Suomen luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelma 2016 (Valtuuston hyväksymä 22.11.2015) 1. Johdanto 2. Luonnon- ja ympäristönsuojelutoiminta 2.1. Lainsäädäntövaikuttaminen näkyväksi 2.2. Näpit irti puhtaista vesistä! 2.3. Suot ja metsät luonnon monimuotoisuuden lähteinä 2.3.1. SuoMaa-hanke 2.3.2. Suomi 100 vuotta -luontohelmet 2.3.3. Valmistautuminen kuntavaaleihin 2017 2.3.4. Maatalous ja perinnebiotoopit 2.4. Lajiensuojelu 2.4.1. Saimaannorppa 2.5. Ilmasto- ja energiatoiminta 2.5.1. EKOenergia 2.6. Kohtuutalous 2.7. Kansainvälinen yhteistyö 2.7.1. Lähialueyhteistyö 2.7.2. Kehitysyhteistyö Madagaskarilla 2.8. Kaivostoiminta 3. Viestintä ja markkinointi 3.1. Verkkoviestintä 3.2. Tiedotus ja mediayhteistyö 3.3. Jäsenlehti Luonnonsuojelija 3.4. Järjestön yhtenäinen ilme ja kuvallisuus 3.5. Varainhankinta 3.5.1 Jäsenhankinta 3.5.2 Kuukausitukijahankinta 3.5.3 Jäsen- ja tukijahuolto 3.5.4 Lahjoitukset 3.5.5. Yritysyhteistyö ja hanketyö 3.5.6 Muu varainhankinta 3.6. Tietotekniikka 3.7. Suomen Luonto -aikakauslehti 4. Järjestötyö 4.1. Järjestötyöntekijän palkkaaminen yhteen piiriin 4.2. Luonnonsuojeluliiton koulutussuunnitelman toteuttaminen 5. Talous, hallinto ja henkilöstön hyvinvointi 1
1. Johdanto Luontoon kohdistuu vuonna 2016 ennennäkemätön paine. Monet hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät suuria vaaroja luonnolle ja kansalaisten ympäristöoikeuksille. Suomen luonnonsuojeluliitto puolustaa luontoa ja sen perusoikeuksia. Luonnonsuojeluliitto on luonnon monimuotoisuutta, kestävää elämäntapaa, ympäristönsuojelua ja kulttuuriperinnön vaalimista edistävä vahva valtakunnallinen kansalaisjärjestö. Tavoitteenamme on parantaa luonnon tilaa vaikuttamalla lainsäädäntöön ja muuhun ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Teemme töitä ajankohtaisten luonto- ja ympäristökysymysten, kuten metsien ja soiden, kestävän ilmasto- ja energiapolitiikan, puhtaiden vesien, saimaannorpan sekä muiden uhanalaisten lajien ja luontotyyppien puolesta. Lisäksi vuonna 2016 toiminnassa korostuvat muun muassa talouskasvun kyseenalaistaminen, kaivostoiminta sekä lähialue- ja kehitysyhteistyö. Vuonna 2016 valmistaudutaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin ja kuntavaaleihin. Viestintä, markkinointi ja varainhankinta sekä järjestötyö tukevat Luonnonsuojeluliiton vaikuttamistyötä valtakunnallisesti. Suomen luonnonsuojeluliiton tärkein voimavara ovat sen aktiiviset ihmiset: yhdistysten ja piirien paikallistoimijat, vapaaehtoiset sekä piirien ja keskustoimiston osaavat työntekijät. Luonnonsuojeluliitto on kansalaisyhteiskunnan vahva ja arvostettu toimija ja näkijä. Luonnonystävien ja asiantuntijoiden kansalaisjärjestönä Luonnonsuojeluliitto kulkee etujoukoissa niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Luonnonsuojeluliitto toimii suunnannäyttäjänä vaikuttamalla suomalaisten aiheuttamaan ympäristörasitukseen myös Suomen rajojen ulkopuolella. 2. Luonnon- ja ympäristönsuojelutoiminta Vuonna 2016 ympäristölainsäädäntöön ja -hallintoon kohdistuu ennennäkemätön paine. Varsinkin hallitusohjelman sujuvoittamiskirjaukset merkitsevät suuria vaaroja luonnolle ja kansalaisten ympäristöoikeuksille. Keskeisimmät ympäristösäädökset, kuten ympäristönsuojelulaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki, ovat myllerryksessä. Muutokset saattavat vaikuttaa muun muassa lupakynnyksiin, kansalaisten ja järjestöjen osallistumismahdollisuuksiin ja muutoksenhakuoikeuksiin. Luonnonsuojeluliitto puolustaa luonnon perusoikeuksia vaikuttamalla yleiseen mielipiteeseen lainsäädännön muutosten, keskus- ja aluehallinnon sekä Metsähallituksen uudistuksien yhteydessä. Tärkeäksi muodostuu nyt liiton hallitusohjelmatyön jatkovaihe. Liiton, piirien ja yhdistysten yhteysverkostoa kansanedustajiin kehitetään aktiivisesti. Kentälle annetaan koulutusta ja apua myös edessä oleviin luontokamppailuihin. Hallitusohjelman säästöt luovat paineita myös kuntien luonnonsuojeluun. Toisaalta kunnilla on maaomaisuutta ja kaavoitusmonopoli, joiden kautta voidaan edistää suojeluasioita silloinkin, kun valtio ei edistä niitä. Luonnonsuojeluliitto panostaa kampanjaan, joka tähtää huhtikuun 2017 2
kuntavaaleihin. Kampanjan kärkenä ovat kuntametsät virkistys-, terveys-, ilmasto- ja ympäristökasvatushyötyineen. 2.1. Lainsäädäntövaikuttaminen näkyväksi Merkittävä osa liiton luonnonsuojeluvoitoista saavutetaan vaikuttamalla lainsäädännön valmisteluun ja päätöksentekoon. Luonnonsuojeluliitto vaikuttaa ympäristön, lajien, luontotyyppien, ekologisten verkostojen ja ekosysteemipalvelujen sekä kansalaisten ympäristöoikeuksien suojeluun. On tärkeää nivoa liiton eri tasojen keskustoimiston, piirien ja paikallisyhdistysten toimintaa yhteen, jotta vaikuttavuutta päätöksentekoon voidaan lisätä. Luonnonsuojeluiitto ei hyväksy valtion alueellisen ympäristöhallinnon siirtoa maakuntahallintoon. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on, että ELYkeskusten valitusoikeus säilyy jatkossakin. Luonnonsuojeluliiton tavoitteita toteutetaan puolustamalla valtakunnallisen, alueellisen ja kunnallisen ympäristöhallinnon voimavaroja ja itsenäisyyttä sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön, budjettiin ja EU-rahastoihin, strategioihin, ohjelmiin ja ympäristörikosten selvittämiseen. Edunvalvontatyön keinoja ovat muun muassa aktiivinen tiedottaminen, aloitteet ja kannanotot, työryhmät, kuulemiset sekä päättäjien ja lainvalmistelijoiden tapaamiset. EU-työtä tehdään yhdessä European Environmental Bureaun ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Kansallista vaikuttamistyötä tehdään liiton kaikilla tasoilla. Luonnonsuojeluliitto jatkaa tiedottamista haitallisista tuista, jotta ne poistettaisiin tai muutettaisiin ympäristötuiksi. Luonnonsuojeluliitto kertoo budjettivaikuttamisessa suojelun hyödyistä. Tarvittaessa Luonnonsuojeluliitto kantelee esimerkiksi vesipuitedirektiivin rikkomuksista EY-tuomioistuimeen. Natura-heikennyksiin puututaan maakuntakaavatasolla myös liiton toimesta. Oman työn tuloksia arvioidaan säädösten lopputuloksen pohjalta: kuinka moneen pykälään saatiin parannuksia huononnuksiin verrattuna? 2.2. Näpit irti puhtaista vesistä! Luonnonsuojeluliitto vaikuttaa Suomenlahteen rajoittuvien merikansallispuistojen täydennykseen (esimerkiksi Porkkalan kansallispuiston perustaminen). Luonnonsuojeluliitto puolustaa vesien puhtautta, uhanalaisia ja vaelluskaloja sekä koskiensuojelulakia. Luonnonsuojeluliitto, piirit, yhdistykset ja toimintaryhmät vaikuttavat vesien tilaa vaarantaviin hankkeisiin (maa- ja metsätalous, turvetuotanto, kaivokset, louhokset, kalankasvatus, väylät, laivaliikenne, vesirakentaminen, ruoppaukset, ojitukset, perkaukset, rantakaavat, tuulivoima- ja siltahankkeet sekä muu kuormittava maankäyttö) seuraamalla vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuunnitelmien toteutusta. Luonnonsuojeluliitto korostaa myös kosteikkojen ja pienvesien merkitystä. Vesiluonnon suojeluun vaikutetaan työryhmissä, jotka käsittelevät esimerkiksi hylkeitä, merimetsoja, vieraslajeja ja vaelluskaloja. Lisäksi liitto, piirit ja yhdistykset järjestävät koulutustilaisuuksia, tempauksia, retkiä sekä pienvesien kartoituksia ja kunnostuksia. 3
Liitto valmistelee yhdessä virkistyskalastajien kanssa koulutusta piireille kalastuslain ja asetuksen toimeenpanosta sekä kalastusalueiden uudistuksesta. Osallistumme muun muassa Ramsarkosteikkotyöryhmään, Itämeri-haasteeseen, Saaristomeren suojelurahaston ja Pro Saaristomeriyhteistyöhön sekä Coalition Clean Balticin (CCB) ja Fisheries Secretariatin hankkeisiin. Luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan piiri ovat mukana FreshabitLIFE-hankkeessa, jossa jaetaan vesistötietoa ja edistetään vesiensuojelua. Kalatiestrategian toimeenpanossa tehdään yhteistyötä EKOenergian kanssa. Luonnonsuojeluliitto ajaa vesilain uudistusta, jolla yhtiöt velvoitetaan rakentamaan ensisijaisesti omalla rahoituksellaan kalateitä ja huolehtimaan riittävästä ekologisesta virtaamasta. Luonnonsuojeluliitto toimii kaikilla mahdollisilla tavoilla, ettei Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaista aloiteta lupaprosessia. Omaa työtä arvioidaan sen mukaan, saadaanko merikansallispuistojen täydentäminen läpi, koskiensuojelulaki turvattua ja montako kalatiehanketta saadaan liikkeelle. 2.3. Suot ja metsät luonnon monimuotoisuuden lähteinä Hallitusohjelmassa runsaat luonnonvarat nähdään Suomen vahvuutena ja biotalous mahdollisuutena. Luonnon- ja ympäristönsuojelun riittämätöntä tasoa ei kuitenkaan tunnisteta lähimainkaan riittävästi heikkoudeksi eikä luonnon monimuotoisuuden vähenemistä nähdä uhkana. Erityisen huolestuttavaa on luonnonsuojelumäärärahojen suora leikkaaminen. Metsäluontoon kohdistuu uusia paineita. Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä puunkorjuuta vuosittain 15 miljoonalla kuutiometrillä, sisältäen muun muassa lisääntyvän metsäenergian käytön samaan aikaan, kun vireillä on useita suuria metsäbiomassaa jalostavia laitoksia. Myös suoluonto on ahtaalla. Soidensuojelun täydennysohjelman suojelutulos jäi 36 000 hehtaariin valtionmaita, josta vain 20 000 ha lakisääteisinä suojelualueina. Yksityismaiden soidensuojelu ei edennyt lainkaan ja sitä hallitus jatkaa nyt lähinnä vapaaehtoisin keinoin. Hallitusohjelmassa jatketaan turpeen polttoa energiaomavaraisuuden nimissä. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä pyritään hillitsemään. Luonnonsuojeluliiton metsätavoitteissa (www.sll.fi/metsa) suojelualueverkosto on metsiensuojelun ydin ja talousmetsien käsittelyssä huomioidaan monimuotoisuus ja metsän monet käyttötarkoitukset. Kansalaisten virkistysmahdollisuudet ja jokamiehenoikeudet turvataan. Lainsäädännön ja tutkimuksen kehittämisen tulee palvella näitä päämääriä. Luonnonsuojeluliitto kantaa vastuuta myös maailman metsistä. Liiton suotoiminnan (www.sll.fi/suo) tavoitteena on, että suoluonnon hävittäminen loppuu ja soiden luonnontilaa palautetaan laajamittaisella ennallistamisella. Suoekosysteemien vesitalous turvataan ja suot säilyvät hiilinieluina. Suoluontoa arvostetaan ja lainsäädäntö turvaa suoekosysteemien ominaislaadun. 4
Luonnonsuojeluliitto haastaa biotalouden, metsäenergian ja turpeen energiakäytön huomioimaan luonnon monimuotoisuuden kestävyytensä reunaehtona. Järjestö valvoo aktiivisesti soiden- ja metsiensuojelun toimintaedellytysten säilymistä ja tekee työtä turvatakseen luonnonsuojeluresurssit, joilla suojellaan sekä metsiä että soita. Suometsätalouden haitat tuodaan esille. Hakkuut ja maan muokkaukset turvemailla rikkovat vesipuitedirektiiviä eikä niitä tule sallia. Luonnonsuojeluliitto osallistuu ajankohtaiseen lainsäädäntötyöhön ja seuraa vapaaehtoisten suojelukeinojen kehitystyötä. Järjestö osallistuu metsäsertifikaatti FSC:n ympäristökamarin työskentelyyn, jossa Suomen sertifikaatin uudistaminen on käynnissä toimintavuonna. Luonnonsuojeluliitto seuraa metsähallituslain etenemistä ja tekee töitä valtionmaiden luonto- ja virkistysarvojen turvaamiseksi tulevassa organisaatiomallissa. Luonnonsuojeluliitto jatkaa työtä turpeen verotuksen korjaamiseksi ja seuraa luonnontilaisuusluokituksen soveltamista turpeenkaivuun luvituksessa pyrkien vaikuttamaan sen soveltamiskäytäntöön. EU:n kilpailusäännösten vaatimukset ratkaistaan uudessa metsähallituslaissa niin, että Luontopalvelut säilyvät itsenäisenä ja Metsähallituksen yhteiskunnallisten velvoitteiden hoidosta ei tingitä. Suomen hallitus mahdollistaa METSO-ohjelman toteutuksen sekä soidensuojelun palauttamalla suojelualuerahoituksen vähintään vuoden 2014 tasolle. Biotaloutta edistäviin ohjelmiin ja hankkeisiin kytketään reunaehtona mukaan ekologinen kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Suomen FSC-yhdistys julkistaa kansallisen standardin ympäristönäkökohtien osalta vähintään yhtä hyvänä tai parempana kuin aiemmin. Hallitus nostaa turpeen veron kohti muiden fossiilisten polttoaineiden tasoa. Aluehallintovirastot soveltavat turpeenkaivun ympäristölupaharkinnassa uutta ympäristönsuojelulakia (luonnontilaisuusluokka, alueelliset ja valtakunnalliset luontoarvot) asiantuntevasti siten, että arvokkaat suot säilyvät. 2.3.1. SuoMaa-hanke Luonnonsuojeluliitto jatkaa vuonna 2014 käynnistettyä SuoMaa-hanketta (www.sll.fi/suomaa) lahjoitusvaroin. Hankkeen tarkoituksena on parantaa alueen suojelutasoa, elinympäristöjen kytkeytyneisyyttä ja lajiston tilaa Suomenselän-Maanselän vedenjakajaseudulla. Suojelua ja ennallistamista edistetään lajien (maakotka, riekko, taimen, suoperhoset) ja luontotyyppien näkökulmasta (suot, metsät, pienvedet). Julkistetaan vuoden alussa SuoMaa-alueen suojelu- ja ennallistamisesitys, jota täydennetään tiedon karttuessa. Aloitteesta viestitään kohderyhmille (maanomistajat, kunnat, ELY-keskukset, maakuntaliitot, muut sidosryhmät). Esitystä hyödynnetään piirien ja paikallisyhdistysten toiminnassa mm. kaava- ja lupahankkeista lausuttaessa ja järjestämällä ennallistamiseen ja suojeluun liittyviä teematapahtumia. Jatketaan paikkatieto-osaamisen kehittämistä. Ekologisesti kestävämmän metsätalouden edistämiseksi järjestetään maastokoulutusta metsäsertifikaatti FSC:n toteuttamisesta. 5
Rakennettuja kotkanpesiä seurataan. Vuodelle 2016 laaditaan erillinen työsuunnitelma ja viestintäsuunnitelma. Suojelu- ja ennallistamisesitys on julkaistu ja saatettu kaikkien asianomaisten maanomistajien ja kuntien tietoon helmikuussa. Esityksen materiaalia on käytetty hyödyksi vaikuttamistyössä ainakin kerran per piiri. Kolme koulutustilaisuutta on järjestetty syyskuun loppuun mennessä. Hankkeen osallistujat osaavat käyttää Qgis-paikkatieto-ohjelmaa. 2.3.2. Suomi 100 vuotta -luontohelmet Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Juhlavuoden valmistelut ovat alkaneet laajalla rintamalla, ja Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta. Suomen luonnonsuojeluliiton tärkein juhlimisen tapa on Suomi 100 vuotta - luontohelmet -kampanja. Tämän lisäksi liitto on mukana Luonnon päivät-konseptissa, jossa Suomen luonnon päivää juhlitaan neljänä eri vuodenaikana. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on nostaa luonnonsuojelu kärkiteemaksi Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Vuonna 2016 määritellään 100 luontohelmeä, jotka tarvitsevat apuamme, sekä rakennetaan niiden turvaamiseksi tarvittava varainhankinta ja viestintä. Tarkoituksena on tarjota Suomen luontoa arvostaville yrityksille, taiteilijoille ja maanomistajille mahdollisuus osoittaa kiitoksensa Suomen luonnolle konkreettisina tekoina. Perustetaan 100 luontohelmeä -hanke, jolle nimetään vastuuhenkilöt ja ohjausryhmä. Saatetaan arvokkaiden mutta jollain tavoin uhattujen luontohelmien kohdelista lopulliseen muotoonsa hyödyntäen sopivia verkkotyökaluja (esim. karttakyselyt, Facebook). Piireiltä kerätään erikseen tieto nykyisiä suojelualueita uhkaavista kaivos- ja muista hankkeista. Avataan verkkosivusto, joka esittelee 100 kohdetta ja vision tulevaisuuden suomalaisesta suojeluverkostosta sekä mahdollisuuden osallistua luonnonsuojelun tukemiseen. Kulttuuriväkeä kutsutaan suunnittelemaan taiteellista toimintaa kohteissa omaehtoisesti, minkä lisäksi piirit ja paikallisyhdistyksien suunnittelevat retkiä kohteille. Suunnitellaan juhlavuoden tapahtumat ja laaditaan juhlakohteiden turvaamisen edistämiseksi varainhankinta- ja viestintäsuunnitelma. Hankkeen siemenrahoitus riittää suunnitteluun ja vuoteen 2017 tähtäävään varainhankintaan Kaikki piirit ja riittävä määrä yhdistyksiä osallistuvat hankkeeseen Kussakin piirissä toteutuu vähintään yksi taidetapahtuma juhlakohteessa Kohdelista valmistuu keväällä, verkkosivut avataan syyskuussa Vuoden 2017 toimintasuunnitelma, ml. varainhankinta ja viestintä, valmistuu marraskuussa 2.3.3. Valmistautuminen kuntavaaleihin 2017 Kuntavaalit pidetään 9.4.2017. Luonnonsuojeluliitto valmistautuu kuntavaalivaikuttamiseen hyvissä ajoin. Kuntavaaleissa korostuu liiton keskustoimiston yhteistyö piirien ja paikallisyhdistysten kanssa. 6
Lähimetsät, luonnon terveysvaikutukset sekä kohtuus ja ilmastonäkökulma (mm. kaavoituksessa ja energiankulutuksessa) nousevat puolueiden kuntavaaliteemoiksi. Paikalliset luonnonsuojelu- ja ympäristökysymykset politisoituvat vaaleissa ja ehdokkaat tuovat esille kantansa niihin. Piirit ja paikallisyhdistykset saavat pysyviä yhteyksiä asukkaisiin ja kuntapäättäjiin, ja uusia toimintaryhmiä syntyy. Keskustoimisto analysoi liiton aiemmat vaalikampanjat ja -materiaalit ja valmistelee kuntavaalivaikuttamisen suunnitelman keväällä yhdessä piiri- ja paikallistoimijoiden kanssa. Keväällä järjestettäviin liiton ja piirien teematilaisuuksiin aletaan kutsua myös kuntapolitiikan toimijoita. Liiton omia tavoitteita ja toimintatapoja hiotaan kuntavaalityöpajassa. Kesällä keskustoimisto pyrkii saamaan liitolle tärkeitä teemoja mukaan puolueiden kuntavaaliohjelmiin. Syksyllä kuntavaaleihin aktivoituneet piirit ja yhdistykset määrittelevät piiri- tai kuntakohtaiset agendansa. Kyseessä voi olla myös konkreettinen luontokohde, jonka säilymistä kuntavaalivaikuttamisella halutaan edistää. Tällöin kampanjointi voi osua yksiin Suomi 100 vuotta - luontohelmien suojelun edistämisen kanssa. Kuntavaalien kampanjasuunnitelma valmistuu syksyllä 2016, ja mukana ovat aktivoituneet piirit ja paikallisyhdistykset teemoineen tai luontokohteineen sekä aikataulutetut toimenpiteet ja työnjaon. Kampanjan tukimateriaalina käytetään mm. Kuntametsäopasta ja Koulumetsäopasta, jonka printtipainoksen markkinointia jatketaan. Liitto varautuu tilaisuuksien järjestämiseen, verkkomateriaalien tuottamiseen sekä piirien ja paikallisyhdistysten kuntavaalityön tukemiseen hakemusten perusteella. Kuntavaalivaikuttamista arvioidaan ja seurataan liitolle tärkeiden kirjausten määrällä puolueiden kuntavaaliohjelmissa sekä aktivoituneiden piirien, yhdistysten ja toimintaryhmien määrän myötä. 2.3.4. Maatalous ja perinnebiotoopit : Liitto toimii maatalouden ympäristöongelmien (luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, vesistöja ilmapäästöt) vähentämiseksi. Luonnonsuojeluliitto jatkaa työtään perinnebiotooppien, kuten niittyjen, ketojen ja hakamaiden hyväksi. Luonnonsuojeluliitto nostaa esiin luonnonmukaisen tuotannon hyötyjä maatalousluonnolle. : Luonnonsuojeluliitto osallistuu muun muassa European Environmental Bureaun, Coalition Clean Balticin ja Air Pollution and Climate Secretariatin järjestöhankkeisiin, joilla valmistellaan maatalouspolitiikan uudistusta 2020-luvulle. Järjestetään hankkeiden uusista avauksista seminaari ja tiedotustilaisuus sekä tehdään maatalousteesit. Luonnonsuojelupiireillä ja -yhdistyksillä on hoitokohteita, hankkeita, neuvontayhteistyötä ja tilaisuuksia perinnemaisemiin liittyen. Luonnonsuojeluliiton tiedotus nostaa vuosittain esille kohteita eri puolelta Suomea. Liitto, piirit ja yhdistykset tukevat uusien kulttuurimaisemien hyväksymistä. : 7
Tuloksia arvioidaan perinnemaisemien hoitokohteiden määrän kautta (tavoite ulkoisesta rahoituksesta riippuen 100 200 kpl) ja järjestettävässä seminaarissa. Lisäksi seurataan maataloustyön näkymistä tiedotusvälineissä. 2.4. Lajiensuojelu Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on turvata lisääntyvä ja elinvoimainen alkuperäislajisto koko Suomessa. Suojelualueilla tapahtuvaa suurpetojen pyyntiä on tarkasteltava uudestaan. Luonnonsuojeluliitto jatkaa aktiivista toimintaansa muun muassa saimaannorpan, liito-oravan, euroopanmajavan, saukon, suurpetojen ja vaelluskalojen suojelemiseksi sekä haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Luonnonsuojeluliitto osallistuu aloitteellisesti lajisuojelun toimintaohjelmaan, luonnonsuojelulain uudistukseen sekä vieraslajilainsäädännön viestintään. Valmistellaan päiväperhoskampanjaa. Ohjataan suurta yleisöä pyynnin sijaan havainnointiin mm. pihoilla. Tutkitaan mahdollisuuksia yritysyhteistyön avulla perhospäivän järjestämiseen. Lisäksi tehdään yhteistyötä piirien teemalajihankkeiden kanssa ja lisätään niiden näkyvyyttä valtakunnallisessa tiedotuksessa. Kesällä 2016 järjestetään yhdessä liiton kasvitoiminta-aktiivien (esim. Pulsatilla-kerho) kanssa uhanalaisten kasvien harrastajatapaaminen. Arvioidaan, saadaanko luonnonsuojelulaissa parannettua lajien suojelua koskevia pykäliä enemmän kuin ilmenee heikennyksiä. 2.4.1. Saimaannorppa Luonnonsuojeluliiton saimaannorppatyö jakaantuu kahteen osaan: Saimaannorppa-LIFE - hankkeeseen ja muuhun norppatyöhön, jota ohjaa Luonnonsuojeluliiton oma saimaannorpan suojelustrategia. LIFE-hankkeessa tavoitteena on edetä hankesuunnitelman mukaisesti. Muussa norppatyössä tavoitteena on edistää norpansuojelua eri työryhmissä, tehdä suojeluyhteistyötä tutkijoiden, rahoittajien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa sekä kyetä reagoimaan eteen tuleviin saimaannorpan suojeluun liittyviin tilanteisiin. LIFE-hankkeessa muun muassa järjestetään Vaihda verkot katiskaan -tapahtuma, toteutetaan katiskakysely, pidetään toripaikkaa Savonlinnassa ja järjestetään lasten norppaleiri. Kouluissa kiertävät koulunorppalähettiläät, Norppatouhuja-kirja päivitetään ja painetaan, jatketaan norppaympäristökasvatusyhteistyötä kurkijokelaisten (Venäjä) kanssa, järjestetään yleisötilaisuus yhteistyössä Saimaan norppaklubin kanssa ja valmistellaan kuntapäättäjäkierrosta. Muussa norppatyössä Luonnonsuojeluliitolla on edustaja sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön saimaannorppatyöryhmissä. Järjestö myös osallistuu aktiivisesti 8
norppakeskusteluun ja reagoi tarvittaessa muun muassa saimaannorpan pesimätuloksiin, kalanpyydyskuolemiin ja muuhun norppaan liittyvään uutisointiin ja sattumuksiin. Etelä-Karjalan osuuskaupan kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu Kalasta oikein katiskalla -kampanjalla, jossa tehdään nielurajoittimia ja jaetaan niitä Saimaan alueen kalastajille. Norppatyötä tehdään myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa erikseen sovittavilla tavoilla. Seuranta ja arviointi LIFE-hanketta seurataan hankesuunnitelman puitteissa, ja jokaisesta sen toimenpidekokonaisuudesta tehdään vuosittain raportit. Säännöllisin väliajoin raportoidaan Metsähallituksen kautta EU:lle. Muuta norppatyötä voidaan arvioida sen perusteella, saadaanko tiukennuksia kalastusrajoituksiin ja parannuksia suojelustrategiaan. Lisäksi seurannassa ovat muun muassa jaettujen nielurajoittimien määrä ja niiden vaikutus, näkyvyys ja vaikuttavuus norppakeskustelussa sekä yhteistyössä eri tahojen kanssa. 2.5. Ilmasto- ja energiatoiminta Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on energiansäästön ja energiatehokkuuden edistäminen, ekologisesti kestävien uusiutuvien energialähteiden lisääminen sekä päästöjen vähentäminen Suomessa ja kansainvälisesti. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on, että Suomi siirtyy käyttämään 100-prosenttisesti uusiutuvia energialähteitä vuoteen 2050 mennessä. Luonnonsuojeluliitto vaikuttaa Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaan sekä kansalaismielipiteeseen ja seuraa kansainvälistä kehitystä. Haluamme lisätä kansalaisten tietoisuutta ja vastuunkantoa ilmastosta. Tärkeimpiä toimenpiteitä vuonna 2016 ovat 1) kansainvälisen ilmastosopimuksen neuvottelujen lopputuloksen jälkihoito EU-tasolla ja varsinkin kotimaassa ja 2) ilmastolain toteutumisen seuranta sekä pitkän ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tekoon osallistuminen. Asumisen energiansäästöön ja hajautetun uusiutuvan energian tuotantoon tulee panostaa Suomessa aiempaa päättäväisemmin. EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano kansalliseen lainsäädäntöön on ollut tähän mennessä sisällöltään heikkoa. Vuonna 2016 lähes nollaenergiarakennusten E-luvut ja hajautetun energian säädöksiä saatetaan laiksi, ja olemme mukana prosessissa. Ylläpidämme kansalaiskeskustelua energiansäästöstä ja teemme yhteistyötä muun muassa energiatehokkuusratkaisuja edistävän Vihreät ovet -tapahtuman kanssa. Luonnonsuojeluliiton ilmasto-ja energiatavoitteita edistetään mm. lausunnoilla, verkostoitumalla ja jatkamalla yhteistyötä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Jaamme tietoa mediakanaviemme kautta ja osallistumme avoimeen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kampanjoiden kautta vaikutamme kotimaan energia- ja ilmastoratkaisuihin. Kansalaisjärjestöjen Energiaremontti-kampanjan avulla tarjoamme kansalaisille vaikuttamismahdollisuuksia ja vaikutamme poliittisiin päättäjiin. Kampanjan tavoitteena on fossiilisista polttoaineista ja erityisesti turpeesta luopuminen. IlmastoX-kampanjalla innostamme ihmisiä toimimaan ilmaston puolesta ja teemme ilmastotyötämme näkyväksi myös vuonna 2016, jos rahoitus saadaan varmistettua. EKOenergia-merkin avulla muutetaan energiantuotantoa aiempaa kestävämmäksi. 9
Tavoitteiden onnistumista arvioidaan kampanjoiden kattavuuden sekä toiminnan medianäkyvyyden perusteella. Luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiapoliittisten linjausten toteutuminen kertoo toimintamme vaikuttavuudesta. 2.5.1. EKOenergia EKOenergian toiminnan tarkoitus on muuttaa energiantuotantoa kestävämmäksi. Vuoden 2016 aikana panostetaan erityisesti vesivoiman aiheuttamien ympäristöhaittojen korjaamiseen ja fossiilisten energialähteiden korvaamiseen uusiutuvilla. EKOenergia tavoittelee myös asemansa vahvistamista kansainvälisesti; työ Euroopassa jatkuu, mutta myös mahdollisuuksia Venäjällä, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa tutkitaan. Suomi säilyy edelleen EKOenergian vahvimpana alueena. EKOenergian saavutuksista ja mahdollisuuksista viestitään entistä tehokkaammin. Suomessa toimintaa laajennetaan sähkön suoramarkkinoinnin puolelle. Toimintaa jalkautetaan maakuntiin Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten ja piirien kanssa. Kestävyyskriteerejä otetaan työmme ansiosta käyttöön julkisissa organisaatioissa. Kriteerejä päivitetään loppuvuodesta. Vuonna 2016 EKOenergia aloittaa Suomessa kaksi uutta ja merkittävää hanketta. Metsähallituksen Luontopalveluiden koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa LIFE Freshabit -hankkeessa EKOenergialla on merkittävä osuus: osana hanketta kehitetään uusia innovatiivisia sähkötuotteita ja autetaan hankkeeseen liittyvissä kalateiden rakennusprojekteissa. Toisessa hankkeessa aloitetaan EKOenergian suoramyynti Suomessa ES24:n kanssa. Hanke jalkautetaan Luonnonsuojeluliiton piireihin ja paikallisyhdistyksiin. Suomen ulkopuolella toimintaa vahvistetaan etenkin Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Latviassa, Espanjassa ja kysynnän mukaan myös muissa maissa. European Voluntary Service (EVS) -vapaaehtoisohjelmaa jatketaan vähintään entisessä laajuudessaan. Suuria sähkönkuluttajia lähestytään etenkin muiden ympäristömerkkien ja - standardien avulla. Erityisesti tavoitellaan LEED-rakennuksia koko Euroopassa.LEED on kansainvälinen ympäristömerkki rakennuksille, ja merkin suosio on kasvamassa rajusti.. Suomessa kriteerejä markkinoidaan myös valtion, kuntien ja seurakuntien sähkönhankintaan. Vuotuinen kysyntä ylittää 2 TWh ja EKOenergia aloittaa uusia ilmastohankkeita yli 200.000 :n edestä sekä uusia vesivoiman ympäristöhaittoja korjaavia hankkeita yli 100.000 :n edestä. Pysyvää toimintaa ja kasvavaa myyntiä Latviassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Espanjassa sekä vähintään kahdessa muussa maassa. EKOenergian kriteerien mukainen sähkönkysyntä kaksinkertaistuu Suomessa. Mustionjoen, Kiskonjoen ja Saarijärven reitin kalatiet varmistuvat Freshabit-hankkeen ansiosta. 10
Yli 300 ihmistä ryhtyy ES24-yritysyhteistyön kautta EKOenergian myyntiedustajiksi Suomessa. Kriteeripäivitys alkaa loppuvuodesta. Englanninkielinen uutiskirje lähetetään vähintään 20 kertaa 3000:lle yhteyshenkilöille. EKOenergia kirjoittaa kesällä väliarvioinnin ja raportin työn edistymisestä. 2.6. Kohtuutalous Luonnonsuojeluliiton kohtuutaloustyön tavoitteena on edistää maapallon kantokyvyn rajoissa toimivaa taloutta, jossa hyvinvointia luodaan oikeudenmukaisesti ja tulevat sukupolvet huomioiden. Kohtuutaloudessa on kyse kokonaisvaltaisesta pyrkimyksestä kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on 1) olla rohkea yhteiskunnallisen kohtuutalouskeskustelun käynnistäjä, 2) lisätä kansalaisten tietoisuutta talouden ja ympäristönsuojelun riippuvuussuhteista sekä vaikuttaa yleiseen arvo- ja asenneilmapiiriin, ja 3) tukea aktiivista kansalaisuutta sekä tarjota työkaluja ja vaikutusmahdollisuuksia jäsenistölleen. Päätoimenpiteet toteutetaan, mikäli rahoitus varmistuu. ovat kohtuutalousaiheisen, virtuaalisen materiaalipankin laatiminen sekä toimintaryhmän perustaminen, sen toiminnan aloittaminen, kehittäminen sekä toimintaryhmän konseptin monistaminen. Materiaalipankki tarjoaa tausta-aineistoa ja näkökulmia talouden ja ympäristökysymysten riippuvuussuhteista. Materiaalipankissa on toiminnallinen ja aktivoiva ulottuvuus: sivustolle kootaan kohtuutalouteen liittyviä toiminta- ja tempausideoita sekä vinkkejä ja välineitä vaikuttamiseen, joita voi hyödyntää ympäri Suomea. Liiton omat mediat (verkkosivut, sosiaalinen media, Luonnonsuojelija-lehti) muodostavat perustan kohtuutalouden nostamiseksi julkiseen keskusteluun. Toiminnan laajuus riippuu ulkopuolisen rahoituksen saamisesta. Kohtuutaloustoiminnan onnistumista arvioidaan seuraamalla toteutumisen etenemistä systemaattisesti. Tuloksia mitataan hyödyntäen sekä määrällisiä mittareita (esim. kuinka monta ihmistä osallistui toimintaan, montako ihmistä materiaalipankki ja muu tiedotus tavoitti) että laadullisia indikaattoreita (esim. sidosryhmäanalyysit kyselyiden avulla, itsearvioinnit, mediaseuranta). 2.7. Kansainvälinen yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on tehdä aktiivista yhteistyötä eurooppalaisten ja kansainvälisten ympäristöjärjestöjen kanssa ja vaikuttaa sitä kautta kansainvälisiin ympäristökysymyksiin sekä ympäristöoikeuksien toteutumiseen kaikkialla. Osana ympäristöpolitiikan seurantatyötä Luonnonsuojeluliitto työskentelee Euroopan ympäristöpolitiikkaan vaikuttamiseksi ennen muuta European Environmental Bureaun (EEB), Climate Action Networkin (CAN), Fisheries Secretariatin ja Coalition Clean Balticin kautta. Luonnonsuojeluliitto seuraa myös globaalin ympäristöpolitiikan muotoutumista YK:n ympäristöhallinnossa. Siemenpuu-säätiön toiminnan kautta Luonnonsuojeluliitto tukee kehittyvien 11
maiden ympäristöjärjestöjä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa paikallisyhteisöjen oikeuksien, ekologisen demokratian ja ruokasuvereniteetin toteutumiseksi. Luonnonsuojeluliitto järjestää pohjoismaisten ympäristöjärjestöjen kokouksen Suomessa syyskaudella. Tuloksia arvioidaan sen perusteella, kuinka moneen EU:n säädökseen saadaan parannuksia järjestöyhteistyön kautta. 2.7.1. Lähialueyhteistyö Luonnonsuojeluliitto jatkaa lähialueyhteistyötä venäläisten, ruotsalaisten ja virolaisten ympäristöjärjestöjen kanssa. Vuonna 2016 Luonnonsuojeluliitto hallinnoi uutta Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa yhteistyöhanketta, jossa on partnereita Luoteis-Venäjältä ja Ruotsista. Lähialueyhteistyön tavoitteena on edistää metsiensuojelua Suomessa, Luoteis-Venäjällä, Ruotsissaja Virossa sekä verkostoitua naapurimaiden metsiensuojelijoiden kanssa. Vuonna 2016 käynnistyvän kaksivuotisen yhteistyöhankkeen tavoitteena on edistää luonnontilaisten metsien suojelua Luoteis- Venäjällä, sekä kehittää paikallisten ympäristöjärjestöjen kapasiteettia vaikuttaa metsiensuojelua koskevaan päätöksentekoon. Hankkeen aikana toteutetaan maastoinventointeja Luoteis-Venäjän suojelemattomiin vanhoihin metsiin Karjalan Tasavallassa ja Leningradin alueella. Kootun materiaalin pohjalta laaditaan suojelualue-ehdotuksia kartoitetuille alueille. Lisäksi järjestetään kansainvälisiä metsiensuojelutapaamisia, tutustumismatkoja Suomeen ja Ruotsiin sekä paikkatietojärjestelmä- eli GIS-koulutusta. Suomen osalta hankkeen kohdealueena on Kainuu, jossa edistetään arvometsien suojelua yhteistyössä paikallistoimijoiden (Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri, Mustarinda ry) kanssa. Hankkeen tuloksena toteutetaan suojelualue-ehdotukset Luoteis-Venäjän kohdealueille. Yhteistyön pohjalta laaditaan tulevia lähialueyhteistyöhankkeita ja anotaan rahoitusta seuraaville vuosille. Lähialueyhteistyötä arvioidaan ja seurataan hankkeen tavoitteiden, onnistuneen läpiviennin ja hankeraportoinnin kautta. 2.7.2. Kehitysyhteistyö Madagaskarilla Luonnonsuojeluliiton Madagaskarilla toteutettava metsäkartoitus- ja ennallistamishanke Manondroala jatkuu ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoituksen turvin vuoden 2017 loppuun saakka. Hankkeen tavoitteena on metsiä suojelevien ja hallinnoivien organisaatioiden yhteistyön sekä paikallistoimijoiden kapasiteetin vahvistaminen, interaktiivisen metsäkartan luominen sekä 12
kumppanijärjestö Mitsinjon voimavarojen lisääminen suojelu-, ekoturismi- ja ympäristökasvatustyössä. Hankkeessa ennallistetaan vuosittain 25 hehtaaria sademetsää. Liitolla on myös rahoitus vuosiksi 2015 2016 rinnakkaisen hankkeen toteuttamiseen Mitsinjo-järjestön kanssa. Tämän hankkeen tavoitteena on uhanalaisen Ramsar-kosteikon suojelu sekä maaseutuelinkeinojen kestävöinti Manondroala-hankkeen toiminta keskittyy vuonna 2016 metsäkartan viimeistelyyn ja tarkentamiseen sekä kumppanijärjestö Mitsinjon hallinto- ja GIS-osaamisen vahvistamiseen. Ympäristökasvatus ja tiivis yhteistyö Madagaskarin ympäristöhallinnon ja kyläyhdistysten kanssa muodostavat keskeisen osan kosteikkohankkeen toimintoja. Hankkeiden viestinnässä pyritään tuomaan yhä vahvemmin esille paikallistoimijoiden ääni sekä heidän kohtaamansa haasteet esimerkiksi kaivostoiminnan laajentuessa. Molemmista hankkeista teetetään alkuvuodesta 2016 ulkopuolinen evaluaatio. Arvioinnin tuloksia käytetään apuna kosteikkohankkeen uuden hankehakemuksen valmistelussa ulkoministeriölle toukokuussa. Arviointien merkitys on suuri myös viestinnän kannalta, sillä yleinen ilmapiiri kehitysyhteistyön vaikuttavuutta kohtaan on tällä hetkellä erityisen kriittinen. 2.8. Kaivostoiminta Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on kaivoslain uudistus niin, ettei malminetsintää suoriteta ja kaivoksia sijoiteta suojelualueille tai muille luonnoltaan arvokkaille alueille, eikä niin lähelle suojelualueita, että ne haittaavat suojelutavoitteiden toteutumista. Kaivokset ja niiden jätevedet eivät myöskään saa pilata vesistöjä tai heikentää vesistöjen tai vesieliöstöjen luonnontilaa. Myös talousmetsäalueille perustettavat kaivokset on kompensoitava luonnolle. Kaivoshankkeiden kokonaishyödyllisyyttä ja kestävyyttä tulisi tarkastella pitkällä aikavälillä. Eri hankkeiden yhteisvaikutukset on jatkossa otettava paremmin huomioon ja varmistettava, että luonnon kestokykyä ei ylitetä. Luonnonsuojeluliiton piireillä ja yhdistyksillä on vahva rooli paikallisissa kaivoshankkeissa ja usein paras asiantuntemus niiden suhteen. Yksittäisten hankkeiden kriittistä tarkastelua on tehtävä myös valtakunnallisella tasolla. Suhtautuminen kaivoshankkeisiin riippuu siitä, miten hankkeessa huomioidaan ympäristöasiat ja kuinka vastuullisesti kaivannaisteollisuus toimii. Luonnonsuojeluliiton kaivoslinjauksia päivitetään tarpeen mukaan. Liitto seuraa ongelmahankkeita yhdessä paikallistoimijoidensa kanssa ja tukee heitä aina tarvittaessa. Seuraamme tarkasti muun muassa Talvivaaran, Soklin, Kuusamon, Juojärven, Rompaksen ja Viiankiaavan kaivoshankkeiden etenemistä sekä Luikonlahden Kylynlahden rikastamon päästöjä. Kaikissa näissä uhka ihmisten elinympäristölle ja luonnonarvoille on suuri. Kaivoksiin liittyvät strategiat ja lainsäädäntö tarjoavat kaivostoiminnalle yhä monia erivapauksia muuhun maankäyttöön verrattuna. Kaivoslainsäädännön osalta kärkivaatimuksia ovat ympäristöperusteisen kaivosveron, haittamaksujen tai rojaltien asettaminen sekä muiden elinkeinojen ja virkistyskäytön huomioiminen hankkeista päätettäessä. Myös Suomen 13
mineraalistrategia 2010 tulisi päivittää kestävämmälle pohjalle, jotta vesistöjen pilaaminen kaivosten päästöillä saataisiin loppumaan. Liitto pyrkii kehittämään suomalaiselle kaivostoiminnalle kestäviä toimintatapoja sekä käymään keskustelua eri sidosryhmien kanssa kaivostoiminnan menettelytavoista. Vuoropuhelussa tutkimusyhteisön ja pohjoismaisten verkostojen kanssa kehitämme uusia kestäviä toimintamalleja ja avauksia. Pyrimme edistämään tavoitteitamme poliittisesti ja viestimään kaivoksista avoimesti ja kansalaiskeskustelua tukien. Arvioimme työtämme sen mukaan, miten vuoropuhelua kestävästä kaivostoiminnasta saadaan edistettyä ja miten kattava ja tiukka Kestävän kaivostoiminnan verkoston Suomelle räätälöimästä Towards Sustainable Mining (TSM) -standardista tulee. 3. Viestintä ja markkinointi Viestinnän toiminnassa painottuvat liiton brändin vahvistaminen eri tasoilla, varainhankinnan tukeminen viestinnällisesti ja paikallistiedotuksen kehittäminen. Viestintä- ja markkinointiyksikkö suunnittelee, toteuttaa ja seuraa liiton viestintää, jäsen- ja varainhankintaa sekä tukee järjestön vaikuttamistyötä. Lisäksi yksikkö vastaa liiton tietoteknisistä ratkaisuista. Vuoden aikana painottuvat työ yhteisen ilmeen, sisäisen viestinnän ja verkkoviestinnän kehittämiseksi. Mediatiedotus, aktiivinen toiminta sosiaalisessa mediassa ja lehdet ovat liiton viestinnän keskeisiä toimintamuotoja ympäristöpoliittisessa vaikuttamisessa ja järjestötoiminnassa. Liiton jäsenten ja tukijoiden hankinta on viestintä- ja markkinointiyksikön keskeistä työtä, johon pyritään innostamaan koko liittoa niin piirejä ja yhdistyksiä kuin yksittäisiä jäseniä. Yritysvarainhankinta mahdollistaa työn laajuuden ja vaikuttavuuden kasvattamista. Konsernin synergiahyötyjä etsimällä edistetään myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n, Suomen Luonnonsuojelun Säätiön ja Suomen Luonto -lehden työtä. Viestintäyksikkö vaalii ja vahvistaa liiton norppabrändiä, joka yhdistää liittoa sen eri tasoilla sekä auttaa erottumaan luotettavana ja asiantuntevana kansalaisjärjestönä. Sitä tehdään tunnetuksi myös yhteistyökumppaneiden tuella. Järjestön yhtenäistä visuaalista ilmettä, nimien ja logojen käyttöä koskevaa uudistusta edistetään. Liiton kustantama aikakauslehti Suomen Luonto, jäsenlehti Luonnonsuojelija sekä verkkoviestintä, sosiaalinen media ja mediatiedottaminen ovat keskeisiä viestintäkanavia ja - keinoja. Liiton sisäistä viestintää strukturoidaan. Sisäistä tietoverkkoa, intraa, kehitetään edelleen vastaamaan sisäisen viestinnän ja sähköisen arkistoinnin ja dokumentinhallinnan tarpeita. 14
3.1. Verkkoviestintä Verkkoviestinnän tavoitteena on toteuttaa ja edistää Luonnonsuojeluliiton vaikuttamistyötä, tiedotusta, jäsen- ja varainhankintaa sekä luoda keskustelun paikkoja järjestön toimijoille ja luontoja ympäristöaiheista kiinnostuneille. Luonnonsuojeluliitto jatkaa monipuolisesti eri verkkoviestintäkanavien hyödyntämistä. Eri kanaville ja kohderyhmille suunnattuun sisällöntuotantoon panostetaan suunnitelmallisesti koko viestintäyksikön voimin yhteistyössä suojeluasiantuntijoiden, alueellisten toimijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Läsnäoloa sosiaalisessa mediassa kehitetään jatkuvasti, ja uutiskirjeillä pyritään tavoittamaan entistä suurempi joukko järjestön tukijoita. Vaikuttamistyön uusia mahdollisuuksia verkossa kokeillaan myös yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Sll.fi -verkkosivustoa tullaan uudistamaan käytettävissä olevien resurssien mukaan. Uudistamalla pyritään tukemaan entistä paremmin varainhankintaa, vaikuttamisviestintää ja paikallistoimintaa. Verkkoviestinnän parhaita käytäntöjä ja vinkkejä pyritään viestimään paikallistoimijoille säännöllisesti, ja näin kehitetään myös alueellisesti merkittävien kysymysten näkymistä verkossa. Verkkoliikennettä ja sisältöjen suosiota seurataan eri verkkokanavien analyysityökaluilla ja palveluita kehitetään tulosten mukaan. Lisäksi joka toinen vuosi teetetään ulkoisen palveluntajoajan toteuttama sll.fi-verkkosivuston kävijäkysely. 3.2. Tiedotus ja mediayhteistyö Tiedottajan tuella pyritään luomaan entistä suunnitelmallisempaa mediatiedotusta ja tätä tukevaa sosiaalisen median viestintää, parantamaan yhteydenpitoa medioihin sekä tukemaan paikallistiedottamista. Sisäistä viestintää ja verkkoviestintää kehitetään. Liitto lähettää vuoden aikana noin sata valtakunnalista mediatiedotetta. Lisäksi tiedotusta toteutetaan ja tuetaan muun muassa liiton blogin, verkkouutisten ja sähköpostilistaviestinnän avulla. Tiedotustilaisuuksia järjestetään harkiten ja tarpeen mukaan, noin neljä kertaa vuoden aikana. Liiton viestintä tukee piirien ja toimintaryhmien tiedotusta. Halukkaille piireille tarjotaan yhteisiä työpajoja. Tavataan avainmedioiden edustajia. Autetaan yhteyttä ottavia toimittajia tarjoamalla sopivia haastateltavia ja tukea ympäristöasioiden uutisointiin. Liitto osallistuu heinäkuussa Porin SuomiAreenalle, jossa teemana on kansalaisjärjestötoiminta. Järjestelyissä tehdään yhteistyötä Satakunnan piirin kanssa. Lisäksi tuetaan viestinnällisesti valtakunnallisia tapahtumapäiviä. Näitä ovat Luonto lainassa -tapahtuma kirjastoissa, 15
Luonnonkukkien päivä kesäkuussa ja Suomen luonnon päivä elokuussa. Mikäli saadaan ulkopuolista rahoitusta, harkitaan kesällä vesiensuojelutapahtuman tai perhosviikon toteuttamista. Valmistaudutaan kevään 2017 Kuntavaaleihin tuottamalla vaalimateriaaleja ja toimintakonsepteja valtakunnalliseen ja paikalliseen vaikuttamiseen. Tiedotuksen onnistumista seurataan kvartaaleittain tunnuslukujen sekä jatkuvan laadullisen arvioinnin avulla. Seurataan tavattujen avainmedioiden määrää. Mediatiedotuksen onnistumista mitataan tiedotteiden läpimenolla ja näkyvyydellä (epressi, Uutisagentti), sosiaalisen median reaktioiden määrällä sekä jatkuvasti saatavalla palautteella muun muassa verkon palautesivun kautta sekä osallistujamäärillä. 3.3. Jäsenlehti Luonnonsuojelija Jäsenlehti Luonnonsuojelija ilmestyy neljä kertaa vuodessa sekä paperisena lehtenä että verkossa. Vuonna 2015 Luonnonsuojelija sijoittui palkintosijoille Edit-aikakauslehtikilpailussa sekä Laatulehti-kilpailussa; journalistisesti korkeaa laatua pyritään ylläpitämään jatkossakin. Lehden tavoitteena on tukea järjestön jäsenhankintaa, varainhankintaa ja vaikuttamistyötä. Lehti on hyvä jäsenetu, ja jäsenyyttä myös markkinoidaan lehti edellä. Vapaaehtoistoimintaan kannustetaan ja piirien ja paikallisyhdistysten toimintaa esitellään monipuolisesti joka numerossa. Olemassa olevien jäsenten lisäksi lehti palvelee myös potentiaalisia uusia jäseniä monipuolisuudella ja helposti lähestyttävillä lehtijutuilla. Pitkissä artikkeleissa syvennytään Luonnonsuojeluliiton tärkeimpiin teemoihin. Palstoilla tarjotaan arkielämän ratkaisuja luonnonsuojelusta kiinnostuneille. Erilaisia lahjoitus- ja tukimuotoja esitellään lukijoille sekä palstojen ja artikkeleiden kautta että omina mainoksinaan. Lehden ilmestyessä lähetetään sähköinen uutiskirje. Lehden monipuolistuvaa lukijakuntaa palvellaan tarjoamalla riittävästi digiartikkeleita. Lehden näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa pidetään yllä tunnettuuden lisäämiseksi. Lukijoiden tyytyväisyyttä seurataan lukijakyselyillä, ja yleistä kiinnostusta kartoitetaan verkkoliikennettä seuraamalla. 3.4. Järjestön yhtenäinen ilme ja kuvallisuus Järjestön yhtenäinen, virkistetty visuaalinen ilme jalkautettiin vuonna 2015. Ohjeistus koskee nimen, logon, typografian ja kuvien käyttöä. Nimien käytön yhtenäistämistä jatketaan, ja piirejä ja yhdistyksiä tuetaan visuaalisen ilmeensä virkistämisessä. Järjestön materiaaleja, kuten roll-uppeja ja tärkeimpiä esitteitä ja julisteita uudistetaan. Verkkosivujen värimaailmaa ja typografiaa päivitetään tarvittaessa vastaamaan uudistunutta ilmettä. 16
Piireille ja yhdistyksille tarjotaan tietotukea visuaalisen ilmeensä vahvistamiseksi etäneuvontana, tietoiskuina ja satunnaisina koulutuksina. Materiaaliuudistuksissa käytetään ulkopuolisen graafikon apua. Paikallistoimijoiden tilannetta, taitoja ja toiveita visuaalisen ilmeen toteuttamiseen liittyen kartoitetaan. 3.5. Varainhankinta Varainhankinnan tarkoituksena on luoda taloudelliset edellytykset järjestön toiminnalle. Varainhankinta toimii linkkinä Luonnonsuojeluliiton ja sitä tukevien tahojen välillä sitouttaen heitä toiminnan tukemiseen. Luonnonsuojeluliiton varainhankinta koostuu jäsen- ja kuukausilahjoittajahankinnasta, verkkovarainhankinnasta, arpajaisista, yritysyhteistyöstä, lahjoituksista, hankeavustuksista, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Suomen Luonto -lehden tuotoista sekä valtion avusta. 3.5.1 Jäsenhankinta Jäsenhankinnan tavoitteena on saada 2000 uutta jäsentä, kehittää verkkovarainhankintaa sekä helpottaa paikallisyhdistysten jäsenhankintaa. Uusien jäsenten hankkimiseksi järjestetään ostopalveluna telekampanja. Myös in house teleä eli omien työntekijöiden avulla tehtävää puhelinvarainhankintaa pilotoidaan. Sosiaalista mediaa hyödynnetään jäsenhankinnassa niin, että vuoden aikana järjestetään yksi isompi verkkojäsenhankintakampanja, jonka lisäksi tehdään yksittäisiä mainoksia säännöllisin väliajoin. Sosiaalisen median kautta tapahtuvassa jäsenhankinnassa pyritään reaktiivisuuteen mm. poliittisen kampanjoinnin yhteydessä. Jäsenhankintaa harjoitetaan myös tapahtumissa, joista panostetaan parhaiten uusia jäseniä tuottavaan Maailma kylässä -festivaaliin. Paikallisyhdistysten jäsenhankintaa helpotetaan ottamalla käyttöön uusi liittymislahjakäytäntö, jossa paikallisyhdistys voi tilata jäsenhankintatapahtumaan keskustoimistolta kulloinkin käytössä olevaa liittymislahjaa sisäänostohinnalla. Liittymislahjat postitetaan kootusti keskustoimistolta. Jäsenhankinnan tuloksia seurataan pull- ja sitoutumisprosenttien sekä palautteen avulla. Telekampanjoissa suoritetaan myös laaduntarkkailua sijoittamalla soittelulistalle Luonnonsuojeluliiton henkilökuntaa. 3.5.2 Kuukausitukijahankinta Kuukausitukijoiden hankinnalla pyritään kattamaan poistuvien lahjoittajajäsenten määrää sekä kasvattamaan kokonaislahjoitusten määrää. Tavoitteena on hankkia 400 uutta kuukausilahjoittajaa. 17
Keväällä 2016 toteutetaan ostopalveluna Face to face -kampanja. Kuukausitukijoita hankitaan myös säännöllisin väliajoin tehtävillä verkkomainoksilla sekä pienimuotoisella telekampanjoinnilla. Keskimääräisen lahjoitussumman nousua pyritään tukemaan summankorotuskampanjalla sekä markkinoinnissa ohjaamalla lahjoittajia korkeampiin lahjoituksiin. Arvionti ja seuranta Tuloksia seurataan pull- ja sitoutumisprosenttien sekä palautteen avulla. 3.5.3 Jäsen- ja tukijahuolto Jäsen- ja tukijahuollon tarkoitus on sitouttaa jäseniä ja tukijoita organisaatioon, kasvattaa lahjoitusten kokonaissummaa sekä ylläpitää brändikuvaa. Jäsen- ja tukijahuollon toimet toimivat kommunikaatioväylänä organisaation potentiaalisille uusille toimijoille. Tavoitteena on ylläpitää hyväksi havaittuja huoltotoimenpiteitä, kuten Luonnonsuojelija-lehteä ja sähköisiä uutiskirjeitä, sekä kehittää jäsenten, tukijoiden ja sosiaalisen median seuraajien osallistamista. Sosiaalisen median seuraajia sitoutetaan toimintaan muun muassa osallistavilla arvonnoilla, mielipidekyselyillä ja vetoomuksilla. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeen lukijakyselyillä selvitetään säännöllisin väliajoin lukijoiden toiveita ja näkemyksiä. Paikallisyhdistyksen tapahtumassa hankkimille uusille jäsenille lähtee paikallisyhdistyksen terveisillä varustettu Tervetuloa jäseneksi -kirje. Vuoden aikana järjestetään winback-telekampanja jäsenmaksunsa maksamatta jättäneille jäsenille ja summankorotuskampanja kuukausitukijoille. Arvionti ja seuranta Jäsen- ja tukijahuollon onnistumista arvioidaan sitoutumisprosenttien, eronneiden jäsenten sekä palautteen perusteella. 3.5.4 Lahjoitukset Lahjoitustuotot vahvistavat enenevässä määrin liiton rahoituspohjaa. Lahjoittaminen on helppo tapa tukea liiton toimintaa ja sopii sellaisille tahoille ( yksityiset kansalaiset ja yritykset ), jotka eivät halua tai voi sitoutua liiton jäsenyyteen. Merkkipäivä- ja muistolahjoittamisesta on muodostunut myös vakiintunut osa lahjoitustoimintaa. Lahjoitustuottojen viime vuosien aikana tasaisesti kasvanut käyrä turvataan edelleen tehokkaan viestinnän ja toimivan lahjoittajahuollon avulla. Lahjoittajille viestitään selkeästi muun muassa uutiskirjeiden ja henkilökohtaisen kontaktoinnin kautta siitä, miten ja minne lahjoitusvaroja ohjataan. Jo hyväksi koettua henkilökohtaista kiitosviestiä/kiitoslahjaa jatketaan suuria lahjoituksia tehneiden kohdalla. 18
Merkkipäivä- ja muistolahjoittamiseen liittyvää henkilökohtaista palvelua kehitetään edelleen muun muassa erilaisilla sähköisillä palveluilla (muun muassa valmiita pohjia jaettavaksi kiitoskortteina). Kehitetään eri vuodenaikoihin liittyviin juhlakausiin sopivaa lahjoitusviestintää ja testataan sen toimivuutta. Vuosittaiset lahjoitustuotot kootaan yhteen ja analysoidaan lahjoituskohteittain ja verrataan aiempien vuosien vastaaviin analyyseihin. Analyysia tehdessä tulee kuitenkin huomioida muuttuvat tekijät, joista yhtenä lahjoitustuottoihin vaikuttavana tekijänä on yleinen taloustilanne. Analyysin pohjalta ja riittävän monen vuoden lahjoitusseurannan avulla voidaan laatia arvioita myös seuraavan vuoden budjettia varten. 3.5.5. Yritysyhteistyö ja hanketyö Yritysyhteistyö on vakiintunut osaksi liiton varainhankintaa. Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön tarkoituksena on hankkia varoja muun muassa liiton toteuttamille luonnonsuojeluhankkeille, ympäristökasvatustyölle ja asiantuntijatyölle. Lisäksi yhteistyö tukee liiton näkyvyyttä ja toiminnan tunnetuksi tekemistä uusille sidosryhmille. Liiton varainhankintaa tuetaan lisääntyvässä määrin myös EU LIFE -hankerahoituksen kautta. Tähän työhön käytetään myös yritysyhteistyövastaavan työpanosta. Tavoitteena on ylläpitää säännöllisiä kontakteja yhteistyökumppaneihin ja tähdätä pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, jotka auttavat liiton talouden suunnittelussa. Käytössä olevien resurssien puitteissa kartoitetaan uusia potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Kannatusyrityskonseptin markkinointia ja juhlakauden alla tapahtuvaa yrityksille suunnattua joululahjoituskampanjaa kehitetään. Luonnonsuojeluliiton luonnon- ja ympäristönsuojelutyön tuotteistamista varainhankinnan edistämiseksi jatketaan. LIFE-hankehakemusten kautta pyritään varmistamaan uusien luonnonsuojeluhankkeiden käynnistäminen. Lisäksi panostetaan Suomi 100 vuotta -kampanjan yritysvarainhankintaan. Ylläpidetään toimivat suhteet yhteistyökumppaneihin ja hoidetaan yhteistyösopimuksissa sovitut asiat niin, että yhteistyökumppanien kuva liitosta luotettavana ja asiantuntevana kumppanina vahvistuu entisestään. Kannatusyrityskonseptia markkinoidaan näkyvästi liiton omissa viestintäkanavissa. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuudet konseptin laajempaan markkinointiin erikseen rajatulle yritysryhmälle (pienet yritykset, joille konseptista on selkeästi hyötyä). Juhlakauden lahjoituskampanjan viestintää tehostetaan ja materiaalista tuotetaan muutama erilainen vaihtoehto huomioiden yritysten erilaiset tarpeet. Tiivistetään yhteistyötä liiton kenttäväen kanssa ja etsitään myös paikallistoiminnan kautta potentiaalisia ideoita jalostettavaksi uusiksi hankkeiksi. 19
Kartoitetaan mahdollisuuksia osallistua LIFE - hankkeisiin. Suunnitellaan yrityksille kohdistettava varainhankintakampanja osana Luonnonsuojeluliiton laajempaa Suomi 100 vuotta -kampanjan teemaa. Yritysyhteistyön arviointia ja seurantaa tehdään jatkuvasti ympäri vuoden keskustelemalla avoimesti yritysten yhteyshenkilöiden kanssa. Seurataan kannatusyritysten määrän kasvua ja sen suhdetta toteutettuihin markkinointitoimenpiteisiin. Haastatellaan uudet kannatusyritykset. Juhlakauden lahjoituskampanjoinnin tuloksia verrataan aiempien vuosien (2014 2015) tuloksiin. LIFE-hankkeiden toteutuessa EU on asettanut omat tiukat vaatimuksensa hankkeiden seurantaa ja arviointia varten. Kerätään kentältä mahdollisesti tulleet hankeideat yhteen ja hyödynnetään saatu tieto syyskaudella erillisessä sessiossa (paikallistoimijat/asiantuntijat/varainhankinta/viestintä) jatkojalostettavaksi vähintään yhdeksi uudeksi yrityksille markkinoitavaksi hankkeeksi. Suomi 100 vuotta -varainhankintakampanjaan osallistuneet yritykset ja niiden tekemät lahjoitukset listataan ja analysoidaan kampanjan tulokset hyödynnettäväksi tulevien uusien kampanjoiden suunnittelussa. 3.5.6 Muu varainhankinta : Muuta varainhankintaa pyritään laajentamaan ja monipuolistamaan. Uutena työkaluna osallistavaan varainhankintaan järjestölle luotiin vuonna 2015 keräyssivu Jelpin palveluun, jossa tukijat voivat itse luoda omia keräyssivujaan. Keräyssivujen markkinointia laajennetaan. Tavoitteena on saada yksittäiset tukijat luomaan omia keräyksiään. Tavoitteen toteutumista seurataan luotujen keräysten sekä lahjoitusten määrällä. Toimintavuonna toteutetaan Suomen Luonto -lehden juhla-arpajaiset. Juhla-arpajaisten tavoitteena on tavoittaa 100 000 henkeä. Tuotto-odotus arvioidaan joka vuosi erikseen. Tavoitteen toteutumista seurataan tuotto-odotuksen toteutumisen mukaan sekä eri osoitelähteiden pull-prosenttien ja palautteen avulla. Testamenttilahjoittaminen liitolle on selkeässä nousussa, ja liitto panostaa tällä kasvavalla sektorilla hyvällä maulla tehtyyn markkinointiin verkkosivujen ja esitteen muodossa. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään erillinen tilaisuus testamenttilahjoittamisesta. Toimintaa arvioidaan ja seurataan muiden varainhankintatoimenpiteiden onnistumisella ja lahjoitusten kertymällä. 3.6. Tietotekniikka 20