Mänttä-Sassin. Äänitasomallinnus

Mänttä-Sassin Äänitasomallinnus 16.12.2015 Windcraft Oy Niemenkatu 73 15140 Lahti www.windcraft.fi

Sisällysluettelo 1 TAUSTAA...3 2 LENTOKENTTÄ...3 3 LENTOTOIMINTA...5 3.1 Lentopaikalle saapuvat/poistuvat lennot... 5 3.2 Laskukierroslento... 6 3.3 Lennokkitoiminta... 6 4 LENTOMÄÄRÄT...7 4.1 Jakautuma... 7 4.2 Mänttä-Sassin lentomäärät... 9 5 AÄNENTASON MALLINNUS...10 5.1 Ilma-alusten ryhmät... 11 5.1.1 Ryhma 1 (<100 hp moottorikoneet ja ultrat)............... 11 5.1.2 Ryhma 2 (100 hp 150 hp moottorikoneet)................ 12 5.1.3 Lennokit........................................... 13 6 LIIKENNEMÄÄRÄT...13 6.1 Ajallinen jakautuminen... 13 6.2 Suuntajakautuma... 15 6.3 Lentoreitit... 16 6.3.2 Saapuva/poistuva.................................... 16 6.3.3 Laskukierroslentäminen............................... 18 6.3.4 Mänttä-Sassin lentomäärät............................. 18 6.4 Lentoprofiilit... 19 7 TARKASTELU...23 7.1 Miten lentämisestä aiheutuva ääntä kuvataan... 23 7.2 Laskennoissa käytetyt suureet... 24 8 TULOKSET...25 8.1 Lentotoiminta 30 lentoa/vuorokausi... 25 8.1.1 Moottorilentotoiminta, päiväaika (07-22).................. 25 8.1.2 Lennokki lentotoiminta, päiväaikaan (07-22)............... 26 8.1.3 Kaikki lentotoiminnat yhteensä, päivällä (07-22)............ 27 8.1.4 Moottorilentotoiminta, yöaika (22-07).................... 28 8.2 50 lentoa / vuorokausi... 30 8.2.1 Kaikki lentotoiminnat yhteensä, päivällä (07-22)............ 30 8.3 80 lentoa / vuorokausi... 32 8.3.1 Kaikki lentotoiminnat yhteensä, päivällä (07-22)............ 32 8.4 100 lentoa / vuorokausi... 34 8.4.1 Kaikki lentotoiminnat yhteensä, päivällä (07-22)............ 34 8.4.2 Moottorilentotoiminta, yöaika (22-07).................... 35 8.5 120 lentoa / vuorokausi... 36 8.5.1 Kaikki lentotoiminnat yhteensä, päivällä (07-22)............ 36 8.5.2 Moottorilentotoiminta, yöaika (22-07).................... 37 8.6 150 lentoa / vuorokausi... 38 8.6.1 Kaikki lentotoiminnat yhteensä, päivällä (07-22)............ 38 sivu 2 (2)

1 TAUSTAA Tämä on uusi äänentasomallinnus suunnitteilla olevalle Mänttä-Sassin lentopaikalle. Ympäristöluvan ohjearvojen seuraamista varten tässä äänenpaineenmallinnuksessa selvitetään päiväajan keskiäänitasoa L Aeq(7-22) db(a) kuvaavien kynnysarvojen mukaisia alueita kentän lähistöllä. Lisäksi on mallinnettu yöajan keskiäänitasot. Nämä on mallinnettu lentomäärillä 30, 50, 80, 100, 120 ja 150 lentoa päivässä. Nämä vastaavat harrastelentopaikalla vuotuista lentomäärää 1893, 3154, 5047, 6309, 7570 ja 9463 lentoa vuodessa. Vertailuksi Helsinki-Malmin lentoasemalla tehtiin vuonna 2012 38000 operaatiota. Valtioneuvoston ohjearvot (993/1992) ovat olemassa keskiäänitasolle. Pysyvälle asutukselle keskiäänitason enimmäistasoksi on päivällä annettu 55 db(a) ja loma-asutusalueella se on päivällä 45 db(a). Yöajalle (22-07 paikallista aikaa) enimmäistaso on vanhoilla pysyvän asutuksen alueilla 50 db(a. Loma-asutusalueella enimmäistaso on yöllä 40 db(a). Sassi on vanhaa pysyvän asutuksen aluetta. Ohjeistusta ei ole hetkellisille enimmäisäänitasoille. Ns. ympäristödirektiivin (2002/49/EY) mukaan indikaattoriäänitasot tulee määrittää koko vuoden kaikkien päivien perusteella. Koko vuoden ajalle keskiarvoistetun liikenneaineiston pohjalta lasketut äänenpainearvot eivät kuitenkaan kuvaa hyvin harrasteilmailu lentokentän toiminnalle tyypillisen vuodenajoittain vaihtelevan liikenteen äänenpaineen leviämistä. Tämän takia tässä tarkastelussa on esitetty tarkastelu vilkkaan kesälauantain tilanteen mukaista äänitasoa, joka kuvaa tilastojen mukaan harrastelentopaikan toimintaa ympäristön kannalta reilummin. Raportti sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 01/2015 aineistoa. Käyttölisenssi 1 1.0-1.5.2012. 2 LENTOKENTTÄ Mänttä-Sassin lentopaikka sijaitsee Mänttä-Vilppula kaupungissa 2 km Mäntän taajaman keskustasta itään. Kenttä on alunperin rakennettu 1974. Kenttä poistettiin virallisten lentopaikkojen luettelosta 1982. Nyt samaa kenttää ollaan ottamassa uudelleen käyttöön. Lähin asutus on kiitoradan itäpään eteläpuolella osoitteessa Sassintie 76 noin 110 metriä kiitotiestä. Länsipäässä lähimmät rakennukset ovat teollisuustiloja, lähimmät asutukset ovat osoitteessa Santalankatu 23 noin 260 metrin päässä kiitotiestä. Lentopaikalla on yksi kiitotie: 07/25. Kiitotiet on nimetty kansainvälisen käytännön mukaisesti perustuen niiden magneettisen suunnan astelukuun, josta jätetään viimeinen numero pois. Kiitoradan pituus on noin 735 m, ja sen pidentämismahdollisuutta noin sadalla metrillä tutkitaan parhaillaan. Magneettinen variaatio on noin 9 astetta itään (2015 lopun tilanne): 1. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501 sivu 3 (39)

Kiitotien päiden koordinaatit ast min sek des asteina ast min sek des asteina 07 62 1 39,52 62,027644 24 40 27,39 24,657608 25 62 1 16 62,029350 24 39 22,26 24,672850 Ratojen tosi- ja magneettiset suunnat ovat: tosi suunta mag suunta 07 76,53 67,5 25 256,53 247,5 Lentopaikasta on luonnosteltu laskeutumiskarttaa, joka tullaan aikanaan julkaisemaan internetissä osoitteessa: www.lentopaikat.fi. Karttaa on käytetty mallinnuksen reittien pohjana: sivu 4 (39)

Lentopaikalla ei ole lennonjohtoa, vaan lentokoneiden päälliköt hoitavat porrastukset (se että lentokoneet eivät törmää toisiinsa) itsenäisesti. Koska lentopaikka on ns. valvomaton lentopaikka ei sen ympärillä ole erikseen perustettua lähi/lähestymisaluetta, eikä saapuvaa/lähtevää liikennettä ohjata minkään erityisen ilmoittautumispaikan kautta. Mänttä-Sassin lentopaikan lentoliikenne jakautuu kaikkiin suuntiin melko tasaisesti. Valvotuilla lentopaikoilla, joissa on lennonjohto, saapuva/lähtevä liikenne ohjataan yleensä tiettyjä reittejä kentälle/pois. Lentosääntöjen mukaisesti tiheään asutun alueen yläpuolella lentokorkeuden pitää olla vähintään 300 metriä (1000 jalkaa) maan pinnasta tai 300 metriä lähempänä olevan esteen yläpuolella. Karttaan merkitään Mäntän keskusta ja Savosenmäen hautausmaa alueiksi joiden yli lentämistä pitää välttää (meluvaimennusalueet). Samoin kentän laskukierroskuvio määritellään sijoittumaan kummallekin radalle eteläpuolelle kenttää, siten että 1 km länteen sijaitseva korkea piippu väistetään. Tämä ilmoitetaan lentopaikan tiedoissa lentäjille (em kartta), jolloin ne ovat myös vieraileville lentäjille tiedossa. Lentosäännöt edellyttävät lentäjää tutustumaan määränpään tietoihin ennen lentoa. Kuoreveden Hallin lentokenttä sijaitsee n 20 km päässä Mänttä-Sassi kentästä etelään. Hallin kenttä on valvottu lentokenttä ja sen ympärille on määritelty lennonjohdon toimialueeksi TMA ja CRT alueet. Mänttä-Sassin kenttä sijaitsee Hallin TMA (lähestymisalue) alapuolella. Hallin TMA:n alaraja on 2000 ft MSL (eli 600 m merenpinnan yläpuolella). Koska esteet (rakennusten tai puuston ylimmät kohdat) ovat Mäntän keskustassa noin 140 metrin korkeudella merenpinnasta, minimilentokorkeus keskustan yläpuolella on noin 440 metriä. Hallin lähialue (CRT) sijaitsee kentän eteläpuolella noin 6 km päässä kentästä. Hallin lähialue ulottuu maanpinnasta ylöspäin TMA rajaan asti. 3 LENTOTOIMINTA Ilma-alusten nousut ja laskut pyritään lentoturvallisuussyistä tekemään aina vastatuuleen. Ja useimmilla lentokoneilla on hyvin tiukat rajoituksen myötätuulilähtöihin. Tästä syystä vallitseva tuulen suunta määrää ensisijaisesti käytettävän kiitotien. Lentotoiminta lentokoneilla voidaan jakaa kahteen toisistaan poikkeavaan luokkaan: - lentopaikalle saapuviin/poistuviin lentoihin - laskukierroslentoihin. Lisäksi kentällä harrastetaan lennokkitoimintaa rajatulla alueella. Lentotoimintamuotojen erityispiirteitä on: 3.1 Lentopaikalle saapuvat/poistuvat lennot Saapuvan lentokoneen toimintaan voidaan vaikuttaa vain lentopaikan virallisella ohjeistuksella, joka on julkisesti saatavilla. Lentopaikasta julkaistaan lentopaikat.fi sivustolla laskukierroskartta, johon on merkitty noudatettavat laskeutumiskuviot ja korkeudet sekä ja mahdolliset meluvaimennusalueet ja mahdolliset lentorajoitukset. sivu 5 (39)

Tilastoa, mistä saapuvat lentokoneet tulevat ja mihin lähtevät lentokoneen ovat menossa ei ole. Lentopaikan lähistöllä ei ole sellaisia ilmatilarajoituksia, jotka aiheuttaisivat tähän tasaiseen jakautumaan merkittävä muutosta. Lähteviin lentokoneisiin pätevät samat käyttäytymismallit. Hallin lentoasema on etelässä 18 km päässä, mutta se on myös yksi lentojen kohde. Tässä mallinnuksessa liikenteen suunnat on arvioitu kohdistuvan tasaisesti neljään väli-ilmansuuntaantaa, koilliseen, kaakkoon, lounaaseen ja luoteeseen, kuhunkin 25%. 3.2 Laskukierroslento Lento, jossa ohjaaja suorittaa lentoonlähdön ja lentää sitten kentän kuvioiden mukaisesti samalle kiitoradalle laskuun. Tyypillisesti näitä kierroksia suoritetaan useita peräjälkeen. Tämä on tyypillinen lentäjän harjoituslento, jota jokainen lentäjä tekee, varsinkin jos lentämisessä on ollut taukoja. Näiden määrä oletataan olevan 10% kaikista lennoista. Kentällä on käytössä vasen kierros radalle 25 ja oikea kierros radalle 07. Vasen kierros = kaarrot vasempaan, oikea kierros = kaarrot oikeaan. 3.3 Lennokkitoiminta Lennokin lennätys tapahtuu alueella, joka on sovittu olevan kiitoradan länsipäässä olevalla asematasolla ja siitä 150 m säteellä, korkeudella melkein maanpinnasta sovittuu maksimikorkeuteen (500 m) asti. Lennon aikana koneella lennetään satunnaisesti ko. alueella ja lopuksi laskeudutaan. Sama kone voi lentää useamman kertaa päivässä. Lennokinlennättäjien kanssa on sovittu, että lennokkienlennätystä ei tapahdu samaan aikaan kun operoidaan oikealla lentokoneella, mutta samana päivänä voi olla sekä lennokkitoimintaa että toimintaa oikeilla lentokoneilla. Tässä mallinnuksessa kaikki koneet on oletettu olevan polttomoottorikoneita, joiden äänenpaineen taso on sama kuin Saksan viranomaisen sallima maksimiäänitaso. Tämä tietoisesti tehty valinta tuottaa tähän mallinnukseen todellisuutta suuremmat arvot, sillä ko on lennokkien joukossa varsin äänekäs moottori. Harrastajien joukossa sähkölennokit ovat vallanneet suosita. Sähkölennokin äänitaso on merkittävästi matalampi kuin polttomootorilennokin. Kahden Savikon lentopaikalla (EFNS) käytettävän lennokin äänitaso on mitattu ja niiden maksimiäänitaso oli 2,6 db(a) alle Saksan rajan. Huom: Logaritmiasteikosta johtuen jo 3 db ero tarkoittaa kaksinkertaista eroa äänenpaineen tasossa! Eli 2,6 db:n ero korvin kuunnellessa on jo lähes kaksinkertainen eli varsin merkitttävä. sivu 6 (39)

4 LENTOMÄÄRÄT 4.1 Jakautuma Ympäristödirektiivin mukaisesti kaikki lentotoiminta pitäisi jakaa tasan koko vuoden ajalle jokaiselle päivälle, mutta tällainen määritys ei anna toiminnan luonteen kannalta oikeaa kuvaa lentotoiminnasta aiheutuvista äänistä. Ympäristödirektiivi olettaa, että lentotoiminta olisi samanluonteista kuin liikennelentokentällä tapahtuva reittiliikenne, joka tapahtuu aikataulun mukaisesti vuoden ympäri, säästä riippumatta. Ympäristödirektiivin mukainen jakautuma tarkoittaisi, että Mänttä-Sassin jokaisella lentokoneella pitäisi lentää vuoden jokaisena 365 päivänä. Yksittäinen lento kestää tyypillisesti noin puoli tuntia. Tuollaiseen lähes 200:n lentotunnin vuosittaiseen lentomäärään yltää koko Suomessa vain harva harrastelentokone. Typillisesti vuodessa lennetään harrastelentokoneilla enintään 100 lentotuntia, joskin monella koneella lennetään vain noin 10-40 tuntia vuodessa. Siis lentokertojakin on vähemmän kuin ympäristödirektiivin ajatusmallin mukaan olisi. Mänttä-Sassin lentopaikkaa kotikenttänä mahdollisesti pitävien koneiden nykyiset lentomäärät yhteensä on arvoitu olevan noin 100-150 tuntia. Tässä harrastekentän äänitasomallinnuksessa on lentomäärää lähestytty seuraavasti: Koska Mänttä-Sassin lentotoiminta on harrastustoimintaa lisääntyy se hyvällä säällä ja vähenee huonolla säällä. Harrastajien vapaa-aikaa ei jakaudu tasaisesti. Monelle harrastajalle viikonloppuna on parempi mahdollisuus harrastaa lentämistä kuin arkipäivinä. Lentomäärien jakautumista varten on käytetty Räyskälän lentopaikan (Suomen vilkkain harrastelentopaikka) purjelentokoneiden hinauksista kerättyäjä tilastoja 1 ja voidaan myös olettaa, että muu harrastuslentäminen noudattaa riittävällä todennäköisyydellä samaa vuoden ja viikonsisäistä jakautumaa. Viikoittaiseen jakautumaan sään ei pitäisi vaikuttaa mitään, eli lentämisen mahdollistavan sään voidaan olettaa jakautuvan tasaisesti eri viikonpäivien suhteen. Räyskälän tilastojen (ohessa kuvassa vuoden 2008 jakautuma) mukaan lentotoiminta jakautui viikonpäiville seuraavasti: Maksimiarvoissa, keskiarvoissa ja mediaaneissa on kaikissa sama trendi; maanantai - torstai ovat hiljaisia, perjantaina ihmiset aktivoituvat, ja jos on hyvä sää he lentävät aktiivisesti. Perjantain keskiarvo on arkipäiviä korkeampi, mutta mediaani on alhaisempi, tulkittuna tämä tarkoittaa, että vähänkään huonompi lentosää ei innoita lentämään (koska vii- 1. Käytössä tilastot 2001-2014, yhteensä noin 52 000 lennon tiedot. sivu 7 (39)

konlopun kaksi päivää on tulossa), mutta jos sää on hyvä, niin silloin lennetään aktiivisesti. Sunnuntaina lennetään myös vähän huonommassakin lentosäässä (maksimi pienempi kuin lauantai, mutta mediaani korkeampi kuin arkipäivinä), todennäköisesti syystä, että seuraavana päivänä on arki jolloin työ estää harrastelentämisen. Koska harrastelentäminen ei perustu aikatauluihin, lentomääriä yksittäiselle päivälle ei voida ennustaa. Räyskälästä saatujen tilastojen (n=137) mukaan yhden vuoden lentomäärät päivää kohti jakautuivat seuraavasti: Kukin palkki on yhden päivän aikana lennettyjen lentojen määrä. Vuoden aikana siis lentoja oli vain 137 päivänä eli 228 päivänä ei lennetty yhtään lentoa! Helposti miellettävissä, kun ajattelee talven hiljaisia aikoja säästä/päivän pituudesta johtuen. Sekä kesällä sadepäivät, jolloin yleensä ei tapahtu yhtään lentoa. Eli huippupäiviä on vain muutama. Jäljempänä lasketut vuotuiset lentomäärät perustuvat tähän tilastoon. Laskenta päivä on tämän jakautuman kolmanneksi vilkkain päivä. Tämä yksi päivä vastaa vuotuisesta lentomäärästä 1,5852%. Tasan jakautunut vuotuinen lentomäärä olisi 1/365 eli 0,2740 % päivässä. Moottorikoneilla lentämiseen vuotuinen kuukausijakautuma näiden tilastojen perusteella on arvioitu seuraavanlaiseksi. sivu 8 (39)

tammi 1 % helmi 2 % maalis 4 % huhti 11 % touko 17 % kesä 20 % heinä 20 % elo 13 % syys 6 % loka 3 % marras 2 % joulu 1 % Tärkein jakautuman selittäjä on Suomen sääolot. Koska harrastelentäminen on näkölentosääntöjen (VFR) mukaista lentotoimintaa, siihen vaikuttavat: - valoisan ajan pituus, - pilvikorkeus, - sade ja muu ilmassa oleva näkyvyyttä heikentävä aines, - tuuliolosuhteet. Talvella joulukuussa (Mäntässä) päivän pituus on 6 tuntia ja kesällä (touko-heinäkuu) lentokelpoista valoisuutta on 24 tuntia. Säätilasto kertovat että marraskuusta - helmikuuhun lentokelpoista säätä (joka edellyttää riittävää pilvikorkeutta, riittävää näkyvyyttä) on niukasti. Useamman viikon kestävät täysin VFR lentokelvottomat sääjaksot ovat tavanomaisia. Tuulet eivät suoraan estä lentämistä, mutta kovat tuulet ovat harrastajille epämukavia, joten ne vähentävät harrastelentämistä. Syksy on kovien tuulien tyypillistä esiintymistä. 4.2 Mänttä-Sassin lentomäärät Mänttä-Sassin lentomäärät ovat puhtaasti ennusteita. Lentopaikalle arvoidaan sijoittuvan noin kuusi kevyttä lentokonetta. Jotka siis voidaan katso pitävän kenttää kotikenttänään. Kotikenttä lentokoneet vuodessa arviolta yhteensä 180 lentoa. Joista muualta saatujen tilastojen perusteella voidaan arvioida olevan vajaa puolet laskukierroslentoja ja puolet lentoja pois/takaisin. Vierailevia lentokoneita arvoidaan käyvän lentokaudessa noin 100 kpl. Nämä ovat yleensä kaikki lentoja kentälle/pois sieltä. Räyskälän tilastojen mukaisesti, jos vuotuinen kokonaislentomäärä jaetaan tilastojen mukaisella jakautumalla kuukausille ja sieltä vielä erikseen viikonpäiville edellä arvioitu 280 lentoa vuodessa tarkoittaisi kesän vilkkaalle lauantaille 2,9 lentoa päivässä. Tämä on kovin pieni määrä. sivu 9 (39)

Arvioidaan että kauniina kesälauantaina, kenttää kotikenttämän pitävät koneet käyvät muutaman kerran lentämässä ja kentällä vierailee ulkopuolelta saman verran koneita. Päästäisiin siis noin 24-30 lentoon päivässä. Tämä vastaisi vuotuista lentomäärää 1515-1890 lentoa. Käytetään mallinnuksessa seuraavia kokonaislentomääriä: 30, 50, 80, 100, 120, 150 lentoa päivässä. Näin saadaan kuva miten lentomäärät näkyvät äänitasorasituksessa. Koneryhmien välillä määrät jaetaan 60% ultraluokan koneille ja 40% R2 luokan koneille. Koneluokat, katso kohtaa 5.1. 5 AÄNENTASON MALLINNUS Äänen leviämismallinnus tehtiin Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen (FAA) ylläpitämällä INM (Integrated Noise Model) ohjelmistolla, sen versiolla 7.0c (Ohjelmistosta on olemassa myös versio 7.0d, mutta siinä on eroa versioon 7.0c vain raskaan liikenteen lentokonetiedoissa joten tällä asialla ei ole merkitystä tämän mallinnuksen lopputulokseen). Tämä ohjelmisto on sisällytetty nykyiseen AEDT ohjelmistoon. Ohjelmisto perustuu (kuten kaikki muutkin äänentasomallinnusohjelmat) ICAO circular 605-AN/1/25 normissa määriteltyihin menetelmiin. Ohjelman on myös European Civil Aviation Conference (ECAC) Doc 292 ohjeistuksen mukainen. INM ohjelmasta, katso: https://www.faa.gov/about/office_org/headquarters_offices/apl/research/ models/inm_model/ Lähdetietoina käytettiin ko ohjelman tietokannassa olevia lentokonemalleja, EASA:n tyyppihyksyntätietoja sekä EUROCONTROL in ylläpitämää äänitasotietokantaa, joka on osoitteessa http://www.aircraftnoisemodel.org. Äänitasonlaskennoissa käytetty laskenta-alueen koko on 10 km x 10 km ja lentopaikka on alueen keskellä. Laskentapisteiden lukumäärä oli yli 5 miljoonaa, tarkka määrä ei voi sanoa, koska laskenta tihentää laskentahilaa paikoissa jossa äänitason kenttä muuttuu nopeasti. Laskenta suoritettiin kiitoteiden korkeustasolla olevalle akustisesti pehmeälle pinnalle. Laskentamallissa ei otettu huomioon laskenta-alueen maanpinnan erilaisia ominaisuuksia, maastonmuodon vaihteluita tai lähialueiden rakennusten suojaus- tai heijastusvaikutuksia. Mänttä-Sassin maasto on hyvin tasainen (tässä mielessä), eikä maastossa ole muotoja, jotka aiheuttaisivat äänitason kannalta suojaus tai heijastusvaikutusta. Virhe on olematon. Suurin osa äänikuormasta syntyy lentokoneen ilmassa ollessa, ja käytetyt lentokoneet lentävät suurimman osan lennostaan yli 150 metrin korkeudessa. Merkittävät äänikuormat syntyvät lähelle lentorataa, joten lentokone on lähes aina, maasta katsottuna, varsin korkealla taivaalla. Ääni siis etenee maastopisteeseen pääosin tyhjää ilmaa myöten. Maaston muodot vaikuttavat hyvin vähän tähän äänikuormaan. Mäntän tapauksessa vain Mäntänvuoren etelärinne on paikka, jossa maaston muodon mukaanotolla voisi olla juuri havaittava merkitys, mutta vain tilanteessa, jossa laskukierros olisi järjestetty kokonaan kentän pohjoispuo- sivu 10 (39)

lelle. Nyt kun monestakin syystä molempien ratojen laskukierros on eteläpuolella kenttää, laskukierros kulkee Mäntänvuoren etelärinteen päältä. Joten maastolla ei ole merkitystä sen alueen äänitasomallinnukseen. 5.1 Ilma-alusten ryhmät Tätä äänentasomallinnusta varten Mänttä-Sassin lentokoneet jaettiin seuraaviin ryhmiin: - Ryhma 1 (<100 hp moottorikoneet ja ultrat) - Ryhma 2 (100 hp 150 hp moottorikoneet) - RC lennokit Näiden koneiden äänenpainearvoiksi otettiin (ryhmän sisällä) sama edustava äänitaso tieto ja koneiden suorituskyvyn mukainen lentoprofiili määriteltiin käytössä olevan tiedon mukaisesti edustamaan todellisuutta. 5.1.1 Ryhma 1 (<100 hp moottorikoneet ja ultrat) Ryhmän tunnus on moottori joka on Rotax 912 sarjan lentokonemoottori. Yleensä kolmilapaisen potkurin pyörimisnopeus on lentoonlähdössä noin 2200 kierrosta minuutissa (rpm). Moottorin ja potkurin välissä on alennusvaihteisto ja äänitiedoissa oleva tehoasetus (thrust sett) on moottorin kierrosluku. Tunnistekuvia Suomen ilma-alusrekisterissä olevista tämän ryhmän lentokoneista: sivu 11 (39)

Tämän ryhmän äänenpainetieto on EASA tiedostoista otettuna näiden meluisammasta päästä. Noise levels (db) noise Thrust dist (ft) type Op mode setti 200 400 630 1000 2000 4000 6300 10000 16000 25000 LAMAX - 3 346 -A LAMAX Approach 3 346 58,0 51,6 47,3 42,8 35,8 28,3 23,2 17,8 12,2 7,0 LAMAX - 3 569 -A LAMAX Approach 3 569 59,2 52,8 48,5 44,0 37,0 29,5 24,3 18,8 13,0 7,7 LAMAX - 4 015 -A LAMAX Approach 4 015 63,2 56,7 52,3 47,7 40,4 32,4 26,9 21,1 15,0 9,1 LAMAX - 4 796 -D LAMAX Depart 4 796 70,9 64,2 59,7 55,0 47,3 39,0 33,3 27,2 20,8 14,2 LAMAX - 4 796 -X LAMAX Level 4 796 70,9 64,2 59,7 55,0 47,3 39,0 33,3 27,2 20,8 14,2 LAMAX - 5 448 -D LAMAX Depart 5 448 78,4 71,8 67,2 62,3 54,6 46,2 40,5 34,2 27,2 19,8 LAMAX - 5 503 -X LAMAX Level 5 503 74,6 68,0 63,4 58,6 50,9 42,7 37,0 30,9 24,1 17,1 LAMAX - 5 800 -D LAMAX Depart 5 800 79,9 73,2 68,6 63,7 55,8 47,3 41,3 34,9 27,8 20,4 LAMAX - 5 800 - X LAMAX Level 5 800 79,9 73,2 68,6 63,7 55,8 47,3 41,3 34,9 27,8 20,4 Tämä on Mänttä-Sassia kotipaikkanaan pitävien koneiden enemmistö. 5.1.2 Ryhma 2 (100 hp 150 hp moottorikoneet) Tämä ryhmä koostuu kaksi-nelipaikkaisista lentokoneista, joiden moottori on yleensä nelisylinterinen ilmajäähdytteinen lentokonemoottori. Potkuri on yleensä kaksilapainen ja lentoonlähdössä se pyörii noin 2400 rpm. Tunnistekuvia Suomen ilma-alusrekisterissä olevista tämän ryhmän lentokoneista: Tässä analyysissä käytettiin C152 (O-235) lentokoneen (kuvista vasen ylin) meluarvoja, joka on joukosta yleisin ja edustava hieman keskiarvoa meluisampi konetyyppi.: Noise levels (db) noise Thrust dist (ft) type Op mode setti 200 400 630 1000 2000 4000 6300 10000 16000 25000 LAMAX - 1500 -A LAMAX Approach 1 500 62,0 55,6 51,3 46,8 39,8 32,3 27,2 21,8 16,2 11,0 LAMAX - 1600 -A LAMAX Approach 1 600 63,2 56,8 52,5 48,0 41,0 33,5 28,3 22,8 17,0 11,7 LAMAX - 1800 -A LAMAX Approach 1 800 67,2 60,7 56,3 51,7 44,4 36,4 30,9 25,1 19,0 13,1 LAMAX - 2150 -D LAMAX Depart 2 150 74,9 68,2 63,7 59,0 51,3 43,0 37,3 31,2 24,8 18,2 LAMAX - 2150 -X LAMAX Level 2 150 74,9 68,2 63,7 59,0 51,3 43,0 37,3 31,2 24,8 18,2 LAMAX - 2442 -D LAMAX Depart 2 442 82,4 75,8 71,2 66,3 58,6 50,2 44,5 38,2 31,2 23,8 LAMAX - 2467 -X LAMAX Level 2 467 78,6 72,0 67,4 62,6 54,9 46,7 41,0 34,9 28,1 21,1 LAMAX - 2600 -D LAMAX Depart 2 600 83,9 77,2 72,6 67,7 59,8 51,3 45,3 38,9 31,8 24,4 LAMAX - 2600 - X LAMAX Level 2 600 83,9 77,2 72,6 67,7 59,8 51,3 45,3 38,9 31,8 24,4 sivu 12 (39)

5.1.3 Lennokit Lennokkitoiminnan lennokkien äänitasot määriteltiin siten, että Saksassa määrätty lennokkien äänenpaineen maksimiarvo lähteestä: Lärmvorschrift für Luftfahrzeuge (LVL) Abschnitt 9: Flugmodelle, NFL II 70/04 Vom 1.08.2004. Noise levels (db) noise Thrust setti dist (ft) vasen ikkuna type Op mode 200 400 630 1000 2000 4000 6300 10000 16000 25000 LAMAX - 58 -A LAMAX Approach 58 60,4 54,0 49,7 45,2 38,2 30,7 25,6 20,2 14,6 9,0 LAMAX - 61 -A LAMAX Approach 61 61,6 55,2 50,9 46,4 39,4 31,9 26,7 21,2 15,4 10,1 LAMAX - 70 -A LAMAX Approach 70 65,6 59,1 54,7 50,1 42,8 34,8 29,3 23,5 17,3 11,4 LAMAX - 83 -D LAMAX Depart 83 67,5 60,8 56,3 51,6 43,9 35,6 29,9 23,8 17,4 11,5 LAMAX - 83 -X LAMAX Level 83 67,5 60,8 56,3 51,6 43,9 35,6 29,9 23,8 17,4 10,8 LAMAX - 95 -D LAMAX Depart 95 75,0 68,4 63,8 58,9 51,2 42,8 37,1 30,8 23,8 16,4 LAMAX - 94 -X LAMAX Level 94 71,2 64,6 60,0 55,2 47,5 39,3 33,6 27,5 20,7 13,7 LAMAX - 100 -D LAMAX Depart 100 76,5 69,8 65,2 60,3 52,4 43,9 37,9 31,5 24,4 17,0 LAMAX - 100 - X LAMAX Level 100 76,5 69,8 65,2 60,3 52,4 43,9 37,9 31,5 24,4 17,0 Savikon (EFNS) kentällä toimivista lennokeista kaksi on mitattu, ja näiden äänitasot olivat noin 3 db(a) hiljaisemmat kuin em. normi sallisi. Tästä voi jo huomata, että lennokki, vaikka otettuna näin noin 3 db äänekkäämpänä, on merkittävästi hiljaisempi kuin ryhmän 1 lentokoneet. Lisäksi lennokit toimivat hyvin rajoitetulla alueella verrattuna lentokoneisiin. 6 LIIKENNEMÄÄRÄT 6.1 Ajallinen jakautuminen Harrasteilmailu tapahtuu näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti ja päivällä. Tämä tarkoittaa, että pilvikorkeus on riittävä ja näkyvyys riittävä. Suomessa talvikausi on lentämisen kannalta hyvin hiljaista aikaa eli harrasteilmailu keskittyy kesäkauteen. Syitä ovat sää ja aurinko. Keskitalvella lentämiselle soveltuvaa valoisuutta on vain noin 5 tuntia ja osin lyhyestä valoisuudesta johtuen sää on usein niin huono, ettei VFR lentäminen onnistu kuin hyvin harvoin. Lentosääntöjen määritelmä yöstä on aika, jolloin auringon keskipiste on alempana kuin 6 astetta horisontin alapuolella, tämä yö (joka estää lentämisen) on eri määritelmä kuin äänenpaineen raja-arvoissa mainittu yö. Ympäristödirektiivin mukainen aikajakautuma päivän tasolla on jaettu kolmeen aikasiivuun; D, E ja N. D (day) aikajakso on paikallista aikaa 7 19, E (evening) on paikallista aikaa 19 22 ja N (night) on paikallista aikaa 22-07. Näihin aikasiivuihin ko. direktiivissä on erilaiset painoitukset. Illalla (ja yöllä) lentäminen lasketaan äänitaso rasituksena suuremmaksi kuin päivällä lentäminen. Yön aikamääritelmä on sama kuin Valtioneuvoston ohjearvoissa käytetty. Liikenne yöllä (22-07) on joka tapauksessa vähäistä (vuodenaikoina, jolloin vallitsee pimeys, lentosäännöt eivät salli edes sitä), niin liikenne on keskitetty tässä mallinnuksessa D ja E aikajaksoihin. E ja N jaksot ovat edes osittain käytännöllisiä vain kesäisin valoisuuden takia. Lentosääntöjen takia illan N jakson alussa (eli heti kello 22 jälkeen) lentäminen on sallittu vain 22.4-21.8 välisenä aikana. Aamun N jakso on kielletty lokakuun 7 ja helmikuun 23 välisenä aikana. Lentäminen illalla rajoittuu yön alkamisen takia siten että koko E jakso on käytössä huhtikuun 26 päivän ja elokuun 20 päivän välille. sivu 13 (39)

Lentosääntöjen yön määritelmä on hämärän päättymisestä illalla sen alkamiseen aamulla. Sinä aikana päivä VFR toiminta on kielletty. Ja Mänttä-Sassi tulee olemaan vain päivä-vfr hyväksytty. Yö toiminta edellyttäisi kenttävaloja ja jonkunasteista lennonjohtoa. Myöskin kentän este rajoitukset (lähialueen) olisivat tiukemmat. Seuraava kaavio esittää auringon nousu ja laskuajat paikallista aikaa Mäntässä sekä hämärän alku ja päättymishetket. N jakson lentomäärät on määritelty siten että 30 operaation päivässä tasolla, yöjaksolle osuu yksi (1) lento-operaatio (3,33%). Tämä lähinnä sitä mahdollisuutta varten, että jos sää on huonontumassa päivän aikana, lentäjä voi lähteä aikaisin aamulla matkalennolle (säätä väistäen). Tällöin koko päivän äänikuorma on joka tapauksessa matalahko, koska sää todennäköisesti estää lentämisen päivän aikana. Iltajakson (19-22) lentäminen on arvioitu olevan 20% kokonaislentomäärästä. Tämä on tarkoituksellisesti yläkanttiin arvioitu. Mänttä-Sassin toiminta ajoittuu lähinnä D jaksolle. Käytetty aikajaksotus on arvioitu seuraavaksi: D 76,67 % E 20 % N 3,33 % Lennokkitoiminta on mallissa oletettu tapahtuvan pelkästää päiväaikana ja iltaaikana samalla ajatuksella kuin moottorilentäminen, eli iltatoiminta 20% koko ajasta ja loput päivällä. Lennokkitoiminnassa ei ole samanlaista säätarvetta kuin sivu 14 (39)

moottorilentotoiminnassa, joten yö jakso ei ole käytännöllinen missään muodossa. Koko aikajaksoitus siis: D 80 % E 20 % N 0 % Lennokkitoiminta ei kuitenkaan pysty tapahtumaan samalla hetkellä kuin lentokoneiden lentäminen. Lennokit varaavat lennätyspaikan, jolloin samassa kohtaa ei ole suotavaa lentää lentokoneilla. Kun lentokoneiden päivittäinen lentomäärä kasvaa, ajankohdat jolloin lennokeilla voisi lentää vähenevät. Oletus on että molempien lentomäärät eivät voi tästä syysta kasvaa. Sentakia myöhemmin esitetyissä mallinnuksissa lentokoneiden lentomäärien kasvaessa, lennokkien lentomäärät pysyvät samana. Oikeastaan niitä pitäivi vähentää, mutta pitämällä ne samana, äänitasoja ei ainakaan aliarvioida (lennokit ovat hiljaisempia kuin moottorikoneet). 6.2 Suuntajakautuma Ilma-aluksen päällikkö valitsee lasku- tai starttisuunnan aina vastatuuleen, jos muut syyt eivät pakota valitsemaan toisin. Useimmilla lentokoneilla myös myötätuuleen startti/lasku on yksiselitteisesti kielletty. Tämän takia liikenteen jakautuma eri kiitoradoille voidaan arvioida erittäin hyvin tuulitietojen perusteella. Suomen tuuliatlaksen 1 tietojen perusteella Mänttä- Sassin matalalla tuulen suuntajakautuma on oheinen. Kuvassa on koko vuoden jakautuma. Asteikko on suhteellinen prosenttijakautuma 30 asteen suuntasektorein. Tuulet ovat pääosin lounaan suunnasta. Lähellä sijaitsevan Hallin lennonjohtaja on arvioinut Hallin kentän kiitoratojen käyttösuhteen olevan; kiitorata 08 / 30% ja kiitorata 26 / 70%. Mutta Halli on ympärivuotisesti käytetty, Mänttä-Sassi on voimakkaasti kesäkenttä. Tuulitiedoista havaitaan, että tuulien suunnissa talvella tuulet ovat lounaasta, kesällä ei niinkään. Oheisessa tuulijakautuma kuukausittain Mäntässä: 1. http://www.tuuliatlas.fi/ sivu 15 (39)

Kun Mäntän tuulen jaetaan kentän käyttöasteen mukaisesti kuukausille, saadaan tuulet kentänä käyttöasteen mukaisesti painotettuna. Ohessa tuulen suunnat täten painotettuina. Tällöin voidaan arvioida kiitoratojen käyttöastetta painotettujen tuulensuuntien mukaisesti. Tämän tuulitiedon perusteella eri ratojen käyttöaste: rata Tämä on hyvin linjassa Hallin lennonjohtajalta saadun arvion kanssa, ottaen huomioon Hallin suurempi käyttöaste talvella. Lennokkitoiminta tapahtuu radan keskeltä 150 m säteellä ja tuulensuunnalla ei ole tähän vaikutusta. 6.3 Lentoreitit Laskennassa käytetyt lentoreitit on tehty laskeutumiskartaan tulevan ohjeistuksen mukaisesti ja ovat: 6.3.2 Saapuva/poistuva käyttöaste 07 40 % 25 60 % Karttaan piirretty saapuvat lentoreitit yllä määritellyistä suunnista ja miten lentäjä liittyy laskukierroskuvioon. Karttapohjat Maanmittauslaitoksen avoimesta aineista. sivu 16 (39)

Saapuvien lentojen reitit; sininen reitti on kiitoradalle 25 ja vihreä kiitoradalle 07., Lähtevän liikenteen reitit ovat vastaavasti. Sininen reitti on kiitoradalta 25 ja vihreä kiitoradalta 07: sivu 17 (39)

6.3.3 Laskukierroslentäminen Suoritetaan laskeutumiskartan mukaisesti vasemmalla kaarrolla radalle 25 ja oikealla kaarrolla radalle 07. 6.3.4 Mänttä-Sassin lentomäärät Lentomäärät olivat aiemmin määritellysti pienin arvo 30 lentoa / pv. Kun tämä jaetaan kiitoradoille / koneryhmille / kellonajoille saadaan seuraava jakautuma (lentoa päivässä per ) Yhteensä lennot: rata 07 25 40 % 66 % 9,200 13,801 D (klo 07-19) 2,400 3,600 E (klo 19-22) 0,400 0,599 N (klo 22-07) Laskukierroslentäminen oli arvioitu 10% kaikesta. Ultraryhmä R1 60%, R2 ryhmä 40%. Lähtösuunnat, joita oli neljä, lentomäärät kuhunkin tasan jakautuen. sivu 18 (39)

Yhdistettynä lentomäärät eri reiteille ovat ultrat R1 Muut lentomäärät ovat samalla suhteella jaettu eri lajeihin/suuntiin/ aikoihin. Tämä antaa laskennallisesti oikean keskimääräisen kuvan äänikuormasta ympäristön kannalta. Lennokkitoiminnan toimintamäärät ovat: - normaali soolo lennätys 4 kpl á 6 min / päivä. 6.4 Lentoprofiilit Lento laji/suunta 07 25 laskukierros 0,552 0,828 D matkalennot neljään eri suuntan kukin 0,144 0,216 E 0,024 0,036 N 1,242 1,863 D 0,324 0,486 E 0,054 0,081 N R2 laskukierros 0,368 0,552 D matkalennot neljään eri suuntan kukin 0,096 0,144 E 0,016 0,024 N 0,828 1,242 D 0,216 0,324 E 0,036 0,054 N Lentoprofiili tarkoittaa lentokoneen lentorataa siten kuin se todellisuudessa rakentuu. Taulukoissa (alla) on mallinnuksen koneiden lentoprofiilit. Matka lasketaan kiitotien alkupäästä edellä esitettyjä reittejä myöten. Korkeus, nopeus ja tehoasetus ko pisteessä ovat taulukon mukaiset. Jolloin aika ko kohtaan määräytyy näistä. Op mode on sama moodi kuin mitä äänitasotaulukoissa ( 5.1.1 Ryhma 1 (<100 hp moottorikoneet ja ultrat), 5.1.2 Ryhma 2 (100 hp 150 hp moottorikoneet) ja 5.1.3 Lennokit ) on käytetty. Ultrat, lentoonlähtö (DEP) profiili: matka reitillä [m] korkeus [m] nopeus [km/h] tehoasetus [rpm] op mode 0 0 20 3000 depart 200 0 95 5000 depart 450 8 115 5400 depart 600 18,5 125 5400 depart 840 37,7 130 5400 depart 1700 113,6 130 5400 depart sivu 19 (39)

2182 150 140 5400 depart 3620 226,3 150 5300 depart 6180 268,4 160 5200 depart 13870 271,4 160 5200 depart Lentorata graafina olisi: Profiili ei ole lentokoneen äärirajoilla, vaan loivahko profiili. Käytännössä lentäjien profiili on jyrkempi, eli koneella noustaa jyrkemmin. Nousuprofiili maaston mukaisesti on todellisuudessa tyynellä kuvan mukainen: sivu 20 (39)

Ja kiitotieltä 07 : R2, lentoonlähtö (DEP) profiili: matka reitillä [m] korkeus [m] nopeus [km/h] tehoasetus [rpm] op mode 0 0 20 2600 depart 150 0 95 2600 depart 433 10 115 2550 depart 600 20 125 2500 depart 1080 46,7 130 2500 depart 2300 117,9 140 2500 depart 3000 157 140 2400 depart 4700 222,9 150 2400 depart 7010 257,3 160 2400 depart 12110 262,7 160 2400 depart Ultrat, laskeutumis (APP) profiili: matka reitillä [m] korkeus [m] nopeus [km/h] tehoasetus [rpm] op mode -12730 295 160 4800 Approach -5820 265,5 160 4600 Approach -3700 204,9 140 4200 Approach -2520 150 120 4000 Approach -980 61,5 115 3900 Approach sivu 21 (39)

-450 30 110 3900 Approach -240 15 105 3500 Approach 0 0 95 3000 Approach 50 0 70 2500 Approach 200 0 20 2500 Approach R2, laskeutumis (APP) profiili: matka reitillä [m] korkeus [m] nopeus [km/h] tehoasetus [rpm] op mode -12000 295 160 2400 Approach -5700 295 160 2200 Approach -4110 233 140 2100 Approach -2190 150 130 2000 Approach -890 60 120 1900 Approach -450 30 115 1800 Approach -240 15 110 1700 Approach 0 5 100 1700 Approach 50 0 70 1000 Approach 200 0 20 1000 Approach Laskukierrosten profiili on ultrilla: matka reitillä [m] korkeus [m] nopeus [km/h] tehoasetus [rpm] op mode -3500 260 140 4800 depart -2930 255 140 4600 depart -2220 213 120 4200 depart -1410 147 120 3900 Approach -250 15 110 3500 Approach 0 0 80 3000 Approach 125 0 70 5000 Approach 270 8 90 5400 depart 1930 129 110 5400 depart 3440 235 110 5200 depart 3910 255 140 4900 depart 4290 260 140 4800 depart Rivit luetaan siten, että rivi, jolla matka on 0 m, on läpilaskun kosketuskohta. Etäisyys on kosketuksesta eteenpäin ja taaksepäin. Laskukierroksen se osa, joka on enemmän kuin 4290 m radan alusta ja vähemmän kuin 3500 m kosketuksesta lennetään ensimmäisen/viimeisen rivin arvoilla (jotka ovat samat). Lennokeilla käytetty profiili on yksinkertainen profiili, jossa koko korkeusalue käytetään tasapuolisesti hyväksi. sivu 22 (39)

7 TARKASTELU 7.1 Miten lentämisestä aiheutuva ääntä kuvataan Ilma-aluksen aiheuttama ääni on lyhytkestoinen, ilma-aluksen nopeus on vähimmilläänkin noin 30 m/s (108 km/h) jolloin ohilentävä lentokone on edes kohtuu lähellä (< 1 km) noin minuutin ajan. Harrastuskäytössä olevien lentokoneiden ääni muodostuu potkuriäänestä ja moottorin äänestä (pakoäänestä). Moottorin ääni on samantapainen laajakaistainen ääni, kuin esimerkiksi autoista kuuluu. Potkuriääni taas koostuu kapeista yhden taajuuden äänikomponenteista. Yleensä kovimman äänen taajuus on suoraan laskettavissa potkurin kierrosnopeudesta ja lapojen määrästä. Ultrakevyt luokan koneilla tämä primääriäänen taajuus on n. 105 Hz ja suurempien harrastelentokoneiden n. 83 Hz. Potkurilentokoneen ääni on siis helposti tunnistettavissa voimakkaankin taustaäänen seasta. Oheinen kuva 1 esittää kahden yksimoottorisen potkurikoneen äänen taajuusjakautumaa. Ääni on laajakaistaista, vaikkakin tunnistettavaa potkurikomponenttien takia. Yksittäisen lennon äänen enimmäistaso Lmax eli sen suurin hetkellinen äänitason yleensä vaikuttaa siihen, miten havaittava ohilento koetaan. Myös ohilennon nopeus vaikuttaa ihmisen kokeman äänen haitallisuuden arvioon. Nopeasti nouseva / laskeva ääni koetaan ärsyttävämpänä kuin hitaasti nouseva/laskeva ääni, vaikka enimmäistaso olisi sama. Vaihtelevan lentotoiminnan aiheuttaman äänen kuvaamiseen käytetään suuretta, joka yhdistää äänitapahtumien hetkellisen tason ja tapahtumien lukumäärän. Koko vuorokauden lentojen yhteensä muodostama äänienergia kuvaa äänitason kokonaismäärää. Tätä äänitasoa kutsutaan keskiäänitasoksi Leq (ekvivalenttitaso). Jos koko tarkastelujakson ajan olisi tarkastelupaikalla jatkuvasti havaittavissa keskiäänitason osoittama äänen voimakkuus, olisi sen akustinen energia sama kuin kaikkien erillisten tapahtumien yhteensä. Keskiäänitasoa käytetään yleisesti kuvaamaan ympäristön äänitason suuruutta. Käytännössä havaittava äänitaso vaihtelee koko ajan ilma-alusten kohdalla erityisen selvästi, sillä 1. http://www.lightspeedaviation.com/content/lightspeedaviation/custompages/anr-101-a-tutorial-on-active-noise- Reduction/Section-3-Airplane-Issues.htm sivu 23 (39)

tapahtumien esiintyminen voi olla harva ja tapahtuminen välillä ilma-alusten aiheuttamaa ääntä ei esiinny lainkaan. Keskiäänitaso eri paikoissa voidaan laskea, kun tiedetään erityyppisten ilmaalusten äänitasot ja lentojen määrä. Lisäksi tarvitaan tiedot lentoreiteistä ja niiden hajonnasta sekä tiedot lentoprofiileista (korkeus, nopeus, moottorin tehoasetus). Keskiäänitaso voidaan esittää karttapohjalla käyräesityksenä, jolloin voidaan kuvata kokonaisäänitilannetta laajallakin maantieteellisellä alueella. Kartasta saadaan myös vertailu varten kätevä pinta-ala tieto. Eli kuinka suurella pinta-alalla tietty keskiäänitaso ylittyy. 7.2 Laskennoissa käytetyt suureet Tämän selvityksen tuloksissa esitetyt suuret ovat päivä-ajan (klo 7-22) keskiäänitaso LAeq (7-22) ns. päivä-ilta-yöäänitaso, josta käytetään lyhennettä LDEN (DEN - Day - Evening -Night). LDEN on vuorokauden ajalla painotettu äänen keskiäänitaso, jossa ilta-ajan klo 19-22 äänitapahtumia on painotettu +5 db ja yöajan klo 22-07 äänitapahtumia on painotettu +10 db. Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 993/1992) ohjearvot eivät sisällä painotusta, joten tämän raportin äänitasot (verrattuna ohjearvoihin) ovat illan ja yön osalta varovaiseen suuntaan yliarvioitu. Käytännössä painotus +5 db merkitsee ko. ajanjakson liikennemäärän kertomista kertoimella 3,16 ja painotus +10 db ajanjakson liikennemäärän kertomista kertoimella 10. LDEN-äänitasosuure on vakiintunut käytettäväksi Suomessa arvioitaessa ympäristön äänitasoja ja sen vaikutusta maankäyttöön. Ilma-alusten aiheuttamaa äänitasoa LDEN 55 db pidetään yleisesti maankäytön suunnittelun kannalta ohjaavana arvona asutuksen sijoittamisessa (Ympäristöministeriö 2001). Hetkelliselle äänitasolle LAmax ei ole annettu ohjearvoja. Yleiset ympäristön äänitason ohjearvot on valtioneuvoston päätöksen (Vnp 993/1992) mukaisesti annettu erikseen päivä- ja yöajan (painottamattomalle) keskiäänitasolle LAeq. LDEN on vuonna 2002 julkaistun EU:n ympäristödirektiiviin (2002/49/EY) mukainen äänitasoindikaattori (ajalle 07-22). Direktiivin mukaan indikaattoriäänitasot tulee määrittää vuoden kaikkien päivien keskiäänitasona. Koska harrasteilmailu lentokentän toiminta painottuu kesäaikaan ja päiväaikaan, direktiivin mukainen vuositarkastelu antaa epärealistisen lievän kuvan lentopaikan toiminnan vaikutuksista. Tässä raportissa on siksi tarkasteltu laskennallisen yhden päivän tilannetta. Mahdollisten hyvin satunnaisten yöaikaisten operaatioiden vaikutus päiväaikaiseen verhokäyrään ei vaikuta mitään (päiväaika on aikarajoitettu välille 07-22). Yöaikaisen keskiäänitason eli suureen LAeq (22-7) mukaiset verhokäyrät on laskettu erikseen. sivu 24 (39)

8 TULOKSET 8.1 Lentotoiminta 30 lentoa/vuorokausi 8.1.1 Moottorilentotoiminta, päiväaika (07-22) Lentopaikan liikenne keskittyy kesäkauteen. Nämä tulokset on laskettu päivälentomäärän mukaisesti, kuten edellä on esitetty. Tulos on lentomäärälle 30 lentoa/päivä edellä esitetyllä jakautumalla (jossa ei ole yöajan lentoja). Tässä ei ole lennokkitoimintaa. Lentojen aiheuttama keskimääräinen äänitasokuorma L Aeq(7-22) laskennallisen tasoituksella. sivu 25 (39)

Käytetty asteikko on aina kuvan vasemmassa alakulmassa. Huomattakoon, että päivä ajan kynnysarvo 55 db(a) ylittyy vain kiitotien sisällä olevalla alueella (tumma vihreä). Alue, jolla L Aeq(7-22) 40 db raja ylittyy on vaalean sininen. Pinta-alaltaan se on 0,71 sqmi = 244 hehtaaria (huomaa, että ohjelman käyttää merimailia yksikkönä, joten asteikon yhteydessä olevat luvut ovat neliömaileja). Alue, jolla L Aeq(7-22) 45 db raja ylittyy on tummemman sininen. Pinta-alaltaan se on 0,20 sqmi = 69 hehtaaria. L Aeq(7-22) 50 db raja-arvo ylittyy kun väri muuttuu vaalean vihreäksi. Pinta-ala on 17 hehtaaria. L Aeq(7-22) 55 db raja-arvo ylittyy kun väri muuttuu vaalean vihreäksi. Pinta-ala on 3 hehtaaria. 8.1.2 Lennokki lentotoiminta, päiväaikaan (07-22) Käytetty lennokkitoiminta määrä on 4 lentoa kuten edellä kuvattu jakautuneena päiväaikaan (07-19) 80% ja iltaan (19-22) 20%. L Aeq(7-22) 50 db(a) on varsin pieni alue. Huomattavaa on että vaikka lennokkitoiminta yksistään aiheuttaa pienen äänikuorman, niin tässä kokonaisuudessa se vaikuttaa seuraavasti: Yhdistetyssä äänitaso laskennassa L Aeq(7-22) 55 db(a) alueen pinta-ala kasvaa 30% lennokkitoiminnan vaikutuksesta. sivu 26 (39)

8.1.3 Kaikki lentotoiminnat yhteensä, päivällä (07-22) Lennokkitoiminta (4 lentoa) ja moottorilentoiminta (30 lentoa/päivä), yhdessä aiheuttavat seuraavalaisen äänitasokuorman päiväaikaan: L Aeq(7-22) 55 db(a) alue on uloin vaalean sininen alue. Pinta-alaltaan se on 0,01 sqmi = 3 hehtaaria (huomaa, että ohjelman käyttää merimailia yksikköä, joten asteikon yhteydessä olevat luvut ovat neliomaileja). Alue on käytännössä kokonaan kiitoratalaueen sisällä. sivu 27 (39)

8.1.4 Moottorilentotoiminta, yöaika (22-07) Lentopaikan liikenne keskittyy kesäkauteen. Seuraavat tulokset on laskettu yöajalle, kuten edellä on esitetty. Tulos on kokonais lentomäärälle 30 lentoa/ päivä edellä esitetyllä jakautumalla, joista tässä on vain yöajan osuus. Tämä on perusteltu, koska päiväajan äänitaso rajakuorma 55 db on ajalle 07-22 ja yöajan rajaarvo 50 db on ajalle 22-07. Käytetty asteikko on aina kuvan vasemmassa alakulmassa. Lentojen aiheuttama keskimääräinen äänitasokuorma L Aeq(22-07) laskennallisen tasoituksella. Alue, jolla L Aeq(22-07) 50 db raja ylittyy on vaalean sininen. Pinta-alaltaan se on 0,02 sqmi = 7 hehtaaria (huomaa, että ohjelman käyttää merimailia yksikköä, joten asteikon yhteydessä olevat luvut ovat neliomaileja). sivu 28 (39)

Vaikka siis yöaikana on yksi lento-operaatio per 30 lentoa, eli tässä 30 lentoa/ päivä tapauksessa yöllä tapahtuu 1 lentoa, niin sen painotus on yöaikaan +10 kertainen kuten kohdassa 7.2 Laskennoissa käytetyt suureet sivulla 24 on esitetty. Josta syystä yöajan äänitasokuorma ei ole mitätön. Ohjeraja-arvo yöaikaan on 50 db(a). Tämä vajaa yksi yöaikaan (käytännössä aamulla ennen kello 7:ää) tapahtuva lento on rasittavampi kuin kaikki päivän aikaan tapahtuvat lennot yhteensä. Tällaisia yöaikaisia lentoja ei normaalisti ole. Yöaikana tapahtuvat lennot johtuvat pääsääntöisesti poikkeustilanteesta, esim. huonon sään vuoksi ei ole voitu lentää aikaisemmin Mänttä-Sassin kentälle eli on jouduttu odottamaan sään paranemista jne. Illalla lento on yleensä saapuva lento, jonka äänipaine on selkeästi lentoonlähtöä pienempi. sivu 29 (39)

8.2 50 lentoa / vuorokausi 8.2.1 Kaikki lentotoiminnat yhteensä, päivällä (07-22) Äänitason kuorma lentomäärällä: - moottorikoneet 50 lentoa/päivä - lennokit 4 lentoa / päivä Jakautumat koneryhmiin ja suuntiin ovat samat kuin edellä. Päiväajan äänitasokuormat jakautuvat seuraavasti:. sivu 30 (39)

L Aeq(7-22) 55 db(a) alue on uloin vaalean sininen alue. Pinta-alaltaan se on 0,03 sqmi = 10 hehtaaria (huomaa, että ohjelman käyttää merimailia yksikköä, joten asteikon yhteydessä olevat luvut ovat neliomaileja). Alue, jolla L Aeq(7-22) 60 db raja ylittyy on tummemman sininen. Pinta-alaltaan se on 0,01 sqmi = 3 hehtaaria. sivu 31 (39)

8.3 80 lentoa / vuorokausi 8.3.1 Kaikki lentotoiminnat yhteensä, päivällä (07-22) Äänitason kuorma lentomäärällä: - moottorikoneet 80 lentoa/päivä - lennokit 4 lentoa / päivä Jakautumat koneryhmiin ja suuntiin ovat samat kuin edellä. Päiväajan äänitasokuormat jakautuvat seuraavasti:. sivu 32 (39)

L Aeq(7-22) 55 db(a) alue on uloin vaalean sininen alue. Pinta-alaltaan se on 0,04 sqmi = 14 hehtaaria (huomaa, että ohjelman käyttää merimailia yksikköä, joten asteikon yhteydessä olevat luvut ovat neliomaileja). Alue, jolla L Aeq(7-22) 60 db raja ylittyy on tummemman sininen. Pinta-alaltaan se on 0,01 sqmi = 3 hehtaaria. sivu 33 (39)

8.4 100 lentoa / vuorokausi 8.4.1 Kaikki lentotoiminnat yhteensä, päivällä (07-22) Äänitason kuorma lentomäärällä: - moottorikoneet 100 lentoa/päivä - lennokit 4 lentoa / päivä Jakautumat koneryhmiin ja suuntiin ovat samat kuin edellä. Päiväajan äänitasokuormat jakautuvat seuraavasti:. sivu 34 (39)

L Aeq(7-22) 55 db(a) alue on uloin vaalean sininen alue. Pinta-alaltaan se on 0,05 sqmi = 17 hehtaaria (huomaa, että ohjelman käyttää merimailia yksikköä, joten asteikon yhteydessä olevat luvut ovat neliomaileja). Alue, jolla L Aeq(7-22) 60 db raja ylittyy on tummemman sininen. Pinta-alaltaan se on 0,02 sqmi = 7 hehtaaria. Sama jakautuma, mutta suuremmalla mittakaavalla lentopaikan välittömästä läheisyydestä on: Yksikään rakennus ei ole L Aeq(7-22) 55 db(a) alueen sisällä. Lähimmät kaksi lännessä eivät ole asuinrakennuksia. 8.4.2 Moottorilentotoiminta, yöaika (22-07) Yöajan äänitasokuorma (L Aeq(22-7) 50 db(a) rajan) on alueeltaan pienempi kuin päiväajan rajan alue. sivu 35 (39)

8.5 120 lentoa / vuorokausi 8.5.1 Kaikki lentotoiminnat yhteensä, päivällä (07-22) Äänitason kuorma lentomäärällä: - moottorikoneet 120 lentoa/päivä - lennokit 4 lentoa / päivä Jakautumat koneryhmiin ja suuntiin ovat samat kuin edellä. Päiväajan äänitasokuormat jakautuvat seuraavasti:. sivu 36 (39)

L Aeq(7-22) 55 db(a) alue on uloin vaalean sininen alue. Pinta-alaltaan se on 0,071 sqmi = 24 hehtaaria (huomaa, että ohjelman käyttää merimailia yksikköä, joten asteikon yhteydessä olevat luvut ovat neliomaileja). Alue, jolla L Aeq(7-22) 60 db raja ylittyy on tummemman sininen. Pinta-alaltaan se on 0,02 sqmi = 7 hehtaaria. 8.5.2 Moottorilentotoiminta, yöaika (22-07) Tulos on kokonais lentomäärälle 120 lentoa/päivä edellä esitetyllä jakautumalla, joista tässä on vain yöajan osuus. Alue, jolla yöajan raja-arvo L Aeq(7-22) 50 db raja ylittyy on vaalean sininen. Pinta-alaltaan se on 0,068 sqmi = 23 hehtaaria. Huom! Pinta-alan numerot ovat kartta tulosteessa vain 0,01 sgmi (= 3 hehtaaria) portain, mutta ohjelmasta saa yhden desimaalin enemmän numeerisessa tulosteessa. sivu 37 (39)

8.6 150 lentoa / vuorokausi 8.6.1 Kaikki lentotoiminnat yhteensä, päivällä (07-22) Äänitason kuorma lentomäärällä: - moottorikoneet 150 lentoa/päivä - lennokit 4 lentoa / päivä Jakautumat koneryhmiin ja suuntiin ovat samat kuin edellä. Päiväajan äänitasokuormat jakautuvat seuraavasti:. sivu 38 (39)

L Aeq(7-22) 55 db(a) alue on uloin vaalean sininen alue. Pinta-alaltaan se on 0,09 sqmi = 31 hehtaaria (huomaa, että ohjelman käyttää merimailia yksikköä, joten asteikon yhteydessä olevat luvut ovat neliomaileja). Alue, jolla L Aeq(7-22) 60 db raja ylittyy on tummemman sininen. Pinta-alaltaan se on 0,03 sqmi = 10 hehtaaria. loppu sivu 39 (39)