Yhteiskuntavastuuraportti 2005 Sustainability Report 2004
SISÄLTÖ 1. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportti 2005... 3 2. Perustietoa Lindströmistä... 4 3. Toimitusjohtajan katsaus... 6 4. Yhtiön visio, missio ja arvot... 8 5. Johtaminen Lindströmillä... 10 6. Sidosryhmäyhteistyö... 12 7. Taloudellinen vastuu... 14 8. Ympäristövastuu... 18 9. Sosiaalinen vastuu... 28 LIITE 1 Tiivistelmä... 34 LIITE 2 GRI-taulukko... 35 TYÖRYHMÄ Lindströmin yhteiskuntavastuuraporttia ovat olleet kirjoittamassa toimitusjohtaja Jukka Roiha, talousjohtaja Leena Lampén, henkilöstöstä ja laadusta vastaava johtaja Kirsti Leisio, investoinneista, ympäristöstä ja menetelmäkehityksestä vastaava johtaja Harri Puputti, ympäristö- ja menetelmäpäällikkö Marjo Mäntylä sekä viestintäpäällikkö Kati Lehtikari. LINDSTRÖMIN GRI-RAPORTOINTI Lindström noudattaa yhteiskuntavastuuraportissaan Global Raporting Initiative eli GRI:n voimassa olevaa yhteiskuntavastuun raportointiviitekehystä, joka on julkaistu vuonna 2002. Liitteessä 2 olemme taulukoineet, mitä tietoja olemme raportoineet, ja miten ne heijastavat GRI 2002:n asettamia tavoitteita raportoinnille. Tekstissä on myös osoitettu, mitä tietoja tullaan tulevaisuudessa seuraamaan ja raportoimaan, ja miten raporttia tullaan siten kehittämään edelleen. Lindströmin raportissa julkaistut luvut ovat tilintarkastettuja taloudellisen raportoinnin tunnuslukujen osalta. 2
1. LINDSTRÖMIN YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2005 Lindström raportoi yhteiskuntavastuustaan vuosittain. Raportointikausi on kalenterivuosi. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportin edeltäjä, ympäristöraportti, on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1999, sen jälkeen raportti on julkaistu vuosittain. Edellisen kerran yhteiskuntavastuuraportti on julkaistu maaliskuussa 2005. Vuoden 2005 raportissa pyritään aikaisempaa laajemmin kattamaan koko konsernin toiminta: kun raportissa viitataan henkilöstöön, tarkoitetaan sillä kaikkien konserniyhtiöiden henkilöstöä: emoyhtiö Lindströmiä Suomessa ja sen tytäryhtiöitä Isossa- Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Unkarissa, Venäjällä ja Virossa sekä sen kaupallista edustustoa Kiinassa. Mukana ovat myös tytäryhtiö Comforta Oy ja sen Ruotsin tytäryhtiö Comforta AB sekä Vision Design Clothing Oy, jonka Lindström osti vuoden 2005 syyskuussa. Vision Designin ympäristötyö ei vielä sisälly raporttiin. Noudatetut raportointiperiaatteet Lindströmin yhteiskuntavastuuraportti noudattaa GRIraportointiohjeen henkeä ja raportointiin tehdyt uudistukset ja parannukset luetellaan seuraavassa kappaleessa. Tilinpäätöksen taloudellinen raportointi noudattaa suomalaisen kirjanpitolainsäädännön mukaista konsernitilinpäätösmallia. Tunnuslukujen laskentaan käytetyt kaavat on julkaistu taloudellisen raportoinnin osioissa, luvussa 7. Ympäristövastuun osalta on noudatettu GRI:tä lukuun ottamatta absoluuttisten määrien raportointia. Merkittävimmät muutokset edellisvuoteen verrattuna Lindström on kehittänyt jatkuvasti yhteiskuntavastuun raportointiaan kohti GRI-raportointiohjetta. Muutokset edellisvuoteen ovat: Julkaisemme yhden yhdistetyn taloudellisen, ympäristö- ja sosiaalisen katsauksen ja luovumme erillisen taloudellisen katsauksen julkaisemisesta. Raporttien aikasarjat on muutettu koskemaan vuosia 2001 2005, jotta kaikki tieto olisi mahdollisimman vertailukelpoista. Ympäristöasioissa kehitys on saatavissa jopa yli 20 vuodelta. Pidemmältä kuin viiden vuoden aikaväliltä oleva tieto on julkaistu trendikäyrinä. Raportoidut luvut koskevat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta koko konsernia. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Raporttiin on lisätty toimitusjohtajan katsaus, tiivistelmä raportista sekä GRI-taulukko, josta voi seurata ohjeistuksen toteutumista. 3
2. PERUSTIETOA LINDSTRÖMISTÄ Lindström on yritysten globaali kumppani, joka vahvistaa asiakkaidensa yrityskuvaa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Konserniin kuuluvat emoyhtiö Lindström Oy:n lisäksi tytäryhtiöt Isossa-Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä, Unkarissa, Venäjällä ja Virossa sekä tytäryhtiöt Vision Design ja Comforta Oy, jolla on tytäryhtiö Ruotsissa. Lindströmiläisiä on oli vuodenvaihteessa 2005 noin 1700 ja konsernin vuoden 2005 liikevaihto oli 170 miljoonaa euroa. Organisaatio Suomessa Lindström on organisoitunut asiakaslähtöisiin tulosyksiköihin, jotka palvelevat asiakasta kuuden tulosyksikön alueella. Lindströmin ulkomaantoiminnot jakautuvat maakohtaisiin Lindström-tytäryhtiöihin. Suomessa Lindström tarjoaa työvaate-, suojain-, matto-, teollisuuspyyhe-, hygienia- sekä ravintolatekstiilipalveluja. Lindströmin ulkomaiset tytäryhtiöt tarjoavat työvaate- ja mattopalveluita. Comforta tarjoaa hotellien tekstiilipalvelua ja Vision Design PR- ja yritystekstiilien sekä työvaatteiden suunnittelua ja valmistamista. Konsernin osaamiskeskukset palvelevat emoyhtiötä ja tytäryhtiöitä. Osaamiskeskukset ovat liiketoiminnan tukena kukin oman alueensa asiantuntijoina. Konsernin osaamiskeskukset ovat Investoinnit, menetelmäkehitys ja ympäristö Henkilöstö ja laatu IT Talous ja raportointi Osto Viestintä 4
LINDSTRÖM-KONSERNIN ORGANISAATIO Talous ja raportointi -osaamiskeskus Talousjohtaja Leena Lampén Viestinnän osaamiskeskus Viestintäpäällikkö Kati Lehtikari Henkilöstö ja laatu -osaamiskeskus Johtaja Kirsti Leisio Investoinnit, menetelmäkehitys ja ympäristö -osaamiskeskus Johtaja Harri Puputti Informaatioteknologia -osaamiskeskus IT-johtaja Minna Alenius Osto -osaamiskeskus Ostojohtaja Ismo Nastamo Lindström Group European subsidiaries johtaja Mika Hartikainen Lindström Oy:n Suomen operatiivinen toiminta johtaja Jyrki Ylijoki Vision Design Clothing Oy toimitusjohtaja Petri Mannila Comforta Oy toimitusjohtaja Maija-Liisa Kaijala Koko konsernia palvelevat hallinnon osaamiskeskukset Johdon assistentti Anita Gullström-Rantanen Toimitusjohtaja Jukka Roiha 5
3. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tavoitteeksi vuodelle 2005 oli asetettu 8,2 prosentin liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden säilyttäminen edellisen vuoden hyvällä tasolla. Toiminnallisiksi painopisteiksi oli valittu toiminnan tehostaminen läpi koko organisaation, tekstiilien ostotoiminta ja rekrytoinnin kehittäminen. Liikevaihdon kasvu- ja kannattavuustavoite ylitettiin selvästi. Valittujen painopisteiden alueella saavutettiin jo katsausvuonna sekä toiminnallista että laadullista kehitystä. Tämä kehitys tulee kuitenkin vaikuttamaan täysimääräisenä vasta kuluvan vuoden toimintaan ja tulokseen. Konsernin liikevaihto kasvoi 8,8 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 171 milj. euroa. Emoyhtiö Lindström Oy:n liikevaihto kasvoi 3,3 prosenttia ja oli 105 milj. euroa (101 miljoona euroa vuonna 2004). Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi noin 20 prosenttia. Näiden osuus konsernin liikevaihdosta oli 46 milj. euroa eli 27,2 prosenttia. Konsernin voitto ennen veroja kasvoi 30,6 prosenttia ja oli 28 miljoonaa euroa. Konsernin tulosta paransi liikearvopoistojen pieneneminen, positiiviset kurssierot, sekä ulkomaan toimintojen tuloksen positiivien kehitys. Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 20 miljoonaa euroa (18 milj. euroa vuonna 2004). Konsernin nettoinvestoinnit nousivat edellisestä vuodesta huomattavasti ja olivat 20,7 miljoonaa euroa (6,6 miljoonaa euroa vuonna 2004). Suurin investointi oli Ruotsiin rakennettu Comforta AB:n uusi hotellipesula. Muita merkittäviä laajennusinvestointeja tehtiin Unkarin ja Venäjän Pietarin tytäryhtiöissä. Emoyhtiön investoinnit kotimaassa olivat pääosin korvaus- ja toiminnan rationalisointi-investointeja ja ne olivat yhteensä 5,4 milj. euroa (3,3 miljoonaa euroa vuonna 2004). Suurimmat investoinnit kotimaassa kohdistuivat Koskelon, Turun ja Hämeenlinnan palvelukeskuksiin. Vuoden aikana ostettiin Vision Design Clothing Oy:n koko osakekanta. Kaikki investoinnit ja yrityskaupat rahoitettiin tulorahoituksella. Konsernin maksuvalmius oli erinomainen koko toimintavuoden ajan. Konsernin henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 7,4 prosenttia ja vuoden lopussa konsernin palveluksessa oli 1 722 henkilöä. Ulkomaisissa tytäryrityksissä työskenteli vuoden lopussa 38 prosenttia henkilöstöstä. Konsernin kuluvan vuoden toiminnallisiksi painopisteiksi on valittu kasvu ja kilpailukyvyn turvaaminen parantamalla toiminnan tehokkuutta läpi koko organisaation. Konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuonna 2006 edellistä vuotta enemmän. Tammikuussa 2006 Comforta osti tamperelaisen Laitospesula Oy:n liiketoiminnan. Syyskuussa 2005 ostetun Vision Design Clothing Oy:n liikevaihto tulee kokonaisuudessaan mukaan vuoden 2006 liikevaihtoon. 6
Kuluvan vuoden painopisteiksi on valittu kasvu ja kilpailukyvyn turvaaminen parantamalla tehokkuutta läpi koko organisaation. Hotellipalvelutoiminta aloitetaan Ruotsissa ja Virossa. Romaniassa, Kiinassa ja Ukrainassa aloitetaan työvaatepalvelutoiminta ja toiminta-aluetta Venäjällä laajennetaan Kaliningradin ja Nizhni Novgorodin alueille. Lisäksi myynnin arvioidaan kehittyvän suotuisasti myös muissa konsernin yhtiöissä. Vuoden 2006 investointien arvioidaan olevan katsausvuotta alhaisemmat. Suurimmat investoinnit on suunniteltu tehtäväksi Viron, Liettuan ja Venäjän tytäryhtiöissä sekä uusissa aloittavissa maissa. Näköpiirissä ei ole liiketoimintaan, kannattavuuteen, rahoitukseen tai ympäristöön liittyviä riskejä, jotka vaarantaisivat yhtiön kyvyn huolehtia velvoitteistaan sidosryhmiään, kuten asiakkaita, henkilöstöä, yhteiskuntaa, omistajia ja yhteistyökumppaneita kohtaan. Lindström on allekirjoittanut Kestävän kehityksen peruskirjan ja sitoutunut noudattamaan sen periaatteita kaikessa toiminnassaan. Jukka Roiha toimitusjohtaja 7
4. YHTIÖN VISIO, MISSIO JA ARVOT Missionsa mukaan Lindström on globaali B-to-B -partneri, joka vahvistaa asiakkaidensa näkyvää ilmettä ja imagoa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Palvelumme on vaivaton käyttää ja kokonaiskustannuksiltaan markkinoiden edullisin. Kannamme vastuuta toimintaympäristöstämme ja meitä arvostetaan työnantajana. Visionsa mukaan Lindström on vuonna 2008 markkinoiden paras tekstiilipalveluyritys, jonka vahvuutena on kokonaisedullisuus, palvelu, toimitusnopeus ja -varmuus. Toiminta on Euroopan laajuista työvaate- ja mattopalveluiden osalta ja sillä on tytäryhtiö 15 maassa. Asiakasyhdyspinnassa tietotekniikka on osa palvelukokonaisuutta: tilauksista ja muutoksista yli 50 prosenttia tehdään sähköisesti ja laskut toimitetaan yli 30 prosentille asiakkaista paperittomassa muodossa. Yhtiön liikevaihto on 300 miljoonaa euroa ja pääoman tuotto on 18 prosenttia. Lindström-konsernin johtamisjärjestelmä mahdollistaa nopean kansainvälistymisen. Lindströmin arvot Lindströmin toimintaa ohjaavat sen arvot, jotka ovat kannattava kasvu, pitkäaikainen asiakassuhde, vastuullisuus sekä innostus ja oppimisen ilo. Arvoja ja niiden näkymistä arjen työssä arvioidaan säännöllisesti: arvot ovat osa vuosittaisia kehityskeskusteluita. Kannattava kasvu Lindströmin toiminta on kustannustietoista ja -tehokasta tämä takaa kannattavan kasvun. Johtamisen keinoin erilaiset hankkeet asetetaan tärkeysjärjestykseen yrityksen kokonaisedun kannalta. Kaikkien hankkeiden tulee tukea Lindströmin visiota. Päätöksiä tehdään kauaskantoisesti ja resurssit ohjataan tukemaan kasvua. Pitkäaikainen asiakassuhde Aito kumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja molemminpuolista liiketaloudellista hyötyä. Lindström kuuntelee asiakkaitaan, ennakoi asiakkaiden tarpeita ja tarjoaa kilpailukykyisiä palveluita. Asiakkaiden pyyntöihin reagoidaan viipymättä, muttei hätiköiden. Vastuullisuus Lindström ottaa huomioon toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Lindström toimii oikeudenmukaisesti, lakeja ja säädöksiä noudattaen sekä paikallisia kulttuureja kunnioittaen. Työnantajana Lindström on oikeudenmukainen ja vastuullinen. Edellytämme myös alihankkijoidemme ja yhteistyökumppaneidemme noudattavan näitä samoja periaatteita. Innostus ja oppimisen ilo Hyvä johtaminen, kannustava palaute ja koulutus varmistavat Lindströmin ja sen henkilöstön jatkuvan kehittymisen. Avoin, keskusteleva ilmapiiri rohkaisee uudistuksiin ja on edellytys niissä onnistumiselle. 8
LINDSTRÖM- BRÄNDIN KULMAKIVET Lindströmin Brand Audit toteutettiin vuoden 2005 kevään ja kesän aikana Suomessa, Unkarissa ja Virossa. Tutkimus osoitti, että luottamus Lindströmiin on sen keskeisten kilpailutekijöiden osalta kiitettävällä tasolla. Tutkimuksen tuloksena määriteltiin yhtiön brändin kulmakiviksi luottamus, kumppanuus ja hyvä hinta laatu -suhde. 9
5. JOHTAMINEN LINDSTRÖMILLÄ Hallitus Lindström Oy:n eli emoyhtiön hallituksessa toimii puheenjohtajana Heikki Marttinen ja varsinaisina jäseninä Heikki Ahdekivi, Kim Hanslin, Mika Pakarinen, Jukka Roiha, Mira Rimpinen ja Anssi Soila. Hallituksen riippumattomia jäseniä eli jäseniä, joilla ei ole työ- tai omistussuhdetta Lindströmiin ovat sen puheenjohtaja Heikki Marttinen ja jäsenet Heikki Ahdekivi, Kim Hanslin, Mika Pakarinen ja Anssi Soila. Konsernin johtoryhmä Lindströmin johtoryhmään kuuluvat: Mika Hartikainen; Johtaja, Euroopan tytäryhtiöt Leena Lampén; Talousjohtaja Kirsti Leisio; Johtaja, henkilöstö ja laatu Harri Puputti; Johtaja, investoinnit, menetelmäkehitys ja ympäristö Jukka Roiha, Toimitusjohtaja (pj.) Jyrki Ylijoki; Johtaja, Suomen operatiivinen toiminta Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat lisäksi: Minna Alenius, IT-johtaja Ismo Nastamo, Ostojohtaja Kati Lehtikari, Viestintäpäällikkö 10
Tilintarkastajat Vuonna 2005 tilintarkastajana toimi KHT Kari Miettinen, varalla oli KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Konsernin taloudellinen raportointi Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan kolme kertaa vuodessa kerran vuodessa laadittavalla konsernitilinpäätöksellä sekä kaksi kertaa vuodessa laadittavilla välitilinpäätöksillä. Tilinpäätöksen tunnusluvut sisältyvät yhteiskuntavastuuraportin osioon Taloudellinen vastuu. Tytäryhtiöiden johto Lindström-konsernilla on kaksi tytäryhtiötä Suomessa: Comforta Oy ja Vision Design Clothing Oy. Comforta Oy:n toimitusjohtajana toimii Maija-Liisa Kaijala. Vision Design Clothing Oy:n toimitusjohtaja on Petri Mannila. Ulkomaiset tytäryhtiöt ja niiden toimitusjohtajat maittain ovat: Iso-Britannia, Santtu Jokinen Latvia, Varis Smilga Liettua ja Puola, Edvinas Gradauskas Romania, Dan Stere Ruotsi, Mikael Fredriksson Saksa, Melanie Tups Slovakia, Julius Kalisky Slovenia, Zvone Volk Tšekki, Ladislav Urban Unkari, Peter Pesthy Venäjä/Pietari, Andrey Zhavoronkov Venäjä/Moskova, Sergei Sklyanin Viro, Inri Rästa Turvallisuusajattelu on osa toiminnanohjausta Lindströmin turvallisuusohjeet ovat osa toiminnanohjausta. Yhtiössä on tehty turvallisuusriskien kartoitus ja nimetty eri osa-alueiden vastuuhenkilöt, kuten työturvallisuudesta, tietoturvasta, ympäristöturvallisuudesta, rahaja lukitusturvallisuudesta sekä omaisuuden merkinnän ja rahaliikenteen turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Myös jokaiseen toimipisteeseen on nimetty turvallisuudesta vastaava henkilö. Turvallisuusohjeiden noudattamatta jättäminen voi vaarantaa yhtiön hallitsemaa tietoa tai omaisuutta, henkilöstön terveyttä tai turvallisuutta. Lindströmin ohjeiden noudattamatta jättäminen on aina vakava ongelma, joka pyritään hoitamaan aikaisella puutumisella asioiden kulkuun sekä saattamalla ohjeiden noudattaminen ajan tasolle mahdollisimman nopeasti. Yhtiössä on viestitty selkeästi, että sen henkilöstö sitoutuu toimimaan vastuullisin periaattein. Toiminnan puitteissa ei sallita minkäänlaista lahjontaa tai korruptiota. Lisäksi Lindströmillä on ohjeita huomioimista ja matkustamista koskien osana toimintakäsikirjaansa. 11
6. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Lindströmin yhteiskuntavastuu kattaa kaikki sidosryhmät: viranomaiset, asiakkaat, oman toimialan kehittämisen, omistajat, henkilöstön ja alihankkijat sekä median. Olemme analysoineet yhteiskuntavastuun toteutumista eri sidosryhmien kannalta. Viranomaisyhteistyö Lindström noudattaa lakeja ja sääntöjä toimien paikallisten viranomaisten ohjeiden mukaisesti kaikissa niissä maissa, joissa sillä on toimintaa. Lindström huolehtii veroistaan ja maksuistaan maksaakseen osuutensa yhteiskunnan yhteisistä palveluista ja infrastruktuurista. Lindström työllistää yli 1700 henkeä 15 maassa ja se on sitoutunut maksamaan sopimusten mukaiset palkat ja työnantajamaksut sekä huolehtimaan henkilöstöstään kaikkien ohjeiden ja sääntöjen edellyttämällä tavalla. Yhtiön sosiaalisesta vastuusta on lisää tämän raportin viimeisessä kappaleessa. Kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa Lindströmin pyrkii olemaan työhyvinvoinnista aidosti huolehtiva työnantaja, joka panostaa työn ja oppimisen ilon tuottamiseen. Lindströmin henkilöstö osallistuu työn suunnitteluun ja kehittämiseen yhteistoiminnan sekä yhteistyö- ja ohjausryhmien kautta. Työturvallisuuteen on panostettu lukuisten hankkeiden, kuten nollatapaturmafoorumin jäsenenä Suomessa. Henkilöstön osaamista kehitetään sisäisen tehtäväkierron ja oppisopimuskoulutuksen avulla. Työstä poissaolojen luonnetta seurataan ja poikkeamiin reagoidaan. Työtyytyväisyystutkimus tehdään kerran vuodessa, kehityskeskustelut on ohjeistettu pidettäväksi vähintään kerran vuodessa ja sisäisen palvelun tyytyväisyystutkimus tehdään myös kerran vuodessa. Vastuullista omistajuutta Perheyhtiönä Lindströmin omistajilla on keskeinen rooli ja pitkät perinteet yhtiön kehittämisessä. Vastuullinen omistajuus on vuoropuhelun kehittämistä ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa sekä vastuun kantamista. Osana vastuullista omistamista on yhteiskuntavastuu, joka sisältää taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Yhtiön omistaa kolmannessa polvessa Roihan suku. Osakkaat edellyttävät yhtiöltä paitsi sen arvojen mukaista toimintaa, myös taloudellisten, hallinnollisten, sosiaalisten ja ympäristöriskien hyvää hallintaa. Omistajat edellyttävät Lindströmin olevan esimerkillinen ja toimialansa kehityksen kärjessä oleva arvostettu yhtiö. Lindström on ollut Perheyritysten liitto ry:n jäsen sen perustamisesta, vuodesta 1997 lähtien. Perheyritysten liitto edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä sekä vastuullista ja kasvollista omistajuutta. Yhteistyökumppanit Lindströmin yhteistyökumppaneita ovat lukuisat palvelun- ja tavarantoimittajat, sekä materiaalien, laitteiden ja tuotteiden toimittajat. Lindström panostaa pitkäjänteiseen yhteistyöhön edellyttäen alihankkijoiltaan luotettavuutta, ammattitaitoa sekä hyvää henkilöstö-, talous- ja ympäristöasioiden hoitoa. Kumppanuudessa Lindström pyrkii myös kustannustehokkuuteen samalla kun se kehittää syvenevää yhteistyötä. 12
<< Comforta rakensi Ruotsiin uuden palvelukeskuksen, joka työllistää noin 50 henkeä. Vaggerydin kunnan edustajat olivat aktiivisesti mukana hankkeessa. Kuva yhteisestä peruskiven muuraustilaisuudesta, joka on Ruotsissa nimeltään första spadtaget. < Lindström sai vuoden 2005 lopulla Unicefi lta kunniakirjan tuestaan sen työlle. Lindström ei lahjoita varoja poliittiseen tai uskonnolliseen toimintaan. Asiakkaat Lindström toimii B-to-B -markkinoilla tekstiilipalveluiden toimittajana. Asiakkaana sillä on noin 80 000 yritysasiakasta Euroopassa. Lindströmin arvoihin on kirjattu pyrkimys pitkäaikaiseen, sitoutuneeseen asiakassuhteeseen. Tutkimusten mukaan Lindströmin asiakkaat arvostavat luotettavaa kumppanuutta, jolla on hyvä hinta-laatu -suhde. Tärkeää on myös palvelun helppous ja vaivattomuus. Työntekijäjärjestöt Pyrimme toiminnassamme vilpittömään avoimeen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen työntekijäjärjestöjen kanssa. Emme rajoita henkilöstömme mahdollisuutta järjestäytymiseen. Viestinnän etiikka Lindström ylläpitää aktiivisesti suhteita mediaan. Viestinnässä pyritään tasapuolisuuden ja avoimuuteen. Yhtiön lehdistötiedotteet, vapaasti käytettävä kuvamateriaali ja yhteiskuntavastuuraportti löytyvät suomeksi ja englanniksi internetsivujen mediapalveluosiosta. Lindströmillä toimitaan kiinnittäen huomiota siihen lainsäädäntöön ja alan järjestöjen ohjeistukseen, joka säätelee viestintää. Sponsorointi ja lahjoitukset Lindström haluaa lahjoituksillaan ja sponsoroinnillaan tukea kehittymistä, kasvua ja oppimisen iloa. Lindström on vuoden 2005 aikana lahjoittanut varoja luonnonkatastrofien uhreille ja jatkanut pitkäjänteisiä tukeaan tyttöjen lukutaidon kehittämiseksi Nepalissa. Lindströmin periaatteena on tehdä yksi merkittävä lahjoitus joka vuosi, johon käytetään joulutervehdyksiin varatut rahat. Toimialan kehittäminen Lindström on Yleisen Teollisuusliiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsen. Lindströmistä on kasvanut alan merkittävä kehittäjä: vuonna 1995 toiminnan kansainvälistyessä Lindström oli mukana perustamassa European Textile Service Associationia, jonka aktiivinen jäsen se edelleen on. Lindström käynnisti vuonna 2001 kansainvälisen yritysvaatesuunnittelukilpailun, Lindström Awardin, jonka tavoitteena on tuoda uusia ajatuksia ja näkökulmia yritysvaatetukseen. Kilpailun tavoitteena on herättää tulevien ammattisuunnittelijoiden kiinnostus työvaatesuunnitteluun ja pyrkiä lisäämään tietoisuutta siitä, millainen rooli vaatetuksella on yrityskuvan rakentumisessa. Lindström Award on ohjattu kutsukilpailu, johon osallistuvat opiskelijaryhmät työskentelevät ohjaavan opettajan tukemina. Voittajat palkitaan stipendeillä ja Lindströmillä on halutessaan mahdollisuus lunastaa kilpailuehdotuksia tuotekehityksensä tarkoituksiin. Kilpailu järjestetään kolmatta kertaa keväällä 2006. 13
7. TALOUDELLINEN VASTUU Toiminnan taloudellinen kannattavuus ja kasvu on edellytys sille, että yritys pystyy pitämään huolta henkilöstönsä hyvinvoinnista, säilyttämään ja jopa lisäämään työpaikkoja, hoitamaan maksut yhteiskunnalle sekä muille yhteistyökumppaneille sopimusten mukaisesti sekä kantamaan vastuuta ympäristöasioiden kehittämisestä. Myös osakkeenomistajien sijoituksista tulee kantaa vastuuta ja tuottaa niille korvausta osinkojen muodossa. Vuoden 2005 talouden tunnusluvut Lindström-konsernissa seurataan taloudellista tulosta neljän keskeisen osa-alueen suhteen: liikevaihto ja kasvu kannattavuus vakavaraisuus ja maksuvalmius. Ohessa kehitys kuvattuna näiden mittareiden osalta viimeiseltä viideltä vuodelta eli ajalta 2001 2005. 200 LIIKEVAIHTO M JA VUOTUINEN KASVUPROSENTTI 24 NETTOVOITTO M 150 100 126,6 139,2 149,2 157,4 171,2 21 18 15 12 9 12,4 14,9 20,9 50 6 8,0 6,5 0 7,9 10,0 7,2 5,5 8,8 2001 2002 2003 2004 2005 3 0 2001 2002 2003 2004 2005 SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI OMAVARAISUUSASTE 35 80 30 25 28,0 30,1 60 65,4 68,6 73,0 75,1 79,0 20 15 22,5 18,2 17,3 40 10 20 5 0 2001 2002 2003 2004 2005 0 2001 2002 2003 2004 2005 14
Tavoitteet on saavutettu Kasvulle asetetaan tavoite vuosittain sekä konsernin että eri osa-alueiden osalta. Vuonna 2005 kasvutavoite oli 8,2 prosenttia. Kannattavuuden pitkän tähtäimen tavoite on yli 18 prosenttia mitattuna pääoman tuottoprosentilla (ROI). Lindströmin arvona on kannattava kasvu ja vaikka kasvu sinänsä on erittäin tärkeä yrityksen tulevaisuuden turvaajana, kannattavuus pyritään pitämään hyvällä, vakaalla tasolla. Tällä turvataan kyky investoida ja laajentaa tulorahoituksella riippumatta ulkoisista rahoittajista. Vakavaraisuuden pitkän tähtäimen tavoite on yli 60 prosenttia. Korkea omavaraisuusaste antaa yritykselle tietyn puskurin tulevaisuutta varten ja pitää päätösvallan yrityksen omissa hallintoelimissä. Pystyäkseen kaikissa oloissa turvaamaan maksukykynsä ja huolehtimaan palkkojen, laskujen ja muiden rahallisten velvoitteiden suorittamisesta on maksuvalmiuden eli Quick Ration pitkän tähtäimen tavoitetaso 1,2. Yleisesti yli yhden olevaa lukua pidetään hyvänä. Vuoden 2005 osalta kaikki taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Lindströmin markkina-alue Vuoden 2005 lopussa Lindströmin markkina-alue oli Euroopan talousalueella 14 maassa. Liiketoimintaa harjoitetaan Suomessa emoyhtiö Lindströmin sekä Vision Designin ja Comfortan toimesta sekä Suomen ulkopuolella paikallisten tytäryhtiöiden toimesta. Lindströmin tytäryhtiöt tarjoavat B-to-B tekstiilipalveluja toimintamaihinsa sijoittuneille kansainvälisille konserneille sekä paikallisille yrityksille. Lindströmin Brand Auditin mukaan sen palvelulle on leimallista luotettavuus: palvelu toimitetaan sovitun mukaisena, oikea-aikaisena ja siitä veloitetaan sovittujen taloudellisten ehtojen mukaisesti. Lindström kantaa vastuunsa toiminnastaan tavoitteena olla haluttu pitkäaikainen yhteistyökumppani yrityksille ja yhteisöille. Asiakastyytyväisyyttä seurataan säännöllisin tutkimuksin. Kertomusvuonna laadittiin opas kilpailuoikeudellisten näkökohtien huomioimiseksi jokapäiväisessä työssä Suomessa ja annettiin koulutusta hinnoittelutyökalun KONSERNIN LIIKEVAIHTOJAKAUMA, TEUR 2001 2001 2003 2004 2005 Suomi 107379 115035 118395 118723 124736 Muu EU-alue * 15399 18317 22559 27743 32384 Muut maat 3802 5851 8217 10982 14093 * Vuonna 2004 EU:iin liittyneiden maiden liikevaihto on esitetty EU-sarakkeessa koko seurantakaudelta. 2,5 2,0 1,5 1,0 QUICK RATIO 1,3 1,7 1,9 2,2 2,4 KÄYTETYT LASKENTAKAAVAT Tunnusluvut lasketaan lakisääteisestä, tarkastetusta tilinpäätösaineistosta seuraavien laskentakaavojen mukaan. Kasvu = Kannattavuus = pääoman tuotto % = liikevaihto kuluva vuosi % liikevaihto edellinen vuosi nettotulos + verot + rahoituskulut (+/-kurssierot) % oma pääoma + korollinen vieras pääoma (kahden viimeisen tilikauden keskiarvo) 0,5 0,0 2001 2002 2003 2004 2005 Vakavaraisuus = Omavaraisuusaste = oma pääoma % taseen loppusumma Rahoitusomaisuus Maksuvalmius = Quick ratio = Lyhytaikainen vieras pääoma 15
käyttöön. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin luotiin oma työkalu asiakaskannattavuuden laskemiseksi. Tavarantoimittajat, alihankkijat ja investoinnit Lindström ostaa tuotteita, palveluita ja energiaa tekstiilivuokrausliiketoimintaa ja -huoltoa varten sekä tuotannollisia alihankintapalveluita, kuten jakelu- ja pesupalvelua. Lisäksi Lindström hankkii hallinnon ja toiminnan ylläpitämiseen tarvittavia tuotteita ja palveluita. Myös pitkäaikaiset investointihyödykkeet ovat merkittävä osa toimittajille suuntautuvaa rahavirtaa. Kaikkien toimittajien suhteen noudatetaan sopimusehtoja ja maksetaan laskut maksuehdon mukaisesti. Toimimalla vastuullisesti maksujen suhteen autetaan osaltaan yhteistyökumppaneita pitämään omat kassavirtansa kunnossa. Vuonna 2005 investoinnit olivat erittäin suuret: Ruotsiin rakennettiin uusi hotellipalvelukeskus, Unkarissa laajennettiin rakentamalla uusi palvelukeskus ja Pietarissa Venäjällä aloitettiin laajennustoimet. Lindströmin Suomen konserniyritysten tuotantoon liittyvät hankinnat, pois lukien energiaostot, tehtiin 90- prosenttisesti EU-alueelta. Vain 10 prosenttia hankinnoista tehtiin EU:n ulkopuolelta. Ostojen alueellista jakautumaa seurataan ja siitä raportoidaan jatkossa koko konsernin osalta. Henkilöstölle kirjatut palkat ja edut Lindström työllistää ihmisiä useassa maassa kantaen vastuuta työpaikkojen säilymisestä pitkällä tähtäimellä kullakin paikkakunnalla, jonne se on asettunut. Tulorahoituksella on merkittävä rooli Lindströmin pitkän tähtäimen tavoitteena on kattaa tulorahoituksella toiminnan ylläpitäminen ja laajentuminen. Tästä johtuen yrityksen ulkopuolelta vieraan pääoman ehdoin hankittu rahoitus eli pankkilainat ovat pienentyneet viime vuosien aikana. Tämä heijastuu myös lainoista maksettujen korkokulujen alenemiseen. Omistajien pääomasijoituksille on maksettu vuosittain osinkoa. Maksut julkiselle sektorille Lindströmin arvoissa korostetaan vastuullisuutta: kaikissa maissa ja olosuhteissa noudatetaan lakeja ja maksetaan verot ja muut julkiset maksut olemassa olevien säädösten mukaisesti. Lindström-konserni on Suomessa maksanut vuonna 2005 arvonlisäveroa, tuloveroa ja palkkojen veronpidätyksiä yhteensä noin 29 miljoonaa euroa (25 M vuonna 2004). Vuonna 2005 eläke- ja pakollisia sosiaalikulumaksuja on vastaavasti maksettu valtiolle ja vakuutusyhtiöille 8,1 miljoonaa euroa (7,5 M vuonna 2004). Näitä lukuja HANKINNAT, TEUR HANKINNAT, % LIIKEVAIHDOSTA 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 Investoinnit Muut tavarat ja palvelut Energia Alihankintapalvelut Tuoteostot 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0 2001 2002 2003 2004 2005 16
ryhdytään jatkossa seuraamaan ja raportoimaan konsernitasolla. Lindströmin immateriaaliomaisuus Lindströmin moduulipesulakonsepti on keskeinen osa sen toimintaa ja menestystä. Moduulipesulakonsepti mahdollistaa asettumisen uuteen toimintamaahan askel kerrallaan, riskit minimoiden ja murto-osalla perinteisen tekstiilihuollon investointikustannuksia. Paitsi teknisen lähestymistavan, määrittelee konsepti myös toimintamallin: toiminnan mittaaminen, vertailu sekä ongelmatilanteiden ratkaiseminen on tehokasta ja samanlaista kaikilla niillä alueilla, joissa Lindströmillä on toimintaa. Yhtenäinen konsepti takaa myös toiminnan laadun. Lindströmin moduulipesula on patentoitu Suomessa. Patentti on hakeilla 9 maassa ja EU:ssa. Lindströmin tavaramerkeillä on 50 rekisteröintiä ja se on rekisteröity sekä EU-alueella että useassa EU:n ulkopuolisessa maassa. Lindström on rekisteröinyt liikemerkkinsä lisäksi Comfortan liikemerkin sekä Vipperi-tuotemerkin. Tavaramerkkioikeuksien toteutumista seurataan globaalin valvonnan avulla. Lisäksi Lindströmillä on 24 voimassa olevaa Internet-domainrekisteröintiä. HENKILÖSTÖLLE KIRJATUT PALKAT, SOSIAALIKULUT JA MUUT EDUT, TEUR 2001 2001 2003 2004 2005 Palkat 27666 29620 31614 32125 35174 Sosiaalikulut 6630 6696 7391 7830 9209 Muut edut 1556 2081 2031 1633 1828 YHTEENSÄ 35852 38397 41036 41588 46211 PÄÄOMASIJOITUSKORVAUKSET, TEUR 2001 2002 2003 2004 2005 Korot ulkopuolisille lainoille 1065 628 418 272 184 Maksetut osingot 2408 4085 6697 7084 1720 17
8. YMPÄRISTÖVASTUU Lindströmin ympäristövastuu on osa laatupolitiikkaa. Lindström on panostanut laadun kehittämiseen jo runsaan vuosikymmenen ajan ja ympäristöasioiden hoito on ollut osa yrityksen kehittämistyötä ja vastuullista toimintaa. Lindströmin ympäristöpolitiikka on määritelty seuraavasti: Lindström on allekirjoittanut kansainvälisen Kestävän Kehityksen peruskirjan, jonka myötä olemme sitoutuneet ottamaan huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa toimintamme ympäristövaikutukset sekä täyttämään lakien ja asetusten vaatimukset kaikessa toiminnassamme. Kukin toimintayksikkö laatii vuosittain oman ympäristöohjelmansa, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet kuormituksen pienentämiseksi, mikä takaa koko konsernin tasolla ympäristönsuojelun tason jatkuvan parantamisen. Koulutamme henkilökuntaamme tuntemaan tehtäviinsä liittyvät ympäristövaikutukset ja toimimaan ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. Tiedotamme ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista alihankkijoitamme ja edellytämme heidän noudattavan ympäristömyötäisiä toimintatapoja. Edellytämme myös merkittävimmiltä tavarantoimittajiltamme selvitystä ympäristöasioiden hoidosta. Tekstiilipalvelu on luonteeltaan ekotehokasta Tekstiilipalvelujen ekotehokkuus perustuu pitkään käyttöikään ja koko elinkaaren hallintaan ympäristön kannalta edullisimmalla tavalla. Mitä pidempi käyttöikä ja enemmän käyttökertoja tuotteilla on, sitä tehokkaammin sen valmistukseen käytetyt materiaalit tulevat hyödynne- tyksi ja sitä ekotehokkaammasta tuotteesta on kyse. Tekstiilipalveluketjun ekotehokkuus muodostuu osatekijöistä, jotka ovat: tuotteiden valinta ja hankinta, huolto- ja palveluprosessi käytön aikana sekä loppuun käytettyjen tuotteiden hävittäminen. Tekstiilejä huolletaan 20 200 kertaa niiden eliniän aikana käyttötarkoituksesta riippuen. Tekstiilien käyttöikä pyritään saamaan mahdollisimman pitkäksi valitsemalla asiakkaan tarpeisiin ja käyttöolosuhteisiin sekä huoltoon parhaiten soveltuvat materiaalit ja tuotteet. Lisäksi pesu- ja viimeistelyprosessin aiheuttama kuluminen on hallittava ja tuotteita on korjattava huoltokierron aikana. Vuokrattava ja kierrätettävä tekstiilituote voi korvata kertakäyttöisen tuotteen ja vähentää sitä kautta syntyvän jätteen määrää asiakkaalla. Asiakkaan jätemääriin vaikutetaan myös välttämällä kertakäyttöisiä kuljetuspakkauksia, kuten suojamuovia ja muovipusseja. Jotta tuotteen elinkaari olisi hallinnassa, on huolehdittava loppuun käytetyn tuotteen hävittämisestä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lindströmin rullapyyhe, jota pestään elinkaarensa aikana yli 100 kertaa, vastaa noin 24 000 kertakäyttöistä paperipyyhettä. Yhdestä loppuun käytetystä rullapyyhkeestä kertyy kiinteää jätettä 2 kiloa, vastaavasta määrästä kertakäyttöisiä pyyhkeitä tulee 80 kiloa jätettä. Vuokrattava, imukykyinen ja kierrätettävä teollisuuspyyhe eli Vipperi vastaa noin viittä kertakäyttöpyyhettä. 18
Vuokratulla tekstiilillä korvataan kertakäyttöiset tuotteet ja vähennetään siten syntyvää jätettä. 19
Lisäksi Vipperi-pyyhettä voidaan käyttää noin 20 kertaa. Toisin sanoen kertakäyttöisistä teollisuuspyyhkeistä syntyy moninkertainen määrä jätettä kangaspyyhkeeseen verrattuna. Teollisuuspyyhkeen käyttöiän vielä kaksinkertaistaa sen hyödyntäminen imeytysmattojen raakaaineena. Valinnoilla voi vaikuttaa Ekotehokkaan tekstiilituotteen valinnassa on huomioitava tuotteen ja sen valmistusprosessin ympäristövaikutukset ja tuotteen elinikä. Tekstiilien valintaa helpottavat kansainväliset ympäristömerkit, joista yleisin on Öko-Tex Standard 100. Öko-Tex 100 -merkki asettaa vaatimuksia valmiin tuotteen kemikaalijäämille. Rullapyyhemateriaalilla samoin kuin suurimmalla osalla Lindströmin käyttämistä työvaatekankaista ja hotellitekstiileistä on Öko-Tex 100 -merkki. EU:n ympäristömerkin EU-kukan myöntäminen edellyttää koko tekstiilituotteen valmistusprosessia koskevien vaatimusten täyttämistä. Kriteerit kattavat valmistuksen aikaisen raaka-aineiden, energian, veden ja kemikaalien käytön sekä päästöt. EU-kukan ehtojen täyttymiseen on alettu kiinnittää huomiota vuonna 2004 ja osalla työvaatekankaiden valmistajista onkin jo EUkukka ympäristömerkki. Tekstiilitoimittajien valinnassa suositaan toimittajia, jotka kiinnittävät huomiota tuotantotoimintansa ympäristökuormitukseen ja pyrkivät täyttämään tekstiilejä koskevien ympäristömerkkien ehdot. Tuotteiden alkuperä ja valmistaminen sekä sosiaalisen vastuun että ympäristövastuun osalta on selvitetty joko itse auditoiden tai valmistuttaja on selvittänyt tilanteen valmistuskohteessa ja raportoinut siitä Lindströmille. Mahdollisimman pitkän käyttöiän varmistamiseksi kaikki vuokrattavat tuotteet testataan huolellisesti ennen niiden hyväksymistä vuokratuotevalikoimiin. Tällöin selvitetään tuotteen sopivuus asiakkaan tarpeisiin ja käyttöolosuhteisiin sekä tuotteen soveltuvuus teolliseen huoltoprosessiin. Huollon ympäristövaikutuksia seurataan aktiivisesti Vuonna 1997 valmistuneessa Lindströmille tehdyssä väitöskirjassa The Ecology of Textiles and Textile Services todettiin, että hotellitekstiilien valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat noin 10 prosenttia tuotteen koko elinajan aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Vastaavasti yli 80 prosenttia ympäristökuormituksesta aiheutuu käytön aikaisesta huollosta. Tämän vuoksi Lindström kehittää tuotantotoimintaansa jatkuvasti tavoitteenaan toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen pienentäminen. Tuotteiden huollosta aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat: energian kulutus veden kulutus pesukemikaalien laatu ja kulutus jäteveden laatu kokonaisjätemäärä, jätteiden lajittelu ja kierrättäminen jakelukilometrit ja niiden aiheuttamat päästöt toiminnan hiilidioksidipäästöt. Näitä tekijöitä seurataan sekä kokonaismäärinä että suhteutettuna pestyihin tekstiilikiloihin. Kulutustekijöiden kehitystä seurataan palvelukeskustasolla kuukausittain ja niille asetetaan vuosittain parannustavoitteet ja pidemmän aikavälin päämäärät. Palvelukeskusten suhteelliset kulutukset vaihtelevat riippuen niiden pesemistä tekstiileistä ja tuoteryhmistä. Tekstiilivalikoimat palvelukeskusten välillä voivat myös muuttua sisäisten siirtojen myötä, minkä vuoksi tässä raportissa tarkastellaan ympäristötekijöiden yhteen laskettua 20
kehitystä koko konsernin tasolla. Toiminnan kannalta oleellista on seurata kulutusta tuotettua yksikköä kohden, sillä toiminnan laajeneminen lisää raaka-aineiden ja hyödykkeiden kokonaiskulutusta. Pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus kertoo tuotannon ekologisesta tehokkuudesta pesulateollisuudelle tyypillisillä tunnusluvuilla, jolloin vertailu yleisiin viitearvoihin on mahdollista. Tällaista vertailua tehdään jatkuvasti mm. Pohjoismaisen ympäristömerkinnän vesipesuloille asettamiin ohjearvoihin. Vuodesta 2000 alkaen energian ja veden kulutusten seurannassa ovat olleet mukana kaikki Lindströmin palvelukeskukset Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaiden yksiköitä koskevat luvut pesukemikaalien kulutuksesta ja päästöistä on saatu mukaan vuodesta 2004 lähtien. Kokonaisjätemäärän laskennassa ovat toistaiseksi mukana ainoastaan kotimaan palvelukeskukset. Tavoitteena on ulottaa jätemäärien seuranta myös ulkomaan palvelukeskuksiin. Lindströmin kangasrullapyyhejärjestelmälle on myönnetty Pohjoismainen Joutsen-ympäristömerkki vuonna 1996 ja se on päivitetty viimeksi vuonna 2005. Energiaa käytetään tehokkaasti Pesulat käyttävät paineistettua höyryä pesuveden lämmitykseen sekä pyykin viimeistelemiseen ja kuivaamiseen joko mankeleissa, viimeistelytunneleissa tai rumpukuivaajissa. Nämä työvaiheet ovat pesuloiden suurimpia energian kuluttajia. Suomessa neljä Lindströmin palvelukeskusta käyttää höyryn tuotantoon maakaasua, neljä propaania, kahdeksan vähärikkistä polttoöljyä ja yksi ostaa höyryn valmiina. Lindströmin tavoitteena on siirtyä maakaasun käyttöön kaikkialla, missä sitä on tarjolla. Propaanin käyttöä polttoaineena on lisätty ja kahdessa Suomen palvelukeskuksessa osa öljyn kulutuksesta korvataan propaanikaasulla. Ulkomaiden palvelukeskukset käyttävät höyryn tuotantoon pääasiassa maakaasua. Kaksi työvaatemoduulipesulaa käyttää pelkästään sähköä ja Comfortan uusi hotellitekstiilipesula Ruotsissa toimii propaanilla. Kuukausitasolla seurattavissa kulutusluvuissa on mukana kiinteistöjen sähkön ja lämmitysenergian kulutus sekä tuotantoprosessin kokonaisenergia. Kiinteistöjen lämmityksen osuus kokonaisenergian kulutuksesta vaihtelee vuosittain seitsemästä yhdeksään prosenttiin, eikä sen korjaamista paikkakunnittain astepäiväluvuilla ole toistaiseksi tehty. Edellä mainituista seikoista johtuen tavoitteet ja päämäärät on asetettu energian kulutukselle, johon lasketaan palvelukeskusten kokonaissähkön kulutus ja prosessienergian tuottamiseen käytetty polttoaine ilman lämmitysenergian osuutta. Kulutusmittauksen osalta tavoitteena on järjestää erillismittaus tuotantoprosessiin ja kiinteistön ylläpitoon kuluvalle energialle. Energian kulutus väheni merkittävästi Höyry- ja lauhdelinjojen eristyksillä sekä tehokkaalla lämmön talteenotolla pienennetään polttoaineen kulutusta pesuloissa. Kulutukseen vaikuttavat oleellisesti myös kattilalaitosten ja höyryä käyttävien tuotantokoneiden kunto ja tehokas käyttö. Kunnossapito ja tuotannonsuunnittelu onkin nostettu tärkeäksi tekijäksi kokonaisvaltaisessa tuotannonohjauksessa. Palvelukeskusten sähkön käytöstä kolmannes kuluu tuotantokoneiden ja laitteiden pyörittämiseen, kolmannes ilmastointiin ja loput valaistukseen ja muiden sähkölaitteiden käyttöön. Kulutuksen pienentämisen kannalta onkin oleellista hyödyntää kiinteistön ylläpitoon kuluva sähkö mahdollisimman tehokkaasti. Tämä saavutetaan järkevällä tuotannonsuunnittelulla, jolla minimoidaan suunnittelemattomat ylityöt ja vajaat työvuorot. Energian kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 21
35 prosenttia. Syynä energian suhteellisen kulutuksen jatkuvaan vähenemiseen on mattopesuloissa asteittain toteutetut veden ja energian säästötoimenpiteet, sekä pesujen painopisteen siirtyminen entistä vähemmän energiaa kuluttaviin tuotteisiin. Myös matalalämpöpesun käyttöönotto ravintolatekstiili- ja työvaatepesuloissa näkyy sekä energian että veden kulutuksen pienenemisenä. Lisäksi uusia tuotantokoneita hankittaessa on suosittu energiatehokkaita kaasukuivureita ja -viimeistelytunneleita. Vuonna 2005 kulutus pieneni yhdeksän prosenttia, mikä oli reilusti enemmän kuin tavoitteeksi oli asetettu. Ulkomaan yksiköissä kulutus pieneni kymmenen prosenttia. Suotuisa kehitys saatiin aikaan tuotanto- ja pesuprosessien optimoinnilla Suomessa ja ulkomailla. Matalalämpöpesu otettiin käyttöön kolmessa työvaatepesulassa ulkomailla. Lisäksi vanhojen kiinteistöjen ja tuotantokoneiden ja -laitteiden kunnossapitoon kiinnitettiin erityistä huomiota. Päämääränä vuoden 2008 loppuun mennessä on vähentää prosessienergian kulutusta 13 prosenttia verrattuna vuoden 2003 toteutumaan. Energian kulutuksen osalta tämä taso saavutettiin vuonna 2005. Uusi pesutekniikka vähentää veden kulutusta Teollisessa pesulassa vettä voidaan kierrättää käyttökohteesta toiseen. Kierrätys on kuitenkin suunniteltava ja valvottava tarkkaan, sillä veden käytöllä on suora vaikutus pesutulokseen ja tekstiilien mikrobiologiseen laatuun. Hallitsematon veden kierrättäminen voi aiheuttaa pyykin tasaista harmaantumista ja sitä kautta lyhentää tekstiilien käyttöikää. Lisäksi on varmistettava, ettei kierrätysveden käyttö aiheuta mikrobikasvua missään tuotantoprosessin vaiheessa. Veden kierrätystä rajoittaa pestävien tekstiilien erilaisuus. Värillisten tekstiilien huuhteluvettä ei voida käyttää valkoisten tekstiilien pesuvetenä siihen liuenneiden väriaineiden vuoksi. Hyviin tuloksiin päästään, kun vesi käytetään ensin puhtaampien tuotteiden pesu- ja huuhteluvetenä ja sen jälkeen sekä likaisempien tekstiilien pesuvetenä että osittain myös huuhteluvetenä. Vuonna 2005 tavoitteena oli saavuttaa jopa 10 prosentin vähennys vedenkulutuksessa. Toteutunut kulutus jäi kuitenkin tästä tavoitteesta ja vedenkulutusta onnistuttiin vähentämään 7 prosenttia edellisvuodesta. Suurimmat säästöt veden kulutuksessa saatiin ulkomaiden yksiköissä, joissa kulutus pieneni jopa 13 prosenttia. Parannus saavutettiin keskittymällä tuotanto- ja pesuprosessien optimoimiseen, mikä sisälsi pyykin oikeaoppisen lajittelun ja pesulajitelmien määrän karsimisen. Matalalämpöpesun käyttöönoton yhteydessä myös huuhteluiden määrää pystyttiin optimoimaan. Lisäksi mattopesun jatkuva suhteellisen määrän kasvu on vaikuttanut suotuisasti konsernin kokonaisvedenkulutukseen, sillä matot kuluttavat puhdasta vettä muita tuoteryhmiä ENERGIAN KULUTUS ENERGIAN KULUTUKSEN KEHITYS 2,0 2,5 1,5 1,0 1,65 1,60 1,46 1,38 1,27 1,23 1,27 2,0 1,5 1,0 0,5 0,5 0,0 2001 2002 2003 2004 2005 tavoite 2006 päämäärä 2008 Energian kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden vuosina 2001 2005 (kwh/kg) 0,0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Energian kulutuksen kehitys pestyä tekstiilikiloa kohden 1995 2005 (kwh/kg) 22
vähemmän. Viime vuosien aikana toteutetuilla teknisillä parannuksilla mattopesuloiden vedenkierrätyksessä vaikutetaan pidemmällä aikajaksolla koko tuoteryhmän vedenkulutukseen. Vuonna 2006 tavoitteena on vähentää koko konsernin veden kulutusta kuusi prosenttia. Päämääränä vuoden 2008 loppuun mennessä on vähentää veden kulutusta 22 prosenttia vuoden 2003 toteutuneesta kulutuksesta. Jätevettä tarkkaillaan Lindströmin pesuloissa seurataan jäteveden laatua säännöllisin mittauksin. Mittaustulosten avulla ohjataan pesuainevalintoja sekä veden kierrätystä. Teolliset pesulat kierrättävät pesuveden tehokkaasti, jolloin puhdasta, hyvälaatuista vettä ei ohjaudu jätevedeksi. Myös pesulakohtainen asiakasrakenne vaikuttaa jäteveden laatuun. Esimerkiksi puhtain jätevesi syntyy hotellitekstiilien ja rullapyyhkeiden pesussa; likaisin teollisuuspyyhkeiden ja vaihtomattojen pesussa. Rullapyyhkeiden pesu- ja huuhteluvesi voidaan kokonaisuudessaan käyttää muiden tuotteiden pesu- tai huuhteluvetenä. Lisääntyvän veden kierrätyksen vuoksi jäteveden pitoisuudet kasvavat, vaikka vuosikuormitus pysyykin samana. Säännöllisissä mittauksissa jätevesistä mitataan ph, BOD, COD, fosfori- ja typpipitoisuus, kloridit, rasvat sekä kiintoainepitoisuus. Työvaate- ja mattopesuloissa mitataan myös raskasmetallit ja öljyt. Hotellitekstiilipesuloiden arvot ovat alle puhdistamoille tulevan keskimääräisen jäteveden arvojen. Työvaate- ja mattopesuloiden arvot ovat pääosin pysyneet alle niiden jätevesisopimuksissa tai ympäristöluvissa asetettujen raja-arvojen. Jos arvot ovat ylittäneet raja-arvot, mittauksia on tihennetty ja tarvittavista toimenpiteistä on sovittu yhdessä paikallisten viranomaisten tai puhdistamon edustajien kanssa. Teollisuuspyyhepesulan jätevesi puhdistetaan flotaatiomenetelmällä, joka erottaa jätevedestä lähinnä rasvat ja öljyt, mutta osittain myös raskasmetallit. Näin syntynyt liete toimitetaan Ekokem Oy:lle hävitettäväksi. Itäisen Keski-Euroopan maissa, joissa kunnallinen jätevedenpuhdistus ei ole kovin kehittynyttä, ovat jäteveden pitoisuudelle asetetut raja-arvot tiukempia kuin Suomessa. Raskasmetallien poistoon suunniteltu moduulirakenteinen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön Slovakiassa vuonna 2002, Latviassa vuonna 2003 ja Unkarin uudessa työvaatepesulassa vuonna 2005. Seuraava jätevesimoduuli on tarkoitus sijoittaa Pietariin ja Kiinaan vuonna 2006. Pesuainevalinnoilla voi myös säästää ympäristöä Pesukemikaalien valinnassa ratkaisevat pesuprosessin kokonaistehokkuus ja pesukemikaalien aiheuttama ympäristökuormitus. Oikealla pesukemikaalivalinnalla voidaan parhaimmillaan säästää prosessiaikaa, energiaa ja veden kulutusta samalla, kun minimoidaan kemikaali- VEDEN KULUTUS VEDEN KULUTUKSEN KEHITYS 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 12,2 11,6 2001 10,8 10,6 10,0 Veden kulutuksen kehitys pestyä tekstiilikiloa kohden 2001 2005 (l/kg) 9,3 2002 2003 2004 2005 tavoite 2006 8,4 päämäärä 2008 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Veden kulutuksen kehitys pestyä tekstiilikiloa kohden 1995 2005 (l/kg) 23
en aiheuttama kuorma jäteveteen ja luontoon. Pesukemikaalien valintaa ohjaavat seuraavat seikat: Pesuprosessin kokonaistehokkuus Pesukemikaalien helppo huuhtoutuvuus Ympäristömerkkien asettamat vaatimukset kemikaalien koostumukselle. Pesukemikaalien kulutukselle pestyä tekstiilikiloa kohden asetetaan vuosittain pesulakohtainen säästötavoite. Tavoite asetetaan kuitenkin siten, että se on tasapainossa pestävien tekstiilien likaisuuden ja pesuaineen koostumuksen kanssa. Automaattisten annostelujärjestelmien annostelutarkkuutta seurataan kuukausittain vertaamalla teoreettista ja toteutunutta kulutusta toisiinsa. Välittömästi poikkeamiin puuttumalla vältetään yli- ja aliannostus ja varmistetaan tasainen pesutulos. Säästötavoitteiden asettaminen ei välttämättä tarkoita pesuohjelmakohtaisten annostusmäärien leikkaamista. Hyviä tuloksia on saavutettu järkeistämällä pesulajitelmia ja lajittelemalla likapyykki oikein eri pesuohjelmiin. Pesuaineiden kokonaiskulutus vuonna 2005 oli 1434 tonnia eli 16 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kun kulutus suhteutetaan pestyihin tekstiilikiloihin kulutuksen kasvu on 14 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Kulutuksen nousu tulee lähinnä ulkomaiden yksiköistä, mutta myös kotimaassa matto-ohjelmien pesutehoa on jouduttu nostamaan pidentyneen mattojen vaihtovälin vuoksi. Yhtenä syynä kulutuksen nousuun on raportoinnin tarkentuminen ulkomailla. Joissakin pesuloissa on myös tarkoituksellisesti maksimoitu pesukapasiteettia lyhentämällä pesuaikaa ja nostamalla pesuaineannostusta, näin pesuprosessin kokonaistehoa on parannettu pesuainekulutuksen kustannuksella. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä pestävät tekstiilit ovat myös huomattavasti likaisempia kuin vastaavat tekstiilit Suomessa ja pesuainetta joudutaan käyttämään noin 30 prosenttia enemmän kuin kotimaassa. Kloorin käyttöä vähennetään Suomessa kloorin käyttöä on onnistuttu vähentämään 15 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana. Kloorivalkaisua on vuosien kuluessa vähennetty niissä pesulajitelmissa, joissa se on ollut mahdollista. Vuonna 2005 klooria käytettiin Suomen palvelukeskuksissa 36 tonnia. Kloorin käyttöä lisättiin hotellitekstiilien mikrobiologisen puhtauden varmistamiseksi. Ulkomailla kloorin kulutus on säilynyt edellisvuoden tasolla. Suomen kulutukseen verrattuna se on noin 50 prosenttia korkeampi. Kloorivalkaisua joudutaan käyttämään erittäin likaisissa lajitelmissa myös jatkossa, jos vastaavaa, ympäristömyötäisempää menetelmää ei löydetä. Tavoitteena jätteen vähentäminen Syntyvän jätteen kokonaismäärää on seurattu vuodesta 2001 lähtien ja vuonna 2003 jätteen vähentäminen lisättiin ympäristöpäämääriin. Toistaiseksi laskentaan on otettu mukaan vain kotimaan palvelukeskukset. Vuoden 2008 loppuun mennessä on tavoitteena vähentää syntyvän jätteen määrää 15 prosenttia vuoden 2003 tasosta. Kokonaisjätemäärä väheni kuusi prosenttia edellisen vuoden tasosta vuonna 2005. Suurimmat jätemäärät ovat aikaisemmin syntyneet mattopesuloissa hiekanerotuskaivojen ja jätevesikanavien tyhjennyksistä. Tämä liete sisältää paljon vettä ja on kaatopaikoille soveltuvaa täyteainesta. Vuoden 2004 ja 2005 aikana lietteen vesipitoisuutta on saatu vähennettyä huomattavasti ja suurin jätemäärän pienennys on syntynyt sitä kautta. Suurin yksittäinen jätemäärä vuoden 2005 aikana oli käytöstä poistetut tekstiilit, joiden määrä kasvoi 15 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kasvu oli kuitenkin puolittunut edellisvuodesta. Syynä nousuun oli jo vuonna 2004 aloitettu massiivinen vanhojen yritysostojen kautta tulleiden tuotemallien poistaminen etenkin mattotuoteryhmässä. Poistaminen tulee jatkumaan vielä vuoden 2006 aikana. Jäte päätyy kierrätykseen Kaikki tekstiilijäte lähetetään kierrätykseen: käytöstä poistetut työvaatteet, teollisuuspyyhkeet ja matot poltetaan energian tuotannon raaka-aineena voimalaitoksilla. Rullapyyhkeet leikataan rasuiksi ja myydään teollisuuspyyhepalvelun asiakkaille sellaisiin käyttökohteisiin, joissa ei voi käyttää kierrätettävää pyyhettä. Hotellitekstiilit toimitetaan alihankkijalle hyötykäyttöön tai hyväntekeväisyyteen. Uusia uusiokäyttökohteita tekstiilijätteelle etsitään jatkuvasti. Työvaate-, hotellitekstiili-, matto- ja rullapyyhepesuloissa syntyy ongelmajätettä lähinnä loisteputkista, paristoista, jäteöljystä sekä öljy- ja muiden säiliöiden puhdistuksesta. Määrät ovat kuitenkin melko pieniä. Kemiallisissa pesuloissa ongelmajätettä on pesukoneen tislausjäte, jonka määrä on selvästi pienentynyt kemiallisen pesun vähenemisen ja tekniikan kehittymisen ansiosta. Suurin ongelmajätemäärä tulee teollisuuspyyhepesulasta, jossa jäteveden puhdistusliete sisältää öljyjä ja liuottimia. Vaikka pesumäärät kasvoivat, puhdistuslietteen määrä pieneni 12 prosenttia ja oli 210 tonnia. Tämä 24