Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Marketta Vepsäläinen, suunnittelija, KT Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmän ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.2014
Esityksen sisältö Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta Miksi muutoksia? Tilastoja Mikä muuttuu? Ammatillisen kuntoutusselvityksen palvelulinja Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan prosessin kannalta Tiedotus Palveluntuottajien etukäteen lähettämät kysymykset 2
Kelan ja työeläkelaitosten välinen työnjako ammatillisessa kuntoutuksessa Työikäisten tärkeimmät kuntouttajat ammatillisen kuntoutuksen osalta ovat Kela ja työeläkelaitokset. Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta kuntouttamisesta ja ryhmämuotoisesta kuntoutustoiminnasta. 3
Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset mitä asiakkaan kohdalla arvioidaan? Arvioidaan: Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä suhteessa nykyhetkeen ja lähivuosiin ottaen huomioon; henkilön diagnosoitu sairaus, vika tai vamma henkilön kokonaistilanne; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Arviossa otetaan huomioon myös vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kokonaistilanteen lisäksi, Johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen 4
Uusi palvelulinja: Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen yhdistäminen yhdeksi toimenpiteeksi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen > vuoden 2018 loppuun saakka. 5
Miksi muutoksia? Asiakkaiden haaste: MT-sairastavuuden kasvu, syrjäytymisen uhka, heikko työllisyystilanne. Asiakkaan omat voimavarat minimissä, joten tarvitaan helppo ja tehokas väylä saavuttaa muut ammatillisen kuntoutuksen palvelut. Kelan haaste: lähettävä taho ei tunnista kuntoutustarveselvitystä (KTS) ja kuntoutustutkimusta (KUTU), ne eivät saavuta ja vastaa asiakkaiden tarpeita, työkyvyn arviointi ja KTS/KUTU sekoitetaan. Asiakkaiden haastattelut vähentyneet, tarvitaan asiakasta tukeva ja kattava selvitys, jolla ammatillinen polku aukeaa. KKRL 7 ei aseta rajoituksia muutokselle; Kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia. Yhteiskunnallinen haaste: hallitusohjelmassa> huomio varhaisen vaiheen kuntoutustarpeen tunnistamiseen, kuntoutus on osa työhönpaluun prosessia, nuorten yhteiskuntatakuu, osatyökykyisten työllistymisen edistäminen, tkeläkkeet. Kynnyksen madaltaminen ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisessä -> lainmuutos 1.1.2014 alkaen. 6
1 400 Kelan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen ratkaisut vuosina 2009 2013 1 200 1 201 1 208 Ratkaisujen lukumäärä 1 000 800 600 400 715 725 311 328 633 580 2009 2010 2011 2012 2013 200 7 0 Myöntö Hylkäys Myöntö Hylkäys Kuntoutustarveselvitys Kuntoutustutkimus Toimenpide ja ratkaisun laji
Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen kuntoutujat ikäryhmittäin vuonna 2013 350 300 Kuntoutujien lukumäärä 250 200 150 100 50 16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-64 v 0 Kuntoutustarveselvitys Toimenpide Kuntoutustutkimus 8
Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Kuntoutustarveselvitys Myöntöjen Sairausdiagnoosi lukumäärä F32 Masennustila 93 M51 Muut nikamavälilevyjen saira 63 F33 Toistuva masennus 56 M54 Selkäsärky 36 M75 Hartianseudun pehmytkudossai 26 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 21 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 21 M17 Polven nivelrikko 16 M47 Spondyloosi 13 E11 Aikuistyypin diabetes 10 M19 Muut nivelrikot 10 M53 Muut selkäsairaudet 10 Muut diagnoosit 350 Yhteensä 725 Kuntoutustutkimus Myöntöjen Sairausdiagnoosi lukumäärä F32 Masennustila 108 M51 Muut nikamavälilevyjen saira 73 F33 Toistuva masennus 71 M54 Selkäsärky 55 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 40 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 38 M75 Hartianseudun pehmytkudossai 34 H35 Muut verkkokalvosairaudet 31 F81 Oppimiskyvyn häiriöt 24 F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 22 M17 Polven nivelrikko 20 E10 Nuoruustyypin diabetes 19 F90 Hyperkineettiset häiriöt 19 Muut diagnoosit 654 Yhteensä 1208 9
Keskeisimmät muutokset aikaisempiin toimenpiteisiin KTS, KUTU 1/3 Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Yksi toimenpide, sisältää selvitys- ja arviointijakson. Asiakas saa kerralla kattavan palvelun. Toimenpiteen uusi nimi: Ammatillinen kuntoutusselvitys. Kuvaa paremmin toimenpiteen sisältöä ja tarkoitusta. Palveluntuottaja informoi asiakasta alkuvaiheessa Kesto 3 + 9 kuntoutuspäivää Henkilöstön määrä pienempi ; Moniammatillinen työryhmä/ erityistyöntekijät 10 Kuntoutustarveselvitys ja Kuntoutustutkimus 2011-2014 2 erillistä toimenpidettä: KTS ja KUTU. Haetaan erikseen. Voi kuitenkin toteutua peräkkäisinä toimenpiteinä, mutta vaatii silloin välivaiheessa selvittelyjä. Hyviä toimenpiteitä, mutta Kuntoutustutkimus -nimi yhdistettiin virheellisesti työkyvyn arviointiin. Kela haastattelee / informoi asiakasta KTS: enintään 3 tutkimuspäivää; KUTU 12 päivää + erityisistä syistä jatko 3 pv Henkilöstön määrä ; vrt. muut erityistyöntekijät kuntoutujan tarpeen mukaan
Keskeisimmät muutokset aikaisempiin toimenpiteisiin KTS, KUTU 2/3 Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Prosessin aloitus: palveluntuottaja aloittaa toteutuksen mahd. pian, kuitenkin viim. 2 kk:n kuluessa päätöksen saapumisesta Kuntoutustarveselvitys ja Kuntoutustutkimus 2011-2014 Kuntoutusselvitys aloitetaan viim. 4 vkon kuluessa päätöksen saapumisesta. Kuntoutustutkimus aloitetaan 4 vkon kuluessa päätöksen saapumisesta. Toteutus 4 kk:n sisällä kuntoutusselvityksen aloittamisesta (ei sisällä seurantaa) Kuntoutustutkimus toteutetaan 3 kk:n aikana. Alkuvaiheen lopussa palveluntuottaja arvioi prosessin jatkon tarpeen ja tekee siitä suunnitelman kuntoutujan kanssa. Ei tarvitse tässä vaiheessa ilmoittaa jatkosta Kelaan eikä lähettää palautetta. 11 Kuntoutustarveselvityksestä laaditaan kuntoutusseloste, joka lähetetään Kelaan. Jos palveluntuottaja on katsonut kuntoutustutkimuksen tarpeelliseksi KTS:n jälkeen, siitä on pitänyt neuvotella Kelan kanssa ja esittää sille perustelut ja suunnitelma.
Keskeisimmät muutokset aikaisempiin toimenpiteisiin KTS, KUTU 3/3 Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Verkostotyö tapaamisena tai video- tai puhelinneuvotteluna. Kuntoutustarveselvitys ja Kuntoutustutkimus 2011-2014 Voidaan käyttää sekä seurantapäiviä että puhelinyhteydenottoja joko rinnakkain tai erikseen. Seurantapäivät tai seurantakäynnit palveluntuottajan yksikössä Mittausmenetelmiä karsittu AKVA tuloksellisuuden raportointi 1.1.2015 alkaen. 12
Ammatillisen kuntoutusselvityksen palvelulinja Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardit ovat kaksiosaisia yleinen osa (sis. kaikkia palvelunlinjoja koskevat yhteiset laatuvaatimukset) ammatillisen kuntoutusselvityksen osa Osat täydentävät toisiaan eikä niitä voi soveltaa erillisinä Kelan kuntoutusta toteutettaessa. Ammatillinen kuntoutusselvitys on selvitys- ja arviointijakso, jossa arvioidaan henkilön lääkinnällisen ja erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeet. Ammatillinen kuntoutusselvitys on ammatillista kuntoutusta, mutta sitä voidaan toteuttaa myös harkinnanvaraisista varoista Kelan kuntoutusalain 12 :ssä tarkoitetun rahamäärän puitteissa. 13
Tavoite Ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida vuorovaikutuksessa kuntoutujan kanssa hänen työ- ja /tai opiskelukykyynsä vaikuttavia tekijöitä ja selvittää sekä lääkinnällisen että erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeet sekä mahdollisuudet. Päämääränä on tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman kuntoutusvaihtoehtoineen. 14
Kuntoutuja 1/2 Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan järjestää esim. silloin, kun Henkilön terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä on jo terveydenhuollossa arvioitu, mutta hänen kokonaistilanteensa monimuotoisuus vaatii laaja-alaista selvittelyä ja arviointia ammatillisen suunnitelman selventämiseksi Henkilön kokonaistilanne rajoittaa sopivan koulutus- tai ammattialan löytymistä ja tarvitaan selvittelyä opiskelusuunnitelman laatimiseksi (esim. koulutusasteiden välisessä siirtymävaiheessa olevat nuoret, näkö- ja kuulovammaiset asiakkaat) Henkilön opinnot eivät etene ja/tai uhkaavat keskeytyä sairauden aiheuttamien vaikeuksien vuoksi (esim. opinnot keskeytyneet toistuvasti sairauden takia) Aiemmista terveyteen, opiskeluun tai työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä saatu tieto ei riitä ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen Henkilö on palaamassa työhön työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta tai pitkältä työttömyysjaksolta tai kun henkilön työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki on hylätty. 15
Kuntoutuja 2/2 Ammatillista kuntoutusselvitystä EI voida järjestää, jos henkilöllä on Akuutti päihdeongelma Akuutti psyykkinen tai somaattinen sairaus, jonka hoitoa ei ole vielä aloitettu tai hoito on sellaisessa vaiheessa, että henkilön on vaikea sitoutua kuntoutukseen Taustalla viimeisen vuoden aikana tehty laajamittainen työkyvyn arviointi ja/tai ammatillinen suunnitelma, jonka jokin muu taho on tehnyt Vanhuuseläke 16
Moniammatillinen työryhmä Moniammatilliseen työryhmään kuuluu 4 jäsentä, jotka ovat eri henkilöitä. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat : Lääkäri, jonka osuus alkuvaiheessa on vähintään 1 tunti ja jatkovaiheessa vähintään 2 tuntia Psykologi Sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) Työelämän asiantuntija Moniammatillisen työryhmän jäsenistä psykologi, sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) tai työelämän asiantuntija toimii kuntoutujan omaohjaajana koko kuntoutusselvityksen ajan. 17
Erityistyöntekijät 1/2 Ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua seuraavista vähintään 2 ja enintään 4 erityistyöntekijää: Erikoislääkäri Neuropsykologi Fysioterapeutti tai työfysioterapeutti IT-ohjaaja Erityistyöntekijät eivät kuulu moniammatilliseen työryhmään. 18
Erityistyöntekijät 2/2 Näkövammaisten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua Näönkäytön ohjaaja Lisäksi näkövammaisten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua seuraavista vähintään 1 ja enintään 3 erityistyöntekijää: erikoislääkäri neuropsykologi fysioterapeutti tai työfysioterapeutti IT-ohjaaja Kuulovammaisten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua Kommunikaatio-ohjaaja Lisäksi kuulovammaisten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua seuraavista vähintään 1 ja enintään 3 erityistyöntekijää: erikoislääkäri neuropsykologi fysioterapeutti tai työfysioterapeutti IT-ohjaaja 19
Ammatillinen kuntoutusselvitys Kesto enintään 12 kuntoutuspäivää ja 1-3 seurantapäivää. Kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti. Alkuvaihe 2-3 kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan yhtenä kokonaisuutena ja peräkkäisinä päivinä. Jatkovaihe enintään 9 kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan enintään 3 jaksossa. Seurantavaihe 1 3 seurantapäivää ja/tai 1 6 puhelinyhteydenottoa. 20
Ammatillisen kuntoutusselvityksen aloittaminen ja toteutuksen kesto Palveluntuottaja aloittaa ammatillisen kuntoutusselvityksen mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 2 kk:n kuluessa kuntoutuspäätöksen ja siihen liittyvien asiakirjojen saapumisesta palveluntuottajalle. Ammatillisen kuntoutusselvityksen alku- ja jatkovaihe toteutetaan 4 kk:n kuluessa kuntoutusselvityksen aloittamisesta. Tähän ajanjaksoon ei kuitenkaan sisälly seurannan toteuttaminen. 21
Alkuvaiheen toteutus Alkuvaihe kestää 2-3 kuntoutuspäivää ja se toteutetaan yhtenä kokonaisuutena peräkkäisinä päivinä. Alkuvaiheen aikana selvitetään kuntoutujan kokonaistilanne ja sen perusteella arvioidaan mahdollisen lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen tarve. Kokonaistilanteen selvittämisellä tarkoitetaan: Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen arviointia Ammatillisen koulutus- ja työhistorian kartoitusta Ammatillisen kuntoutussuunnitelman tekemisen mahdollisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointia. 22
Kuntoutusselvityksen alkuvaiheen päättäminen 1/2 Jos ammatillinen kuntoutusselvitys asiakkaan tarpeen mukaisesti ja palveluntuottajan arvioinnin perusteella jatkuu alkuvaiheesta jatkovaiheeseen, tehdään siitä yhdessä suunnitelma ja aikataulu. Tässä vaiheessa palveluntuottajan ei tarvitse lähettää suunnitelmaa ja kuntoutuspalautetta Kelaan. Ennen alkuvaiheen päättämistä on kuitenkin tärkeää huomioida esimerkiksi jatkovaiheessa järjestettävä verkostopalaveri ja siihen liittyvät valmistelut. 23
Kuntoutusselvityksen alkuvaiheen päättäminen 2/2 Jos alkuvaiheen arvioinnin perusteella todetaan, että ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen ei ole ajankohtaista, vaan että kuntoutujalle on ensisijaista esim. ohjaus lääkinnälliseen kuntoutukseen tai terveydentilan tutkimuksiin ja hoitoon tai muulle taholle, kuten TE-toimistoon tai työeläkelaitos vastaa asiakkaan ammatillisesta kuntoutuksesta, niin tällöin ammatillinen kuntoutusselvitys päätetään alkuvaiheen selvitykseen eikä jatkovaihetta ja seurantavaihetta järjestetä. Päätös selvityksen lopettamisesta tehdään yhdessä kuntoutujan kanssa. Lopettamisen syy sekä mahdollinen jatko-ohjaus kirjataan kuntoutuspalautteeseen, joka lähetetään Kelaan. Kun kuntoutuspalaute on tullut Kelaan, ottaa Kelan virkailija yhteyttä kuntoutujaan tai järjestää hänelle seurantakäynnin Kelaan, jolloin varmistetaan, että alkuvaiheen ohjaus on edennyt. 24
Jatkovaiheen toteutus 1/2 Jatkovaihe kestää enintään 9 kuntoutuspäivää, jotka voidaan toteuttaa 1-3 jaksossa suunnitelman mukaisesti. Jatkovaihe voidaan toteuttaa välittömästi alkuvaiheen päätyttyä tai myöhemmin, kuitenkin viimeistään 4 kk:n kuluessa selvityksen aloittamisesta. Jatkovaihe on tarkoitettu kuntoutujille, joiden ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen tarvitaan tarkempia ja laajempia selvittelyjä. Kuntoutusselvityksen pituus määräytyy kuntoutujan tarpeiden mukaan. 25
Jatkovaiheen toteuttaminen 2/2 Jatkovaiheessa toteutetaan alkuvaiheessa suunnitellut haastattelut, tutkimukset ja mittaukset. Selvitetään kuntoutujan tilanteessa epäselviksi jääneet kysymykset perusteellisesti huomioiden kuntoutujan terveydellinen, sosiaalinen ja ammatillinen tilanne sekä psyykkiset voimavarat suhteessa ammatillisiin tavoitteisiin ja toiveisiin. Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä kuntoutujan ohjelma koostuu teemoista: Opiskelussa ja työelämässä selviytyminen Työ- ja toimintakyvyn tukeminen 26
Jatkovaiheen päättäminen Ammatillisen kuntoutusselvityksen jatkovaihe päätetään ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen, johon kuntoutujan lisäksi osallistuu moniammatillinen työryhmä. Kuntoutusseloste, GAS-tavoitteen asettaminen lomake ja Kelan kuntoutusselvityksen seurantalomake toimitetaan Kelaan Yksilöllisessä loppukeskustelussa kuntoutuja ja omaohjaaja arvioivat yhdessä sen, mihin selvityksellä päästiin ja varmistetaan ammatillisen kuntoutussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus 27
Seurantavaiheen toteutus Seuranta toteutetaan jatkovaiheen jälkeen 8 kk:n kuluessa kuntoutujan tarpeiden mukaan Seurantapäivinä palveluntuottajan avoyksikössä Palveluntuottajan tekeminä puhelinyhteydenottoina kuntoutujalle Seurantapäiviä (1 tai enintään kolme) ja puhelinyhteydenottoja (enintään 6) voidaan käyttää rinnakkain tai erikseen seurantavaiheessa. Seurantavaiheen aikana kuntoutuja ja palveluntuottaja yhdessä varmistavat, että ammatillinen kuntoutussuunnitelma on lähtenyt tai lähtee liikkeelle ja kuntoutuja saa tukea ammatilliseen etenemiseensä. 28
Verkostotyö Verkostotyön tavoitteena on turvata hyvä kuntoutus- ja/tai hoitoketju sekä kuntoutuksen jatkumo esimerkiksi terveydenhuollon ja/tai TE-toimiston palveluihin. Voidaan toteuttaa tapaamisena tai video- tai puhelinneuvotteluna. Verkostoneuvotteluun osallistuvat kuntoutujan lisäksi omaohjaaja tai yksi moniammatillisen työryhmän jäsen ja tarpeen mukaan TE-toimiston, terveydenhuollon, sosiaali- tai koulutoimen tai Kelan asiantuntijoita. Kuntoutujalla on mahdollisuus kutsua sovitusti mukaan verkostoneuvotteluun läheinen tai muu tukihenkilö. 29
Kuntoutuspäivä Ammatillinen kuntoutusselvitys toteutetaan avomuotoisena arkipäivisin maanantaista perjantaihin. Avomuotoisen kuntoutuspäivän pituus on vähintään 5 tuntia. Kuntoutuspäivä sisältää kuntoutuksen ammattihenkilöiden tekemät tutkimukset ja haastattelut sekä kuntoutujan ohjelmaan kuuluvat tauot, siirtymiset tiloista toiseen sekä ruokailut. Kuntoutuja voi myös osallistua kuntoutukseensa liittyvään ja sitä tukevaan ohjattuun ryhmäohjelmaan, jos tämä on kuntoutuksen kannalta hyödyllistä. Ohjattuun ryhmäohjelmaan kuuluu yleisluentoja ja yleisliikuntaosuuksia. Majoittuvat kuntoutujat voivat osallistua palveluntuottajan järjestämään muuhun vapaaajan ohjelmaan. 30
Arviointi ja mittaaminen Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät Kelaan toimitettavat tuloksellisuuden mittarit: Tavoitteet : GAS menetelmä Elämänlaatumittari: WHOQOL-BREF Työkykykysymykset: Kelan määrittämät kysymykset (tarkemmat ohjeet tulevat Kelan palveluntuottajien nettisivuille www.kela.fi/kuntoutuspalvelut -> Ajankohtaistiedotteet -> Muu kuntoutus - > Tuloksellisuuden raportointi) Mieliala: Masennusoireiden vakavuusaste BDI 21 (Beck Depression Inventory) 31 1.1.2015 alkaen tuloksellisuuden seurannan mittaustietojen raportointi Lisäksi vapaaehtoiset mittaus- ja arviointimenetelmät: Lisäksi standardissa on määritelty vapaaehtoisia mittaus- ja arviointimenetelmiä, joita palveluntuottaja voi halutessaan käyttää.
Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan prosessin kannalta 1/2 Milloin terveydenhuolto voi lähettää: Esim. henkilön terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä on jo terveydenhuollossa voitu arvioida, mutta hänen kokonaistilanteensa monimuotoisuus vaatii laaja-alaista selvittelyä ja arviointia ammatillisen suunnitelman selventämiseksi. Milloin työterveyshuolto voi lähettää: Esim. tarvitaan kartoitusta siitä, onko kuntoutus tarpeellista ja siitä, mikä kuntoutustoimenpide olisi tarpeen. Kysymykseen lähinnä niissä tilanteissa, kun sairausloma pitkittyy. Kelan prosessista nousee: Esim. 60 päivää sv-päivärahaa saaneet: tarvitaan ammatillista kuntoutusselvitystä. Tk-eläkkeen hakijat: Kansaneläkelain 13 :n muutos velvoittaa 1.1.2015 alkaen selvittämään kuntoutustarpeen ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista. Kelassa arvioidaan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten. Haastatellaan asiakas tarvittaessa Arvioidaan asiakkaan kokonaistilanne. Huomioidaan myös muiden tahojen toimenpiteet. Arvioidaan Ammatillisen kuntoutusselvityksen tarkoituksenmukaisuus: Alkuvaihe> nopea asiakkaan kokonaistilanteen selvittely, jonka perusteella arvioidaan lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen tarve. Jatkovaihe> tarkemmat ja laajemmat selvittelyt, joita tarvitaan asiakkaan tilanteesta, kun on tarpeen laatia asiakkaalle ammatillinen kuntoutussuunnitelma. Pyydetään asiantuntijalääkärin arvio, jos tarvitaan lääketieteellistä kannanottoa Myönnetään Ammatillinen kuntoutusselvitys > koko prosessista tehdään päätös. Uusi fraasi KKBDN kaikkiin Ammatillisen kuntoutusselvityksen päätöksiin: Ammatillinen kuntoutusselvitys jakaantuu alkuvaiheeseen ja jatkovaiheeseen. Alkuvaiheen aikana selvitetään kokonaistilanteesi ja sen perusteella arvioidaan ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimisen tarve. Jos alkuvaiheen aikana todetaan, että sinun osaltasi ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen ei ole ajankohtaista tai ammatillisen kuntoutuksesi järjestämisestä vastaa työeläkelaitos, ei jatkovaihetta toteuteta.. 32 Toimitetaan palveluntuottajalle päätöksen mukana mm. asiakirjat/tiedot, jotka ovat tarpeen siinä vaiheessa, kun palveluntuottaja arvioi, onko kuntoutusselvityksen jatkovaiheen toteuttaminen tarpeen.
Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan prosessin kannalta 2/2 Palveluntuottaja arvioi alkuvaiheen perusteella, onko asiakkaan kohdalla jatkovaihe tarpeen. Jos kuntoutusselvitys jatkuu alkuvaiheesta jatkovaiheeseen, niin palveluntuottajan ei tarvitse lähettää suunnitelmaa ja kuntoutuspalautetta Kelaan. Ammatillinen kuntoutusselvitys myönnetään pääsääntöisesti ammatillisena kuntoutuksena. Joissain tilanteissa voidaan myöntää myös harkinnanvaraisena. Voidaan myöntää harkinnanvaraisena lähinnä 60 pv sairauspäivärahaa saaneille, jos ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset eivät täyty. Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, viimeistään kuitenkin silloin, kun asiakkaan sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien lukumäärä yhteensä ylittää 60 (SVL 1224/2004 12 luku 6 ). Voidaan joissain tilanteissa myöntää myös työeläkelaitoksen asiakkaalle, jos mitään toimenpiteitä kuntoutuksen osalta ei ole työeläkepuolella vielä suunniteltu eikä aloitettu. Kelan tkv-eläkkeen hakijoiden kuntoutustarpeiden arviointi 1.1.2015 alkaen: kansaneläkelain 13 :n mukaan velvollisuus selvittää kuntoutusmahdollisuudet työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla. Ammatillinen kuntoutusselvitys voi tulla kysymykseen kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä näissä tapauksissa. 33
Tiedotus - Tiedote palveluntuottajille 20.10.2014 Kela.fi sivulla: Ennakkotietoa ammatillisen kuntoutuksen standardien voimaantulosta palveluntuottajille - 4.12.2014 Videokoulutus palveluntuottajille, joilla sopimus ammatillisen kuntoutusselvityksen toteuttamisesta 1.1.2015 alkaen - Kela.fi sivut - Ammatillisen kuntoutuksen esitteiden ja infojen päivittäminen/ Kela.fi sivut - Muu tiedottaminen 34
Palveluntuottajien esittämiä kysymyksiä: AMMATILLINEN KUNTOUTUSSELVITYS 1. Kysymys: Alamme vuoden 2015 alusta tuottaa Kelan uutta kuntoutusselvityspalvelua. Olemme työryhmässä pohtineet standardin tulkintaa erityistyöntekijöiden osuudesta selvitykseen. Standardissa mainitaan, että selvitykseen tulee osallistua vähintään kaksi erityistyöntekijää ja vielä erikseen mainitaan alkuvaiheen ja jatkovaiheen osalta, että erityistyöntekijät toteuttavat tutkimuksia/haastatteluja tarpeen mukaisesti. Tuleeko kuntoutusselvitykseen osallistua joka tapauksessa vähintään kaksi erityistyöntekijää vai voidaanko tarpeen mukaisesti sisällyttää 0-1 erityistyöntekijää? Ja toiseksi, jos selvitys päättyy alkuvaiheeseen, tuleeko siihen mennessä selvitykseen olla osallistunut vähintään kaksi erityistyöntekijää? Vastaus: Standardissa kohdassa 1.4. todetaan, että Ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua standardissa mainituista erityistyöntekijöistä vähintään 2 ja enintään 4 erityistyöntekijää. Näin myös siinä tapauksessa, että kuntoutusselvitys päättyy alkuvaiheeseen. Ei voi siis olla 0-1 erityistyöntekijää. Standardissa on todettu, että alkuvaiheen aikana toteutetaan yksilölliset haastattelut ja tapaamiset. Erityistyöntekijät tekevät kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan haastattelut ja arvioinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niiden perusteella tarpeelliseksi katsotut tapaamiset saadaan sijoitettua alkuvaiheen ohjelmaan tarkoituksenmukaisesti. 35
Palveluntuottajien esittämiä kysymyksiä: Kysymys 2: Kysymys liittyen ammatilliseen kuntoutusselvitykseen, johon emme standardia lukemalla saaneet vastausta. Nykyisessä systeemissä kuntoutustarveselvitystä on voitu käyttää myös henkilöillä, joilla on oikeus TELAkuntoutukseen. Meillä nämä tilanteet ovat olleet useasti sellaisia, että Kelan virkailija on halunnut vauhdittaa ammatillisen kuntoutuksen prosessia, kun se ei ole kuntoutujan toimesta tai hoitotahon toimesta lähtenyt liikkeelle. Meillä on myös jonkin verran ollut kuntoutustarveselvityksessä niitä työsuhteessa olevia, jotka ovat meille tulleet työterveyshuollon kautta. Näissä tilanteissa lääkäri on käyttänyt palvelua ikään kuin second opinion tarkoituksessa, toivoen kannanottoa tilanteeseen. Nyt se askarruttava kysymys on, että voiko palveluun edelleen ohjautua em. syistä, jos kuntoutujalla on oikeus TELA kuntoutukseen? Uskomme, että tämä on erityisesti työterveyshuoltoja kiinnostava kysymys eli voivatko enää uudenmuotoisessa palvelussa hyödyntää tätä ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijatiimin tekemää arviota? Mutta miten tulkitsette asian? 36
Palveluntuottajien esittämiä kysymyksiä: Vastaus: Ammatillinen kuntoutusselvitys jakaantuu alkuvaiheeseen ja jatkovaiheeseen. Jos alkuvaiheen aikana todetaan, että kuntoutujan osalta ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen ei ole ajankohtaista tai ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaa työeläkelaitos, niin jatkovaihetta ei toteuteta eli vain alkuvaihe voi tulla kysymykseen. Eli ammatillisen kuntoutusselvityksen alkuvaihetta voidaan käyttää myös niiden asiakkaiden tilanteessa, joiden ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä muutoin vastaa työeläkelaitos ja jos mitään toimenpiteitä kuntoutuksen osalta ei ole työeläkepuolella vielä suunniteltu eikä aloitettu. Lähinnä tulee kysymykseen 60 pv sairauspäivärahaa saaneille. Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, viimeistään kuitenkin silloin, kun asiakkaan sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien lukumäärä yhteensä ylittää 60 (SVL 1224/2004 12 luku 6 ). Ammatillisen kuntoutusselvityksen alkuvaiheen aikana on mahdollisuus selvittää kuntoutujan kokonaistilanne ja sen perusteella arvioida mahdollisen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarve. Ammatillinen kuntoutusselvitys myönnetään lähtökohtaisesti Kelan kuntoutuslain (KKRL) 6 :n mukaisena ammatillisena kuntoutuksena, mutta sitä voidaan toteuttaa myös harkinnanvaraisista varoista Kelan kuntoutuslain 12 :ssä tarkoitetun rahamäärän puitteissa. Jos ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset eivät täyty, mutta asiakkaan kuntoutustarpeen selvittämistä pidetään kuitenkin tarpeellisena, voidaan kuntoutusselvitys toteuttaa KKRL 12 :n harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista. Tämä voi tulla kysymykseen myös työeläkelaitoksen asiakkaille. 37