueesta muodostetaan tontti. Tiedot vastaanotettavista ja käsiteltävistä jätteistä Vastaanotettavien ja käsiteltävien jätejakeiden numerotunnukset, käsittelytapa, kerrallaan varastoitava määrä ja varastointipaikka ovat seuraavat: Jätelaji ja numerotunnus Vastaanotettava jätemäärä (t/v) Käsittelytapa Maksimivarasto Varastointipaikka Yhdyskuntajäte 250 lajittelu 15 t puristinkontti (pienerät) (200301, 200108) Paperi ja pahvi 5000 lajittelu 2000 t varastohalli (200101) paalaus Erilliskerätty 10000 lajittelu 2000 t varastohalli ja energiajäte murskaus puristinkontti puu ja muovi (170201, 170203, 200139, 150102, 150103) 3

Sekalainen rakennus- 4000 lajittelu 200 t lajittelulinja ja teollisuusjäte murskaus (170904, 150101, 170201, 150102) Betoni ja tiili sisältyy varastointi 5000 t perusmaan päällä (170101, 170102) rakennus- palastelu hyödyntämiskohteessa jätteeseen omalla tontilla Sekajäte 2500 siirtokuormaus 60 t puristinkontti (200301) Biojäte 2000 kannellinen lava (200108) Metalli ja lasi 100 siirtokuormaus 100 t lava (200102, 200140) Ongelmajätteet 100 lajittelu ongelmajätevarasto (200114, 200119, pakkaaminen 22 t kontteja 200121, 200133, 200127) (Ongelmajätevarastossa on akkuja 5 t, öljynerotuskaivojätettä 5 t, jäteöljyä 2 t ja muita ongelmajätteitä 10 t). Kreosoottikyllästeiset 1000 murskaus 1000 t asfalttipiha ratapölkyt (170204) Sähkö ja elektroniikkaromu (1602) 50 siirtokuormaus 20 t metallikontti Toiminnan kuvaus Laitokselle vastaanotetut materiaalit kulkevat ensiksi vaa an kautta, jossa niiden syntypaikka rekisteröidään ja määrä punnitaan. Kuorman laadun mukaan se ohjataan oikeaan purkupaikkaan. Vaakaohjelmistosta saadaan mm. tuottaja-, laatu- ja kuntakohtaisia raportteja. Laitoksen tärkeimmät tuotantolaitteet ovat 1 2 kpl kauhakuormaajia, energiajätteen murskain, paalain ja siirtokuormausasema. Laitoksella työskennellään jokaisena viikonpäivänä pääsääntöisesti klo 6 22 välisenä aikana. Pienerien vastaanottopisteessä vastaanotetaan lähinnä yksityisten henkilöautojen peräkärrykuormia, sekä ongelmajätteitä. Vastaanottopisteessä on oma keräysastiansa puulle ja polttokelpoiselle jätteelle, metallille, lasille, puutarhajätteelle ja sekajätteelle sekä ongelmajätteille, kuten akuille, 4

kylmälaitteille ja muille ongelmajätteille. Keräyspisteeseen vastaanotetut materiaalit punnitaan laaduittain. Keräyspiste on avoinna arkisin klo 8.00-17.00. Laitoksella vastaanotetuista materiaaleista ja jätteistä valmistetaan seuraavia tuotteita teollisuuden raaka-aineiksi ja polttoaineiksi: keräyspaperi, metalliromu, keräyslasi, kierrätyspolttoaine, betoni ja tiilijäte. Laitoksen kapasiteetti on noin 25 000 tonnia vuodessa. Paperin ja pahvin lajittelu ja varastointi Lajitteluhallissa yleisistä ja yritysten keräyspisteistä tuotu paperi ja pahvi lajitellaan lajittelulinjalla ja kauhakuormaajaa apuna käyttäen eri laatuluokkiin. Lajittelun jälkeen eri jakeet paalataan noin 600 kilon paaleihin. Valmiit paalit varastoidaan hallissa ja ulkona asfaltoidulla kentällä ja kuljetetaan paperi- ja kartonkitehtaille raaka-aineeksi. Paperia ja pahvia käsitellään noin 5000 tonnia vuodessa. Energiajätteen käsittely Energiajäte on pääasiassa syntypistelajiteltua kaupan, teollisuuden ja rakennustoiminnan jätettä. Valmiiksi lajitellut kuormat puretaan asfaltoidulle pihalle murskaimen viereen, jonka jälkeen kuorma tarkistetaan ja mahdolliset epäpuhtaudet poistetaan ennen murskausta. Lajiteltu ja tarkastettu jäte annostellaan kahmarilla murskaimeen. Lopputulokseksi saadaan palakooltaan alle 10 cm:n läpimittaista voimalaitoksille sopivaa haketta. Hake varastoidaan asfaltoidulla piha-alueella. Energiajätettä laitokselle otetaan vastaan noin 10000 tonnia vuodessa. Sekalainen rakennusjäte ja muut vastaavat jätteet Rakennusjätteiden lajittelu tehdään asfaltoidulla piha-alueella tai katetussa tilassa. Lajittelun tuloksena saadaan rakennusjätteestä eroteltua mm. energiaksi kelpaavia materiaaleja, metallia, betonia, tiiltä, kiveä ja maa aineksia. Lajittelu tehdään kahmarilla, seulontalaitteilla ja käsityönä. Jäljelle jäänyt rejekti siirtokuormataan kontteihin ja toimitetaan kaatopaikalle. Lisäksi asiakkaita kannustetaan edelleen parempaan syntypaikkalajitteluun. Rakennusjätettä laitokselle otetaan vastaan noin 4000 tonnia vuodessa. Betoni- ja tiilijäte Yhtiön tavoitteena on varastoida tontilla betoni- ja tiilijätteitä, jotka lajitellaan eroon rakennusjätteestä. Materiaalit varastoidaan alueella lajeittain. Varastoalueelle otetaan vuosittain vastaan betoni- ja tiilijätettä korkeintaan 3000 tonnia. Suurin kertavarasto materiaaleille on 5000 t. Materiaali varastoidaan perusmaan päällä. Betoni ja tiili palastellaan kaivinkoneeseen liitettävän hydraulisen puristinkouran avulla läpimitaltaan alle 150 mm kappaleiksi. Alkuvaiheessa palasteltua betoni- ja tiilijätettä hyödynnettäisiin omalla tontilla maanrakentamisessa 30000 t. Betoni- ja tiilimursketta käytetään tontin kantavuuden parantamiseen. Materiaalia käytetään myös tontilla olevien painanteiden tasaamiseen. Täytön kerrosvahvuus on alle 1500 mm. Betoni- ja tiilimurskeen käytöstä oman tontin maanrakentamisessa laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma, joka hyväksytetään ympäristökeskuksella ennen rakentamisen aloittamista. Oman tontin täyttämisen jälkeen betoni- ja tiiliaines toimitetaan hyötykäyttöön eri rakennuskohteisiin. Betonin ja tiiliaineksen hyödyntämisessä noudatetaan valmisteilla olevan asetuksen "Asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa" ohjeita. 5

Kreosoottikyllästettyjen ratapölkkyjen käsittely Yhtiö rakentaa lajittelulaitokselle noin 1000 m 2 :n erillisen alueen käytöstä poistettujen ratapölkkyjen väliaikaista varastointia ja haketusta varten. Vanhoja ratapölkkyjä otettaisiin vastaan lähinnä yksityisiltä rautateiltä ja ratapihoilta. Vuosittain vastaanotettava määrä olisi noin 1000 t. Vastaanotetuista pölkyistä poistetaan metalliset osat ja pölkyt varastoidaan korkeassa pinossa. Pölkkyjä murskataan suurtehomurskaimella noin kuusi kertaa vuodessa. Valmis murske varastoidaan erilliselle alueelle ja toimitetaan poltettavaksi voimalaitokselle, jolla on siihen tarvittava ympäristölupa. Ratapölkkyjen käsittelyalueesta laaditaan erillinen rakennussuunnitelma, joka hyväksytetään ympäristökeskuksella ennen rakentamisen aloittamista. Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja käsittely Laitokselle vastaanotettu SE- romu lajitellaan ja varastoidaan jatkokuljetuksia varten. Romusta voidaan tarvittaessa purkaa hyötykäyttöön kelpaavat materiaalit sekä ongelmajätteet, kuten akut ja paristot. Toiminta tapahtuu sisätiloissa. Laitteista irrotetut ongelmajätteet toimitettaisiin luvanvaraiseen laitokseen käsiteltäväksi. Elektroniikkaromu on pääosin peräisin asuinkiinteistöiltä sekä yrityksistä ja laitoksista. Vuosittain vastaanotettavan elektroniikkaromun määrä on noin 50 tonnia. Metalliromu ja lasi Lajittelulaitokselle tulee metalliromua ja lasia lähinnä yritys- ja rakennusjätteen mukana. Metalliromu ja lasi varastoidaan vaihtolavoissa ja toimitetaan luvanvaraiseen paikkaan jatkokäsittelyyn. Jätteen siirtokuormaus Lajittelulaitoksen yhteyteen rakennettava siirtokuormausasema palvelee lajittelusta syntyvän rejektin kuljettamisessa kaatopaikalle sekä Kajaanin keskusta-alueen jätekuljetuksien tehostajana. Siirtokuormausasemalla lastataan uudelleen kannellisiin metallilavoihin myös jäteautoilla kerätyt biojätteet. Siirtokuormaus vähentää liikennöintitarvetta kaatopaikalle, koska kuormiin saadaan suuremmat yksikköpainot. Siirtokuormausasema koostuu katollisesta hallista sekä sen sisällä olevasta kontista ja lavasta. Asema ei kerää luokseen haittaeläimiä eikä aiheuta hajuja. Kontit tyhjennetään kaatopaikalle lähes päivittäin. Siirtokuormausasemasta laaditaan erillinen rakennussuunnitelma, joka hyväksytetään ympäristökeskuksella ennen rakentamisen aloittamista. Ongelmajätteet Ongelmajätteet otetaan vastaan pienerien vastaanottopisteessä ja isommat erät ongelmajätevarastossa. Varastossa vastaanotetut jätteet tunnistetaan, pakataan ja välivarastoidaan odottamaan sopivan kuljetuserän täyttymistä. Vastaanotetut ongelmajätteet pakataan ja varastoidaan kullekin jätelaadulle hyväksytyssä varasto- / kuljetusastiassa. Ongelmajätteistä pidetään varastokirjanpitoa, johon merkitään vastaanotetun jätteen alkuperä, laatu, määrä, päivämäärä ja vastaavat tiedot käsittelyyn toimitetuista jätteistä. Kaikista jätteiden kuljetuksista tehdään siirtoasiakirja. Ongelmajätteiden keräilyn ja kuljetuksen suorittajilla on ADR- kuljetuslupa. 6

Energiankäyttö, polttoaineet ja niiden varastointi Lajittelulaitoksen kokonaissähkönkulutus on noin 100 000 kwh/a ja työkoneiden polttoöljyn kulutus noin 120 000 kwh/a. Laitteiden tarvitsema kevyt polttoöljy varastoidaan 3000 litran metallisäiliössä, joka on varustettu valuma-altaalla ja laponestolla. Polttoainetta tarvitaan kauhakuormaajan ja esimurskaimen voimanlähteenä. Polttoainetta kuluu vuodessa noin 10 000 litraa. Arvio toiminnan eri päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön Jäte- ja hulevedet Tontille tule puhdasvesi- ja viemärilinja Kajaanin Vedeltä. Laitoksen sosiaalitiloista tulevat jätevedet (noin 100 m 3 /v) johdetaan Kajaanin veden viemäriverkostoon. Ratapölkkyjen käsittelyalueen (noin 1000 m 2 ) hulevedet ohjataan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta aktiivihiilisuodattimeen ja siitä edelleen tontin ympärysojaan, joka laskee Sokajärven tien alitse Kajaaninjokeen johtavaan ojaan. Muilta asfaltoiduilta piha-alueilta tulevat hulevedet (7500 m 3 /v) johdetaan tontin ympärysojiin. Laitoksen piha-alueella syntyvät hulevedet eivät sisällä merkittäviä määriä ympäristölle haitallisia aineita. Ratapölkkyjen käsittelyalueelta tulevassa hulevedessä on pieniä määriä kreosoottiöljyä. Ratahallintokeskuksen pölkkyjen Kajaanin käsittelylaitoksella suoritettujen hulevesianalyysien perusteella hakemuksessa arvioidaan, että lajittelulaitoksen vuosittaiset PAH-päästöt ovat noin 20 kertaa pienemmät kuin Ratahallintokeskuksen pihalla. Arvion mukaan huleveden mukana menisi öljynerotuskaivoon ja aktiivihiilisuodattimeen PAH-yhdisteitä 200 g/v. PAH- pitoisuus olisi siten ennen puhdistusta keskimäärin 400 ug/l. Puhdistusjärjestelmä vähentää huleveden PAH- pitoisuutta 90 99 %. Aktiivihiilisuodatin vaihdetaan uuteen vuosittain. Hakemuksen mukaan ratapölkkyjen käsittelykentältä vapautuu vesistöön puhdistuksen jälkeen noin 20 g PAH-yhdisteitä vuodessa. Päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Laitokselle saapuvat materiaalit eivät sisällä sellaisia epäpuhtauksia, jotka olisivat haitaksi maaperälle, pohjavesille tai ilmanlaadulle. Suurin osa tontille vastaanotetuista materiaaleista saapuu lajittelulinjan kautta, jossa materiaalien laatu tarkistetaan. Ongelmajätteiden vastaanottopiste on varustettu valuma-altaalla ja ongelmajätevarastossa on tiivis lattia. Polttoainesäiliö on varustettu kaksinkertaisella vaipalla. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella. Koko laitosalue on asfaltoitu. Mahdollisia liuotin- ja öljypäästöjä aiheuttava alue on varustettu öljynerottimella ja aktiivihiilisuodattimella. Laitokselle varataan riittävä määrä öljynimeytysainetta mahdollisten työkoneissa tapahtuvien öljyvahinkojen torjumiseksi. 7

Palo- ja kemikaaliriskit Laitoksella suurin riski on tulipalo erityisesti kesäaikana. Tulipalon vaara otetaan huomioon päivittäisessä toiminnassa esimerkiksi pitämällä laitoksen palokuorma mahdollisimman pienenä ja kastelemalla tarvittaessa murskattavaa materiaalia. Lisäksi tulipaloihin on varauduttu alkusammutuskalustolla, mm. sammuttimilla. Ongelmajätteet varastoidaan erillisessä varastorakennuksessa, joka on erillään muusta laitoksen toiminnasta. Varastossa on tiivis lattiapinnoite, eikä varastossa ole lattiakaivoja, joten mahdollisessa vuototilanteessa jätettä ei pääse valumaan ympäristöön. Polttoöljysäiliössä on kaksinkertainen rakenne, ja se on varustettu vuodon ilmaisimella. Öljynerotuskaivo on varustettu hälyttimellä. Laitokselle laaditaan turvallisuussuunnitelma vuoden 2006 aikana. Ilmapäästöt Ilmapäästöt koostuvat työkoneiden ja liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä, sekä murskauksessa syntyvistä pölypäästöistä. Pölypäästöjä ehkäistään suihkuttamalla vettä murskattavaan materiaaliin. Toiminnassa käytetään vettä hakettimen pölyn sidontaan noin 300 litraa murskauspäivän aikana. Vesi sumutetaan säiliöstä murskattuun materiaalin, johon se sitoutuu. Tontille varastoidut betonikappaleet ja tiili palastellaan kaivinkoneeseen asennetulla hydraulisella puristimella. Palastelusta ei synny pölyä, koska hydraulileikkuri leikkaa kiviaineksen hitaasti, ja leikkaus perustuu puristimen voimaan. Murskauksen pölyhaitat ovat lähinnä työsuojelullisia ja rajoittuvat noin 20 metrin etäisyydelle hakettimesta. Työkoneista aiheutuvat savukaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat työkoneiden välittömän läheisyyteen. Auto- ja konehankinnoissa yhtiö pyrkii valitsemaan vähäpäästöisellä moottoritekniikalla varustettuja kuorma-autoja tai työkoneita. Melupäästöt Laitoksella työskennellään kello 6.00-22.00 välillä. Laitokselle liikennöi päivittäin keskimäärin 15 kuorma-autoa Sokajärventietä pitkin. Melupäästöjä laitoksella aiheuttavat kauhakuormaaja, jätekuljetukset ja murskaajat. Hydraulisella puristimella tapahtuvasta betonin ja tiilen paloittelusta ei synny melua, koska hydraulileikkuri leikkaa kiviaineksen hitaasti, ja leikkaus perustuu puristimen voimaan. Rakennuspuujätteen ja energiajätteen haketus suoritetaan siirrettävällä hakettimella, joka on yhtiön käytössä ratapölkkyjen haketuksessa. Haketusta tehdään noin 2-3 päivän välein keskimäärin kerrallaan 6 tuntia. Hakettimen aiheuttamasta melusta on tehty erillinen selvitys, joka on hakemuksen liitteenä. Selvityksen mukaan haketus ei aiheuta meluhaittaa ylityksiä lähimpien asuinrakennusten kohdalla. Puun ja kierrätyspolttoaineen murskauksessa syntyvää melua voidaan vähentää suuntaamalla murskaimen syöttöaukko poispäin häiriintyvästä kohteesta. Melutaso syöttöaukon suunnassa on huomattavasti suurempi kuin murskaimen etuosassa. Omassa toiminnassa syntyvät jätteet Jätteiden lajittelussa syntyy kaatopaikalle sijoitettavaa lajittelurejektiä noin 300 t/a, sekä siirtokuormauksesta 2750 t/a kaatopaikalle toimitettavaa sekajätettä ja 2000 t/a kompostoitavaksi toimitettavaa biojätettä. Sekajäte varastoidaan puristinkontteihin, jotka toimitetaan kaatopaikalle 8

täyttymisen mukaan. Suurin varasto sekajätteelle on 60 t. Biojäte varastoidaan kannellisissa metallilavoissa. Biojäte toimitetaan Majasaaren kompostointilaitokselle päivittäin. Toiminnasta syntyvät jätteet ovat peräisin koneiden huollosta, toimistosta ja sosiaalitiloista: Nimi Luokka Määrä Paperi 200101 100 kg/a Sekajäte 200301 500 kg/a Jäteöljy 130203 200 kg/a Kiinteä öljyinen jäte 130501 100 kg/a Aktiivihiilisuodatin 150202 200 kg/a Kiinteistöllä syntyneet ongelmajätteet toimitetaan muun kerättävän ongelmajätteen mukana käsiteltäväksi luvanvaraiseen yritykseen. Syntyvät ongelmajätteet ovat pääasiassa kuljetuskalustosta syntyviä öljyjä ja kiinteitä öljyisiä jätteitä. Toiminnan tarkkailu ja haittojen vähentäminen Laitoksen henkilökunta tarkkailee työpäivän aikana mahdollisia ympäristövahinkoja. Yrityksen henkilökuntaa on koulutettu, kuinka toimitaan mahdollisessa ympäristöonnettomuustapauksessa. Ympäristön roskaantumista estetään siivoamalla varastoaluetta säännöllisesti. Erityisen paljon roskaantumista aiheuttavat käsittelyalueet voidaan tarvittaessa ympäröidä noin 10 metriä korkeilla suojaverkoilla. Asiakkaita neuvotaan lajittelemaan jätteensä asianmukaisesti, jotta vastaanotettavat jätteet eivät sisällä epäpuhtauksia. Asiakkaille annetaan lajitteluohjeita eri materiaalien lajittelusta sekä palautetta mahdollisista lajitteluvirheistä. Energiajakeen laaduntarkkailu aloitetaan kuormien vastaanoton yhteydessä. Polttoaineen valmistukseen hyväksytään vain ennalta hyväksyttyjen toimipaikkojen jätteet. Yhtiön henkilökunta on koulutettu tunnistamaan energiajakeeseen kuulumattomat materiaalit. Kierrätyspolttoaineen laatua valvotaan standardin 5875 mukaisesti Jätteen jalostaminen polttoaineeksi, laadunvalvontajärjestelmä. Palastellusta betoni- ja tiilijätteestä laaditaan asetuksen "Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa" mukainen jäteseloste. Jäteselosteesta ilmenee mm. jätteen luovuttaja ja yhteystiedot, jätteen nimike ja alkuperä, käyttöohjeet sekä tarpeelliset toimet ympäristön ja terveyden suojelemiseksi. Jäteselosteessa on mukana myös asetusesityksen mukainen analyysi. Paloiteltua betoni- ja tiilijätettä toimitetaan vain sellaisiin kohteisiin, joilla on kyseisten aineiden hyötykäytön mahdollistava ympäristölupa. Uuden asetuksen voimaantulon jälkeen tehdään ilmoitus ympäristösuojelun tietojärjestelmään ja tehdään asetusehdotuksen mukaiset selvitykset ennen jätteen toimittamista hyötykäyttöön. Kaikki laitokselle vastaanotetut jätteet tunnistetaan, rekisteröidään ja punnitaan. Autovaaka kalibroidaan kolmen vuoden välein. Jätemäärät raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Hakemuksessa on esitetty hulevesien tarkkailusuunnitelma, jonka mukaan hulevedestä otetaan öljynerotuskaivon ja aktiivihiilisuodattimen jälkeen näyte ojaan laskevan purkuputken suulta. 9

Mittauspaikan virtaama mitataan, ja vesinäytteestä määritetään mineraaliöljy- ja kokonaispahpitoisuus sekä ph, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja COD. Laitoksen vastuullinen hoitaja on Harri Huurinainen, joka vastaa myös tarkkailusta. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemus on päivätty ja se on kirjattu saapuneeksi ympäristökeskukseen 2.3.2006. Hakemuksen vireilläoloa koskeva kuulutus on ollut nähtävänä Kajaanin kaupungin ilmoitustaululla 17.3. - 18.4. 2006, samoin kuin lupahakemus ja sen liitteenä oleva suunnitelma kaupungintalon Neuvokissa. Hakemusta koskeva kuulutus on julkaistu Koti-Kajaani -sanomalehdessä 18.3.2006 ja lisäksi Kainuun ympäristökeskuksen www-sivuilla. Laitoksen lähellä ei ole sellaisia naapurikiinteistöjä, joita olisi erikseen kuultu hakemuksesta. Muistutukset Hakemuksen johdosta on jätetty yksi, Aino ja Erkki Sirviön lähettämä muistutus. Muistuttajat ovat kesämökkiläisiä Sokajärveltä. Muistuttajat eivät hyväksy suunnitteilla olevaa jätteiden varastointia ja käsittelyä. Kielteisen kannan tueksi muistutuksessa esitetään mm. seuraavaa: - Sokajärventie on hyvin kapea ja mutkainen, alueelle ohjautuva vilkas roskien edestakainen kuljetus aiheuttaa suuren liikenneturvallisuusriskin. - asuntoalue on myöskin niin lähellä ko. aluetta, että melu- ja hajuhaitat ovat aivan ilmeiset - jätteiden lajittelu taloyhtiöissä ei ole niin hyvässä hallinnassa, että voitaisiin luottaa, ettei ongelmaja sekajätettä ole myöskin palavien joukossa, ja käsittelyssä haitta-aineita voi kulkeutua maaperään ja sitä kautta jokeen ja edelleen Oulujärveen / Sokajärveen. Lausunnot Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto: Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto puoltaa Huurinainen Oy:n hakemusta siirtää jätteenkäsittelytoiminnot Elementti- ja Betonitieltä haettuun paikkaan Tihisenniemelle. Nykyisestä laitoksen sijainnista Elementtitiellä on tullut useita hajua, roskaantumista ja haittaeläimiä koskevia valituksia, erityisesti kesäaikaan. Lupajaosto katsoo, että asutukselle mahdollisesti aiheutuvien haittojen kannalta uusi paikka on parempi kuin nyt käytössä oleva. Hakemuksessa on esitetty, että lajittelulaitoksen moniin toimintoihin laaditaan myöhemmin erillinen suunnitelma, jonka ympäristökeskus hyväksyy erikseen. Lupajaosto esittää, että lupamääräyksiä annettaessa ja tarvittaessa suunnitelmia hyväksyttäessä tulee ottaa huomioon seuraavaa: Energiajätteen varastointitarve tulee jatkossa pitenemään, koska Kainuun Voima Oy:n uudessa ympäristöluvassa jätteenpoltolle on määrätty vuorokautinen, enimmäismäärä. Vanhassa ympäristöluvassa jätteenpolton enimmäismäärä oli vuosittainen. Energiajätteen pitkäaikainen 10

varastointi voi aiheuttaa haju- ja haittaeläinongelmia, mikä tulee ottaa huomioon annettaessa määräyksiä energiajätteen varastointiajoista. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella jätteen siirtokuormausaseman ympäristövaikutuksia on vaikea arvioida. Seka- ja biojätteen käsittelystä ja varastoinnista voi aiheutua hajuhaittaa ja toiminta houkuttelee myös haitta-eläimiä. Kesällä jätteiden ja erityisesti biojätteiden varastoinnista voi aiheutua ympäristö- ja terveyshaittoja vaikka biojäte pyrittäisiin toimittamaan päivittäin jatkokäsittelyyn. Lupajaosto katsoo, että hakemuksessa ei ole biojätteen käsittelyn ja varastoinnin osalta otettu riittävästi huomioon mahdollisia ympäristö- ja terveyshaittoja. Siirtokuormausaseman suunnitellussa tulee ottaa huomioon, että ainakin biojäte voidaan säilyttää lämpimänä vuodenaikana ulkoilmaa viileämmässä paikassa, esim. maaperän viileyttä hyödyntäen. Toiminnassa tulee myös varautua sekä hajuhaittojen että haittaeläinten torjuntaan. Siirtokuormattavat jätteet tulee varastoida asianmukaisissa konteissa, aluetta tulee hoitaa ja valumavedet käsitellä niin, ettei toiminnasta aiheudu ympäristö- ja terveyshaittoja. Kreosoottipölkkyjen varastointialueelta tulevien valumavesien PAH-pitoisuudet tulee tutkia vähintään kaksi kertaa vuodessa. Näytteenotto tulee ajoittaa niin, että alueelta virtaa sulamis- tai valumavesiä. Aktiivihiilisuodatin tulee vaihtaa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lupahakemuksen mukaan toiminnan aiheuttamasta melusta ja pölypäästöistä ei aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. Mikäli haittoja kuitenkin ilmenee, toiminnanharjoittajan on selvitettävä päästöt ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Roskaantumisen ehkäisemiseksi alue on aidattava tarpeellisilta osin. Kajaanin kaupungin ympäristötekninen lautakunta toteaa lausunnossaan mm. seuraavan: Lähialueen merkittävimmät ympäristökuormittajat ovat UPM:n paperitehdas, Kainuun Voima, Kajaanin Veden jätevedenpuhdistamo ja lietteen kompostointialue sekä Parkinmäen teollisuuskaatopaikka. Jätteenkäsittelyalueen vaikutukset ympäristöön ovat erityisesti sijainti huomioiden vähäiset. Laitokselle liikennöi päivittäin keskimäärin 15 kuorma-autoa. Liikennöinti tapahtuu Sokajärventietä pitkin. Liittymä määräalalle on järjestettävä Parkinmäen yksityistien kautta. Toiminnan järjestäjän on liityttävä Kajaani Veden vesihuoltoverkkoon. Alueella on voimassa vuonna 1993 vahvistettu asemakaava, jossa alue on varattu olevaan teollisuuteen liittyväksi teollisuuden korttelialueeksi. Haettu toiminta on tila- ja ympäristövaatimuksiltaan ja vaikutuksiltaan teollisuuteen rinnastettavaa, kun se tuottaa polttoainetta ja kierrätysmateriaaleja. Lajittelulaitoksen ja siirtokuormausaseman toimintatapa ja sitä koskevat määräykset ovat vakiintuneet ja haetun toiminnan yhteys Tihisenniemen teollisuusalueen toimintaan on selkeytynyt. Sijoittamalla ne Tihisenniemen ympäristöhäiriöiden vaikutusalueelle vältetään lisäksi uusi häiriöitä aiheuttava piste. Suojaviheralueen (EV) kasvillisuus on pidettävä riittävänä ja hyväkuntoisena ja ulkovarastointi ym. toiminnot on suojattava rakennuksin ja umpiaidoin. 11

Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon tulosalue esittää lausuntonaan seuraavan: Biojätteen siirtokuormaus tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu hajuhaittoja ja haittaeläinmäärien kasvua alueella. Varastoitavan biojätteen lämpötila tulee pitää lämpimänä kautena mahdollisimman alhaisena (maaperän viileyden hyväksikäyttö, erilaiset varjostavat ratkaisut) eikä biojätettä tule säilyttää alueella vuorokautta kauempaa. Biojätteitä tulee säilyttää kannellisessa säilytyslaitteessa. Biojätepiste välineistöineen tulee varustaa asianmukaisella pesumahdollisuudella. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu lainsäädännössä annettujen melurajojen ylityksiä lähimmissä asutuksissa. Jos toiminta tai ympäröivät olosuhteet (puuston poistuminen tms.) muuttuvat hakemuksessa esitetystä, tulee toiminnanharjoittaja velvoittaa tekemään tarvittaessa melua vähentäviä muutostöitä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava pölyn leviämisen ehkäisemisestä. Tarvittaessa toimintaaluetta on kasteltava. Jos toiminnasta aiheutuu ympäristön roskaantumista, tulee toiminnanharjoittajan kerätä ko. roskat välittömästi pois. Muutoin Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolla ei ole huomauttamista hankkeesta, kunhan noudatetaan sitä, mitä hakemuksessa esitetään. Hakijan vastine Huurinainen Oy ei ole antanut vastinetta muistutuksista ja viranomaislausunnoista pyydettyyn määräaikaan (28.4.2006) mennessä. Tarkastukset Hakemuksen kohteena olevalla paikalla on tehty maastotarkastus 4.5.2006, jolloin ympäristökeskus on myös neuvotellut hakemuksesta ja sen mukaisen toiminnan järjestämisestä hakijan kanssa. Laitoksen tontilta on kaadettu puut, ja maarakennustyöt on aloitettu. Tässä yhteydessä hakija esitti, että tontilla voitaisiin käyttää Kainuun Voima Oy:n lentotuhkaa täyttötarkoituksiin hiekan asemasta, mikäli siihen saadaan lupa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen Lupahakemuksessa on kysymys teollisuus-, rakennus- ja yhdyskuntajätteen varastoinnista, lajittelusta, mekaanisesta käsittelystä (paloittelu, murskaus) sekä siirtokuormauksesta. Vuosittain vastaanotettava jätteen määrä on hakemuksen mukaan enintään noin 25 000 tonnia. Kreosoottikyllästettyjä ratapölkkyjä tästä määrästä on 1000 tonnia ja muita ongelmajätteitä 100 tonnia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon 11 a- kohdan mukaan "ongelmajätteiden käsittelylaitoksiin, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettavaksi, käsiteltäväksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitettavaksi kaatopaikalle", ja 11 b-kohdan mukaan "muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus 12

on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa". Hakemuksen kohteena oleva jätteenkäsittely ei sisällä ongelmajätteiden fysikaalis-kemiallista prosessointia eikä jätteiden käsittelymäärä ylitä em. vuorokausimitoitusta. Näin ollen hankkeen lupakäsittely ei edellytä erillistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankkeesta ei muutoinkaan aiheudu ennalta arvioiden ja sijaintipaikka huomioon ottaen sellaisia vaikutuksia, että YVA-menettelyä olisi sovellettava. MUUT TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Huurinainen Oy:llä on 10.9.1997 myönnetty ja 24.11.1998 muutettu ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa Elementtitie 5:ssä sijaitsevalle lajittelulaitokselle ja Tihisenniemen teollisuusalueella olevalle palavan jätteen ja kreosoottipölkkyjen murskauslaitokselle sekä 7.10.2003 myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen lupa rakennusjätteen varastointiin ja käsittelyyn ja betoni- ja tiilijätteen käyttöön maarakentamisessa Betonitiellä. Huurinainen Oy on jättänyt näitä toimipaikkoja koskevat uudet ympäristölupahakemukset ympäristökeskukselle 31.12.2004, mutta hakemuksia ei ole vielä ratkaistu tähän lupahakemukseen liittyvien neuvottelujen vuoksi. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kainuun ympäristökeskus myöntää Huurinainen Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan jätemateriaalien lajittelu- ja käsittelylaitoksen sekä siirtokuormausaseman (jäljempänä laitos) perustamiseen Kajaanin kaupungin Tihisenniemen kylään määräalalle tontista n:o 205-7-4-1. Lupa myönnetään myös paloitellun betoni- ja tiilijätteen sekä tuhkan käyttöön maarakentamisessa kyseisellä määräalalla. Lupa myönnetään lupahakemuksen ja siihen liitettyjen suunnitelmien ja selvitysten mukaisesti tässä päätöksessä annettuja määräyksiä sekä suunnittelu- ja tarkkailuvelvoitteita noudattaen. Lupapäätökseen sisältyy ratkaisu toiminnan aloittamisesta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Toimintaa saa harjoittaa päivittäin klo 6.00-22.00. Poikkeuksellisista toiminta-ajoista on ilmoitettava ennakolta Kainuun ympäristökeskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2. Toiminnanharjoittajan tulee esittää ympäristökeskukselle laitosalueen aitaamista ja laitoksen piha-alueen päällystämistä koskeva suunnitelma rakentamisaikatauluineen 31.8.2006 mennessä. Muita suunnitteluvelvoitteita sisältyy lupamääräyksiin 4, 14, 18, 20 ja 29. Lupamääräyksiä voidaan myöhemmin esitettävien suunnitelmien perusteella täydentää. 13

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätteiden vastaanotto, käsittely ja varastointi 3. Jätteenkäsittelylaitoksella saa vastaanottaa ja käsitellä vuosittain seuraavia jätejakeita yhteensä enintään noin 25 000 tonnia. Erilliskerättävät jakeet - paperi ja pahvi 5 000 t - erilliskerätty energiajäte (puu ja muovi) 10 000 t - metalli ja lasi 100 t Rakennus- ja teollisuusjäte - sekalainen rakennus- ja teollisuusjäte 4 000 t Yhdyskuntajäte - sekajäte 2750 t - biojäte 2000 t Ongelmajäte - sähkö- ja elektroniikkaromu 50 t - kreosootilla kyllästetyt ratapölkyt 1 000 t - muut ongelmajätteet 100 t 4. Laitoksella saa varastoida erikseen osoitetuilla paikoilla seuraavia jätejakeita kerrallaan yhteensä enintään noin 10 000 tonnia ennen niiden paikalla tapahtuvaa käsittelyä tai kuljettamista hyödyntämiskohteeseen tai jatkokäsittelyyn muualle: Suurin varastomäärä Enimmäisvarastointiaika Paperi, pahvi 2 000 t 6 kk Erilliskerätty energiajäte 2 000 t 6 kk Betoni- ja tiilijäte 5 000 t 36 kk Sekal. rakennus- ja teollisuusjäte 200 t 12 kk Metalli ja lasi 100 t 12 kk Kreosoottikyllästetyt ratapölkyt 1000 t 12 kk Sähkö- ja elektroniikkaromu 20 t 12 kk Muut ongelmajätteet 20 t 12 kk Sekajäte 15 t 1 viikko Siirtokuormattava biojäte 10 t 1 vrk Vastaanotetut jätejakeet on lajiteltava viivyttelemättä niiden saavuttua laitokselle. Jäte-erät on toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi säännöllisesti niin usein, ettei laitosalueelle kerry edellä määrättyä suurempia jätevarastoja. Varastointia koskeva määräys ei koske paloitellun betoni- ja tiilijätteen tai tuhkan käyttämistä erikseen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti laitosalueen maarakennuskäyttöön. Jätteiden siirtokuormaustoiminnoista ja 14

maarakennuskäytöstä tulee esittää suunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 31.8.2006 mennessä. 5. Erilliskerätty biojäte on säilytettävä laitoksella ennen poiskuljetusta haittaeläimiltä suojatussa, tiiviissä kontissa tai lavalla katetussa tilassa. Se on sijoitettava siten, että mahdolliset nestevalumat voidaan johtaa viemäriin, ja säilytyspaikka on voitava tarvittaessa jäähdyttää. Erilliskerättyä, siirtokuormattavaa biojätettä ei saa säilyttää laitosalueella yli 10 tonnia eikä pidempään kuin yhden vuorokauden, ellei säilytyspaikkaa ole jäähdytetty niin tehokkaasti (alle + 10 0 C), että jätteen mätänemisprosessi ja hajuhaitat voidaan estää. Biojätepiste välineistöineen tulee varustaa asianmukaisella pesumahdollisuudella ja viemäröinnillä. 6. Kierrätyspolttoaineen valmistuksesta ja muusta laitoksen lajittelutoiminnasta jäävä hyödyntämiskelvoton jäte tulee toimittaa laitokselta mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Toiminnassa tulee noudattaa kulloinkin voimassaolevia alueellisia jätehuoltomääräyksiä. 7. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä, mitkä tulee säilyttää katetussa tiivispohjaisessa tilassa. Sähkö- ja elektroniikkaromu tulee varastoida konteissa tai hyvin peitettynä tiivispohjaisilla siirtolavoilla ja kyllästetty puu päällystetyllä kentällä. Laitokselle tuotujen ja laitoksen omasta toiminnasta syntyneiden ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. 8. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton toimittaminen laitokselle on estettävä. Laitosalue on aidattava, aidat on pidettävä kunnossa ja alueen portit on pidettävä lukittuina muulloin kuin laitoksen aukioloaikoina. Kierrätyspolttoaineen valmistus, varastointi ja laaduntarkkailu 9. Jätteistä on erotettava polttoon soveltumattomat jakeet mahdollisimman tarkoin. Kierrätyspolttoaineen valmistus ja varastointi tulee suorittaa siten, että toiminnasta aiheutuva pölyhaitta ja roskaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Jätteen murskauspaikka on suojattava seinärakenteilla tai verkoilla niin, että irtoroskaa ei pääse leviämään laitosalueen ulkopuolelle. 10. Laitoksella valmistettua kierrätyspolttoainetta saa toimittaa voimalaitoksiin, joilla on ympäristölupa kyseisten jätteiden polttamiseen. Polttojakeen koostumus on tunnettava ja sitä tulee tarkkailla polttolaitoksen kanssa sovittavalla tavalla. Kierrätyspolttoaineen valmistuksessa, toimituksessa ja varastoinnissa on noudatettava standardia SFS 5875 "Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi". 15

Roskaantumisen estäminen 11. Laitoksen toiminta on oltava järjestelmällistä siten, ettei toiminnasta aiheudu epäsiisteyttä, lähialueen tai laitoksen piha-alueen roskaantumista, haju- ja pölyhaittaa eikä muuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Jätteenkäsittelylaitoksen piha-alueiden ja ympäristön roskaantumista tulee tarkkailla säännöllisesti ja laitosalueen ympäristöön mahdollisesti joutuneet jätteet on siivottava vähintään kerran vuodessa. 12. Jätteenkäsittelylaitokselle tuotavat ja jatkokäsittelyyn toimitettavat jätteet on kuljetettava tiiviissä konteissa tai lavoilla kuormat peitettyinä roskaantumisen estämiseksi. Kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta on huolehdittava, jotta kaluston mukana ei leviä pölyä tai muita epäpuhtauksia ympäristöön. Päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin 13. Laitoksen toiminta tulee järjestää niin, että mahdollisten haitallisten aineiden pääsy maaperään sekä pohja- ja pintavesiin estyy. Jätteiden vastaanoton, käsittelyn, siirtokuormauksen ja varastoinnin tulee tapahtua tiiviillä asfaltti- tai betonipäällysteisellä alustalla. Jätteiden varastokonttien, varasto- ja käsittelykenttien sekä liikennealueiden pinnoitettujen alueiden kuntoa on seurattava ja vauriot on korjattava ensi tilassa. 14. Kreosoottikyllästetyt ratapölkyt tulee säilyttää erillisellä, nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, jonka hulevedet on ohjattava hiekan- ja öljynerottimen kautta aktiivihiilisuodattimeen ennen sadevesiviemäriin tai ojaan johtamista. Suodatinmassa on vaihdettava vähintään kerran vuodessa. Käytöstä poistettujen ratapölkkyjen varastointi- ja käsittelyalueesta tulee laatia erillinen rakennussuunnitelma, joka on esitettävä ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. 15. Työkoneiden polttoainesäiliöt tulee varustaa katoksellisilla suoja-altailla tai niiden tulee olla kaksoisvaipallisia. Pesutoiminnan (autojen, jätesäiliöiden ja -puristinten pesut) tulee tapahtua huoltohallissa, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta kunnalliseen jätevesiviemäriin. Päästöt ilmaan, melu ja pöly 16. Toiminnasta, sen aiheuttama liikenne mukaan lukien, aiheutuva melutaso ei saa lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (klo 7-22) eikä 50 db yöllä (klo 22-7). Jos todetaan, että ohjearvot ylittyvät asuinkiinteistöillä, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin laitoksen aiheuttaman meluhaitan vähentämiseksi. Meluvaikutukset tulee ottaa huomioon suunniteltaessa laitoksen toimintaa ja laitehankintoja. 16

17. Jätteenkäsittelylaitoksen toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöä häiritseviä pölypäästöjä. Murskattavat jätemateriaalit on kuivana vuodeaikana tarvittaessa kasteltava pölyämisen estämiseksi. Mikäli pölyhaittoja poikkeuksellisesti esiintyy, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen estämiseksi. Kiviainespohjaisen jätteen ja tuhkan käyttö laitosalueella 18. Käsittelyalueelle tuotava betoni- ja tiilijäte ei saa sisältää ongelmajätteiksi luokiteltavia materiaaleja, kuten asbestia tai PCB-pitoisia saumaus- tai muita rakennusmateriaaleja. Käsittelyalueen maarakennustöihin, tontille pysyvästi sijoitettavaksi, saa käyttää vähintään 150 mm:n palakokoon murskattua betoni- ja tiilijätettä tai tuhkaa enintään 30 000 tonnia. Jätemateriaalien maarakennuskäytöstä tontilla on esitettävä suunnitelma Kainuun ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kuukausi ennen käytön aloittamista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 19. Jätteenkäsittelylaitoksen toiminnassa on noudatettava erityistä huolellisuutta, koska laitosalueella mm. varastoidaan paljon tulenarkaa materiaalia. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, ettei mahdollisessa vahinkotilanteessakaan aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa ympäristölle. Onnettomuustilanteita varten tulee laitoksella olla riittävä määrä alkusammutus- ja muuta palontorjuntakalustoa sekä imeytysmateriaalia nestevuotojen varalta. 20. Toiminnanharjoittajan on varauduttava suunnitelmallisesti mahdollisiin poikkeus- ja häiriötilanteisiin. Toiminnanharjoittajalla tulee olla ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma, riskikartoitus ja toimintasuunnitelma, joilla pyritään ehkäisemään tulipalon syttyminen ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden syntyminen. 21. Ympäristövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi tai tapahtuman toistumisen estämiseksi. Päästöjä aiheuttavista häiriöistä tai onnettomuuksista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille, Kainuun ympäristökeskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Koulutus 22. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava henkilökunnan koulutuksen järjestämisestä sekä riittävän informaation antamisesta jätteen toimittajille, kuljettajille ja muille sidosryhmille, jotta jätteen käsittelystä aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja voidaan ehkäistä. 17

Tarkkailu- ja raportointimääräykset 23. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle sekä Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 24. Polttoon toimitettavan jätteen näytteenotto ja analysointi tulee toteuttaa tuottajan ja voimalaitoksen yhteisesti sopimalla tavalla ja noudattaen standardin SFS 5875 periaatteita. Valmiin tuotteen laatua tulee seurata säännöllisesti määrittämällä edustavasta kokoomanäytteestä mm. eri jätejakeiden osuudet sekä palakoko, kosteus, energiasisältö, tuhkapitoisuus ja haitta-ainepitoisuudet. 25. Maarakentamiseen käytettävien kiviainespohjaisten jätteiden koostumus ja haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää ennen niiden käyttöä riittävän tarkasti, jotta voidaan varmistaa hyötykäytön turvallisuus ympäristön kannalta. Käyttökohteella pitää olla ympäristölupa tai muu viranomaishyväksyntä. Laitosalueella saadaan käyttää murskattua kiviainespohjaista jätettä tai tuhkaa maarakentamiseen lupamääräyksen 19 mukaisesti. 26. Kreosoottipölkkyjen varastointikentän hulevesistä tulee ottaa näyte aktiivihiilisuodattimen jälkeisestä purkuputkesta kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja syyskuussa. Näytteistä analysoidaan mineraaliöljyt ja polyaromaattisten hiilivetyjen kokonaispitoisuus. Tarkkailua voidaan tarkentaa saatujen analyysitulosten perusteella. Tarkkailutulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua Kainuun ympäristökeskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 27. Laitoksen toiminnasta on toimitettava ympäristöhallinnon VAHTItietojärjestelmään vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä seuraavat tiedot: o laitoksella vuoden aikana vastaanotetut jätteet, laitokselta lähtevät jätteet sekä vuoden lopussa varastoitavat jätteet jätemateriaalien määrä, laji, alkuperä ja toimituspaikka varastointitilanne vuoden vaihteessa o laitoksen omassa toiminnassa muodostuvat jätteet, niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimituspaikka o ympäristönsuojeluinvestoinnit Lisäksi on kirjallisesti tai sähköpostitse toimitettava seuraavat tiedot: o selvitys vuoden aikana sattuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista, niiden syistä ja kestoajoista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä o vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa o yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä 18

Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenevät mm. mahdolliset häiriötilanteet, niiden syyt ja tehdyt toimet. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus 28. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen, energiatehokkuuden huomioonottavan tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa niin, että laitoksen vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman vähäisiä. Toiminnan lopettaminen 29. Jos jätteenkäsittelylaitos aiotaan poistaa käytöstä, on siitä vähintään puoli vuotta ennen käytöstä poistamista esitettävä suunnitelma Kainuun ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Alue on tyhjennettävä jätteistä ja muusta käsiteltävästä materiaalista, ja muutenkin saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen poistovaatimus ei koske maarakenteisiin hyväksytysti sijoitettua jätemateriaalia. Vakuus 30. Huurinainen Oy:n on asetettava Kainuun ympäristökeskukselle 30 000 :n vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ennen ympäristöluvan mukaisen jätteenkäsittelytoiminnan aloittamista. Kainuun ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän. Lisäksi todetaan, että lupahakemuksen kohteena oleva toiminta on sen luonteista, että se edellyttää ympäristövahinkovakuutuslaissa (81/1998) tarkoitetun vakuutuksen ottamista. Vastaukset lausuntoihin ja muistutuksiin Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimukset vesihuoltoverkostoon liittymisestä ja toiminta-alueen aitaamisesta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 5, 8, 9 ja 15. Laitoksen tontti on jo raivattu kokonaan puuttomaksi. Tontin ulkopuolella olevan puuston käsittely ei ole luvanhaltijan tai maanvuokraajan vaan maanomistajan toimivaltaan kuuluva asia. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston vaatimukset energiajätteen, sekajätteen ja biojätteen varastointiajoista on otettu huomioon lupamääräyksessä 4. Biojätteen säilytyksestä laitoksella on lisäksi määrätty kohdassa 5. Jätteiden siirtokuormaustoimintoja kokonaisuutena koskeva suunnitteluvelvoite on annettu lupamääräyksessä 4. Kreosoottipölkkyjen varastointialueen valumavesistä on lupapäätöksessä annettu käsittely- ja tarkkailumääräykset (määräykset 14 ja 26). Melu- ja pölypäästöistä määrätään kohdissa 16 ja 17. Muissakin lupamääräysten tarkkailu-, suunnittelu- ja toimenpidevelvoitteissa on sivuttu lupajaoston lausunnossa esiintuotuja ympäristönsuojelunäkökohtia. 19

Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon tulosalueen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 4 ja 5 (biojätteen siirtokuormaus ja käsittely), 16 ja 17 (meluntorjunta ja pölyn leviämisen ehkäiseminen) sekä 9, 11 ja 12 (roskien poistaminen ympäristöstä). Aino ja Erkki Sirviön muistutuksessa ei hyväksytä jätteenkäsittelylaitoksen sijoittamista haettuun paikkaan. Kainuun ympäristökeskus katsoo, että jätteenkuljetuksesta johtuva liikennemäärän kasvu Sokajärventiellä on niin vähäinen, ettei se oleellisesti voi vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Ottaen huomioon, että kysymyksessä on raskaalle teollisuudelle kaavoitettu alue, ei suunniteltu jätteenkäsittelytoiminta tuo alueelle siinä määrin lisää melu- ja hajuhaittoja aiheuttavaa toimintaa, että tämän toiminnan vaikutukset yltäisivät ainakaan Sokajärvelle saakka. Lupapäätöksessä asetetuilla rakentamis-, tarkkailu- ym. määräyksillä ja laitoksen valvonnalla huolehditaan siitä, ettei laitosalueelta pääse leviämään ympäristöön pinta- tai pohjavesien tilaa vaarantavia haitta-aineita. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta lähistöllä asuville. Edellä mainitut edellytykset ympäristöluvan myöntämiselle ovat tässä tapauksessa olemassa. Kainuun ympäristökeskus katsoo, että Huurinainen Oy:n jätteenkäsittelylaitos voidaan sijoittaa haettuun paikkaan, mikäli toiminta toteutetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja tässä päätöksessä esitettyjä määräyksiä noudattaen. Näin laitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle annetut vaatimukset. Toiminnanharjoittajalla on ympäristöluvanvaraista toimintaa useissa paikoissa Kajaanin kaupungin alueella. Muiden jätteenkäsittelypaikkojen toiminta huomioon ottaen hakijalla katsotaan oleva riittävä asiantuntemus ja edellytykset toiminnan harjoittamiseen. Uusi laitospaikka sijaitsee asemakaavan mukaisella teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella, eikä näin ollen sijoitu asemakaavan vastaisesti. 20