Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä seminaarissa 29.8.2012
s. 2: Tämän päivät faktat Tällä hetkellä tarvitaan puolitoista vuotta tuottamaan se määrä uusiutuvia luonnonvaroja, jonka ihmiskunta käyttää vuodessa. Kulutusta ei siis voi kattaa uusiutuvilla luonnonvaroilla. MUTTA toisaalta lähellä on usein syötäviksi kelpaavia rikkaruohoja, luonnonkasveja, sieniä ja muita eliöitä, joita voidaan käyttää kestävästi. LuontoPortti: http://www.luontoportti.com
Syötävä vai myrkyllinen? Peltovillakko (Senecio vulgaris): http://www.cbif.gc.ca/pls/pp/ppack.info?p_ps n=126&p_type=all&p_sci=sci Pihasaunio (Matricaria matricarioides): http://www.pfaf.org/user/plant.aspx?latinna me=matricaria+matricarioides http://www.eattheweeds.com/matricariamatricarioides-for-your-tea-salad-2/
s. 4: Kestävä kehitys - Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. KOMMENTTI: Tässä Brundtlandin komitean (1987) määritelmässä tarpeiden (needs) on usein ajateltu viittaavan perustarpeisiin. ÅHLBERG (1997): todelliset tarpeet vs. kuvitellut tarpeet, toiveet, oikut, muodit. ESIM. internet-yhteys on nykyyhteiskunnassa todellinen tarve. - Rio de Janeiron vuoden 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin tavoitteena oli sopia kestävästä kehityksestä siten, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sovitetaan luonnonvarojen määräämiin puitteisiin niin, että luonto ja inhimillisen elämän edellytykset säilyvät myös tuleville sukupolville. KOMMENTTI: OK. Integroiden.
s. 5: Kestävä kehitys (jatkoa) - LAINAUS: Ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. - LAINAUS: Kestävään kehitykseen kuuluvat ympäristökestävyys, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. KOMMENTTI(1): (a) ympäristöympäristökestävyys, (b) ihminen-sosiaalinen kestävyys ja (c) talous taloudellinen kestävyys. Alkuaan kulttuuri on ollut oppimisen dimensiona kaikissa kolmessa aspektissa (pilars).
s. 5: Kestävä kehitys (jatkoa) KOMMENTTI(2): Kuviossa keskellä on ihmisen hyvinvointi (well-being). Seminaarin otsikossa on hyvä elämä (good life) termi, josta myös nykyään löytyy kiinnostavaa tieteellistä kirjallisuutta: Aristoteles: eudaimonia, suomennettu paitsi hyvä elämä (good life), myös onnellisuus (happiness) ja kukoistaminen (flourishing). ÅHLBERG (1997): hyvä elämä on ihmisten todellisten tarpeiden optimaalista tyydyttämistä. Niihin kuuluu huolenpito muusta biosfääristä ja biodiversiteetin kestävä käyttö.
s. 6: Ekologinen kestävyys LAINAUS: Ihmisten toimittava luonnon kantokyvyn rajoissa siten, ettei luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus vaarannu. KOMMENTTI: Sosiaalista kestävyyttä voidaan lisätä auttamalla ihmisiä käyttämään PAIKALLISTA biodiversiteettiä kestävästi, tunnistamaan ja tuntemaan sen eliölajeja, suojelemaan niitä, välttämään myrkyllisiä lajeja. Tällöin erilaiset, eri kulttuureista tulevat, eri-ikäiset voivat oppia yhdessä toisiltaan kaikkien yhteiseksi eduksi.
s. 7:Planetaariset rajat Kuviossa Biodiversiteetti on yksi kahdeksasta planetaarisesta rajasta. K(1): Biodiversiteetti liittyy kaikkiin seitsemään muuhun rajaan : maan käyttöön, ilmaston muutokseen, merien happamoitumiseen, otsonikatoon, typen kiertokulkuun, fosforin kiertoon ja makean veden käyttöön. K(2): Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys liittyy monin tavoin kaikkiin kahdeksaan rajaan SYSTEEMISESTI. Siten todellisen maailman todellisia ongelmia on tarkasteltava systeemeinä. Niitä voidaan havainnollistaa käsitteellisinä systeemeinä ja siten käsitekarttoina (concept maps).
s. 8: Sosiaalinen kestävyys L1: Pyrkii poistamaan ihmisten välistä eriarvoisuutta ja turvaamaan jokaiselle riittävän toimeentulon, perusoikeudet ja mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon. K1: OK. L2: On pitkälti riippuvainen ympäristö- ja taloudellisesta kestävyydestä. K2: Riippuu täysin ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. L3: Globaaleja haasteita: lapsityövoiman käyttö, väestönkasvu, riistokauppa ja köyhyys. K3: Myös sairaudet, AIDS, malaria yms. Liittyvät sosiaaliseen kestävyyteen. Samoin naisten/tyttöjen vähäinen koulutus. L4: Suomessa haasteita: työllisyys, syrjäytyneisyys ja sosiaalisten erojen kasvu. K4: OK. Luonto parantaa, luonnossa liikkuminen parantaa, ainakin koirat ja monet muut lemmikkieläimet ja kotieläimet tutkimusten mukaan parantavat. On muutakin työtä kuin palkkatyö. Rahan arvoisia etuja voi saada myös luonnosta syötävää keräten ja kalastaen. Fb voinee edistää osallistujen ymmärrystä, osaamista, taitoja, vähentää yksinäisyyttä, masennusta, syrjäytymistä, vähentää sosiaalisia eroja, esim. https://www.facebook.com/mauri.ahlberg Omilla Fb-sivuillani pyrin edistämään hyvää elämää, hyvää ympäristöä ja kestävää kehitystä. Internet on ihmiskunnan, myös Suomen kansan ja kaikkien syrjäytyneiden paras toivo.
s. 10: Kestävän kehityksen kehitystrendit -L1: Kansallisesti merkittävimmät haasteet: Ilmastonmuutos, sopeutuminen maailmantalouden nopeisiin muutoksiin ja väestörakenteen muutokseen. K1: Näiden lisäksi PAIKALLISEN biodiversiteetin tunnistaminen lajitasolla ja sen kestävä käyttö. Tässä auttaa LuontoPortin patentoitu systeemi ja metodi lajien tunnistamiseksi. Sitä olisi taloudellisesti tuettava ja sen varaan rakennettava paikallisia sovelluksia. Pitkän päälle olisi opittava tuottamaan ja kuluttamaan mahdollisimman paikallista ravintoa, etenkin kasviravintoa. Tällä on suuri taloudellinen merkitys sekä kotitalouksille että paikalliselle ja kansalliselle elinkeinoelämälle. L2: Globaalisti merkittävimmät haasteet: Ilmaston muutos, puhtaan veden riittävyys, ympäristön pilaantuminen, globaali köyhyys ja eriarvoisuus, väestön kasvu. K2: Terveellisen ravinnon puute on jo nyt ja vielä enemmän lähitulevaisuudessa globaali ongelma. Se ratkeaa vain paikallisen biodiversiteetin kestävään käyttöön oppimisella. Kaikkialla ei voi syödä samoja ekologisesti kalliita hampurilaisia, pihvejä ja lihapitsoja. On jälleen opittava tunnistamaan, suojelemaan ja kestävästi käyttämään myös PAIKALLISTA biodiersiteettiä, myös maatiaiskannat ja niiden geneettinen vaihtelu säilyttäen.
LISÄTIETOJA http://www.mv.helsinki.fi/home/maahlber/in dex.htm http://www.slideshare.net/mauriahlberg/hu man-ecology-home-worksociety1832011