KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen tulonsa merkittävästi. Esimerkkitapauksessa henkilö, jonka päiväraha olisi ollut noin 85 euroa, mikäli hän olisi jatkanut työelämässä normaalisti, saa nyt sairauspäivärahaa 12 euroa päivässä. 55 päivän jälkeen päiväraha nousee minimimäärään eli 22 euroon. Hyvään toimeentuloon tottuneen henkilön tulot putosivat hetkessä 700 euron eläkkeeseen sekä pieneen sairauspäivärahaan. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, ettei osa-aikaeläkkeellä oleva saa sairauspäivärahaa lainkaan. Jos sairastuu ennen kuin osa-aikaeläkkeen maksaminen on alkanut, ei ole olemassa osa-aikatyön palkkaa, josta sairauspäivärahan voisi laskea. Silloin tulona on vain osa-aikaeläke. Tilanne on epäoikeudenmukainen osa-aikaeläkkeellä olevia kohtaan, ja se tulisi korjata. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvistä ongelmista ja aikooko hallitus toimia niin, että epäkohdat korjataan? Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Risto Kuisma /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisman /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1278/2010 vp: Onko hallitus tietoinen osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvistä ongelmista ja aikooko hallitus toimia niin, että epäkohdat korjataan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sairausvakuutuslain mukaan sairauspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka saa työeläkelakien mukaista osa-aikaeläkettä. Lain pääsäännön mukaan osa-aikaeläke on siten sairauspäivärahan saamisen estävä etuus samoin kuin esimerkiksi vanhuuseläke. Sairausvakuutuslain erityissäännöksen mukaan osa-aikaeläkettä saavalla 68 vuotta nuoremmalla henkilöllä on kuitenkin oikeus sairauspäivärahaan, jos hän eläkkeelle siirtymisensä jälkeen on työssä ja tulee työkyvyttömäksi työhön, jota hän on tehnyt eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista. Ikääntynyt työntekijä tai yrittäjä voi työeläkelakien mukaan vähentää työmääräänsä siirtymällä osa-aikatyöhön ja saada työn rinnalle osaaikaeläkkeen 58-vuotiaasta lähtien. Vuonna 1953 tai myöhemmin syntyneillä henkilöillä ikäraja on 60 vuotta. Työansioiden tulee vähentyä 35 70 %:iin kokoaikatyön vakiintuneista ansioista. Samalla työajan tulee vähentyä vastaavasti. Työntekijän tai yrittäjän osa-aikaeläkkeen määrä on puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkkojen erotuksesta, kuitenkin enintään 75 % osa-aikaeläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä. Sairauspäiväraha lasketaan eläkkeellä ollessa ansaittujen työtulojen perusteella. Päivärahan saamisen edellytyksenä on, että henkilö on tosiasiallisesti tehnyt työtä eläkkeellä ollessaan. Jos osa-aikatyöhön siirtyminen sovitaan alkavaksi kesken sairauspäivärahakauden, eikä henkilöllä ole eläkkeelläoloajan työtuloja, hän ei voi saada päivärahaa. Päiväraha määräytyy verotuksessa todettujen tai henkilön esittämien niin sanottujen kuuden kuukauden työtulojen perusteella. Työssä käyvän eläkkeensaajan työtulot määräytyvät verotuksessa todettujen työtulojen perusteella, jos hän on ollut työssä ja eläkkeellä jo työtulovuonna. Muussa tapauksessa päiväraha määräytyy työkyvyttömyyttä välittömästi edeltävien kuuden kuukauden työtulojen perusteella. Osa-aikaeläke on henkilölle vapaaehtoinen eläkejärjestely. Eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että hakija vähentää työskentelyään laissa määritellyllä tavalla ja hänen työtulonsa pienenevät vastaavasti. Sairauspäivärahalla korvataan työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Järjestelmä toimii käytännössä siten, että sairauspäiväraha on sitä suurempi, mitä vähemmän työskentelyä vähennetään. Yhdenmukaisesti tämän kanssa myös osa-aikaeläkkeellä olevan henkilön sairausvakuutuksen päivärahamaksu peritään ennakkoperinnän yhteydessä osa-aikaeläkkeellä tehdystä työstä maksetun veronalaisen palkkatulon perusteella. Nykyiset säännökset osa-aikaeläkkeen suhteesta sairauspäivärahaan ovat peräisin 1 päivänä tammikuuta 1996 voimaan tulleesta lainmuutoksesta (1500/1995). Osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö oli siihen saakka saanut päivärahaa riip- 2
Ministerin vastaus KK 1278/2010 vp Risto Kuisma /sd pumatta eläkkeen määrästä. Epäkohdaksi koettiin, että henkilö saattoi eläkkeen lisäksi saada päivärahaa niiden työtulojen perusteella, jotka hän oli saanut kokoaikatyössä ollessaan. Tämän vuoksi sairausvakuutuslakia muutettiin siten, että osa-aikaeläkettä saavalla henkilöllä on oikeus päivärahaan vain siitä työstä saadun työtulon perusteella, jota hän on osa-aikaeläkkeellä ollessaan tehnyt. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa hallinnonalansa lakien soveltamista ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi. Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1278/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Risto Kuisma /sd: Är regeringen medveten om problemen i samband med sjukdagpenning för deltidspensionerade och ämnar regeringen vidta sådana åtgärder att missförhållandena rättas till? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt sjukförsäkringslagen har en person som får deltidspension enligt arbetspensionslagarna inte rätt till sjukdagpenning. Enligt lagens huvudregel är således deltidspension, på samma sätt som ålderspension, en sådan förmån som hindrar att man får sjukdagpenning. Enligt en specialbestämmelse i sjukförsäkringslagen har dock en person som får deltidspension och är yngre än 68 år rätt till sjukdagpenning, om den försäkrade efter sin pensionering är i arbete och blir oförmögen att utföra det arbete som han eller hon som pensionerad har utfört omedelbart innan arbetsoförmågan började. En äldre arbetstagare eller företagare kan enligt arbetspensionslagarna minska sin arbetsmängd genom att övergå till deltidsarbete och vid sidan av arbetet få deltidspension efter det att han eller hon har fyllt 58 år. För dem som är födda 1953 eller senare är åldersgränsen 60 år. Arbetsinkomsten ska minska till 35 70 % av den stabiliserade inkomsten i heltidsarbetet. Samtidigt ska arbetstiden minska på motsvarande sätt. Beloppet av en arbetstagares eller företagares deltidspension är hälften av skillnaden mellan lönen för heltidsarbetet och lönen för deltidsarbetet, dock högst 75 % av den pension som influtit när deltidspensionen inleds. Sjukdagpenningen beräknas enligt de arbetsinkomster som man förtjänat under pensionen. En förutsättning för dagpenningen är att personen i fråga faktiskt har arbetat under pensionen. Om man kommer överens om att övergången till deltidsarbete ska ske under sjukdagpenningsperioden och personen inte har arbetsinkomster från pensionstiden, kan han eller hon inte få dagpenning. Dagpenningen bestäms enligt de så kallade sex månaders arbetsinkomster som konstaterats i beskattningen eller som personen presenterar. Arbetsinkomsterna för en pensionstagare som arbetar bestäms enligt de arbetsinkomster som konstaterats i beskattningen, om han eller hon har arbetat och varit i pension redan under arbetsinkomståret. I annat fall bestäms dagpenningen enligt arbetsinkomsterna under de sex månader som omedelbart föregått arbetsoförmågan. Deltidspension är ett frivilligt pensionsarrangemang. En förutsättning för att få pension är att sökanden går ned i arbetstid på det sätt som föreskrivs i lagen och att hans eller hennes arbetsinkomster minskar på motsvarande sätt. Med sjukdagpenningen ersätts den inkomstförlust som arbetsoförmågan föranlett. Systemet fungerar i praktiken så att sjukdagpenningen är större ju mindre man går ned i arbetstid. I enlighet med detta tas sjukförsäkringens dagpenningsavgift även av den som är i deltidspension ut på basis av förskottsuppbörden av den beskattningsbara löneinkomst som erhållits för arbete under deltidspensionen. De nuvarande bestämmelserna om deltidspensionens förhållande till sjukdagpenningen base- 4
Ministerns svar KK 1278/2010 vp Risto Kuisma /sd rar sig på den lagändring (1500/1995) som trädde i kraft den 1 januari 1996. Före det hade en deltidspensionerad person fått dagpenning oberoende av pensionens storlek. Man ansåg det vara ett missförhållande att en person utöver pensionen kunde få dagpenning på grundval av de arbetsinkomster som han eller hon hade haft i heltidsarbetet. Därför ändrades sjukförsäkringslagen så att en person som får deltidspension har rätt till dagpenning endast på grundval av inkomsten för det arbete som han eller hon har utfört under deltidspensionen. Social- och hälsovårdsministeriet följer hur lagarna inom dess förvaltningsområde tillämpas och vidtar vid behov åtgärder för att rätta till eventuella missförhållanden. Helsingfors den 10 mars 2011 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 5