Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala, Uudenmaan yösuojelupiiri: Epäasiallisa kohelua voidaan yöpaikalla ehkäisä eukäeen. s. 6 Missä ova uoavuusohjelman hyödy? s.24 Uudelleenkouluus muuosilaneen mahdollisuuena s.20 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 1

Sisälö 4/2009 Heken pysähdys voi sääsää hengen Kansikuva Teppo Jokinen 3 Pääkirjoius 4 Uuisia 5 Työelämäsä sanoua 6 Työn epäkohda alisava kiusaamiselle 10 Heken pysähdys voi sääsää hengen 12 Henkinen väkivala yöpaikoilla 15 Tiesikö eä 16 Nupin ei arvise mennä nurin 18 Naureaanko eillä öissä? 20 Tike ekee yheisyöä Urabaarin kanssa 22 Tieonurkka 23 Työlähöinen oe yöerveyshuoloon 24 Missä ova uoavuusohjelman hyödy 26 Eeinen kuormius yössä on vakava ja kallis uhka 27 Määrärahaa yöelämän kehiämiseen 28 Kouluusa 2010 30 Valmisuneia hankkeia 33 Ajankohaisa Naureaanko eillä öissä? Nauramisa verraaan jopa liikunaan, sillä se saa aikaan samanlaisia fysiologisia vaikuuksia s.18 YTOT 1/08 Tapaurmavakuuuslaiosen Liion TOT-raporeissa koroseaan lähes poikkeuksea yön suunnielun ja riskien arvioinnin merkiysä. s.11. Tike ekee yheisyöä Urabaarin kanssa Suomessa on ällä hekellä vähän yli 360 ammaiukinoa, joen koko kouluuksen kenän uneminen on haasava, jollei mahdoon ehävä. Siksi onkin hyvä saada apua aikuiskouluuksen asianunijoila. Urabaari peruseiin muuama vuosi sien vasaamaan juuri ähän arpeeseen. s.20 2 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009

Hyvä Työympärisö Valionhallinnon yöympärisölehi Julkaisija: Valion yöerveys- ja yöurvallisuusneuvoelukuna ja Valiokonori Osoie: Valiokonori, Riski- ja vakuuuspalvelu PL 40, 00054 Valiokonori, p. 77251 Pääoimiaja: Erkki Takkinen, Valiokonori, Silasaarenkau 18 20A 00530 Helsinki, p. (09) 7725610 erkki.akkinen@valiokonori.fi Valion yöerveys- ja yöurvallisuusneuvoelukuna: Päivi Lanola, pj valiovarainminiseriö Mika Happonen, valiovarainminiseriö Marjaana Laine, valiovarainminiseriö Sau Henonen, Palkansaajajärjesö Pardia ry Arja Vehmas, Julkisalojen koulueujen neuvoelujärjesö Juko ry, Tuula Haavasoja, Julkisen ja hyvinvoinialojen liio JHL ry ja Erkki Takkinen, sih. Valiokonori (ET) Taio: Teppo Jokinen Piirrokse: Hannu Lukkarinen Painos: 10.000 kpl Ilmesyy neljä keraa vuodessa Jakelu: Viraso ja laiokse/henkilösöjoho Työsuojeluhenkilösö Henkilösöpäällikö Kunouusyhdyshenkilö Valionhallinnon iedoaja Kaiku-kehiäjä Osoiee ja ehävien muuokse: hp:/www.valiokonori.fi/vakuuus/ lomakkee ai Jaana Björklund, p. (09) 7725 683, jaana.bjorklund@valiokonori.fi Painoyö: Painoalo Auranen Oy -iso 9001-, Forssa, 2009 ISSN 1237-6825 Pääkirjoius Epäasiallinen kohelu nakeraa koko yöyheisöä aailma on vaarallinen paikka, ei Mpelkäsään niiden vuoksi, joka ekevä pahaa, vaan niiden joka kasova vieresä, eiväkä ee miään. Tää Alber Einseinin mieelausea on sieerau Työerveyslaioksen ylläpiämillä yöpaikkakiusaujen ueksi arkoieuilla sivuilla. Koulukiusaamisesa on viime aikoina kirjoielu paljonkin, mua kyllä me aikuisekin osaamme palaa samalle aseelle. Sivuilla on koskeavia keromuksia, mien miäön asia, ahaon yheensauma ai väärinymmärrys voi ajan miaan kehiyä painajaiseksi. Epäasiallinen kohelu on subjekiivinen kokemus. Kaikki epämiellyävä ilanee yössä eivä suinkaan ole kiusaamisa ai epäasiallisa kohelua. Epäasiallisella kohelulla, joka voi johaa kiusaamisen uneeseen, on monia muooja, kuen erisäminen, musamaalaaminen, miäöini, loukkaaminen, ura- ai palkkakehiyksen arkoiuksellinen pysäyäminen, mielenerveyden kyseenalaisaminen, huuaminen, iuskiminen, sukupuolinen ahdiselu, uhkailu, jopa fyysinen väkivala ai sillä uhkaaminen ai vaikka leimaaminen hankalaksi yypiksi. European Foundaionin ukimuksen mukaan suomalaisilla yöpaikoilla kiusaaan enien koko Euroopassa, mikä keroo ainakin siiä, eä meillä kiusaamisesa puhuaan ja sen olemassaolo iedoseaan. Tulos ei sili välämää kerro koko ouua kiusaamisen laajuudesa, sillä käyeävä ermi voidaan ulkia eri maissa eri avalla. Kiusauksi jouumisen unne voi olla monessakin suheessa raumaainen kokemus, joka kriisipsykologien mukaan säilyy päässä kuin pakaseuna, ellei siä saa yöseyä ja käsielyä. Se hierää kuin kivi kengässä. Kiusaaja voi olla kuka ahansa. Jos se on valaa käyävä esimies, uhrin ilanne on hyvin hankala. Työoveri, luoamus- ja yösuojeluhenkilösö, ylempi esimies ai yöerveyshuolo ova siinä apauksessa usein neuvoomia. Kiusaaja, olkoon johamis- ai empaiankyvyn puuea, voi uhoa uhrila jopa yökyvyn ja erveyden. Kaiku vasaa niin kuin huudeaan. Mua on senään yksi lohduava asia, joa kiusaaja ei voi koskaan viedä koheela pois: siä miä me hänesä ajaelemme. Yksikin hyväksyy ai käsielemäön kiusaamisapaus nakeraa yöyheisöä - myös oiminnallisesi ja aloudellisesi. Se voi olla pahimmillaan jopa yörikos. Jokaisessa ihmisyheisössä synyy silloin ällöin konflikeja, mua odelliseen epäasialliseen koheluun piää esimiesen aina puuua. Varsinkin, koska esimies on palveluammaissa. Kiusaamisa on juuri niin paljon kuin yöyheisö sallii siä. Eiköhän julisea koko valioyheisö yöpaikkakiusaamisesa vapaaksi alueeksi! Ja oeaan siiä vapauuva hukkaenergia hyöykäyöön. Näin on jo muuamissa virasoissa meneely. Erkki Takkinen Pääoimiaja Riskienhallinapäällikkö Valion yöerveys- ja yöurvallisuusneuvoelukunnan siheeri Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 3

Uuisia Joka oinen käyää yönanajan liikunapalvelua Puole yönekijöisä käyää hyödykseen yönanajien arjoamia liikunapalveluja. Yksi yleisimmisä avoisa ukea yönekijöiden liikunaharrasusa ova liikunaseeli. Niiä käyää jo lähes puoli miljoonaa palkansaajaa. Tuoreen yöpaikkaliikunabaromerin mukaan suurin osa yöpaikoisa aikoo säilyää liikunaedu nykyisellä asolla myös ensi vuonna. Neljä viidesä yöpaikasa ukee yönekijöiden kunoilua. Aivojen ylikuormius voi vaaranaa oman ja muiden urvallisuuden. Ylikuormiunee aivo voiva olla riski yöpaikalla. Ylikuormius voi viedä havainnoinikyvyn, ja virhee voiva vaaranaa oman ja muiden yöurvallisuuden. Aivo kykenevä sopeuumaan ajoiaiseen sressiin vain ieyyn rajaan saakka. Tasapainon löyäminen nyky-yheiskunnassa on aikamoinen haase, oesi Työerveyspäivillä puhunu ukimusprofessori Kii Müller. Aivojen kuormiuminen voi näkyä myös muisihäiriöinä. Työerveyslaioksen ukimuksen mukaan noin joka viides yössä käyvä koki joko pikäaikaisia ai oisuvia muisi- ai keskiymisvaikeuksia. Hankinapääös valion yöerveyshuollon palveluisa Joillakin ainoa moivaaori nousa aamuisin sängysä on ilipäivä. Ei kai sen niin piäny mennä, vaikka hyvinvoiniyheiskunnassa elämmekin. (Joonas Lepisö, Uuispäivä Demarissa.) Esimiesen jaksaminen on kovilla Esimiesen jaksaminen on koeuksella ämän päivän yöelämässä. Tähän vaikuaa osalaan se, eä esimiehe voiva vaikuaa rakaisevasi myös muiden ihmisen elämään, iivisää yö- ja organisaaiopsykologian erikoispsykologi Mari Salo lisensiaaiukimukseensa liiyneiden esimieshaasaelujen lähökohia. Keskeisimmiksi esimiehen jaksamiseen vaikuaviksi ekijöiksi nousiva esimiehen oma käsiys isesään esimiehenä ja suh- Hansel Oy on ehny 15.9.2009 hankinapääöksen yöerveyshuollon palveluisa. Lakisääeisen yöerveyshuollon palvelujen lisäksi asiakas voi hankkia muun muassa yöhyvinvoinipalveluihin liiyviä lisäpalveluja. Puiejärjesely jakaanuu viieen osa-alueeseen. Jokaiseen osa-alueeseen on valiu viisi oimiajaa, joka esieään liieessä. Kuudennen osa-alueen osala (Ahvenanmaa) siirryään neuvoelumeneelyyn. Puiesopimukse asuiva voimaan 1.11.2009 ja puiejärjeselyjen mukainen oimina alkaa 1.1.2010. Ergonomiarakaisu ny yhdessä paikassa neissä Kun esi ieoa, ole hankkimassa yövälineiä ai suunniele parannuksia yöoloihin, yöpiseisiin ai yöapoihin, ergonomiarakaisujen ieopankisa löydä ajankohaisia ja luoeavia vaihoehoja. Työerveyslaioksen ergonomiasivusola löyyy runsas käyännönläheinen ieopankki. Ise kunkin on helppo arkisaa, mikä yöpaikan ergonomiassa on ehkä huonoa. www.l.fi/ergonomia auuminen esimiesyöhönsä. Myös omala esimiehelä, organisaaion ylimmälä johdola ja esimieskollegoila saaava uki osoiauui ärkeäksi. Jaksamishaaseia kasvaava vähäinen yösä saau palaue ja puueellinen esimiesehävään perehdyäminen. Lisäieoja: www.erveysalo.com > Terveysieoa > Arikkeli Haukkui pomon Facebookissa sai poku Briinainen sai poku haukuuaan yöpaikkansa ja pomonsa Facebookissa. Poku uliva nekin yheisöpalvelun kaua. Jos on lisänny pomonsa kaverikseen Facebookissa, se kannaaa muisaa kun pikän päivän jälkeen ekee mieli lausua pari valiua sanaa yöpaikasaan. Neiblogi Applicanin paljasamassa apauksessa briinainen keroi Facebookissa vihaavansa yöään ja kusui pomoaan pervoksi runkkariksi. Pari unia naisen purkauksen jälkeen kommenin alle oli ilmesyny pomon vasaus. -Hei, ilmeisesi unohdi, eä lisäsi minu ysäväksesi, Applicanin unemao- 4 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009

maksi jäämä pomo kirjoii vasauksessaan. Ladauaan oma kommeninsa yönekijän päevyydesä pomolla oli yly viesi. -Taisi myös unohaa, eä koeajasasi on vielä kaksi viikkoa jäljellä. Töihin ei arvise vaivauua huomenna. Ja kyllä, olen osissani. Tapaus ei ole ensimmäinen, jossa yönekijä saa poku haukuuaan yönanajaansa nein yheisöpalveluissa. Työnekijäjärjesöjen mukaan rajanveo nein yksiyisyyden ja julkisuuden välillä on kuienkin hankalaa. Valaosa masenuneisa sinnielee öissä Suurin osa masennusa sairasavisa sinnielee öissä, keroo Työerveyslaioksen ukimus. Sen mukaan vain alle kolmannes masenuneisa oli ollu edellisen kahden vuoden aikana vähinään kahden viikon sairauslomalla. Lisäksi useia kuukausia kesävä sairausloma oliva seuranajakson aikana harvinaisia. Työerveyslaios muisuaa, eä muun muassa esimiehelä saadulla uella on merkiysä yönekijän yökyvyn säilymiseen. Nuore pelkäävä yökykynsä puolesa Noin kahdeksan prosenia yössä käyvisä 18-29 vuoiaisa ei usko olevansa yökykyisiä enää kahden vuoden kuluua. Yli viidennes yökyvysään epävarmoisa unsi, eä yöyheisö lisää heidän poissaolojensa määrää. Tiedo käyvä ilmi yöhyvinvoinnin asianunijayriys Odumin ja yöeläkeyhiö Varman ekemäsä selviyksesä. Selviyksen mukaan nuore unsiva, eä heidän yökykyään uhkaava henkise painee. Vanhemma ikäryhmä puolesaan kokiva yön ruumiillisen vaaimusen uhkaavan yökykyä. Elinava vaikuava kokemukseen ulevaisuuden yökyvysä. Työkykynsä heikoksi kahden vuoden kuluua arvioiva henkilö poliva upakkaa merkiäväsi enemmän ja harrasiva viikoiain liikunaa huomaavasi vähemmän kuin yökykyynsä luoava yönekijä. Suomalaisen yönekijän hyvinvoini selviys perusuu lähes 40 000 yönekijän vasauksiin eri oimialoila viiden vuoden ajala. Managemen by mahahappo näinkö Suomessa johdeaan? Kouraiseeko sinua sunnunai-ilana vasasa, kun edessä on uusi yöviikko? Pelolla johaminen on yleisä myös suomalaisilla yöpaikoilla, vaikka ranskalaisen eleyhiön kalaisa useia isemurhia aiheuanua kauhujohamisa ei olekaan ullu esiin. Useimmien pelko ja peloelu on pesiyyny pinnan alle, aina organisaaion rakeneisiin asi. Tampereen yliopison Johamisieeiden laioksella on käynnissä Suomen Akaemian ja Työsuojelurahason rahoiama Johajuus, vala ja pelko ukimushanke, jossa on muun muassa keräy asianunijaöissä yöskenelevien arinoia huonosa kohelusa yöpaikalla. Pelolla johaminen on ukimuskoheena hankala. Vaikka asianunijoiden kokema huono johajuus ja yksiäisen johajien harjoiama peloelu ova laajasi unniseuja ilmiöiä, ukija ei voi marssia yriykseen kysymään, minkälaisia konkreeisia pelkomekanismeja siellä on käyössä. Rakaisuksi ukimusryhmä kehii oman inerneissä oimivan sivuson, jossa ihmise saaoiva anonyymisi keroa kokemuksisaan. Niiden peruseella keroja voiiin jakaa kolmeen eri yyppiin sen peruseella, mien he suhauuiva pelkoon. Aineisosa löyyivä uupuja, selviyyjä ja arkkailija. Monesa keromuksesa ilmeni aio hää omasa selviyymisesä. Tukijoiden mukaan pelkoihin onkin suhauduava vakavasi ja niisä on puhuava avoimesi. Kokenu yriysjohdon valmenaja Tapio Aalonen on örmänny yössään pelolla johamiseen monessa yheydessä. Eriyisesi pelkoa heräää hänen mukaansa johajan ennakoimaon käyös, managemen by mahahappo. /ET Lähde: Kauppalehi Opio TYÖELÄMÄSTÄ SANOTTUA: Kameli on komieayönä suunnielu hevonen. Vanha sanona Innovaiivisessa yöyheisössä naureaan paljon. Professori Liisa Välikangas, Työerveyspäivä Ise olen hyvin yösidonnainen ihminen, mua en unne iseäni sressaanuneeksi missään ilaneessa. Minusa ihmisellä piäisi olla kaksinkerainen määrä öiä kuin ikinä ehii ehdä, koska silloin olisi pakko oppia priorisoimaan ja ekisi juuri niiä oikeia ja ärkeiä hommia. Ylilääkäri Juhani Jununen Jos johaja uupuu, invalidisoidaan pahimmassa apauksessa koko yöyheisö. Pääjohaja Jaana Husu-Kallio Loppujen lopuksi kaikki lähee innosuksesa. Minusa on hirveän kukuavaa selviää,mikä saa ihmise innosumaan yösään. Mikä saa heidä moivoiumaan, olemaan luova ja renouumaan niin, eä he uskalava uoda oman ideansa esille ja jalosaa siä porukassa. Susanna Rahkamo, Perec Consuling Oy Kunnianhimoisen ihmisen luonainen pyrkimys äydellisyyeen ei välämää ole hyödyksi öissä. Tällaisen johajan on vaikea luoa alaisiinsa ilman joka asiaan puuumisa. Organisaaiopsykologi Mai Reinikainen, HC Managemen Service Oy Kyynisyny ihminen on kuin kuollua painoa läheisille yössä ja yön ulkopuolella. Palmenian johaja Kauko Hämäläinen Aria pisää yöpaikkoja lihoiksi. Osikko Kauppalehdessä Koonnu ET. Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 5

KANSIJUTTU Teksi Sulevi Pellinen Teppo Jokinen Työn epäkohda alisava kiusaami Työelämän iukenuessa moni unee ulleensa huonosi kohdelluksi öissä. Todeu epäasiallinen kohelu ai syrjinä yössä voi pahimmillaan olla yörikos. Työelämän häiriöisä ulee jakuvasi ieoa yhä hyvin yksiyiselä kuin julkiselakin sekorila. Valion öissä unneaan kirisyvän yöelämän paineissa samanlaisia epämiellyäviä unemuksia kuin yriysmaailmassakin. Yliarkasaja Jenny Rinala Uudenmaan yösuojelupiirisä keroo, eä yösuojelupiirin käsieläviksi ulevisa yöhyvinvoiniin liiyvisä yheydenooisa yleisimpiä ova yöyheisössä koeu epäasiallinen kohelu ai syrjinä. Vuoden 2008 aikana meille uli kaikkiaan 482 yöhyvinvoiniin liiyvää yheydenooa. Näisä 436 liiyi epäasialliseen koheluun ai yösyrjinään. Kysymyksessä on merkiävä osuus kaikisa yösuojelupiiriin ulevisa yheydenooisa, oeaa Rinala. udelliseen ilaneeseen, ja siihen liiyviin muuosilaneisiin yöpaikoilla. Uudenmaan yösuojelupiirin puolivuoiskasauksen mukaan vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yönekijöiden yheydenooja syrjinäkokemuksisa on ullu jo yhä paljon kuin vuonna 2008 yheensä, kaikkiaan 112 apausa. Varsin yleinen syrjinäperuse näyää olevan erveydenila, myös sukupuoleen ai perhesuheisiin liiyviä syiä esiinyy runsaasi. Muia syrjinäperuseia voiva olla esimerkiksi yönekijän eninen ausa ai ämän ikä, Rinala keroo. On mahdollisa, eä yöelämän epävarmuus ja alai koveneva vaaimukse voiva lisää syrjinäkokemuksia. Eriyisesi Syrjinäepäily lisäänynee Työnekijöiden syrjinäkokemukse ova selväsi lisäänymässä. Yliarkasaja Rinalan mukaan voidaan puhua rendisä, joka näyäisi olevan yheydessä nykyiseen alo- Yliarkasaja Jenny Rinala korosaa, eä valvonnalla anneaan oiminaohjeia yöpaikoille. 6 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009

selle Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 7

Jos yössä esiinyy yönekijään kohdisuvaa hänen erveydelleen kohelua, yönanajan on asiasa iedon saauaan käyeävissään LISÄTIETOA: Epäasiallinen kohelu Ohjeia häirinnän ja muun epäasiallisen kohelun ehkäisyyn ja käsielyyn yöpaikalla. Työsuojeluoppaia ja -ohjeia 42, Työsuojeluhallino, Tampere 2005 muu palvelussuheeseen liiyvä erimielisyys ai epäasiallinen kohelu. Epäasiallisuus ja hyvä ava Laajasi oaen yösuojelun ammaihenkilösö puhuu epäasiallisesa kohelusa yössä. Sellaisa on yleisen hyvän avan vasainen oimina ja käyäyyminen. Tällainen kohelu voi ilmeä monin avoin: epäasiallisena käyöksenä, yönjohovallan yliyksinä ja laiminlyöneinä, soviujen ehojen laiomana muuamisena ai yösyrjinänä. Epäasiallinen kohelu johaa haiallisiin seurauksiin niin yönekijälle kuin yönanajallekin. Epäasiallisesi kohdellun yönekijän yömoivaaio ja erveys heikkenevä, sairauspoissaolo lisäänyvä. Työeho laskee ja yöilmapiiri kirisyy. Kaikenlainen asioiden hoio vaikeuuu. Työnanajan maine kärsii, kun alkaa liikkua kieleisiä huhuja ja juoruja. Epäasiallinen kohelu on subjekiivinen kokemus. Työurvallisuuslaissa vel- Ongelman syny ja paheneminen voieaan yönanaja puuumaan erveyä vaaranavaan epäasialliseen koheluun. Tapauksia, joissa yönanaja olisi laiminlyöny oiminavelvollisuuaan puuua erveyä vaaranavaan epäasialliseen koheluun, ei kuienkaan vuonna 2008 menny meidän yösuojelupiirimme alueella lainkaan esiukinaan. Usein joudumme valvonnassa oamaan kanaa siihen mikä ei ole yöurvallisuuslaissa arkoieua epäasiallisa kohelua, esimerkiksi yönjohovalaan kuuluva pääökse ja oime, Rinala oeaa. Työsyrjinään liiyviä yörikosepäilyjä Uudenmaan yösuojelupiirin alueella sen sijaan uli vuonna 2008 esille joko asiakasaloieisesi ai viranomaisaloieisessa valvonnassa. Työrikoksen unnusmerkisön äyävään yösyrjinään liiyy aina laissa mainiu syrjivä peruse: esimerkiksi ikä, erveydenila ai eninen alkuperä. Jenny Rinalan kokemusen mukaan risiriida yöpaikalla voidaan kokea epäasialliseksi koheluksi. Todelliseen epäasialli- julkisella sekorilla, kuen valion laioksissa, syrjinnän unemuksia saaaa lisää esimerkiksi se, eä määräaikaisia yösuheia ei enää jakea. Kaikenlaise muuokse, irisanomise, lomauukse ja yöehävien muuokse aiheuava epävarmuuden uneia. Työnekijä voi helposi ajaella, eä muuosen kohdisumisessa häneen saaaa piillä ausasyynä hänen kuulumisensa vaikkapa ieyyn ikäryhmään ai se, eä hän on nainen ja vieläpä raskaana, kuvailee Rinala yöelämän epävarmuuden uneia. Työnekijällä voi olla vahva syrjinäkokemus, vaikkei hän välämää osaa keroa syrjinäperusea. Syrjinäkokemuksen ausalla saaaa sen sijaan olla jokin Työyheisön oimivuus heikkenee ajan kuluessa. 8 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009

haiaa ai vaaraa aiheuavaa häirinää ai muua epäasiallisa olevin keinoin ryhdyävä oimiin epäkohdan poisamiseksi. - Työurvallisuuslaki 28 Työsuojelupiireissä arvioidaan Jenny Rinalan mukaan, onko peruseia epäillä oeuuuko yöurvallisuus- ai yösyrjinärikoksen unnusmerkisö. okse ja epäselvyyde. Palkkausjärjeselmiin on ullu esimerkiksi yön uoavuueen liiyviä muuoksia. Alueellisaminen on uonu mukanaan henkilöasolla suuria muuoksia. On oa, eä paha olo yöpaikalla mielleään herkäsi kiusaamiseksi ai syrjinnäksi. Toisaala huonon olon kanssa odoellaan joskus liian kauan. Piäisi oimia hei, kun unee huonoa kohelua. Ensiksi ei kuienkaan pidä oaa yheyä yösuojelupiiriin, vaan oaa asia esille omalla yöpaikalla siellä soviujen pelisäänöjen mukaisesi. Kannaaa myös oaa selville, kuka on yöpaikan yösuojeluvaluueu, ja mien ämä voi olla yönekijän ukena, Rinala neuvoo. Esimiesen piäisi unnisaa ongelma ja osaa oimia hankalissa ilaneissa. Rinalan mielesä esimiehen ei arvise puuua joka ikiseen pieneen yksiäiseen risiriiaan. Työnekoa ja yöyheisön vuorovaikuusa haiaava ongelma piäisi kuienkin osaa havaia ajoissa. Valvonnassa on huomau, eä esimiesasemassa oleville ei ole anneu riiäväsi opeusa ongelmien unnisamiseen ja niiden käsielemiseen. Ongelman hahmoaminen on monesi vaikein vaihe. Epäasiallisesi kohdelu, jopa kiusau henkilö saaaa alkaa muuaa omaa käyäyymisään. Esimiehen on selvieävä osiasia ja osaava pääellä, onko odella esiinyny epäasiallisa kohelua. Jos aihea on, on asioihin puuuava jämäkäsi. On anneava ohjee siiä, mien käyäyymisen piää muuua. Jos ohjee eivä aua, on ryhdyävä kurinpidollisiin oimenpieisiin, esimerkiksi anneava varoius. Työurvallisuuslaissa ei sanoa mien asiaan piää puuua; laissa sanoaan, eä yönanajan on poiseava epäkoha. Selkeä yheise pelisäännö helpoava esimiesyöä. Asiallinen, seen koheluun piää esimiehen aina puuua. On mieiävä, miä ongelmien ausalla on. Melkein aina sielä löyyy häiriöiä yössä, ongelmia joihin ei ole osau puuua. Jos yön jakamisessa ja järjeselyissä on puueia, synyy herkäsi epäselviä ilaneia. Voi ehdä johopääöksen, eä epäasiallisen kohelun kokemusen ausalla on paljon esimiesyöhön ja johamiseen liiyviä puueia. Esimerkiksi valiosekorilla on ollu viime aikoina paljon organisaaiomuuoksia, joka saaava alisaa yönekijöiä jopa kiusaamiskokemuksille, pohii Rinala. Ongelma piää oppia unnisamaan Tyypillisä valion yönekijöiden viime aikojen kokemuksia ova ollee muuosilaneisa johunee ehävänkuvan muu- Toimivan yöyheisön peruspilari Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 9

jämäkkä ja johdonmukainen oimina vie jo pikälle, rohkaisee Rinala. Eriäin ärkeää on, eä epäasiallisen kohelun apauksisa oeaan oppia. On syyä mieiä, mien vasaava ilanee eseään jakossa. Rinala korosaa, eä yönanajan on aina syyä selviää mikä epäkohda yössä ova mahdollisanee epäasiallisen kohelun kokemukse. Tausalla on monesi johamisen, yön järjesämiseen ja organisoiniin liiyviä epäkohia, joka on pyriävä poisamaan. Kiusaamiskokemusa ei pidä nähdä vain yksilön ongelmana vaan epäkohana yössä, johamisen ongelmana. Sama ongelma joka yksilöasolla haiaava hyvinvoinia haiaava myös yöyheisön oimivuua ja uloksen ekemisä, Rinala muisuaa. Sulevi Pellinen Häirinä ai muu epäasiallinen kohelu yössä Kielleyä häirinää on sellainen epäasiallinen kohelu, josa voi olla vaaraa ai haiaa urvallisuudelle ai erveydelle. Riippumaa siiä, apahuuko häirinää yönekijöiden kesken vai yönekijän ja esimiehen välillä, oiminavelvollisuus on aina yönanajalla. Työsyrjinnäsä säädeään yösopimuslaissa, yhdenveraisuuslaissa ja asa-arvolaissa. Syrjinnäsä uomiavasa rangaisuksesa säädeään rikoslaissa. Neljä ohjea esimiehelle epäasiallisen kohelun ilaneissa: Varmisa, eä sinulla on käyännön osaaminen ja oikea yökalu hankalissa ilaneissa oimimiseen. Kouluaudu yöelämän pulmailaneisiin Muisa, eä osapuole kerova ongelmisa usein unnepioisesi; osiasioiden esiin poimiminen voi olla yöläsä. 10 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 Asian määriely on ärkeää. Ei pidä pohia henkilökemiaongelmia, vaan määriellä, onko lain ai hyvän avan vasaisa käyäyymisä ilmenny. Neljä ohjea epäasiallisa kohelua epäilevälle yönekijälle: Reagoi hei, mene ensin puhumaan sille henkilölle, jonka unne kohelevan sinua epäasiallisesi; jos ilanne ei muuu, oa yheys esimieheen. Pyydä selkeäsi yönanajaa käsielemään asiaa. Oa yheyä yösuojeluvaluueuun ja pyydä ää olemaan ukena ja auamaan hahmoamaan misä on kysymys; yösuojeluvaluueu myös huolehii, eä asiaa käsiellään yöpaikan pelisäänöjen mukaan. Tilaneiden selviely onnisuu parhaien silloin kun se apahuu yöyheisön sisällä. Esimerkki epäasiallisesa kohelusa Esimies käyäyyi alaisiaan kohaan epäasiallisesi muun muassa huuamalla ja puuumalla näiden henkilökohaisiin ominaisuuksiin. Mien asia hoideaan huonosi: Työnanaja kuiaa asian oeamalla, eä esimies ny vaan sauu olemaan värikäs persoona, eikä hän arkoia pahaa. Mien asia hoideaan hyvin: Työnanaja määrielee iedon saauaan esimiehen käyöksen yövelvollisuuksien vasaiseksi oiminnaksi. Työnanaja anaa esimiehelle ohjee asiallisesa yökäyäyymisesä, ja iedon kurinpidollisisa meneelyisä, jos epäasiallinen käyös jakuu. Työnanaja seuraa ilannea ja huolehii, eä ilanne korjaanuu. www.vl.fi/oi Heken pysäh Tapaurmavakuuuslaiosen Liion TOT-raporeissa koroseaan lähes poikkeuksea yön suunnielun ja riskien arvioinnin merkiysä. Työehävää kannaaa pohia eukäeen, vaikka se olisikin jokapäiväisä arkiruiinia. Heken pysähdys voi sääsää hengen. Kokemus ei aina riiä Hyvin kokenu puhelinasenaja menehyi kaaduuaan lahon pylvään mukana (TOT 27/08). Tehävänä oli poisaa arpeeon puhelinjoho ja asenaja oli kiivenny pylvääseen. Kun joho oli irroeu, pylväs kaaui asenaja mukanaan. Onneomuusukinnassa selvisi, eä puhelinpylväs oli laho maanpinnan alapuolela eikä siä silmin voinu havaia. Pylvään kuno olisi kuienkin piäny ukia ennen yön aloiamisa. Turvallisin rakaisu olisi ollu käyää henkilönosina. Puueellinen ennakkosuunnielu oli ausalla myös apauksessa, jossa myrskyn vahingoiaman puun lava puosi maaalousyönekijän päälle kohalokkain seurauksin (TOT 26/08). Työnekijä ja hänen yönanajansa eivä ehnee TOT 27/08

dys voi sääsää hengen yhdessä eukäeen yön riskien arvioinia, vaan nähäväsi luoiva kokeneen puunkaaajan ammaiaioon. Asianunijoiden arvion mukaan yössä ei kuienkaan noudaeu urvallisa kaaoapaa. Kokemus saaaa joskus myös herpaannuaa. Panosaja liikkui rakennusyömaaalueella kuulosuojaime päässään eikä havainnu akaa lähesynyä peruuavaa kuorma-auoa. Kokenu ammailainen jäi kuorma-auon alle ja kuoli (TOT 24/07). Tapaus oli useiden ekijöiden summa. Onneomuusukija kuienkin oesiva painokkaasi, eä vilkkaalla yömaalla on aina arkkailava ympärisön apahumia. Kokeneiakin on syyä muisuaa valppaudesa ja eriyisesi perehdyyksessä sen merkiysä on koroseava. Kokemaon oaa riskejä Työn suunnielu ja riskien pohdina on eriyisen ärkeää, kun mukana on vähemmän kokeneia ekijöiä. Nuori yriäjä oli poisamassa maahanuomansa käyeyn kuorma-auon veokykinä, kun kipin runko puosi yllääen. Yriäjä purisui ja kuoli hei (YTOT 1/08). Menehyneellä ei ollu kouluusa korjaus- ai muuosöiden ekemiseen eikä ohjeia aloiamaansa yöhön. Onneomuusukija ohjeisavakin, eä yö ulee ehdä suunniellusi. Näin voidaan jo ennakola varauua ekemään arpeellise urvallisuusoime ja varmisukse. Puueellinen osaaminen koiui myös vaihoyönjohajan kohaloksi (TOT 1/09). Hän oli raapihalla irroanu vaunuja lekasa, jonka jälkeen irroeu vaunu oliva lähenee liikkeelle. Ilmeisesi yönjohaja yrii esää niiä örmäämäsä radan päässä olevaan puskuriin ja suisumasa radala, kun hän jäi vaunun rakeneiden ja pääepuskurin väliin. Tukinnan mukaan kouluuksensa ja kokemuksensa puolesa yönekijällä ei välämää ollu kykyä ehdä ällaisessa äkkiselään synyneessä ilaneessa oikeia ja urvallisia rakaisuja eikä arvioida odellisia mahdollisuuksia pysäyää liikkuva vaunu. Tapauksessa kiinnieiin huomioa myös alouden ja urvallisuuden ärkeysjärjesykseen: yöurvallisuus on kaikissa ilaneissa euroja ärkeämpää ja vahvisaa määräieoisesi kehieynä myös yön laau ja uoavuua. Lisäieoja: Työurvallisuusjohaja Mika Tynkkynen, puhelin 040 77 11 582 Raporien ilaus: Palveluassiseni Arja Rauiainen, puheli 09-680 40380 TOT 24/07 TOT 26/08 TOT 1/09 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 11

Henkinen väkivala yöpaikoilla Henkiseksi väkivallaksi määriellään oimina, joka rajoiaa ihmisen yheisyömahdollisuuksia, vahingoiaa sosiaalisia suheia ja mainea, huononaa ammai- ja yöilaneen laaua, vaaranaa erveyden sekä ähää ihmisen jäämiseen yöyheisön ulkopuolelle. Henkinen väkivala rehoaa useimmien yheisöissä, joissa yöilmapiiri ja yöolo ova huono. Huono ilmapiiri puolesaan synnyää soroa. Joissakin ilaneissa voi yksiäinen yönekijä jouua kiusaamisen ja painosuksen koheeksi, vaikka muiden yöyheisön jäsenen mielesä yöyheisössä ei ole miään ongelmia. Henkisen väkivallan yleisyyä yöpaikoilla ei ole helppo saada selville, sillä monien ilmenemismuoojensa vuoksi siä on vaikea eroaa muisa ihmissuhdeongelmisa ja risiriidoisa. On vaikeaa määriellä mikä on kiusoielua ja mikä aas henkisä väkivalaa. Se minkä joku kokee kiusoieluksi ai yöpaikan arkipäivään kuuluvaksi leikinlaskuksi, on jonkun oisen mielesä kiusaamisa ja hänen ihmisarvoaan loukkaavaa. Henkinen väkivala on rikos: Joka ekee oiselle ruumiillisa väkivalaa aikka ällaisa väkivalaa ekemää vahingoiaa oisen erveyä, aiheuaa oiselle kipua ai saaaa oisen iedoomaan ai muuhun vasaavaan ilaan, on uomiava pahoinpielysä sakkoon ai vankeueen eninään kahdeksi vuodeksi (Rikoslaki 21 luku 5 ). Yriyskin on rangaisava. 12 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 Synipukki-ilmiö Työyheisö, jossa ongelmia ei syysä ai oisesa suosua ai kyeä näkemään ai käsielemään, esii ongelmiin syyllisen. Kyse on ällöin niin sanousa synipukki-ilmiösä. Työyheisön ilmapiiri voi olla sellainen, eei se salli epäonnisumisen myönämisä ja käsielyä. Synipukki kanaa yöyheisön muiden jäsenen puolesa kieleise asia. Jos synipukki ei aina oimisi väärin, ekisi huonoja pääöksiä ai olisi niin hidas, olisi kaikki hyvin. Henkisen väkivallan ominaisuuksia Henkiselle väkivallalle ova ominaisia: kieleinen kohelu yhä ai useampaa henkilöä kohaan jakuvuus oisuvuus sysemaaisuus vallankäyö Yksi henkisen väkivallan ominaispiirre on puolususkyvyömyys. Mone, joka eivä ole kokenee henkisä väkivalaa, ihmeelevä, kuinka joku anaa kiusaa iseään. Mua jos pysyy avalla ai oisella puolusamaan iseään, ei olekaan henkisen väkivallan uhri. Työpaikkakiusaaminen Työpaikkakiusaamisella arkoieaan yöovereiden välisiä, esimiehen ja alaisen välisiä ai esimiesen välisiä risiriiailaneia, joissa kiusau aliseaan: yksi ai useampi henkilö hyökkää järjeselmällisesi joko suoraan ai epäsuoraan kiusaua vasaan pikän ajan kuluessa. Kiusaamisen avoieena ja/ai seurauksena on kiusaun eroaminen yöyheisösä. Tilasollisissa ukimuksissa pikään jakuvaksi ja järjeselmälliseksi kiusaamiseksi määriellään vähinään kerran viikossa vähinään puoli vuoa yhäjaksoisesi apahuva kiusaaminen. Termisö Vallalla oleva kiusaamisa käsielevä ermisö ei ole yksiselieinen. Eri aho kuen yösuojelupiiri, ukija ja yöurvallisuuslaki käyävä erilaisa ermisöä. Työpaikalla apahuvasa kiusaamisesa yleisesi käyeyjä ermejä ova esimerkiksi henkinen väkivala yössä, henkinen väkivala yöelämässä, yöpaikkakiusaaminen ja yössäkiusaaminen. Näillä ermeillä kuvaaan pääasiallisesi samaa asiaa. Termiä yöpaikkakiusaaminen käyeään ällä hekellä enien.

Työpaikkakiusaaminen voi ilmeä: errorina yöoverin ai ryhmän ahola esimiehen ai yönanajan alaisiin kohdisamana alaisen ai alaisjoukon esimieheensä kohdisamana esimiesen välillä Tuoamuksellinen yöpaikkakiusaaminen johuu usein yksilökohaisisa ja inhimillisisä ekijöisä, esimerkiksi: kaeudesa musasukkaisuudesa alisamisriippuvuudesa vallanhalusa epäkypsyydesä osaamaomuudesa Työpaikkakiusaamisen laajuus Vuoden 2008 yöolobaromerin mukaan palkansaajisa 40 prosenia on havainnu yöpaikallaan henkisä väkivalaa ja yöpaikkakiusaamisa, joka on ollu joko yöovereiden ai asiakkaan ahola ai kummalakin ahola kohdisuvaa. Henkisen väkivallan havainno ova yleisempiä julkisella sekorilla kuin eollisuudessa ai yksiyisellä palvelusekorilla. Kunnissa 44 prosenia ja valiolla 42 prosenia on havainnu yöovereiden ahola ullua yönekijän erisämisä, yön miäöiniä, uhkaamisa, selän akana puhumisa ja muua painosusa ainakin joskus. Teollisuudessa 27 prosenia ja yksiyisellä palvelusekorilla 22 prosenia on havainnu yöove Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 13

Huono kohelu ai kiusaaminen on aina yöpaikan oma rakaisu. Kiusaamiskuluuria ei synny ympärisössä, jossa käydään asaveraisa aioa vuoropuhelua. Siinä kunnioieaan jokaisen osallisujan kokemuksia, mielipieiä ja väieiä, erosivapa ne omisa mien paljon ahansa. reiden ahola ullua yöpaikkakiusaamisa. Kunnissa joka kolmas (34 %), valiolla yli neljännes (27 %) ja eollisuudessa viidennes (21 %) ja yksiyisellä palvelusekorilla lähes kymmenes (9 %) on havainnu myös asiakkaan ahola ullua henkisä väkivalaa. Työpaikkakiusaamisen muooja Musamaalaaminen Puheia väärisellään, puhuaan pahaa selän akana, leviellään vääriä ja peräömiä puheia, pilkaaan muiden kuullen, yöä ai yksiyiselämää arvosellaan väärin perusein. Nonverbaalise viesi Nonverbaalise viesi ilmenevä kieleisinä eleinä, ilmeinä, äänensävyinä, loukkaamisina, naurunalaiseksi saaamisena, väärien ieojen leviämisenä, nöyryyämisenä, pilkkaamisena ai ylenpalisena kriisoinina. Henkilön ei sallia ilmaisevan mielipieiään ai häne keskeyeään jakuvasi. Työyheisösä erisäminen Erisäminen on henkisen väkivallan ehkä ehokkain muoo. Henkilölle ei puhua, hänä ei kuunnella, hänä kohdellaan kuin ilmaa eikä hänä kusua yheisiin ilaisuuksiin. Erisäminen voi olla myös fyysisä, joku yöskenelee käyävässä, joku varasossa, joku eri rakennuksessa kuin muu yöyheisö. Tehävien yksipuolisaminen, vähenämien ai lisääminen Kyseessä on arkoiuksellinen kiusaamisen koheen ali- ai ylikuormiaminen. Työnekoa vaikeueaan ai aliarvoseaan, jäeään iedonväliyksen ulkopuolelle, anneaan arkoiukseomia ehäviä, anneaan vain vähän ai ei lainkaan yöehäviä ai anneaan osaamisen kannala vähäpäöisiä ehäviä. Esimiehe voiva myös evää henkilölle kuuluvan ja hänen ansaiseman uraja palkkakehiyksen Uhkailu ja huuaminen Henkilölle huudeaan ai hänä haukuaan kovaäänisesi. Hän saa suullisia ai kirjallisia uhkauksia. Hänen yöään ai sen ulosa moiiaan jakuvasi. Fyysinen väkivala ai sen uhka Fyysinen väkivala koeaan lähinnä uhkana: uhria uhaaan fyysisellä väkivallalla. Fyysisen väkivallan uhaksi koeaan myös sellainen käyäyyminen, jossa uhrin äänä, kävelyyyliä, ilmeiä ja eleiä jäljiellään kieleisessä arkoiuksessa. Myös puhelinerrori koeaan fyysisen väkivallan uhaksi. Mielenerveyden kyseenalaisaminen Pikälle menevä henkinen väkivala yöyheisössä ilmenee esimerkiksi sien, eä henkilön mielenerveys aseeaan kyseenalaiseksi, hänä pideään psyykkisesi sairaana, hulluna, asapainoomana, häne haluaan läheää psykiarisiin ukimuksiin ai yökyvyn arvioiniin. Mikä ei ole yöpaikkakiusaamisa? esimerkiksi: Työhön liiyvä yleisessä käsielyssä oleva asia. Esimerkiksi pääökse ja ulkinna, joka aiheuava risiriiaa. Henkilö jouuva kohaamaan risiriidan aiheuaman paineen ja epävarmuuden. Touudellisesi perusellu kurinpidollise rangaisukse ja huomauukse. Työpaikkakiusaamisen seurauksia depressio psykoosi epämääräise sressioiree yleinen levoomuus uneomuus painajaise epäoivo alenunu iseuno epävarmuus häpeän ja syyllisyyden unee pakkoajaukse äkillinen vasahaava ihouma rymihäiriö Lisäksi ihmissuheiden ylläpio ja kommunikoini muiden kanssa voi vaikeuua arvonannon saaminen ja kokeminen vähenyvä ai lakkaava yön hoiaminen ja koko elämänilanne vaikeuuva fyysinen ja psyykkinen yökyky heikenyy äärimmäisissä apauksissa pikään jakunu yöpaikkakiusaaminen voi johaa jopa isemurhaan Vaikuukse yöyheisöön, organisoiniin ja yheiskunaan: aloudellise seuraukse yöyheisön oimivuuden heikkeneminen yöyheisön jäsenen hyvinvoinnin ja jaksamisen väheneminen ennenaikaisen eläköiymisen uhka Työpaikkakiusaaminen ulee myös kalliiksi erveydellisen haiojen, sairauspoissaolojen, eläkkeelle hakeuumisen sekä erilaisen hallinnollisen ja juridisen prosessien kusannusen seurauksina. EU:n miassa yöpaikkakiusaamisen on laskeu maksavan vuosiain noin 20 miljardia euroa. Työuupumus Työuupumuksen oireia: voimakas väsymys ja siihen liiyvä oireilu ei häviä päiviäisellä levolla, viikoiaisella vapaalla eikä lopula loma-aikoinakaan. asenee kyynisyvä yöilo kaoaa herää epäily yön mielekkyydesä ja merkiyksesä asenee yön koheena oleviin ihmisiin muuuva kylmiksi ja eäisiksi, ammaillinen iseuno heikenyy. Tämä näkyy pelkona siiä, eei suoriudu yösään ja eä yöasia eivä pysy hallinnassa epäilevä suhauuminen omaan päevyyeen ja menesymiseen. Työuupumus kehiyy yleensä aseiain 14 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009

pikän ajan kuluessa. Työhön liiyvän hoiamaoman sressin on sanou johavan yöuupumukseen. Sressin hoiaminen arkoiaa sekä yksilön eä yöyheisön oiminoja liiallisen yövaaimusen ai kuormiusekijöiden ehkäisemiseksi, poisamiseksi ai sääelemiseksi. Miä ehdä jos on jouunu yöpaikkakiusaamisen koheeksi? 1. Kerro esimiehellesi ai hänen esimiehelleen 2. Oa yheys arviaessa ylempään esimieheen yösuojeluvaluueuun luoamusmieheen yöerveyshuoloon yösuojelupiirin yösuojeluarkasajaan 3. Hanki sairauspoissaoloisa aina lääkärinodisus. Pidä alkuperäise odisukse iselläsi ja anna kopio eeenpäin. 4. Pidä kirjaa yöpaikan apahumisa. Kuvaile ilanee niin arkasi kuin muisa: Miä on apahunu, kenen ai keiden oimesa ja milloin ja miä seurauksia apahuneisa on sinulle aiheuunu. 5. Vaadi pääökse / kokousen pöyäkirja / muisio aina kirjallisina. Pidä myös ise kirjaa palaverin kulusa. 6. Hanki isellesi arviaessa avusaja (mieluummin yöpaikan ulkopuolela) palavereihin, joissa asiaasi käsiellään. Avusaja voi olla kuka ahansa oikeusoimikelpoinen henkilö. Varaudu odisamaan, eä avusajallasi on oikeus olla paikanpäällä myönämällä hänelle asianajovalakirja. 7. Hanki arviaessa kaikki iseäsi koskeva muisiinpano / asiakirja esimerkiksi yöerveyshuollosa. /ET Lähde: www.yopaikkakiusau.ne Lisäieoja mm: Työerveyslaioksisa: www.l.fi Työurvallisuuskeskuksesa: www.yourva.fi Työsuojelupiirinyösuojeluoimisosa: www.yosuojelu.fi Sosiaali- ja erveysminiseriön Työsuojeluosasola: www.sm.fi Työpaikkakiusau foorumisa: hp:// yopaikkakiusau.ne/ TIESITKÖ, ETTÄ Kannaaa hankkia kauniimpi yökaveri Vieväkö hyvännäköise yökaveri huomion yön ekemisesä? Ulkonäön merkiysä yöelämässä on ukiu paljon, vasaa ukimusprofessori Kaisa Kauppinen. Työovereina hyvännäköise koeaan osaaviksi ja yheisyöhaluisiksi. Esimiehinä he ova innos avia ja mukaansaempaavia. Hyvän näköisen pomojen iimeissä viihdyään ja ollaan uoeliaia. Työoverin silmiin syyi vasauksesa iloinen pilke. Jos hänesä onkin ununu, eei hän oikein viihdy öissä, ei em paudu mukaan eikä hän suoraan sanoen ole viime aikoina ollu oikein uo avakaan, vika ei sili ehkä olekaan hä nessä isessään. Vika on meissä muissa! Piää vaan hankkia kauniimpia yökavereia. Ja pomoja. Erikoisimpia valiuksia yönekijöisä Työnhakuun erikoisunee yriyksen Career- Builderin ekemä kysely paljasi varsin erikoisia piireiä, joka ärsyävä yönekijöiä heidän kollegoissaan. CareerBuilder haasaeli 2 600 yöhönoosa vasaavaa johajaa Yhdysvalloissa ja kysyi heilä erikoisimpia valiuksia, joia he ova saanee yönekijöisä. Kysely paljasi erikoisia ongelmia yöpaikoila Alanin akaa. Kenies pikkumaisimpia valiuksenai heia oliva muun muassa seuraava: Työnekijä on liian ruskeunu. Työne kijä on raivosuavan kohelias. Työnekijä syö kaikki hyvä keksi. Lisäksi lisala löyyy melko villejä syyöksiä kollegoisa: Työnekijän varalo on magneeinen, ja hajoaa kulkuavaimen oisuvasi. Työnekijällä on vääränlainen aura. Työnekijä yriää myrkyää minu. Myös pukeuuminen on aiheuanu mielipahaa: Työnekijän kengissä on kello, eikä ole edes joulu. Työnekijä uli yöpuvussa öihin. Työnekijä muisuaa liikaa bambia. 16 maassa oimiva CareerBuilder on yhdysvalalainen rekryoiniyriys, joka muun muassa ylläpiää inerneissä yönhakusivusoa eri maissa. CareerBuilderillä on yönhakusivuso muun muassa Ruosissa. Huono pomo ajaa sairauslomalle Jos sinua hiillosaa päiviäin umpelo ai karkeakäyöksinen pomo, on odennäköisä, eä hän vaikuaa myös erveyeesi. Uuden ruosalaisukimuksen mukaan aiamaoman esimiehen alaisuus nosaa selväsi sydänkohauksen riskiä. Lisäksi huonon pomon alaise jouuva sairauslomalle useammin, keroo Healh.com. Tulokse saaiin keräämällä ieoja uhansila eurooppalaisila kyselyiden avulla. Suurin osa vasanneisa oli Ruosisa, Suomesa, Saksasa, Puolasa ja Ialiasa. Työssäkäyviä vasaajia oli lähes 20 000. Tiedo pomojen aiavuudesa ja sen vaikuuksisa keräsi Karoliinisen Insiuuin ukija Anna Nyberg. Nyberg kuienkin painoaa, eä henkilöilä keräy vasaukse eivä vielä odisa miään, mua ne anava selväsi osviiaa huonon johamisen vaikuuksisa yönekijän erveyeen ja sressin määrään. Vasausen peruseella huonon pomon alaisuudessa miesen riski saada sydänkohaus nousi 25 prosenia, kun aas naisen riskiin ei pomon karkeus juurikaan vaikuanu. Nybergin mukaan vasannee naise eivä juurikaan kärsinee sydänkohauksisa, mua hän anaa ymmärää, eä suuremmalla oannalla riskin nousu olisi odennäköisä naisillakin. Huono pomo lisäsi myös molempien sukupuolen sairauspoissaolojen määrää. Nybergin mukaan huonon pomon alaisuudessa oleva yönekijä kärsivä niin kovasa sressisä, eä poissaolopäiviä kului sairaselun lisäksi paineisa selviyymiseen ja masenuneisuuden hoioon. Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 15

Nupin ei arvise mennä nurin Viesinäeknologian kehiymisen myöä jokaisella on jakuvasi helppo pääsy valavaan määrään ieoa. Työpaikkojen inranei ova vain pieni osa päiviäisä ieomassaa. Tiedon vira alkaa jo aamulehden avaamisesa ja jakuu yöpaikalla ihmisen, yöpapereiden, lehien, radion ja inernein väliyksellä. Tämä ns. infoähky on yksi iedonkäsielykykyämme kuormiava ekijä. Nykyään on kiinnieävä enisä enemmän huomioa yön ekemisen apaan: yö piää ehdä sellaiseksi, eä se ei arpeeomasi kuormia muisia ja arkkaavaisuua. Kerrallaan voi keskiyä hyvin vain yheen vaaivaan ehävän. Jos varsinainen ehävä keskeyyy, niin ajaus kakeaa, asia unohuva ja oisinaan koko homma on aloieava alusa, erikoisukija Virpi Kalakoski Työerveyslaioksela iivisää. Näiä seikkoja pohdiaan ukimusalueella, joa kusuaan kogniiiviseksi ergonomiaksi. Siinä missä fyysinen ergonomia ukii ihmisen anaomisia ja fysiologisia ominaisuuksia fyysisessä oiminnassa, kuen yöasenoja ja liikkumisa, keskiyy kogniiivinen ergonomia puolesaan psyykkisiin oiminoihin ja iedonkäsielyyn. Kogniiivinen ergonomia arkaselee siä, kuinka hyvin ihminen pysyy käsielemään ieoa, hoiamaan ehäviä ja käyämään erilaisia järjeselmiä niin, eä oimina on vielä sujuvaa. Kogniiivisen ergonomian avoieena on, eä yöympärisö,- välinee ja käyännö oava huomioon ihmisen avan käsiellä ieoa. Näin ehävä voidaan suoriaa mahdollisimman sujuvasi 16 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009

Aivo pysyvä mukauumaan ilaneiain erilaisiin ehäviin, mua juuri äsä syysä niihin kohdisuvasa rasiuksesa huolehiminen on ärkeää ja virheeömäsi sekä aikaa ja rahaa sääsäen, seliää Kalakoski. Ise voi ehdä paljon Kogniiivisa ergonomiaa voi paranaa yksinkeraisilla keinoilla. Esimerkiksi kirjasimen koko vaikuaa oiminnan sujuvuueen ja ehokkuueen, jos henkilö lukee yössään sähköisiä eksejä ai hakee ieoa inerneisä. Yleensä fonin koko kannaaa sääää suuremmaksi kuin mikä unuu riiävälä. Ihmisen on vaikea iedosaa ja arvioida havainojen ehokkuua, ja ukimusen mukaan oma arvio sopivasa fonikoosa menee alakaniin eli suurenamalla fonia näkeminen nopeuuu ja ehävä sujuu paremmin, Kalakoski vinkkaa. Toinen havaisemisa sujuvoiava seikka on konrasi eli kirjasimen ja ausan valoisuuksien suhde oisiinsa. Usein näkyvyyä yrieään paranaa väreillä ja unohdeaan huolehia konrasisa, vaikka havainnon ja lueavuuden kannala on olennaisa, eä kirjasime ova riiävän suuria ja niiden ja ausan valoisuusero on riiävä, keroo Kalakoski. Muisin kuormiumisa puolesaan vähenää se, jos yössä voi keskiyä yheen asiaan kerrallaan. Usein ihmisillä on esimerkiksi ieokoneella mona oiminoa auki yhä aikaa ai puhelin ja yökaveri keskeyävä varsinaisen ehävän. On parempi hoiaa esimerkiksi sähköposi sopivissa väleissä eikä anaa niiden hälyää kesken muiden ehävien. Jakuva sääelemäömä keskeyykse syövä yön uloksellisuua ja lisäävä kuormiumisa, erikoisukija sanoo. Merkiyksellisä on myös keskeyysen piuus ja laau. Toisen keskeyys vaikuaa eri avoin kuin omaoiminen keskeyys. Enien keskiymiskykyä vaaiva oisen ekemä pikä keskeyykse, joka liiyvä aivan oisenlaiseen asiaan kuin kesken jääny ehävä. Aivo oimiva, kun anna mahdollisuuden Ihmisellä on kyky haravoida suuresakin informaaiomääräsä iselleen hyödyllinen, kunhan vain ei rasia iedonkäsielyjärjeselmäänsä liikaa. Siksi onkin ärkeää piää huola siiä, eä säännöselee informaaioulvan määrää näinä infoähkyn aikoina. On ehävä ieoisia rakaisuja iselle ulevan ieomäärän vähenämiseksi ja järjesämiseksi. Tieomäärän ja rasiuksen sääelyssä ei ole kysymys aivojen rajoiuneisuudesa, vaan niiden ehokkuudesa. Aivojen iedonkäsielyn monimukaisuus on ylivoimaisa verrauna yksiäisiin koneisiin, joka suoriava vain yhä ehävää. Aivo suoriava yhäaikaisesi monia oisisaan hyvinkin poikkeavia ehäviä. Aivo pysyvä mukauumaan ilaneiain erilaisiin ehäviin, mua juuri äsä syysä niihin kohdisuvasa rasiuksesa huolehiminen on ärkeää. Aivo kun eivä oimi enää ehokkaasi, jos ehäviä on liikaa. Ihminen ei voi ieokoneen avoin vaihdella jakuvasi ehäväsä oiseen ilman aikaviiveä, vaan vaaii päiviysä siirymiin, Kalakoski arkenaa. Uueen asiaan keskiyminen ja vanhan asian jääminen pois mielesä eivä siis apahdu ilman uudelleen orienoiumisa. Jakuva siiryminen ehäväsä oiseen myös lisää virheiden määrää. Myös ikä vaikuaa kogniiivisiin kykyihin. Iän myöä iedo, aido ja kyky rakaisa ongelmia paraneva, mua nopeua ja huomion jakamisa vaaiva ehävä voiva joillakin vaikeuua. Iän uomissa muuoksissa on kuienkin suuria yksilöllisiä eroja. Usein iäkkäillä ihmisillä on huono käsiys omisa kyvyisään, jolloin huonompi suoriuskyky voi johua yksinkeraisesi siiä, eei usko pysyvänsä ja osaavansa. Myös oppimisen kyky säilyy iän karuessa; on vain löydeävä mielekkää ava uuden opeeluun. /ET Lähde: Työerveyslaios Kevennä rasiusasi ieoyössä esimerkiksi näin: rauhoia iey heke päivässä keskeyyksilä keskiy yheen asiaan kerrallaan huolehdi siiä, eä näyön kirjasinkoko ja konrasi ova riiäviä lepää ja pidä aukoja riiäväsi Lisäieoja: Kogniiivisa ergonomiaa Työerveyslaioksen Aivo ja yö ukimuskeskuksen sivuilla Työerveyslaioksen Ergonomiaaihesivu Työerveyslaioksen Tieoyöaihesivu Suomen ergonomiayhdisys (mm. määrielmiä ja linkkejä) Marja-Leena Haaviso 2006. Kogniiivinen ergonomia lisää yön sujuvuua ja urvallisuua. Työerveyslääkäri 2006; 24(3): 24-27 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 17

Kaolinen pappi, proesanipappi ja rabbi kilpaileva siiä, kuka ekee yönsä parhaien. He menevä mesään, esivä kukin käsiinsä karhun ja alkava käännyää niiä. Myöhemmin he veraileva kokemuksiaan. Kaolinen pappi aloiaa: Kun löysin karhun, saarnasin sille ja pirskoelin päälle pyhää veä. Seuraavalla viikolla se osallisui ensimmäiselle ehoolliselleen. Minä löysin karhun puronvarresa, proesanipappi keroo. Luin sille pyhää evankeliumia. Se oli niin lumouunu, eä salli minun kasaa isensä. Molemma kasova rabbia, joka makaa paareilla kokovaralokipsissä. Tarkemmin ajaellen, hän sanoo, oli ehkä huono ajaus aloiaa ympärileikkauksella. Vlad ajaa roimasi ylinopeua ja poliisi pysäyää häne. Saa yhden mahdollisuuden, poliisi sanoo. Jos esiä hyvän syyn, sääsy sakola. Kolme viikkoa sien vaimoni jäi minu ja lähi poliisin makaan, Vlad seliää. Kun näin auonne, säikähdin, eä olie uomassa hänä akaisin. Lähde: Maailmaan yhdeksän parasa visiä 2009, Valiujen Palojen ja Readers Digesin äänesys Naureaanko eillä öissä? Nauruerapialla on niin paljon erveyshyöyä, eä pomojen kannaaisi oaa se vakavasi. Milloin nauroi viimeksi vede silmissä öissä ai vapaa-aikana? Naurun ammailaisen mielesä hekoelusa kannaaisi ehdä vaikka säännöllinen aamureeni yöpaikoille. Tehokkuus ja luovuus paranisiva, me-henki lujiuisi ja moivaaio kasvaisi. Joku puhuva jopa upakkakoppien apaisisa nauruhuoneisa. Tauolla voisi mennä variksi nauramaan. Nauru kohenaa jaksamisa ja anaa viraa. Se laskee sressiasoa ja renouaa ilmapiiriä. Kissakin uskalleaan nosaa helpommin pöydälle, kun alle on naureu, naurujoogaohjaaja ja Suomen Nauru ry:n puheenjohaja Anu Saari lueelee. Amerikkalaisessa ukimuksessa havaiiin, eä komediaa kasoneiden koehenkilöiden verenkiero parani nauraessa. Toisessa ukimuksessa esaava harjoiiva naurujoogaa joka aamu öissä kolmen viikon ajan. Kaikkien yöeho ja sressinsieokyky koheniva. Iniassa miaiin ieoyöläisen kehon reakioia säännölliseen naurujoogaan: sydämen syke, verenpaine ja sressihormoni korisolin uoano laskiva ja myöneise unee lisäänyivä. Parhaa hyödy saadaan, kun naureaan säännöllisesi. Tyky-päivissä naurujooga on suosiu jo Suomessa- kin, mua säännölliseen nauraamiseen vasa esimme yheisyökumppaneia, Saari keroo. Nauramisa verraaan jopa liikunaan, sillä se saa aikaan samanlaisia fysiologisia vaikuuksia. Kahden minuuin röhönaurun laskeaan vasaavan 40 minuuin renouumisa. Kolmen minuuin reippaan hölkän vaikuukse saadaan jo 20 sekunnin naurulla. Naurujooga voi olla liikunaharrasus siinä missä avallinen joogaaminen. Siinä on myös mediaiivinen puoli, sillä äysillä nauraessa pää yhjenee ajauksisa, Saari veraa. Myös huumorikouluaja Vesa Karvinen sovelaa naurujoogaa kieräessään yöpaikoilla. Hän uskoo ennen kaikkea naurun sosiaaliseen puoleen. Nauru ehoaa, koska se nivoo ihmisiä yheen ja renouaa. Tärkeinä on löyää porukka, jonka kanssa on hauskaa, hän kieyää. Huumori kukkii Naurujoogaa ai aioa remunaurua avalla ei ole väliä, kunhan kaikilla on hauskaa. Luenoja piävä huumorikouluaja Vesa Karvinen muisuaa, eä myös perineisellä yöpaikkahuumorilla on 18 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009

Kahden minuuin röhönaurun laskeaan vasaavan 40 minuuin renouumisa yvä. Toisaala siäkin piää kunnioiaa, jos kovia kokenua yökaveria ei nauraa mikään juu, Karvinen muisuaa. ärkeä sijansa yöhyvinvoinnissa ja porukkahengessä. Tärkeää on sili muisaa, eei kaikkea sovi lyödä leikiksi. Ihmisen ulkonäköön ja muihin ominaisuuksiin liiyviä visejä kannaaa välää, sillä niillä on helppo loukaa. Parhaien oimiva sanallinen leikiely ja ilannekomiikka. Ei suomalaisen kuora kauan arvise rapsuaa, niin nauru iroaa kyllä, Karvinen hymyilee. Ajan henki, yön luonne ja elämänilanne näkyvä naurun aiheissa. Tiukkoina aikoina musa huumori, sarkasmi ja ironia lisään- Mikä ihmeen naurujooga? Nauruun ei aina arvia visejä ai ilannekomiikkaa. Tähän perusuu Iniassa vuonna 1995 synyny naurujooga. Siinä kehon naururefleksi akivoidaan keinoekoisesi. Hyvin pian ekonauru muuuukin aidoksi hohoamiseksi, Anu Saari keroo. Naurua voidaan akivoida erilaisin manroin ja hengiysharjoiuksin. Käde oeaan mukaan kuin anssissa. Toisia kasoaan silmiin ja ehdään vaikkapa käelyharjoiuksia, hän kuvaa. Naurujooga oaa mallia lapsisa. Kun lapsi purskahaa nauramaan saoja keroja päivässä milloin millekin, aikuinen mieii, mikä on hauskaa ja mille on sopivaa nauraa. Naurujoogassa hohoeaan yksinkeraisesi nauramisen ilosa. Maailmalla oimii nauruklubeja jo yli 60 maassa. Suomi on yksi niisä, mua muiden länsimaiden apaan meillä oimina ei vielä ole kovin säännöllisä. Meillä ryhmiä löyää Suomen Nauru ry:n neisivujen kaua sekä esimerkiksi kansanopisoisa. Nauraajia ilaaan myös polareihin, sukujuhliin ja yriysilaisuuksiin, Saari vinkkaa. /ET Lähde: Ilalehi Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 19

Uudelleenkouluus muuosilaneen mahdollisuuena Tike ekee yheisyöä Urabaarin kanssa Tikessä eli Maa- ja mesäalousminiseriön ieopalvelukeskuksessa ehiin keväällä 2008 osaa viraso- ja oimisopalveluia koskeva ulkoisamispääös. Sen seurauksena kahdeksanoisa yönekijää siiryi muuosuen piiriin. Tikessä solmiiin yheisyösopimus ammaillisa aikuiskouluusa koskevaa neuvona- ja ohjauspalvelua anavan Urabaarin kanssa. Misä löyää aikuiskouluusa? Suomessa on ällä hekellä vähän yli 360 ammaiukinoa, joen koko kouluuksen kenän uneminen on haasava, jol lei mahdoon ehävä. Siksi onkin hyvä saada apua aikuiskouluuksen asianunijoila. Urabaari peruseiin muuama vuosi sien vasaamaan juuri ähän arpeeseen. Se on yli kahdenkymmenen pääkaupunkiseudulla oimivan aikuisopeusa arjoavan oppilaioksen yheisyökumppani. Vuodesa 2008 Urabaari on saanu oiminaansa myös EU:n ESR -rahoiusa. Urabaarin clue on auaa löyämään palvelu, määrielee Tiina Jakobsson, Urabaarin projekipäällikkö. Meillä on äällä kaksikymmenä kouluuksen asianunijaa öissä, joka anava henkilökohausa neuvonaa ja opasusa aikuiskouluukseen haluaville. Urabaarissa on voimassa yhden iskin periaae, eli asiakkaan ulee saada meilä kaikki arvisemansa neuvonapalvelu. Karkeana jakona voisi sanoa eä kun yövoimaoimisossa on öissä yheiskunnallisesi asiaa lähesyvä, niin Urabaarin henkilökunnassa on pedagogeja. Yheisyösopimuksella rääälöiyä palvelua Tiken henkilösökoordinaaori Kimmo Projekipäällikkö Tiina Jakobsson ja Tiken yheyshenkilö Urabaarissa projekiasianunija Hilppa Visa. Kukkavuori alkoi keväällä 2008 mieiä millä avoin parhaien arjoa ukea muuosilaneessa. Yksi keinoisa oli rohkaisa uudelleenkouluukseen, sillä muuosuen piiriin päässeillä on Tikessä oikeus käyää yöaikaa opiskeluun. Hän muisi Lasipalasin aikuiskouluusneuvonaa anavan Urabaarin ja pääi uusua lähemmin siihen miä arjoavaa Urabaarilla olisi valionhallinnon virason muuosilaneessa. Urabaari oli varsinainen löyö ja on ollu eriyisen oimiva yheisyökumppani Tikelle. Urabaarin palvelu äyävä hyvin valioneuvoson ohjee muuosuessa. Mielesäni valion palveluksessa olevilla onkin enemmän mahdollisuuksia opiskeluun yön ohessa kuin yksiyisen sekorin yönekijöillä, Kimmo Kukkavuori keroo. 20 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009

Tiken henkilösökoordinaaori Kimmo Kukkavuori on yyyväinen löyöönsä. Urabaarin kanssa yheisyö on sujunu hyvin ja heisä on ollu Tiken muuosilaneessa paljon apua. Urabaarin palvelu ova koko aikuisväesöä varen eli heille, joka harkiseva uua kouluusa, vanhan päiviysä ai lisäkouluusa. Urabaarin peruspalvelu ova maksuomia. Solmimalla kahden välisen sopimuksen saa kuienkin henkilökohaisa ja rääälöiyä palvelua, Kukkavuori keroo. Tike oli valionhallinnossa ensimmäinen, joka ehdoi yheisyöä Urabaarin kanssa. Tiken jälkeen myös Maaseuuviraso (Mavi) ja Turvaekniikan keskus (Tukes) ova solminee yheisyösopimuksen Urabaarin kanssa. Myös Urabaarissa ollaan yyyväisiä yheisyöhön valionhallinnon virasojen kanssa. Tiina Jakobsson oeaa, eä muuosuesa iedoaminen ja sen hoiaminen on Tikessä hoideu poikkeuksellisen mallikkaasi, kiios siiä Kimmolle. Urabaari sijaisee Helsingin keskusassa Lasipalasin oisessa kerroksessa Urabaarin asiakasmäärä nousussa Ohjauksen ja kouluuksen projekiasianunija Hilppa Visa Urabaarisa keroo, eä alouden aanuma näkyy myös asiakaskunnassa. Kävijämäärä on viime aikoina räjähäny. Aiemmin oli selväsi enemmän heiä, joka halusiva vaihaa ammaia, vaikkei yöpaikalla ollu irisanomisuhkaa. Ny Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 21

Tiken virasomesari Jan Gardberg opiskelee yön ohessa uua ukinoa. Urabaarin neuvonapalveluilla oli opinojen alkuun saaamisessa suuri apu. YT-neuvoelu ova käynnissä yli puolella asiakkaisa. Ruuhkaa on, mua kaikille pyriään järjesämään aika mahdollisemman nopeasi. Visa keroo, eä yöpaikan ollessa uhau osa lamaanuu, osa pyrkii eläkepukeen ja osa aas näkee sen mahdollisuuena. Urabaarissa keskusellaan aluksi asiakkaiden kanssa siä miä aikuisopiskelu on ja misä lähdeään liikkeelle. Esimerkiksi näyöukinomahdollisuudesa ei usein iedeä. Eli joissain apauksissa jos on akana pikä yökokemus, muei ukinoa, sen voi suoriaa kokonaan ai osin näyöukinona. Viisi Tiken yönekijää aloii aikuisopiskelun Urabaarin neuvona- ja ohjauspalvelun kaua vuonna 2008. Syyskuussa 2009 uli pääös Tiken yöasemauen aseiaisesa vähenämisesä, jolloin muuosuen piiriin uli neljäoisa uua yönekijää. Myös heisä osa harkisee paraikaa uudelleenkouluauumisa ai osaamisensa päiviysä. Aikuisopiskelun isenäisyys monelle ylläys Monilla Urabaarin asiakkailla on ennakkoluuloja opiskelusa. Yleisimpiä näisä on käsiys siiä, eä opiskelu on yhä saman- laisa kuin omina kouluaikoina eli luokissa hiljaa isumisa opeajan puhuessa. Muiso opeajisakaan eivä aina ole hyviä. Hilppa Visa painoaa kuienkin siä, eä änä päivänä opeajan rooli on muuunu enemmän ohjaajaksi ja ukijaksi. Tämä ulee aikuisopiskelijoille usein miellyävänä ylläyksenä, kuen myös se, mien isenäisä opiskelu on. Tää mielä on myös paraikaa uudelleenkouluuksessa oleva Tiken virasomesari Jan Gardberg. Hänesä opiskelu on ollu isenäisä ja oisaiseksi aika helppoa. Virasomesarin ja koneisajaasenajan ukinno jo omaava Gardberg lähi Urabaarin neuvonapalvelun kaua suoriamaan yön ohella urvallisuusalan ammaiukinoa. Hän näkee eä Urabaarin neuvonapalveluisa oli enien hyöyä kouluuksen alullepanijana. Menin Urabaariin samaan aikaan kollegan kanssa ja siellä mieimme yhdessä Hilppa Visan kanssa eri kouluusvaihoehoja. Päädyimme urvallisuusalaan koska siinä on yhymäkohia virasomesarin yöhön. Tieonurkka Valionalouden kehykse vuosille 2010 2013 edellyävä, eä uoavuua lisäävä oimenpiee oeueaan hyvää henkilösöpoliiikkaa noudaaen. Valioneuvoson periaaepääös 23.3. 2006 aseaa avoieeksi irisanomisen välämisen muuoksissa. Virason ennakoiva henkilösöpoliiikka, hallinnonalojen yheisyö ja vahva siouuminen valioneuvoson ja valiovarainminiseriön pääöksiin ja meneelyihin ova keskeisiä keinoja avoieen saavuamiseksi. Valiovarainminiseriön muuosilaneia koskevassa ohjeessa 6.11.2007 odeaan, eä muuosilanee edellyävä oiminayksiköilä vahvaa johamisa ja oimivaa henkilösösuunnielua. Muuoksen periaaee Vasuu muuoksen oeuamisesa on jokaisella virasolla isellään ja siä ohjaavalla miniseriöllä. Sijoiamisvasuu edellyää akiivisa sijoiumismahdollisuuksien 22 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 Tavoieena on ukea esimiehiä valionhallinnon eri kehiämisoimenpieisä johuvissa henkilösömuuoksissa. Tämän saavuamiseksi Valiokonori oimii yheisyössä hallinnonala- ja virasohenkilösökoordinaaoriverkosojen kanssa rakenaa ulkopuolisisa, valmiiksi kilpailueuisa palvelunuoajisa koosuva palvelunuoajaverkoso virasojen käyöön kehiää valmiia oiminamalleja henkilösön muuosilaneisiin siirää virasojen henkilösö koor dinaaorien verkoson avulla hyväk si hakaroiusa koko valionhallinnon sisälä. Myös ikäänyneen henkilösön yössä pysyminen pyriään urvaamaan. Tukioimien ja muiden henkilösöhallinnon meneelyjen yhdenmukaisuus varmisaa henkilösön oikeudenmukaisen kohelun eri hallinnonaloilla. Rekryoinnin periaaee Kaikki avoimeksi uleva vira ai ehävä ilmoieaan Heli-järjeselmään (VM määräys, 49/1/2008) Virkasiirojen käyäminen on ensisijainen rekryoiniapa ennen avoina hakumeneelyä. Uua henkilösöä rekryoiaessa valinailanne aloieaan aina selviämällä, onko valionhallinnossa alueellisamis- ai uoavuusoimien vuoksi vapauuvaa henkilösöä. Virasolla on velvollisuus ilmoiaa sijoiamaoma/ilman yöä jäänee miniseriölle. Valion henkilösöpalvelu -yksikkö Valion henkilösöpalvelu-yksikkö arjoaa asianunijapalveluja miniseriöiden, virasojen ja laiosen henkilösömuuoksiin sekä käyännön yövälineiä henkilösösuunnielun ueksi ja liikkuvuuden edisämiseksi.

Ny on peruskouluus eli varijan ukino akana ja inoa on vielä yriää sinne asi mihin iedo ja aido riiää. Varijan yö eivä Gardbergia houkua vaan perusukinnon jälkeise erikoisumisvaihoehdo kiinnosava enemmän. Vaikka syksyllä uli äyeen kahdeskymmenesviides vuosi saman yönanajan palveluksessa ei ulevaisuus huolea liikaa, sillä onneksi henkilökohaise asia ova kunnossa. Kari Leno (Tiken viesinäassiseni) Lisäieoa: Projekipäällikkö Tiina Jakobsson ja projekiasianunija Hilppa Visa (Urabaari) eunimi.sukunimi@urabaari.fi ai Urabaarin ohjaaja: urabaari@urabaari.fi, p. 043 820 0428 Henkilösökoordinaaori Kimmo Kukkavuori (Tike) p. 020 77 2005. vaiuja käyänöjä yli hallinnonalojen ukea virasoja henkilösön liikkuvuuden edisämisessä (mm. Helirekryoinijärjeselmän hyödynäminen) ukea virasoja ja laioksia käyännön muuoshankkeissa arjoa opasusa ja ohjeisusa henkilösökoordinaaoreille Valion Henkilösöpalvelu -yksikkö peruseiin Valiokonoriin valiovarainminiseriön pääöksellä 1.6.2008. Yksikön oimina on käynnisyny. Yksikön johajana oimii Helena Tammi. Lisäieoja yksikösä ja sen palveluisa anava Yksikön johaja Helena Tammi, puh. 050 387 6229 Yheyspäällikkö Panu Aalo, puh. 050 469 1702 HR-yheyspäällikkö Marja-Teru Paananen, puh. 050 433 9869 TYÖLÄS: Työlähöinen oe yöerveyshuoloon Työlähöinen yöerveyshuolo ja yölähöinen kunouus on yheinen nimiys pyrkimyksille, joilla uudiseaan alan oimijoiden osaamisa ja meneelmiä. Työlähöisä oea arviaan, kun haluaan vasausa yheen aikamme kuumisa kysymyksisä: mien piäisi huolehia esimiesen ja yönekijöiden hyvinvoinnisa ny, kun yö on yhä useammin keskeneräisessä, häiriöisessä muuoksessa? Työn muuoksen eri vaihee seliävä yöhön liiyvää pahoinvoinia: ihmise väsyvä ja uupuva, kiroava kiireä ja kärsivä kuormiuneisuudesa. Toisaala muuuva yö ruokkii yöhyvinvoiniakin: ihmise innosuva, uusi aines yössä moivoi, yö uoaa iloa ja onnisumisen uneia. Kohi muuoksen hallinaa Uudenlaisella näkökulmalla noseaan esiin yriyksen, yöpaikan ai yöyheisön yöhyvinvoini-ilmiöiden ydin eli uoannollinen oimina ja siinä apahuva muuokse. Kun yöerveyshuollossa ja kunouuksessa osaaan arkasella yöä ja yöpaikkaa enisä kokonaisvalaisemmin, alemmakin arkaselun kohee (esim. fyysinen yöympärisö, ehävien kuormiavuus ja yksilön yökyky) jäsenyvä uudella avalla osaksi kokonaisuua. Fyysisiä ja psyykkisiä aliseia ei enää kasoa yöympärisöön kuuluvana osana vaan osana oiminaa ja sen muuosa. Työlähöisessä oeessa ähdäään yheisölliseen ja yksilölliseen oppimiseen. Tulosa ulee varmimmin, kun esimiehe ja yönekijä pääsevä ise käsiksi oman oiminansa analysoiniin, ymmärämiseen ja kehiämiseen. Työerveyshuolo ja yöikäisen kunouus saava uudenlaisen roolin: ne eivä sanele suosiuksia vaan ukeva asianunijoina asiakkaiensa omia kehiämisponnisuksia, joilla avoiellaan parempaa yöhyvinvoinia. /ET Lisäieoja: www.yolas.fi Mikä TYÖLÄS? TYÖLÄS on oppimisverkoso, jossa yöerveyshuollon ja kunouuksen ammailaise kehiävä asiakkaidensa kanssa yölähöisiä meneelmiä. TYÖLÄS-verkosossa pureuduaan yön muuokseen ja yöhyvinvoiniin yhdessä paikallisen yöyheisöjen ja esimiesen kanssa. Painopiseeksi on valiu sosiaali- ja erveydenhuollon organisaaio ja pk-yriykse. Lisäksi yöerveyshuollon ja kunouuksen oimina sidoaan iiviimmin osaksi yöyheisön johdon visioia ja sraegiaa. TYÖLÄS-hankea rahoiava Euroopan sosiaalirahaso, sosiaali- ja erveysminiseriö sekä osallisuja, Iä-Suomessa oimivaa ityölästä myös Iä-Suomen lääninhallius. Toeuamisesa vasaava Verve Consuling ja Työerveyslaios. Verkosoa virieään vuosina 2008-2011. Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 23

Mihin me ää oikein raahaaan? Saneeraavaksi. Missä ova uoavuusohjelman hyödy? Valion leivisä on pisey väkeä pihalle jo noin 4 000 ihmisen verran vuoden 2006 jälkeen, ja vielä 2 000 saa läheä ensi vuoden loppuun mennessä, kun uoavuusohjelma myllää valionhallinoa uueen uskoon. Työnekijöiden mielesä hyöyjä ei näy vain haioja: uoavuus ei kasva ja väki hoippuu paikoin uupumuksen paraalla. Tieoekniikasa virkamiesen korvike? Valion uoavuusohjelmaa aleiin oeuaa kolmisen vuoa sien. Silloin hallius asei avoieeksi vähenää valion palveluksesa 9 645 yönekijää viidessä vuodessa. Miniseriön rääälöimän uoavuusohjelman idea oli, eä suunnilleen sama yö kuin ennenkin hoideaisiin ulevaisuudessa ilman näiden ihmisen yöpanosa. Uusi hallius nosi vähennysavoieen 14 000:een. Tieoekniikkaa, hallinnon rakennea ja ise oiminaa uudiseaan niin, eä ulevaisuudessa ullaan vähemmällä henkilömäärällä oimeen. Työä ei vaadia ehävän enemmän vaan vähemmän mua fiksummin ja paremmin välinein, valiovarainminiseriön projekijohaja Jaakko Kuusela sanoo. Kuusela on ollu alusa lähien suunnielemassa uoavuusohjelmaa ja on siiä vasaava virkamies. Ohjelmaa ajaa ideologia Ammailiiojen mielesä valiovarainminiseriön virkamiesen puhe uoavuuden paranamisesa on puppua. Heidän mielesään hallius on kyllä piäny sanansa ja vähenäny yövoimaa. Sen sijaan uoa- 24 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009

vuus ei ole paranunu lainkaan. Myös poliiinen vasemmiso ja osa vihreisä on kriisoinu uoavuusohjelmaa, joka ei heidän mielesään ole muua kuin henkilösön saneerausohjelma. Käyännössä noin joka oisa vapaaksi jäävää ehävää ei äyeä. Virkamiehe ärsyynyvä, jos he huomaava ekevänsä eläkepäivisä nauimaan siiryneiden kollegoidensa yö. Kriiikoiden mukaan ohjelma ei perusu oikeisiin laskelmiin ja uoavuuden paranamiseen, vaan kyseessä on oikeison ideologinen ohjelma julkisen sekorin pienenämiseksi. Keskiäminen ei vähennä öiä arpeeksi Vasemmison ja oikeison väiellessä siiä, piääkö julkisa sekoria pienenää vai kasvaaa, valion yönekijä uupuva. Suomen poliisi on yksi valion yöpaikoisa, josa väkeä on karsiu. Valion uoavuusohjelma vähenää poliisisa noin 400 yönekijää ensi vuoeen mennessä. Poliisien mukaan uoavuusohjelman akia henkilökuna ekee ylipikiä päiviä ja palvelu alkava jo kärsiä. Pahin kiire on lupahallinnossa, josa kansalaise nouava ajokorinsa, passinsa, henkilökorinsa ja aselupansa. Kun ove suljeaan kello 16.15, kansliassa on vielä asiakkaia jonoksi asi. Virkailija eivä pääse lähemään koiin, vaikka yöaikamme virallisesi loppuu silloin. Ihmise väsyvä, kun piää ehdä piempää päivää jakuvasi, Lohjan poliisiaseman osasosiheeri Leena Höysniemi-Iivonen sanoo. Kaikkien lupahallinnosa eläkkeelle jääneiden ilalle ei ole palkau uusia yönekijöiä. Höysniemi-Iivosen mukaan hallinoa keskiämällä pienenneiin jonkin verran yöaakkaa, muei niin paljon kuin valiovarainminiseriö oli arvellu. Jokin ehävä ova vähenynee esimerkiksi ieoekniikan ansiosa, mua samalla esimerkiksi passi- ja aselakimuuokse ova uonee uusia ehäviä. Työnekijöiden jaksamisesa on aio huoli. Jos yhä pienempi porukka yriää pärjää öiden kanssa, ulee uupumisen akia sairauslomia. Kun ihmisiä jää sairauslomalle, jälleen yössä olevien porukka pienenee. Siiä ulee kiire. Myös kenäyössä oleva poliisi ova käärmeissään uoavuusohjelmasa. Heidän mielesään poliisi ei voi enää äyää sille laissa määräyä ehävää ja esää ennala rikoksia. Me emme ole mikään palokuna, joka ulee paikalle vasa, kun joain sauu. Meidän piäisi parioida ja ennalaehkäisä häiriöiä olemalla näkyvillä. Se ei onnisu, kun kaikki pario ova kiinni hälyysehävissä, keroo Pohjois-Savon poliisin ylikonsaapeli Severi Savolainen. Ay-puhee eivä yllää Severi Savolainen ja Leena Höysniemi-Iivonen ova paisi Suomen poliisin palkkalisoilla myös Suomen poliisijärjesöjen liion halliuksessa. Eenkin Savolainen painoaa puhuvansa liion edusajana, ei poliisin kenämiehenä. Hänen mukaansa poliiseja on kielley anamasa kommeneja yöoloisaan. Ammailiiojen edusajien puhee ova Jaakko Kuuselalle uuja. Aina puhuaessa henkilömäärän pienenämisesä, yönekijäjärjesö haluaisiva säilyää määrän ennallaan. Ei voida odoaa, eä kaikki yönekijä innokkaasi osallisuisiva henkilösömäärän vähenämiseen, Kuusela sanoo. Suomen Poliisijärjesöjen Liion puheenjohaja Yrjö Suhonen puolesaan piää iukasi kiinni siiä, eä yhään poliisia ei ole varaa vähenää. Vanhasen oisen halliuksen halliusohjelmassa on paha risiriia. Yhäälä on uoavuusohjelma, joka vähenää väkeä. Toisaala sama hallius pääi, eä poliisin henkilösöarpee selvieään. Selviyksen mukaan poliisin henkilösöä piäisi lisää 500 ihmisellä vuoeen 2020 mennessä. Ilman uoavuusohjelman poisamisa ämä ei onnisu, Suhonen sanoo. Valiovarainminiseriön mukaan uoavuua paranneaan, yönekijöiden mielesä väkeä vain vähenneään. Ohjelmasa on kuienkin ehy myös puolueeomia ukimuksia. Tukimus: Työilmapiiri huononunu Kesäkuussa valion aloua valvova eduskunnan arkasusvaliokuna kuuli Tilasokeskuksen dosenia Anna-Maija Lehoa arvioidessaan valion uoavuusohjelmaa. Työoloja ukineen Lehdon ja hänen kollegansa Hanna Suelan mukaan valion yöpaikoilla ilmapiiri on huononunu selväsi, ja sillä on miä ilmeisimmin yheys uoavuusohjelmaan. Kiire ja huono ilmapiiri kielivä siiä, eä öille ei ole arpeeksi ekijöiä. Lehdon ja Suelan mukaan valiolla on ny yöehäviin nähden niuka resurssi. Jaakko Kuusela valiovarainminiseriösä yrmää ukijoiden arvoselun. Miähän uskalaisin siiä ukimuksesa sanoa? Tämä on minun ulkinaani, mua mielesäni siinä on harvalla välillä oiseujen ukimusen uloksia käyey arkoiushakuisesi, Kuusela sanoo. Hänen mukaansa ukija halusiva käyää ukimusa ieen ahoen uoavuusohjelman moiimiseen. Kuuselan kriiikisä kuuleva Anna- Maija Leho piää erikoisena, eä valiovarainminiseriön virkamies kyseenalaisaa Tilasokeskuksen ukijoiden ulkinnan uloksisa. Tulos uli meille äyenä ylläyksenä. Muuos uli esiin verailemalla eri sekoreiden kehiysä, Leho kommenoi Kuuselan syyösä arkoiushakuisesa uloksesa. Alkuperäinen avoie unohui Työhyvinvoinnisa huolehiminen voi kuulosaa hyysäykselä. Se kuienkin liiyy rahan sääsämiseen. Tuoavuusohjelman ansiosa valion palkkalasku pieneni reilu 700 henkilöyövuoa oissa vuonna. Samaan aikaan jäljelle jäävä henkilökuna kuienkin alkoi sairasella enemmän. Lisäänyneiden sairauslomien akia henkilöyövuosia meneeiin yli 600, lähes yhä paljon kuin uoavuusohjelmalla sääseiin. Valiovarainminiseriö ilasi viime vuonna konsuliyriys PriceWaerhouseCoopersila väliarvioinnin uoavuusohjelmasa. Siinä odeaan, eä alun perin ohjelmalla avoieliin uoavuuden paranamisa, mua makan varrella aleiin keskiyä henkilösön vähenämiseen. Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 25

Yksiyisäminen ei aina uo sääsöjä Valion palkkalisoja lyhenneään myös sien, eä valion yönekijöiden aiemmin ekemiä öiä aleaan osaa yksiyisilä firmoila. Yksiyisämise eivä kuienkaan ole aina osoiauunee menesyksiksi. Esimerkiksi ieoekniikkahankkeisa, joia on menny virasola ulkopuolisille konsuleille, on ullu kalliia, Valionalouden arkasusvirason pääjohaja Tuomas Pöysi keroo. Pöysi anaa esimerkin Terveydenhuollon oikeusurvakeskuksesa. Virason neisivu ilaiin ulkopuolisela ekijälä, ja ne oliva oeuukseen nähden kovin kallii. noin 50 000 euron yö maksoi lopula 200 000 euroa, Pöysi sanoo. Piääkö yövoimaa sääsellä? Suomalaisia siiryy ulevina vuosina eläkkeelle ennäysmäärä. Mai Vanhasen ensimmäinen hallius halusi uoavuusohjelmalla varmisaa, eei valio rohmuaisi liian suura osaa yöikäisisä suomalaisisa palvelukseensa yriysen nenän edesä. Tuoavuusohjelman miavuuden akia on vaikea sanoa, onko se oikeasi parananu uoavuua. Valionalouden arkasusviraso selviää parhaillaan asiaa. Virasossa on meneillään 11 selviysä ohjelmasa. Tuloksia odoellessa uoavuusohjelman alkuperäinen peruselu alkaa kuienkin unua urhala. Ohjelmaa suunnielaessa ei osau aavisaa nurkan akana odoavaa lamaa. Synkimpien arvioiden mukaan ensi vuonna yli kymmenen prosenia suomalaisisa on yöömiä. Kun yöpaika ova korilla, halu sääsellä yövoimaa yriyksille unuu oudola. Henkilösövähennysavoieia ei sili aioa veää pois, Jaakko Kuusela keroo. Suomea kuienkin uhkaa yövoimapula. Kun lamasa nousaan, iedeään, eä asianunijahenkilöiden joukosa ulee olemaan kovasi pulaa lähivuosina. Idea on, eä julkisen sekorin yövoimaarve ei ainakaan olisi ilannea vaikeuamassa. /ET Lähde: Taloussanoma Eeinen kuormius yössä on vakava ja kallis uhka Työhyvinvoinifoorumin seminaarissa pohdiiin ensi keraa laajalla joukolla yön eeisä kuormiavuua. Kilpailu, kiire, organisaaiomuuokse, resurssien rajallisuus ai kaiken aikaa kovemmiksi kasvava avoiee synnyävä eeisesi haasavia ilaneia päiviäin arkisissakin yöehävissä. Tukimuksen mukaan esimerkiksi 70 % erveydenhuollon johajisa ilmoiaa kokevansa jakuvasi eeisiä ongelmia, joka johuva liian pienesä henkilösömääräsä. Eeisesi kiperiä valinoja pohdiaan sosiaali- ja erveysalalla oisuvasi myös käyännön asiakasyössä. Eeise painee ova oisaiseksi pysynee kuienkin ausalla, kun on esiy rakaisuja yöhyvinvoinnin lisäämiseen ja yön kuormiavuuden hallinaan. -Eiikkaan kannaaa ja ulisi painosaa. Moraalinen suhauuminen omaan yöhön ja yöyheisöön anaa yölle sisäisen mielekkyyden ja arvon, joa mikään ulkoinen ekijä ei voi korvaa, muisuaa professori Veikko Launis Turun yliopisosa ja suosielee panosusa eiikan opeukseen ja johamiskouluukseen. Kannaavuueen uo oman näkökulmansa sosiaali- ja erveysminiseriön yli-insinöörin Harri Halmeen laskelma. Terveydenhuollon valvonahankkeessa kooujen ieojen mukaan maamme sairaanhoiopiirien yönekijöiden vuouise sairauspoissaolo maksava kansanaloudelle jopa reilusi yli 200 miljoonaa euroa. Eeisen kuormiuksen seuraukse ova osa ää hinaa. Moraalisa on se, minkä jälkeen unuu hyvälä ja moraaliona se, minkä jälkeen unuu pahala Ernes Hemingway Veikko Launis ja Harri Halme oliva alusajia Kannako eeisä kuormaa seminaarissa, jossa sosiaali- ja erveysalan ammailaise pohiva yön eeisiä ongelmia, niiden unnisamisa ja rakaisuja. Seminaarissa odeiin, eä kuormiuksen hallina yössä liiyy hyvään johamiseen, vasuulliseen esimiesyöhön ja yksilön valinoihin ja osaamiseen. Haasee ova miava, koska eeinen kuormiavuus koskeaa niin johoa, esimiehiä, yönekijöiä kuin asiakkaiakin. 26 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009

Moraalinen suhauuminen omaan yöhön ja yöyheisöön anaa yölle sisäisen mielekkyyden ja arvon, joa mikään ulkoinen ekijä ei voi korvaa Tausalla ova jakuva organisaaioihin ja niiden oiminaan liiyvä muuokse, joka suunnielemaomina saaava vaikuaa mahdollisuuksiin oeuaa ammaieeisiä ohjeia ja arvoja yössä. Seminaarin paneelissa yömarkkinaahojen edusaja korosiva jo ehyjä käyännön oimenpieiä sekä halusiva ukea eeisen kysymysen käsielyä osana yöpaikan arkea, johamisa ja yösuojeluyöä. Seminaarin järjesivä yheisyössä Työhyvinvoinifoorumi ja Meropolia Ammaikorkeakoulu. Työhyvinvoinifoorumi on sosiaali- ja erveysminiseriön käynnisämä kansallinen yheisyöverkoso yöhyvinvoinia edisäville organisaaioille. Edisääkseen keskuselua yön eeisesä kuormiuksesa, Työhyvinvoinifoorumi on julkaissu kaikki Kannako eeisä kuormaa? seminaarin asianunijapuheenvuoro verkossa. Ajauksena on, eä alioineja käyeäisiin esimerkiksi yöpaikoilla ja oppilaioksissa pohjusuksena pohdinnoille näisä kysymyksisä. Puheenvuoroalioinni ova ammaijournalisien oimiamia mulimediaohjelmia, joissa kuunnelavaa seminaarialusajan puhea äydenävä hänen ilaisuudessa käyämänsä powerpoin-dia. Talioinni ova maksuomia ja ne löyyvä Työhyvinvoinifoorumin verkkosivuson kaua (hp://www.yohyvinvoinifoorumi.fi) ai suoraan verkko-osoieesa hp://www. parhaakayanno.fi/hf eeinenkuorma/. Paneelin ja yöpajojen yheenvedo sekä luenojen pdf-iedoso ova seminaarin ohjelmasivulla hp://www.sm.fi/seminaari/kannako eeisa kuormaa. /ET Lisäieoja: Työhyvinvoinifoorumi: kehiyspäällikkö Hannu Jokiluoma, 09 160 72477, hannu.jokiluoma@sm.fi Määrärahaa yöelämän kehiämiseen Valiovarainminiseriö on myönäny valion yöerveys- ja yöurvallisuusneuvoelukunnan ehdouksesa seuraava määräraha: Helsingin yliopiso TUULI ukimus- ja kehiämishanke, jakorahoius, 35 000 Hankkeen avoieena on kehiää yksinkerainen epäyypillisissä yösuheissa yöskeneleviä akaeemisen kouluuksen saaneia palveleva kunouusarpeen karoiusmeneelmä. Meneelmä sisälää isearvioinnin, psykologise esi, kuormius-palauumis-sykeanalyysin, lääkärin ukimuksen ja palauekeskuselun. Yheyshenkilö: Eeva-Liisa Pukinen, (09) 191 24305, eeva-liisa.pukinen@helsinki.fi Valiovarainminiseriö/ valion yömarkkinalaios Hyvinvoiniin liiyvien ja vaikuavien oiminojen karoiaminen ja niiden yheyde henkilösöuloksiin virasoissa ja laioksissa, 46 000 Tukimuksen arkoiuksena on selviää hyvinvoinnin johamisen ja oiminojen yheyde henkilösöuloksiin. Siinä kooaan yheen eri oimijoiden oiminaava, joisa kooseaan oiminnallinen piseyys ja virasokohaise sraegisen hyvinvoinnin kokonaispisee. Yheyshenkilö: Ossi Aura, p. 0500-606 102, ossi.aura@excena.fi Tullihallius Tukimus rahikonien kaasuusaineisa ja liuoinyhdiseisä Tullin henkilösön kemikaalialisuksen pienenämiseksi, 12 200 Tukimuksen avoieena on suojaa yönekijöiä kaasuusaineiden ja vaarallisen yhdiseiden aiheuamala alisuksela lasikonien arkasamisen ja purkamisen yheydessä. Yheyshenkilö: Teemu Valonen, eemu.valonen@ulli.fi Saakunnan vankila Saakunnan vankilan yösuojeluoiminnan kehiäminen, 12 000 Kehiämisen avoieena on paranaa yöyheisön yösuojeluosaamisa ja ieoua järjesämällä koko henkilösölle yösuojelukouluusa. Yheyshenkilö: Tuula Hievanen, p. 050 3501 032 Korkein oikeus Yleisen uomioisuinen uomareiden ja esielijöiden yöhyvinvoinia koskeva ukimus, 55 000 Tukimuksen avoieena on selviää kaavasi käräjäoikeuksien, hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden uomareiden ja esielijöiden yöhyvinvoinnin nykyila sekä karoiaa siihen vaikuava yöoloekijä. Tukimuksessa selvieään sekä yöhyvinvoiniin kieleisesi eä yön voimavaroihin liiyviä ekijöiä. Yheyshenkilö: Jari Hakanen, p. 030 474 2453 jari.hakanen@l.fi Elinarvikeurvallisuusviraso Evira Eviran yheisoiminnan kehiämishanke, 30 900 Hankkeen avoieena on luoda ja yhenäisää eri organisaaioasoilla ja yöyheisöissä oimiva osallisamis- ja yheisoiminakäyännö ukemaan sraegiaa. Hankkeessa kuvaaan YT-prosessi eri organisaaioasoilla, selkiyeään rooleja, kehieään oiminnalle suunnielu- ja ohjausvälineiä sekä päivieään sopimuksia. Lisäieoja: Maari Hilden, p. 020 690 999 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 27

KOULUTUSTA 2010 Julkishallinnon 13. yöhyvinvoinisymposium Kuopiossa 9. 10.2.2010 Haihuuko yöhyvinvoini huomisen heeikköön? Tiisai 9.2.2010 8.00-10.00 Tulokahvi ja ilmoiauuminen 10.00-10.30 Tykyhelmi - avaus Avauspuhe, kuluurijohaja Pekka Vähäkangas, Kuopion kaupunki 10.30-12.00 Voiko yöhyvinvoiniin vaikuaa - yöolo oleellinen ekijä; professori Jyrki Liesivuori, Työerveyslaios Kuka puolusaa hyvinvoinivalioa? doseni/johaja Heikki Hiilamo, DIAK eelä 12.00-13.00 Lounas 13.00-15.45 Työsuojelualan näyelyyn uusuminen ja näyeilleaseajien ieoisku 1. Pikä yöura monen ekijän summa - rinnakkaisohjelma Työurien pidenäminen avoieena - kuinka viihyä yössä piempään? Kiusaaminen ja epäasiallinen kohelu - misä piäisi puhua? Päivi Hyvärinen, Valmennus- ja kouluuspalvelu Oivallus * kommeneja kokemuksisa; Kuopion ev.lu. seurakunnan kehiämishanke Työyheisösovielulla rakenavaan risiriiojen käsielyyn, ukija Timo Pehrman - keskuselua aiheisa 2. Työhyvinvoini osaksi organisaaion oiminasraegiaa Työurien pidenämisen mone keino; johaja Jukka Ahela, Elinkeinoelämän keskusliio EK 28 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009

Kokonaisvalaisa yöhyvinvoinisuunnielua valio-organisaaiossa; kehiyspäällikkö Liisa Virolainen, Valiokonori * kommenipuheenvuoro (Puuuu!) keskuselua aiheisa 3. Sairauspoissaolojen vähenäminen yöpaikan keinoin Sairauspoissaolojen vähenämiseksi hoideava yöoloja; kunouuksen asianunija Juhani Palonen Kuopion kaupungin malli urhien poissaolojen perkaamiseksi; va. yöerveyshuollon johaja, Riika Kellokoski, Kallaveden Työerveys Moniuloeinen yökyky osiensa summa, yösuojelupäällikkö Ulla Roininen, Porin kaupunki keskuselua aiheisa 16.00 17.15 Kuopion kaupungin vasaanoo Verkosoapaamise 21.00 - Sympoanssi, yökerho Puijonsarvi Nigh Keskiviikko 10.2.2010 8.00 9.00 Ilmoiauuminen (uude ulija) 9.00 11.30 Työhyvinvoinnin ukipalvelu huippukunoon Työsuojelun ja yöerveyshuollon yheisyö Uude oimija remmiin - Työsuojeluhenkilöiden perehdyäminen oiminaympärisöön ja keskeise osaamisaluee; Työurvallisuuskeskuksen kunaryhmä Työympärisö yheisyöllä kunoon - case sisäilma; Senaai-kiineisöjen esimerkki Paluun uki ja yheydenpio pikien sairauslomien aikana ja niiden jälkeen; yöerveyshoiaja Tiina Pohjonen, Hki (auki!) yösuojelualan näyelyyn uusuminen ja näyeilleaseajien ieoisku. Rämäpäiä vai sivisyksen silaamia - nuore ulevaisuuden yöelämässä 12.30 Miä nuore odoava yöelämälä? Erika Niemelä, Universum Communicaions - kommenipuheenvuoro; Heli Saarinen, pj. SuperNuoren valakunnallinen yöryhmä Johopääöksiä: Mien sovieaan samaan yöyheisöön nuore ja ikäänyvä yönekijä 14.00 14.30 Viimeisen sanan sanoo Tyyne Keunen Tapahumapaikka Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkau 23. Järjesäjä Iä-Suomen yliopison Kouluus- ja kehiämispalvelu Aducae, Kuopion kaupunki ja Kunnallise Työsuojelupäällikö ry yheisyössä Kunien eläkevakuuuksen, Valiokonorin ja Työurvallisuuskeskuksen kunaryhmän kanssa. Kunaryhmä on yönanajan ja henkilösöjärjesöjen edusajisa sekä pysyvisä asianunijoisa koosuva kuna-alan ja kirkon alan valakunnallinen yheisoiminaelin. Tapahuma järjeseään vuonna 2010 ensimmäisä keraa kohdenneuna laajasi koko julkishallinnolle. Kohderyhmä Kunien, kunayhymien, seurakunien ja seurakuna-yhymien joho sekä valion yöpaikkojen henkilösöhallinnon ammailaise, yösuojelun oimija, yöerveyshuollon vasuuhenkilö, muu kehiäjä, päääjä, ekijä ja organisaaioiden joho. Tavoie Heräää keskuselua ajankohaisisa henkilösön yökyvyn kysymyksisä sekä kannusaa omaehoiseen kehiämis- ja ukimusoiminaan yöpaikoilla. Tärkeänä näkökulmana on muuoksen johaminen sekä yöhyvinvoinnin ukeminen muuoksessa. Osallisumisesa opinosuorius Symposiumiin osallisumisa voi laajenaa 1,5 opinopiseen opinosuoriukseksi laaimalla siiä kirjallisen, analyyisen raporin Kouluus- ja kehiämispalvelu Aducaelle (suunnielija Seija Okulov). Hyväksyysä suoriuksesa Kouluus- ja kehiämispalvelu Aducae anaa erillisen odisuksen, joa asianomainen voi hyödynää erikseen soviavalla avalla jonkun laajemman kouluuksen/arvosanan osana. Erikoisumiskouluus Tapahuman ohjelmasisälö haeaan erikoislääkärikouluuksen eoreeiseksi kurssimuooiseksi kouluukseksi. Työerveyshoiaja voiva hakea symposiumia yöerveyshuololain 5 :n mukaiseksi ammailliseksi äydennyskouluukseksi. Työhyvinvoininäyely Työhyvinvoininäyely järjeseään symposiumin yheydessä. Näyelysä lisäieoja anaa yösuojelupäällikkö Leif Wilenius Kunnallise yösuojelupäällikö ry leif.wilenius@hel.fi,puh. 050 559 500 Ilmoiauuminen Viimeinen ilmoiauumispäivä on lauanai 23.1.2010 Ilmoiauumise apahuman www-sivuilla. Jokainen osanoaja ilmoiauuu omalla lomakkeellaan. Ilmoiauuminen vahviseaan osanoajalle 23.1.2010 jälkeen. hp://www.uku.fi/kkk/soserv/ilmoiauuminen.shml Ilmoiauumise vasaanoaa kouluussiheeri Sari Ziing-Rissanen, puh. 040 535 7986, sari.ziing-rissanen@uku.fi (sähköposiosoieemme muuuva 1.1.2010 alkaen: sari.ziing-rissanen@uef.fi) Osallisumismaksu Osallisumismaksu (alv 0%) on 220 /hlö/2 pv ai 135 /hlö/1 pv. Hina sisälää lisäksi ohjelmaan merkiy lounaa ja kahvi sekä luenomaeriaalin. Viimeisen ilmoiauumispäivän jälkeen ilmoiauuneila periään 15 :n lisämaksu. Mikäli osallisuminen peruaan viimeisen ilmoiauumispäivän jälkeen (23.1.2009), veloiamme 32 /henkilö kulujen kaamiseksi. Mikäli ilmoiauunu ei osallisu kurssille, eikä ilmoiauumisa ole peruu, perimme osallisumismaksun äysimääräisenä. Peruminen ja/ai mahdollise muuokse ulee ilmoiaa ennen ko. ilaisuua sari.ziing-rissanen@uku.fi (sari.ziingrissanen@uef.fi) Lääkärinodisuksella osoieu päevä syy poisjääniin oikeuaa osanoomaksusa vapauumiseen. Mahdolli Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 29

KOULUTUSTA 2010 sen peruuuksen sauessa osanoajan voi vaihaa kuluia. Majoius Osallisuja varaava majoiuksen suoraan paikallisiin hoelleihin. Varausa ehäessä on hyvä mainia, eä on ulossa Tykyhelmisymposiumiin. Sokos Hoelli Puijonsarvi, sales.kuopio@sokoshoels.fi Puh. (017) 192 2000. Scandic Hoel Kuopio, kuopio@scandichoels.com Puh. (017) 195 111 Cumulus Hoelli Kuopio, kuopio.cumulus@resel.fi Puh. (017) 617 711. Bes Wesern Alas Hoel, myyni@hoellialas.com Puh. (017) 211 21111 Kuopion hoelli ja majoiukse löyyvä osoieesa: www.kuopioinfo.fi/finnish/perussivu/ majoius/majoius.php 30 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 www.uku.fi/kkk/soserv/ Symposiumin sisälöä koskeviin ieduseluihin vasaava Iä-Suomen yliopiso Kouluus- ja kehiämispalvelu Aducae PL 1627, 70211 Kuopio Suunnielija Seija Okulov Puh. 040 355 3920, seija.okulov@uku.fi (huom! Sähköposi muuuu 1.1.2010 seija.okulov@uef.fi) Työhyvinvoininäyely Lisäieoja näyelysä yösuojeluspäällikkö Leif Wilenius Kunnallise yösuojelupäällikö ry. Puh. 050 559 1500, leif.wilenius@hel.fi Kuopion kaupunki Hallino- ja kehiämiskeskus Tulliporinkau 31, 70110 Kuopio Henkilösön kehiämispäällikkö Raili Rönkkö Puh. (017) 182 241 raili.ronkko@kuopio.fi Työsuojelupäällikkö Seppo Hirvonen Puh. (017) 182 261 seppo.hirvonen@kuopio.f Valmisuneia Alkoholi ja yöerveys hanke eenee Hankkeen alkukyselyn ulokse osoiiva alkoholihaioja ehkäisevän yön arpeellisuuden yöpaikoilla. Alkoholihaia näkyvä laajali yöyheisössä: on krapulassa yöskenelyä ja poissaoloja, yö viiväsyvä, yön laau heikkenee ja yöpaikan imago kärsii. Myös kieleisiä seurauksia alkoholinkäyösä havaiiin. Omaan alkoholin (riski)käyöä ei unnisea. Alkoholiasioisa piäisi puhua jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Niiä ei kuienkaan käsiellä riiäväsi yöpaikoilla ja yöpaikan ilaisuuksiin/juhliin liiyy runsaasi juomisa. Alkoholinkäyön mukaan ne, joilla ilmeni alkoholin riskikäyöä (Audi>7) kokiva enemmän arvea alkoholihaioja ehkäisevälle yölle yöpaikallaan kuin ne joilla ei riskikäyöä ilmenny. Tämä voi johua siiä, eä riskikäyäjä ieävä omakohaisesi enemmän alkoholin aiheuamisa haioisa ja siksi myös havaiseva niiä ympärillään enemmän, kun aas kohuukäyäjä eivä ole yhä herkkiä havaisemaan niiä. Alkoholihaiojen ehkäiseminen on yheinen asia: jokaisen ulee puuua niihin. Kuienkin vain ongelmailaneisiin puuuaan. Alkoholihaioja ehkäisevään kehiämisyöhön on oisaala kiinnosusa ja kaikki halukkaa ulisikin oaa mukaan viemään asioia parempaan suunaan. Työpaikkansa päihdeohjelman unsi 3 % vasaajisa. Ohjelman unsiva odennäköisesi ne muuama henkilö, joka ohjelman oliva laainee ja/ai hyväksynee sen yösuojeluoimikunnassa. Päihdeohjelmien sisällö painouiva pääasiassa päihdeongelman unnisamiseen ja päihdeongelmaisen hoioon ohjaukseen. Ennalaehkäisyn periaae, kuen yösuojeluohjelmissa on avoieena, ei oeudu päihdeohjelmissa. Päihdeasioiden ulee kuulua johdon, esimiesen ja henkilösön kouluukseen ja perehdyämisohjelmiin. Päihdeohjelma oeuuu vasa silloin kun jokainen yönekijä unee sen sisällön, ymmärää siiä saaavan hyödyn ja ieää, miä hänelä ohjelman suheen odoeaan.

hankkeia Työerveyshuollossa alkoholin riskikäyäjän unnisaminen (kysyminen, seulona) sekä neuvona ja seurana eivä ole sysemaaisia. Tällöin varhaisvaiheen suurkuluajien alkoholin käyö jää huomioa ja isolle osalle suurkuluajia jää väärä käsiys siiä, eä he olisiva kohuukäyäjiä. Kyseessä on kuienkin kohderyhmä, joka ukimusen mukaan enien hyöyy neuvonnasa alkoholin käyön vähenämiseksi. Kun oiminoja kohdenneaan osalle asiakkaisa, niin silloin kohderyhmänä avallisimmin ova ne henkilö, joiden alkoholinkäyösä on jo aiheuunu haioja. Työerveyshuollon oimina painouu vasaanooyöhön, josa suuren osan, eenkin lääkäreiden yössä, vie sairaanhoio. Mini-inerveniooiminnan nivouaminen sairaanhoioon on iso haase yöerveyshuollon henkilösölle. Alkoholin suurkuluajien ja neuvonaa arvisevien määrä koko väesössä, kuin myös yöpaikoilla on kuienkin niin suuri, eä yöerveyshuolojen kannaaa suunnaa primaaripreveniivisä oiminaa, kuen valisusa ja iedoamisa suoraan yöpaikoille ja yöyheisöihin. Näin yöerveyshuolo avoiaa myös ne henkilö, joka käyävä yöerveyshuollon palveluia harvoin ai ei lainkaan. Tukimushankkeen loppuun mennessä ullaan kehiämään ehkäisevän päihdeyön oiminamalli ja siihen sisälyvä päihdeohjelmamalli yheisyössä yöerveyshuollon asianunijoiden, yöpaikkojen avainhenkilöiden, henkilösöjen edusajien ja Työerveyslaioksen kanssa. Loppukysely ja haasaelu ehdään vuoden 2009 keväällä ja niiden raporoini aloieaan syksyllä samana vuonna. Hanke valmisuu vuoden 2010 loppuun mennessä. /ET Lisäieoja: leena.hirvonen@l.fi Uuden oiminamallin inegroiuminen oppimisena Tukimus arkaselee uuden oiminamallin inegroiumisa organisaaion oiminaan. Kehiämishankkeiden haaseeksi on yleisesi unnuseu oiminnan vakiinumaomuus hankkeen pääyyä. Tukielmassa paneuduaan kyseiseen haaseeseen ja esiään vasausa kysymykseen, mien uusi oiminamalli inegroiuu hyväksi käyännöksi. Tapausesimerkkinä käyeään Kaiku-Luoain riskienhallinameneelmää, jonka käyöönooa seuraiin vuosina 2007-2008 neljässä valion organisaaiossa. Tukimuksen aineiso on keräy havainnoimalla Kaiku-Luoain meneelmän käyöä piloiorganisaaioiden palavereissa ja kouluusilaisuuksissa. Aineison analysoini on eoriasidonnaisa. Viiekehyksenä on organisaaion oiminnan arkaselu kehiävään yönukimukseen perusuvana oiminajärjeselmänä sekä inegroiumisen arkaselu kolmen eri oppimiseorian valossa. Inegroiumisa arkaseliin oppimisena. Tukimuskysymyksenä oli, millaisa organisaorisa oppimisa inegroiumiseen sisälyy. Inegroiumisa arkaseliin Nonakan ja Tekeuchin hiljaisen ja näkyvän iedon muunumisena. Argyriksen ja Schönin yksi- ja kaksikehäisenä oppimisena sekä ekspansiivisena oppimisena. Kaiku-Luoain meneelmän käyöönoossa oli unniseavissa piireiä kaikisa arkaselavisa oppimiseorioisa. Kehiyvään yönukimukseen perusuvaa oiminajärjeselmää käyeiin kuvaamaan eoreeisesi Kaiku-Luoain meneelmän käyöönooa. Inegroiumisa arkaseliin kahena ulouvuuena: Kaiku-Luoain meneelmän inegroiumisena riskienhallinaan sekä riskienhallinnan inegroiumisa organisaaion oiminnan suunnieluun ja johamiseen sekä perusehävän jakumiseen. Kummasakin inegroiumisen ulouvuudesa unniseiin onnisuneen käyöönoon unnusmerkkejä. Näiä oliva esimerkiksi moniammaillinen yheisyö, johdon uki ja siouuminen sekä informaaion alku organisaaion sisällä. Lisäksi unniseiin inegroiumisen haaseia. Näisä voidaan mainia kirjaamisväline, riskienhallinnan laajuus ja yheisen kielen puuuminen. Uuden oiminamallin inegroiumisessa on keskeisä omaan organisaaioon sopivan ja arkoiuksenmukaisen käyännön luominen. Uuden oiminaavan kehiämiseen kaivaaan asianunijaukea. Oppimisen asianunijoiden perehyneisyys yön kehiämisen peruseisiin on ärkeää. /ET Lisäieoja: hanna.uusialo@l.fi Työperäisä meluvammaa puolusushallinnon palveluksessa olevilla ukiu Tukimuksen hypoeesina oli, eä kuulonsuojaus ei ole edelleenkään riiävää ampuma-aseia käyeäessä. Onko näin ja mien kuulonsuojausa kannaaisi paranaa selviäisi ukimalla arkemmin synyneiden meluvammojen ausoja ja analysoimalla meluvammojen luonnea, joia suorieussa ukimuksessa ehiin. Tukimuksen arkoius oli 1. Selviää mikä ova ollee ne alisusolosuhee, joissa meluvamma synyi. Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 31

Valmisuneia hankkeia 2. Toissijaisesi pyriiin selviämään meluvammasa aiheuuva haia huomioiden eriyisesi myös mahdollisesa korvien soimisesa aiheuuvan vaikuuksen elämisen laauun. 3. Edelleen pyriiin selviämään onko uusilla elekroenkefalografiaan (EEG) perusuvilla objekiivisilla miausmeneelmillä mahdollisa miaa meluvammaapauksissa kuulonalenumaa ja/ai inniusa ja onko niillä miauksilla mahdollisa saada aikaisempaa arkempi kuva meluvamman aiheuamasa kuulosyseemin oiminnanhäiriösä. Yheenveona uloksisa selvisi, eä vakiuisella henkilösöllä 1. Tavallisimma ja myös enien häirisevä meluvammaoiree ammaisoilailla oliva hälyssä kuulemisen vaikeuuminen ja korvien soiminen (innius), joia esiinyi yli 75 %:lla ukiuisa. Kumpaakaan haiaa ei ole erveydenhoiosyseemin oimesa riiäväsi noeerau saaikka hoideu. 2. Vaikea-aseinen, lisäoireia aiheuava innius on ammaisoilailla harvinaisa. 3. Vaikka ehosunu kuulonsuojaus ammunnoissa on vähenäny kuulovaurioiden riskiä myös ammaisoilailla ja ennen kaikkea lievenäny synyvien vammojen vaikeusasea on huomaava, eä merkiäviä kuulovammoja edelleen synyy. 4. Käyey CTRA-meneelmä osoiauui eriäin lupaavaksi objekiiviseksi miausmeneelmäksi kuulovaurioiden havaisemiseen. Koska puolusushallinnon oimialalla ammaiauimeluvammoja edelleenkin synyy, luulavasi jopa enemmän kuin muissa ammaeissa, puolusushallinnolla voisi ajaella olevan eriyinen kehiysvasuu ällä alueella. Puolusushallino voisi esimerkiksi oimia edelläkävijänä, joka oaisi CTRA-meneelmän käyöön ammaiauidiagnosiikassa. Varusmiehillä 1. Ilmoieuisa meluvammoisa valaosa synyi rynnäkkökiväärin käyön yheydessä, usein suojauksen peämisen seurauksena. Täsä syysä eriyishuomioa on edelleenkin suunnaava ohjeisuksen mukaisen kuulonsuojauksen noudaamiseen. 32 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 2. Tavallisin oire meluvammasa oli innius, joka jakui lähes kaikilla AAT:n saaneilla koiuushekellä. Lisäksi noin 15 %:lla innius oli voimakkaasi häirisevää ja siksi osalle varusmiehisä inniuksesa saaoi muodosua elinikäinen vaiva. Osaksi ämä voi johua siiä, eä puolususvoimien lääkinähenkilökunnalla ei yleensä ole asiaankuuluvia valmiuksia inniuspoilaiden modernin hoidon arjoamiseksi. Tinniuspoilaiden hoidon kulmakivi ova poisoppimishoioperiaaee, joiden käyämiseen lääkinähenkilökunnalle ulisi arjoa kouluusa. 3. Koiuuessa havaiiin paisi selvä korkean aajuusalueen kuulonalenuma yli puolella meluvamman saaneisa, neljällä henkilöllä oinen korva on menny kuuroksi ai melkein kuuroksi. Näiden apausen valossa ulisi selviää edelleen onko henkilöillä, joilla on varusmiespalvelukseen asuessa lievä ai keskivaikea sensorineuraalinen kuulovaurio ja joilla iedeään helpommin synyvän pahempi kuulovamma melun vaikuuksesa, odella merkiävä odennäköisyys saada vaikea-aseinen kuulovamma varusmiespalvelunsa aikana. Tällainen selviys olisi mahdollisa suoriaa sien, eä apaukse analysoiaisiin useamman vuoden ajala. /ET Lisäieoja: jukka.ylikoski@fimne.fi Teppo Jokinen Eelä-Suomen kauko-ohjausjärjeselmän käyöönoo ja muuokse liikeneenohjausyössä Tämän ukimus- ja kehiämishankkeen pääavoieena oli uoaa Eelä-Suomen liikeneen ohjausjärjeselmän uudisukseen (ESKO) ieoa, jonka avulla ediseään liikeneen sujuvuua ja urvallisuua sekä henkilökunnan yöhyvinvoinia. Hankkeen alkuvaiheessa odeiin, eä ohjausjärjeselmän uudisus on vain yksi liikeneenohjauksen ympärillä olevan oimijaverkoson monesa oisiinsa kieouuvasa muuoksesa. Muuoksen nopeua kuvaa esimerkiksi se, eä ukimuksen ensimmäisessä väliraporissa kuvau liikeneenohjauksen ehävä oliva hankkeen pääyessä hajaueu usealle oimijalle (Liikennekeskus, Kuljeusenhallinakeskus, Informaaiokeskus). Tämä organisoinnin kehiyskulku on loogisa jakoa valiulle ilaaja-uoaja-oiminakonsepille, jossa avoieena on purkaa hisoriallisesi oisiinsa kieouunee junaliikennöisijän ja liikeneenohjauksen ehävä ja uoaa ulevaisuudessa usealle raaliikennöisijälle asapuolise liikeneenohjauspalvelu kusannusehokkaasi. Liikeneenohjauksen keskeinen ehävä on liikeneessä eri syisä synyvien häiriöiden ennakoini ja hallina. Toiminnan sujuvuuden ja oimijoiden kuormiumisen Teppo Jokinen

AJANKOHTAISTA kannala on ärkeää, mien sujuvaa koko verkoson oimina on häiriöilaneessa. Hankkeessa selvieiinkin, millaisia häiriöiä liikeneenohjauksen arjessa esiinyi, mien liikeneenohjaaja ilaneia ise kuvasiva ja mien ilaneiden hallina muuui ai sen arvellaan muuuvan uusien yöaikojen ohjausjärjeselmämuuosen ja muiden uusien välineiden käyöönoon seurauksena. Toimimaon kokonaisuus on kuormiumisa lisäävä ekijä jokaiselle ilaneen hoioon osallisuvalle. Hankkeen yksi keskeinen ehävä oli arvioida siä, mien käyöön oeava kauko-ohjausjärjeselmä, ESKO, muuaa yöä yleensä ja eriyisesi yön häiriönhallinaa. ESKO yövälineenä helpoaa miä ilmeisimmin liikeneenohjaajan yöä sekä normaaliilaneessa, poikkeusilaneessa eä häiriönhallinnassa: yhden käyöliiymän kaua pysyään hoiamaan keskeise liikeneenohjaukseen liiyvä ehävä. ESKO uo uusia mahdollisuuksia eriyisesi liikeneenohjaajien jousavaan yönjakoon sekä iedonkulkuun eri oimijoiden (ai ieojärjeselmien) välillä. Häiriöiden osala odeiin, eä ESKO ei niiä poisa, mua sen ominaisuude ukeva häiriöilaneen sujuvaa rakaisemisa. Käyännössä ESKOn vaikuuksiin liiyy kuienkin epävarmuua: järjeselmän käyeävyys eri ilaneissa, yheensopivuus muiden järjeselmien kanssa jne. paljasava osin vasa odellisen käyön myöä. Hyväkään ennakoini ei pysy oamaan huomioon kaikkia eeen ulevia kysymyksiä. Kun liikeneenohjauksen ydin keskiyy liikeneenohjaajille ja usea heidän aiemmin hoiamisaan ehävisä (esim. kalusokierro, info) siiryvä muille oimijoille ja yksiköille, on ärkeää analysoida ja kehiää niiä verkoson yheisiä käsikirjoiuksia, joilla erilaisissa häiriöilaneissa oimiaan. Yheisen käsikirjoiusen on hyvä olla niin yksinkeraisessa muodossa, eä niihin on mahdollisa nopeaa oiminaa edellyävissä poikkeusilaneissa ukeuua. /ET Lisäieoja: kirsi.launis@l.fi Näin pärjää yökavereiden kanssa paremmin Hyvä yöympärisö on kaiken avain henkiselle jaksamiselle. Tohori.fi lisasi muuamia vinkkejä, joiden avulla yöpäivä kuluu iloisemmissa merkeissä. Hyvä ihmissuhee Läheise suhee yökavereihin lievenävä henkisä ahdisusa ja ekevä sinu onnelliseksi. Ei liian läheisiä suheia Parisuheessa olevien ei kannaa liikaa lähesyä yökavereiaan, joa välyy houkuuksila. Pyöri siellä, missä ihmise ova Jos sinulla on oma oimiso ai loossi voi välää yksinäisyyden kävelemällä välillä juuselemassa yökavereiesi kanssa. Puhu myös ihmisen kanssa, joia e unne kovin hyvin. Se voi jakossa hyödyää yöasioiasi. Tervehdi jokaisa Huomena-sanan sanominen jokaiselle on koheliasa ja se ekee yöyheisösä lämpimämmän. Ole jousava Työkavereillasi on varmasi asioia elämässä, joisa e ole ieoinen. Onnellisuueen voi vaikuaa Onnelliseksi iseään luonnehivien ihmisen on ukimuksissa odeu suhauuvan posiiivisesi elämän menneisiin ja uleviin hankaluuksiin. Posiiivisen elämänaseneen lisäksi keskeisä on muun muassa kyky anaa aneeksi ja kokea kiiollisuua. Onnellinen ihminen osaa olla kiiollinen siiä, mikä on hyvin. Onnellisilla hyvä asia säilyvä uoreempana pidempään, sanoo yöerveyspsykologi Anne Hyvén. Hän oimi oisena onnellisuusvalmenajana Ylen Elämä pelissä v-ohjelmassa, jossa ihmise kokeiliva puolen vuoden aikana keinoja, joka ukimuksen peruseella lisäävä useimpien ihmisen onnellisuua. Aneeksiannon merkiys näkyi hyvin vohjelman yheydessä inerneissä julkiseussa onnellisuusesissä: aseikolla 0-100 suomalaisen vasaajien onnellisuuspiseiden keskiarvo oli 70 piseä, mua niillä, joiden on eriäin vaikea anaa aneeksi, oli keskimäärin 50 piseä, kun aas hyvin helposi aneeksianavien keskiarvo oli 76 piseä. Myös yö on yksi poeniaalinen onnen lähde, jossa elämän mielekkyyden ja arkoiuksellisuuden kokemus voi oeuua. Hyvä apa kohenaa onnellisuuaan on omien vahvuuksien käyäminen. Tunnisa oma voimavarasi ja uo niiä esille. Vahvisa enisesään siä, mikä elämässäsi on hyvin, Hyvén keroo. Työssä on hyvä ilaisuus saada mm. flow -kokemuksia, joilla on yheys onnellisuuden uneeseen. Flow arkoiaa syvää uppouumisa johonkin iselle ärkeään ekemiseen, jolloin aika ja fyysise arpee unohuva. Sen sijaan raha ei perusason saavuamisen jälkeen juuri lisää ihmisen onnellisuua. Töissä palkankorouskaan ei enää ieyn ason jälkeen paranna yöyyyväisyyä ai yömoivaaioa. Lama voi edisää erveyä ja onnea Terveyden ja hyvinvoinnin laioksen ukimusprofessori Jouko Lönnqvis keroo sanomalehi Kalevan haasaelussa, eä lamalla voi olla mielenerveyeen myös posiiivisia vaikuuksia. Vaikka kurja aloudellise aja koeelevakin monia, eivä suomalaise ole urvauunee normaalia useammin masennuslääkkeisiin. Kalevan mukaan Lääkelaioksen ilaso ämän vuoden ammi-kesäkuula paljasaa sen, eä masennuslääkkeiden käyö on kyllä noussu, mua samaan asaiseen ahiin kuin aiempinakin vuosina. Laman vaikuukse ova paradoksaalise. Yhäälä lama ei edisä kenenkään erveyä, mua oisaala se saaaa uoda elämään myöneisiä asioia. Ihminen jouuu odella mieimään, mikä on ärkeää. Moni keskiyy perheeseen, parisuheeseen ai erveyden vaalimiseen, Lönnqvis peruselee väieään. Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 33

AJANKOHTAISTA Valiokonorin vakuuusilasoissa uua sisälöä Eläkkee 2008 ny myös kuvakannassa Kuinka varhain virasossani jäädään eläkkeelle? Kuinka suuri osuus eläköiyvisä jää yökyvyömyyseläkkeelle? Kuvia mm. Eläkkeelle siirynee eläkelajeiain Eläkkeelle siiryneiden keskimääräinen ikä Eläkkeelle siiryneiden keskimääräinen eläke euroina Työkyvyömyyseläkkeelle jäänee sairauslajeiain (yksiyisyyden suojan vuok - si emme näyä alle 10 henkilön lukumääriä sisäläviä ieoja yökyvyömyyseläkkeissä). Tapaurmailaso 2008 Koko valion piirissä apaurmien lukumäärä kasvoi vuonna 2008, kävikö näin myös omassa virasossasi? Vuosi 2008 on lisäy apaurmailasojen aikasarjoihin sekä ilaso- eä kuvakannan puolella. Lisäksi kuvakannassa oma osio vuoden 2008 apaurmailasoille. Organisaaiorakennea selkiyey Hallinnonalojen iedoissa valiavana kolme vaihoehoa (ei vaikua virasojen ieoihin): budjeivalio budjeivalio ja liikelaiokse koko valiosekori, joka sisälää myös yhiöiey, yksiyisey ja kunnalliseu valion laiokse (joiden palvelussuheisa makseaan edelleen eläkkeiä ai apaurmakorvauksia). Organisaaioluokiusen sisälöä selkiyävä kaavio löyyy eusivula. Uueen ja vanhaan sisälöön voi käydä uusumassa osoieessa hps://vakuuusilaso.valiokonori.fi ai unnisepalvelun kaua hps://unnisus.valiokonori.fi Ps. Onko Vakuuusilaso-palvelu ollu hyödyksi yössäsi? Valiokonori oaa mielellään vasaan palauea ja kysymyksiä osoieeseen vakuuusilaso@valiokonori.fi Kuinka naui avokonorissa? Iroseinä ova oimisoyöläisen avallisin maisema. Se voi olla joko aivas ai helvei. Pääös on sinun. 1. Konrolloi äänä. Harjoiele kirjasoäänä ja käyä siä niin livenä kuin puhelimessakin. Toimisokailoaja ei kerää piseiä. Skannaa ympärisöäsi niin, eä huomaa, kun lähinaapurisi kaipaava rauhaa. Suojaudu ise melula. Kokeile musiikinkuunelua kuulokkeilla ai korvaulppia. Näyävä kuulosuojaime ova selvä signaali muille: NYT silencio! 2. Älä ee kaikkea kuuiossasi. Aivoyö ei kaso aikaa eikä paikkaa. Lue raporikasa koona ai kirjason lukusalissa. Sama päee kirjoiusöihin. Pidä kokoukse kokousiloissa. Yheen yöpiseeseen ahauuneena kaksikin ihmisä aiheuaa hirveän älämölön. Haiseva juuso ja valkosipuli hyvä oimisokansalainen syö oimison ulkopuolella vapaa-ajallaan. 3. Muisa: salaisuuksia ei ole. Vanha sanona, seinillä on korva, päee avokonorissa kirjaimellisesi. Kaikki, miä kuuiossasi puhu, kuuluu ainakin lähimmille naapureille, jos ei koko oimisolle. Tässä piilee myös avokonorin auvo. Tiedä, misä puhuaan ja kenellä on vipinää kenenkin kanssa. Liikennevalojen akana omassa huoneessa olisi jo vaipunu koomaan. Lähde: Kauppalehi Opio Tauoon yöpäivä kosaa Teppo Jokinen Tauoon yöneko on verraavissa ryösöviljelyyn, arvioi Työerveyslaioksen ukija Kirsi Ahola. Hän sanoo, eä luopuminen yöpäivän aikaisisa auoisa kosauuu ennen pikää. Sääsösyisä ihmisiä lomaueaan ja väkeä irisanoaan sellaisillakin yöpaikoilla, joilla öiä on yllin kyllin. Aina öiä ei myöskään kovin pian onnisua organisoimaan kovin hyvin, mikä arkoiaa yön kasaanumisa osalle väesä. Jos palkollisen akaraivossa vielä jäyää pelko oman yön meneämisesä, sressi iskee helposi. Moni luisaa kahvi- ja ruokaauoisa, joa saisi hommansa joenkin kohuullisessa ajassa ehdyksi. Tukijan mukaan ämä ei ole järkevää. Tiukenuvassa alousilaneessa yönanajien piäisi enisä enemmän huolehia yöhön ja yöhyvinvoiniin liiyvisä voimavaroisa, joa ilaneen kirisyminen ei kävisi ylivoimaiseksi, hän sanoo. Liian äysi päivä vaikeuaa palauumisa Vaikka kahvikupin voi oaa yöpöydän ääreen ja sämpylän ai hampurilaisen voi haukaa ieokonea napuellessa, ankkaus ei ole ruoka- ja kahviaukojen ainoa moiivi. Sekä keho eä mieli arviseva verryelyä päivän kuluessa. Kävely paikasa oiseen ja irroauuminen yösä hekeksi ova arpeellisa vaihelua yörupeaman puuduamalle yönekijälle. Näennäisesi urha juelu yökaverin kanssa lomakuu- 34 Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009

lumisisa voi kummasi virkisää mielä. Työerveyslaioksen Aholan mukaan hekellinen inkiminen auoisa ei haiaa, mua pysyvä luopuminen alkaa pikän päälle näkyä ja unua. Jos päivä on jakuvasi liian äyeen pakau, palauuminen käy illalla paljon vaikeammaksi, hän sanoo. Osasonjohaja Jouko Lönnqvis Terveyden ja hyvinvoinnin laioksela huomauaa, eä eri ihmise arviseva eripiuisia aukoja ja eripiuisia aikoja siiryäkseen asiasa oiseen. Lönnqvisin mukaan vanha sapaiperiaae, jossa ehdään yöä, leväään ja sien aas ehdään yöä, on ärkeä. Nykyaikaisessa aivoyössä, jossa on yön imua ja addikoivaa vaikuusa, synyy helposi ilanne, jossa rymisyys yön ja levon välillä kaoaa. Tällöin ihminen saaaa helposi ajauua ylikuormiusilaneeseen. Hallinnan unne ärkeä Pahimmillaan pikään jakunu ylikuormius voi johaa yöuupumukseen. Sressioiree ja hyvinvoini voiva kärsiä, jos ilanne käy mahdoomaksi eli yön vaaimukse ja voimavara eivä ole asapainossa, Ahola sanoo. Lähde:Taloussanoma Oikaisu Edellisessä numerossa olleisa valiosekorin yöapaurmakuvioisa kuvio 3 oli virheellinen. Virheen aiheui se, eä suuresa määräsä vahinkoja puuui kor va us päi väie o. Oheisena korjau versio. Riskinarvioini sujuu, yösuojelukouluusa arviaan lisää Työurvallisuuslain määräyksiä pideään riiävinä ohjaamaan yönanajia vaarojen unnisamisessa ja poisamisessa. Kolme neljäsosaa yönanajisa, yönekijöisä ja yöerveyshuolloisa oli siä mielä, eä yöurvallisuuslaki on saanu yöpaikan oeuamaan riskinarvioinnin. Neljännes yönanajisa ja neljä kymmenesä yönekijäsä arvioi kuienkin, eei henkilökuna saa riiäväsi yösuojelukouluusa. Työolosuheiden riskinarvioinia karoianu sosiaali- ja erveysminiseriön ja Työerveyslaioksen ukimus löysi paranneavaa esimiesen ja muun henkilösön riiävän osaamisen varmisamisessa. Kyselyukimus ehiin syksyllä 2008 ja siihen osallisuiva yönanaja ja yönekijöiden edusaja yösuojeluoiminnassa ja yöpaikkojen yöerveyshuollo. Vasaaja edusiva pääosin suuria ja keskisuuria yöpaikkoja, joissa yöurvallisuudesa huolehdiaan usein keskimääräisä paremmin. Sien ulokse anava hieman odellisa ilannea myöneisemmän kuvan. Tulosen mukaan yöpaikkojen ja yöerveyshuollon yheisyöä on arpeen kehiää. Kuudesosa yönanajisa ja kolmasosa yönekijöisä oli siä mielä, eei henkisä kuormiumisa eikä yöhön liiyvän väkivallan uhkaa ole oeu huomioon vaarojen unnisamisessa. Työerveyshuollon asianunija vasasiva, eä he unnisava vaara- ja haiaekijä kaavasi, koska osallisuva yöpaikkojen riskinarvioiniin. Tulosen mukaan vaara- ja haiaekijä huomioon oava yöolosuheiden kehiäminen edellyää kouluusa linjajohdolle, esimiehille, yönekijöille ja yöerveyshuollon asianunijoille. Painopiseen piäisi olla myös vaaroja ennala ehkäisevässä oiminnassa. Työerveysyksiköillä olisi enemmän anneavaa vaarojen erveydellisen merkiyksen arvioinnissa. Myös yöerveyshuollon voimavaroja ja osaamisa voiaisiin hyödynää vielä paremmin. Työerveyshuollo haluaisi- va osallisua asiakasyöpaikkansa yöolojen arvioiniin ja kehiämisoimiin. Työerveyshuolojen piäisi kehiää oiminaansa vielä sopivammaksi pienyöpaikoille, joa yhä useamma niisä hankkisiva yöerveyspalveluja. Työurvallisuuslain vaaima vaarojen unnisaminen on yöpaikkojen yöerveys- ja urvallisuusoiminnan kehiämisen perusa. Vaarojen unnisamisa ja poisamisa piäisi ehosaa, joa apaurmamäärä saaaisiin merkiäväsi vähenemään. /ET Lisäiedo: yliarkasaja Toivo Niskanen, STM, puh 09 160 73107, oivo.niskanen@sm.fi Työsuojeluhenkilösön rekiseriiedo ajanasalle! Valiokonorin neisivula www.valiokonori.fi löyyvä ilmoiuslomakkee henkilöieojen ja yöpaikkaieojen läheämiseksi Valiokonoriin. Lomakkeia on muokau saadun palaueen peruseella. Tieoja käyeään mm. ämän lehden posiuksissa ja lomakkeessa on paikka vaikkapa lehden saamiseksi koiosoieeseen. Vanhenuneiden ieojen arkisamiseksi yösuojelupäällikkö voi ny läheää oeilauspyynnön. Läheämme pyyäjän ilmoiamaan sähköposiosoieeseen lueelon kyseisen yöpaikan henkilöisä. Tieojen ylläpiopio nopeassa organisaaiorakeneiden muuosvauhdissa on varsin haaseellinen ehävä, sillä ieojen vanhenuminen on nopeuunu. Valiokonorin nykyisessä uoanokannassa on lähes 6500 henkilöä, lisäksi 1200 henkilöä passiivikannassa eli lakkaueuissa virasoissa. Tähän onkin mm. valionalouden arkasusviraso kiinniäny huomioa. Teemme parhaamme, oamme mielellämme vasaan palauea yhdessä saamme iedo ajanasaisiksi. Hyvä TYÖYMPÄRISTÖ 4/2009 35