Lasten pahoinpitelyn ja hyväksikäytön yleisyys ja riskitekijät Jasmin Kaunisto Psykologi Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
LASTEN PAHOINPITELYN JA HYVÄKSIKÄYTÖN ESIINTYVYYS MAAILMALLA - Jää usein tunnistamatta ja on aliraportoitu - Arvioiden mukaan - Fyysinen väkivalta: 4-16 % - Psyykkinen väkivalta: ei tietoa - Vakava seksuaalinen hyväksikäyttö: 5-10 % (tytöt) ja 5 % pojat, muunlaiset seksuaaliset teot: 3-kertainen määrä
SUOMALAISET TILASTOT - Suomessa tehty useita ns. uhritutkimuksia vuodesta 1980 lähtien, joissa on tutkittu seksuaalista hyväksikäyttöä ja pahoinpitelyä - Viimeisin tutkimus vuonna 2013 11 364 lasta osallistui kyselytutkimukseen (6. ja 9. luokkalaisia)
SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ SUOMESSA - Seksuaalisen hyväksikäytön esiintyvyys on pitkään tytöillä pysynyt samassa, mutta viimeisimmän uhritutkimuksen mukaan hieman laskenut - Vuonna 2013 esiintyvyys 9-luokkalaisilla tytöillä laskenut 4 prosenttiin pojilla pysynyt 1 prosentissa - Hyväksikäytön vakavuus on vähentynyt
http://www.hus.fi/seksuaalinenhyvaksikaytto TT10
Dia 5 TT10 tarkista vielä Tenhunen Tiina; 20.4.2015
LASTEN PAHOINPITELY SUOMESSA - Pahoinpitely, niiden yritykset ja uhkaukset ovat uusimman uhritutkimuksen mukaan vähentyneet vuodesta 2008 selvästi lievää fyysistä väkivaltaa vanhempien taholta elämänsä aikana raportoi kokeneensa joka viides 9.- luokkalainen
JATKUU Kuolinsyytilastojen mukaan Suomessa kuolee väkivallan seurauksena vuosittain 10-15 alle 15- vuotiasta lasta (itsemurhat, murhat, tapot). Arvioidaan, että kaikista alle 5-vuotiaiden lasten tapaturmakäynneistä jopa 10 %:ssa on pahoinpitelyllä osuutta. Mitä nuoremman lapsen murtumasta, kallovammasta, mustelmasta tai palovammasta on kyse, sitä todennäköisemmin se on syntynyt kaltoinkohtelun seurauksena On arvioitu, että alle kolmivuotiaiden murtumista 25 % olisi tuottamuksellisia. Lasten palovammoista noin 10 % voi olla tahallisia
RISKITEKIJÄT SEKSUAALISELLE HYVÄKSIKÄYTÖLLE JA PAHOINPITELYLLE Lapsen vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat oma kokema väkivalta yleisesti hyväksyvä ja myönteinen suhtautuminen toimintaan oikeuttavat ajatukset (esim. kulttuuri, uskonto) kyvyttömyys huolehtia tai valvoa keskinäinen väkivalta huono-osaisuus (taloudellinen ahdinko, asuinolosuhteet, heikko tai epäsopiva sosiaalinen verkosto) Lapsen vammaisuus erityishuomiota vaativa sairaus (psyykkinen tai fyysinen) käyttäytymisongelmat ikä
Epäilyn herääminen Psykologi Jasmin Kaunisto Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
MISTÄ EPÄILY VOI HERÄTÄ? Vanhemman kertomana (esim.vastaanotolla, puhelimitse) Havainnot muun tutkimuksen yhteydessä Lapsen käytösoireet Käytöshäiriöt Piirustukset Lapsen seksuaalinen käyttäytyminen Lapsen kertomus muulle aikuiselle (opettaja, päiväkodin työntekijä, terveydenhoitaja, kuraattori, lääkäri, lähiaikuinen)
EPÄILYN HERÄÄMISEN ARVIOINTI Neutraali vs. epäneutraali Millaisissa olosuhteissa epäily on herännyt? äkkiarvaamatta päiväkodissa vs huoltoriitaperheessä Kuka epäilystä ilmoittaa? koulun oppilashuoltoryhmä vs lapsen äiti Onko lapsen omaa kertomusta epäillystä tapahtumasta? lapsi on kertonut kouluterveydenhoitajalle toistuvasta pahoinpitelystä vs lapsi ei ole puhunut mitään, mutta pyllynpunoitus epäilyttää äitiä Kuinka tarkkaa tietoa epäilyn heräämisen tilanteesta on? sosiaalityöntekijän tarkka kirjaus kysymyksistä ja vastauksista vs lapsen mummon epäselvä keskustelukuvaus no jotain se sillon puhu semmosia Onko epäillyllä tapahtumalla todistajia? kaverit näkivät lapsen nousevan vieraan miehen autoon vs lapsi asuu epäillyn kanssa kahdestaan
NORMAALI SEKSUAALINEN KEHITYS JA KÄYTTÄYTYMINEN SEKSUAALISESTA KEHITYKSESTÄ (FOKUKSENA ULOSPÄIN NÄKYVÄ KÄYTÖS/TOIMINTA) VAUVA mielihyvä ihokontaktista, kehollisista aistimuksista LEIKKI-IKÄINEN poika/tyttö uteliaisuus, tiedonhalu (kehonosat, suorat kysymykset) sukupuolielinten koskettelun tuoman mielihyvän löytäminen rumat sanat pikkuhiljaa aikuisten paheksunnan havaitseminen 6-10 -VUOTIAS seksuaalinen tutkiskelu ja leikki, myös yhdessä toisten kanssa oman vartalon paljastelu sukupuolielinten koskettelu alastomien ihmisten tuijottelu
jatkuu 11-12 VUOTIAS kiinnostus aikuisten seksistä seksistä puhuminen halaaminen, suuteleminen pornon ja alastomuuden katselu MURROSIKÄ fyysiset muutokset suhde omaan kehoon ihastuminen, rakastuminen, seurustelu omakohtainen suhde seksiin (minä seksin harrastajana) seksuaalikokemukset, jaettu seksuaalisuus (kumppani)
SEKSUAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN NORMAALIA Pojilla erektiot monenlaisissa tilanteissa Lääkärileikit Yhdyntään ja rakasteluun liittyvät leikit Kehon osien ja aukkojen koskettelu, näpelöinti, hankaaminen Toisten lasten sukuelinten koskettelu Tutkiva uteliaisuus seksiä kohtaan: vauvat, sukuelimet, yhdyntä, alastomuus Avoimet ja estottomat kysymykset Estottomat toiveet päästä näkemään ja koskemaan läheisten kehoja Näyttelyn halu, toive oman kehon ihailusta Häveliäisyyden puuttuminen n. 5-vuotiaaksi
SEKSUAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN Syytä huoleen Sukuelimen koskettelu pakonomaisesti ja ahdistuneesti, kykenemättä noudattamaan kehotuksia ja kieltoja Seksuaalinen käytös on lapselle tuskaista Sukuelimen paljastelu pakonomaisesti, liiallisesti, toistuvasti Aikuisten (vieraiden) lähestyminen seksuaalissävytteisesti: toistuva haarojen tai rintojen puristelu Pakonomainen kiinnostus aikuisten seksielämää kohtaan Poikkeuksellisen laajat tiedot seksistä Todellisen yhdynnän tai suuseksin jäljittely Aggressiiviset ja väkivaltaiset seksileikit toisia lapsia pakottamalla Yliseksuaalinen toiminta jatkuvasti läsnä lapsen arjessa
MISTÄ HUOLESTUTTAVA SEKSUAALINEN KÄYTÖS VOI JOHTUA? Oman kehon kautta saatavasta mielihyvästä on tullut tapa rauhoittaa itseä tai virikkeellistää tylsiä hetkiä Huomionhaku Turvattomuus Pelot, eroahdistus Stressi Masennus Kodin rajattomuus Altistuminen seks. materiaalille Seksuaalinen hyväksikäyttö
SEKS.KÄYTTÄYTYMINEN HYVÄKSIKÄYTÖN INDINKAATTORINA..? Tutkimusten mukaan yliseksuaalinen käytös on voimakkaasti yhteydessä lapsen elämän stressitekijöihin: mm. perheen heikko taloudellinen tilanne, terveysongelmat, läheisten kuolemat, rikollisuus, väkivalta Meta-analyysi: 28%:lla hyväksikäytetyistä lapsista ilmeni yliseksuaalista käyttäytymistä Lapsen seksuaaliseen käyttäytymiseen perustuva hyväksikäyttöepäily on epävarma ja hatara, koska lapsetkin ovat seksuaalisia tutkimusten mukaan yliseksuaalista käyttäytymistä ennakoivat pikemminkin perheeseen ja kasvuympäristöön liittyvät stressitekijät vain osa hyväksikäytetyistä oireilee yliseksuaalisuudella
LAPSEN SEKSUAALISUUS Lukemista: Raisa Cacciatore: Lasten ja nuorten seksuaalisuus (teoksessa Seksuaalisuus, 2006), Vauvasta naperoiseksi,seksuaalisuuden portaat, Huomenna pannaan pussauskoppiin: eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään Toni Cavanagh Johnson (2013): Understanding Children's Sexual Behaviors - What's Natural and Healthy Mary Manning Centre (2014): Child Sexual Behaviour and Sexual Behaviour Problems Poole, D, Wolfe, M., (2009)Child development. Normative sexual and nonsexual behaviors that may be confused with symptoms of sexual abuse Larsson I, Svedin CG. (2002)Teachers' and parents' reports on 3- to 6-year-old children's sexual behavior a comparison. Kellog, D. (2009) Clinical Report The Evaluation on Sexual Behaviors in Children Friedrich et al. (2001) Child Sexual Behavior Inventory: Normative, Psychiatric an Sexual Abuse Comparisons Kendall-Tacket, Williams, Finkelhor (1993). Impact of sexual abuse on children: a review and synthesis of recent empirical studies.
MIKSI EPÄILYN HERÄÄMISEN TILANNE ON NIIN TÄRKEÄ? Epäilyn herääminen suuntaa rikostutkintaa Kuinka vahva/todennäköinen epäily on? Kuinka vakava epäily on? Kuinka kiireellisesti epäily täytyy selvittää? Epäilyn herättäjän toiminta vaikuttaa lapsen kertomiseen kertomuksen sisältöön lapsen luotettavuuden arvioon lausunnossa
ENNAKKOKÄSITYKSET JA - ASENTEET Kun epäily herää, jokaiselle syntyy varhaisessa vaiheessa tunne siitä, onko todennäköisempää että rikos on tapahtunut kuin että se ei ole tapahtunut VAHVAT JA TIEDOSTAMATTOMAT ASENTEET, USKOMUKSET JA KÄSITYKSET: altistavat kysymään johdattelevia kysymyksiä heikentävät kykyä huomata johdattelevia aineksia lapsen haastattelussa lisäävät taipumusta uskoa epäillyn syyllisyyteen vastoin tiedossa olevia faktoja ja näyttöä heikentävät kykyä kerätä ja ottaa huomioon olennaista tietoa tapauksen selvittämistä varten vähentävät kriittisyyttä ja johtavat taipumukseen sallia heikompaa näyttöä päätöksen pohjaksi voivat aiheuttaa valikoivaa raportointia esim. lausunnoissa Käsityksiä ja uskomuksia ei voi estää, mutta kiinnitä näihin toistuvasti huomiota!
JOHDATTELU Omalla toiminnalla suunnataan toisen ihmisen puheita, ajatuksia, muistikuvia (arjessa normaalia, helpottaa kommunikointia) Johdattelemisen tapoja Keskusteluiden kuuleminen Muiden ihmisten tunnereaktiot Kysymysten asettelu Sosiaalinen painostus
ERITYISEN HERKÄSTI TULEE JOHDATELTUA jos lapseen ei saa hyvää kontaktia Jos lapsi sanoo toistuvasti, ettei muista tai halua kertoa jos lapsi on pieni tai kehitysvammainen tarve auttaa kommunikoinnissa jos on aiheesta on vaikea puhua (seksi, seksuaalisuus) ja vielä lapsen kanssa jos on kiire kun huomaat, ettei lapsi kerro avoimia ja ohjaavia kysymyksiä käyttämällä jos et tiedä näistä asioista, joita tällä luennolla käsitellään
SOSIAALINEN PAINOSTUS Toisten kertomaan vertaaminen Teidän luokan muut tytöt ainakin sanoivat, että sinulle oli tehty jotain Siskosikin jo kertoi sen, että teitä lyödään kotona Omaan käsitykseen painostaminen Tiedän jo kyllä, että sinua on piiskattu, mutta haluan nyt, että sanot sen itse Tekijän mustamaalaaminen Se mies tekee kauheita asioita lapsille, eihän sinulle varmasti tapahtunut mitään se miehen luona? Olenkin kuullut, että teidän isällä taitaa palaa pinna aika nopeasti Tilanteeseen liittyvä painostaminen Tämä asia ei ikinä selviä, jos et nyt puhu Olemme täällä huoneessa niin kauan, kunnes olet kertonut
MIKSEI SAA JOHDATELLA? Se supistaa saatavaa informaatiota Se helpottaa valehtelemista Se vaikuttaa kertomuksen sisältöön: Autenttinen kuvaus jää saamatta Kasvattaa virheellisen ja epätodenmukaisen kerronnan määrää Saadaan epäluotettava kertomus Vääristää muistikuvia aikaansaa jopa valemuistoja
MIKSI LAPSI ON JOHDATTELUALTIS? Ikä, kehitystaso Mielikuvitus Lapsi luulee, että aikuinen on oikeassa Opittu keskustelun vastavuoroisuus: kysymykseen pitää vastata Omien muistiaukkojen täydentäminen On hienoa kun tietää Halu miellyttää vierasta aikuista Johdattelualttiutta lisää vielä erityisesti Heikko minäpystyvyys ja huono itsetunto Ongelmia perhetaustassa Heikko älyllinen taso Kielelliset kehitysviiveet Pitkä aika tapahtumista Stressi, shokki, kriisi
MIKSI LASTA PITÄÄ JUTUTTAA VAROEN? Epäilyn heräämisen tilanne vaikuttaa siihen, kuinka luotettavaksi lapsen kertomus arvioidaan lausunnossa ja millaisessa arvossa sitä pidetään oikeudessa Luotettavuutta alentaviksi seikoiksi lausunnossa arvioidaan Haastattelua edeltävät huonot keskustelut Toistuva jututtaminen Aiemmin esitetyt johdattelevat kysymykset (ei voida enää tietää mistä lapsen kertomus on peräisin) Selvittelytilaisuudet Yhdessä jututtaminen (lapset, aikuiset, epäilyn herättäjä, epäilty) Entä jos epäily ei olekaan totta?! Lasta on voitu jo jututtaa johdattelevasti väärä epäily voi vahvistua toistuvista keskusteluista Asiasta voi tulla totta myös lapselle kielteiset vaikutukset lapsen kehitykseen ja elämään, perheeseen, epäiltyyn
KYSYMYSTEKNIIKKA Avoimet Helpottavat Ohjaavat Selkiyttävät Vaihtoehto Kyllä/ei Yleiset johdattelevat Spesifit johdattelevat Oma kannanotto
MITÄ SITTEN SAA SANOA JA KYSYÄ? Anna lapselle ensin mahdollisuuksia tuottaa epäilty tapahtuma spontaanisti: Onko jotain asiaa, mistä sinun olisi hyvä kertoa minulle? Ahaa, kerropa siitä Tarkenna Mitä sitten tapahtui? Kuka? Mitä? Missä? Milloin? ( Koossa jo ilmoittamiseen tarvittavat tiedot!) Kun lapsi on kertonut: Kiitos kun kerroit minulle Nyt ymmärrän vähän paremmin, mitä on tapahtunut Nuorelle voi lisäksi sanoa: Tästä asiasta minun täytyy kertoa sosiaalityöntekijälle/poliisille
EPÄILYN HERÄTTÄJÄN MUISTILISTA Kuuntele asia rauhassa Älä arvaa tai tulkitse. Varo omaa näppituntumaa : älä anna oman mielikuvituksesi viedä pidemmälle kuin lapsen kertoman perusteella on syytä. Esitä niin vähän kysymyksiä kuin mahdollista Jos kysymyksiä on pakko esittää, pitäydy avoimissa ja vältä johdattelua sekä kyllä/ei-kysymyksiä Kirjoita ylös mahdollisimman tarkasti omia kysymyksiäsi ja lapsen vastauksia. Älä käännä lapsen puhetta yleiskielellepysy rauhallisena ja muista järkevä ajattelu
PITÄÄKÖ ILMOITTAA? Petänkö lapsen luottamuksen? Katkaisenko yhteistyösuhteen? Kannattaisiko vielä antaa mahdollisuus muutokseen? Mitä jos epäilenkin turhaan? (mielessä kantaa epäilyä kuitenkin)
ILMOITUSVELVOLLISUUS Velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu: 1) rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai 2) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.
MISTÄ LUVUN 21 RIKOKSESTA ON SÄÄDETTY ENIMMÄISRANGAISTUS VÄHINTÄÄN KAKSI VUOTTA VANKEUTTA? (LÄHDE: kis Kirsi Männikkö ) henkirikokset: tappo, murha, surma, lapsensurma muut väkivaltarikokset: pahoinpitely, törkeä pahoinpitely törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu huolimattomuudesta tehdyt teot: kuolemantuottamus, törkeä kuolemantuottamus, törkeä vammantuottamus vaaran aiheuttaminen heitteillepano
LIEVÄ PAHOINPITELY Ilmoitusvelvollisuuden piiriin EI kuulu: lievä pahoinpitely ja vammantuottamus. Pahoinpitely katsotaan lieväksi (rikoslaki 21 luku 7 ), jos teko on kokonaisuutena arvostellen vähäinen ottaen huomioon o ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen vähäisyys tai o terveyden vahingoittamisen vähäisyys tai o muut rikokseen liittyvät seikat.
EI VÄHÄISTÄ, JOS ON JOTAKIN SEURAAVISTA (LÄHDE: kis. Kirsi Männikkö) selvästi nähtävillä oleva vamma: ruhje, mustelma, haava, raapimisjäljet tms. vamma tai sairaus edellyttää hoitotoimenpiteitä: haavan sitomista, kipsausta, tikkausta, lääkitystä yms. päähän kohdistuneet voimakkaat iskut (esim. nyrkillä) käytetty jotakin tekovälinettä: vitsaa, vyötä, keppiä, teräasetta tms. väkivalta on toistuvaa Mitä nuoremmasta uhrista on kysymys, sitä todennäköisempää, että tekoa ei katsota kokonaisuutena arvostellen vähäiseksi. Ei merkitystä sillä, että väkivaltaa olisi käytetty kurinpitotarkoituksessa
ILMOITUKSEN TEKEMINEN Tutkintapyynnön voi tehdä kirjallisesti, vapaamuotoisesti tai valmiilla lomakkeella, puhelimitse Kuka tahansa voi tehdä Valmis lomake, sosiaaliportti https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/lomakkeet/lapsiin-kohdistuneidenseksuaalirikosepailyjen-ilmoituslomake Poliisi tekee arvion siitä laatiiko rikosilmoituksen Tutkintapyynnöstä tulisi käydä ilmi Ilmoitusaika: milloin rikosepäily tuli tietoosi: pvm, klo Ilmoitustapa: miten sait asian tietoosi Epäilty rikos: pahoinpitely/seksuaalinen hyväksikäyttö/? Tapahtuma-aika: niin tarkkaan kuin tiedät, aikaväli Tapahtumaosoite ja -paikkakunta: missä rikos tapahtunut Asianomistaja: lapsen tarkat henkilö- ja yhteystiedot Rikoksesta epäilty: epäillyn tarkat henkilö- ja yhteystiedot Muut asianosaiset: esim. vanhemmat, silminnäkijät tms, joku joka tietää asiasta? Selostus: kirjoita miten epäily heräsi, mitä tiedät epäillystä rikoksesta, keskustelun sisältö tarkasti Omat yhteystietosi, jotta poliisi voi ottaa sinuun yhteyttä lisäkysymysten ilmetessä
SYYTÄ EPÄILLÄ kynnys on alhainen lapsen tai muun henkilön kertomuksen perusteella (jos ei ole syytä epäillä sen todenperäisyyttä)
KONSULTAATIO JA YHTEISTYÖ Mistä tiedän onko lapsen puheista tai oireista syytä huolestua ja ilmoittaa? Miten ja minne pitää ilmoittaa? VOIT SOITTAA JA KONSULTOIDA! Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö 0400-251 136 Kemin poliisin konsultaatiopuhelin 0295466471 Oulun poliisin konsultaatiopuhelin 0414729451
Esitutkinta käynnistyy
MITÄ LAPSELLE SANOTAAN HAASTATTELUUN TULOSTA? EI NÄIN: Kerro nyt reippaasti, niin mennään sitten Hesburgeriin sen jälkeen Mää lupaan, että sulle ei enää tapahdu mitään pahaa Sää menet nyt juttelemaan siitä kun isä piiskaa teitä Sun kannattaa nyt kertoa sitten, ettei sitä koskettelua enää tapahtuisi LAHJONTA, KATTEETTOMAT LUPAUKSET, JOHDATTELU, SUOSTUTTELU Yksikkö antaa tapauskohtaisen ohjeistuksen (riippuu epäilyn heräämisestä ja vahvuudesta) SANO: Menet juttelemaan asioista mitä sinulle on tapahtunut. Siellä saa lapset kertoa kaikista asioista.
2 tärkeää asiaa: Matala kynnys konsultoida lapsiin kohdistuvien seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn epäilyjen herätessä Lastensuojeluilmoituksesta tai tutkintapyynnöstä ilmoittamisesta huoltajille pitää aina keskustella poliisin kanssa!
Epäilyn selvittämisen aloittaminen vanhempien tietämättä Joskus on perusteltua aloittaa rikosepäilyn selvittäminen/tutkinta vanhempien tietämättä Perusteltua erityisesti tilanteissa, joissa rikoksesta epäilty kuuluu lapsen lähipiiriin, perheeseen tai sukuun Lapsi voi joutua vaaraan rikosepäilyn paljastumisen vuoksi Epäilty voi tuhota mahdollista todistusaineistoa Epäilty voi painostaa tai uhkailla lasta lapsen mahdollisuudet kertoa epäilystä heikkenevät Perheensisäisissä epäilyissä myös lapsen asumisjärjestelystä esitutkinnan aikana kannattaa neuvotella poliisin kanssa Lastensuojelutarpeen selvitys voidaan aloittaa konsultoimalla poliisia ja pitää siten kiinni lain mukaisista määräajoista lastensuojeluilmoituksen käsittelemisestä ja selvityksen aloittamisesta Tieto rikosepäilyn selvittämisestä/tutkinnasta voi mennä kotiin esim. koulusta, lastensuojelusta tai käräjäoikeudesta
LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ
Kastellin tutkimuskeskus 5. krs, Aapistie 1, 90230 Oulu
Yksikön työntekijät Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, tiiminvetäjä Tiina Tenhunen Psykologit Jasmin Kaunisto Karoliina Katainen Tuula Alanko Minna Kumpuniemi Sosiaalityöntekijät Sinikka Autio Johanna Lääkkö Anja Airaksinen Marja Kylmäluoma Sihteeri Anne Kurkela
5. KRS
YKSIKÖN TOIMINTA-AJATUS Yksikössä tutkitaan alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuneita seksuaalisen hyväksikäytön sekä pahoinpitelyn epäilyjä. Tutkimukset ovat osa poliisin esitutkintaa ja tehdään poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen virka-apupyynnöstä. Tutkimuksiin ei pääse terveydenhuollon henkilön tekemällä lähetteellä. Yksikön tehtävä on tuottaa puolueetonta tietoa rikosepäilyyn liittyen, jotta kaikkien osapuolten (asianomistajien, epäillyn ja muiden asianosaisten) oikeusturva toteutuisi mahdollisimman hyvin esitutkinnassa. Yksikkö antaa myös koulutusta ja konsultaatiota liittyen lasten seksuaalirikos- tai pahoinpitelyepäilyjen tutkimuksiin. Yksikkö tekee yhteistyötä valtakunnallisesti eri viranomaistahojen ja oikeuspsykiatrian yksikköjen kanssa.
OIKEUSPSYKIATRIAN TUTKIMUKSET ON KESKITETTY YLIOPISTOSAIRAALOIHIN Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit: oikeuspsykiatrian yksiköitä on Oulussa, Turussa, Kuopiossa, Helsingissä ja Tampereella lähes kaikki OYS:n erityisvastuualueen lapsiin kohdistuneiden rikosepäilyjen tutkimukset on keskitetty Pohjois- Suomessa OYS:iin HYKS erva Helsinki ja Uusimaa (HUS) Etelä-Karjala (EK) Kymenlaakso (KYM) KYS erva Pohjois-Savo (PS) Etelä-Savo (ES) Itä-Savo (IS) Keski-Suomi (KS) Pohjois-Karjala (PK) OYS erva Pohjois-Pohjanmaa (PP) Länsi-Pohja (LP) Lappi (L) Kainuu (KAI) Keski-Pohjanmaa (KP) TAYS erva Pirkanmaa (P) Etelä-Pohjanmaa (EP) Kanta-Häme (KH) Päijät-Häme (PH) Vaasa (V) TYKS erva Varsinais-Suomi (VS) Satakunta (S) Keskussairaaloiden sijaintikunnat
SAAPUNEET VIRKA-APUPYYNNÖT 2009-2014 70 60 50 40 30 20 Muu Pahonpitely Seri 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 el Tiina Tenhunen
Yksikön tutkimusprosessi yhteistyötahojen näkökulmasta Poliisi voi pyytää virka-apua OYS:n Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköltä Kuka tahansa lasten kanssa työskentelevä voi työssään kohdata lapsiin kohdistuvia rikosepäilyjä ja joutua osalliseksi yksikön tutkimusprosessiin
Aloitusverkostoneuvottelu Viranomaisten tiedon jakamista Lapsen ja perheen tilanteen kartoittaminen Lasten asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on tärkeä rooli taustatietojen antajana rikosasian selvittelyssä Sosiaalityöntekijä saa neuvotteluissa lastensuojelullisesti oleellista tietoa lapsen tilanteesta Tutkimussuunnitelman ja hypoteesien laatiminen Tutkimuksen aikataulun sopiminen Verkostossa pohditut asiat eivät ole lopullisia kannanottoja rikosepäilyyn
Lapsen oikeuspsykologinen haastattelu Lapsen oikeuspsykologinen haastattelu Haastattelua voi seurata takahuoneesta poliisin luvalla Käytännössä haastattelua seuraavat yksikön työntekijät, poliisi, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, syyttäjä, edunvalvoja ja epäillyn oikeusavustaja
Lapsen oikeuspsykologinen haastattelu Lapsen turvallisuuden takaaminen ennen haastattelua, haastattelun aikana ja haastattelun jälkeen Lapsen sijoitus perheen ulkopuolelle Yhteydenpidon rajoittaminen epäillyn kanssa Lähestymiskielto Kannattaa neuvotella poliisin kanssa Perustelut esitutkinnassa ilmi tulleiden asioiden vuoksi
Saattajan rooli Vanhempi/vanhemmat Viranomainen (esim. lastensuojelun sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, päiväkodin työntekijä, opettaja) Lapselle tuttu henkilö Tuo lapsen haastatteluun ja vie kotiin Yöpyminen Oulussa tutkimusten vuoksi Odottaa taukotilassa ja viettää lapsen kanssa haastattelujen tauot Huolehtii lapsen eväistä ja lounaasta Luo osaltaan lapselle turvallisen tilan kertoa epäilystä Luo lapselle turvallisuuden tunteen ja tukee lasta myös haastattelun jälkeen Tieto tutkimuksesta ja tutkimuksen aikana ilmi tulleet asiat ovat salassa pidettävää tietoa
Lapsen hakeminen haastatteluun vanhempien tietämättä Yllätyshaastattelu Perheensisäisessä epäilyssä yllätysmomentti on arvokas Lapsen johdattelulta ja manipuloinnilta välttyminen Lapsen oman, spontaanin kertomuksen saanti Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu saattaja ja poliisi hakee lapsen kotoa, päiväkodista tai koulusta Lasta ei haeta luvatta Edunvalvojan sijaisen suostumus tai sijoituksessa oleva lapsi Haastattelu voidaan toteuttaa joko yksikön tiloissa tai lähimmässä haastatteluun soveltuvassa tilassa (esim. poliisiasema) Poliisi tiedottaa huoltajia mahdollisimman nopeasti, että lapsi on haettu Edellyttää, ettei vanhemmille ole mennyt tietoa esitutkinnan aloittamisesta Käytännön järjestelyt suunnitellaan ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa Haastattelun onnistumisen edellytyksenä on tiivis yhteistyö ja toiminnan suunnittelu lastensuojelun, poliisin ja yksikön kesken
Tutkimuksen jälkeen Päätösverkostoneuvottelussa yksikkö antaa jatkosuositukset lapsen hoitoon ja tukemiseen Lastensuojelun sosiaalityöntekijä saa tiedon haastattelussa ilmi tulleista asioista sekä esitutkinnan tilasta Yksikön poliisille laatiman lausunnon luovuttamisesta lastensuojelulle päättää poliisi Yksikkö voi laatia tarvittaessa kirjallisen lausunnon lastensuojelulle Yksikkö voi järjestää palautetilaisuuden vanhemmille
Salassapito tutkimuksen ja esitutkinnan aikana Lastensuojelulaki 417/2007 27 3 mom.: Sosiaalityöntekijän on tehtävä lastensuojelun asiakkuuden alkamisesta merkintä lasta koskeviin lastensuojeluasiakirjoihin sekä ilmoitettava siitä välittömästi huoltajalle ja lapselle ottaen kuitenkin huomioon, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11 :ssä säädetään. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 11 3 mom.: Jos alaikäinen tai hänen laillinen edustajansa ovat asianosaisena sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa, laillisella edustajalla on kuitenkin oikeus tiedonsaantiin siten kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 :ssä säädetään. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 11 2 mom. 1 ja 2 kohdat: Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta: 1) asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua; 2) esitutkinnassa ja poliisitutkinnassa esitettyyn tai laadittuun asiakirjaan ennen tutkinnan lopettamista, jos tiedon antamisesta aiheutuisi haittaa asian selvittämiselle
Salassapito tutkimuksen ja esitutkinnan aikana Lastensuojeluilmoituksesta tai tutkintapyynnöstä ilmoittamisesta huoltajille pitää aina keskustella poliisin kanssa (JulkisuusL 11 2:1, lapsen etu) Poliisin esitutkinnassa esille tulleet asiat ovat salassa pidettäviä Esitutkinta voi vaarantua, mikäli huoltaja saa selville esitutkinnan alaista tietoa tutkinnan ollessa kesken rikosepäilyn selvittäminen on lapsen edun mukaista Poliisi tiedottaa tutkinnasta vanhempia
Salassapito tutkimuksen ja esitutkinnan aikana On tärkeää, etteivät vanhemmat saa esitutkinnan alaista tietoa esim. pyytäessään lastensuojelun asiakirjoja nähtäville Korostuu erityisesti huoltoriitatapauksissa ja perheen sisäisissä epäilyissä (pyytävät asiakirjoja nähtäville useammin itselleen ja oikeudenkäynteihin) Viranomaisverkostoista ja lapsen haastatteluista saa kirjata: Aika ja paikka Läsnäolijat Todeta tapaamisen liittyvän poliisin esitutkintaprosessiin Mikäli viranomaisneuvottelussa tai lapsen haastattelussa ilmenee asioita, jotka aiheuttavat lastensuojelussa toimenpiteitä, voi sovitut toimenpiteet kirjata asiakaskertomukseen ja perustella niitä poliisin esitutkinnassa ilmi tulleilla asioilla Esitutkinnan aikana laaditut asiakirjat ovat salassa pidettäviä yksikön laatimat lausunnot lastensuojelulle vanhempien nähtäville vasta esitutkinnan päätyttyä tai poliisin luvalla Menettelyillä turvataan esitutkinnan onnistuminen ja lapsen oikeusturva
Lapsen ja perheen tukeminen esitutkinnan aikana ja sen jälkeen
KETÄ JA MITEN TUETAAN? MISSÄ VAIHEESSA? Vanhempien tukeminen koko esitutkintaprosessin ajan ja sen jälkeen Tärkeä muistaa, että alussa ei vielä tiedetä onko mitään edes tapahtunut! Lapsen tukeminen ennen haastatteluita Lasta tuetaan lähtökohtaisesti vanhempien ja perheen kautta silloin kun haastattelut vielä tekemättä Lapsen tukeminen vakailla arkiympäristöillä (koti, koulu, päiväkoti, harrastus) Lapsen keskusteluhoitoja ei tulisi aloittaa ennen haastatteluita (paitsi jos hoito on välttämätön lapsen psyykkisen tilanteen vuoksi) Lapsen tukeminen haastattelujen jälkeen lapsen hoitoonohjaus tarvittaessa Keskusteleminen kotona, läsnäolo, voinnin seuranta
Miten tukea lasta ja perhettä? Rikosprosessi rullaa omalla painollaan. Siinä kestää pitkiäkin aikoja. Ei kannata jäädä odottamaan. Arjen jatkaminen Mikäli suinkin mahdollista, ei kokoonnuta rikoksen äärelle, pitkiä sairaslomia yms. vaan arjen pitää jatkua Perheen koossa pitäminen, yhdessäolo Tukeminen kannattaa myös olla hillitsevää Mt-ongelmat, oma traumatausta, epäilyyn jumittuminen Huoltoriidat, vieraannuttaminen
TRAUMAATTISESTA TAPAHTUMASTA TOIPUMISESSA JA PALAUTUMISESSA KESKEISTÄ ON poispääsy haitallisista olosuhteista vanhempien ja muun lähipiirin tuki aikuisten rauhallinen reagointitapa ympäristön turvallisuus arjen struktuurien muuttumattomuus myöhempien stressitekijöiden ja vastoinkäymisten puuttuminen/minimointi terapeuttinen apu
Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö kouluttaa: - Eri tahojen yksittäisen koulutustoiveet - Vuosittainen puolen päivän koulutus lasten kanssa työskenteleville keskiviikkona 27.10.2015 KIITOS!